diff --git "a/guc_Latn/mala_000002_remove.jsonl" "b/guc_Latn/mala_000002_remove.jsonl"
new file mode 100644--- /dev/null
+++ "b/guc_Latn/mala_000002_remove.jsonl"
@@ -0,0 +1,498 @@
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Waneesia Oumain, piama aa'ainru'u: Paola wayuu eii - Mujer, palabra, resistencia\\nWaneesia Oumain, piama aa'ainru'u: Paola wayuu eii\\nPasanain sünain Colombia müsia Venezuela, tü mulousukat Paola Vanessa González piamasü shi'ipapa shi'yataain sulu'u suumainkalüirua, si'ipa eejiraain shia sou nakua'ipainjateerü suchonyuu, müsia ayatüinjatüin nourala na kouliwoukana shia. Suchukuakat müsüka shiyaakua nakua'ipa wayuukana alataa makana sulu'u tü sülüjülekat mmakat, namülian wayuu sutuma miaasü müsia tü piamakaa anüliaa.\\nSüshajala: Edilma Prada müsia Luzbeidy Monterrosa\\nAipa'wai, Paola Vanessa González namaa na Jieyuukana sünain a'lakajawaa. Müika ayatüi natuma wanee akua'ipas sümaiwajatü natuma wayuu, na'inrüin namaa na tepichikana. Ni'yaakuajala: Pablo Albarenga.\\nSukua Paola Vanessa González ounusu sulu’u piamale’ella suumain, wanee shia Ruanama’na, Venezuela, 20 minutos suchikijee shiaawashe sülüjüle tü mmakat, müsia tü wanee shia Peramana, yala Paaluachon, Maikou, müsüka 10 minutos süka awulii sünainjee sülüjüle mmakat, shipia atijaayee ou no’onoola wayuu sulu’ujee piamie’ya Mmakalüirua. Wemeisü Ruanamana iraa soushi, saamüka müsia sümülüin, Peramana jülüjüsü saa’ain sunoutuin nakua’ipa Elías Matías Castillo González y Eli Javier Castillo González, suchonyuu, 3 nuuyashe wanee müsia 5nuuyashe chi wanee.\\n(Shipe'ru) Wayuukot Paola Vanessa González juletüsü sulu'u wanee süi waima supoujana, saainjala suumainpa'a eere saamüka, tü pülasü namüin wayuu. (Shikieru'u) Ruaanama'ana yalasü Venezuela, peje sünain sülüjüle mma Colombia. Paola jemeisü, mulousu shiaya yala. Niyaakuajala: Pablo Albarenga.\\nPaola 27 suuyashe, wayuu Uliana. Sou kashikat junio nou juyakai 2018 waraitüsü süchiirua neküinjatü suchonyuu, ounusu nümaa su’wayuushe, Enrique Castillo, piame’e suchonyuu, suwalayuu namaa suchonrumiuu, sou püliiku Ruanama’najee Perama’namüin wanee mma jososhii. Sünainjee sumuloolin Venezuela müsia sükanajünüin o’u wopukot sülüjüleru’u mmakat, akolojooshii Colombiamüin. Awanajaashi nepiapala napüleerua nachonyuu, süpüla nekiraajaain, keküin naya müsia ke’jenain koleejiaru’umüin.\\n– “Weishajaajiraala namaa nei na tepichikana, annashii wo’unui Peramüin wamaka. Wantaiwa’ya yaamüin, eejachikane’e wanee wunu’u eere waamalüin wo’ula”.\\nMüsü saashin Paola nakua’ipa nakolojooiwa’a. Shiakaat, wayuu molou na’kaa kasayuu sünain, akaaliijüsü wayuu eekai cheijaain amüin attetnaa.\\n– “Nnojotsü anashii wamüin chaa Ruaanama’na sünainjee nnojoluin a’yatawaa müsia ekirajaleaapüle namüin tepichi”.\\nPeramana, peje sünain sülüjüle mmakat sümüin Colombia sümaa Venezuela, akumajüshii nepia na wayuukana. Niyaakuajala: Pablo Albarenga.\\nNou juyakai 2018 antüshiii na wayuukana Perama’namüin. Sünainmüin enero nou juyakai 2020 müshiikaja’a 380 kepiakana yala, waima na antüshiikana Venezuelajee. Kapüleesü ayaawajaa je’rain na jimatakana sünainjee ale’inya tü neitaain wayuu noumainpa’müin.\\n– “Palajatükaa ai matunkuinsalii waya, mojosu waa’ain, waponojoo amaalü tü mmakat”.\\nMayaainje’e nnojooluin tü sülüjülekaa mma namüin na wayuukana (nounmainkaa müsüka 37.300 kilómetros, ounusu Süchiimajee Colombia Wuinpümüinpünaa asitujuin Marakaayamüin sutu uuchikat Perijaa Venezuela) suurala Paola saashin chasü Ruaanama’ana. Mojukamain saa’sin sünainjee süpütüin soushi María González, wanaa sümaa su’unuin shipialu’ujee, süpütüin sümülüin, sa’painshe, müsia amuuyukot eere shiipüshe shii.\\nPaola sümaa soushikat María Ruaanama’na. Wayuushe’inru’shii piamie’ya. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.\\nRuaanama’na tü mmakat wuituusu, kekülesü jutatuuisu shiaya suulia Perama’na, wanee mma sa’tou menakat chainjatükaa Süchiimamüin, eere shipia sunoutia sukua’ipa Wajiira Colombia, mena ounakat Waletmüin müsia Palawaipou Venezuela. Perama’na aisümain walatshi ka’iwai. Aipa’a saamatuuisü müsia jimatuuisü, yala, eesü süpüla sunajünüin tü kashikat sümaa tü shilliwalakalüirua iipünaa.\\nPaola nümaa su’wayuushekai nakumajüin nepia pootshi sümaa aipia (wunu’u joutsu sulu’u mmakat), maka saa’ain shipia wayuu Wajiira. Cha’ya tü miichikalüirua akumajuushi süka wotsa otta karalouta, kaajunasü zing suulia ka’ikat müsia joutai katchinkaa ye’yaa.\\nPaola nümaa su’wayuuse, Enrique Castillo namaa Elías Matías Castillo González y Eli Javier Castillo González, suchonyuu. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.\\nKusinapiakat nooipa’sü shiuupünaa wanee luma akumajuushi süka zinc. Paola kottiraasü namaa suwalayuu müshia na kepiakana pejepünaa sünain. Yala, maalia, achuwajaanüsü tü sikikat süpüla aainjaa kepein asünakat sulu’u jiikala suutpünaa yalain naya naküjüin suchukua na’lapüin. Namüin na wayuukana, chi lapükai anoutushi wopu namüin, müika nasakiain a’laülaayuu müshia na eiika watta’a maalü: ¿kasa pülapüinka?, wanee yootirawaa kkapülasü naa’ain eekai alijunain.\\nPerama’na nnojotsü wuin süpülajatü asünaa, müsüja’yane makasaa’ain tü wanee shiapalakaa wayuu sulu’u Wajiira Colombia. Eeyaapeje’ella wanee laa, eere süsha’jüle wuinkat, eemüinre nounuin jieyuukana sünain epirajaa tü pastakalüirua süka tü wuin sulojooyainjatükaa neitain müsia nashein. Paola ounawaisü nümaa chi suchon muloushikai, shi’ipa yalain nepirajüin tü wuin choujaakat süpüla ka’ikat, shikirajüin chi suchonkai sünain kojutuinjatüin nümüin tü ishikalüirua.\\nPaola nümaa Eli Javier Castillo González, suchon 5 nuuyase, ale’ejüshii lamuunajee sümaa wuin. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.\\nEO’lojushii kuluulu sulu’u waatte pülastiko na jieyuukana Perama’na. Akaaliijira’shii sünain tü na’inraakaa nepialu’u, süko’müinjaka tü pa’ainjirawaakat sükajee kottuin naya s¨nain na’yataain. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.\\nEere naya kepiyain eesü, ma’yaka eein, kasa alatakaa namüin, müinka tü jamükat müsia aürülajüin na tepichikaana, ma’yaka naa’ain wanee suchon Paola.\\nTü shikiipu’kat Perama’na, Omaira Barliza, wayuu Iipuana, süpansaajaachikuat wopujeeru’u, eettatüin wanee kaaliwaa süka tü kasa eekai cheujaashaanain namüin na wayuujiraakana wanaa sümaa: “su’utpünaa suukunuin tü wopukot, mekirajuusalii na tepichikana. Eeyaawatsüja’ya najutü wopujeeru’u, otta müsia kaalishii sutuma alijuna wattaje’wat. Eeshi waya süpüla wachajaain so’müin kaaliwaa, Mayaainje’e pejein waya sünain Venezuela, werüin tü choujawaakat”.\\nSuchukuakat Paola müsüka saa’ain nachuka na wayuu ma’leekalia eitaakana nachua sulu’umüin noumain süpüleerua tü müliakat Venezuela. Saashin Migración Colombia, Maikou shia tü mma eere waimashaanain na wayuu achajaashikana akaalijünaa Wajiira (wayuu namaa alijuna): sünainjee enero sünainmüin junio nou juyakai 2019 ayaawajünüshii 20.100 wayuu eekana jimatüin eere kottiraain miichi müsia eere wattaawain shia.\\nKakatiraasü tü miichikalüirua sünainjee tü süwayajiakat kuluulu, Perama’na. Yala eesü akumajünüin 16 miichi, otta müsia tü lumairua. Ni’yakuajala: Pablo Albarenga.\\nNa wayuukana (380.460 Colombia – Ayaawajuushi 2018 sutuma Departamento administrativo Nacional de Estadística, DANE- müsia 415.498 Venezuela- ayaawajuushi 2011 sutuma Instituto Nacional de Estadistica, INA) Naashin suchon Mma nümaa Juya, waraitüshii müshia aainjülii süka nakua’ipa sümaiwajatükaa. Natuushikana naküjüin namüin tü nakuaipakat sümaiwajatkaa, cha’ya maalüma’a, nalatirüin tü mma mulumutshiikat wuinpejee Marakaayamüin, Venezuela, süchiirua eküülü müsia a’yatawaa. Müinaka kepiayaanamüin Marakaaya, Suuria, eere nachajaain nakua’ipa müsia nakaalijia napüshia apütaakana wuinpümüin. Su’utpünaa juyakat 1970 müsia 1980 eesü wanee o’onowaa natuma na wopujeejanakana cha’ya Venezuelamüin süpüleerua kasachiki sünainjeejatü jouluiwa’ya tü yüikat (apünajaa müsia oikaa wattamüin yüi) otta müsia sou juyakat 1990 o’ulaka 2000 eitaasü tü o’onowaakat sünainjee tü kasachiki mulousu sulu’u Colombia. Shiyairüja’a sünainjee ti’a sou juyakat 2009 sümaka Corte Constitucional de Colombia nachua na wayuukana otta 33 wayuuinua, “eeshii süpüla najalajaain sutuma tü wattakua o’ulaka outaa sutuma wanülülü otta asiruwaa” sulu’upunaa tü Auto 004.\\nSüchiikijee tü o’onowaakalüirua natuma wayuu oulaka alijuna ma’leekania ajuitakana Colombiajee Venezuelamüin, müirüja’a eera maka ja’rai juya eein na wayuu waraitakana namaa na ajuitakana sulu’ujee mmakat ti’a otta nalatirüin tü sülüjülekat mma; eitaashi sünainjee mojunuaipain chaa Venezuela: nnojotsü a’yatawaa otta aisü shi’ree eküülü oulaka epinasee.\\n– “Nnojotsu süpüla wapütüin shimiiwa’a tü mmakat. Cha’ya eesü wapünajüin sümaa wamülüin katakana achiki waya”.\\nSüküja achukuat Paola noiküin tü mürütkaa sümaa napünajüin süpüleerua neküin, eeyakalia ou naya su’utpünaa mülia, ma’aka saa’ain suukunui otta shijitünüin tü wuitakajalüirua ashein sülüjüleru’u mmakat, muinka saa’ain joolu’u, sutuma a’leeyajawaa Covid-19, tü eeyakalia na’yataain, müinka tü oikawaa sotpünaa wopu, nnojoluipa.\\nNnojoluiwa jouluin tü wanülüükat Colombia noujee kashikai abril 2020, jayuuiwaya wanaa sümaa suwaraalaain ka’ikat watta’a maalü, na tepichikana amaanüshii koleejiyain Paaluachonmüin. Süchiki ti’a, na jieyuukana nama na tooloyuukana yapajüsü natuma tü kaawakat sümaa saamatsü, kasioosa, wuin yaloushi paala Maikoujee, süpülajatü oikaana Raayalu’u, palajatkaa süpünein kemion alataaya Colombiajee Venezuelamüin, weinshikat alu’upunaa kakualii namaa o’onooshi. Na tooloyuukana eesü natuma tü na’yataain suka tü karetiiakat (nalatirüin süchisa tü süpünelujatkalüirua), oikaashi kasoliina sumaa eküülü, otta müsia noikaain tü müshaishakat.\\nA’wanajaaipa kasa supushua.\\nWanee shi’yataain wayuu joolu’u shia tü oikaakat süi, kattoi otta müsia waireña namüin na alijunakana. Sünainjee kaa’ain shia, jülüjüsü saa’ain shi’rüin na jieyuukana e’ina’lüin sujuunaa na’imajüin nachonyuu.\\nNa jieyuukana naya kakua’ipaka sümaiwajee tü ko’uliwou’ijanain napüshi natüma, ayatüinjatüin tü wayuunaikikaa otta tü atijalaa maaluma’a napaalakaa na a’laüülaayuukana namaiwajee namüin naikeyuu. Perama’na, Ruaanama’na otta müsia shipiapala wayuu ma’leekalia, shia shikiika wayuu tü jietkaa. Sünainjee ti’a shikiipu’usu tü kasayuu sünain otta müshia na süpüshikana.\\nNa jieeyuukana e’inashii sümaa na’imajüin na tepichikana otta naküjüin tü natijalakat. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.\\nTü kepiaakat sulu’u wanee mma akatajünüsü sutuma alijuna mayaainje’e tü kottuin shia paala sümaiwa “woumain, namakalü” kasalajanasü wamüin naatain nanüliaa sulu’u wanee, ma’leeshia watta naalii. Jamüsüja, saashin Paola, eeshii wayuu eekai eein wanee nanülia, nouyase, müsia na’yataaainpala cha’ya Venezuela, oulaka Colombia, mayaainje’e shiyainyane’e waneejatü sünülia, suuyase, müsia na’yataainpala majutsat. Naküja achukuat naayain aneeküin tü nanüliakat, nojoliishi achiaanüin natuma na shipiipu’shiikana tü mma molusukalüirua süpüla wanaawain nanülia.\\nShia nukua’ipa suwalakai Paola, Venezuela Nilo Rodrigo González nünülia, otta müsia Colombia Rodrigo González. Mushiainua soushi, sülaülayuu, suwalayuu, otta watta naalii kasayuu sünain. Yoseany Migleidy González González –Yala Venezuela- Génesis González González taalasü Colombia. Süwala Paola süküjüin wamüin “Münüsü paala taya choujaain wa’wanajüin wanülia suulia süsalajanain waya wanaawai wanülia müinka Venezuela. Shiataapa’a mojouin tü a’wanajaakat anülia. Tayaawata tamüsü maka piamapa shikii touyase, tatijaapa ou tü anülieekuaipalaakat”, Müsü.\\nSüpüshikana Paola nayaawanajaa oulu tü piamaakat anüliee nakolojoopa. Yoseany, sücheküin sümünüin, saashin Colombialu’u “nnojotsü kasain taya, wayuula’ne, waneesia eei tü shiyaawashiakat wayuu tama’na”. Eekaja’a Venezuela eesü sünüliamaa tü wachillerakaa otta tü sükettaajüin ekirajawaa sünain sukua’ipakiirujut komputaroora. “Ye’yaa Colombia, majutsat tü wekirajaayakat achiirua, nnojotsu eeyain tousutuin anain wanee a’yatawaa anain”.\\nMeematsü sukua’ipa Paola. Venezuela shikettaajüin tü shikirajaakat achiirua, eeka Colombia nnojotleesia eein wanee karalouta süma’ana.\\n– “Toulakayaaainjatü tü tanaatüin takaraloutase süpüla tashajirüin sünain ekiirajaapülee mulousukat, shi’ree tekirajaain sünaain outtajülaa, ekirajaa shialen. Kamalainsü tamüin tü ekirajülaa “Seño” münakat Colombia”.\\nMayaasüje’e nayaawatüin sou tü cheujaain tü kojutuinjanain naya sulu’u piame’ya mmakalüirua, Yoseany sümaa Paola natijaa oulu malüjülein tü mmakat sümüin wayuu, pa’ainwaaashi sünain tü mojuinya naashin tü waneejatüin nanülia. Cheoujaasü nachajaanüin akua’ipa natuma na shikiipu’kana tü mma mulosukalüirua, eejesü namüin wanee ekirajawaa, wanee outtajiaapülee müsia a’yatawaa kojutuin alu’u naya. Kojutuin tü na’yataainpala sümaa nakaraloutase sulu’u pieme’ya shi’papa mmakat.\\nRuanama’na wuituusu kekulesü shiaya suulia suumain wayuu sulu’u Colombia, e’eraajünakaa sünainjee jososhiin mmapakat. Niyaakuajala: Pablo Albarenga.\\nShi’ipa eein tü wopu alataayakat Colombiajee Venezuelamüin, eesü tü süpünekaa wayuu, wopu nnoojotsü menain, alataayakat tü mmakalüirua. Tü wopukalüirua antüna anainrü sünainjee sülatia luwopukat Paaluachon, Paola namaa süpüshi ouna müshii sulu’ujee wanee mma sulu’umüin tü wanee. Yala, wanee kiloometro sünainjee tü raaya münakat otta müsia tü ayaawajiakat o’onooshii, nayakana eeshi najuitui sulu’ujee wopukat sa’kapünaa mojuuikat süpüla nantamaatüin nepialu’u. Saashin Paola kapüleesü warai maa sülu’upünaa wopukat ti’a.\\nPaola sümaa Yoseany suwalakat, waraitüshii sulu’upünaa tü wopu Peramma’na jeejat Paaluachonmüin. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.\\nSulu’u tü sülüjüle mma eekat Wajiira sümüinkat Colombia akataliakat suulia Venezuela eesü maka 249 kilómetros müsia 200 wopuirua. Namüin na wayuukana shia napünekaja’yamain tü wopukat ti’airua sünainjee süsitujain shipiapa’müinree wayuu, katsa naashin na shikiipüshiikana alijjuna o’onooshii, wopu majuteesü sünainjee sülatinnüin alu’upünaa oikawaa mawalaajüinsat namüin, eletüjütja sutuma wayuu maalüma’a.\\nTü shiyaawasekat sülüjüle mmakalüirua “raya” münüsü. Yala ayaawajünüsü otta atijaana o’ulu o’onooshii sutuma piame’e makalüirua. Yalapünaa alatüshii kakaulii müshia wayuuinua, eeka anainjee tü oikawaakat. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.\\nNou kashikai septiembre juyakai 2019, Defensoría del Pueblo Colombia müsü suchukua tü wayuukalüirua, müin tü najatteekai, na wayuukanaja’yamain, napushua, nalatapa sulu’upünaa tü wopuka keemakat sutuma tü mojulaasükalüirua, na alu’ataakana yala “tü wopukalüirua, eeraajuushikat sümaa süpünein shia wayuu, sünain alatiraa ayaatuushi oikaanüinjatü, antakaa Colombiajee mawalaajüin sülatia”. Tü wopu yalakalüirua Paaluachon, saashin Defensoría nachukua na kainjaraliikana “o’luwajüshii, napüleeruashii na eekai alatüin sulu’upünaa wopukat, outushii saa’ain wayuu, amaüshii, eitaashi shikii akanajaa nneerü mojukua’ipat, müinka tü oikawaakat kasoliina, a’pülaa otta müsia oikawaa kasuwou, oulaka e’inirawaa natuma kainjaralii, namaa wuitasheinna Colombia je’e Venezuela.\\n– “Wamüin waya wayuukana nnojotsü kalüjülein tü mmakat. Nnojoliishi, nnojot jalatüin münüin waya, müshiika tü me’ruukai waya, wanaawasü wajut müika tü kolompiaanai ma’yane ka chi wenesolaanokai. Ekoralamüshii, ajuitüshii, ma’yaa waraitüiin, alu’utshii waya süpüla ajuitaa sulu’ujee Colombia yalamüin Venezuela”.\\nYala, naya aluataaka na wayuukana sou eekai alateein, maka saa’ain tü kemionkalüirua antakaa noumainpa’müin.\\nSüchiki se’ruupünaa hora waraitüin süchiki sülatinnüin menakat Paaluachon, eeshi chi ipa shiaawashekai sülüjüle mma 42 (e’eraajünakai süka mojón nümünüin), wanee ipa akumajuuushi nou juyakai 1960 shiyaawashe sükatalia tü mmakalüirua.\\nJuyapü, nou kashikana septiembre sünainmüin noviembre, tü mmashirakat pootchijaasü, mojunuaka süpüne wayuu. Mayaasüje’e, sülütpa wopukat Peramüin, sünainjee waneejatüin mmakat, eesü josomaatüi shia nnojotka müliaajüin wayuu.\\n– Shi’itapa nnojoliishimain waya müliain, wuinkaa ye’yaa süsüin mmakat, josomaatüsü”.\\nJuyapü, wopukat mojushiisü sutuma tü pootshikaa müsia tü süsha’lülekat wuin. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.\\nWaneepiashii na wayuunakainua alatüin püliikou sümaa süpülajana wuin. Sulu’u shi’pa mmaakat ti’a, aisü shi’ree wuin anasü namüin na wayuukana.\\n– “Anayaawatsüja’a sutuma tü mma epijakaa waya saapaka wamüin wanee we’jena, chi püliikükai, naya we’jenaka waneepia woumainpa’a”.\\nWopulu’u Ruaanama’namüin, Paola ashawalaapünaasü sünain asakaa na süpüshi eekai wanaain sümaa püliikoin raayamüin, eere shiyaawajünüin eekai o’onooin sulu’ujee Venezuela sulu’umüin Colombia. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.\\nRuaanama’na yalasü 45 minutos waraitüin Paaluachonjee. Sulu’u shipiapaala Paola, eesü mürülü, anneerü sümaa koula, otta yüüja kalu’usu maiki, kalapaasü, meruuna oulaka pitshuushi. Yala, keküleesü tü mmakat wuitüüsü. Eesü wanee laa eere nashijaain kuluulu na jieyuukana, asüshii na mürütkana müshia na wayuukana o’oojushii. Nepiapala 86 miichi, waima na o’onoowaliikana sulu’umüin Colombia.\\nShia sükusinapia laülaakat María del Carmen yala Ruanama’na. Yala kottushii ne’itku sünain a’lakajawaa eküülü otta aapajaa achiaalaa oulaka aküjalaa sa’tou shikirat. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.\\nSüntaiwa’aya Paola shipiapa’müin palajatka shirajaa soushi María del Carmen González 90 suuyase, kepiakaa sulu’u wanee miichi akuyamajuushii süka aipia otta pootshi.\\n– “Aisü wapüla, shia wantakaja’ya ayaalu’u”.\\nRuaanama’na eesü wanee shipia Paola akümalaairü.\\n– “Yalajatü kipiyain taya nama tachonyuu. Anaatüneesü tü miichikat”.\\nSaalii sou mmakat\\nSaalii mmakat sümüin Paola peipaajiraasü sümaa sukua’ipa. Maka saa’ain 20 waara sünain shipia soushikaa eesü amuuyokot eere saamüka müsia shii.\\nTu amuuyuukot shiyaakua eii namüin na wayuukana, yalashii mmapüin naamüka, shikakana mmakat mapa süpüla shi’rukuin naya. Müsüka saali wayuu molouyuu anaajashii, sünainjee ayatüin naya nale’jüin sulu’u na’lapüin Jepirajee, cha’ya eere nounuin na wayuu müliashiikana.\\nPejeewasü sukua Paola cheje’ya. Ounajaasü koutuule, kojutsu sümüin tü mmakat sünainjee púlain shia. Amuuyuupa’a eesü wanee miichichon eere süsalijünüin tü shiikat, tü miichikat kasuusu sütapa’a otta tü warattuui ekorotakaa sulu’upünaasü wanee jutatüsü saajunalu’u.\\nShiirakaa amüinrü Paola tü sütakaa shiikat. Pülasü sümüin. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.\\n– “Anüü teikat, tü wayuu kachonkaa waya, katakaa ou atuma taya, wayuukaja’a atuma waya, shia yaaka anainjee waya. Súpütüin waya wemiiwa’a, aniipeje’e shuia wamaa weinshi. Antüshii waya müinka tü eeyütka’iya shia, müleka tü talatüi waya otta mojui waa’ain waküjüin sümüin, wana’laa amüinrü. Sukua’ipaya wayuu tü analawaakat saamüka”.\\nSüküja achukuat Paola yalain shiipüshi tü shiikat sünainjee juyakat 2010. Shia anaajaaka su’utpünaa tü ayulaa jiipü sümakaa wayuu, wanee akua’ipaa kajutsu namüin wayuu ma’leekania.\\n– “Taya ala’jaaka shia, sünainjee kajutuin tamüin tü teikat, sünainjee shian epijüin taya tepichichoinwaya, jemein, sulu’u supushua. Wanaa sümaa mekiisalüin taya juya anaajaasü shiakat, aniipeje’e wamaa shia weinshi”.\\nSünalaapa tü amuuyukot, kama’sü Paola süma’anajee, sünain yootoo sümaa shii, sünain aapaa analut müsia achuntaa namüin pülashii.\\nMuloushaana tü saaliikat suumain sümüin, shia ayataka’ya atuma tü wayuuwaakat anainjee, shia saalii mulousu sutuma shii wayuukot atuma shia, shia sujut tü sukua’ipakalia. Saalii müsükaja’a saa’ain tü wayuuwaakat sümüin.\\nWaneepia sujuitapa amuuyuupa’jee, alainraasü shikiiru’u tü ayatüinjatian shia waraitüin sulu’upünaa tü mmakat süpüla sunoutuin nakua’ipa suchonyuu namaa nachonyuu kasa sünain. Oulaka ayatüinjatian tü nakua’ippakalia sünainjee wayuuuin naya.\\nAsamatüsü saa’ain Paola sulu’u laakat Ruaanama’na. Ni’yaakuajala: Pablo Albarenga.\\nMayaain sukotchinnüin achuaamaajat tüü süpülapünaa tü jouluin a’leeyajawaakat sulu’u mmakat süpushua, Agenda Propia süsakira achiiruat jamüinsukua’ipa Paola namaa kasayuu sünain wanaa sümaa sukumajünüin akua’ipa ashajuushikat tü. Su’utpünaa jouluin Covid, ayataayunia na eiikana achajaain nakua’ipa yala Perama’na. Yala, ja’raishii jieyuu na’inmajüin piama shikii tepichiirua ekirajaakana nepialu’u süka karalouta aluataanakat namüin, eeshi tü neenakünüin sulu’upünaa tü yootiakat. Akatsa, sünainjee tü wanülüükat, waima na wayuu eitaakana nachukua sulu’umüin noumain, maka saa’ain Paola kepiakaa joolu’u sümaa soushikat, nnojoluipa pejeewain sukua sheema wanülüükat. “Ayatayülia tatijaain sou Pera”, müsü Paola sulu’upünaa tü yootiakat, “iraayülia kasayuu tanain, alejüshii waya sulu’upünaa napüne paala na wayuu namaiwajana süpüla we’inain pütchikat otta müsia waloirüin tü suchuntaakat waa’ain shi’ree wanee anakua’ipa”.","num_words":4538,"character_repetition_ratio":0.057,"word_repetition_ratio":0.021,"special_characters_ratio":0.171,"stopwords_ratio":0.011,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5321.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Tü eekat sutuma Nuluwataaya Maleiwa soʼu tü sienkat juya | Ekirajaaya\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Alijunaiki Birmano Camboyano Chitonga Chokue Chol Cibemba Congo Criollo de las Seychelles Criollo mauriciano Dangme Endebele Endonga Enzema Ewé Francés Ga Garífuna Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Italiano Kaonde Kayin sgaw Kikongo Kiluba Kimbundu Kisonge Kwangalí Kwanyama Lamba Lao Lingala Lunda Luvale Maltés Mam Mambue-Lungu Mazateco de Huautla Ngäbere (o guaymí) Nyaneka Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Otetela Pidgin camerunés Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Sepedi Sesoto de Lesoto Setsuana Silozi Suajili del Congo Suati Tahitiano Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tshiluba Tsonga Twi Umbundú Vendal Wayuunaiki Xhosa Zulú Ñanya\\n«Chi Maleiwa aapakai wanee anaa wamüin [...], nükaaliinjeena jia süpüla jaaʼinrüin tü nüchekakat jüpüleerua.» (HEB. 13:20, 21, TNM)\\nJAYEECHI: 136, 14\\nSOʼU TÜ 100 JUYA ALATÜITPAKAT,...\\n... ¿kasa waküjaka aka pütchi?\\n... ¿jamüsü süküjia tü pütchikat watuma?\\n... ¿kasa nikirajaka anain waya Jeʼwaa süpüla watüjainjanain süpüleerua aküjaa pütchi?\\n1. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu kamalain nümüin Jesuu naashajaain süchiki Nuluwataaya Maleiwa?\\nKAMALAINSHAATASÜ nümüin Jesuu naashajaain sümaa wayuu süchiki Nuluwataaya Maleiwa. Alatüsü suulia poloo shikii sukua nüküjüin Jesuu süchiki Nuluwataaya Maleiwa. Shia nikirajaka maʼin anain wayuu süchiki tia (paashajeʼera Mateo 12:34).\\n2. ¿Jaralii na nüküjakana amüin Jesuu tü sümakat Mateo 28:19, 20?\\n2 Maʼaka jeʼra kaʼi süchikijee nüsoʼiraain aaʼin Jesuu, eeʼiyataashi nia namüin maʼaka 500 anoujashii (1 Cor. 15:6). Naya anoujashiikana, eeshiijaʼa süpüla nayain nüjütüin Jesuu süpüla noʼunüinjanain ‹sainküin mmakat süpüshua süpüla naküjüinjatüin nüchiki sümüin wayuu›. * Kapüleepejeʼe süpüla nountüinjatüin naaʼinrüin tia. Naashin Jesuu, ooʼulaajeena naya suulia aküjaa pütchi «süntapa tü kaʼi sajaʼlajaweetkat oʼu kasa süpüshua». Wanaa sümaa wojuʼitüin sünain aküjaa pütchi, oonooshii waya sümaa tü nümakat Jesuu (Mat. 28:19, 20).\\n3. ¿Jarat tü apünüinsükat kasa nükaaliinjaka aka waya Jeʼwaa süpüla waküjüin pütchi?\\n3 «Shiimüin sünain jümaainjachin taya waneepia», müshi Jesuu namüin na nikirajüinkana wanaa sümaa nuluwataain naya sünain aküjaa pütchi (Mat. 28:20). Nayaawata aaʼu naya anoujashiikana sünain nükaaliinjeenain naya Jesuu süpüla naküjüin tü pütchi anasükat sainküin Mmakat süpüshuaʼa. Akaʼaya maaʼutpünaa yaa, nükaaliinjain waya Jeʼwaa sünain aaʼinraa tia. Saashin tü Wiwüliakat, nükaaliinjeena waya Maleiwa sünain aküjaa pütchi (Heb. 13:20, 21, TNM). Wekirajaajeerü anain jooluʼu apünüinsü kasa nükaaliinjaka aka waya Jeʼwaa süpüla waküjüin pütchi: naapüin wamüin tü waküjakalü aka pütchi, nüküjüin wamüin jamüinjatüin sukuwaʼipa watuma jee nikirajüin waya süpüla watüjainjanain aküjaa pütchi. Wekirajaa palajana sünain tü kasa waküjakalü aka pütchi soʼu tü 100 juya alatüitpakat.\\nTÜ KASA NAAPAKAT WAMÜIN JEʼWAA SÜPÜLA WAKÜJÜIN PÜTCHI\\n4. ¿Kasa wountaka waaʼinrüin sükajee tü naapakat wamüin Jesuu?\\n4 Naashin Jesuu, tü pütchi süchikikat Nuluwataaya Maleiwa müsü aka saaʼin wanee waüyee eekai süpünajünüinjatüin (Mat. 13:18, 19). Jamüshijaʼa nüpünajüinjachire wanee wayuu, eeinjatü nümaʼana tü niʼyataayainjatkat maʼaka saaʼin chajaruuta, paara otta polu. Akaataajaʼa neʼe waya waküjüinjanapa pütchi, naapüin wamüin Jesuu tü waʼyataayainjatkat. Eesü waneeirua kasa nnojoluitpaka waküjüin aka pütchi. Eetaasüjaʼa joo wanee ayatayütkalia waküjüin aka pütchi maaʼulu yaa. Anapejeʼe süpüshuaʼa tia süka wountüin waküjüin pütchi süka.\\n5. (1) ¿Kasa wayuu tü tarjeta de testimonio münakat? (2) ¿Jamapuʼusü süküjia pütchi süka tia karalouktachonkot?\\n5 Soʼu 1933, oʼttüshii na wawalayuukana sünain aküjaa pütchi süka wanee karalouktachon, tarjeta de testimonio münüsü. Suluʼu tia karalouktachonkot, ashajünüsü wanee pütchi suluʼujeejatka tü Wiwüliakat. Kakaliawaisü süpüla shiiʼiratünüin tü pütchi suluʼukat. ¿Jamapuʼusü süküjia pütchi süka tia karalouktachonkot? Naashin wanee wawala, oʼttüshi nia sünain aküjaa pütchi süka tia karalouktachonkot wanaa sümaa polooin nuuyase. «Anuu, paashajeʼera maa karalouktakat tüü», mapuʼushi nia sümüin wayuu eekai nüküjüin amüin pütchi. Shiasaʼa süchikijee saashajeʼerüin tia pütchikat, nüpütüin süpüla wanee karaloukta jee oʼuna müshijaʼa nia süchikijee.\\n6. ¿Kasa sükaaliinjaka anain na wawalayuukana tü tarjeta de testimonio münakat?\\n6 Aküjüshii pütchi na wawalayuukana süka tü tarjeta de testimonio münakat. Nnojoluiwaʼaya shia, kapüleepuʼusü namüin waneeinnua wawalayuu aküjaa pütchi; japüleʼe maʼin naya, isasü nachiki tü nanüikinjatkat sümüin wayuu. Eepajaʼa na yalayalakana aaʼin sünain yootoo sümaa wayuu, naküjaleepajaʼa neʼe uatuwoʼushi süpüshuaʼa tü nanoujakalü anain. Eesü airuʼurule nanüiki sümüin wayuu. Eepa tü tarjeta de testimonio münakat, sükaaliinjain na wawalayuukana süpüla mapüleein namüin aküjaa pütchi sümüin wayuu.\\n7. ¿Jamüsü kapüleepuʼuka namüin na wawalayuukana naküjüin pütchi süka tü tarjeta de testimonio münakat?\\n7 Eesü kapüleepuʼule namüin na wawalayuukana naküjüin pütchi süka tü tarjeta de testimonio münakat. Anuu sünüiki wanee wawala: «Eepuʼushi eekai nümüin wamüin: ‹¿Jamüsü sünüiki türa karalouktakat? Paashajeʼeraleʼe shia tamüin›». Eeshii eekai nnojoluin naashajeʼerüin tia karalouktakat. Eeshii eekai naapaʼalaain neʼe shia sümaa nnojoluin nasouktayain neʼipajee na wawalayuukana. Eeshii na achatajaakana tia karalouktakat süka mojutüin shia namüin. Sükaaliinjapejeʼe tia karalouktakat na wawalayuukana süpüla naküjüin pütchi jee süpüla natüjaanüin aaʼu sutuma wayuu sünain naküjüliin pütchi süchiki Nuluwataaya Maleiwa.\\n8. ¿Jamapuʼusü süküjia pütchi süka tü gramófono portátil münakat? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 27.)\\n8 Süchikijee 1930, oʼttüshii na wawalayuukana sünain aküjaa pütchi süka tü gramófono portátil münakat. Süpülajatü aapajaa pütchi akürawaajuushi. «Aarón», sünülia natuma na wawalayuukana süka shiain aashajaain nooʼopünaa (paashajeʼera Éxodo 4:14-16). Anapuʼule nümüin wanee wayuu naapajüin tü pütchi akürawaajuushikat, nuchuwajaapuʼuin wanee wawala tü gramófono portátil münakat süpüla naapajüin shia jee süchikijee, naapüin wanee karaloukta nümüin. Eesü naapajüle wanee wayuu sümaa nüpüshi tia pütchi akürawaajuushikat. Soʼu 1934, nakumajüin na wawalayuukana waneeirua gramófono süpüla naküjüin pütchi süka. Eetaasü maʼaka 92 ekirajaaya nakürawaajaka na wawalayuukana.\\n9. ¿Kasa anasü eeka sutuma süküjünüin pütchi süka tü gramófono portátil münakat?\\n9 Eejachinka wanee wayuu aapajaka wanee pütchi akürawaajuushi. «Jaʼanapajira taya türa gramófonokot soʼu wanee semaana süpüla naapajüinjatüin shia na wayuu kepiakana pejepünaa tanain», müshi nia namüin na wawalayuukana. Sükajee naaʼinrüin tia, wainma na ekirajaakana sünain tü Wiwüliakat jee woutiisashii naya mapa. Woutiisashi mapa chia wayuukai otta misioneerosü piamasü nüchonnii mapa. Watta naalii na wawalayuu oʼttakana sünain aküjaa pütchi süka tü gramófono portátil münakat. Shiasaʼa mapa, nükaaliinjain Jesuu na wawalayuukana sükajee tü Ekirajawaakat süpüla Aküjaa Pütchi.\\nWANEEIRUA SUKUWAʼIPA AKÜJAA PÜTCHI\\n10, 11. ¿Jamapuʼusü sukuwaʼipa süküjia pütchi sükajee tü periódicokot otta tü aʼwalakajiakat pütchi?\\n10 Süka nükaaliinjain waya Jesuu, watüjaa aaʼu jamüinjatüin watuma sukuwaʼipa süküjia tü pütchikat. Sutuma naaʼinrüin na wawalayuukana tü nümakat Jesuu, aküjüshii maʼin naya pütchi mayaainjeʼe palitchon na eejanakana paala sümaiwa (paashajeʼera Mateo 9:37). Aküjüshii naya pütchi süka tü periódicokot. Nuluwataʼawalin Russell semaanawai wanee karaloukta nünüikimaajatka Maleiwa sümüin wanee agencia de noticias. Shiasaʼa tia agenciakat, suluwataa sümüsia tia karalouktakat sümüin tü agencia chejeʼewatkat Canadá, Estados Unidos otta tü chejeʼewatkalüirua Europa. Soʼu juyakat 1913, ojuʼitüsü suluʼu 2.000 periódico tü karalouktairua nüshajakat Russell. Eetaasü maʼaka 15 miyoone wayuu aashajeʼeraka tia karalouktakalüirua.\\n11 Aashajaashii waya suluʼupünaa tü aʼwalakajiakat pütchi süpüla waküjüin tü pütchi anasükat. Soʼu juyakat 1922, aaʼuriiroʼu 16, ekirajüshi chi wawalakai Rutherford suluʼupünaa wanee aʼwalakajia pütchi, shia palajatkat nukua tia. Eetaasü maʼaka 50.000 wayuu aapajaka nünüiki soʼu tia. Shiasaʼa mapa na wawalayuukana, nakumajüin wanee aʼwalakajia pütchi süpüla naküjüin tü pütchi anasükat suluʼupünaa. Oʼttüshii naya sünain ekirajaa suluʼupünaa tia aʼwalakajiakat pütchi peʼureeroʼu 24, soʼu 1924. Anuu wanee pütchi ojuʼitakat soʼu 1924 suluʼu Aapiria Wayuu: «Watta saalii wayuu aapajeetka tü pütchi anasükat waküjüle shia suluʼupünaa tü aʼwalakajiakat pütchi jee müsia nnojotsü kojutüin shia». Aküjüshii maʼin pütchi na wawalayuukana sükajee tü periódicokot otta tü aʼwalakajiakat pütchi. Sutuma tia, aapünüsü tü pütchi anasükat eere palitchoin na wawalayuukana.\\nKamalainsü maʼin namüin na wawalayuukana naküjüin pütchi eere jouluin wayuu jee naküjüin pütchi süka jw.org (Paashajeʼera tü pütchikat 12 otta 13)\\n12. (1) Püküjüinjachire pütchi eere jouluin wayuu, ¿jarat kamalainka pümüin? (2) Mmorüle pia sünain aküjaa pütchi eere jouluin wayuu, ¿kasa paaʼinrajatka?\\n12 Aküjüshii maʼin pütchi na wawalayuukana eere jouluin wayuu, maʼaka saaʼin eere süshaʼwajüle wuusü, türein, pülaasapaʼa jee metkaaruluʼu. Mmorüle pia sünain aküjaa pütchi eere jouluin wayuu, ¿kasa paaʼinrajatka? Puchunta kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa otta paaʼinra tü nümakat wanee wawala alapalaakai naaʼu na wawalayuukana, müsü nünüiki yaa: «Süküjünüle wamüin jeketüinjatüin sukuwaʼipa waküjia pütchi, anasü waaʼinrüle shia süka sünainpünaain shia tü waʼyataainkat nümüin Maleiwa. Jee sükajee tia, weeʼiyateerü nümüin Maleiwa sünain wanoujain nünain, waneepiain waya nümaa otta waaʼinreerüin süpüshuaʼa tü nuchuntakat wamüin». Waaʼinrüle tü nümakat chia wawalakai, atüjeena waya süpüleerua waʼyataain nümüin Maleiwa jee weʼitaajeerü maʼin waaʼin nünain, jaʼitainna mmoluin waya sünain aküjaa pütchi (paashajeʼera 2 Corinto 12:9, 10).\\n13. (1) ¿Jamüsü anaka waküjüle sümüin wayuu süchiki jw.org? (2) ¿Jamüsü putuma sukuwaʼipa süküjia pütchi süka jw.org?\\n13 Kamalainsü maʼin namüin na wawalayuukana naküjüin pütchi süka jw.org. Alatüsü suulia 1.600.000 na ekerotokana kaʼiwai suluʼu jw.org. Eesü süpüla naashajeʼerüin jee nadescargaajüin karalouktairua suluʼujee jw.org, alatüsü suulia 700 anüikii suluʼuka. Aküjapuʼushii waya pütchi süka tü aʼwalakajiakat pütchi süka kapüleein wamüin wantüin shipialuʼumüin wayuu wattaka epia woulia. Müsia neʼe tü waaʼinrakat maaʼulu yaa süka jw.org.\\nNIKIRAJAKA ANAIN WAYA JEʼWAA\\n14. (1) ¿Jamüsü choʼujaapuʼuka nekirajünüin na wawalayuukana? (2) ¿Kasaichi sünülia tü ekirajawaa akaaliinjakat waya süpüla watüjain süpüleerua ekirajaa?\\n14 Süpüla watüjainjanain süpüleerua aküjaa pütchi, nikirajüin waya Jeʼwaa süpüla wountüin waaʼinrüin tia. Jamüshiijaʼa na wawalayuukana wanaa sümaa naküjüin pütchi süka tü gramófonokot, eeshi wayuu eekai niyouktüin tü aküjünakat suluʼu tü akürawaajuushikat. Eeshi eekai kamalain nümüin tia pütchikat sümaa keeʼireein naaʼin nütüjaweein sooʼomüin süchiki tü Wiwüliakat. Choʼujaapejeʼe namüin na wawalayuukana natüjainjanain süpüleerua ekirajaa wayuu jee natüjainjanain süpüleerua nanüiki shiʼipajee wayuu eekai shiyouktüin tü pütchi naküjakat sümüin. Niyaawata aaʼu Knorr nutuma chi naaʼinkai Maleiwa sünain choʼujaain nekirajünüinjanain na wawalayuukana süpüla natüjainjanain süpüleerua ekirajaa. Ekirajünüshii na wawalayuukana suluʼu tü outkajaaleekalüirua sünain tü Ekirajawaakat süpüla Aküjaa Pütchi. Aainjünüsü tia soʼujee juyakat 1943.\\n15. (1) ¿Jamapuʼusü nakuwaʼipa na wawalayuukana soʼu tü palajatkat nakua sünain tü Ekirajawaakat süpüla Aküjaa Pütchi? (2) ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa püpüleerua süpüla nikeraajüin tü sümakat Salmo 32:8?\\n15 Watta naalii na wawalayuu mmotkana sünain aashajawaa suʼupala wainma wayuu. Jamüsüjaʼa soʼu juyakat 1944, eejachi wanee wawala ekirajüshi nia nüchiki Doeg, wanee wayuu aküjünakai achiki suluʼu tü Wiwüliakat. Mmotshaatashi chia wawalakai sümaa kutkuttaʼalüin nia süka shiain palajatüin nukua sünain ekirajaa, najaʼttirapajaʼa tü nikirajakalü anain. Sünain tü Ekirajawaakat süpüla Aküjaa Pütchi, ekirajünüshii na tepichikana. Naashin wanee wawala alapalaakai naaʼu na wawalayuukana, eejachinka wanee jintüi mmotshaatashi maʼin, choʼujaʼalaa neʼe motsoʼo süpüla niʼyalajüinjachin; najaʼttirapajaʼa tü nikirajakalü anain. Eeshii wawalayuu nnojoliikana ayalerüin najapü sünain wanee ekirajawaa süka mmoluin naya, eeshii na mmotkana sünain ekirajaa. Müle pukuwaʼipa, puchunta kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa süpüla yalayalainjatüin paaʼin. Nükaaliinjeechi pia Jeʼwaa maʼaka nükaaliinjain na wawalayuukana soʼu tü palajatkat nakua sünain tü Ekirajawaakat süpüla Aküjaa Pütchi (paashajeʼera Salmo 32:8 *).\\n16. ¿Kasapülajatü tü ekirajaaleekat Galaad?\\n16 Nikirajüin Jeʼwaa na wawalayuukana sükajee tü Ekirajaaleekat Galaad. Tia ekirajawaakat süpülajatü kojutüleeinjatüin namüin na wawalayuukana tü aküjaakat pütchi. Tü palajatkat ekirajawaa soʼujatü juyakat 1943. Alatüinna suulia 8.500 wawalayuu ekirajünaka Galaad; ajütünüshii naya süpüla naküjüin pütchi suluʼu 170 mma. Naya neʼe oʼunüinjanakana sünain tia ekirajawaakat na pürekutsootkana pesiaat, na wawalayuu alapalaakana waaʼu, na weteliitakana otta na misioneero nnojoyüliikana oʼunüin sünain tia ekirajawaakat. Akumajünüsü süpüla müinjatüin sukuwaʼipa tia soʼujee juyakat 2011.\\n17. ¿Kasa anasü eeka sutuma tü ekirajaaleekat Galaad?\\n17 ¿Kasa anasü eeka sutuma tü ekirajaaleekat Galaad? Jamüsüjaʼa chaa Japón, nnojoishii jeʼrashiin na wawalayuukana soʼu juyakat 1949, isasü nachiki polooin na eejanakana. Müshiijeseʼe najütünüin 13 misioneero chaa Japón soʼu tia juyakat. Ajütünüshii naya süpüla nakaaliinjain na wawalayuukana chayaa. Maaʼulu yaa, eetaashii maʼaka 216.000 wawalayuu otta alüʼütshii süpüla 100.000 na pürekutsootkana rekulaat jee aaʼusiliaat.\\n18. ¿Jarat tü wanee ekirajawaa eekat natuma na aküjüliikana pütchi?\\n18 ¿Jarat tü wanee ekirajawaa eekat natuma na aküjüliikana pütchi? Anuu sünülia: Ekirajawaa napülajatka na Laülaashiikana otta na Aʼyataakana neʼipajee, Ekirajawaa napülajatka na Pürekutsootkana, Ekirajawaa napüla na Aküjüliikana pütchi, Ekirajawaa napüla na Alapalaakana waaʼu sümaa Naʼwayuuse otta Ekirajawaa napüla na Shikiipüʼükana Weteet sümaa Naʼwayuuse. Tia ekirajawaakalüirua sükaaliinjain na wawalayuukana süpüla natüjainjanain süpüleerua ekirajaa otta achecheraasü maʼin nanoula sutuma. Shiimain sünain nikirajüin waya Jesuu maaʼutpünaa yaa.\\n19. (1) ¿Kasa nüküjaka Russell süchiki tü aküjaakat pütchi? (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu shiimain tü nüküjakalü achiki Russell?\\n19 Alatüirü suulia 100 juya süchikijee nüikkalaain Jesuu sünain aluwatawaa chaa iipünaa. Watüjaa aaʼu sünain nuʼunirüin Jesuu sukuwaʼipa tü aküjaakat pütchi soʼujee tia. Müshinka Russell soʼu juyakat 1916: «Aküjünüsü maʼin tü pütchi anasükat wattapünaa maʼin. Ayatüinjatia waaʼinrüin tia süka waluwataanüin sünain aküjaa pütchi sainküin mmakat süpüshuaʼa» (La fe en marcha, de A. H. Macmillan, süpana 69). Niʼitaatüjülia saaʼu Russell sünain süküjünüinjatüin tü pütchi anasükat wattapünaa maʼin. Nnojotsü nuʼtchejaain amaa tia süka müinya shia watuma maaʼulu yaa. Talatüshii maʼin waya süka nükaaliinjain waya Jeʼwaa süpüla wountüin waaʼinrüin tü nuluwataakalü anain waya.\\n^ püt. 2 Noʼutku na 500 wayuukana, eeshiijaʼa süpüla nanoujain nünain Maleiwa. Makaʼa watüjaain saaʼu tia shia süka «wawalayuu» nümüin Pablo namüin. Jee müsia süka nümüin mayaa: «Anaayülia wainma noʼutku katüin oʼu maaʼulu yaa, otta eeshii eekai ouktüinain». Eeshiijaʼa süpüla niʼraajüin Pablo otta waneeinnua anoujashii noʼutku na 500 wayuu.\\n^ püt. 15 Salmo 32:8 (TNM): «Kekiijeechi pia tatuma otta tekirajeechi pia sünain tü wopu puʼunüinjatkalü aluʼu. Tachiajaajeechi pia sümaa jülüjain pia taaʼin.»\\nNükaaliinjain waya Jeʼwaa süpüla waaʼinrüin tü nüchekakat wapüleerua: Naapüin wamüin tü waküjakalü aka pütchi, nüküjüin wamüin jamüinjatüin sukuwaʼipa watuma jee nikirajüin waya süpüla watüjainjanain aküjaa pütchi","num_words":3706,"character_repetition_ratio":0.087,"word_repetition_ratio":0.041,"special_characters_ratio":0.19,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10585.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Eeshiiche süpüla naaʼinrüin wanee kasa wamüin na aapieekana? Wekirajaajeerü anain nachiki waneinnua wayuu akaaliinjakana natuma na aapieekana\\nWEKIRAJAAYAINJATÜ SÜNAIN TÜ OUTKAJAWAAKAT\\nOUTKAJAWAA MIYOʼU NAAINJAKA JUYAWAI\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bashkir Batak (Karo) Batak (Toba) Baulé Becol Bengalí Biak Birmano Bislama Búlgaro Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino (Tradicional) Chino simplificado Chitonga Chitumbuka Chiyao Chokue Chuvash Cibemba Cingalés Citonga Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Dangme Danés Efik Endebele Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Fon Francés Ga Georgiano Griego Guaraní Gun Hausa Hebreo Hiligaynon Hindi Hmong (White) Holandés Húngaro Iban Ibanag Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Javanese Kabiye Kaonde Kazajo Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisonge Kurdish Kurmanji (Caucasus) Kurdo Kwangalí Kwanyama Lifu Lingala Lituano Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Malayo Malayálam Malgache Maltés Mam Mambue-Lungu Maya Mbunda Mizo Moré Nepalés Ngangela Nias Niueano Noruego Nyaneka Náhuatl del norte de Puebla Oromo Osético Otetela Pangasinán Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Pidgin de las islas Salomón Polaco Ponapés Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Quichua (Chimborazo) Quichua (Imbabura) Rumano Ruso Samoano Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesotho (Lesotho) Sesotho (South Africa) Shona Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tamil Tetun Dili Tigriña Tivo Tojolabal Tok pisin Tongano Tshiluba Tsonga Tsotsil Tsuana Turco Twi Tártaro Ucraniano Uhobo Umbundú Vendal Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zandé Zulú Árabe Ñanya\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT | ¿JAMÜSÜ SÜNÜIKI TÜ WIWÜLIAKAT NACHIKI NA AAPIEEKANA?\\n¿Eeshiiche süpüla naaʼinrüin wanee kasa wamüin na aapieekana?\\nRimiinkoʼu aliika oʼunushi Kenneth sümaa Filomena sünain ekirajaa sünain tü Wiwüliakat wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse. Chajatü tia suluʼu tü mmakat Curazao.\\n«Süttüsü wapüla tü piichikat otta nnojotsü weʼrüin tü neʼejenakat. ‹Anainjaʼa tayamaajüle naya›, tamaka. Tayamaajaka nuʼwayuuse chi tekirajüinkai», müshi Kenneth.\\nAsoutusü tü wayuukot sümaa süküjain nümüin Kenneth niʼyataain chi suʼwayuusekai. Sütüjaapa saaʼu yalajachin Kenneth sümaa Filomena soʼuluʼu shipia, sujutalüin puettoʼukot napüleerua.\\nJaʼyasü saaʼu tia wayuukot shiʼyalajüsüin paala napülapünaa. Jee wanaa sümaa nuʼuraajüin Kennet süpüla nekirajaain sümaa, aʼyalajüsü shia süchikuaʼa. «¿Jamüsü piʼyalajaka?», namaka sümüin tü wayuukot.\\nSaashin tia wayuukot, wanaa sümaa niyamaajüin shia Kenneth, ashajüsü shia wanee karaloʼuta nümüin chi suʼwayuusekai süpüla süpütaain nüpüla, süka jamüin, suʼuniraainjatüin saaʼin. Mojuwaisü saaʼin waneepia. Naashajeʼeraka sümüin waneirua wetsiikulo suluʼujeejatü tü Wiwüliakat süpüla natütüleʼerüin saaʼin. Shiyaawajaaka tü wayuukot suulia tü saaʼinrüinjatiaakat.\\n«Waapüin analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼu wayain niʼitaain süpüla akaaliinjaa tia wayuukot. * Jee müsia saaʼu niʼitaain suluʼu waaʼin nükajee wanee aapiee jee nükajee chi naaʼinkai süpüla wayamaajüin shia», müshi Kenneth.\\n¿Shiimainchejeʼe nükaaliinjain naya Maleiwa nükajee wanee aapiee jee shiale nükajee chi naaʼinkai? ¿Natüjaataapa saaʼu tü saaʼinrüinjatiaakat tia wayuukot makaʼa nayamaajüin shia?\\nNnojotsü watüjaain saaʼu tia. Watüjaapejeʼe saaʼu nükaaliinjain Maleiwa wayuu sünain tü sunoulakat nakajee na aapieekana. Jamüsüjaʼa sümaiwa, eejachi wanee anoujashi Felipe nünülia, ajütünüshi nia nutuma wanee aapiee nünainmüin wanee wayuu chejeʼewai Etiopía. Nükaaliinjainjachi nia sünain ayaawataa saaʼu nünüiki Maleiwa (Aluwataaushikana 8:26-31).\\nKojuyasü iküleesia eere shikirajünüin wayuu eein na meʼrujusaliikana. Anamiaa noʼutku naya meʼrujusaliikana naashin, naaʼinrüin tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa otta nakaaliinjain wayuu. Wainma wayuu anoujakana sünain eein na aapieekana otta sünainpünaain naya sukuwaʼipa wayuu. Eetaashii na nnojoliikana anoujainya.\\n¿Shiimainchejeʼe eein na aapieekana? ¿Jamüsü süpüla watüjaain saaʼu tü shiimainkat nachiki? ¿Jamakuwaʼipalii süpüla eeinjanain naya? ¿Eeshiiche süpüla naaʼinrüin wanee kasa sümüin wayuu? Wekirajaa sünain tia.\\n^ püt. 8 Jeʼwaa nünülia Maleiwa saashin tü Wiwüliakat (Salmo 83:18).\\nCopyright © 2017 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania. NNOJOLUINJATKA PAAʼINRÜIN | NNOJOTSÜ JARALÜIN EʼRÜIN","num_words":1426,"character_repetition_ratio":0.048,"word_repetition_ratio":0.007,"special_characters_ratio":0.165,"stopwords_ratio":0.018,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":6756.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Nüchekalache Maleiwa süsalain saainjala wayuu nutuma?\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Becol Birmano Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Dangme Danés Efik Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Guaraní Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Lingala Lituano Luo Malgache Ngäbere (o guaymí) Noruego Oromo Papiamento de Curazao Polaco Portugués Quechua boliviano Rumano Ruso Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Sueco Tagalo Tahitiano Tai Telugu Tigriña Tsonga Turco Twi Ucraniano Uruund Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\nSÜPÜLA watüjaain saaʼu tia, wekirajaa sünain tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki tü alatakat palajana süpüla ouktüinjanain na wayuu eejanakana nükalioʼu Noé otta süpüla ouktüinjanain na cananeokana.\\nTÜ JUYA MIYOʼUSHAATAKAT NÜKALIOʼU NOÉ\\nEESHII NA MAKANA: «Nüchekala Maleiwa müliainjatüin wayuu, müsüjeseʼe nüʼitirüin wanee juya miyoʼushaata süpüla ouktüinjatüin wayuu. Niaʼala apütaaka Noé sümaa nüpüshi».\\nMÜSÜ TÜ WIWÜLIAKAT: «Nnojotsü anain taaʼin sükajee ouktüin wanee wayuu kaainjarai, shia anaka atuma taaʼin niyaawajaale wanee wayuu suulia naainjala otta ayatüle katüin noʼu» (Ezequiel 33:11, NM). Nnojotsü talatüin naaʼin Maleiwa sutuma wüinsirüin wainma wayuu suʼunnaa nükalioʼu Noé. ¿Jamakaʼa naainjaka shia?\\nSaashin tü Wiwüliakat, ouktüsü tia wayuukalüirua nutuma Maleiwa «süpüla shiyaawatüinjatüin wayuu saaʼu tü alatajatkat sümüin süpüshua tü eekai müin aka naya sünain mojutüin Maleiwa natüma» (2 Pedro 2:5, 6). Otta süküjüin tü Wiwüliakat jamüin naainjaka Maleiwa wanee kasa.\\nMayaainjeʼe nnojoluin anain naaʼin Maleiwa sutuma süsalain saainjala tü wayuukalüirua nutuma, aisü nümüin müliain atumawaa tü wayuukalüirua otta eere wanee wayuu aainjakai kasa mojusü süsalainjachi naainjala. Alüʼütsü tü kaʼi nnojoleetkalü oʼu müliain atumawaa tü wayuukalüirua.\\nMayaainjeʼe süsalain naainjala na wayuukana nutuma Maleiwa, naapirüin naya shiiʼiree neeʼiratüinjatüin nakuwaʼipa. Süpülapünaa wüinsirüin na wayuukana sutuma tü juya miyoʼushaatakat, aapinnüshii naya nutuma Noé shiajaʼa neʼe macheʼein naya nümüin. Müsü tü Wiwüliakat: «Noʼotoopa Noé suluʼumüin tü anuakat, aʼitüsü tü juyakat sünain miyoʼuin maʼi shia süpüla ouktajatüin tü wayuukolüirua süpüshuaʼale» (Mateo 24:37-39).\\n¿Akulajaaitpa naaʼin Maleiwa suulia aapiraa na wayuukana? Nnojo. Nüchiaain na israeliitakana suulia nashatüin nakuwaʼipa na wayuu kepiakana naʼütpünaa. ¿Kasa alataka namüin sutuma macheʼein naya? Niyüülajüin Jeʼwaa naya süpüla sushutüin wayuu naaʼu, sajaʼttinnüin tü noumainkat jee süpüla püreesain naya atumawaa. Eetaayaai müin noonoweekai aaʼin na israeliitakana; müshii «jaainja tia» namünakai aaʼin. Naʼajüin nachonnii sümüin tü maleiwayaasükalüirua. ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa saaliijee müin nakuwaʼipa? Süsalashii naainjala nutuma. Nnojo motuin waaʼin naapirüin naya palajana shiiʼiree neeʼiratüin nakuwaʼipa. Münüshii naya: «Naaʼinrüinjatüle wanee kasa Jeʼwaa chi Aluwataakai saaʼu kasa süpüshuaʼa, nüküjüin süchiki tü naaʼinrüinjatkat namüin na nünüikimaajanakana» (Amós 3:7, NM).\\nTÜ WATÜJAAKALÜ AAʼU: Anasü waaʼin sutuma naapirüin Jeʼwaa na wayuukana süpülapünaa süsalain naya naainjala nutuma. Watüjaa aaʼu süsaleenain naainjala na wayuukana. Müsü wamüin tü Wiwüliakat: «Ajaʼlajeʼennüinjana na mojulaashiikana [...]. Akanasaʼa na anamiakana namüinjeerü tü mmakat otta shiimain talateenain naya süka jimateerüin naaʼin» (Salmo 37:9-11, NM). ¿Jamüsü pünüiki süchiki najaʼttirüinjanain Jeʼwaa na mojulaashiikana süpüla nnojoluinjatüin müliain tü wayuukalüirua? ¿Naainjüinche Maleiwa tia süka nücheküin ouktüin wayuu? ¿Shiataapa süka nümüliajeein na wayuukana?\\nWULEREESHIʼIYA NUTUMA MALEIWA NA CANANEOKANA\\nEESHII NA MAKANA: «Maʼaka wulereeinya wayuu maaʼulu sutuma kasachiki müsia neʼe nakuwaʼipa na cananeokana nutuma Jeʼwaa».\\nMÜSÜ TÜ WIWÜLIAKAT: «Lotüsü maʼi pukuaippa sünain paaʼinrüin tü anasükat waneepia sümüin wayuu» (Alateetkat Mapeena 15:3). Nnojotsü süpüla wanaawain tü naainjakat na wayuukana sümaa tü naainjakat Maleiwa. Isasü nachiki na wayuukana neʼrüin tü suluʼukat naaʼin na waneeinnua. Aluʼusaʼa Maleiwa, nütüjaa aaʼu tü suluʼukat saaʼin wayuu.\\nWanaa sümaa jotuinjatüin Sodoma sümaa Gomorra nutuma Jeʼwaa, nnojotsü müin pansaakai saaʼin nümüin Abrahán. Nümakalaka nümüin Maleiwa: «¿Shiimüin sünain pajaʼttirüinjatüin wayuu eekai anamiain wanaa namaa na mojulaashiikana chaʼaya suluʼu tü pueulokat?». Nnojotsü antüin suluʼumüin nikii Abrahán naainjüinjatüin tia wanee Maleiwa lotokoi akuwaʼipa. Naashin Maleiwa nnojoleerü naʼajüin Sodoma sümaa Gomorra müleka eere poloosü wayuu lotoko akuwaʼipa (Génesis 18:20-33). Nünaʼlüin Maleiwa kasain suluʼuin naaʼin na wayuukana makalaka niʼrüin mojulaain maʼin naya (1 Crónicas 28:9).\\nWayuu kamaʼüralii maʼin na cananeokana müshiijeseʼe wulereʼeinya naya napüshuaʼa nutuma Maleiwa. Naʼajüin na nachonniikana katüshiiruʼu noʼu sümüin tü namaleiwasekalüirua; mojulaashii maʼin (2 Reyes 16:3). * Natüjaa aaʼu eein Jeʼwaa namaa na israeliitakana otta naapüinjatüin namüin tü mma kaluʼukat naya. Sükajee peʼipaain naya namaa na israeliitakana otta nnojoluin naawalüin tia mmakat, nojuyaajüin neʼe Jeʼwaa.\\nEeshii na cananeo nnojoliikana oʼutünüin aaʼin süka nooʼulaain suulia naainjala süpüla naainjüinjatüin tü nüchekakat Jeʼwaa. Eesü wanee jierü maaʼinsat kanüliaka Rahab, akaaliinjünüsü shia sümaa süpüshi süpüla katüinjatüin soʼu. Na wayuu kepiakana suluʼu tü pueulokot Gabaón, achuntüshii kaaliinwaa makalaka katüin noʼu sümaa napüshi (Josué 6:25; 9:3, 24-26).\\nTÜ WATÜJAAKALÜ AAʼU: Eesü tü kasa shikirajakalü anain waya tü alatakat namüin na cananeokana. Watüjaa aaʼu sülüʼülüin maʼin süpüla najaʼttirüinjatüin Maleiwa tü wayuu mojulaasükalüirua (2 Pedro 3:7). Aire wapüla Jeʼwaa otta woonoole nümaa, müinnia nnojoluin ouktüin waya süchikijee najaʼttirüin na wayuu eʼrakana wayumüin sümüin tü Nuluwataayakat.\\nNüküjüin wamüin Jeʼwaa sünainpünaain nakuwaʼipa nachonnii na wayuukana tü kasa naneekakat süpüla naainjüin. Müshi nia: «Süpüla katüinjatüin joʼu sümaa jüchonnii, alinjachi jüpüla Jeʼwaa chi Jümaleiwasekai, joonoo sümaa nünüiki otta jüchecheraa nünain» (Deuteronomio 30:19, 20, NM). ¿Müshijeʼe chi Maleiwakai niʼreere müliain tü wayuukalüirua?\\n^ püt. 15 Atüjaana aaʼu naʼajüin nachonnii na cananeokana sümüin namaleiwase sutuma tü kasa ousütünakalü anain nachiki.","num_words":1625,"character_repetition_ratio":0.059,"word_repetition_ratio":0.001,"special_characters_ratio":0.184,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9355.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Aküjalaa: Tü palajatkat kasüpolüin - Tü yaakat suluʼu Internet neʼinaajala na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeowa\\n¿PÜTÜJAA aaʼu kasa naainjaka Noé sümaa nüpüshi nojuʼitapa suluʼujee tü anuakat? Asülajüshi mürüt nümüin Maleiwa süka katüin noʼu sümaa nüpüshi süchikijee tü juya miyoʼushaatakat. Piirakaa namüin suluʼu tü ayaakuaakat.\\n¿Talatüshiche Jeowa sümaa tü asülajünakat nümüin? Aa, talatüshi. Sutuma tia nümaka nümüin Noé nnojoluinjanain najaʼlajeʼerüin nachikuaʼa na wayuukana süka wanee juya miyoʼushaata.\\nMapa jososü süpüshuaʼa tü mmakat otta kepiaka Noé nüchikuaʼa suluʼu sümaa nüpüshi. Müshi Maleiwa namüin: ‹Wainmainjatü maʼin jüchonnii. Wainmainjana jia süpüla eeinjatüin wayuu saaʼu tü Mmakat›.\\nNaapapa na wayuukana süchiki wanee juya miyoʼushaata eeshii süpüla mmoluin naya seema shiʼitüin süchikuaʼa. Makalaka nujuʼitirüin Maleiwa wanee kasa süpüla sotuinjatüin waaʼin nnojoluinjatüin shipirajaain süchikuaʼa tü Mmakat süka wüin. ¿Pütüjaa aaʼu kasa tü nujuʼitirakat Maleiwa? Shia wanee kasüpolüin.\\nWeʼrüin tü kasüpolüinkat sirumatuʼu süchikijee juya sümaa wainmain sünoʼu. ¿Piʼrüirü tü kasüpolüinkat? ¿Piʼrüin tü suluʼukat tü ayaakuaakat?\\nMüshi Maleiwa: ‹Nnojoleena tajaʼlajeʼerüin na wayuukana otta na mürütkana süka wanee juya miyoʼushaata. Tojuʼitirüin tü kasüpolüinkat sirumatuʼu. Sujuʼitapa teʼreerü otta soteerü taaʼin tü tanüikikat›.\\n¿Kasa sotuinjatka paaʼin piʼrapa wanee kasüpolüin? Shia tü nünüikikat Maleiwa nnojoluinjanain najaʼlajeʼerüin na wayuukana süka wanee juya miyoʼushaata.\\n¿Kasa naainjaka Noé nujuʼitapa suluʼujee tü anuakat? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).\\n¿Jamüsü nünüiki Maleiwa nümüin Noé otta namüin nüpüshi?\\n¿Kasa tü nnojoluinjatkat naainjüin Maleiwa süchikuaʼa?\\n¿Kasa sotuinjatka paaʼin piʼrapa wanee kasüpolüin?\\nPaashajeʼera Génesis 8:18-22.\\nKasa waainjüinjatka süpüla talatüinjatüin naaʼin Jeowa? (Gén. 8:21; Heb. 13:15, 16.)\\n¿Jamüsü nünüiki Jeowa süchiki sukuwaʼipa naaʼin na wayuukana? ¿Kasa tü kanainjatkat waaʼin? (Gén. 8:21; Mat. 15:18, 19.)\\nPaashajeʼera Génesis 9:9-17.\\n¿Jamüsü nünüiki Jeowa namüin na wayuukana otta namüin na mürütkana? (Gén. 9:10, 11.)\\n¿Jeʼrainjatü kaʼi pansaain tü nümakat Jeowa süchiki tü kasüpolüinkat? (Gén. 9:16.)\\nOʼtteʼennüshi nia namaa akaratshishii wayuu\\n¿Kasa naaʼinraka Noé sümaa nüpüshi süpüla noʼttaainjanain wanaa sümaa müliain maʼin saaʼin wayuu?","num_words":536,"character_repetition_ratio":0.083,"word_repetition_ratio":0.019,"special_characters_ratio":0.207,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9782.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Wp\/guc\/Jayariy�� Farías Montiel - Wikimedia Incubator\\nWp\/guc\/Jayariyú Farías Montiel\\n< Wp‎ | gucWp > guc > Jayariyú Farías Montiel\\nJayariyú Farías Montiel (Jemeisü cha Marakaaya, Suuria, Wenesueela, 8 nünain kashikai apüriirü no'u chi juyakai 1978 - Anaajaasü cha Marakaaya, Suuria, Wenesueela, no'u chi ka'i 21 nünain kashikai settiempüre no'u chi juyakai 2017) wane jiet wayuu, a'walakajüt pütchi, aashajüt sulu'upünaa raawia otta shikiipü je aluwataapükalü sünain tü karalo'uta Wayuunaiki..\\n2 Shi'yataaka anain\\n3 Eesü süpüla pi'rajaai\\n4 Pütchi soo'omüin süchikimaajatü\\n5 Ee'iyatia waleketpülee\\nNüchon chi a'walakajüi pütchi Gerardo Jesús Farías. Tepichiwa shia o'unapü'üsü weinshi sünainmüin noumain na süpüshika cha wajiirapüna, soo'opüna mmakat Suuria. Ekirajaasü shiakat sünain a'walakajaa pütchi süchiirua nünüiki chi süshikai, niaja'a chi aashajaakai sümaa waneepia süpüla saapaain tia a'yatawaaka süpüla shiaijatüin aashajaaka mapan saa'uje nakua'ipa na wayuukana. Shiakat kachonsü 3 tepichi motsoyütnuu.\\nOuktusu no'u chi juyakai 2017 sutuma wane edema cerebral amünüsü sutuma kapüleein jo sukua'ipa sutuma suukarain süshaka.\\nEkirajaasü palajana sulu'u tü Ekirajiapülee Katolikat Cecilio Acosta süpüla saapaain sukua'ipa a'walakajütka pütchiirua. Süja'lajaapan sutuma tia, saapüin ma'in saa'in sünain tü akumajaaka sukua'ipa karalo'utaka wayuunaiki, paala süpülapünaa akumajaanüin karalo'utaka shiakat shikiiru'usu süpüla sülatüin tü shikirajaaka achiirua. Mapeena no'u chi kashikai apüriirü no'u chi juyakai 2000 akumajaanüsü tü karalo'utaka, shiasa'a no'u chi juyakai 2006 chi karalo'utakai watta'asü sünüiki sainküinpünaa mmakat jee eere wayuuirua kepian soo'opünaa Wenesueela otta mapeena sülatüin mmakat süpüla süntüinjatüin Wajiiramüin sulu'u Kolompia, sükajee tia amülo'ujaasü sukua'ipa süpüla shiaijatüin tü karalo'uta eere aashajaanüin saa'u nachikuuka na wayuukana eere naya kepian sainküinpünaa mmakat.\\nNo'u chi juyakai 2010 tü karalo'utaka sükanajüin tü Premio Nacional napüla a'walakajünütka pütchi saa'u Wenesueela. E'itaanüsü sünülia süpüla sükanajüin tü «Premio PIDC-UNESCO de Comunicación Rural» no'u chi juyakai 2011. No'u chi ka'i 13 sü'ütpüna apüriirü no'u chi juyakai 2015 aju'itusu tü na'yataain 191 kanüliaka mayaa “Mil historias que contar”.\\nNo'u kashikai maayo sünain chi juyakai 2012 Jayariyú Farías Montiel o'unusu sünain tü Foro Permanente süpüla tü Cuestiones Indígenas natuma ONU aainjünaka cha New York, süpüla aashajawaa saa'u tü petüroolia oyotuusukalü sulu'umüin süchii eekai pejein sünain soo'opüna mmakat kolompia-wenesueela. Otta süpüla saashajaain saa'u tü aa'inneeka sümaa tü süchiika Rankeriia sulu'u tü suumainka Wajiira kolompiaanaka natuma aluwataashikana jee shikiipüka tü Cerrejón amünakat. Otta aashajaasü süpüla naju'itüin na surulaatkalü eekana sulu'u suumain wayuu cha Wenesueela.\\nEesü süpüla pi'rajaaiEdit\\nPütchi soo'omüin süchikimaajatüEdit\\n↑ Mis primeras palabras: KA’I - SOL\\n↑ Jayariyú: Nia wanee karalo'uta Wayuunaiki especializado münaka suma Wenezuela, suma Suramérica wayuu aa'inrüma'in.\\n↑ El pequeño país de Jayariyú Farías Montiel\\n↑ Falleció Jayariyú Farías Montiel, la princesa de la prensa guajira\\n↑ 5.0 5.1 Venezuela: Jayariyú: “Wayuunaiki es el único periódico especializado de Venezuela y Suramérica, con esencia indígena” \/ Jayariyú: Nia wanee karalo'uta Wayuunaiki especializado münaka suma Wenezuela, suma Suramérica wayuu aa’inrüma’in\\n↑ Entrevista Jayariyu Farias Montiel (Periodico Wayuunaiki)\\n↑ Nominan a periódico indígena venezolano a premio de la UNESCO\\n↑ [https:\/\/prensa-cultural.com\/wayuunaiki-el-periodico-de-los-pueblos-indigenas-cumple-15-anos\/ ENTRETENIMIENTO WAYUUNAIKI: El Periódico de los pueblos indígenas cumple 15 años]\\n↑ 9.0 9.1 ONU: Denuncian impactos extractivos en comunidades Wayuu de Colombia y Venezuela\\nWayuunaiki El periódico de los Pueblos Indígenas, Inicio\\nRetrieved from \"https:\/\/incubator.wikimedia.org\/w\/index.php?title=Wp\/guc\/Jayariyú_Farías_Montiel&oldid=5264952\"\\nLast edited on 15 November 2021, at 19:21\\nThis page was last edited on 15 November 2021, at 19:21.","num_words":902,"character_repetition_ratio":0.081,"word_repetition_ratio":0.043,"special_characters_ratio":0.196,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":6151.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"«Jülüjakaʼa taaʼin jameerüin takuwaʼipa watta kaʼi»| sunoukteʼerüin nakuwaʼipa tü Wiwüliakat\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Wanee atkawaa eʼipünaaka müliaa\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Chi shikiishikai tü atkawaakat otta tü müliaakat\\n¡Kojutü watuma Kürisüto, chi Aluwataai pülashikai!\\n¡Talata waaʼin sutuma kaʼwayuuseinjachin chi Anneetchonkai!\\nJeʼwaa chi aapakai tü choʼujaakat wamüin otta aaʼinmajakai waya\\nJeʼwaa chi Waʼaleewainkai maʼin\\nA CONVERSATION WITH A NEIGHBOR ¿Aisüche nümüin Maleiwa tü wamülialakat?\\nSUNOUTEʼERÜIN NAKUWAʼIPA TÜ WIWÜLIAKAT «Jülüjakaʼa taaʼin jameerüin takuwaʼipa watta kaʼi»\\nAapiria Wayuu | Peʼureeroʼu 2014\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Birmano Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Guaraní Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Italiano Japonés Kazajo Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kwangalí Lingala Lituano Luo Malgache Ngäbere (o guaymí) Noruego Papiamento de Curazao Polaco Portugués Quechua boliviano Rumano Ruso Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Sueco Tagalo Tai Telugu Tigriña Tsonga Turco Twi Ucraniano Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\nSunoukteʼerüin Nakuwaʼipa Tü Wiwüliakat\\nNÜKÜJALA ALLAN HANCOCK\\nJUYA JEMEIKA OʼU NIA: 1941\\nTÜ NAAʼINRAPUʼUKAT: AKAMÜJÜI OTTA ASÜI MAʼIN\\nJoʼuushi taya chaa Warialda (Nueva Gales del Sur). Wulechonsü maʼin tü mmakat otta anamia na wayuukana chayaa. Tia mmakat, shia wanee mma anaka maʼin süpüla apünajaa. Kamülüinshii paaʼa otta anneerü na wayuukana chayaa.\\nTaya epayaakai otta mekietsatshii na tawalayuukana. Oʼttüshi taya sünain aʼyatawaa poloopa apünüinmüin touyase nayaaluʼu na tapüshikana. Aʼyataashi neʼe taya suluʼu mateera saaʼujee matüjüin taya karaloukta. Poloopa jaʼralimüin touyase, atüjüshi maʼin taya süpüleerua aʼyatawaa otta alumajüi taya ama.\\nEejatü kasa anasü teʼraka chayaa mateeraluʼu, eepajaʼa tü nnojotkalü anain. Anasü tamüin aʼyatawaa chayaa. Aikkalaʼawaipuʼushi taya sünain aatulujaa aipaʼa, taatawalüin seejuu tü mmakat, tananajawalin tü shüliwaikat nümaa chi kashikai, anasü maʼin tamüin tia. «Eekajasaʼa chi kakumajalakai tia», maa müsü taaʼin. Akatsaʼa teʼrüin na wanee aʼyataaliikana sünain yarüttüin maʼin nanüiki otta nakamüjüin maʼin. Mapa tashatüin nakuwaʼipa.\\nWanaa sümaa 18 touyase, okolojooshi taya suluʼumüin tü mma kanüliakat Sydney. Surulaaleeshi taya chayaa, tayouktünaka saaʼujee matüjüin taya karaloukta. Tanta anainrü aʼyatawaa chayaa, chajachika taya soʼu wanee juya. Teʼraajüin na aküjüliikana pütchi chayaa. Süchikijee toutkajaain uatua namaa, tayaawatüin saaʼu shiimain tü nekirajakalü anain.\\nMapa tokolojooko chejee Sydney, kepiashii jooluʼu taya Goondiwindi (Queensland). Tanta anainrü wanee aʼyatawaa otta kaʼwayuuseshi taya. Shiasaʼa mapa, toʼttaka sünain ayaleraa tü maraajakat.\\nPiamashii na wachonniikana. Jülüjakaʼa taaʼin jameerüin takuwaʼipa watta kaʼi namaa na tachonniikana. Sotokalaka taaʼin süchiki tü kasa anasü taapaka achiki natuma na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa chayaa Sydney.\\nTaaʼinraka wanee kasa, tanta anainrü wanee rewiisüta Aapiria wayuu kakaliaitka ojuʼitüin, yalajatü sunuumerose Weteet chaka Australia. Taluwataaka karaloukta chamüin, shiasaʼa mapa nuluwataanaka wanee aküjüi pütchi kamaneekai otta anamiakai maʼin süpüla nikirajüin taya sünain tü Wiwüliakat.\\nSUNOUKTEʼERÜIN TAKUWAʼIPA TÜ WIWÜLIAKAT:\\nSükajee tekirajaain sünain tü Wiwüliakat, teʼrüin nnojoluin anain takuwaʼipa, makalaka tayaawatüin saaʼu tanoukteʼerüinjatüin shia. Jülüjüsü taaʼin tü pütchi sümakat tü Wiwüliakat suluʼu 2 Corinto 7:​1, eere süküjünüin süchiki wooʼulaainjatüin suulia tü yarüttakat atuma waaʼin.\\nSüka taaʼinreein tü nuluwataakalü anain taya Maleiwa, tanoukteʼerüin takuwaʼipa. Kapüleepajaʼa maʼin tamüin ooʼulawaa suulia akamüjaa otta asaa. Anasü maʼin tamüin tü sümakat Roma 12:​2, makalü mayaa: «juuʼulaa suulia ashataa nakuaippa na manoujainsaliikana. Nnojo jülüjüin jaaʼin maa aka tü jülüjakat naaʼin nayakana». Süpüla tanoukteʼerüinjatüin takuwaʼipa, tayaawata aaʼu nnojoluinjatüin keejiain tamüin tü kasa mojusü taaʼinrapuʼukat. Niaʼaya Maleiwa akaaliinjaka taya süpüla tanoukteʼerüinjatüin takuwaʼipa.\\n«Süpüla tanoukteʼerüinjatüin takuwaʼipa, tayaawata aaʼu nnojoluinjatüin keejiain tamüin tü kasa mojusü taaʼinrapuʼukat»\\nSüka yarüttapuʼuin tü tanüikipalakat, eejiraashi taya kakalia sümaa tia. Taapaa amaalü tü pütchi suluʼukat Éfeso 4:29 makalü mayaa: «Nnojo jaashajaain süka pütchi eekai airuʼulüin sümüin wayuu». Anasü tamüin tü sümakat Isaías 40:26. Aashajaasü tia wersiikulokalüirua süchiki tü shüliwaikat, müsü mayaa: «Jiirakaa iipünaamüin. ¿Jarai kakumalaka kasakalüirua tüü? Nia Chia ayuʼlakai shia sümaa yaawain nutuma. Kanüliasü shia nutuma süpüshuaʼaleʼeya. Sutuma pülashaatain maʼin nia, nnojotsü eein wanee eeka choʼujaain». Maa müsü taaʼin süchiki tia pütchikat: «Süka pülashin maʼin chi Maleiwakai, nukumajüin tü kasakalüirua. Makalaka nükaaliinjeechin taya süpüla tanoukteʼerüinjatüin takuwaʼipa». Oʼuraajüshi maʼin taya otta eejiraashi taya sümaa tü kasa mojusü taaʼinrapuʼukat. Nükaaliinjaka taya Jeʼwaa süpüla nnojoluinjatüin yarüttüin tanüiki.\\nTÜ KASA ANASÜ TEʼRAKAT:\\nWanaa sümaa taʼyataain mateeraluʼu, nnojoishi kiʼrain taya sünain aashajawaa sümaa wayuu süka palitchoin na wayuu kepiapuʼukana chayaa. Maaʼutpünaa, sükajee nikirajüin taya Jeʼwaa suluʼu tü outkajaaleekat, nnojoluitpa kapüleein maʼin tamüin yootoo sümaa wayuu. Otta müshia jooluʼu, atüjüichipa taya aashajawaa sümaa wayuu nüchiki Maleiwa (Mateo 6:​9, 10, NM; 24:14).\\nEeirü maʼaka jeʼra juya süchikijee taneekünüin süpüla laülaashin taya suluʼu tü outkajaaleekat. Talatashaatasü taaʼin sutuma takaaliinjüin na tawalayuukana süpüla katsüinjatüin nanoula. Tü talataleekalü atumaa taaʼin shia taʼyataain nümüin Jeʼwaa sümaa tü taʼwayuusechonkat otta namaa na tachonniikana.\\nTalatashaatasü taaʼin sutuma nümüliajüin taya chi Maleiwakai. Mayaapejeʼe matüjüin taya karaloukta, nikirajüin taya Maleiwa otta teʼraajüichipa nia. (Isaías 54:13).Shiimainjaʼa tü sümakat Proverbios 10:22: «Nia Jeʼwaa asülajakai nuwashirüin wanee wayuu». Tü keeʼireekat taaʼin sümaa tapüshi shia wekirajaain nüchiki Maleiwa otta waʼyataain nümüin süpüla kaʼika süpüshuaʼa.\\nPeʼureeroʼu 2014 | Wanee atkawaa eʼipünaaka mülia\\nAAPIRIA WAYUU Peʼureeroʼu 2014 | Wanee atkawaa eʼipünaaka mülia","num_words":1672,"character_repetition_ratio":0.052,"word_repetition_ratio":0.04,"special_characters_ratio":0.18,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8567.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Jamüsü nuuʼulaaka Maleiwa eein tü müliaakat? — PÜTCHIPÜLEE SULU'UKA INTERNET sutuma Watchtower\\nPÜTCHIPÜLEE SULU'UKA INTERNET\\nPÜTCHI AASHAJE'ENNAJATKA WEINSHI\\nbh ekir. 11 süp. 106-114\\n¿Jamüsü nuuʼulaaka Maleiwa eein tü müliaakat?\\n¿Kasa shikirajaka maʼin tü Wiwüliakat?\\n¿JAMÜSÜ JOUTKA MAʼIN TÜ MÜLIAAKAT?\\nNÜNÜIKI SATANAA NÜCHIKI MALEIWA\\n¿JAMÜSÜ KAKALIAKA MAʼIN SHIA?\\nTÜ NÜSÜLAJAKAT MALEIWA PÜMÜIN\\n¿Kasa shikirajaka tü Wiwüliakat?Aapiria Wayuu. Aküjüsü süchiki Nuluwataaya Jeʼwaa 2017\\n¿Nia kasitka Maleiwa tü müliaa eekat Mmapaʼa?\\n¿Jamüsü nünüiki Satanaa nüchiki Maleiwa chaaʼaya Edén?\\n¿Kaseerü naainjaka Maleiwa süpüla nunoukteʼerüin tü kasa mojusükat?\\n1, 2. ¿Kasa müliaka atuma waya? ¿Kasa nasakitka anain na wayuukana?\\nSULUʼU wanee mma, ouktüsü wainma maʼin jieyuu otta tepichi sutuma tü atkawaakat. Ojoitünüshii naya suluʼu waneesia ishi otta wainma kuruusa joʼuuchein eʼinaajünaka süʼütpünaa tü ishikat, müsü sünain tü kuruusakalüirua: «¿Jamüsü sülataka tüü?». Tia shia tü nasakitkat maʼin anain na wayuu alatakana amüin kasa mojusü. Asakitshii naya sümaa mojuin maʼin naaʼin ouktüle napüshi sutuma atkawaa, ayuulii, wawai, sukutkujaain mma, saʼajünüin nepia jee müliale neʼe naya atumawaa. Natüjawee aaʼu jamüin sülataka tia.\\n2 ¿Jamüsü nuuʼulaaka Maleiwa eein tü müliaakat? Pülale maʼin nia, aipüraire, kekiire maʼin otta lotule nukuwaʼipa, ¿jamüsü joutka maʼin üttaa aaʼin otta saainjünaka maʼin kasa mojusü Mmapaʼa? ¿Püsakirüirü paaʼin sünain tia?\\n3, 4. (1) ¿Jamüsü nnojotka mojuin wasakirüle sünain jamüin nuuʼulaaka Maleiwa eein tü müliaakat? (2) ¿Jamüsü naaʼin Jeʼwaa sünain tü kasa mojusükat otta tü müliaakat?\\n3 ¿Mojusü wasakirüle sünain jamüin nuuʼulaaka Maleiwa eein tü müliaakat? Eeka nasakirüin sünain tia naashin noʼutku na wayuukana, manoulasalii otta mojutsai Maleiwa namüin. Paashajeʼerüle tü Wiwüliakat, pütüjaweerü aaʼu eepuʼuin wayuu aʼyataalii nümüin Maleiwa asakitka sünain kasa eeka müin aka saaʼin tia. Maʼaka naaʼin Habacuc, müshi nia: ‹¿Jamüsü teʼraka putuma kasa mojusü otta atkawaa?› (Habacuc 1:3, TNM).\\nNajaʼttireerü Jeʼwaa süpüshuaʼa tü müliaakat\\n4 ¿Aʼülüjüshi Jeʼwaa nümüin Habacuc sükajee nüsakirüin tia? Nnojo. Nüshajirüin nünüiki Habacuc suluʼu tü Wiwüliakat. Nükaaliinjain nia süpüla nütüjaain saaʼu tü nüsakitkat anain otta süpüla kooʼomüin nunoula. Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa müin pia nutuma. Soto paaʼin «naaʼinmajüin» waya saashin tü Wiwüliakat (1 Pedro 5:7). Üttüsü maʼin naaʼin Maleiwa sünain tü kasa mojusükat otta tü müliaakat nuulialeʼeya wanee wayuu (Roma 11:33). Müle shia, ¿jamüsü joutka maʼin müliaa Mmapaʼa?\\n5. ¿Jamüshii müliaka waya naashin nekiipuʼu na suluʼukana tü iküleesia nnojotkat shiimain? ¿Kasa shikiraka tü Wiwüliakat?\\n5 Na suluʼukana tü iküleesia nnojotkat shiimain nasakirüin na nekiipuʼukana otta na ekirajakana naya sünain jamüin müliaka maʼin waya. Naashin shia süka keeʼireein naaʼin Maleiwa sülatüin tia otta alejatia shia nutuma. Naküjüin nnojoluin sütüjaanüin aaʼu tü naainjakat Maleiwa otta nümaain na tepichikana sirumatuʼumüin. Sünain tü pikirajaakalü anain paala, nnojoishi niain kasirüin Jeʼwaa tü kasa mojusükat. Müsü tü Wiwüliakat: ‹Nnojotsü lotüin nukuaippa Maleiwa makaʼa nüneekajüin wayuu, ¿müinjana waya? Nnojo› (Roma 9:14).\\n6. ¿Jamüshi niaka kasirüin Maleiwa tü müliaakat naashin na wayuukana?\\n6 ¿Pütüjaa aaʼu jamüin niaka kasirüin Maleiwa tü müliaakat naashin na wayuukana? Shia süka nuluwataain Maleiwa Mmapaʼa naashin. Nnojotsü natüjaain saaʼu niain Satanaa chi shiimainshikai aluwataain Mmapaʼa, tü pütüjaaitpakalü aaʼu suluʼu ekirajaaya 3.\\n7, 8. (1) ¿Kasa naainjaka na manoujuinsaliikana nashataka anainjee nukuwaʼipa chi aluwataakai naaʼu? (2) ¿Jamüsü eeka müliaa sutuma nnojoluin anain wayuu otta sutuma tü kasa mojusü alatalaa makat?\\n7 Saashin tü Wiwüliakat ‹tü manoujainsatkalüirua suluʼu tu mmakat, nia aluwataaka saaʼu chi Yolujaakai› (1 Juan 5:19). Makalaka eein kasa mojusü. Na manoujainsaliikana nashatüin nukuwaʼipa chi meʼrujusai ‹eʼikeʼerakai wayuu sainküin tü mmakat› (Alateetkat Mapeena 12:9). Emeejüshi wayuu Satanaa, üttüsü naaʼin otta aainjashi kasa mojusü. Makalaka nemeejüin, üttüin naaʼin otta naainjain kasa mojusü na wayuukana. Tia shia tü palajatkat kasa eeka atuma müliaa.\\n8 Tü piamakat shia tü wekirajaakalü anain suluʼu ekirajaaya 3, süchikijee neʼrüin wayumüin na wayuukana chaaʼaya Edén, nnojoliinnapa anain naya otta kaainjalashii. Makalaka natkaain maʼin süchiirua naluwataweein. Sutuma tia, eesü atkawaa otta müliaa (Eclesiastés 4:1; 8:9). Tü apünüinkat kasa eeka atuma müliaa shia sutuma tü kasa mojusü alatalaa makat sümüin wayuu (paashajeʼera Eclesiastés 9:11). Sükajee nnojoluin nuluwataain Jeʼwaa Mmapaʼa, nnojotsü shia naaʼinmajüin. Makalaka eein süpüla sülatüin kasa mojusü namüin na wayuukana eepünaale naya.\\n9. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu eein tü kasa nuuʼulaakat anainjee Jeʼwaa eein tü müliaakat?\\n9 Amülialaasü waaʼin sutuma nnojoluin niain kasirüin Maleiwa tü müliaakat. Nnojoishi niain kasirüin tü atkawaakat, tü kaainjalaakat, tü wawaikat otta sukutkujaain mma. Watüjaawee aaʼu jamüin nuuʼulaaka Maleiwa eein tü müliaakat. Pülale maʼin nia eesü süpüla najaʼlajeʼerüin shia. ¿Jamüsü nnojotka najaʼlajeʼerüin shia? Sükajee weʼraajüichipain Jeʼwaa sümaa aipüralin nia, eesü tü kasa nuuʼulaakat anainjee eein tü müliaakat (1 Juan 4:8).\\n10. ¿Jamüshi Maleiwa sünain aluwatawaa naashin Satanaa? ¿Jamüsü sukuwaʼipa nutuma?\\n10 Süpüla watüjaain saaʼu jamüin nuuʼulaaka Maleiwa eein müliaa, soteesü waaʼin jamakuwaʼipalüin tü kasa mojusükat. Naashin Satanaa wanaa sümaa nnojoluin noonooin Adán otta Eva sümaa nünüiki Jeʼwaa, nnojoishi anain nia süpüla aluwatawaa sükajee alaain nia otta naʼalijirüin kasa anasü suulia wayuu. Nnojotsü mojuin nünüiki süchiki nüpülain Jeʼwaa süka nütüjaain aaʼu pülain maʼin nia (paashajeʼera Génesis 3:2-5). Otta müsia naashin chi Yolujaakai, aneerü sukuwaʼipa wayuu suluwanaajiraale saaʼu. Sükajee tü naainjakat ashutushi saaʼu nuluwataaya Jeʼwaa.\\n11. ¿Jamüshii nnojoliika ouktüin nutuma Jeʼwaa na eʼrüliikana wayumüin chaaʼaya Edén?\\n11 Wanaa sümaa niʼrüin wayumüin Adán sümaa Eva nümüin Jeʼwaa, müshii namakai: «Nnojotsü choʼujaain nuluwataain Maleiwa waaʼu. Eesü süpüla waneeküin tü kasa eekat anain jee mojuin». ¿Kaseerü naainjaka süpüla niiʼiyatüin namüin na aapieekana, na wayuukana alawaain tü namakat na eʼrüliikana wayumüin otta niain neʼe anaka atuma tü kasa naainjakat? Eeshii eeka namüin: ‹Anashiijee noʼutünüle aaʼin na eʼrüliikana wayumüin süpüla sukumajünüin wanee wayuuirua neʼiraka›. Akaisaʼa Maleiwa nüküjatüjülia paʼaraiisüinjatüin tü Mmakat otta piratajatüin shia wayuu (Génesis 1:28). Nikeraajüin Jeʼwaa tü nümakat (Hebreokana 6:17, 18). Otta müsia nuʼutüle naaʼin na eʼrüliikana wayumüin chaaʼaya Edén, nnojotsüjeʼe atüjaanüin aaʼu jaralin anain süpüla Aluwatawaa.\\n12, 13. ¿Kasa shiyaawaseka nuuʼulaain Jeʼwaa nuluwataain Satanaa saaʼu wayuu otta nuuʼulaain na wayuukana naluwanaajiraain naaʼu?\\n12 Weʼitaa wanee shiyaawase. Eeshi wanee ekirajüi, ekirajüshi sünain ayaawajaa nuumero. Eeka wanee jintüi atüjüshi sümaa eʼrülin nia wayumüin. Nnojotsü anain shiyaawajia tü nuumerokat nutuma chi ekirajüikai otta nnojoishi anain süpüla ekirajaa naashin. Chi jintüikai nia atüjaka süpüleerua shiyaawajia tü nuumerokat naashin. Otta müshiʼiya noʼutku na ekirajaakana nümaa nanoujain tü nümakat otta neʼrüliijaaka wayumüin. ¿Kaseerü naainjaka jooluʼu chi ekirajüikai? Eeshii süpüla nüjünajaain na eʼrüliikana wayumüin. Naainjüle tia, ¿jameerü nanüiki na waneeinnua? Eeshii süpüla namüin: «Shiimain tü nümakat chi jintüikai otta na nümaajanakana, mmotshi chi ekirajüikai süka eein süpüla shiiʼiyatünüin mojuin nutuma shiyaawajia tü nuumerokat». Sükajee tia eeshi süpüla mojutüin namüin chi ekirajüikai. Akaisaʼa chi ekirajüikai nuuʼulaain chi jintüi eʼrüikai wayumüin niiʼiyatüin namüin na waneeinnua nütüjüin süpüleerua shiyaawajia tü nuumerokat.\\n¿Atüjüshi maʼin ekirajaa chi jintüikai nuulia chi ekirajüikai?\\n13 Müsia tü naainjakat Jeʼwaa. Soto paaʼin na eʼrakana wayumüin chaaʼaya Edén, nnojoishii nayain neʼe sünainpünaain nünüiki Satanaa. Wainma maʼin aapiee eʼraka tü alatakat (Job 38:7; Alateetkat Mapeena 5:11). Tü naainjainjatkat Jeʼwaa sükajee tü alatakat Edén, nanainpünaainjatü shia na aapieekana otta na wayuukana. Sükajee tia, ¿kasa naainjaka Jeʼwaa? Nuuʼulaain niiʼiyatüin Satanaa sukuwaʼipa nuluwataaya otta naluwanaajiraain na wayuukana naaʼu sümaa naainjain tü nümakat Satanaa.\\n14. ¿Kasa tü atüjaaneetkat aaʼu sükajee nuuʼulaain Jeʼwaa na wayuukana naluwanaajiraain naaʼu?\\n14 Chi ekirajüi waashajaakai achiki paala, nütüjaa aaʼu nnojoluin shiimain tü nümakat chi jintüi eʼrüikai wayumüin otta na nümaajanakana. Otta müsia nütüjaa aaʼu aneerüin nanüiki na wanee ekirajaashiikana nuuʼulaale niiʼiyatüin chi jintüikai nütüjüin süpüleerua shiyaawajia tü nuumerokat. Müsia, sütüjaanapa aaʼu alawaain tü namakat na eʼrüliikana wayumüin, natüjaajeerü aaʼu na ekirajaashii anamiakana niain anaka süpüla ekirajaa chi ekirajüikai otta jamüin nüjünajaaka na ekirajaashii eʼrüliikana wayumüin. Müshia Jeʼwaa, nütüjaa aaʼu aneerüin nanüiki na aapieekana otta na wayuu anamiakana natüjaapa saaʼu isain nachiki na wayuukana naluwanaajiraain naaʼu otta alawaain tü nümakat Satanaa namaa na aapiee mojulaashiikana. Natüjaajeerü aaʼu shiimain tü nümakat Jeremías: ‹Nnojoishi laülaain otta aluwataain chi wayuukai saaʼu nukuwaʼipa› (Jeremías 10:23, TNM).\\n15, 16. (1) ¿Jamüsü nuuʼulaaka Jeʼwaa kakaliain maʼin tü müliaakat? (2) ¿Jamüsü nnojotka nuuʼuleʼerüin Maleiwa suʼutünüin aaʼin wayuu otta eein waneeirua kasa mojusü?\\n15 Akatsaʼa, ¿jamüsü nuuʼulaaka Jeʼwaa kakaliain maʼin tü müliaakat? ¿Jamüsü nnojotka nümalajeʼerüin tü kasa mojusükat? Jülüja waaʼin piamasü kasa nnojotka naainjain chi ekirajüi waashajaakai achiki. Nnojoishi nuuʼuleʼerüin chi jintüi eʼrüikai wayumüin niiʼiyatüin namüin na waneeinnua nütüjüin süpüleerua shiyaawajia tü nuumerokat otta nnojoishi nükaaliinjain nia. Müshia Jeʼwaa, eesü piamasü kasa nnojotka naainjain. Palajana, nnojoishi nuuʼuleʼerüin chi Yolujaakai otta na nümaajanakana süpüla neeʼiyatüin shiimainre tü namakat. Süpüla tia ooʼulaanüsü sülatüin wainma kaʼi. Soʼutpünaa tia, wainma sukuwaʼipa suluwataaya wayuu otta tü kasa nakumajakat. Akatsaʼa awainmalaain maʼin tü kaainjalaakat, nnojoluin kasa sümaʼana wayuu otta tü atkawaakat. Shiimain isain nachiki na wayuukana naluwanaajiraain naaʼu.\\n16 Piama, nnojoishi akaaliinjünüin Satanaa nutuma Jeʼwaa sünain aluwatawaa saaʼu wayuu. Nnojorüle nuuʼuleʼerüin Jeʼwaa suʼutünüin aaʼin wayuu otta eein waneeirua kasa mojusü, nükaaliinjainjeʼe na eʼrüliikana wayumüin ¿aashimüin? Otta eeshii süpüla namüin na wayuukana: «Anashii waya süpüla waluwanaajiraain waaʼu sümaa nnojoluin sülatüin kasa mojusü». Naainjale Jeʼwaa tia wanaawashijeʼe nia namaa na aküjakana alawaa. Akaisaʼa nia ‹matüjüinsai aküjaa alawaa› (Hebreokana 6:18).\\n17, 18. ¿Kaseerü naainjaka Jeʼwaa süka tü kasa mojusü eekat sutuma suluwataaya wayuu otta nutuma Satanaa?\\n17 ¿Kaseerü alataka sümüin tü kasa mojusü eekat sutuma tü eʼraakat wayumüin? Soto waaʼin pülain maʼin Jeʼwaa. Sutuma tia, eesü süpüla nunoukteʼerüin tü kasa mojusükat. Maʼaka wekirajaain paala, anouktaajeerü tü mmakat otta paʼaraiiseerü shia. Taasheena suulia tü kasa mojusükat na anamiakana sükajee nanoujain sünain naapajiraain nikii Jesuu waaʼu. Otta na ouktüshiikana asoʼiraajeerü naaʼin. Niʼitaajeechi Maleiwa Jesuu ‹süpüla najaʼttirüin tü kasa mojusü naaʼinrakat chi Yolujaakai› (1 Juan 3:8). Naainjeerü Jeʼwaa tia süntapa tü sükaliakat nutuma. Talatüshii waya sükajee nnojoluin najaʼlajeʼerüin shia maalü. Sükajee tia, ekirajünüshii waya sünain tü shiimainkat nüchiki Maleiwa otta aʼyataashii waya nümüin (paashajeʼera 2 Pedro 3:9, 10). Süpülapünaa sülatüin tü nümakat Maleiwa, nüchajaain na aʼwaajeekana nia otta nükaaliinjain naya süpüla nachecherüin naaʼin suʼunnaa tü müliaakat (Juan 4:23; 1 Corinto 10:13).\\n18 Saashin soʼutku wayuu nnojotsüjeʼe eein müliaa nukumajüle Maleiwa Adán otta Eva süpüla nnojoluinjanain neʼrüin wayumüin. Süpüla watüjaain saaʼu jamüin nnojotka müin nakuwaʼipa nutuma, soto paaʼin wanee asülajuushi kojutüsü naapaka wamüin Jeʼwaa.\\nMüliale pia nieechi Jeʼwaa akaaliinjaka pia\\n19. ¿Kasa tü nüsülajakat wamüin Jeʼwaa? ¿Jamüsü kojutüinjatka shia wamüin?\\n19 Maʼaka wekirajaain suluʼu ekirajaaya 5, akumajünüshii waya süpüla waneeküin tü keeʼireekat waaʼin. Kojutüsü maʼin tia asülajuushikat ¿aashimüin? Otta müsia wainma mürüt nukumajaka Jeʼwaa otta tü naainjakat na mürütkana alejatia shia nutuma Maleiwa (Proverbios 30:24). Wainma kemion saainjaka wayuu oʼunaka eepünaale suʼuninnüin. ¿Talatüshiijeʼe waya müle wakumajia nutuma Maleiwa? Nnojorüleejaa. Makalaka talatüin waya sükajee waneeküin tü wakuwaʼipainjatkat otta na waʼaleewainkana. Anasü maʼin tia wamüin otta shia tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa wapüleerua.\\n20, 21. ¿Kasa waainjainjatka süka tü naapakat Jeʼwaa wamüin? ¿Jamüsü keeʼireeinjatka waaʼin tia?\\n20 Nnojotsü keeʼireein naaʼin Jeʼwaa waʼyataain nümüin mojusheeka (2 Corinto 9:7). ¿Kasa keeʼireeka saaʼin wanee wayuu eeka kachoin? «Aisü maʼin pia tapüla» nümüinjachin mojusheeka chi süchonkai sümüin jee shiataapa sutuma naainjain shia süka naaʼin. Püsakira paaʼin: «¿Kasa taainjainjatka süka tü naapakat Jeʼwaa tamüin?». Mojusü sukuwaʼipa tia nutuma Satanaa, Adán otta Eva sükajee nayouktüin Jeʼwaa. ¿Jama pia? ¿Kaseerü paainjaka?\\n21 Ana putuma sukuwaʼipa tü nüsülajakat pümüin Jeʼwaa. Naʼaka pia na nümaakana Jeʼwaa. Talatüshi maʼin Maleiwa natuma sükajee neeʼiyatüin nüküjülin alawaa Satanaa otta nnojolin anain nia süpüla aluwatawaa (Proverbios 27:11). Eesü süpüla paainjain tia püneeküle tü akuwaʼipaa anakat maʼin. Suluʼu tü wanee ekirajaayakat aküjüneerü tia.\\nTÜ SHIKIRAJAKAT TÜ WIWÜLIAKAT\\nNnojotsü nüsirüin Maleiwa tü kasa mojusükat (Job 34:10).\\nNnojoishi anain Maleiwa süpüla aluwatawaa sükajee alaain nia otta naʼalijirüin kasa anasü naashin Satanaa (Génesis 3:2-5).\\nNükajee Jesuu, najaʼttireerü Jeʼwaa tü müliaakat otta tü kasa mojusükat (1 Juan 3:8).\\nKaraloukta wayuunaikiruʼuka (2005-2019)\\nNnojotsü jaralüin e'rüin","num_words":3242,"character_repetition_ratio":0.07,"word_repetition_ratio":0.036,"special_characters_ratio":0.198,"stopwords_ratio":0.003,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10670.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Wachajaainche maʼin sukuwaʼipa süpüla waapirüinjatüin wayuu? | Estudio\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Becol Birmano Bislama Búlgaro Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kazajo Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kwangalí Kwanyama Letón Lingala Lituano Luo Malayo Malgache Maltés Nepalés Ngäbere (o guaymí) Noruego Oromo Pangasinán Polaco Portugués Quechua ayacuchano Quechua boliviano Rumano Ruso Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tsonga Turco Twi Ucraniano Uzbeko Vendal Vietnamita Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\nChayaa San Francisco (Estados Unidos), akürawaajünüsü wanee peliikula kanüliaka A Trip Down Market Street (Awaraijawaa suluʼu kaaye Market). Eeʼiyatünüsü nakuwaʼipa na wayuu kepiakana San Francisco süpülapünaa juyaka 1900. Süpüla sükürawaajünüin tia peliikulakat, eʼitaanüsü wanee cámara sünain wanee türein joʼuuchon waraittaka suluʼupünaa tü kaayekat Market. Suluʼu tia peliikulakat, jaʼyasü kareeta, kemion, oikkaalii periódico otta wayuu ayaʼlajaashii.\\nAkürawaajünüsü tia peliikulakat soʼu juyaka 1906 süpülapünaa jotuin tia pueulokot sutuma sukutkujaain tü mmakat aaʼuriiroʼu 18. Mainma wayuu ouktaka otta ajaʼttüsü jotuin süpüshi tü piichikalüirua. Noʼutku na wayuu ojuʼitakana suluʼu tia peliikulakat, nnojotsü natüjaain aaʼu ouktüinjanain naya. «Weʼrapa na wayuukana sümaa nnojoluin natüjaain saaʼu tü alatajatkat namüin, amülialaasü waaʼin naalii», müshi Scott Miles, nuuʼuliwoʼu wanee akürawaajakai tia peliikulakat.\\nJotusü shiʼipa tü pueulokot San Francisco sutuma sukutkujaain tü mmakat soʼu juyaka 1906\\nMüshiʼiya wayakana maaʼulu, amülialaasü waaʼin naalii na wayuukana. Nnojotsü natüjaain aaʼu tü alatajatkat palitchon kaʼi: sajaʼttinnajatüin tü kasakalüirua otta tü akuwaʼipaa mojusükat. Nnojotsü jaralüin atüjaain saaʼu joujainjatüin sukutkujaain tü mmakat. Akatsaʼa watüjaain saaʼu tü nükaliakat Jeʼwaa. Makalaka waapirüinjanain na wayuukana süpüla noʼttaainjanain. Eeshii wakatarüle kaʼi semaanawai süpüla waapirüin na wayuukana nepialuʼu. ¿Wachajaainche maʼin sukuwaʼipa süpüla waapirüin wayuu?\\nNÜCHAJAAIN MAʼIN JESUU SUKUWAʼIPA SÜPÜLA NÜKÜJÜINJACHIN PÜTCHI\\nAküjüshi pütchi Jesuu sümüin wayuu eekai nüntiraain amaa. Aküjüshi nia pütchi nümüin wanee wayuu akotchojui nneerü otta sümüin wanee jierü ajaʼitüsü wüin kaleʼu kaʼika (Luc. 19:1-5; Juan 4:5-10, 21-24). Jamüshijaʼa nia wanaa sümaa neemeraainjachin, amülialaasü naaʼin naalii na wayuukana jee nikiraja namüshiijaʼa naya. Nüchajaain maʼin sukuwaʼipa süpüla nikirajüin wayuu (Mar. 6:30-34). ¿Kasa naaʼinraka noʼutku na wawalayuukana süpüla nashatüin nukuwaʼipa Jesuu?\\nNACHAJAAIN MAʼIN SUKUWAʼIPA SÜPÜLA NAKÜJÜINJANAIN PÜTCHI\\nMelika, shia wanee wawala kepiasü eere kewijilantesein tü piichikalüirua. Na wayuu kepiakana pejepünaa sünain, wattajeʼewalii naya. Nnojotsü jaralüin atüjaain saaʼu nanülia otta sunuumerose tü naserulaatsekat. Süchajaaka maʼin sukuwaʼipa süpüla süküjüinjatüin pütchi namüin. Saashin tü wawalakat aküjawaisü shia pütchi namüin suluʼu tü ascensorkat. Alüʼüjawaisü shia karaloukta suluʼu naata anüikii. Mainma karalouktachein otta rewiisüta saapaka namüin na wayuukana. Süküjüin namüin eein süpüla naashajeʼerüin tü eʼitaanakat suluʼu Internet jw.org. Sutuma tia, kojuyasü wayuu shikirajaka Melika.\\nSonia, shia wanee wawala aʼyataaka suluʼu wanee pitaalü. Süchajaain maʼin sukuwaʼipa süpüla süküjüinjatüin pütchi namüin na aʼyataajiraakana sümaa. Jülüjüsü saaʼin tü alatakat namüin otta tü keeʼireekat naaʼin. Shiasaʼa kaleʼu kaʼika, nekaainjanapa na aʼyataajiraakana sümaa, oʼunawaisü shia nanainmüin süpüla saashajaain namaa süchiki tü sümakat tü Wiwüliakat. Sutuma tia, ekirajüsü shia piamasü wayuu. Shiasaʼa jooluʼu, süchajaain sukuwaʼipa süpüla süküjüin pütchi namüin na wayuu antakana suluʼumüin tü pitaakat.\\nMAAʼAYA SUKUWAʼIPA WATUMA\\nNaashin wanee wayuu oʼttaakai süchikijee sukutkujaain tü mmakat soʼu juyaka 1906, keemasü maʼin tü alatakat soʼu tia. Akatsaʼa keemaleejeerüin tü alatajatkat soʼu nükalia Maleiwa. Süsalapa naainjala na wayuu meʼraajüinkana Maleiwa (2 Tes. 1:8). Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa shiiʼiranajaain sukuwaʼipa wayuu otta saapaain sümaa tü pütchi naküjakat na aküjüliikana pütchi (2 Ped. 3:9; Alat. Map. 14:6, 7).\\n¿Wachajaajeetche maʼin sukuwaʼipa süpüla waapirüinjatüin wayuu eepünaale waya?\\nWakaaliinjüinjana na wayuukana süpüla nayaawatüinjatüin saaʼu sülüʼülüin maʼin süpüla sajaʼttüin kasakat süpüshuaʼa. Wakaaliinjüinjana naya süpüla nachajaainjachin Jeʼwaa otta süpüla nooʼulaainjanain suulia tü kasa mojusü keeʼireekat naaʼin (Sof. 2:2, 3). Wachajaa maʼin sukuwaʼipa süpüla waküjüinjanain pütchi namüin na waʼyataajiraakana amaa, na kepiakana pejepünaa wanain otta na wayuu wantiraakana ama eepünaale waya. ¿Wachajaajeetche maʼin sukuwaʼipa süpüla waapirüin wayuu?","num_words":1307,"character_repetition_ratio":0.075,"word_repetition_ratio":0.017,"special_characters_ratio":0.178,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9511.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Aʼwaajaa wanteera, awotaajaa otta aʼyatawaa sünain akaaliinjaa wayuu | Alin jüpüla Maleiwa\\nKaraloukta naluwataaka na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjüliikana pütchi\\nEKIRAJAAYA 1 ‹Tü waaʼinrüinjatkat aire wapüla Maleiwa›\\nEKIRAJAAYA 2 ¿Kasa waainjüinjatka süpüla wulein waaʼin?\\nEKIRAJAAYA 3 Ai wapüla na aikana nüpüla Maleiwa\\nEKIRAJAAYA 4 Kojutü wamüin na laülaakana waaʼu\\nEKIRAJAAYA 5 Nnojo nanainpünaain waya na manoujüinsaliikana\\nEKIRAJAAYA 6 Tü anakat süpüla washaittüin, wanajüin otta waapajüin\\nEKIRAJAAYA 7 Kojutü wamüin tü kataakat oʼuu\\nEKIRAJAAYA 8 Aishii nüpüla Maleiwa na wuleshiikana\\nEKIRAJAAYA 9 «Jalia jia suulia juʼluwajiraain jukuaippa»\\nEKIRAJAAYA 10 Nüsülajala Maleiwa tü kaʼwayuuseekat\\nEKIRAJAAYA 11 ‹Kojutü jutuma sukuwaʼipa kaʼwayuusee›\\nEKIRAJAAYA 12 Wakaaliinja wayuu süka pütchi analuʼut\\nEKIRAJAAYA 13 Miʼiraa mojuka nümüin Maleiwa\\nEKIRAJAAYA 14 Loto wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa\\nEKIRAJAAYA 15 Tü kasa anasü eekat sükajee aʼyatawaa maʼin\\nEKIRAJAAYA 16 Wayoukta chi Yolujaakai otta tü nüchekakat\\nEKIRAJAAYA 17 ‹Jükumaja jukuwaʼipa sükajee jünoula›\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI Wakuwaʼipa namüin na ojuʼitinnakana\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI ¿Joujainjatü otta jamüsü kekiyaalajüinjatka wanee anoujüsü?\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI Aʼwaajaa wanteera, awotaajaa otta aʼyatawaa sünain akaaliinjaa wayuu\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI Ayuʼnnaka saʼakajee isha otta tü aainjünakat süka\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI Ooʼulaanajatü tü amülejaakat akoroloo\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI Tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki ooʼulaajirawaa otta akatajirawaa\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI Waainjüinjatka mojujiraale waya sünainjee wanee aʼyatawaa\\n«Ayata alin jüpüla Maleiwa»\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Asamés Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bajo alemán Bashkir Bassa de Camerún Batako toba Baulé Becol Bengalí Birmano Bislama Boulou B��lgaro Camboyano Catalán Cebuano Chabacano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitonga de Zimbabue Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Chuabo Chuvash Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo guineano Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Dangme Danés Diula Duala Efik Embunda Endebele Endebele Endonga Endáu Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Feroés Finlandés Fiyiano Ga Galés Garífuna Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Gujarati Guna Hausa Hebreo Hiligaynon Hindi Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ibanag Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Japonés Kabiye Kannada Kazajo Kekchí Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kosreano Krío Kurdo Kurdo kurmanyí del Cáucaso Kwangalí Kwanyama Lengua de señas argentina Lengua de señas chilena Lengua de señas colombiana Lengua de señas ecuatoriana Lengua de señas venezolana Lengua de signos española Lenguaje de señas americano Lenguaje de señas australiano Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas británico Lenguaje de señas coreano Lenguaje de señas finlandés Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas peruano Lenguaje de señas polaco Lenguaje de señas ruso Lhukonzo Lituano Lomue Luganda Luo Macedonio Macua Malayo Malayálam Malgache Mam Mambue-Lungu Mapudungún Maratí Mazateco de Huautla Mixe Mizo Ngäbere (o guaymí) Niueano Noruego Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Osético Otomí del valle del Mezquital Palauano Pangasinán Panjabí Papiamento de Curazao Persa Pidgin de las islas Salomón Polaco Ponapés Portugués Portugués europeo Purépecha Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Quiché Rarotongués Rotumano Rumano Runyankore Ruso Rutoro Samoano Sango Sena Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Suati Sueco Tahitiano Tai Tamil Tayik Tetun Dili Tigriña Tivo Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tseltal Tsonga Tsotsil Turco Turcomano Tuvaluano Twi Tártaro Ucraniano Uhobo Uigur (alfabeto cirílico) Umbundú Urdu Uzbeko Vendal Vezo Wallisiano Wayuunaiki Wolaita Xhosa Xitshwa Yoruba Zandé Zapoteco de Lachiguiri Zapoteco del Istmo Zulú Árabe Ñanya Ñemba\\nAʼwaajaa wanteera, awotaajaa otta aʼyatawaa sünain akaaliinjaa wayuu\\nAʼwaajaa wanteera. Namüin na aküjüliikana pütchi nüchiki Je’waa aʼwaajünüsü tü wanteerakat nuulia Maleiwa süküjünüle pütchi analuʼulu otta shiiʼirajünüle amüin. Naainjüle tia müshii neʼitaakai naaʼin sünain akaaliinjünaa natuma na sülaülashiikana mma nuulia Maleiwa (Isaías 43:11; 1 Corinto 10:14; 1 Juan 5:21). Nabucodonosor, chi chejeʼewaikai Babilonia nia noʼutku na aluwataashii aʼwaajünakana. Süpüla niiʼiyatüin namüin na nuluwataakana aaʼu kojutüin nia atumawaa, wayuuin anoujüshi nia, akumajüshi wanee ayaakuaa otta nuluwataaka na wayuukana süpüla nasapainkain naya sünainmüin tia ayaakuaakat soʼutpünaa shiiʼirajünüin amüin. Akanasaʼa apünüinshii hebreo —Sadrac, Mesac otta Abednego— nayouktüin tia, mayaapejeʼe eein süpüla ouktüin naya sünainjee (Daniel, kapiitulo 3).\\n¿Jama maaʼulu? Müshi Carlton Hayes, wanee ashajüi süchiki kasa alatüirü: «Tü wanteerakat shia tü ayaawatünakat maʼin anainjee wanee mma otta aʼwaajünüsü shia. [...] Na wayuukana naakatüin nakooma süpüla neeʼiyatüin sujutü neʼrüle sülatüin, aküjüshii pütchi anasü maʼin otta eeʼirajüshii na tepichikana sümüin». Otta nüküjüin eein «kaʼi kojutüka» namüin na yaletakana atuma sünülia wanee mma —maʼaka saaʼin juulioʼu 4, tü Kaʼi Sükatalaakat oʼu Estados Unidos suulia wanee mma—, eeshii «na santo naʼwaajakana, na wayuu akanajüliikana sünain atkawaa otta tü piichiirua aʼwaajülee kojutükat namüin» (El nacionalismo: una religión). Müsia sünüiki tü karalouktakat Diario Oficial de la Federación, chajatka México: «Tü escudokot, tü wanteerakat otta tü eeʼirajünakat sümüin shia tü ayaawatünakat anainjee wanee mma» otta aʼwaajünajatü shia saashin. Müsü wanee karaloukta kakaliairü ashajünüin: «Aʼwaajünajatü tü wanteerakat maʼaka saaʼin tü kuruusakat» (The Encyclopedia Americana).\\nSaashin tia karalouktakat, tü neeʼirajakat na wayuukana sümüin noumain «süpülajatü yaletüin shia natuma, wanaa sümaa tia nachuntüin nümüin Maleiwa nükaaliinjüin otta naaʼinmajüin na sülaülashiikana mma otta na naluwataakana aaʼu». Sükajee tia, nnojotsü naleʼeruʼujeejatüin neʼe na aküjüliikana pütchi nüchiki Je’waa suʼwaajünüin tü wanteerakat süküjünüle pütchi analuʼulu sümüin otta shiiʼirajünüle amüin wanee mma. Chi ekirajüikai D. W. Brogan nüküjüin tü münakat laülaapialuʼu nachiki tepichi Aküjülii pütchi nüchiki Je’waa ayouktaka naʼwaajüin süwanteerase Estados Unidos otta nnojoishii aküjüin pütchi eeʼiyatüinjatka neʼitaain naaʼin waneepia sünain. Müshi nia suluʼu tü karalouktakat Genio y figura del norteamericano: «Kojuyatua süküjüin Tü Laülaapia Miyoʼusükat suʼwaajünüin tü wanteerakat saainjünüle tia sümüin».\\nNnojotsü naʼwaajüin tü wanteerakat na Aküjüliikana pütchi nüchiki Je’waa süka mojuin shia saashin tü Wiwüliakat, akatsaʼa natüjaa aaʼu eein süpüla naainjüin shia na wayuukana. Otta müsia, kojutüsü wamüin tü wanteerakat süka shiyaawatünüin wanee mma sükajee otta jüüjüüshii waya namüin na aneekünakana süpüla naluwataain süka ‹sülaülain naya mma› sümaa «nüchepchiain Maleiwa naya» (Roma 13:1-4). Oonooshii waya sümüin tü münakat wamüin ‹wachuntajanain naaʼu na aluwataashiikana jee napüshuaʼa eekai laülaain saaʼu wayuu›. Akatsaʼa waainjüin shia shiiʼiree ‹anain mmapaʼa wapüleerua, süpüla keisalain waya sümüin wakuaippa nuʼupala Maleiwa, je süpüla lotüin wakuaippa suʼupala wayuu› (1 Timoteo 2:2).\\nAwotaajaa. Chi anoujüshi shiimainkai nnojotsü mojuin nünüiki süka nawotaajüin na waneeinnua. Nnojoishi aainjüin kasa süpüla nnojoluin süwotaajüin wayuu otta nnojotsü niyouktajüin tü namakat na aluwataashii aneekünakana. Tü naainjakat shia nnojoluin sünainpünaain nia poliitika (Mateo 22:21; 1 Pedro 3:16). ¿Jama naluwataanüle na wayuukana napüshuaʼa sünain awotaajaa otta naʼürülaanüle anain na nnojoliikana aainjüin tia? Anale saaʼin nümüin, eeshi süpüla nuʼunüin eere süwotaajünüin. Müle shia, naainjüin tü naainjakat Sadrac, Mesac otta Abednego, na oʼunakana eemüin tü patajatshii kanüliakat Dura. Akatsaʼa, süpüla nnojoluin sünainpünaain poliitika chi anoujüshikai, jülüjüinjatü maʼin naaʼin tü aipiruasükat pütchi:\\nNa nikirajüinkana Jesús «nnojoishii wanaawain [...] namaa» na manoujüinsaliikana (Juan 15:18, 19).\\nNa anoujüshiikana aluwataanüshii süpüla naapirüin wayuu süka nünüiki Cristo otta süchiki Nuluwataaya (Juan 18:36; 2 Corinto 5:20).\\nPaaʼinwajiraashii na anoujüshii shiimainshiikana sünain nanoula otta aijiraashii naya (1 Corinto 1:10; Colosas 3:14).\\nChi awotaajakai nüsirü nümaa chi aluwataai nüneekakai tü kasa mojusü alatakat nuluwataapa (paashajeʼera tü pütchi sünainpünaakat tia suluʼu 1 Samuel 8:5, 10-18 otta 1 Timoteo 5:22).\\nWanaa sümaa nachuntüin na israeliitakana wanee wayuu aluwataainjachika naaʼu, aisü nümüin Je’waa tia süka nayouktüin Laülaain nia naaʼu (1 Samuel 8:7).\\nSüka wanoujüin aashajaweeshii waya süchiki Nuluwataaya Maleiwa sümüin wayuu eeka eein sümaa meimmoluin waaʼin, jaʼitairü naatain sukuwaʼipa tü aluwataaya nachekakat (Mateo 24:14; 28:19, 20; Hebreokana 10:35, TNM).\\nAʼyatawaa sünain akaaliinjaa wayuu. Suluʼu waneeirua mma na aluwataashiikana naluwataain na ayouktakana surulaalüin süpüla naʼyataain sünain akaaliinjaa wayuu. ¿Kasa waainjüinjatka waluwataanüle sünain tia? Aashajaainjana waya nümaa Je’waa sümaa wekirajaain süchiki tü waainjüinjatkat otta eesü süpüla wachuntüin kaaliinwaa nümüin wanee wawala laülaa aaʼinchi sünain anoujaa. Müle shia, watüjaajeerü aaʼu tü waainjüinjatkat (Proverbios 2:1-5; Filipos 4:5, TNM).\\nSaashin tü Wiwüliakat ‹jüüjüüinjana waya namüin na sülaülashiikana mma jee yapainjanain waya süpüla aaʼinraa kasa eekai anain› otta nnojoishii ‹aʼülüjiraainjanain waya› (Tito 3:1, 2). Sükajee tia, wasakira waaʼin kaseerüin alatüin wacheküle aʼyatawaa sünain akaaliinjaa wayuu: «¿Sünainpünaajeechi taya poliitika otta tü iküleesia nnojotkat shiimain?» (Miqueas 4:3, 5; 2 Corinto 6:16, 17). «¿Kapüleejeerü tamüin otta iseerü tachiki taainjüin tü nuluwataakat anain Maleiwa?» (Mateo 28:19, 20; Éfeso 6:4; Hebreokana 10:24, 25.) «¿Eejeerü kaʼi süpüla taainjüin tü sünainpünaakat tanoula otta taʼyataain waneepia nümüin Maleiwa?» (Hebreokana 6:11, 12.)\\nNücheküle wanee anoujüshi tia aʼyatawaakat, nnojotsü mojuinjatüin nanüiki na anoujüshiikana süchiki tia (Roma 14:10). Akaʼaya nnojorüle nücheküin shia, nnojotsü mojuinjatüin nanüiki (1 Corinto 10:28, 29; 2 Corinto 1:24).","num_words":2780,"character_repetition_ratio":0.063,"word_repetition_ratio":0.01,"special_characters_ratio":0.182,"stopwords_ratio":0.014,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8690.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Woonoo namaa na anneetpüʼü nüneekakana Jeʼwaa | Ekirajaaya\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Becol Birmano Búlgaro Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Dangme Danés Efik Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hebreo Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kazajo Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kwangalí Kwanyama Lengua de señas argentina Lengua de señas colombiana Lengua de señas mexicana Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Letón Lingala Lituano Luo Malayo Malgache Maltés Nepalés Ngäbere (o guaymí) Noruego Oromo Pangasinán Polaco Portugués Quechua ayacuchano Quechua boliviano Rumano Ruso Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tsonga Turco Twi Tártaro Ucraniano Uruund Uzbeko Vendal Vietnamita Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\n«Anakaja müleka jüüjüüle jia namüin na juwalayuu laülaayuukana jüpüleerua sümaa joonooin sümaa nanüiki [...]. Aneekünüshii naya süpüla naaʼinmajüinjanain jia.» (HEB. 13:17)\\n¿Kasa naainjaka na laülaashiikana süpüla naaʼinmajüinjanain na nawalayuukana?\\n¿Jamüshii noonooinjanaka na anoujüshiikana namaa na anneetpüʼü nüneekakana Jeʼwaa otta Jesuu?\\nMayaapejeʼe nnojoluin lotuin nakuwaʼipa na laülaashiikana, ¿jamüshii woonooinjanaka namaa?\\n1, 2. ¿Jamüshi maka Jeʼwaa maʼaka naaʼin wanee anneetpüʼü?\\nNÜKÜJÜIN Jeʼwaa müin nia maʼaka naaʼin wanee anneetpüʼü (Ezeq. 34:11-14). Sükajee tia watüjaa aaʼu jamüin tü nukuwaʼipakat. Jamüshijaʼa wanee anneetpüʼü, jülüjüsü naaʼin naʼanneetse suulia jamajüin shia otta naaʼinmajüin shiaʼaya. Niʼikajaain eere keküleuin otta eere eein wüin (Sal. 23:1, 2); naaʼinmajüin soʼukai otta saʼwai (Luc. 2:8); naaʼinmajüin suulia jamajüin sutuma wüchii eekai jashichin (1 Sam. 17:34, 35); nülüʼüjüin eekai joʼuuyuuin (Is. 40:11); mekeetshi nia süchiirua eekai machikin otta naaʼinmajüin eekai ayuulin (Ezeq. 34:16).\\n2 Anneetpüʼü otta apünajüliipüʼü noʼutku na israeliitakana. Makalaka nayaawatüin saaʼu tü nümakat Jeʼwaa, müin nia maʼaka naaʼin wanee anneetpüʼü. Choʼujaasü saaʼinmajünüin otta jülüjüinjatüin aaʼinyüü tü anneetkalüirua. Müsia nakuwaʼipa na wayuukana (Mar. 6:34). Nnojorüle saaʼinmajünüin tü nanoulakat nutuma Jeʼwaa otta nnojorüle nuʼunirüin nakuwaʼipa, mülieena maʼin naya. Nnojoleerü natüjaain aaʼu tü naaʼinrajatkat. Meena aka saaʼin anneerü eeka marüleejuuin (1 Rey. 22:17). Naapapejeʼe Jeʼwaa süpüshuaʼa tü kasa choʼujaakat namüin na wayuu aʼyataashiikana nümüin.\\n3. ¿Kasa wekirajaainjatka sünain ekirajaayakat tüü?\\n3 Wayaawata aaʼulu jamüin maka Jeʼwaa maʼaka naaʼin wanee anneetpüʼü. Ayatüshiʼiya naaʼinmajüin na aʼyataashiikana nümüin. Wekirajaa sünain tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla nuʼunirüinjatüin nakuwaʼipa, naapüin tü kasa choʼujaakat namüin otta müsia tü naaʼinrajatkat süpüla anainjatüin nakuwaʼipa.\\nCHI ANNEETPÜʼÜ ANAMIAKAI MAʼIN NÜNEEKÜIN WANEEINNUA ANNEETPÜʼÜ\\n4. ¿Kasa naainjaka Jesuu süpüla naaʼinmajüin na naʼanneetsekana Jeʼwaa?\\n4 Eʼitaanüshi Jesuu nutuma Jeʼwaa süpüla sülaülainjachin nia tü anoujasükalüirua (Éf. 1:22, 23). Jesuu «müshi aka naaʼin wane anneetpüʼü eekai anamiain maʼi». Wanaawasü nukuwaʼipa nümaa chi Nüshikai. Aishii nüpüla na naʼanneetsekana Jeʼwaa, naaʼinmajüin naya otta aapajiraashi nikii naaʼu (Juan 10:11, 15). Anasü maʼin sukuwaʼipa wayuu sünainjee ouktüin Jesuu saaʼu (Mat. 20:28). Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa katüinjatüin noʼu waneepia na wayuu eʼitaakana naaʼin nünain Jesuu (Juan 3:16, NM).\\n5, 6. (1) ¿Jaralii nüneekaka Jesuu süpüla aaʼinmajaa na anoujüshiikana? (2) ¿Kasa naainjüinjatka na anoujüshiikana süpüla anainjatüin nakuwaʼipa? (3) ¿Jamüshii woonooinjanaka namaa na laülaashiikana?\\n5 ¿Kasa naainjaka na naʼanneetsekana Jeʼwaa süka niain Jesuu arüleejüin naya? Müshi Jesuu: «Na taʼanneetsekana, teʼraajüin naya je oʼunüshii tamaa süka neʼraajüin tanüiki» (Juan 10:27). Eʼraajaa nünüiki Jesuu, chi Anneetpüʼü Anamiakai Maʼin, sünainpünaasü oonoowaa nümaa otta namaa na nüneekakana süpüla aaʼinmajaa nanoula na anoujüshiikana. Naashin Jesuu ayatüinjatü naaʼinrüin na aluwataaushiikana otta na nikirajüinkana, tü aʼyatawaa niʼitaakalü ekii. Nekirajüinjana otta naaʼinmajüinjana na anoujakana nünain (Mat. 28:20; paashajeʼera Juan 21:15-17). Sutuma süküjünüin maʼin tü pütchi anasükat, akooʼomüinraashii na anoujakana nünain Jesuu. Makalaka nüneeküin noʼutku na anakana anoula süpüla naaʼinmajüinjanain na anoujüshiikana (Éf. 4:11, 12).\\n6 Wanaa sümaa naashajaain Pablo namaa na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat chaa Éfeso, müshi nia namüin: «Chi Naaʼinkai Maleiwa, niʼitaain jia süpüla jaaʼinmajüin [na anoujüshiikana] maa aka wane wayuu naaʼinmajüin tü nümüʼünüinkat» (Aluw. 20:28). Müsia maaʼulu yaa, aneekünüshii na laülaashiikana nükajee chi naaʼinkai Maleiwa. ¿Jamüsü maka wanüiki? Süka naainjüin tü sümakat tü Wiwüliakat, tü ashajuushikat nükajee chi naaʼinkai Maleiwa. Woonoole namaa, weeʼiyatüin kojutüin wamüin Jeʼwaa otta Jesuu (Luc. 10:16). Makalaka anain jüüjüüle waya namüin. Eepajaʼa waneeirua kasa jüüjüüinjanaka anainjee waya namüin.\\n7. ¿Kasa naaʼinraka na laülaashiikana süpüla anajiraainjachin pia nümaa Jeʼwaa?\\n7 Na laülaashiikana noʼunirüin nakuwaʼipa na nawalayuukana, natütüleʼerüin naaʼin otta nachiaain naya sükajee tü sümakat tü Wiwüliakat. Nnojoliipejeʼe aluwataweein naya saaʼu nakuwaʼipa na nawalayuukana (2 Cor. 1:24). Naküjüin namüin tü sümakat tü Wiwüliakat süpüla anainjatüin süneekia tü naaʼinrajatkat, lotuinjatüin nakuwaʼipa otta anajiraainjanain naya namaa na nawalayuukana (1 Cor. 14:33, 40). Saashin tü Wiwüliakat, «aneekünüshii naya süpüla naaʼinmajüinjanain» na anoujüshiikana. Süka jamüin, keeʼireesü naaʼin anajiraainjanain na nawalayuukana nümaa Jeʼwaa. Yapashii naya süpüla akaaliinjaa chi eekai jaʼyain naaʼu naainjeein kasa mojusü otta chi eekai kaainjalain (Gal. 6:1, 2; Jud. 22). Makalaka anain maʼin jüüjüüle waya namüin na laülaashiikana wapüleerua (paashajeʼera Hebreokana 13:17).\\n8. ¿Kasa naainjaka na laülaashiikana süpüla naaʼinmajüinjanain na nawalayuukana?\\n8 Chi aluwataaushikai Pablo naaʼinmajapuʼuin nanoula na nuwalayuukana, müsü nünüiki namüin na chejeʼewaliikana Colosas: «Tamüshii paala jia jüchikua: Kamalainchonsü maʼi nanüiki na aküjüliikana alawaa jümüin. Jalia jia jükanajuʼulaajayaa sütüma tü namakat. Tü nekirajakat anain, pütchi alawaa neʼe, naleʼeruʼujeejatü neʼe, shia tü shikirajapüʼukat anain tü natuushi manoujainsatkalüirua. Nnojotsü müin aka tü pütchi shiimüin nüküjakat Cristo wamüin» (Col. 2:8). Sutuma tü nümakat Pablo, anashii jüüjüüle waya sümüin tü naküjakat wamüin na laülaashiikana. ¿Kasa naainjaka na laülaashiikana wapüleerua? Naaʼinmajüin waya nuulia chi eekai nükayaleʼereein waya nuulia Jeʼwaa. Naashin chi aluwataaushikai Pedro eejeena wayuu eekai nünüikimaajanayaain Maleiwa otta eekai nekirajüin alawaa. Neʼikeʼereena na jekennuukana süpüla kaainjalainjanain naya (2 Ped. 2:1, 14). Müsia maaʼulu yaa, nüchiaainjana waya na laülaashiikana müleka choʼujaale main wamüin wachiaanüin. Na laülaashiikana, laülaa aaʼinchii sünain anoujaa otta atüjüshii maʼin naya. Akaʼaya süpülapünaa laülaashiin naya, neeʼiyatüin natüjüin maʼin süpüleerua tü sümakat tü Wiwüliakat otta atüjüshii maʼin ekirajaa (1 Tim. 3:2; Tito 1:9). Sutuma laülaain naaʼin otta natüjüin maʼin süpüleerua tü sümakat tü Wiwüliakat, natüja apüleeruat nakaaliinjüin na nawalayuukana.\\nNaaʼinmajüin na laülaashiikana na nawalayuukana maʼaka naaʼinmajüin naʼanneetse wanee anneetpüʼü (Paashajeʼera pütchi 8)\\nCHI ANNEETPÜʼÜ ANAMIAKAI MAʼIN NIKIRAJÜIN OTTA NAAʼINMAJÜIN NAʼANNEETSE\\n9. ¿Jamüsü sukuwaʼipa süpüla nekirajünüinjanain otta suʼuninnüinjatüin nakuwaʼipa na anoujüshiikana?\\n9 Nikirajüin Jeʼwaa na anoujüshii chainjanakana iipünaa otta na anoujüshii kepiainjanakana saaʼu tü mmakat sükajee tü nupueulosekat. Anasü maʼin tü pütchi suluʼukat tü karalouktairua saapakat wamüin otta suluʼujeejatü shia tü Wiwüliakat. Aluwataasü shia karaloukta süpüla süküjüinjatüin namüin na laülaashiikana tü naainjüinjatkat. Eesü shiale nükajee chi wawala alapalaakai waaʼu. Müsü sukuwaʼipa süpüla nekirajünüinjanain otta suʼuninnüinjatüin nakuwaʼipa na anoujüshiikana.\\n10. ¿Kasa naainjüinjatka na laülaashiikana nükaaʼinraale wanee anoujüshi noulia na nuwalayuukana?\\n10 Eʼitaanüshii na laülaashiikana süpüla naaʼinmajüinjatüin nanoula na anoujüshiikana otta jülüjüinjanain naaʼin naya. Nakaaliinjüinjana maʼin na eemiajaakana anoula otta na aainjakana kasa mojusü (paashajeʼera Santiago 5:14, 15). Eeshii eeka nakaaʼinraain noulia na nawalayuukana sümaa nooʼulaain suulia aʼyatawaa nümüin Maleiwa. ¿Kasakaʼa naainjüinjatüin na laülaashiikana? Nachajaainjatü sukuwaʼipa süpüla naleʼejüinjanain nachikuaʼa na anoujüshii akaaʼinraakana. Müshi Jesuu: «Chi [Tashikai] Maleiwa chakai iipünaa, nnojotsü nücheküin süpüleerua maaʼawain nuulia waneesükaijeʼe tü anoujasükalüirua tanain, na makana saaʼin tepichi» (Mat. 18:12-14).\\nNNOJOTSÜ LOTUIN NAKUWAʼIPA NA LAÜLAASHIIKANA\\n11. ¿Jamüsü kapüleeka namüin noʼutku na wawalayuukana oonoowaa namaa na laülaashiikana?\\n11 Na anneetpüʼü lotokana maʼin akuwaʼipa nia Jeʼwaa otta Jesuu. Akanasaʼa na wayuu naneekakana süpüla aaʼinmajaa na anoujüshiikana, nnojotsü lotuin nakuwaʼipa. Makalaka kapüleein namüin noʼutku na wawalayuukana oonoowaa namaa. Eeshii eeka namüin: «Wayuu kaainjaralii neʼe maʼaka taaʼin tayakai, ¿kasashiikai wayuu naya süpüla naküjüinjatüin tamüin tü taaʼinrajatkat?». Watüja aaʼu nnojoluin lotuin nakuwaʼipa na laülaashiikana. Nnojotpejeʼe shiainjatüin jülüjüin neʼe waaʼin tü kasa mojusü naainjakat.\\n12, 13. (1) ¿Kasa naainjalaka waneeinnua wayuu nüneekaka Jeʼwaa süpüla aaʼinmajaa tü nupueulosekat? (2) ¿Kasapülajatü nüshajiraka Jeʼwaa suluʼu tü Wiwüliakat süchiki naainjala na wayuu nüneekakana?\\n12 Süküjüin tü Wiwüliakat tü kasa mojusü naainjakat noʼutku na wayuu nüneekakana Jeʼwaa süpüla aaʼinmajaa tü nupueulosekat. Jamüshijaʼa David, nüneeküin nia Maleiwa süpüla aluwatawaa saaʼu Israel. Kaainjalashi nia mapa. Amaʼüjiraashi nukuwaʼipa sümaa wanee jierü kaʼwayuusesü otta nuʼutirüin naaʼin chi suʼwayuusekai (2 Sam. 12:7-9). Jülüjataa waaʼin jooluʼu nukuwaʼipa chi aluwataaushikai Pedro. Mayaapejeʼe nüneekünüin süpüla jülüjüinjanain naaʼin na anoujüshii eejanakana nükalioʼu, wainma kasa mojusü naainjaka (Mat. 16:18, 19; Juan 13:38; 18:27; Gal. 2:11-14). Kaainjalasü wayuu maʼleekalia. Nia neʼe Jesuu maainjalakai nümüiwaʼa.\\n13 Nüshajirüin Jeʼwaa suluʼu tü Wiwüliakat süchiki naainjala na wayuu nüneekakana süpüla aaʼinmajaa tü nupueulosekat, ¿kasapülajatü nüshajiraka tia? Süpüla niiʼiyatüin eein süpüla nuʼunirüin sukuwaʼipa nupueulose nakajee na wayuu nüneekakana, jaʼitairü nnojolin lotuin nakuwaʼipa. Nnojotsü eiwaʼalin tia. Makalaka mojuin wayounalaale namüin naya wawalayuukana. Kojutüinjana naya wamüin. Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa kojutüin naya wamüin otta woonooin namaa (paashajeʼera Éxodo 16:2, 8 *).\\n14, 15. ¿Kasa shikirajaka anain waya tü naainjapuʼukat Jeʼwaa süpüla nüküjüinjatüin tü saaʼinrajatkat nupueulose?\\n14 Choʼujaasü maʼin woonooinjanain namaa na laülaashiikana. ¿Jamüshii woonooinjanaka namaa? Süpüla watüjaain saaʼu tia, jülüja waaʼin nüküjapuʼuin Jeʼwaa sümüin tü nupueulosekat tü naainjüinjatkat süpüla noʼttaainjanain. Jamüsüjaʼa wanaa sümaa nojuʼitüinjanain na israeliitakana Egiptojee, nüküjüin Jeʼwaa namüin nükajee Moisés otta Aarón tü naaʼinrajatkat süpüla noʼttaainjanain. Ekaainjana naya soʼu tü ai nülatüinjatkalü oʼu chi aapiee nümaʼanajeejachikai Maleiwa otta nashulejüinjatü süsha wanee anneerü sünain soʼu nepia. ¿Aashajaashiche Maleiwa namaa sirumatuʼujee? Nnojo. Nüneeküin Moisés na laülaashiikana süpüla nayainjanain aküjüin nünüiki Jeʼwaa namüin na israeliitakana (Éx. 12:1-7, 21-23, 29). Nüküjüin Jeʼwaa nükajee Moisés otta na laülaashiikana tü saaʼinrajatkat tü nupueulosekat. Müsia maaʼulu, nüküjüin Jeʼwaa nakajee na laülaashiikana tü saaʼinrajatkat tü nupueulosekat.\\n15 Kojuyatua süshajünüin suluʼu tü Wiwüliakat nuluwataain Jeʼwaa na aapieekana otta waneeirua wayuu. Naküjüin tü saaʼinrajatkat tü nupueulosekat Jeʼwaa süpüla suʼttaainjatüin. Nnojotsü mojuin nümüin Maleiwa nuluwataain anüliieemaajana süpüla naküjüinjatüin nünüiki. Eesüjaʼa süpüla meerüin nutuma nakajee na laülaashiikana süntapa Armagedón. Süka niʼitaalain Jeʼwaa na laülaashiikana, naaʼinmajüinjatü nakuwaʼipa suulia naainjüin wanee kasa nnojotka nuluwataain anain naya Jeʼwaa.\\nKOTTÜSHII NA ANNEETKANA OTTA WANEESHIA NEʼE NAPÜʼÜYA\\n16. ¿Kasa sünainpünaaka tü pütchi jülüjüinjatkat waaʼin?\\n16 Kottüshii na naʼanneetsekana Jeʼwaa otta waneeshia neʼe chi napüʼüyakai, Jesukürisüto (Juan 10:16). Naashin Jesuu eeinjachi nia namaa na nikirajüinkana «waneepia waneʼereʼeya süntapa tü kaʼi sajaʼlajaweetkat oʼu kasa süpüshua» (Mat. 28:20). Maaʼulu yaa, Aluwataashi Jesuu chaa sirumatuʼu. Nia oʼunitka sukuwaʼipa tü alatajatkat süpülapünaa sajaʼlajeʼennüin tü kasa nuluwataakalü aaʼu Satanaa. Makalaka choʼujaain kottüin waya namaa na naʼanneetsekana Maleiwa. ¿Kasa waainjüinjatka süpüla nnojoliinjanain wakaaʼinraain noulia? Saashin tü Wiwüliakat, oonooinjana waya sümaa tü pütchi makat: «Shiaʼaya wopukot tüü, juʼuna suluʼupünaa». Tia pütchikat sünainpünaasü tü nikirajakalü anain waya Jeʼwaa sükajee tü Wiwüliakat otta tü nümakat Jesuu nümaa Jeʼwaa nakajee na laülaashiikana (paashajeʼera Isaías 30:21 * otta Alateetkat Mapeena 3:22).\\nNakaaliinjüin na laülaashiikana nachonnii na nawalayuu epijakana nachonnii namüiwaʼa (Paashajeʼera pütchi 17 otta 18)\\n17, 18. (1) ¿Jarai chi amalajeʼereekai wanoula? ¿Kaseerü aainjünaka napüleerua na oʼttaainjanakana? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain tü wanee ekirajaayakat?\\n17 Müshi chi aluwataaushikai Pedro nüchiki Satanaa: «Müshi aka nia saaʼin wane kalaira sünain waraittüin jaʼakapünaa süpüla nümalajeʼerüinjatüin tü jünoulakat» (1 Ped. 5:8). Müshi aka saaʼin wanee wüchii eeka jashichin sümaa jamüsirüin. Nüroloijüin tü anneetkalüirua süpüla niküinjatüin tü nnojotkat eejüin saaʼin otta eeka sükatalaain. Müshiijeseʼe nnojoluinjanain wakatalaain noulia na naʼanneetsekana Maleiwa otta nuulia «chi aaʼinmajakai waya maa aka wane anneetpüʼü» (1 Ped. 2:25). Aashajaasü Alateetkat Mapeena 7:17 nachiki na wayuu oʼttaainjanakana suulia tü mülia miyoʼukat. Süküjüin naaʼinmajüinjanain naya Jesuu sümaa nuʼunirüinjanain naya sünainmüin tü wüin katüinjatkalü atuma noʼu. Nümülialeena naya Maleiwa sümaa nülaʼateerüin naʼwüira. ¡Anakatche maʼin tü naainjüinjatkat Jeʼwaa!\\n18 Wekirajaaitpa anain choʼujaain maʼin naaʼinmajünüin na anoujüshiikana natuma na laülaashiikana. ¿Kasa naaʼinrajatka na laülaashiikana süpüla anainjatüin natuma naaʼinmajia na naʼanneetsekana Jesuu? Wekirajaweerü anain tia sünain tü wanee ekirajaayakat.\\n^ püt. 13 Éxodo 16:2, 8 (NM): «2 Nayounalaakalaka napüshuaʼa na israeliitakana nümüin Moisés otta Aarón chaa anoouishii. 8 Nümakalaka Moisés: ‹Naapeerü Jeʼwaa jümüin aliikajee tü asalaa jiküinjatkat otta naapeerü pan jümüin watta maalü emiraleepa jia. Süka jamüin, naapüin Jeʼwaa jünüiki sünain jiyounalaain. Nnojoliipejeʼe wayain jiyounalaain amüin, nia Jeʼwaa jiyounalaakai amüin›.»\\n^ püt. 16 Isaías 30:21 (NM): «Paapeerü wanee pütchi püchiiruajee sünain maa: ‹Shiaʼaya wopukot tüü, juʼuna suluʼupünaa›. Süküjeerü jümüin jalapünaainjanain juʼunüin, jikialuʼujee jee shiale jipeʼeruʼujee.»","num_words":3787,"character_repetition_ratio":0.087,"word_repetition_ratio":0.028,"special_characters_ratio":0.198,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9482.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Naya na wayu outuinapakana na merujusalikana?\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Abé Afrikáans Alijunaiki Amárico Armenio Atié Baulé Cebuano Chichewa Chitonga Chitonga de Malaui Chopi Chuabo Cibemba Coreano Croata Efik Endebele Enzema Estonio Finlandés Fiyiano Francés Ga Griego Groenlandés Hiligaynon Hmong (blanco) Holandés Húngaro Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kaonde Kiniaruanda Kwanyama Lengua de señas argentina Lengua de señas costarricense Lengua de señas ecuatoriana Lengua de señas mexicana Lenguaje de señas guatemalteco Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas panameño Luganda Lunda Luo Macedonio Mahoriano (alfabeto latino) Malayo Mapudungún Mískito Niueano Noruego Oromo Polaco Portugués Quechua boliviano Rarotongués Ruso Serbio Setsuana Shona Sidama Suajili Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tayik Tetun Dili Tigriña Tivo Tongano Tsonga Turcomano Tuvaluano Twi Uhobo Uruund Uzbeko Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yacouba Yoruba Zulú\\n¡Shiimain eein na meʼrujusaliikana! Chaaʼaya eere naya eeshii eeka anamiain otta mojulaain. ¿Nayache na wayuu ouktuinnapakana na meʼrujusaliikana?\\nNnojo. Ouktapa wanee wayuu nnojoishi oʼunuin eemüin saaʼinpülee tü ouktusükalüirua. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu? Süka süküjüin shia wamüin tü Wiwüliakat. Tü Wiwüliakat süküjüin tü shiimainkat süka nümaʼanajeejatüin chi Maleiwa shiimainkai, kanüliaka Je’waa. Nukumajala Je’waa na wayuukana makalaka nütüjaain maʼin saaʼu tü nakuwaʼipakat ouktapa naya (Salmo 83:18; 2 Timoteo 3:16).\\nAkumajünüshi Adán süka sümamüla mma otta niitaaka sümamülain mma nüchikuaʼa\\nAkumajünüshi Adán chi palajachikai wayuu nutuma Maleiwa «süka sümamüla mma» saashin tü Wiwüliakat (Génesis 2:7, NM). Niʼitaaka nia suluʼu tü Paraiisükat. Maʼaka noonoole sümaa nünüiki Je’waa katüsüjee noʼu waneepia saaʼu tü Mmakat. Müshi Je’waa nümüin Adán wanaa sümaa niʼrüin wayumüin sümüin tü nuluwataakat anain: ‹Mmainjachi pia püchikuaʼa, süka paapaaushin sünainjee. Süka sümamülain pia mma eitaainjachi pia sümamülain mma püchikuaʼa› (Génesis 3:19, NM).\\n¿Jamaluʼulu pütchikat tüü? Süpülapünaa nukumajünüin Adán süka sümamüla mma, ¿jalajachi nia paala? Nnojoishi chajachin iipünaa. Nnojoishii eejachin. Wanaa sümaa ‹sümamülainjachin nia mma nüchikuaʼa› naashin Je’waa, ouktajachi nia naashin. Nnojoishi nia oʼunuin eemüin saaʼinpülee tü ouktusükalüirua. Nnojoluichipa eein nia. Tü ouktaakat shia nnojorüle katüin soʼu wayuu.\\n¿Jama na wayuu ouktuinnapakana? ¿Nnojoluinnapa eein naya? Tia süküjüin wamüin tü Wiwüliakat.\\n«Napüshuaʼa [na wayuukana otta na mürütkana] akumajuushi naya süka sümamüla mma otta eitaashii naya sümamülain mma nachikuaʼa» (Eclesiastés 3:20, NM).\\n«Na ouktushiikana nnojotsü kasain natüjaain aaʼu» (Eclesiastés 9:5, NM).\\n«Nnojoishii achumujüin, üttüin naaʼin otta alin napüla wayuu» (Eclesiastés 9:6, NM).\\n‹Nnojotsü eein aʼyatawaa, kanain aaʼin tü aainjünajatkat, atüjawaa otta kekiiwaa maʼin suluʼu tü Seol [woowira], puʼunuinjatkat aluʼumüin› (Eclesiastés 9:10, NM).\\n«[Chi wayuukai] mmashi nia nüchikuaʼa; soʼu kaʼikat tia nnojoluipa kasain jülüjüin naaʼin» (Salmo 146:4, NM).\\nAainjaka kasa eeka müin aka tüü naya müleʼe na katoʼuchiikana\\n¿Kapüleesü pümüin punoujuin sünain tü sümakat tü Wiwüliakat? Müle shia, kanain paaʼin tüü: Chi wayuu eekai kaʼwayuusein aʼyataashi süpüla naapüin tü choʼujaakat sümüin nuʼwayuuse otta nüchonnii. Ouktapa nia müliasü nuʼwayuuse otta nüchonnii nüchikiruʼu, choʼujaasü nneerü süpüla nayaʼlajüin eküülü otta müliashii naya nutuma nüʼünüü chi ouktushikai. Püsakiraa paaʼin: ‹Katüle noʼu chia wayuukai eere saaʼinpülee tü ouktusükalüirua, ¿jamüsü nnojotka naapüin tü choʼujaakat s��müin nuʼwayuuse otta nüchonnii? ¿Jamüshii nnojoliika naaʼinmajüin naya noulia na mojulaashiikana?›. Shia süka shiimain tü süküjakat tü Wiwüliakat. Chia wayuukai nnojotsü katüin noʼu otta nnojotsü süpüla naainjüin wanee kasa (Salmo 115:17).\\nNa ouktushiikana nnojoishii süpüla nakaaliinjüin otta naaʼinmajüin na müliakana sutuma wayuu otta jamü\\nSünainjee tia, ¿nnojoluinjatü katüin noʼu nachikuaʼa na ouktushiikana? Nnojotsü shiain tia. Mapa, wekirajaajeerü achiki süsoʼiraainjatüin naaʼin. Na ouktushiikana nnojotsü natüjaain saaʼu tü paainjakat, nnojoishii süpüla naashajaain, neʼrüin wanee kasa otta naapüin pütchi. Nnojo mmoluin pia neema. Nnojoishii süpüla nakaaliinjüin otta naainjüin kasa mojusü pümüin (Eclesiastés 9:4; Isaías 26:14).","num_words":1141,"character_repetition_ratio":0.058,"word_repetition_ratio":0.012,"special_characters_ratio":0.186,"stopwords_ratio":0.013,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8694.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Jamüsü pütüjaainjatka saaʼu tü sümakat wanee iküleesia?\\nJülüjataa paaʼin mayeinre pia sümaa choʼujaain pümüin puwaʼnnüin. ¿Kasaje paainjaka? Püchajaainje wanee tottoot atüjakai awaʼlaa. Nnojorüle paainjüin tia, eeshi süpüla ouktüin pia. Otta pütüjaainjatü aaʼu tütüle maʼin chi tottootkai.\\nPaainjüinjatü tia süka tü iküleesiakalüirua. Pütüjaainjatü aaʼu süküjüle tü shiimainkat. Acheküsü pütüjaain saaʼu wanee kasa suluʼule pia wanee iküleesia; tü iküleesiakat süpülajatü anain punoula sutuma otta süpülajatü puʼttaainjachin sutuma.\\nMüshi wamüin Jesuu süpüla watüjaain saaʼu müleka shiimainre wanee iküleesia: «Müleka shiʼnnüle süchon wane wunuʼu, atüjaaneerü aaʼu kasain kachoin» (Lucas 6:44). Jülüjataa paaʼin wanee iküleesia: «¿Kasa naaʼinmaaka maʼin na shikiipüʼükana? ¿Shiache naaʼinmaaka tü nneetkat? ¿Nnojoliishiiche sünainpünaain naya tü atkawaakat? ¿Wulesüche tü nakuwaʼipakat? Süchikijee jülüjüin paaʼin tia, ¿eesüche wanee iküleesia ekirajaka tü shiimainkat? Wekirajaa sünain tia.\\n«Müleka shiʼnnüle süchon wane wunuʼu, atüjaaneerü aaʼu kasain kachoin.» (Lucas 6:44)","num_words":262,"character_repetition_ratio":0.08,"word_repetition_ratio":0.079,"special_characters_ratio":0.188,"stopwords_ratio":0.019,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8852.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Jiakana kachoinkana, jükaaliinja jüchonnii süpüla kanoulain naya | Ekirajaaya\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Choʼujaasü wamüliajünüin aaʼin\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Nümüliajaka aka waya Maleiwa\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Amülialaasü naaʼin suʼunnaa neʼrüin müliaa\\n«Nnojo püshakatirüin pajapü»\\nAyata kachiiruain paaʼin süpüla anakuwaʼipalin pia nutuma Jeʼwaa\\n¿Kojutüshiche Maleiwa sutuma sukuwaʼipa waʼanaaya?\\nJimaʼai jee majayüt, katsüin jutuma junoula\\nJiakana kachoinkana, jükaaliinja jüchonnii süpüla kanoulain naya\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Settienpüroʼu 2016\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Alijunaiki Aucano Batako karo Batako toba Baulé Biak Bislama Cakchiquel occidental Camboyano Chokue Chol Chopi Chuabo Congo Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Dehu Endáu Francés Garífuna Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Italiano Javanés Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kiluba Kimbundu Kisi Kisonge Krío Lao Lingala Macua Maltés Mam Mazateco de Huautla Mizo Ngäbere (o guaymí) Nias Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Otetela Pidgin camerunés Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Romaní del sur de Grecia Saramacano Sena Suajili del Congo Tahitiano Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tseltal Tshiluba Umbundú Uruund Wallisiano Wayuunaiki Xitshwa Ñemba\\n«Juʼwaaja Jeʼwaa [...] jiakana jimaʼaliikana otta majayünnüükana» (SAL. 148:7, 12, TNM).\\nJAYEECHI: 88, 115\\n¿Jamüsü choʼujaaka maʼin piʼraajüin nakuwaʼipa na püchonniikana?\\n¿Kasa paaʼinrajatka süpüla kayaawasein nekirajia püchonnii?\\n¿Jamüsü choʼujaaka kanoulain jee nnojoluinjatüin püshapalaain aaʼin otta puchuntajatüin nuʼunirüin pukuwaʼipa Jeʼwaa?\\n1, 2. (1) ¿Jamüsü kapüleeka namüin na kachonshiikana nekirajüin nachonnii süpüla kanoulain naya? (2) ¿Kasa naaʼinrajatka na kachonshiikana süpüla nountüin nanoujain nachonnii? (3) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?\\nANUU nünüiki wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse, chejeʼewalii naya Francia: «Anoujashii waya nünain Jeʼwaa, nnojotpejeʼe watüjaain aaʼu meerüle nakuwaʼipa na wachonniikana. Akaaliinjünüinjana na tepichikana süpüla nanoujain nünain Maleiwa». Naashin wanee wawala chejeʼewai Australia, kapüleesü maʼin namüin na kachonshiikana nakaaliinjain nachonnii süpüla nanoujeein. Müshi nia: «Eesüjaʼa anale paaʼin sutuma pusouktüin shiʼipajee tü nüsakitkalü anain pia püchon, shiasaʼa mapa, nüsakirataain pia püchikuaʼaya sünain tia. Miyoʼupa wanee püchon, nüsakireechi pia süpüla nütüjain sooʼomüin süchiki wanee kasa, nnojotsü wanaawainjatüin nikirajia putuma maʼaka jintüliiwaʼaya nia». Choʼujaasü nachajaain sukuwaʼipa süpüla nekirajüin nachonnii nüchiki Jeʼwaa otta süpüla alinjachin nia napüla.\\n2 Kachonle pia, eesüjaʼa jülüjale paaʼin müleka puunteerüle pikirajüin naya süpüla alinjachin Jeʼwaa napüla jee süpüla naʼyataainjanain waneepia nümüin. Isapejeʼe püchiki puuntüin tia pümüiwaʼa (Jer. 10:23). Süpüla puuntüin tia, achuntajachi pia kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa. Wainma tü pütchi nükaaliinjakat aka Jeʼwaa na kachonshiikana. ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla pükaaliinjain püchonnii? Wekirajaweerü sünain ekirajaayakat tüü pienchisü kasa. Palajana, piʼraaja nakuwaʼipa püchonnii. Piama, pikiraja naya sünain tü suluʼukat paaʼin. Apünüin, kayaawase putuma sukuwaʼipa nekirajia. Pienchi, puchunta nümüin Jeʼwaa naapaiwa pümüin chi naaʼinkai jee nnojo püshapalaain aaʼin naaʼu püchonnii.\\nPIʼRAAJA NAKUWAʼIPA PÜCHONNII\\n3. ¿Kasa naaʼinrajatka na kachoinkana süpüla nashatüin tü naaʼinrakat Jesuu?\\n3 Nüsakirawalin Jesuu na nikirajüinkana jamüin nanüiki süchiki wanee kasa (Mat. 16:13-15). Eesü süpüla paaʼinrüin tia namüin püchonnii. Paashajaapa namaa püchonnii jee paaʼinrapa wanee kasa namaa, püsakira naya jamüin nanüiki süchiki tia jee paapaja nanüiki pütüjaaiwa saaʼu tü jülüjakat naaʼin. Eesüjaʼa wainmajüle naaʼin saaʼu wanee kasa. Anuu nünüiki wanee wawala 15 nuuyase, chejeʼewai Australia: «Yootowaishi tamaa papaa waneepia süchiki tü tanoulakat jee nükaaliinjain taya süpüla tayaawatüin saaʼu. Maʼwaishi nia tamüin: ‹¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tia? ¿Punouja anainrü müin shia? ¿Jamüsü punoujaka sünain tia?›. Naapajee amüinrü jamüin tanüiki süchiki tü nüsakitkalü anain taya jee nnojoluinjatü shiain taküjüin nümüin tü jülüjakat naaʼin jee shiale tü jülüjakat saaʼin maama». Nimiyoʼulaapa naashin, lotuinjatü maʼin nünüiki nümüin süchiki tü nüsakirawaikalü anain nia.\\n4. Püküja tü naaʼinrakat waneeinnua wawalayuu süpüla nakaaliinjain wanee nachon wainmajakai aaʼin saaʼu nunoula.\\n4 Wainmajüle naaʼin püchonnii saaʼu wanee kasa shikirajaka anain tü Wiwüliakat, nnojo püshapalaain aaʼin naaʼu. Pükaaliinja naya nayaawataiwa saaʼu tia. Müshi wanee wayuu kachonkai: «Kojutüinjatü pümüin tü nüsakitkalü anain pia püchon, jaʼitairü müin malaachonkai saaʼin pümüin tia jee shiale sutuma japüijeechin pia». Anasü maʼin nasakirüle pia püchonnii sünain wanee kasa, süka jamüin, piyaawateerüin saaʼu natüjeein. Asakirawaishi Jesuu sünain wanee kasa jintüliiwaʼaya nia (paashajeʼera Lucas 2:46). Naashin wanee jimaʼai chejeʼewai Dinamarca, nnojoishii jashichin na wayuu kachoinkana nia nüküjapa namüin müin wainmajakai naaʼin saaʼu tü iküleesia kaluʼukat naya. Müshi nia: «Naküjüin tamüin sükajee tü Wiwüliakat süpüshuaʼa tü tasakirakalü anain naya».\\n5. ¿Kasa naaʼinrajatka na kachoinkana mayaainjeʼe müin neʼrakai naaʼin kanoulain nachonnii nünain Jeʼwaa?\\n5 Piʼraajüinjatü maʼin nakuwaʼipa na püchonniikana. Nnojo piʼitaain naaʼu kanoulain naya nünain Jeʼwaa sutuma noʼunüin sünain aküjaa pütchi jee sünain tü outkajawaakat. Püsakireʼera paaʼin sünain tüü: «¿Kasa nanoujaka maʼin anain tachonnii nüchiki Jeʼwaa jee süchiki tü Wiwüliakat?». Jülüja paaʼin müleka eere wanee kasa kapüleeka atuma waneepiain na püchonniikana nümaa Jeʼwaa. Paaʼinrapa wanee kasa namaa, paashajaa namaa nüchiki Maleiwa. Puʼuraaja naaʼu püchonnii kottiraapa pia namaa jee pümüiwaʼapa pia.\\nPIKIRAJA NAYA SÜNAIN TÜ SULUʼUKAT PAAʼIN\\n6. ¿Jamüsü choʼujaaka maʼin nekirajaain na kachoinkana nüchiki Jeʼwaa jee süchiki tü Wiwüliakat?\\n6 Aisü wayuu nüpüla Jesuu, aishi Jeʼwaa nüpüla jee atüjashi maʼin süpüleerua tü Ashajuushikat. Müsüjeseʼe jülüjain saaʼin wayuu nünüiki Jesuu (Luc. 24:32; Juan 7:46). Neʼrüle pia na püchonniikana alin püpüla Jeʼwaa, aijeechi nia napülaya (paashajeʼera Deuteronomio 6:5-8; Lucas 6:45). Müsüjeseʼe ayatüinjatüin paashajeʼerüin tü Wiwüliakat sümaa jülüjain paaʼin tü sümakat jee ayata paashajeʼerüin tü karalouktairua eekat wamaʼana. Ayata pikirajaain sünain tü kasa nukumalakat Jeʼwaa (Mat. 6:26, 28). Pütüjale sooʼomüin nüchiki Jeʼwaa, wainmeerü tü pikirajakalü anain püchonnii nüchiki Jeʼwaa (Luc. 6:40).\\n7, 8. (1) ¿Kasa paaʼinrajatka pikirajaapa sünain wanee kasa nüchiki Jeʼwaa? (2) ¿Kasa naaʼinraka waneeinnua wawalayuu süpüla nekirajüin nachonnii?\\n7 Pikirajaapa sünain wanee kasa nüchiki Jeʼwaa, püküja shia namüin na püchonniikana. Eesü süpüla püküjüin tia namüin kottapa naya pümaa, nnojo paʼatapajüin süpüla püküjüin tia namüin pikirajaapa namaa süpüla tü outkajawaakat jee shiale pikirajaapa namaa sünain tü Wiwüliakat. Jamüshijaʼa wanee wawala sümaa nuʼwayuuse chejeʼewaliikana Estados Unidos, neʼrüle wüchii, uuchi, mürüt jee neküle wanee kasa jemetüsü, yootushii naya namaa nachonnii nüchiki Jeʼwaa. Müshii naya: «Waküjüin namüin na tepichikana naapüin wamüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü kasa choʼujaakat wamüin otta jülüjashii waya naaʼin waneepia süka alin waya nüpüla». Naashin wanee wawala sümaa nuʼwayuuse, chejeʼewalii Sudáfrica, kamalainsü namüin naashajaain namaa nachonnii süchiki tü kasa nukumalakat Maleiwa, naaʼinrüin tia noʼyonopa wüin saaʼu tü maatakalüirua otta nousapa saaʼu. Eesüjaʼa naküjüle namüin yotuin wanee maata sünainjee wanee süʼüchon neʼe. Müshii naya: «Wekirajüin naya süpüla kojutüinjatüin namüin süpüshuaʼa tü kasairua katakalü oʼu».\\n8 Eetaashinka wanee wayuu chejeʼewai Australia, nümaashi chi nüchonkai suluʼumüin wanee museo, 10 nuuyase chi jintüikai. Soʼu tia, nikirajüin chi nüchonkai süpüla niyaawatüin saaʼu shiimain nukumalain Jeʼwaa kasa süpüshuaʼa jee süpüla süchecheraainjatüin tü nunoulakat. Suluʼu tia museokot, neʼrüin shiyaakua mürüt eejatka sümaʼaleeiwaʼaya paala, nnojoluitpaka eein. Ponusü maʼin naaʼin süka neʼrüin anapüijüin shiairua sümaa anain maʼin sukumajia maʼaka saaʼin tü mürüt eekat maaʼulu yaa. Nümaka nüshi chi jintüikai: «Saashin tü evoluciónkot, joʼuucheinpuʼusü süpüshuaʼa tü mürütkalüirua sümaʼaleeiwaʼaya paala, ¿jamakaʼa miyoʼuka tüüirua? Ponusü taaʼin tia müsüjeseʼe taküjüin shia nümüin chi tachonkai».\\nKAYAAWASE PUTUMA SUKUWAʼIPA NEKIRAJIA\\n9. (1) ¿Jamüsü anaka kayaawasere jutuma nekirajia na jüchonniikana? (2) ¿Kasa shiyaawaseka sutuma wanee wawala süpüla shikirajüin na süchonniikana?\\n9 Nikirajapuʼuin Jesuu tü wayuukalüirua süka tü kasa eʼnnaajünakat sainküin mma (Mat. 13:34, 35). Paaʼinrüle tia, pükaaliinjeena na püchonniikana süpüla müinjatüin neʼrakai saaʼin tü püküjakat namüin. Jülüjeerü naaʼin tü pikirajakalü anain naya, nayaawateerü aaʼu shia sümaa soteerüin shia naaʼin. Aneerü maʼin naaʼinya sünain ekirajawaa. Jamüsüjaʼa wanee wawala chejeʼewat Japón, shikirajüin na süchonniikana sünain nukumajüin Jeʼwaa tü atmósferakat süpüla niiʼiyatüin alin waya nüpüla. Piamashii süchonnii tü wawalakat, 8 nuuyase wanee jee chi wanee 10 nuuyase. Shiasaʼa süpüla mapüleeinjatüin sutuma tü wawalakat tü shikirajeekalü anain naya, saapüin leechi namüin, suukala jee müsia kepein. «Jupoolojo kepein tasüin waneʼewai jukua», sümaka namüin. Anuu sünüiki süchiki tü naaʼinrakat na tepichikana: «Aʼyataashii maʼin naya sünain opoloojoo kepein tasüin. Shiasaʼa tasakirapa naya jamüin naaʼinraka tia, ‹shia süpüla jemetüinjatüin pümüin›, müshii tamüin. Taküjaka namüin meematüin tia aka saaʼin tü naaʼinrakat Maleiwa soʼu nüpalirajaain waneeirua kaasü süpüla eeinjatüin tü atmósfera katüinjatkalü atuma soʼu wayuu jee mürüt». Saashin tü wawalakat, kamalainsü maʼin namüin na süchonniikana tü saaʼinrakat süpüla shikirajüin naya jee makataleesia shia suluʼu nekii.\\nMapüleeinjatü shiyaawase putuma pikirajapa püchonnii süchiki Nukumalain Maleiwa kasa süpüshuaʼa. (Paashajeʼera tü pütchikat 10).\\n10, 11. (1) ¿Kasa shiyaawaseetka putuma pikirajapa püchonnii sünain eein chi Kakumalakai kasa süpüshuaʼa? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 27). (2) ¿Kasa shiyaawaseka putuma pikirajapa püchonnii?\\n10 ¿Kasa shiyaawaseetka putuma pikirajapa püchonnii sünain eein chi Kakumalakai kasa süpüshuaʼa? Eesü süpüla paainjain wanee torta namaa. Püküja namüin choʼujaain naaʼinrüinjatüin tü aküjünakat suluʼu tü recetakat. Süchikijee tia, paapaa wanee mansaana, meechi pia namüin: «¿Jütüjaa aaʼulu aainjuushin mansaanakat tüü süka wanee receta?». Puchotoojeetka pasanainpünaa sünain tü mansaanakat jee piiʼiyateetka namüin wanee süʼü. Püküja namüin müin aka saaʼin wanee receta tü süʼükat mansaana. Jee püküja namüin kapüleʼereein maʼin tia recetakat suulialeʼeya tü süpülajatkat aainjaa torta. Meechika pia namüin: «Eeshi chi ashajakai tü receta süpülajatkat aainjaa torta, ¿jaʼraika ashajüin tü receta süpülajatkat mansaana?». Müleka jaʼapüinnale na püchonniikana, eeshii süpüla pikirajüin naya kaluʼuin ADN tü süʼükat mansaana. Suluʼusü tia tü receta mansaanainjatkalü atuma shia jee müsia süpüla yotuinjatüin tü suuʼuliakat. Eesü süpüla piiʼiyatüin tü ayaakuaakalüirua otta müsia tü shiyaawase suluʼukat tü poyeetokot El origen de la vida suluʼu süpana 10 sünainmüin 20.\\n11 Wainma na wawalayuu aashajeʼerakana namaa nachonnii tü pütchikat «¿Casualidad o diseño?», ojuʼitawaika suluʼu ¡Despertad! Müleka motsoyunnuule na püchonniikana, mapüleechoinjatü putuma nekirajia sünain tia pütchikat. Anuu sukuwaʼipa nutuma wanee wawala sümaa nuʼwayuuse chejeʼewalii Dinamarca, müshii naya: «Tü katünasükat müsü aka saaʼin wüchii, nnojotpejeʼe süpüla kashuküin tü katünasükat süpüla sujuʼitüin katünasüchennii, ¿aashimüin? Nnojotsü choʼujaain sukumajünüin wanee karateet sümüin tü wüchiikalüirua eeinjatüle suʼnnuwaain. ¿Jarat kamalainka jümüin jaapajüin eeʼira? ¿Shiiʼira tü katünasükat shiataapa shiiʼira tü wüchiikalüirua? ¿Jaʼrai chi kekiikai maʼin? ¿Chi akumajakai tü katünasükat niataapa chi akumajakai tü wüchiikalüirua?». Paashajaapa namaa na püchonniikana süchiki sukuwaʼipa wanee kasa sümaa püsakirüin naya sünain, pükaaliinjeena naya süpüla nayaawatüin saaʼu tia jee katchinjeerü nanoula nünain Jeʼwaa (Prov. 2:10-12).\\n12. ¿Kasa shiyaawaseinjatka putuma pikirajapa püchonnii sünain pansaain süpüshuaʼa tü sümakat tü Wiwüliakat?\\n12 Pikirajapa na püchonniikana sünain pansaain süpüshuaʼa tü sümakat tü Wiwüliakat, kayaawase pikirajia namüin. Eesü süpüla paashajeʼerüin namüin tü sümakat Job 26:7 (paashajeʼera). Nnojo püküjüin neʼe namüin niain Jeʼwaa kaküjalain tia nümüin Job. Pükaaliinja naya süpüla müinjatüin neʼrakai saaʼin tü paashajaakalü achiki namaa. Eesü süpüla püküjüin namüin nnojoluin sütüjaain aaʼu wayuu soʼu tia maaʼalijuuin tü Mmakat. Eesü tü kasa aaʼalijakat kasakat süpüshuaʼa naajüin. Soʼu tia, nnojotsü sütüjaain aaʼu wayuu maaʼalijuuin tü Mmakat chaa iipünaa süka nnojoluin eejatüin telescopio jee katünasü. ¿Kasa wayaawataka sünainjee tia? Mayaainjeʼe kakaliairüin süshajuushin tü Wiwüliakat, pansaasü süpüshuaʼa tü sümakat süka niain Kashajiralain shia Jeʼwaa (Neh. 9:6).\\nPIKIRAJA PÜCHONNII SÜPÜLA NOONOOIN SÜMAA TÜ WIWÜLIAKAT\\n13, 14. ¿Kasa naaʼinrajatka na wawalayuukana süpüla nekirajüin nachonnii sünain oonowaa sümaa sünüiki tü Wiwüliakat?\\n13 Pikiraja püchonnii süpüla noonooin sümaa tü Wiwüliakat, talateenaka naya (paashajeʼera Salmo 1:1-3). Eeshi süpüla pümüin namüin: «Jamüshiijaʼa juluwataanüle süpüla kepiain jia suluʼu wanee mma pasanainka sünain palaa sümaa jüneeküinjanain waneeinnua wayuu jümaainjanaka, ¿jaraleena na jüneekakana süpüla chain kepiain jümaa?». Süchikijee tia, paashajeʼereerü namüin Galacia 5:19-23 nayaawataiwa saaʼu jaraliin na wayuu nüchekakana Jeʼwaa süpüla kepiain naya suluʼu tü mma jeketkat.\\n14 Paaʼinrüle tia, pikirajeena na püchonniikana sünain piamasü kasa. Palajana, nayaawateerü aaʼu nikirajüin waya Jeʼwaa süpüla talatüinjatüin waaʼin jee anajiraainjanain waya wapüshuaʼa maaʼulu yaa. Piama, nayaawateerü aaʼu nikirajüin waya Jeʼwaa süpüla kettaainjatüin wakuwaʼipa süpüla kepiain waya suluʼu tü mma jeketkat (Is. 54:13; Juan 17:3, TNM). Eeshiʼiya süpüla pikirajüin na püchonniikana sünain tü kasa anouktaakat sünain nakuwaʼipa na wawalayuukana sutuma tü Wiwüliakat. Eesü süpüla püchajaain suluʼu tü karalouktairua eekat wamaʼana tü nachikimaajatkat na wawalayuukana, maʼaka saaʼin tü kanüliakat: «Sunoukteʼerüin nakuwaʼipa tü Wiwüliakat», ojuʼitawaika suluʼu Aapiria Wayuu. Eesü süpüla puchuntüin nümüin wanee wawala nüküjaiwa kasain sükaaliinjain anain nia tü Wiwüliakat süpüla nunoukteʼerüin nukuwaʼipa jee süpüla niʼyataainjachin nümüin Jeʼwaa (Heb. 4:12).\\n15. ¿Kasa akaaliinjeechika pia süpüla pikirajüin na püchonniikana?\\n15 Müleka jülüjale paaʼin palajana tü pikirajüinjanakalü anain na püchonniikana, kamalainjeerü namüin tü nekirajaainjatkalü anain jee kapüleerü naaʼin. Püchajaa maʼin sukuwaʼipa süpüla kamalainjatüin namüin ekirajawaa nüchiki Jeʼwaa jee süpüla naʼaleewainjanain naya. Ayata paaʼinrüin tia nemiyoʼulaapa na püchonniikana. Müshi wanee wayuu kachonkai yaa: «Nnojo jukulajaain aaʼin sünain achajawaa sukuwaʼipa süpüla jikirajüin na jüchonniikana sünain tü pütchi pikirajaaitpakalü anain namaa».\\nPUCHUNTA NÜMÜIN JEʼWAA CHI NAAʼINKAI JEE NNOJO PÜSHAPALAAIN AAʼIN\\n16. (1) ¿Jamüsü nnojoluinjatka süshapalaain paaʼin naaʼu püchonnii pikirajapa naya? (2) ¿Kasa naaʼinraka waneeinnua wawalayuu süpüla nnojoluin süshapalaain naaʼin naaʼu nachonnii?\\n16 Katsüinjeerü maʼin nanoula na püchonniikana müleka eere chi naaʼinkai Maleiwa naaʼu (Gal. 5:22, 23). Nnojoleetpajaʼa katsüinmaatüin nanoula, müshijeseʼe nnojolinjachin püshapalaain aaʼin naaʼu jee ayatüinjana naya pikirajüin. Müshi wanee wayuu piamaka achonnii, chejeʼewai Japón: «Akatatshi taya wainma kaʼi sümaa taʼwayuuse süpüla wekirajüin naya. Motsoyunnuuiwaʼaya naya, ekirajaapuʼushii waya waneepia namaa soʼu 15 minuuto, shiaʼala neʼe nnojoluin wekirajaain sükalioʼu tü outkajawaakat. Nnojotsü akulajaain naaʼin nayakana jee müshia tayakai sutuma tekirajawaliin naya motsomüin neʼe». Müshi wanee wawala alapalaai naaʼu na wawalayuukana: «Jimaʼaliiwaʼaya taya, wainma tü kasa tatüjaweekalü aaʼu jee wainmajüsü taaʼin saaʼu tia. Tayaawata aaʼulu tia mapa sünain tü outkajawaakat otta müsia tekirajaʼawaitpa tamüiwaʼa jee sümaa tapüshi. Müsüjeseʼe choʼujaain ayatüinjanain na wawalayuukana sünain nekirajüin nachonnii».\\nSüpüla pikirajüin püchonnii sünain tü Wiwüliakat, kojutüinjatü shia palajana pümüin. (Paashajeʼera tü pütchikat 17).\\n17. (1) ¿Jamüsü nakatsüinrüinjatka nanoula na wayuu kachoinkana? (2) ¿Kasa naaʼinraka wanee wawalayuu süpüla nakatchinrüin sunoula tü nachonniikalüirua?\\n17 Neʼrüle pia na püchonniikana sünain katsüin maʼin punoula nünain Jeʼwaa, atüjeena maʼin naya pünainjee. Jülüjasü maʼin naaʼin tü paaʼinrakat noʼupala. Müsüjeseʼe pükatchinrüinjatüin punoula jee piiʼiyatüinjatüin namüin shiimain Jeʼwaa pümüin. Jülüja paaʼin tü naaʼinrakat wanee wawala sümaa nuʼwayuuse, chejeʼewalii naya islas Bermudas. Müleka shapaale naaʼin saaʼu wanee kasa naashin, oʼuraajüshii naya sümaa tü piamasükat nachonnii süpüla nachuntajanain kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa. «Jaaʼinrajatü tia», maʼwaishii naya sümüin tü nachonniikalüirua. Naküjüin sümüin tü neʼirumakat shiʼitaainjatüin maʼin saaʼin nünain Jeʼwaa, ayatüinjatüin shiʼyataain waneepia süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa jee nnojoluinjatüin shapaain maʼin saaʼin saaʼu wanee kasa. Müshii naya: «Shiʼrapa anain tü sukuwaʼipakat sünainjee tü wamakat sümüin, shiyaawata aaʼulu shiimain nükaaliinjain waya Jeʼwaa. Akatsüinraasü maʼin sunoula nünain Maleiwa jee sünain tü Wiwüliakat».\\n18. ¿Kasa sotuinjatka naaʼin waneepia na wayuu kachoinkana?\\n18 Jiakana kachonshiikana, soto jaaʼin nnojoliinjanain jüpüleeruain aaʼin na jüchonniikana süpüla nanoujain nünain Maleiwa. Eeshii süpüla jüpünajüin wanee maatachon sümaa jiʼyotüin wüin saaʼu, niapejeʼe neʼe Jeʼwaa miyoʼuinjachin atuma shia (1 Cor. 3:6). Müsüjeseʼe jüchajaainjatüin sukuwaʼipa süpüla jikirajüin jüchonnii nüchiki Maleiwa otta juchunta nümüin Jeʼwaa nükatchinraiwa junoula. Jütüjaa saaʼu anakuwaʼipaleerüin nutuma Jeʼwaa tü jaaʼinrakat (Éf. 6:4).\\nSettienpüroʼu 2016 | ¿Kasa amülialeetka paaʼin?\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Settienpüroʼu 2016 | ¿Kasa amülialeetka paaʼin?","num_words":4437,"character_repetition_ratio":0.065,"word_repetition_ratio":0.024,"special_characters_ratio":0.187,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9915.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Aküjünüsü pütchi nüchiki Jeʼwaa sainküin mmakat süpüshuaʼa | Ekirajaaya\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Becol Bengalí Bislama Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitumbuka Chiyao Chokue Chuvash Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Danés Dehu Efik Endebele Eslovaco Esloveno Estonio Finlandés Fiyiano Francés Georgiano Griego Guaraní Gujarati Gun Hausa Hebreo Hiligaynon Hindi Hiri motu Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Kannada Kaonde Kazajo Kikamba Kikuyu Kiluba Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisonge Krío Lengua de señas argentina Lengua de señas colombiana Lengua de señas mexicana Lenguaje de señas americano Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas ruso Letón Lituano Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Malayo Malayálam Malgache Mambue-Lungu Maratí Maya Mixe Mongol Moré Nepalés Noruego Oromo Osético Otetela Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Polaco Portugués Quechua boliviano Quechua cuzqueño Rumano Runyankore Ruso Samoano Sango Serbio Serbio (alfabeto latino) Shona Sidama Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Sueco Tagalo Tai Tamil Tayik Telugu Tetun Dili Tigriña Tivo Tok pisin Tshiluba Tsotsil Turco Turcomano Turcomano (alfabeto cirílico) Tuvaluano Tártaro Ucraniano Urdu Uzbeko Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Yoruba Zandé Zapoteco del Istmo Árabe Ñanya\\n«Je chi laülaashikai, niʼrapa tüü, anoujashi nia. Kapülasü maʼi naaʼin tü nüchikükat chi Senyotkai [Jeʼwaa].» (ALUW. 13:12)\\n¿Kasa naainjaka na nikirajüinkana Jesuu sutuma tü anajirawaa eejatkat Roma?\\n¿Kasa naainjaka na nikirajüinkana Jesuu sutuma anapuʼuin oʼunajawaa chaa Roma otta sutuma wainmain na aashajaakana griego?\\n¿Kasa naainjaka na nikirajüinkana Jesuu sutuma anain atumawaa nukuwaʼipa wanee wayuu eekai romaanoin? ¿Kasa alataka sutuma eejanain wainma judío sainküin mmakat süpüshuaʼa?\\n1-3. ¿Jamüsü kapüleeka namüin na nikirajüinkana Jesuu naküjüin pütchi suluʼup��naa Mmakat süpüshuaʼa?\\nNULUWATAAIN Jesuu na nikirajüinkana sünain aküjaa tü pütchi anasükat sümüin wayuu süpüshuaʼa. Süpüla nekeraajüin tia, oʼunüinjana naya suluʼupünaa Mmakat süpüshuaʼa sünain eʼikajaa tia pütchikat (Mat. 24:14; 28:19). ¡Watta maʼin saalii naʼyataain!\\n2 Aishaatashi maʼin Jesuu napüla na nikirajüinkana otta kojutüsü maʼin namüin tü pütchi naküjakat. Kapüleejeetpejeʼe namüin neʼikajüin tia pütchikat sainküin Mmakat süpüshuaʼa. Kapüleejeerü shia namüin süka paliʼirüin neʼe naya. Ayatüle nekirajüin sünain Nüchoin Maleiwa Jesuu, nnojoleerü sunoujain wayuu tia süka ouktüin Jesuu. Kapüleejeerü joo namüin aküjaa tia pütchikalia süka nnojoluin natüjüin maʼin karaloukta naashin na wayuukana (Aluw. 4:13). Akanasaʼa na fariseokana jee na karalouktamaajanakana, ekirajaashii suluʼu wanee koleejia anaka maʼin. Kapüleesü maʼin namüin na nikirajüinkana Jesuu naküjüin pütchi sutuma nnojoluin wanaawain tü nekirajakalü anain sümaa nakuwaʼipa na judíokana. Kiʼrainna na judíokana sümaa nakuwaʼipa, yaamaʼairüka joo sünain müin nakuwaʼipa. «Nnojoleerü saapajüin wanüiki wayuu saaʼu mojutüin waya sümüin», eesüjaʼa müle nanüiki naleʼeruʼu na nikirajüinkana Jesuu.\\n3 Natüjaa aaʼu na nikirajüinkana Jesuu naʼürülaanüinjanain sutuma wayuu, müliainjanain naya atumawaa otta eejeenain na oʼutünakana aaʼin naʼakajee (Luc. 21:16, 17). Natüjaa aaʼu saapüneerüin nekii natuma na napüshikana otta naʼaleewainyuu. Natüjaa aaʼu eeinjanain na ekirajüliikana sünain alawaa. Otta müsia, aküjüinjana naya pütchi eere jouluin wayuu kamaʼürat (Mat. 24:10-12). Sutuma jülüjüin naaʼin na nikirajüinkana Jesuu süpüshuaʼa tü kasa kapüleejeetkalü anainjee namüin naküjüin pütchi, «¿jameetche sukuwaʼipa watuma süpüla waküjüinjanain pütchi suluʼupünaa süpüshuaʼa mma wattapünaa maʼi»?, eesüjaʼa müle nanüiki naleʼeruʼu (Aluw. 1:8).\\n4. ¿Kasa nountaka na nikirajüinkana Jesuu sutuma naküjüin pütchi suluʼupünaa Mmakat süpüshuaʼa?\\n4 Mayaapejeʼe natüjaain saaʼu na nikirajüinkana Jesuu kapüleejeerüin namüin aküjaa pütchi suluʼupünaa Mmakat süpüshuaʼa, ayatüsia naaʼinrüin tü nümakat Jesuu namüin. Aküjüshii naya pütchi Jerusalén, Samaria jee suluʼu waneeirua mma. 30 juya süchikijee tia, watta maʼin saalii mma naküjaka aluʼu pütchi. Naashin Pablo, aküjünüsü tü pütchikat «sainküin mmakat süpüshua». Jee wainma wayuu sainküinjee mmakat süpüshuaʼa oushikajaaka süchiirua nukuwaʼipa Jesuu (Col. 1:6, 23). Jamüsüjaʼa wanaa sümaa chajachin Pablo Chipre, anoujashi chi laülaashikai saaʼu tia mmakat saaʼu kapülain maʼin naaʼin tü ekirajünakalü anain nia nüchiki Jeʼwaa (paashajeʼera Aluwataaushikana 13:6-12).\\n5. (1) ¿Kasa nüküjaka Jesuu namüin na nikirajüinkana? (2) ¿Kasa aküjünaka suluʼu wanee karaloukta sukuwaʼipamaajatka wayuu sümaiwa?\\n5 Süpüla naküjüinjanain tü pütchikat na nikirajüinkana Jesuu suluʼupünaa Mmakat süpüshuaʼa, akaaliinjünüinjana naya. Nüküjapejeʼe Jesuu namüin eeinjachin nia namaa otta naapeechin Jeʼwaa namüin chi naaʼinkai (Mat. 28:20). Eesüjaʼa süpüla eein tü kasa mapüleekalü aaʼujee namüin aküjaa pütchi. Aküjünüsü suluʼu wanee karaloukta sukuwaʼipamaajatka wayuu sümaiwa, anashaatain maʼin aküjaa pütchi soʼu tia. «Nukumajüin Maleiwa sukuwaʼipa süpüla anainjatüin aküjaa pütchi», eeshii anoujashii eekai namüin saashin tia karalouktakat.\\n6. ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü jee sünain tü wanee ekirajaayakat?\\n6 ¿Shiimainchejeʼe nukumajüin Jeʼwaa sukuwaʼipa süpüla naküjüinjatüin tü pütchikat na nikirajüinkana Jesuu? Nnojotsü watüjaain saaʼu tia süka nnojoluin süshajünüin suluʼu tü Wiwüliakat. Shia watüjaaka aaʼu nuluwataain Jeʼwaa na nikirajüinkana Jesuu sünain aküjaa tü nünüikikat. Otta müsia, watüjaa aaʼu nnojoluin nümalajeʼerüin Satanaa tü aküjaakat pütchi. Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü anain tü kasa eekat süpüla mapüleein aaʼujee namüin na nikirajüinkana Jesuu naküjüin nünüiki Maleiwa. Sünain tü wanee ekirajaayakat, wekirajaajeerü anain kasain wayuu akaaliinjaka waya maaʼulu yaa süpüla mapüleeinjatüin wamüin aküjaa tü pütchikat sainküin mmakat.\\nTÜ ANAJIRAWAA EEJATKAT ROMA\\n7. (1) ¿Jamüsü eejatka wanee anaa chayaa Roma? (2) ¿ Jamüsü sukuwaʼipa wayuu sutuma eejatüin tia anajirawaakat?\\n7 Wanee kasa mapüleekalü aaʼujee naküjüin pütchi na nikirajüinkana Jesuu shia sutuma tü anajirawaa eejatkat Roma. Muloʼushaata tü mma naluwataakalü aaʼu na romaanokana soʼu tia. Shiasaʼa suʼunnaa tia, eejatü wanee anaa, nnojotsü jaralüin eʼrayaain wayumüin namüin na sülaülashiikana tia mmakat. Eejatü neʼe waneeirua kasachiki, nnojotpajaʼa muloʼuwalain shia. Ekeraajüsü tü nümatüjütkalia Jesuu sünain müinjatüinyain sukuwaʼipa tia (Mat. 24:6). Ashutünüsüinka saaʼu tü wayuuirua kepiapuʼukat Jerusalén natuma na romaanokana soʼu juyaka 70. Otta eejatü kasachiki chayaa eere sülüjüle tü mmakat Roma. Ayatapajaʼa jimatüin saaʼin wayuu suluʼu tia mmakat, eetaasü maʼaka saaʼin 200 juya sünain müin naya. Eiwaʼalia müin sukuwaʼipa wayuu mayaa saashin wanee karaloukta. Shiasaʼa sutuma eejatüin tia anajirawaakat chayaa Roma, oʼunüshii na nikirajüinkana Jesuu suluʼupünaa tia mmakat sünain aküjaa nünüiki Maleiwa.\\n8. ¿Kasa naainjaka na nikirajüinkana Jesuu sutuma tü anajirawaa eejatkat Roma?\\n8 Aküjüshii tü pütchikat na nikirajüinkana Jesuu süka nnojoluin atkawaa chaa suluʼu tü mma naluwataakalü aaʼu na romaanokana. Atüjaana aaʼu tia süka nüküjalain shia wanee wayuu Orígenekai anülia. Nüküjüin tia sülatapa maʼaka 250 juya süchikijee yaajachin Jesuu yaa mmapaʼa. Jimatüshii na wayuukana nepialuʼu otta nnojoliishii sünanin atkawaa. Shiasaʼa sutuma anain maʼin sukuwaʼipa wayuu soʼu tia, kacheʼejüsü sümüin tü pütchi anasü naküjakat na nikirajüinkana Jesuu naashin Orígenes. Mayaapejeʼe müliain atumawaa na nikirajüinkana Jesuu, aküjüshii maʼin naya tü pütchikat suʼunnaa tü anajirawaa eejatkat Roma (paashajeʼera Roma 12:18-21).\\nANAPUʼUSÜ OʼUNAJAWAA CHAA ROMA\\n9, 10. ¿Jamüsü mapüleeka namüin na nikirajüinkana Jesuu oʼunajawaa suluʼupünaa tü mmakat Roma?\\n9 Wanee kasa mapüleekalü aaʼujee namüin na nikirajüinkana Jesuu naküjüin tü pütchikat shia süka wainmapuʼuin karateet süpüla oʼunajawaa jalapünaa yaa. Alatüsü suulia 80.000 kiloometüro karateet nakumajaka na romaanokana. Napünasü na surulaatkana tia noʼunajanapa sünain atkawaa jee süpüla nantamaatüinjanain suluʼu müin wanee mma eere eein kasachiki. Akanasaʼa na nikirajüinkana Jesuu, napünasü tia karateetkat süpüla naküjüinjanain pütchi eeʼewaliire naya. Wattamüinshaatasü antüin tia karateetkat, pasanainpünaasü sünain türa uuchikalüirua, anoouishiipünaa jee isashiipünaa.\\n10 Anualuʼushii na romaanokanaya noʼunajaainjanale jalapünaa yaa. Watta maʼin saalii soʼonule anua nakumajaka otta alatüsü suulia 900 süpüna anua noʼunakalü aluʼupünaa. Anualuʼushiijeseʼe na nikirajüinkana Jesuu naküjüinjanapa tü pütchikat. Nnojotsü achuntünüin karaloukta namüin süpüla noʼunajaain suluʼupünaa tü mma naluwataakalü aaʼu na romaanokana. Nnojoishii joo jamajüin naya atumawaʼaya noʼunajaale jalapünaa yaa. Nnojotsü wainmain maʼin tü kaʼruwarannuukalüirua süka mmolojuin shia neema na surulaatkana. Akaataajaʼa joo shirokupünaa tü palaakat, nnojoishii jamajüin naya sutuma tü kaʼruwarannuukalüirua süka wattain naalii na surulaat anualuʼukana. Müsüjeseʼe nnojoluin süküjünüin suluʼu tü Wiwüliakat nuʼluwajünüin Pablo sutuma kaʼruwarannuu chaa palaanain (2 Cor. 11:25, 26).\\nWAINMA NA ATÜJAKANA AASHAJAWAA GRIEGO\\nNüntamaata anainrü wayuu wanee pütchi suluʼu tü códice münakat (Paashajeʼera tü pütchikat 12)\\n11. ¿Jamüshii naküjapuʼuka pütchi na nikirajüinkana Jesuu süka griego?\\n11 Waneeirua pueulo naluwataapuʼukalü aaʼu na romaanokana, noumainpuʼusü shia na griegokana. Müshiijeseʼe wattain naalii na aashajaakana süka pütchi griego chaa Roma. Sutuma tia, aküjüshii pütchi na nikirajüinkana Jesuu suluʼu pütchi griego. Naashajeʼerüinjaʼa tü karaloukta Nüchikimaajatkat Maleiwa ashajünaka süka griego, tü Septuaginta münakat. Tia, nashajüin na judío kepiapuʼukana Egipto. Akaʼaya tü karaloukta nüchikimaajatkat Jesuu, ashajünüsü süka griego. Anapuʼusü maʼin ekirajaa wayuu nüchiki Maleiwa süka tia anüikiikat. Süka jamüin, lotoleein süküjia wanee kasa süka griego. Jee müsia, na anoujashii aashajaakana süka tia anüikiikat, yootojiraapuʼushii jee paaʼinwapuʼushii naya jaʼitairü naatain noumain.\\n12. (1) ¿Kasa wayuu tü códice münakat? (2) ¿Jamüsü anaʼleeka wanee códice suulia wanee rooyo? (3) ¿Joujana oʼttüin sünain kamaʼanayaa namüin códice na anoujashiikana?\\n12 ¿Kasa tü naküjapuʼukat aka pütchi na nikirajüinkana Jesuu? Shia nekirajapuʼuka aka tü rooyokot. Mojushiipajaʼa maʼin shia süpüla alüʼüjaa süka muloʼuin maʼin shia. Jee müsia, akooʼonnakuʼu münüinjatü süchikijee saashajeʼennüin. Akaʼaya tia rooyokot, eesü süshajünüle neʼe suluʼu wanee sia saʼata. Ashajünüsü tü karalouktakat Mateo suluʼu waneesia neʼe rooyo. Shiasaʼa kakalia mapa, akumajünüsü tü kanüliakat códice. Tia müsü aka saaʼin wanee libro. Jamüshijaʼa naashajeʼereere wanee wayuu wanee pütchi keeʼireeka naaʼin, nüntamaata anainrü shia süka nülatira nülatira nümüin tü süpanakat. Naashin na ekirajaakana süchiirua tia, 100 juya süchikijee yaajachin Jesuu yaa mmapaʼa, wainma anoujashii kamaʼanayaa makana códice.\\nNUKUWAʼIPA WANEE WAYUU EEKAI ROMAANOIN\\n13, 14. (1) ¿Jamüsü anaka nukuwaʼipa Pablo saaʼu romaanoin nia? (2) ¿Kasa naainjaka na anoujashiikana sutuma natüjaain saaʼu tü nukuwaʼipainjatkalü atumawaa wanee wayuu romaano?\\n13 Mapüleesiaʼaya namüin na nikirajüinkana Jesuu naküjüin pütchi sutuma natüjaain saaʼu tü nukuwaʼipainjatkalü atumawaa wanee wayuu eekai romaanoin. Jamüshijaʼa Pablo, nnojoishi jamajüin nia atumawaa saaʼu romaanoin nia. Soʼu wanee kaʼi, ataʼünüshi nia Jerusalén natuma na surulaat chejeʼewaliikana Roma otta naʼyaajüinjachiaa nia. Shiasaʼa nümaka Pablo namüin: «¿Aapünüsü jümüin shikii jiʼyaajüinjachin wane wayuu eekai romanoin apashii, sümaa nnojolin jikeraajüin takuaippa palajana müleka kaainjalashire taya?». Najütakalaka nüchiki Pablo saaʼu natüjaaipain saaʼu romaanoin nia. Jee müshia chi sülaülakai surulaat, eimolojoosü naaʼin naaʼu Pablo «saaʼu nijitteʼerüin paala nüpü» (Aluw. 22:25-29).\\n14 Wanaa sümaa chajachin Pablo chaa Filipos, kojutüshi amüinyüü süka Romaanoin nia (Aluw. 16:35-40). Suluʼu tü mmakat Éfeso, maaʼatsü jameekai naaʼin na wayuukana nooʼomüin na anoujashiikana shiiʼiree jamajeein naya natuma. Niasaʼa chi sülaülashikai tia mmakat, niimaleʼerüin naaʼin na wayuukana sünain nümüin namüin: «Eesü süpüla ‹Ayaleraashii naya wooʼomüin› wamünüin neʼe sütüma tü laülaayuu romanokat» (Aluw. 19:35-41). Akaataajaʼa joo suluʼu tü mmakat Cesarea, nuchuntüinya Pablo nümüin chi sülaülashikai tia mmakat süpüla nüjütüinjachin nia nünainmüin César süpüla niainjachin ekeraajüin nukuwaʼipa. Jee müsia süpüla nusouktüinjachin Pablo saaʼu tü nunoujakalü anain (Aluw. 25:8-12). Sutuma natüjaain saaʼu na anoujashiikana tü nukuwaʼipainjatkalü atumawaa wanee wayuu romaano, asouktüshii naya saaʼu tü nanoujakalü anain sümaa naküjüin pütchi (Filip. 1:7).\\nSAINKÜINSHII MMAKAT SÜPÜSHUAʼA NA JUDÍOKANA\\n15. ¿Jalapuʼushii kepiain na judíokana wanaa sümaa yaajachin Jesuu yaa Mmapaʼa?\\n15 Anuu wanee kasa mapüleekalü aaʼujee naküjüin pütchi na nikirajüinkana Jesuu: wainma judío kepiaka sainküin Mmakat süpüshuaʼa. ¿Jamüshii nnojoliika kepiain naya napüshuaʼa suluʼu tü mmakat Israel? Shia süka chajanain naya achepchieein paala namaiwa chaa Asiria. Shiasaʼa süchikijee tia, amaanüshii waneeinnua judío chaa Babiloniamüin süpüla achepchieeinjanain naya. Müshiijeseʼe wattain naalii na judío chajanakana Babilonia wanaa sümaa nashutüin na persakana saaʼu tia mmakat (Est. 9:30). Wanaa sümaa yaajachin Jesuu yaa Mmapaʼa, eesü maʼaka 60 miyoone wayuu suluʼu tü mmakat Roma. Shiasaʼa saʼakajee tia wayuukalüirua, alatüsü suulia pienchi miyoone judío. Eeshii eekai kepiapuʼuin Egipto, eeshi eekai kepiapuʼuin palaajeeruʼu sünain África, Asia Menor (Turquía), Grecia otta müsia Mesopotamia (Irak). Sainküinshii mmakat süpüshuaʼa na judíokana. Ayatapajaʼa naya sünain tü nanoujakalü anain na natuushinuukana (Mat. 23:15).\\n16, 17. (1) ¿Kasa alataka sutuma eejanain wainma judío sainküin mmakat süpüshuaʼa? (2) ¿Kasa nashataka nanainjee na judíokana na wawalayuukana maaʼulu yaa?\\n16 Sutuma eejanain wainma judío sainküin mmakat süpüshuaʼa, wainma wayuu nnojotka judíoin atüjaaka saaʼu tü Nüchikimaajatkat Maleiwa, natüjaa aaʼu tü nanoujakalü anain na judíokanaʼaya. Jamüshiijaʼa naya, naapa achikit waneeshiain chi Maleiwa naʼwaajakai na judíokana, naapa achikit noonooinjanain nümaa Maleiwa na aʼyataashiikana nümüin, niain kashajiralain Maleiwa tü karaloukta Nüchikimaajatkat jee müsia naapa achikit süshajünatüjüliain nüchiki chi Mesíaskai (Luc. 24:44). Na wayuu judíokana jee na nnojoliikana judíoin, eesia nayaawatüin saaʼu süpüshi tü aküjünatüjütkalia nüchiki Kürisüto. Müshijeseʼe nuʼunawalin Pablo suluʼumüin tü ekirajüleekat na judíokana süpüla naashajaajiraain namaa süchiki tü Nüchikimaajatkat Maleiwa (paashajeʼera Aluwataaushikana 17:1-3).\\n17 Na judío namaiwajanakana, outkajaʼawaishii süpüla naʼwaajüinjachin Maleiwa. Eeʼirajapuʼushii naya nümüin Maleiwakai, oʼuraajapuʼushii naya otta nekirajaapuʼu anainrü tü Nünüikikat Maleiwa. Müsia neʼe maaʼulu yaa natuma na wawalayuukana.\\nNÜKAALIINJAIN JEʼWAA NA NIKIRAJÜINKANA JESUU\\n18, 19. (1) ¿Kasa naaʼinraka na nikirajüinkana Jesuu sutuma mapüleein aküjaa pütchi chaa Roma? (2) ¿Jamüsü pünüiki nüchiki Jeʼwaa sutuma tü pikirajaaitpakalü anain?\\n18 Wekirajaaitpa anain sünain ekirajaayakat tüü mapüleein namüin na nikirajüinkana Jesuu naküjüin tü pütchi anasükat. Tü kasa mapüleekalü aaʼujee tia shia sutuma tü anajirawaa eejatkat Roma, wainma na atüjakana aashajawaa griego, anasü atumawaa nukuwaʼipa wanee wayuu eekai romaanoin, anapuʼusü oʼunajawaa chaa Roma. Jee müsia, wainma wayuu nnojotka judíoin atüjaaka saaʼu tü Nüchikimaajatkat Maleiwa otta tü nanoujakalü anain na judíokana. Sutuma tia, ayatüshiʼiya naya aküjüin pütchi.\\n19 Maʼaka 400 juya süpülapünaa nüntüin Jesuu yaa mmapaʼamüin, nüküjüin Platón nnojoleechin jaralin eʼraajüin Maleiwa suluʼu nukuwaʼipa otta nnojoleerüin jaralüin aküjüin tü pütchi nüchikikat sümüin wayuu süpüshuaʼa. Anuupejeʼe nünüiki Jesuu süchiki tia: «Tü kasa isakat süchiki wayuu, nnojotsü kapüleein nümüin Maleiwa» (Luc. 18:27). Watüjaa aaʼu nükaaliinjain Jeʼwaa na nikirajüinkana Jesuu süpüla naküjüinjatüin tü pütchikat. Naainjüin tia süka keeʼireein naaʼin niʼnnaajünüinjachin sutuma wayuu süpüshuaʼa (Mateo 28:19). ¿Kasa wayuu akaaliinjaka waya maaʼulu yaa süpüla mapüleeinjatüin wamüin aküjaa tü pütchikat sümüin wayuu süpüshuaʼa? Wekirajaajeerü anain tia sünain tü wanee ekirajaayakat.","num_words":4020,"character_repetition_ratio":0.083,"word_repetition_ratio":0.035,"special_characters_ratio":0.185,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9892.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"(trg)=\"2\"> Karalouktakat tüü , süpüshi tü ekirajünakalü aka wayuu sainküin Mma , aainjünüsü shia süka tü nasülajakat na wayuukana süka naaʼin .\\n(trg)=\"3\"> Nnojotsü oikkünajatüin .\\n(trg)=\"4\"> Püsülajeere nneerü süpüla sukumajünüin sooʼomüin karaloukta , püchajaa suluʼu www.jw.org .\\n(trg)=\"5\"> Tü ashajünakat suluʼujee tü Wiwüliakat suluʼujeejatü « Tü Nüchikimaajatkat Jesucristo » otta « Shikiikat Kasa Süpüshuaʼa Nütüma Maleiwa » .\\n(trg)=\"1\"> PÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT\\n(trg)=\"2\"> « Nnojo piʼyalajüin uutein , anasü tia naainjakat Maleiwa » .\\n(trg)=\"3\"> Münüsüinka Bebe wanaa sümaa ouktüin chi süshikai , pasiruwaashi nia .\\n(trg)=\"4\"> Tü wayuu makalü anüiki sümüin Bebe shia wanee saʼaleewain , sümüliajayaainjatü saaʼin süka tia süküjainruʼu .\\n(trg)=\"5\"> Nnojotsü yaleein Bebe nuulia chi süshikai , aishaatashi maʼin süpüla .\\n(trg)=\"6\"> Aija anawalain shia sutuma tia pütchi aküjünakat sümüin , mojuleesia neʼe saaʼin sutuma .\\n(trg)=\"7\"> « ¿ Jamüsü anainjatka shia ? » , maa müsü saaʼin Bebe .\\n(trg)=\"9\"> Tü mojaakalü aaʼin kakaliasü suluʼu naaʼin wanee wayuu .\\n(trg)=\"10\"> Shialeekajaʼa ouktüle wanee kasacheʼechon nünain .\\n(trg)=\"11\"> Shiimainjaʼa mmata sünain müin aka saaʼin waʼünüü tü ouktaakat saashin tü Wiwüliakat ( 1 Cor .\\n(trg)=\"12\"> 15 : 26 , TNM ) .\\n(trg)=\"13\"> Eeyaai saapireekai saaʼin süntajatpa , antajaʼalaa müsü neʼe .\\n(trg)=\"14\"> Süsütüin woulia na kasakana wanain ; nnojoishi jaralüin isajüin suuliayaasaʼa .\\n(trg)=\"15\"> Nnojotsü kasakainjatüin watuma soʼotopa wanain tü ouktaakat , müshiijeseʼe moʼooin waya sutuma .\\n(trg)=\"16\"> Eeshijaʼa püsakireʼerüichire paaʼin sünain tüü : « ¿ Joujeetche maʼin sujutajaaka toulia tü mojaakalü aaʼin ?\\n(trg)=\"17\"> ¿ Kasa taaʼinrajatka süpüla eejiraainjachin taya sümaa ?\\n(trg)=\"18\"> ¿ Kasa taaʼinrajatka süpüla takaaliinjain na eʼrakana tia müliaakat ?\\n(trg)=\"19\"> ¿ Kateetche noʼu nachikuaʼa na tapüshi anaajaainnakana ? » .\\n(trg)=\"1\"> PÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT | OUKTÜLE WANEE WAPÜSHI\\n(trg)=\"2\"> ¿ Ayuuipünaashinka pia ?\\n(trg)=\"4\"> Eekajasaʼa ouktüle wanee kasa pünain , kakalia mojuin paaʼin .\\n(trg)=\"5\"> « Ouktüle wanee kasa wanain , matüjüinsat asünnawaa suluʼujee waaʼin tü mojaakalü aaʼin .\\n(trg)=\"7\"> Anatchonsü waaʼin sülata sülata sümapa tü kaʼikat , akaʼaya neʼe wakaaliinjünüleʼeya » , müsü nünüiki chi tottootkai Alan Wolfelt suluʼu tü karalouktakat Healing a Spouseʼs Grieving Heart ( Consuelo tras la muerte del cónyuge ) .\\n(trg)=\"8\"> Anashii wekirajaale sünain tü alatakat nümüin Abraham wanaa sümaa sünaajaain Sara , tü nümaajatkat .\\n(trg)=\"9\"> Saashin tü Wiwüliakat , aʼyalajashaatashi Abraham wanaa sümaa ouktüin Sara , kakaliasü mojuin naaʼin .\\n(trg)=\"10\"> * Majachinkaʼaya Jacob , aʼyalajüshi nüchiirua José chi nüchonkai süka süküjünüin nümüin shiküin nia wüchii jashichi .\\n(trg)=\"11\"> Nnojoishi kasakainjachin natuma na nüpüshikana .\\n(trg)=\"12\"> Kakalia mapa süchikijee tia , ayatüshia nia aʼyalajüin nüchiirua José ( Génesis 23 : 2 ; 37 : 34 , 35 ; 42 : 36 ; 45 : 28 ) .\\n(trg)=\"13\"> Müsia neʼe nakuwaʼipa na wayuu anaajaakana apüshi jee naʼaleewainyuu .\\n(trg)=\"14\"> Jülüja paaʼin tüü :\\n(trg)=\"15\"> « Anaajaashi Robert chi taʼwayuusekai juulioʼu 9 soʼu 2008 , pasiruwaashi nia .\\n(trg)=\"16\"> Süpülapünaa nuʼunawalin niʼyataaleruʼumüin , asayuunajüshii waya palajana , süchikijee , nutuʼlüin taya , akoʼojooshi tanain sünain ‹ aisü pia tapüla › nümawalin tamüin .\\n(trg)=\"17\"> Ayatüsia mojuin taaʼin nüchiirua Rob mayaapejeʼe sülatüirüin aipirua juya süchikijee nünaajaain .\\n(trg)=\"18\"> Nnojotsü tatüjaain aaʼu moteerüle taaʼin tia soʼu wanee kaʼi » ( Gail , 60 suuyase ) .\\n(trg)=\"19\"> « Ayatsia mojuin taaʼin süchiirua taʼwayuuse , tasukajüin shia eerejeʼe sülatüirüin 18 juya .\\n(trg)=\"20\"> Teʼrapa tü wüchiikalüirua , teʼrapa tü wunuʼupanakat , sotojoosü taaʼin taʼwayuuse sutuma .\\n(trg)=\"21\"> ‹ Talatüsüje maʼin saaʼin yaaleje shia tamaa › » ( Etienne , 84 nuuyase ) .\\n(trg)=\"22\"> Müleka kakaliale mojuin naaʼin wanee wayuu sutuma ouktüin wanee kasa nünain , alejatia tia makat .\\n(trg)=\"23\"> Nünaajaale wanee wayuu , nnojotsü anain müleka wayoujüle na wayuu kaamakashiikana saaʼu tü nakuwaʼipakat naalii müliashii .\\n(trg)=\"24\"> Nnojottataalasü joo anain müleka wachecherüle waaʼin suulia aʼyalajaa naalii joo wanee wapüshi eekai nünaajaain .\\n(trg)=\"25\"> ¿ Kasa akaaliinjeenaka waya süpüla eejiraain waya sümaa tü mojaakalü aaʼin ?\\n(trg)=\"26\"> Akaataajaʼaya neʼe Isaac , mojushaatasü naaʼin wanaa sümaa ouktüin Sara tü niikat , ayatshia müin nia mayaapejeʼe sülatüin apünüin juya süchikijee tia ( Génesis 24 : 67 ) .\\n(trg)=\"2\"> Wainma kasa aküjünaka süchiki tü aainjünajatkat süpüla sümüliajünüin saaʼin wanee wayuu eekai ouktüin apüshi , nnojotpejeʼe pansaain süpüshuaʼa tü münakat .\\n(trg)=\"3\"> Jamüsüjaʼa paajüin , eeshii na makana namüin na kaamakashiikana : « Püchechera paaʼin , nnojo piʼyalajüin » .\\n(trg)=\"4\"> Eetaashii joo na makanaya : « Nnojotsü anain püchecherüle paaʼin suulia aʼyalajaa » .\\n(trg)=\"5\"> Pansaainjaʼa tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki tia otta shiaʼaya neʼe tü aainjünajatkat naashin na ekirajaakana süchiirua amüliajaa naaʼin na ouktakana apüshi .\\n(trg)=\"6\"> Suluʼu waneeirua mma wattapünaa , nnojotsü anashiin amüinyüü niʼyalajüle wanee toolo .\\n(trg)=\"7\"> ¿ Japülinjaiche wanee wayuu sünain aʼyalajaa suʼupala wayuu ?\\n(trg)=\"8\"> Naashin waneeinnua tottoot , anashi niʼyalajüle wanee wayuu ouktüle nüpüshi .\\n(trg)=\"9\"> Naaʼinrüle wanee wayuu tia , eejiraajeechi nia sümaa tü mojaakalü aaʼin .\\n(trg)=\"11\"> Nnojotsü süküjüin tü Wiwüliakat mojuin aʼyalajaa nüchiirua wanee wapüshi eekai nünaajaain .\\n(trg)=\"12\"> Akaʼaya shia , nnojotsü süküjüin mojuin niʼyalajüle wanee wayuu toolo .\\n(trg)=\"13\"> Ichaʼasa Jesuu aʼyalajüin nüchiirua Lázaro , eejatü wainma wayuu soʼu tia otta nnojoishi nia japülin .\\n(trg)=\"14\"> Aʼyalajüshi nia eerejeʼe pülain nia süpüla nüsoʼireʼerüin saaʼin wayuu ouktüsü ( Juan 11 : 33 - 35 ) .\\n(trg)=\"15\"> Eeshii eekai naashichijaain sooʼomüin wayuu sutuma mojuin maʼin naaʼin , yaaʼaleekajaʼa ouktüle wanee nüpüshi sutuma mamaʼajawaa .\\n(trg)=\"16\"> Wainma kasa eeka süpüla jashichin anainjee wanee wayuu eekai kaamakain ; eesü süküjünüle nümüin wanee pütchi airuʼutka nümüin nutuma wanee wayuu niʼraajakai , jashichi müshijaʼa nia suluʼujee tia .\\n(trg)=\"17\"> Anuu nünüiki Mike , chejeʼewai nia Sudáfrica : « Wanaa sümaa ouktüin chi tashikai , 14 touyase .\\n(trg)=\"18\"> Soʼu niʼitaanüin taata , nüküjüin chi pastootkai anglicano sünain nümaain Maleiwa chaa iipünaamüin na anamiakana , süka jamüin , choʼujaain naya nümüin .\\n(trg)=\"19\"> * Üttüsü taaʼin sutuma tü nümakat süka choʼujaain wamüin taata .\\n(trg)=\"20\"> Ayatayülia alin tamüin tü nümakat chi pastootkai mayaapejeʼe sülatüirüin aipirua shikii juya süchikijee tia » .\\n(trg)=\"21\"> ¿ Jama « taya kasitka » nümüle wanee wayuu ?\\n(trg)=\"22\"> « Nnojoishije nia ouktüin yaayüireje taya , takaaliinjüinje nia » , eeshi chi makai ouktalaa nümüle wanee kasa nünain .\\n(trg)=\"23\"> Shialeekajaʼa müleka nüʼülüjiraale paala nümaa chi anaajaakai .\\n(trg)=\"24\"> Ichere suluʼu pikii tia , acheküsü püküjüin shia nümüin wanee paʼaleewain akaaliinjeechikai pia süpüla piyaawatüin saaʼu jamüin makaʼa paaʼin .\\n(trg)=\"25\"> « Shiimainre alin nüpüla naʼaleewain wanee wayuu , aishi nia nüpüla waneepia , müshi aka naaʼin wanee nuwala müliale nia niʼrüin » , müsü tü Wiwüliakat ( Proverbios 17 : 17 , TNM ) .\\n(trg)=\"26\"> Chi anaʼleekai süpüla püküjüin amüin tü mojukalü atuma paaʼin nia Jeʼwaa .\\n(trg)=\"27\"> Püküja nümüin süpüshuaʼa tü suluʼukat paaʼin , süka jamüin , naaʼinmajüin pia ( 1 Pedro 5 : 7 ) .\\n(trg)=\"28\"> Jimateerü paaʼin paaʼinrüle tia , « aapüneerü wane anaa jümüin nütüma .\\n(trg)=\"29\"> Isasü wachiki wayaawatüin saaʼu tia anaa naapakat wamüin » ( Filipos 4 : 6 , 7 ) .\\n(trg)=\"30\"> Puuʼulaa niaiwa Jeʼwaa amüliajüin pia sükajee tü Wiwüliakat .\\n(trg)=\"31\"> Aneerü pümüin müleka püshajüle kojuyasü wetsiikulo suluʼujeejatü tü Wiwüliakat süpüla pikirajaain sünain ( paashajeʼera tü wetsiikuloirua yaakat wünaapünaa ) .\\n(trg)=\"32\"> Aneerü paaʼin paashajeʼerüle tia pütchikalüirua , shialeekajaʼa jiwaʼatüle paaʼin saʼwai otta pümüiwaʼale pia ( Isaías 57 : 15 ) .\\n(trg)=\"33\"> Eetaashi wanee wayuu ouktakai aʼwayuuse jekenainka sutuma kanset , Jack nünülia chia wayuukai , 40 nuuyase .\\n(trg)=\"34\"> Eesü mojuwaire maʼin naaʼin sutuma nümüiwaʼain nia , shia anaka atuma naaʼin tü oʼuraajaakat .\\n(trg)=\"35\"> Müshi nia : « Anashi taya wanaa sümaa taashajaain nümaa Jeʼwaa .\\n(trg)=\"36\"> Eeshi tachijiraʼawaire saʼwai otta nnojoishi atunkeein taya .\\n(trg)=\"37\"> Taashajeʼera tamüsüjaʼa tü Wiwüliakat , tasakireʼerüin taaʼin sünain tü taashajeʼerakat otta taküjüin nümüin Maleiwa tü suluʼukat taaʼin .\\n(trg)=\"38\"> Sutuma taaʼinrüin tia , anashi taya otta nnojoishi jiwaʼatüin taya , atunka müshijaʼa taya süchikijee » .\\n(trg)=\"39\"> Akaataajaʼa Vanessa , anasü saaʼin sutuma suʼuraajüin .\\n(trg)=\"40\"> Ouktüsü tü shiikat sutuma ayuulii .\\n(trg)=\"41\"> Anuu sünüiki : « Eesü taʼyalajawaire maʼin süchiirua maama otta tachuntawalin waneepia tü nünüliakat Maleiwa .\\n(trg)=\"42\"> Naapüin Jeʼwaa tü tachuntakat nümüin , nükaaliinjain taya waneepia » .\\n(trg)=\"43\"> Naashin waneeinnua tottoot , aneerü naaʼin na kaamakashiikana müleka nakaaliinjale wayuu sünain wanee kasa eekai choʼujaain namüin .\\n(trg)=\"44\"> Sükajee tia , amülialaajeerü naaʼin ( Aluwataaushikana 20 : 35 ) .\\n(trg)=\"45\"> Eeshii wawalayuu atütülaakana aaʼin nachikuaʼa sutuma nakaaliinjain na wayuukana ( 2 Corinto 1 : 3 , 4 ) .\\n(trg)=\"46\"> Nnojotsü suluʼujeejatüin tia tü Wiwüliakat .\\n(trg)=\"47\"> Saashin tü Wiwüliakat , eesü apünüinsü kasa ouktaka aaliijee wayuu ( Eclesiastés 9 : 11 ; Juan 8 : 44 ; Roma 5 : 12 ) .\\n(trg)=\"48\"> Aisü nümüin Maleiwa wamüliala ( Salmo 55 : 22 ; 1 Pedro 5 : 7 ) .\\n(trg)=\"49\"> Naapajüin Maleiwa nanüiki na wayuu oʼuraajakana nümüin ( Salmo 86 : 5 ; 1 Tesalónica 5 : 17 ) .\\n(trg)=\"50\"> Niʼree amüinna Maleiwa na wayuu ouktüinnakana nasoʼiraapa aaʼin ( Job 14 : 13 - 15 ) .\\n(src)=\"54\"> Allah ḇyeasas nari ḇyuk aḇiḇer faro snonkaku ḇemar kwar sya . ​ — Yesaya 26 : 19 ; Yohanes 5 : ​ 28 , 29 .\\n(trg)=\"51\"> Naashin Maleiwa , nüsoʼireʼerüinjana aaʼin na wayuu ouktüinnakana ( Isaías 26 : 19 ; Juan 5 : 28 , 29 ) .","num_words":2605,"character_repetition_ratio":0.081,"word_repetition_ratio":0.025,"special_characters_ratio":0.285,"stopwords_ratio":0.004,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10768.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Jimaʼalii jee majayünnüü, jaaʼinra tü kasa juunteetkalü atuma oʼtteʼennaa | ekirajaaya\\n«Anakaja jooluʼu ayatüle jia sünain jaaʼinrüin süpüshua tü kasa nüchekakat Maleiwa jüpüleerua sümaa [...] shiimüin sünain juʼtteʼennüin» (FILIP. 2:12).\\nJAYEECHI: 133, 135\\n¿Jamüshi nnojoluinjachika mmoluin pia seema woutiisaa?\\n¿Kasa paaʼinrajatka süpüla puuntüin oʼtteʼennaa?\\n¿Kasa kojuteetka atuma pümüin paapüin paaʼin nümüin Jeʼwaa?\\n1. ¿Jamüshii woutiisainjanaka waya? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).\\nWAINMA maʼin na wayuu woutiisakana süchikijee nekirajaain sünain tü Wiwüliakat. Naʼakajee naya wayuukana, eeshii jimaʼalii, majayünnüü jee tepichi woutiisakana. Eeshii na ekirajünakana sünain tü shiimainkat joʼuuiwaʼaya naya natuma nashi jee nei. Jama piakai, ¿woutiisashi pia? Müle shia, anashaatasü tü paaʼinrakat. Na aʼyataweekana nümüin Jeʼwaa woutiisainjana süpüla nountuin oʼtteʼennaa süpüla katüin noʼu waneepia (Mat. 28:19, 20; 1 Ped. 3:21).\\n2. ¿Jamüshi nnojoluinjachika mmoluin pia saaʼu aapaa paaʼin nümüin Jeʼwaa?\\n2 Woutiisapa wanee wayuu, wainma tü kasa anasü niʼrakat sünainjee. Naaʼinrajatpejeʼe tü nuchuntakat Jeʼwaa nümüin. ¿Süka jamüin? Soto paaʼin tü kaʼi woutiisakalü oʼu pia, majatü nünüiki chi wawala aküjakai tü pütchi namüinjatkat na woutiisainjanakana: «Sükajee naapajiraain nikii Jesucristo, ¿piyaawajaaipa oulia paainjala otta paapüitpa paaʼin nümüin Jeʼwaa süpüla paainjain tü Keeʼireekat naaʼin?». «Aa», müshi pia soʼu tia. Püpansaajüin pünüiki nümüin Jeʼwaa sünain alinjachin nia püpüla jee piʼyataainjachin nümüin sooʼopünaa kasa süpüshuaʼa. ¿Mojuinjatche paaʼin saaʼu paapüitpain pünüiki nümüin Jeʼwaa? Nnojo. Nnojo mojuin paaʼin saaʼu niain Jeʼwaa oʼunirüin pukuwaʼipa. Jamüshiijaʼa na nnojoliikana aʼyataain nümüin Jeʼwaa, nia aluwataaka Satanaa naaʼu. Akaataajaʼa piakai, nnojoleechi pia kachipünaain naaʼin chi Yolujaakai niale poonooin amaa, jama niʼreein mojuin maʼin pukuwaʼipa. Shia talateetka atuma naaʼin pükayalaale nuulia Jeʼwaa jee amülouilin pia.\\n3. ¿Kasa anasü piʼrakat saaʼu paapüin paaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisain pia?\\n3 Soto paaʼin tü kasa anasü piʼrakat soʼujee paapüin paaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisain pia. Saaʼu paapüitpain paaʼin nümüin Jeʼwaa, eesü süpüla müin pünüiki: «Eeshi Jeʼwaa tamaa, nnojoleechi taya mmoluin. ¿Kasaka maʼin saaʼinreerüin wayuu tamüin?» (Sal. 118:6, TNM). Anataʼaleeshijaʼa maʼin pia süka eein Jeʼwaa pümaa jee talatüin nia putuma.\\nPUKUMAJA PUKUWAʼIPA NÜMAA JEʼWAA\\n4, 5. (1) ¿Jamüshi piainjachika akumajüin pukuwaʼipa nümaa Jeʼwaa? (2) ¿Kasa wayu eejiraaka amaa napüshuaʼa na woutiisakana?\\n4 Tü aleewaakat nümaa Jeʼwaa nnojotsü müin aka saaʼin kateleeponose, süpüla niainjachin püshi jee püi aainjaka recarga pooʼopünaa. Jaʼitaichi kepiain pia nümaa püshi jee püi, piainjachi akumajaka pukuwaʼipa nümaa Jeʼwaa. ¿Jamüsüche choʼujaaka maʼin paaʼinrüin tia? Shia süka nnojoluin pütüjaain saaʼu kaseerüin ooʼulaküin paaʼin mapeena. Jamüshijaʼa woutiisale pia jintüliiwaʼaya jee jimaʼalitchipale pia maaʼulu, naatajatüitpa tü jülüjakat paaʼin otta tü eejiraakalü amaa pia. Anuu sünüiki wanee majayülü: «Piʼyataale nümüin Jeʼwaa jintülüiwaʼaya pia nnojotsü mojuin paaʼin nnojorüle piküin torta shikiraka ekeraajaa ouyasee suluʼu tü koleejiakat. Shiasaʼa majayütpa pia, suchuntaain maʼin paaʼin ainkawaa. Sülatapa tia pümüin, pütüjaainjatü maʼin aaʼu shiain anaka poonoole sümaa nünüiki Jeʼwaa».\\n5 Nnojoliipajaʼa nayain neʼe na jimaʼaliikana otta na majayünnüükana eejiraakana sümaa tü kasa ooʼulakakat naaʼin. Jamüshiijaʼa na woutiisakana miyoʼuyuupa naya, eesü tü kasa eejiraaka amaa naya nnojotka neʼitaain sünain sülatajatüin namüin. Eeshii na ayuuikana, eeshi na maʼyataainkana otta eesü tü kasa eejiraakalü amaa na kasaatkana. Jaʼitairü jeʼrain maʼin wouyase, waneepiainjana waya nümaa Jeʼwaa jaʼitairü kasain alatüin wamüin (Sant. 1:12-14).\\n6. (1) ¿Jamüshi piʼyataainjachika waneepia nümüin Jeʼwaa jaʼitairü kasain alatüin pümüin? (2) ¿Kasa shikirajaka anain pia Filipos 4:11-13?\\n6 Süpüla waneepiain pia nümaa Jeʼwaa, jülüjeesü maʼin paaʼin püpansaajüitchipain pünüiki nümüin sünain piʼyataainjachin nümüin waneepia. Püpansaajüin pünüiki sünain piʼyataainjachin nümüin Chi Aluwataakai saaʼu kasaka süpüshuaʼa jaʼitairü kasain alatüin pümüin, jaʼitaichi nüpütüin pia püshi, püi jee paʼaleewainyuu (Sal. 27:10). Jaʼitairü kasain alatüin pümüin, eeshi süpüla puchuntüin nümüin Jeʼwaa nükaaliinjai pia süpüla pikeraajüin tü püpansaajakat paala nümüin (paashajeʼera Filipos 4:11-13).\\n7. ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla puuntüin oʼtteʼennaa?\\n7 Nücheküin maʼin Jeʼwaa aleewain pia nümaa. Eepejeʼe tü kasa paaʼinrajatka süpüla ayatüin aleewain pia nümaa otta süpüla puuntüin oʼtteʼennaa. Müsü Filipos 2:12: «Anakaja jooluʼu ayatüle jia sünain jaaʼinrüin süpüshua tü kasa nüchekakat Maleiwa jüpüleerua sümaa kojutüinjachin nia jütüma süpüla sütüjaainjatüin wayuu jaaʼu sünain shiimüin sünain juʼtteʼennüin». Jülüjainjatü maʼin paaʼin tü paaʼinrajatka süpüla aleewain pia nümaa Jeʼwaa jee waneepiain pia nümaa. «Waneepieechi taya nümaa Jeʼwaa», nnojoishi neʼe müinjachin pia. Soto paaʼin eein wayuu akatalaakana nuulia Jeʼwaa süchikijee kakaliain naʼyataain nümüin. ¿Kasache paaʼinrajatka süpüla puuntüin oʼtteʼennaa?\\nPIKIRAJAAINJATÜ ANAIN TÜ WIWÜLIAKAT\\n8. ¿Kasa pikirajaainjatka achiirua suluʼu tü Wiwüliakat? ¿Jameerü pukuwaʼipa müle shia putuma?\\n8 Süpüla aleewainjachin maʼin pia nümaa Jeʼwaa paapajüinjatü nünüiki jee aashajaainjachi pia nümaa waneepia. Süpüla paapajüin nünüiki Jeʼwaa pikirajaainjatü anain tü Wiwüliakat otta tü karaloʼutairua eekat wamaʼana. Akaʼaya shia, püsakireʼerüinjatü paaʼin sünain tü paashajeʼerakat suluʼujee. Nnojoitpajaʼa ekirajaainjachin pia sünain tü Wiwüliakat süpüla pütüjain maʼin maʼaka naaʼin na koleejiakana. Ekirajaainjachi pia sünain tü Wiwüliakat süpüla piʼraajüinjatüin maʼin nukuwaʼipa Jeʼwaa. Müle shia putuma arütkaajeechi pia nünainmüin Jeʼwaa, akaʼaya niakai arütkaajeechi pünainmüin (Sant. 4:8).\\n¿Aleewashiche maʼin pia nümaa Jeʼwaa? (Paashajeʼera pütchi 8 sünainmüin 11).\\n9. Saʼakajee tü saapakat wamüin tü nupueulosekat Jeʼwaa süpüla wekirajaain, ¿jarat tü pikirajaakalü akajee tü Wiwüliakat?\\n9 Wainma tü kasa eekat wamaʼana sutuma tü nupueulosekat Jeʼwaa süpüla wekirajaain sünain tü Wiwüliakat. Jamüsüjaʼa suluʼu jw.org eere «Jóvenes» sümüin, eesü süpüla pikirajaain sünain tü Wiwüliakat süpüla piʼitaain sünain pukuwaʼipa tü pütüjakat sünainjee. Akaʼaya shia, eesü «Guías de estudio» suluʼu jw.org sünainjeejatka tü karaloʼutakat ¿Kasa shikirajaka maʼin tü Wiwüliakat? (alijunaikiruʼu). Pikirajaale sünain, katsüinjeerü punoula otta puunteerü püküjain tü punoujakalü anain namüin na waneinnua. Atüjeechi pia ekirajawaa sünain tü Wiwüliakat paashajeʼerüle tü pütchikat «Los jóvenes preguntan. ¿Cómo disfrutar la lectura de la Biblia?», suluʼu tü Despertad ojuʼitakat aaʼuriiroʼu, soʼu 2009. Choʼujaasü maʼin pikirajaain sünain tü Wiwüliakat otta püsakireʼerüin sünain tü pikirajaakalü anain, süpüla puuntüin oʼtteʼennaa (paashajeʼera Salmo 119:105).\\nOʼURAAJÜINJACHI MAʼIN PIA\\n10. ¿Jamüshi puʼuraajüinjachika nümüin Jeʼwaa?\\n«Piʼitaa naaʼu Jeʼwaa tü kasa jawatakat pümüin», müsü tü Wiwüliakat.\\n10 Soto paaʼin paapajüin nünüiki Jeʼwaa pikirajaapa sünain tü Wiwüliakat. Shiasaʼa puʼuraajapa, aashajaashi pia nümaa Jeʼwaa. Nnojoishi neʼe oʼuraajüinjachin pia süpüla kiʼrainjachin neʼe pia sünain jee shiiʼiree anainjatüin wanee kasa putuma. Shiimain naapüin pünüiki Chi Kakumalakai pia puʼuraajapa nümüin. Soto paaʼin naapeein Jeʼwaa tü puchuntakat nümüin (paashajeʼera Filipos 4:6). «Piʼitaa naaʼu Jeʼwaa tü kasa jawatakat pümüin», müsü tü Wiwüliakat. Shia paaʼinrajatka tia shapaale paaʼin saaʼu wanee kasa (Sal. 55:22, TNM). Wainma maʼin wawalayuu jutatakana aaʼin sutuma naaʼinrüin tü sümakat tia pütchikat. Akaataajaʼa piakai, jutateerü paaʼin püküjale nümüin Jeʼwaa tü shapaakalü atuma paaʼin.\\n11. ¿Jamüshi paapüinjachika analuʼut waneepia nümüin Jeʼwaa?\\n11 Nnojoipejeʼe oʼuraajüinjachin neʼe pia nümüin Jeʼwaa choʼujaapa wanee kasa pümüin. «Shia anaka aluʼu müleka jaapüle analuʼut waneepia nümüin chi Maleiwakai», müsü tü Wiwüliakat (Col. 3:15). Eesüjaʼa shapaale paaʼin sutuma jülüjain paaʼin waneepia tü kasa alatakat pümüin jee moto müsia paaʼin süpüshuaʼa tü kasa anasü eekat pümaʼana. Shia anaka süpüla paaʼinrüin tüü: jülüja paaʼin soʼukaiwai apünüinsü kasa paapajatka aaʼu analuʼut nümüin Jeʼwaa. Anuu sünüiki wanee majayülü woutiisaka soʼu 12 suuyase, Abigail sünülia: «Saaʼin tamüin, nia anaʼleeka maʼin Jeʼwaa süpüla waapüin analuʼut nümüin. Niainjachi waapaka amüin analuʼut waneepia saaʼu süpüshuaʼa tü kasa naapakat wamüin», müsü shia. Eesü süsakirüle saaʼin Abigail sünain wanee pütchi saapakat soʼu wanee kaʼi, müsü mayaa: «Putamaale soʼu wanee kaʼi sümaa eein neʼe pümaʼana tü kasa paapakalü aaʼu analuʼut nümüin Jeʼwaa, ¿wainmeetche kasa pümaʼana?». *\\nPIYAAWATA SAAʼU SÜKA PUKUWAʼIPA PÜMÜIWAʼA\\n12, 13. ¿Piʼrüichi anamiain maʼin Jeʼwaa pümüin? ¿Jamüsü jülüjainjatka paaʼin nükaaliinjain pia Jeʼwaa?\\n12 Akaaliinjünüshi David nutuma Jeʼwaa süpüla eejiraain nia sümaa tü alatakat nümüin. Anuujeseʼe nünüiki David: «Jiyaawata saaʼu süka jukuwaʼipa jümüiwaʼa anain Jeʼwaa; anataʼaleeshijaʼa maʼin chi wayuu [...] eʼitaakai naaʼin nünain» (Sal. 34:8, TNM). Saashin pütchikat tüü piyaawatüinjatü aaʼu shiimain anamiain maʼin Jeʼwaa pümüin. Paashajeʼerapa tü Wiwüliakat otta tü karaloʼuta eekat wamaʼana jee puʼunüle sünain tü outkajawaakat, piyaawateerü aaʼu nükaaliinjapuʼuin Jeʼwaa waneinnua aʼyataalii nümüin namaiwajana jee na aʼyataakana nümüin maaʼulu süpüla waneepiain naya nümaa. Shiasaʼa süpüla aleewain maʼin pia nümaa Jeʼwaa, piyaawatüinjatü aaʼu nükaaliinjain pia. ¿Piʼrüichijaʼa anamiain maʼin Jeʼwaa pümüin?\\nKojutü pümüin tü piʼyataainkat nutuma Jeʼwaa suluʼu tü nupueulosekat\\n13 Wainma na anoujashii eʼrakana anamiain maʼin Jeʼwaa namüin. Jamüshiijaʼa wayakana, neenaküin waya Jeʼwaa waneʼewai wakua nünainmüin jee nünainmüin chi Nüchonkai. Müshi Jesuu: «Chi eekai nnojolin eenakuushin nütüma chi Tashikai kajünalakai taya, nnojoleechi antüin tanainmüin» (Juan 6:44). ¿Neenaküinjaʼa pia Jeʼwaa nünainmüin saaʼin pümüin? Eeshijaʼa süpüla pümüin: «Naya neenakaka Jeʼwaa tashi sümaa tei, eekajasaʼa tayakai oʼunüshi neʼe nachiirua». Sotuinjatpejeʼe paaʼin aleewajiraain pia nümaa Jeʼwaa soʼujee paapüin paaʼin nümüin jee woutiisain pia. Anuujeseʼe sünüiki tü Wiwüliakat: «Otta chi eekai shiimüin sünain alin apüla chi Maleiwakai, eʼnnaajünüshi nia nütüma» (1 Cor. 8:3). Kojutü pümüin tü piʼyataainkat nutuma Jeʼwaa suluʼu tü nupueulosekat.\\n14, 15. ¿Jamüsü katsüinjeetka punoula püküjale pütchi?\\n14 Eeshi süpüla piʼrüin anamiain maʼin Jeʼwaa pümüin süka yalayalain paaʼin nutuma süpüla püküjain pütchi sümüin wayuu jee namüin na koleejiajiraakana pümaa. Eeshijaʼa mmorüle pia seema aashajawaa namaa na koleejiajiraakana pümaa süka nnojoluin pütüjaain saaʼu jameerüin nanüiki pümüin. Shialeekajaʼa püküjainjachire süchiki tü punoujakalü anain sümüin wayuu eekai jutkatüin. ¿Kasache paaʼinrajatka sülatüle tia pümüin?\\n15 Jülüjainjatü paaʼin jamüin punoujaka sünüiki tü Wiwüliakat. Jamüsüjaʼa suluʼu jw.org eesü süpüla pikirajaain sünain «Guías de estudio», eesü shia suluʼu kojuya anüikii. Sutuma tia, jülüjeerü paaʼin tü punoujakalü anain, jamüin punoujaka sünain tia otta tü pünüikinjatkat püküjapa pütchi sümüin wayuu. Pütüjaapa saaʼu shiimain tü punoujakalü anain jee yapapa putuma tü pünüikinjatkat, suchunteerü paaʼin aküjaa pütchi nüchiki Jeʼwaa (Jer. 20:8, 9).\\n16. ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla yalayalain paaʼin sünain aküjaa pütchi?\\n16 Eeshijaʼa ayatüle mmoluin pia püküjapa pütchi sümüin wayuu mayaainjeʼe yapain paala putuma tü pünüikinjatka. Eesü wanee wawala 18 suuyase jee woutiisaka soʼu 13 suuyase, müsü sünüiki: «Tatüjaa aaʼulu shiimain tü tanoujakalü anain, shia isaka tachiki tü tanüikinjatkat süpüla taküjain shia sümüin wayuu». Suuʼulakapajaʼa yootuin shia sümaa wayuu maʼaka yootuin shia sümaa süpüshi. Anuu sooʼomüin sünüiki tia wawalakat: «Na koleejiajiraakana tamaa nnojoishi japülin naashajaapa süchiki tü kasa naaʼinrakat. ‹Tayaka jamüin, meerü tatuma, aashajaweerü taya süchiki tü taaʼinrakat›, tamaka. Meerü tanüiki: ‹Chajatü taya ekirajüin wayuu sünain tü Wiwüliakat aliikainka jee süchikijee...›. Taküja tamusia tü taaʼinrakat. Mayaainjeʼe nnojoluin taashajaamaatüin namaa süchiki tü Wiwüliakat, eeshii na atüjaweekana saaʼu kasain tekirajüin süchiki tü Wiwüliakat. Eesü wainmale tü kasa nasakitkalü anain taya süchiki tü Wiwüliakat. Sutuma müin sukuwaʼipa tatuma, mapüleesat tamüin aashajawaa namaa jee talatüsü taaʼin sutuma tia».\\n17. ¿Jamüsü choʼujaaka yalayalain paaʼin püküjapa pütchi süchiki tü punoujakalü anain?\\n17 Neʼrüle na waneinnua kapülain naya paaʼin sümaa kojutuin naya pümüin, kojuteechi pia namüinya jee kojuteerü namüin tü punoujakalü anain. Jamüsüjaʼa Olivia, wanee wawala 17 ouyase jee woutiisaka jintülüiwaʼaya shia, müsü sünüiki: «Mmotpuʼusu taya seema ‹shiataajaʼa neʼe jülüjaka saaʼin tü Wiwüliakat› tamünüle natuma na waneinnua taashajaale süchiki tü Wiwüliakat». Mapa, suʼwanajaain tü jülüjaka saaʼin süchiki tia. Anuujeseʼe sünüiki: «Wainma maʼin na jimaʼalii jee majayünnüü nnojoliikana atüjaain saaʼu kasain tü nanoujakalü anain na aküjaliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Wayaʼala neʼe neʼraajaka. Sükajee tü kasa waaʼinrakat noʼupala eeshi süpüla kojutuin jee mojutuin waya namüin. Jamüshiijaʼa japüire waya jee isale wachiki tü wanüikinjatkat waküjapa tü wanoujakalü anain, eeshii süpüla namüin na waneinnua wachiki: ‹nnojoishii talatüin saaʼu tü nanoujakalü anain›. Moju meeria nanüiki wachiki saaʼu nnojoluin yalayalain waaʼin waküjapa pütchi. Eekajasaʼa waküjale süchiki tü wanoujakalü anain sümaa yalayalain waaʼin, kojuteena waya namüin».\\nAYATAʼAYA PAAʼINRÜIN TÜ KASA PUUNTEETKALÜ ATUMA OʼTTEʼENNAA\\n18. ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla puuntüin oʼtteʼennaa?\\n18 Watüjaaitpa saaʼu waʼyataainjanain maʼin süpüla wountuin oʼtteʼennaa. Süpüla paaʼinrüin tia, paashajeʼerüinjatü tü Wiwüliakat jee püsakireʼerüinjatü paaʼin sünain tü paashajeʼerakat sünain, oʼuraajüinjachi pia otta jülüjainjatü paaʼin tü kasa naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla nükaaliinjain pia. Müle shia putuma, pütüjaajeerü aaʼu shiimain paʼaleewain Jeʼwaa. Akaʼaya shia, suchunteerü maʼin paaʼin aküjaa pütchi süchiki tü punoujakalü anain sümüin wayuu (paashajeʼera Salmo 73:28).\\n19. ¿Jamüsü anaka maʼin ayatüle paaʼinrüin tü kasa puunteetkalü atuma oʼtteʼennaa?\\n19 Müsü nünüiki Jesuu: «Chi wayuu eekai tamaweein, anakaja müleka nnojorule naaʼinrüin tü nüchekakat neʼe nümüiwa. Shia anaka aluʼu müleka naaʼinrule waneepia tü nüchekakat Maleiwa nüpüleerua» (Mat. 16:24). Süpülapünaa woushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Jesuu, waapüin waaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisashii waya. Sutuma tia, wainma kasa anasü weʼraka maaʼulu jee kateerü woʼu waneepia paʼaraiisüpa tü mmakat. Müsüjeseʼe ayatüinjatüin paaʼinrüin süpüshuaʼa tü kasa puunteetkalü atuma oʼtteʼennaa.\\n^ püt. 11 Pütüjeere sooʼomüin, püchajaa suluʼu jw.org eere «Los jóvenes preguntan» sümüin, püchajaweetka tü pütchikat «¿Por qué es importante orar?», otta püdescargaaja eere «Ponlo por escrito» sümüin.\\nPaaʼinra tü kasa puunteetkalü atuma oʼtteʼennaa. Wanaa sümaa paapüin paaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisapa pia, aleewajiraashi pia nümaa Jeʼwaa. Nüpansaajüin pümüin katüinjatüin poʼu waneepia nutuma. Eepajaʼa tü kasa paaʼinrajatkat süpüla ayatüin aleewain pia nümaa Jeʼwaa otta süpüla piʼrüin tü kaʼi shikeraajeetkalü oʼu tü paʼatapajakat. Anuuka tü paaʼinrajatka: paashajeʼerüinjatü tü Wiwüliakat, oʼuraajüinjachi pia nümüin Jeʼwaa, jülüjainjatü paaʼin süpüshuaʼa tü kasa anasü naapakat pümüin otta püküjainjatü achiki tü punoujakalü anain sümüin wayuu.\\n¿Kettaashiche pia süpüla woutiisaa?\\n¿Kasa paaʼinrajatka süpüla keraain pia süpüla woutiisaa?","num_words":3801,"character_repetition_ratio":0.077,"word_repetition_ratio":0.039,"special_characters_ratio":0.201,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10328.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Achikii: Anashii waya nutuma Jeʼwaa waaʼinrüle tü nuluwataakalü anain | Olive Matthews\\nAnashii waya nutuma Jeʼwaa waaʼinrüle tü nuluwataakalü anain\\nShia kaküjalaka Olive Matthews\\nTayakat nümaa chi taʼwayuusekai otta müshia chi tawalakai sümaa nuʼwayuuse, «oʼuneena waya», mamaatüshii waya waapaiwaʼaya süchiki wanee aʼyatawaa anashaatasü maʼin. ¿Jamüshii «oʼuneena waya» wamaka? ¿Jamüsü wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa sutuma waaʼinrüin tia? Anasü takuentajüle palajana jümüin tachiki.\\nJOʼUUSÜ taya soʼu 1923 chaa Hemsworth, wanee pueulo chaka Yorkshire (Inglaterra). Bob nünülia chi tawala miyoʼushikai. Soʼu mekietsalüin touyase, eejatü nümaʼana chi tashikai waneirua karaloʼuta aashajaaka süchiki tü alawaa ekirajünakalü anain suluʼu tü iküleesiakalüirua. Ponusü maʼin naaʼin chi tashikai tü naashajeʼerakat süka üttashaatain naaʼin sutuma piamain oʼupünaa na shikiipüʼükana tü iküleesiakalüirua. Maʼaka jeʼra juya süchikijee tia, nüntakalaka wanee wayuu wepialuʼumüin, Bob Atkinson nünülia. Niʼitaain wanee gramófono süpüla waapajüin wanee pütchi nutuma chi wawalakai Rutherford. Wayaawataka saaʼu nialeʼeyain napüshi na ashajakana tü karaloʼutairua eejatkat nümaʼana chi tashikai. Naashajaaka chi tashikai otta tü teikat nümaa chia wawalakai süpüla nuʼunawalin aipaʼa chaa wepialuʼumüin süpüla nüküjain wamüin tü watüjaweekalü aaʼu süchiki tü Wiwüliakat. Wainma kasa watüjaweeka aaʼu. Shiasaʼa nuunejaaka waya chia wawalakai sünain wanee outkajawaa aainjünaka nipialuʼu wanee wawalaya, kaʼyatüsü suulia wepia. Oʼunapejeʼe waya sünain otta mapa akumajaasü wanee outkajaalee joʼuuchon chaa Hemsworth. Mapa, makatawaishii wepialuʼu na wawalayuu alapalaakana naaʼu na wawalayuukana (siervos de zona münapuʼushii naya soʼu tia), otta wounejaʼapuʼuin na pürekutsootkana wepialuʼumüin sünain ekawaa. Anashaatasü tü takuwaʼipakat nanainjee naya wawalayuukana.\\nSoʼutpünaa tia, eejatü wanee niʼyataainchon chi tashikai nümaa chi tawalakai. Shiasaʼa nümaka papaa nümüin chi tawalakai: «Süpüla pürekutsoolin pia, woʼuulaweein tü aʼyatawaakat». Anashiisü tia nümüin Bob, nuʼunaka wepialuʼujee wanaa sümaa 21 nuuyase süpüla pürekutsoolin nia. Piama juya süchikijee tia, pürekutsootsü taya sümaa 16 touyase. Eesü taküjawaire pütchi tamüiwaʼa, shia neʼe talüʼüjapuʼuka wanee gramófono otta wanee tarjeta de testimonio. Eʼrapajaʼa taya kasa anasü sünainjee tü taaʼinrakat, eesü wanee tekirajüin aapaamaataka sümaa tü shiimainkat. Mapa, watta naalii na süpüshi anoujakana wanaa sümaa. Waneemüin juya süchikijee tia, aneekünüsü taya süpüla pürekutsooluin pesiaat sümaa Mary Henshall. Ajütünüshii waya suluʼumüin wanee mma eere nnojoluin aküjalii pütchi.\\nSoʼu tia, eejatü tü Segunda Guerra Mundial münakat otta aluwataanüsü tü jieyuukalüirua süpüla naʼakainjanain naya na surulaatkana. Nnojoliinjanaya waya jamajanain amüinyüü waaʼinruʼu süka pürekutsooluin pesiaat waya, süka jamüin, nnojoluin najütünüin na aʼyataakana nümüin Maleiwa naʼaka na surulaatkana. Nnojotpajaʼa anashiin namüin na aʼyataashiikana laülaapialuʼu tayoutuin süchiki naʼakain taya na surulaatkana, napüreesajitka taya soʼu 31 kaʼi. Waneemüin juya süchikijee tia, soʼu 19 touyase, piantua takua laülaapialuʼu süka nnojoluin sünainpünaaweein taya tü atkawaakat. Nnojotpajaʼa taya apüreesajünüin. Suʼunnaa tia, teʼrüin nükaaliinjain taya Jeʼwaa nükajee chi naaʼinkai süpüla katsüinjatüin taaʼin (Isa. 41:10, 13).\\nCHI TAʼYANAAJIRAAKAI AMAA\\nTeʼraajüin Arthur Matthews soʼu 1946. Wanaa sümaa tia, jekechi nia ojuʼitüin suluʼujee tü kaatsetkat. Püreesashi nia apünüin kashi saaliijee nnojoluin surulaaleein nia. Chajachi nia nümaa Dennis, chi nuwala pürekutsootkai pesiaat chaa Hemsworth. Nikirajatüjülii naya chi nashikai sünain tü shiimainkat joʼuuiwaʼaya naya otta woutiisashii naya jimaʼaliiwaʼaya naya. Nnojoishi kakaliain Dennis nümaa Arthur chaa Hemsworth süka nüjütünüin Irlandamüin. Shiasaʼa sutuma niʼrüin chi tashikai otta tü teikat niʼyataain maʼin Arthur nümüin Jeʼwaa sümaa laülaain naaʼin, namaaka nia süpüla kepiain namaa. Soʼu tawaraijaain naaʼu chi tashikai otta tü teikat, oʼlojiraapuʼusü taya iita nümaa Arthur. Mapa, aluwanaajiraashii waya karaloʼuta. Soʼu 1948, apüreesajinnüshi Arthur nüchikuaʼa apünüin kashi. Shiasaʼa eneeroʼu soʼu 1949, kasaatshii waya. Weʼitaain wapüleerua waʼyataainjanain waneepia nümüin Jeʼwaa. Keisalashii waya sümüin tü wanneetsekat otta aʼyataapuʼushii waya sünain atpajaa süchon aʼttiee wakasionpa waya. Ayatüshii waya pürekutsooliin süka nükaaliinjain waya Jeʼwaa.\\nSüchikijeechon kasaalüin waya (Hemsworth 1949)\\nWanee juya süchikijee, aluwataanüshii waya Irlanda del Nortemüin. Chajana waya palajana suluʼu tü pueulokot Armagh, süchikijee aluwataanüshii waya Newry. Wainma katoolika suluʼu tia pueulokalüirua. Ayoutunüshii maʼin na naatakana anoula, müsüjeseʼe eejüin waaʼin waküjapa pütchi sümüin wayuu. Aainjünapuʼusü tü outkajawaakat nipialuʼu wanee wawala kaʼwayuusekai, kaʼyatüsü suulia wepia maʼaka 16 kiloometüro. Nnojoishii jeʼrashiin waya soʼu tia, mekiisalii neʼe waya. Shiasaʼa makatüle waya chayaa, atunkushii waya mmoluʼu. Anapajaʼa maʼin weküin waneemüin kaʼi. Talatüsü maʼin taya süka wainmainapain maaʼulu na wawalayuukana suluʼu tia mmakat.\\nChajachi pürekutsoolin pesiaat chi tawalakai sümaa Lottie, tü nuʼwayuusekat chaa Irlanda del Norte. Kottushii waya sünain wanee outkajawaa miyoʼu apünüinka kaʼi soʼu 1952 chaa Belfast. Atunkaashii waya nipialuʼu wanee wawala eejachire makatüin chi wawalakai Pryce Hughes, chi shikiipüʼüjanakai tü Weteet chakat Gran Bretaña. Yootojoʼotshii waya soʼu wanee ai süchiki wanee poyeeto ojuʼitaka sünain tia outkajawaakat, El camino de Dios es el de amor sünülia. Napülajatü neʼe na chajanakana Irlanda. Nüküjaka chi wawalakai Hughes kapüleein maʼin aküjaa pütchi namüin na katoolikakana chaa República de Irlanda. Naashin niakai, ajünajaanüshii na wawalayuukana suluʼujee eejanale natunkuin, jee ootunusü wayuu nooʼomüin natuma na sacerdootekana. Anuujeseʼe nünüiki chi wawalakai Hughes: «Choʼujaashii wawalayuu eekai kaʼwayuusein otta keʼejenain süpüla neitajüin wanee poyeeto sümüin wayuu suluʼu tü mmakat Irlanda». * Müshiijeseʼe «oʼuneena waya» wamüin.\\nNamaa waneinnua pürekutsoot saaʼu tü mooto eere keinnasechoin wayuu saʼatoʼu\\nChaa Dublín, katunküleshii na pürekutsootkana shipialuʼu Ma Rutland, wanee wawala aʼyataaka maʼin nümüin Jeʼwaa soʼu kojuya juya. Süchikijee chajanain waya shipialuʼu jee woiküin waneirua kasa eejatka wamaʼana, oʼunüshii waya pienchishiikana saaʼu wanee mooto eere keinnasechoin wayuu saʼatoʼu, neʼejena chi tawalakai Bob. Oʼunüshii waya sünain ayaʼlajaa wanee weʼejena. Wayaʼlajaka wanee kemionchon anamaʼa müsü, nnojotsü maʼin laülaain. Wamaka nümüin chi koʼikanainkai wamüin niʼikajaaiwa shia wepialuʼumüin süka matüjain waya oʼuniraa kemion. Aliikaawasü naaʼu Arthur sünain kemionyaain nutuma wakaamain shiiʼiree nütüjain. Waneemüin kaʼi, wanaa sümaa nuuʼulakanajüin Arthur nuʼunirüin tia kemionkat eejatüle sünaajaanüin, antüsü wanee wawala misioneera, Mildred Willett sünülia (tü nuʼwayuusekat mapa chi wawalakai John Barr). Shia atüjaka oʼuniraa kemion woulia. Shikirajüin waya jee yaaulerü yapashii waya süpüla oʼunaa.\\nWeʼejena otta tü wepia kooʼuikat\\nSüchikijee tia, achajaashii waya wepia. «Shia anaka aluʼu nnojoliire kepiain jia suluʼu piichi kooʼuisü», münüshii waya süka eein süpüla saʼajünüin wamaa. Sutuma nnojoluin wantüin sünain piichi, atunkushii waya suluʼu tü weʼejenakat. Mapa shia neʼe wantaka anain wanee piichichon kooʼuisü, pienchisü neʼe kaama joʼuuchein suluʼu. Shia wepiaka tia. Eeshii wayuu kamaneeka wamüin otta nooʼulaain wapütüin wepia suluʼu napaatiase. Aküjawaishii waya pütchi maʼaka 20 kiloometüro eejeere wapütüin wepia, shiasaʼa süchikijee, woʼunirüin shia yalejee otta aküjashii waya pütchi namüin na wayuu kepiakana eejatüle paala shia.\\nOʼunushii waya suluʼupünaa süpüshuaʼa tü piichi chajatkat uuchijeeruʼu sünain Irlanda otta anasü wakuwaʼipa. Alatüsü suulia 20.000 poyeeto weitajaka sümüin wayuu jee waluwataain eemüin tü Weteet chakat Gran Bretaña nanülia na ekirajaweekana sünain tü Wiwüliakat. Talatüsü maʼin taaʼin süka wainmain maaʼulu na wawalayuukana suluʼupünaa tia mmakat.\\nOʼUNUSHII INGLATERRAMÜIN OTTA ESCOCIAMÜIN\\nMaʼaka jeʼra juya süchikijee tia, aluwataanüshii waya chaa uuchijeeruʼu sünain Londres. Nnojotpa sülatüin jeʼra semaana sünain chain waya chayaa, ayamaajünüshi Arthur Weteetjee süpüla nülapalaainjachin naaʼu na wawalayuukana. Wekirajünaka soʼu wanee semaana süpülapünaa woʼttüin sünain tia aʼyatawaakat. Süchikijee, woʼunaka Escociamüin eeinjanale walapalaain naaʼu na wawalayuukana. Nnojotsü apütaayaain kaʼi süpüla nikirajaain Arthur sünain tü pütchi nikirajüinjatkalü anain. Matüjainpajaʼa «nnojo» maa sümüin wanee aʼyatawaa naapaka Jeʼwaa nümüin jaʼitairü kapüleein shia. Atütülaasü taaʼin saaʼu teʼrüin tü nukuwaʼipakat. Akaʼaya waya, talatüshii sünain tü waʼyataainkat nümüin Jeʼwaa. Anasü maʼin wamüin naʼakain waya na wawalayuukana süka kakaliapünaain waya sünain aküjaa pütchi eere nnojoluin eein wawalayuu.\\nSoʼu 1962, ounejaanüshi Arthur sünain tü Ekirajawaakat Galaad. Poloo kashi tia ekirajawaakat otta nnojotsü taya ounejaanüin nümaa, müsüjeseʼe kapüleein wamüin aneeka tü waaʼinrajatkat. Shiapajaʼa anashiin wamüin nuʼunüle Arthur sünain tia ekirajawaakat jaʼitairü tamüiwaʼain taya jeʼra kashi. Taluwataanaka tachikuaʼa Hemsworth süpüla pürekutsooluin pesiaat taya. Aleʼejüshi Arthur wanee juya süchikijee nuʼunuin otta nüneekünaka süpüla nekiipüʼüin nia na alapalaakana naaʼu na wawalayuukana. Oʼunapuʼushii waya suluʼupünaa tü mmakat Escocia, palaajeeruʼu sünain Inglaterra otta Irlanda del Norte.\\nWANEE AʼYATAWAA JEKETÜ CHAA IRLANDA\\nSoʼu 1964, aneekünüshi Arthur süpüla niainjachin shikiipüʼüjanain tü Weteet chakat Irlanda. Wainmajüsü taaʼin sutuma toʼunajatüin Weteetmüin süka kamalain wamüin alapalawaa naaʼu na wawalayuukana. Talatapajaʼa maʼin taya mapa sutuma taʼyataain suluʼu Weteet. Teʼrüin anain wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa wanaa sümaa waaʼinrüin tü aʼyatawaa nüneekakalü apüla waya jaʼitairü shiain wanee kasa mamalainka wamüin. Aʼyataapuʼusü taya Weteet sünain aseʼejaa rewiisüta suluʼu kaaja, aʼlakajaapuʼusü otta epitajapuʼusü taya. Eesü taluwataanüle nümaa Arthur sünain alapalaa naaʼu na alapalaakana naaʼu na wawalayuukana. Watta naalii wawalayuu weʼraajakana suluʼujee tia. Akaʼaya na wekirajüinkana, naapaa amaalü tü shiimainkat. Sutuma süpüshuaʼa tü kasa anasü alatakat wamüin chaa Irlanda, akooʼomüinraasü naalii na wawalayuukana wapüla. Anashaatasü maʼin tia.\\nWANEE OUTKAJAWAA ANASHAATASÜ\\nSoʼu 1965, aainjünüsü tü palajatkat outkajawaa miyoʼu eere nantüin wawalayuu naataka oumain chaa Dublín. * Mayaapejeʼe wainmain na nnojoliikana acheküin saainjünüin outkajawaakat tia, ayatüsia aainjünüin otta anashaatasü maʼin. Eejana 3.948 wayuu sünain otta 65 na woutiisakana. Na 3.500 wawalayuu naatakana oumain atunkushii shipialuʼu tü wayuu chajatkalüirua Dublín. Aluwataanüsü karaloʼuta namüin napüshuaʼa na kepiakana eejanale makatüin na wawalayuukana. Tia karaloʼutakat süpülajatü aapaa analuʼut namüin. Anasü maʼin nanüiki naya wayuukana sutuma neʼrüin anain maʼin nakuwaʼipa na wawalayuukana. Jee anasü nanüiki wachiki napüshuaʼa na wayuu chakana Irlanda.\\nArthur sünain asakaa Nathan Knorr sünain tü outkajawaa miyoʼu aainjünakat 1965\\nSoʼu niiʼiyatüin Arthur tü karaloʼutakat Aküjalaa suluʼujeejatü tü Wiwüliakat suluʼu irlandés (1983)\\nSoʼu 1966, oʼuninnüsü sukuwaʼipa naʼyataain na wawalayuukana sünain aküjaa pütchi chaa palaajeeruʼu otta uuchijeeruʼu sünain Irlanda sutuma tü Weteet chakat Dublín. Paaʼinwashii na wawalayuukana chayaa eerejeʼe mojujiraain saaʼu poliitika otta saaʼu naatain nanoula na wayuu chajanakana palaajeeruʼu otta uuchijeeruʼu sünain Irlanda. Talatüsü maʼin waaʼin sutuma weʼrüin wainmain na katoolika aapaakana sümaa tü shiimainkat. Otta müshiʼiya naya, paaʼinwashii sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa namaa na wawalayuu wanjeelikapuʼukana.\\nSoʼu 2011, eeʼiratüsü wakuwaʼipa süka süsülajaanüin tü Weteet chajatkat Irlanda süpüla shiainjatüin eein neʼe tü Weteet chakat Londres. Waluwataanaka chamüin wakua. Shapaasü maʼin taaʼin soʼu tia süka ayuulin maʼin chi taʼwayuusekai. Shia nünainka tü ayuulii kanüliakat Parkinson. Aakatshi chi taʼwayuusekai maayoʼu 20 soʼu 2015. Aʼyanaajiraashii waya nümüin Jeʼwaa soʼu 66 juya.\\nMojushaatasü maʼin taaʼin nüchiirua Arthur. Isasü taaʼin nüchiirua süka tamaapuʼuin nia waneepia. Wanaa sümaa sülatüin kasa kapüleesü wamüin, arütkaashii maʼin waya nünain Jeʼwaa. Anasü taaʼin saaʼu wattain naalii na wawalayuu aikana apüla Arthur. Eeshii naluwataale tamüin karaloʼuta na wawalayuu chajanaka Irlanda, Gran Bretaña otta na chakana Estados Unidos. Atütülaasü taaʼin sutuma tü pütchi naluwataakat tamüin na tawalayuukana. Akaʼaya Dennis, chi taleshikai sümaa Mavis, tü nuʼwayuusekat otta tü tachoʼinnuukana Ruth sümaa Judy nakaaIiinjashaatain maʼin taya.\\nSütütüleʼerüin taaʼin tü pütchi suluʼukat Isaías 30:18. Eere sümüin: «Eejashaatasü naaʼin Jeʼwaa shiiʼiree nükaaliinjain jia, atamaajeechi nia süpüla nümülialaain aaʼin jaalin. Süka niain Jeʼwaa wanee Maleiwa loto akuwaʼipachi. Anataʼaleeshiijaʼa na aʼatapajakana shikeraajüin tü nümakat». Amülialaasü taaʼin sutuma tatüjaain saaʼu eejashaatain naaʼin Jeʼwaa süpüla nunouteʼerüin süpüshuaʼa tü kasa mojusü alatakat wamüin jee naapeerü wamüin mapeena wanee aʼyatawaa anaʼleejeetka maʼin suluʼu tü paʼaraiisükat.\\nWanaa sümaa jülüjain taaʼin tü takuwaʼipakat, tayaawata aaʼu niain Jeʼwaa kooʼomüinka atuma na wawalayuukana chaa Irlanda, nia anaka atuma waʼyataain chayaa. Talatüsü maʼin taaʼin süka eejatüin taya sünain aküjaa pütchi chaa Irlanda. Shiimainshaata anain wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa waaʼinrüle tü nuluwataakalü anain waya.\\n^ püt. 12 Paashajeʼera Anuario de los testigos de Jehová para 1988 süpana 101 otta 102.\\n^ püt. 22 Paashajeʼera Anuario para 1988 süpana 109 sünainmüin 112.","num_words":3299,"character_repetition_ratio":0.059,"word_repetition_ratio":0.009,"special_characters_ratio":0.183,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10675.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Wachechera waaʼin süpüla laülaainjatüin waaʼin sünain anoujaa (Santiago 1:4, TNM) | Ekirajaaya\\nAneerü nukuwaʼipa wayuu nutuma Jeʼwaa kanourale nia nünain\\nWachechera waaʼin süpüla laülaainjatüin waaʼin sünain anoujaa\\n¿Jamüsü choʼujaaka jutkatiraainjanain waya sünain aʼwaajaa Jeʼwaa?\\nNnojo sünainpünaain waya poliitika\\nLIFE STORY Nnojoliinnapa waya monjain otta wayuuinnapa anoujashii waya\\nMüinjatü aka saaʼin joojotshi tü pünüikikat\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Aaʼuriiroʼu 2016\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Alijunaiki Aucano Batako karo Batako toba Baulé Biak Birmano Bislama Cakchiquel occidental Camboyano Chitonga Chokue Chol Cibemba Congo Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Dangme Dehu Efik Embunda Endebele Endonga Enzema Ewé Fon Francés Ga Galés Garífuna Groenlandés Hausa Hmong (blanco) Iban Ibo Inkülee Isoko Italiano Javanés Kabiye Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kiluba Kimbundu Kisi Kisonge Krío Kwangalí Kwanyama Lamba Lao Lingala Lunda Luvale Maltés Mam Mambue-Lungu Mazateco de Huautla Mixe Mizo Ngäbere (o guaymí) Nias Nyaneka Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Otetela Pidgin nigeriano Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Imbabura Saramacano Sepedi Sesoto de Lesoto Setsuana Silozi Suajili del Congo Suati Tahitiano Tivo Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tseltal Tshiluba Tsonga Twi Uhobo Umbundú Uruund Vendal Wallisiano Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Ñanya Ñemba\\n«Jüchechera jaaʼin süpüla laülaainjatüin jaaʼin sünain anoujaa jee süpüla nnojoluinjatüin kasain choʼujaain sümüin junoula» (SANT. 1:4, TNM).\\nJAYEECHI: 135, 139\\n¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wachecherüinjatüin waaʼin?\\n¿Jaralii na achechetkana naaʼin sümaiwa paala?\\n¿Jamüsü laülaaka naaʼin wayuu sünain anoujaa nüchecherüle naaʼin?\\n1, 2. (1) ¿Kasa shikirajaka anain waya nukuwaʼipa Gedeón otta na 300 wayuu nümaajanakana? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat). (2) ¿Jamüsü choʼujaaka wachecherüinjatüin waaʼin saashin Lucas 21:19?\\nCHAJACHINKA Gedeón otta na nusurulaatsekana sünain atkawaa namaa na naʼünüükana. Eejiraashii maʼin naya namaa otta mapüsajashaanashii naya. Malaaka joo nülatirüin wanee ai Gedeón otta na nusurulaatsekana sünain noushikajaain nachiirua na naʼünüükana, watta maʼin nakua nachiirua, eetaasü maʼaka 32 kiloometüro. Anuu sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tia: «Antüshi Gedeón eemüin tü süchikat Jordán otta nülataka waneemüin saʼata namaa na 300 wayuu nümaajanakana, mapüsajashii maʼin naya». Soʼu tia, isasü nüpüleerua Gedeón najaʼlajeʼerüin 15.000 surulaat niʼipolokana. Kakalia müliain na israeliitakana natuma naya wayuukana, müshijeseʼe nnojolin süpüla nümalajaainjachin Gedeón namaa na nusurulaatsekana. Ayatshiijaʼa naya oushikajaain nachiirua na naʼünüükana najaʼlajeʼeraleepa naya napüshuaʼa (Juec. 7:22; 8:4, TNM; 8:10, 28).\\n2 Müshiʼiya wayakana maaʼulu yaa, sünainshii waya wanee atkawaa, eejiraashii maʼin waya otta müshii mapüsajakai waaʼin. Nia eejiraaka amaa waya Satanaa, tü kasa mojusü nuluwataakalü aaʼu Satanaa jee müsia eejiraashii waya sümaa tü kaainjalaakat. Eeshii wawalayuu kakaliainnakana eejiraain sümaa tia. Wainmatuairü wayamülüin tü eejiraakalü amaa waya süka nükaaliinjain waya Jeʼwaa. Nnojoyütpejeʼe wayamüraleein tü waʼünüükalüirua süpüshuaʼa otta müshii kakaliainnakai waaʼin sünain aʼatapajaa najaʼlajeʼerüin Jeʼwaa tü kasa mojusükat. Sutuma tia, eeshii süpüla müin sümalajaweekai saaʼin tü wanoulakat. Nüküjatüjülia Jesuu weʼrüinjanain wamüliala maaʼulu yaa otta müliainjanain waya natuma na waʼünüükana. Naashin Jesuu, wachecherüinjatü waaʼin suʼunnaa tü müliaakat süpüla woʼttaainjanain (paashajeʼera Lucas 21:19). ¿Kasa naaʼinraka chi wayuu eekai nüchecherüin naaʼin? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wachecherüinjatüin waaʼin? ¿Kasa shikirajaka anain waya nakuwaʼipa na achecherüinnakana naaʼin? ¿Jamüsü laülaajeetka waaʼin sünain anoujaa wachecherüle waaʼin suʼunnaa müliaa? (Sant. 1:4).\\n¿KASA NAAʼINRAKA CHI WAYUU EEKAI NÜCHECHERÜIN NAAʼIN?\\n3. ¿Kasa naaʼinraka chi wayuu eekai nüchecherüin naaʼin?\\n3 «Püchechera paaʼin», sümüle tü Wiwüliakat shia saashajaaka achiki tü wakuwaʼipainjatkat suʼunnaa weʼrüin wamüliala, nnojotsü shiain saashajaain achiki waapüinjatüin waaʼin sünain tü mojuukalü aaʼin. Wachecherüle waaʼin suʼunnaa weʼrüin wamüliala, yalayaleena waya, waneepieena waya nümaa Jeʼwaa otta nnojoleerü shapaain waaʼin. Saashin wanee karaloukta, chi wayuu achechetkai naaʼin nia chi katsüinkai anoula, chi eejiraakai sümaa tü müliaakat otta chi nnojoikai amalajaain sutuma tü alatakat nümüin jaʼitairü kapüleein shia. Wachecherüle waaʼin, wayamüleerü tü kasa mojusü alatakat wamüin otta nnojoleerü jülüjakuʼu müin waaʼin müliain waya, shieerü jülüjaka waaʼin tü kasa anasü weʼreetkat sutuma wachecherüin waaʼin.\\n4. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu wachechereenain waaʼin aipüraliire waya?\\n4 Aipüraliire waya wachechereerü waaʼin (paashajeʼera 1 Corinto 13:4, 7, TNM). Sülatüle wamüin wanee kasa mojusü, wachecherüinjatü waaʼin saaʼu alin wapüla Jeʼwaa (Luc. 22:41, 42). Kaainjarale wamüin wanee wawala, wachecherüinjatü waaʼin saaʼu alin nia wapüla (1 Ped. 4:8). Akaataajaʼa aire wapüla waʼwayuuse, wachechereerü waaʼin suulia mojujiraain waya sümaa. Müle wakuwaʼipa, aijiraajeena maʼin waya sümaa tü waʼwayuusekat (1 Cor. 7:28).\\n5. ¿Jamüshi niaka neʼe anain Jeʼwaa süpüla akatsüinrüin waaʼin?\\n5 Achuntajana waya nümüin Jeʼwaa süpüla nükatsüinrüinjatüin waaʼin. Saashin tü Wiwüliakat, nia Jeʼwaa «achechetkai waaʼin, katsüinkai atüma wanoula» (Roma 15:5). Nia neʼe Jeʼwaa eeka süpüla akatsüinrüin waaʼin, niain atüjaain saaʼu tü wakuwaʼipakat. Nütüjaa aaʼu tü jülüjakat waaʼin jee tü wakuwaʼipakat wamaiwa. Müsüjeseʼe naapüin tü choʼujaakat wamüin süpüla wachecherüin waaʼin. Saashin tü Wiwüliakat, naapeerü Maleiwa süpüshuaʼa «tü keeʼireekat naaʼin na mmoluwaakana neema, naapeerü nanüiki na achuntakana kaaliinwaa nümüin jee nuʼtteʼereena naya» (Sal. 145:19, TNM). ¿Kasa naaʼinraka Maleiwa süpüla nükaaliinjain waya wachuntapa nümüin nükatsüinrüinjatüin wanoula?\\n6. ¿Jamüsü sukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa süpüla niiʼiyatüin wamüin jamüinjatüin wojuʼitia saʼakajee müliaa?\\n6 Wachuntüle kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa süpüla wachecherüinjatüin waaʼin, nükaaliinjeena waya süpüla watüjaainjatüin saaʼu jamüinjatüin wojuʼitia saʼakajee müliaa (paashajeʼera 1 Corinto 10:13). ¿Jamüsü sukuwaʼipa tia nutuma? Eesü nüsünneʼerüle woulia tü kasa müliakalü atuma waya. Eesü nüchecherüle waaʼin süpüla eejiraain waya sümaa tü alatakat wamüin sümaa talatüin waaʼin otta nnojoluin süshapalaain waaʼin (Col. 1:11). Akaʼaya Jeʼwaa, nütüjaa aaʼu tü kasa isakat wachiki jee tü mojukalü atuma waaʼin. Nnojoleerü nuuʼulaain Jeʼwaa sülatüin wamüin wanee kasa kapüleejeetka atuma wamüin waneepiain waya nümaa.\\n7. ¿Jamüsü choʼujaaka wekirajaainjanain maʼin sünain Nünüiki Maleiwa? Piʼitaa wanee shiyaawase.\\n7 Wachecherüinjatü waaʼin sünain anoujaa sükajee tü pütchi nümaʼanajeejatkat Maleiwa. ¿Jamüsü choʼujaaka wekirajaainjanain maʼin sünain Nünüiki Maleiwa? Jamüshijaʼa noʼotooinjachire wayuu saaʼumüin tü uuchikat Everest, eküinjachi aipiruatua süpüla kaʼikat. Ekashaatainjachi wayuu süpüla katsüinjatüin naaʼin süpüla oʼotowaa süraloʼumüin tia uuchikat. Müsia neʼe wakuwaʼipa sünain anoujaa, süpüla katsüinjatüin wanoula süpüla ayamülaa tü eejiraakalü amaa waya, acheküshii wekirajaainjanain maʼin sünain tü nünüikikat Maleiwa. Choʼujaasü wakatalüin kaʼi süpüla wekirajaainjanain maʼin wamüiwaʼa sünain tü Wiwüliakat jee woʼunüin sünain tü outkajawaakat. Waaʼinrüle tia, katsüinjeerü waaʼin sünain anoujaa (Juan 6:27).\\n8, 9. (1) ¿Jamüsü nünüiki Satanaa süchiki tü wakuwaʼipakat suʼunnaa weʼrüin wamüliala saashin Job 2:4, 5? (2) ¿Kasa jülüjainjatka waaʼin suʼunnaa weʼrüin müliaa?\\n8 Sotuinjatü waaʼin waneepiainjanain waya nümaa Maleiwa. Müliashii maʼin waya sülatüle kasa mojusü wamüin. Sotuinjatpejeʼe waaʼin suuʼulakünüin waaʼin sünain anoujaa. Nnojotsü keeʼireein naaʼin Satanaa nuluwataainjachin Jeʼwaa saaʼu kasakat süpüshuaʼa. Akaʼaya nia, mojusü nünüiki nüchiki Jeʼwaa. Naashin Satanaa, aʼyataasü neʼe wayuu nümüin Jeʼwaa saaʼu naapüin kasa anasü namüin. Kataiwaʼaya noʼu Job, müshi Satanaa: «Naapeerü chi wayuukai süpüshuaʼa tü kasa nümaʼanakat süpüla katüin noʼu». Nümaka süchikijee tia: «Paainja kasa mojusü nümüin otta mülia naaʼin putuma, [piʼrajaʼalaataajeetka] mojuin nünüiki pümüin» (Job 2:4, 5, TNM). Kakalia mapa süchikijee tia, nüjünajaanapa Satanaa chaa iipünaajee, ayatüshi nia sünain «eperulajaa waneepia» na aʼyataashiikana nümüin Maleiwa (Alat. Map. 12:10). Ayatüshiʼiya niperulajüin waya Satanaa, naashin niakai, waʼwaajüin Jeʼwaa saaʼujee anain wakuwaʼipa nutuma. Keeʼireesü naaʼin chi Yolujaakai wayouktüinjachin Maleiwa süpüla aluwatawaa waaʼu otta nnojoluinjanain waʼyataain nümüin. Jülüjeesü maʼin waaʼin tia eejiraapa waya sümaa wanee kasa mojusü eekai sülatüin wamüin. Sükajee tü waaʼinrakat suʼunnaa weʼrüin müliaa, atüjaana aaʼu müleka shiimainre nümaain waya Jeʼwaa chi aluwataakai saaʼu kasakat süpüshuaʼa.\\n9 Suʼunnaa piʼrüin müliaa, jülüja paaʼin tüü: Satanaa sümaa tü yolujaa nümaajatkalüirua nanajüin pia sümaa namüin: «Ayamuluweechi, nnojoleechi kakaliain nia sünain eejirawaa». Eetaashi joo Jeʼwaa, Jesuu, na anoujashii asoʼiraainnakana aaʼin chaa iipünaa jee na aapieekana napüshuaʼa sünain nanajüin pia sümaa namüin: «Ayataʼaya eejiraain pia, nnojoleechi pia ayamuluuin». Talatüshii naya saaʼu neʼrüin waneepiain pia nümaa Jeʼwaa sümaa püchecherüin paaʼin mayaapejeʼe kapüleein tü eejiraakalü amaa pia. Anuujeseʼe nünüiki Jeʼwaa pümüin: «Kekii maʼin pia tachonchee otta pütalateʼera taaʼin süpüla tasouktüinjachin niʼipajee chi ojuyaajakai taya» (Prov. 27:11, TNM).\\n10. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüinjatüin nukuwaʼipa Jesuu suʼunnaa weʼrüin wamüliala?\\n10 Jülüjainjatü waaʼin tü kasa anasü weʼreetkat wachecherüle waaʼin. Tü wakuwaʼipakat müsü aka saaʼin waraittaa suluʼupünaa wanee wopu sümaa kojoin maʼin piyuushi. Kaʼatapalapajaʼa waaʼin süka watüjaain saaʼu jaʼyuujeerüin mapa. Shiasaʼa sutuma watüjaain saaʼu tia, waraittüshii waya süpüla wantüinjanain eemüinjanale waya. Eesü kapüleere maʼin tü alatakat wamüin otta shapaasü waaʼin sutuma. Majachinka Jesuu wanaa sümaa nüchitünüin sünain wanee wunuʼu süpüla nuʼutünüin aaʼin, müliashaanashi maʼin nia atumawaa. Keemasü maʼin tü alatakat nümüin. ¿Kasaka akaaliinjain Jesuu süpüla nüchecherüinjatüin naaʼin? Shia süka jülüjain naaʼin «tü talataa eʼitaanakat nüpüleerua» saashin tü Wiwüliakat (Heb. 12:2, 3, TNM). Jülüjasü naaʼin Jesuu tü kasa anasü eejeetkat sutuma nüchecherüin naaʼin, jülüjasü naaʼin wuleerüin nünülia Maleiwa otta niiʼiyateerüin sünain niain Jeʼwaa anaka süpüla aluwatawaa saaʼu kasakat süpüshuaʼa. Nütüjaa aaʼu Jesuu motsoʼoinjatüin sümaʼa tü müliaa niʼrakat, eekajasaʼa tü kasa anasü aapünüinjatkat nümüin chaa iipünaa, eeinjatü süpüla kaʼikat süpüshuaʼa. Washata nukuwaʼipa Jesuu suʼunnaa weʼrüin wamüliala. Jülüja waaʼin tü kasa anasü weʼreetkat wachechereʼerüle waaʼin suʼunnaa müliaa jee soto waaʼin motsoʼojeerüin sümaʼa.\\nNA ACHECHERÜINNAKANA NAAʼIN\\n11. ¿Jamüsü anaka wekirajaale sünain nakuwaʼipa na achecherüinnakana naaʼin suʼunnaa neʼrüin namüliala?\\n11 Wattainna naalii na aʼyataakana nümüin Maleiwa achecherüinnakana naaʼin suʼunnaa namüliala maʼaka waaʼin wayakana. Naashin Pedro, watta naalii na anoujashii achechetkana naaʼin soʼu müliain naya nutuma Satanaa. Müshijeseʼe nümüin Pedro: «Anakaja ayatüle jia sünain katsüin jaaʼin sünain anoujaa nünain Maleiwa, süpüla nnojolüinjatüin jaaʼinrüin tü nüchekakat jüpüleerua Satanás. Je nnojo motojüin jaaʼin nakuaippa na juwalayuukana sainküin mmakat süpüshua sünain neʼrüin müliaa maa aka tü müliaa jiʼrakat jiakanaya» (1 Ped. 5:9). Anasü maʼin wekirajaale sünain nakuwaʼipa na achecherüinnakana naaʼin suʼunnaa neʼrüin namüliala, süka jamüin, washateerüin nakuwaʼipa süpüla waneepiain waya nümaa Maleiwa otta weʼreerü sünain wainkeerüin wachecherüin waaʼin weʼrapa wamüliala. Jee müsia, soteerü waaʼin weʼreenain kasa anasü nutuma Jeʼwaa wachecherüle waaʼin (Sant. 5:11). Joʼu wekirajaai sünain nakuwaʼipa waneeinnua wayuu achechetka naaʼin. \\n12. ¿Kasa shikirajaka anain waya nakuwaʼipa na querubine aaʼinmajakana tü apainkat Edén?\\n12 Na querubinekana. Aapiee kojutshii nayainnua. Wanaa sümaa kaainjalain Adán sümaa Eva, niʼitaain Jeʼwaa waneeinnua querubine süpüla naaʼinrüinjatüin wanee aʼyatawaa yaa Mmapaʼa. Anasü maʼin washatüle nakuwaʼipa naya aapieekana nuluwataapa waya Jeʼwaa sünain aaʼinraa wanee aʼyatawaa eekai kapüleein wamüin. Saashin tü Wiwüliakat, niʼitaain «chi Maleiwakai wane aapieeirua [querubínes] nümaʼanajeejana chaa wüinpujeeruʼu sünain tü apainkat. Ooʼulaka niʼitaain wane chajaruuta leeyatüsü waneepia sümaa chuwatüin. Eʼitaanüsü tüüirua suulia shikerolüin wayuu sünainmüin tü wunuʼu kataapalakat atüma soʼu wayuu» (Gén. 3:24).  Nnojotsü süküjüin tü Wiwüliakat nayounnalaain naya aapieekana sutuma tü aʼyatawaa eʼitaanakat najapuluʼu jee müshiʼiya naya «aapiee kojutüshii waya süpüla yaakuʼu wamüinjanain sünain aaʼinmajaa apain», nnojoishii müin nayayaʼasa. Nnojotsü süküjüin tü Wiwüliakat nakulajaain aaʼin naya aapieekana sünainjee naʼyataain jee nnojotsü napütüin shia. Ayatüshii naya sünain aaʼinraa tü niʼitaakalü apüla naya Jeʼwaa kettaaleepa shia. Eetaashii maʼaka 1.600 juya naya sünain aaʼinmajaa tü apainkat Edén. Eeshiijaʼa süpüla nojoʼlooin suulia naʼyataain shiʼitaleepa tü Juya Miyoʼusükat.\\n13. ¿Kasa akaaliinjaka Job süpüla nüchecherüinjatüin naaʼin suʼunnaa niʼrüin nümüliala?\\n13 Job, chi waneepiakai nümaa Maleiwa. Eesü mojule waaʼin sutuma airuʼuluin nünüiki wamüin wanee wayuu kasakai wanain jee niale wanee waʼaleewain. Eesü mojule waaʼin sutuma ayuulin maʼin waya jee shiale sutuma ouktüin wanee wapüshi aikai maʼin wapüla. Jaʼitairü kasain alatüin wamüin, aneerü waaʼin jülüjale waaʼin nukuwaʼipa Job (Job 1:18, 19; 2:7, 9; 19:1-3). Jamüshijaʼa Job, nnojotsü nütüjaain aaʼu jamüin sülatalaʼa sümaka wainma kasa mojusü nümüin. Nüchechetpajaʼa naaʼin Job suʼunnaa niʼrüin nümüliala. ¿Kasache akaaliinjaka nia süpüla nüchecherüin naaʼin? Shia süka alin Jeʼwaa nüpüla sümaa keeʼireein naaʼin anainjatüin nukuwaʼipa noʼuluʼu (Job 1:1). Aneesü nukuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa waneepia, jaʼitakajeʼe suʼunnaa niʼrüin nümüliala. Tü wanee achechetkat naaʼin Job shia süka nüküjüin Jeʼwaa nümüin süchiki tü kasa nukumajakat süpüla sotuinjatüin naaʼin Job pülashin Jeʼwaa. Niyaawata aaʼu Job yalejee naawaleʼereerüinjatüin Jeʼwaa nuulia tü müliaakat keraapa nia suulia (Job 42:1, 2). Nüsünneʼerüin Jeʼwaa nuulia Job tü müliakat atuma nia otta alanaʼaleesia suluʼu kojuyain tü naapakat Jeʼwaa nümüin suulialeʼeya tü amülouikat nutuma paala. Talatüshi ma��in Job waneepia kataiwaʼaya noʼu (Job 42:10, 17).\\n14. ¿Kasa naaʼinraka na anoujashiikana namaiwa sutuma nüchecherüin naaʼin Pablo saashin 2 Corinto 1:6?\\n14 Chi aluwataaushikai Pablo. Eeshii woʼutku wayakana eʼraka müliaa saaliijee waʼyataain nümüin Jeʼwaa. Laülaashiire waya jee walapalaaliire naaʼu na wawalayuukana, eesü shapaale waaʼin saaʼujee wainmain tü waʼyataainkat. Müle wakuwaʼipa, sükaaliinjeena waya nukuwaʼipa Pablo. Müliashi maʼin Pablo atumawaa otta shapaasü naaʼin naaʼu na anoujashiikana (2 Cor. 11:23-29). Ayatapajaʼa nia eejiraain sümaa tü alatakat nümüin, shiasaʼa sutuma müin nukuwaʼipa Pablo, nashatüin shia na wanee anoujashiikana otta achechetshii naya naaʼin suʼunnaa neʼrüin namüliala (paashajeʼera 2 Corinto 1:6). Wachecherüle waaʼin suʼunnaa müliaa, nashateerü wakuwaʼipa na wawalayuukana nayapa eʼrüin müliaa.\\n15, 16. (1) ¿Jameerü wakuwaʼipa sünain anoujaa wachecherüle waaʼin? (2) ¿Jamüsü laülaajeetka waaʼin sünain anoujaa wachecherüle waaʼin?\\n15 Nüshajirüin Jeʼwaa Santiago pütchikat tüü: «Jüchechera jaaʼin süpüla laülaainjatüin jaaʼin sünain anoujaa jee süpüla nnojoluinjatüin kasain choʼujaain sümüin junoula» (Sant. 1:4, TNM). Naashin Santiago, nnojoleerü kasain choʼujaain sümüin wanoula wachecherüle waaʼin. ¿Jamüsü laülaaka naaʼin wayuu sünain anoujaa nüchecherüle naaʼin? Sülatüle wanee kasa mojusü wamüin, eesü weʼrüle choʼujaain wanoukteʼerüin wakuwaʼipa süpüla nnojoliin washapajaain aaʼin, eesü choʼujaale waapawalin analuʼut sümüin wayuu jee shiale choʼujaain aipüraliinjanain maʼin waya. Wachecherüle waaʼin suʼunnaa weʼrüin wamüliala, anouktaajeerü wakuwaʼipa otta anamieena waya. Suluʼujee tia, laülaajeerü waaʼin sünain anoujaa.\\nEejiraale waya sümaa tü kasa alatakat wamüin, laülaajeerü waaʼin sünain anoujaa. (Paashajeʼera tü pütchikat 15 otta 16).\\n16 Laülaasü waaʼin sünain anoujaa sutuma wachecherüin waaʼin, makalaka nnojoliinjanain weʼrüin wayumüin nümüin Jeʼwaa shiiʼiree walatüin süchikumüin tü alatakat wamüin. Anuu piamasü sukuwaʼipa: eejiraale waya sümaa wanee kasa mojusü jülüjaka waaʼin, achuntajana waya kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa süpüla wayouktüin tia. Nnojotsü waaʼinrüinjatüin tü kasa mojusü jülüjakat waaʼin. Wanee sukuwaʼipa shia niyouktüle wapüleerua wanee wapüshi waʼyataainjanain nümüin Jeʼwaa. Nnojoishii waya akaaʼinraainjanain nuulia Jeʼwaa, ayatüinjana waya aʼyataain nümüin. Müle shia watuma weʼitaaleejeeria maʼin waaʼin nünain Jeʼwaa. Aneerü wakuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa müleka wachecherüle waaʼin suʼunnaa weʼrüin müliaa (Roma 5:3-5; Sant. 1:12).\\n17, 18. (1) ¿Jamüsü choʼujaaka wachecherüin waaʼin sülataleepa woulia tü müliaakat? Piʼitaa wanee shiyaawase. (2) ¿Kasa weʼitaainjatka anain waaʼin maaʼulu yaa süka sülüʼülüin sükalia süpüla sajaʼttüinjatüin kasakat süpüshuaʼa?\\n17 Choʼujaasü maʼin wachecherüinjatüin waaʼin sülataleepa woulia tü müliaakat, nnojotsü wachecherüinjatüin waaʼin motsomüin neʼe. Jamüsüjaʼa shimerojoole wanee anua, katünainjana na wayuu suluʼukana tü anuakat nantaleepa sotpaʼamüin tü wüinkat jaʼitainna mapüsain maʼin naya, nnojoliin oukteein naya. Akaataajaʼa suluʼuweere waya tü Paʼaraiisükat, acheküshii eejiraain waya waneepia sümaa tü kasa alatakat wamüin, jaʼitainna müliain maʼin waya. Washata nukuwaʼipa Pablo, nnojo wooʼulaain suulia aʼyatawaa nümüin Maleiwa jaʼitainna weʼrüin maʼin wamüliala (2 Cor. 4:1, 16).\\n18 Nükaaliinjeena waya Jeʼwaa süpüla wachecherüin waaʼin suʼunnaa weʼrüin müliaa. Mapuʼusü nukuwaʼipa Pablo, niʼitaain naaʼin nünain Jeʼwaa. Anuujeseʼe nünüiki: «Jaʼitairü wainmain tü waʼünüükalüirua, shiimüin sünain wayamüleerüin ütamüinreʼeya, süka müichiain mooʼulaain Cristo suulia alin waya nüpüla. Müshi tachikua: Chi Maleiwakai, nnojoishi naʼalijirüin chi Nüchonkai, chi Wasenyotsekai Jesucristo. Nüjütüin nia waʼakamüin süpüla ouktaa waaʼujee. Sükajee tüü, tatüjaa aaʼulu sünain nnojolüin kasain asütajatüin joo waalii nüpüla Maleiwa. Jaʼitairü kasain alatüin wamüin kataiwaʼaya woʼu, jaʼitaina ouktüin waya, ayata waya alin nüpüla. Jaʼitakaja nooʼuleʼereein chi Maleiwakai tü yolujaakalüirua ooʼulaka na aapiee chakana iipünaa suulia alin waya nüpüla, ayateena alin waya nüpüla. Jaʼitakaja tü alatakat wamüin jooluʼu je mapeena, jaʼitakaja tü naaʼinreekat na sülaülashiikana mma, jaʼitakaja tü alatakat chaa sirumatuʼupünaa je shiinaluʼupünaa mmakat, jaʼitakaja tü süchekakat wapüleerua süpüshua tü akumajuushikalüirua, nnojotsü suuʼuleʼerüinjachin chi Maleiwakai suulia alin waya nüpüla» (Roma 8:37-39). Eeshii mapüsawaire waya. Müle wakuwaʼipa, washata nukuwaʼipa Gedeón otta na nümaajanakana. Mayaapejeʼe mapüsain maʼin naya, ayatüshii naya oushikajaain nachiirua na naʼünüükana (Juec. 8:4). ¿Püshateetche nakuwaʼipa naya wayuukana?\\n^  (pütchi 11): Anashii wekirajaale nachiki na wayuu aʼyataakana nümüin Maleiwa maaʼutpünaa yaa achecherüinnakana naaʼin. Eeshii süpüla wekirajaain süchiki nakuwaʼipa na wawalayuu chejeʼewaliikana Etiopía, Malaui otta Rusia. Ojuʼitüsü tia suluʼu tü Anuario soʼujatkat 1992, 1999 otta 2008.\\n^  (pütchi 12): Nnojotsü süküjüin tü Wiwüliakat jeʼrashiin na querubine niʼitaakana Maleiwa sünain aaʼinmajaa tü apainkat Edén.\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Aaʼuriiroʼu 2016","num_words":4872,"character_repetition_ratio":0.073,"word_repetition_ratio":0.042,"special_characters_ratio":0.197,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9381.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Nnojo motuin paaʼin alin pia nüpüla Jeʼwaa | Ekirajaaya\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Alijunaiki Birmano Camboyano Chol Congo Dangme Endebele Endonga Enzema Ewé Francés Ga Garífuna Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Italiano Kayin sgaw Kikongo Kiluba Kimbundu Kisonge Kwangalí Kwanyama Lao Lingala Maltés Mam Mazateco de Huautla Ngäbere (o guaymí) Nyaneka Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Otetela Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Sepedi Sesoto de Lesoto Setsuana Suajili del Congo Suati Tahitiano Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tshiluba Tsonga Twi Umbundú Uruund Vendal Wayuunaiki Xhosa Zulú\\n«Jülüjeerü taaʼin süpüshuaʼa tü kasa paainjakat Maleiwa.» (SAL. 77:12, TNM)\\nJAYEECHI: 18, 61\\n¿Jamüsü watüjaaka saaʼu alin nüpüla Jeʼwaa na wayuu aʼyataakana nümüin?\\n¿Kasa niiʼiyataka akajee Jeʼwaa sünain alin maʼin waya nüpüla?\\n¿Kasa waainjüinjatka süpüla weeʼiyatüin nümüin Jeʼwaa sünain alin nia wapüla?\\n1, 2. (1) ¿Jamüsü pütüjaaka saaʼu alin nüpüla Jeʼwaa na wayuu aʼyataakana nümüin? (2) ¿Kasa talataka atuma saaʼin wayuu?\\n¿JAMÜSÜ pütüjaaka saaʼu alin nüpüla Jeʼwaa na aʼyataashiikana nümüin? Jülüja paaʼin tü sümakat apünüinsü wawalayuu. «Maalinsat taya nüpüla Maleiwa», maʼwaisü Taylene sümaa mojuin maʼin saaʼin. Nayasaʼa na suwalayuu anoujiraakana wanaa sümaa, natütüleʼerüin saaʼin suulia jülüjakuʼu müin saaʼin tia. Saashin Taylene, maalinre shia nüpüla Jeʼwaa nnojotsüjeʼe nütütüleʼerawalin saaʼin jee nnojotsüjeʼe nüküjüin sümüin tü anakat süpüla saainjain. Eesü wanee wawala Brigitte sünülia, anaajaashi chi suʼwayuusekai. Saashin shiaka, kapüleesü maʼin sümüin epijaa na piamashiikana süchonnii süka sümüiwaʼain shia. Shiyaawatapajaʼa saaʼu alin maʼin shia nüpüla Jeʼwaa süka nükaaliinjain shia süpüla eejiraainjatüin sümaa tü alatakat sümüin jee nüchecherüin saaʼin süpüla sujuʼitüinjatüin suluʼujee tü müliaa shiʼrakat (1 Cor. 10:13). Eetaasü joo wanee wawala Sandra sünülia, eesü wanee ayuulii mepisat sünain. Wanaa sümaa chajatüinkain shia sünain wanee outkajawaa miyoʼu, arütkaasü wanee wawala sünainmüin sümaa süsaküin shia jee yootoka shia sümaa Sandra. Shiasaʼa niʼrapa chi suʼwayuusekai Sandra tia, talatüshi maʼin nia. Naashin niakai, wainma tü kasa nayaawatakalü aaʼujee sünain shiimain alin naya nüpüla Jeʼwaa maʼaka saaʼin tü naainjakat na nawalayuukana napüleerua.\\n2 Talatüshii waya aire wayuu wapüla jee müsia aire waya süpüla wayuʼuya, süka jamüin, niʼitaatüjülinyain tia Jeʼwaa suluʼu waaʼin. Eesü mojule waaʼin sutuma ayuulin waya, maʼletsein waya jee machipünaale saaʼin wayuu tü pütchi waküjakat sümüin. «Maaliinsai taya nüpüla Jeʼwaa», eesüjaʼa müle wanüiki suluʼu waaʼin. Sülatüle wamüin tia, soteesü waaʼin jülüjüin waya naaʼin Maleiwa jee nükaaliinjeenain waya suʼunnaa müliaa. Müleka waneepiale waya nümaa Maleiwa, nnojoleena waya niyüülajüin (Is. 41:13; 49:15).\\n3. ¿Kasa jülüjüinjatka waaʼin süpüla watüjaain saaʼu sünain miyoʼuin tü waaliinkat nüpüla Jeʼwaa?\\n3 Na wayuu waashajaainnapakana achiki, nayaawatüin saaʼu sünain shiimain nükaaliinjain naya Maleiwa suʼunnaa tü müliaa neʼrakat. Akaʼaya wayakana, nükaaliinjeena waya Jeʼwaa weʼrüle wamüliala (Sal. 118:6, 7). Jülüjüle waaʼin tü kasa anasü naainjakat Maleiwa wapüleerua, wayaawateerü aaʼu sünain miyoʼuin tü waaliinkat nüpüla (paashajeʼera Salmo 77:11, 12). Sünain ekirajaayakat tüü wekirajaajeerü anain süchiki tü kasa nukumalakat Maleiwa, süchiki tü Wiwüliakat, süchiki tü oʼuraajaakat jee tü naainjakat süpüla naakajirüin waya suulia waainjala. Tia, shia pienchisü kasa niiʼiyataka akajee Jeʼwaa alin waya nüpüla (paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»).\\nTÜ KASA NUKUMALAKAT JEʼWAA\\n4. Jülüjüle waaʼin tü nukumalakat Jeʼwaa, ¿kasa wayaawateetka aaʼu sutuma?\\n4 Jülüjüle waaʼin tü kasa nukumalakat Jeʼwaa, wayaawateerü saaʼu sünain miyoʼuin tü waalinkat nüpüla (Roma 1:20). Nukumajüin tü Mmakat wapüla jee müsia wainma kasa niʼitaaka suluʼu süpüla talatüinjatüin waaʼin sutuma. Watta saalii wunuʼulia ekaajünaka süchon, nukumajüin shia süpüla weküinjatüin (Ecl. 9:7). Saashin Catherine, wanee wawala chejeʼewat Canadá, kamalainsü maʼin sümüin shiʼrapa suʼwüittalaain tü mmapaʼakat, kasiipa tü wunuʼuliakalüirua. Anasü saaʼin saashin sutuma shiʼrüin süleʼejüin süchikuaʼa tü wüchii oʼunakalinkat sutuma tü jemiaikat. Talatüsü maʼin saaʼin wanaa sümaa niküin chi chünüʼükai tü shijitakat nüpüla soʼuluʼu tü shiwentaanasekat tü kusinapiakat. Saashin Catherine, miyoʼu tü waalinkat nüpüla Jeʼwaa saaʼujee wainmain tü kasa anasü naapakat wamüin. Talatüshi Jeʼwaa sümaa tü nukumalakat jee müsia keeʼireesü naaʼin talatüinjanain waya sümaʼaya (Aluw. 14:16, 17).\\n5. ¿Kasa maa wayaawataka aaʼujee alin waya nüpüla Jeʼwaa?\\n5 Wanee kasa wayaawataka akajee alin waya nüpüla Jeʼwaa, shia sutuma nukumajüin waya süpüla wountüinjatüin waaʼinrüin eeka eein otta talatüsü waaʼin suluʼujee tia (Ecl. 2:24). Nukumajüin tü Mmakat süpüla wattainjanain waalii, süpüla wapünajüinjanain jee waaʼinmajüinjatüin tü mürütkalüirua, tü wüchiikalüirua jee müsia tü kasa eekat mmapaʼa (Gén. 1:26-28). Otta taasia, nukumajüin waya sünain müin aka naaʼin (Éf. 5:1).\\n6. ¿Jamüsü kojutüinjatka wamüin tü Wiwüliakat?\\n6 Nüsülajala wamüin Jeʼwaa tü Wiwüliakat süka alin waya nüpüla. Müsüjeseʼe kojutüinjatüin shia wamüin. Waashajeʼerüle shia, weʼraajeerü nukuwaʼipa Maleiwa jee müsia wayaawateerü aaʼu alin waya nüpüla. Saashin tü Wiwüliakat, wainma tü kasa mojusü naainjakat na israeliitakana nümüin Maleiwa, ayatapajaʼaya alin naya nüpüla Maleiwa. «Amüliajüi maʼin nia; nülatirüin sooʼopünaa naaʼin tü kasa mojusü naainjakat. Kojuyatua nüchecherüin naaʼin suulia najaʼlajeʼerüin naya», müsü Salmo 78:38 nüchiki Jeʼwaa. Tü kasa wayaawatakat suluʼujee pütchikat tüü, shia miyoʼuin maʼin tü waaliinkat nüpüla Jeʼwaa otta jülüjüin waya naaʼin, jaʼitairü mojukuwaʼipalüin watuma wanee kasa (paashajeʼera 1 Pedro 5:6, 7).\\n7. ¿Jamüsü maka aka saaʼin wanee korolo kojutüsü tü Wiwüliakat?\\n7 Tü Wiwüliakat müsü aka saaʼin wanee korolo kojutüsü wamüin. Müshi yootokai naaʼin Jeʼwaa wamaa sükajee tü Wiwüliakat. Jamüshijaʼa yootule waneepia wanee wayuu nümaa nüchon, aleewajiraajeena maʼin naya jee aijiraajeena maʼin naya. Aishii maʼin waya nüpüla Jeʼwaa süka niain Washin. Mayaainjeʼe nnojoluin eein süpüla weʼrüin Jeʼwaa sümaa nnojoluin nusouktüin wamüin iipünaajee, müshi yootokai naaʼin wamaa sükajee tü Wiwüliakat. Waashajeʼerapa tü Wiwüliakat, jülüjüinjatü waaʼin tü nümakat wamüin suluʼu (Is. 30:20, 21). Waainjüle tia, wayaawateerü aaʼu nuʼunireein wakuwaʼipa Jeʼwaa otta naaʼinmajeein waya. Jee müsia weʼraajeechi nia sümaa weʼitaajeerüin maʼin waaʼin nünain (paashajeʼera Salmo 19:7-11 otta Proverbios 1:33).\\nAchiaanüshi Jehosafat nutuma Jehú saaʼujee tü naainjakat. Nüküjapejeʼe nümüin Jehosafat eein tü kasa anasü niʼrakat Jeʼwaa sünain nukuwaʼipa (Paashajeʼera tü pütchikat 8 otta 9)\\n8, 9. (1) ¿Kasa jülüjaka naaʼin Jeʼwaa süchiki wakuwaʼipa? (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu shiain jülüjüin naaʼin Jeʼwaa tü kasa anasü waainjakat?\\n8 Nnojotsü jülüjüin naaʼin Jeʼwaa tü kasa mojusü waainjakat, shia jülüjaka naaʼin tü kasa anasü waainjakat (2 Crón. 16:9). Jülüja waaʼin tü alatakat nümüin Jehosafat, chi aluwataakai saaʼu Judá. Oʼunüshi nia nümaa Acab chi wayuu aluwataakai saaʼu Israel süpüla natkaainjanain namaa na siiriokana. Na 400 wayuu nünüikimaajanayaakana Maleiwa naküjüin nümüin Acab sünain niyamülüinjanain na nüʼünüükana. Niasaʼa Micaya chi shiimainshikai sünain nünüikimaajachin Maleiwa, nüküjüin nümüin Acab otta nümüin Jehosafat nakanajuujeenain müleka noʼunüle sünain atkawaa. Ayatsüjaʼaya alatüin tia nümakat Micaya. Oʼutüna aaʼinchi Acab sünain tia atkawaakat ooʼulaka Jehosafat oʼutünataaicheje aaʼin. Nüjütüinjeseʼe Jeʼwaa Jehú nünainmüin Jehosafat süpüla nüchiajaain nia sünainjee tü naainjakat. Jee müsia aküjünüsü nümüin Jehosafat wainmain tü kasa anasü naainjapuʼukat nümüin Maleiwa (2 Crón. 18:4, 5, 14-22, 33, 34; 19:1-3).\\n9 ¿Kasa anasü naainjapuʼuka Jehosafat? Sümaiwa paala, nüjütüin Jehosafat na aluwataakana niʼipajee süpüla nekirajüinjatüin tü wayuu chajatkalüirua Judá sünain tü nünüikikat Jeʼwaa. Nüjütüin na leviitakanaya otta na sacerdootekana. Anasü maʼin tü naainjakat süka wainmain tü wayuu atüjakat sünainjee tia (2 Crón. 17:3-10). Nnojotsü motuin naaʼin Jeʼwaa tü kasa anasü naainjapuʼukat Jehosafat. Tü shikirajakalü anain waya tia, shia aijeenain waya nüpüla Jeʼwaa müleka ayatüle waʼyataain nümüin jee nnojoleerü motuin naaʼin tü kasa anasü waainjakat. Oʼtchejaapejeʼe wanee wayuu sümaa nukuwaʼipa soʼu wanee kaʼi.\\n10, 11. (1) ¿Jamüshii talataka waya süka eein süpüla woʼuraajüin nümüin Jeʼwaa? (2) ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla nusouktüin shiʼipajee tü wachuntakat nümüin? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 9.)\\n10 ¿Kasa naainjaka wanee wayuu yooteere chi nüchonkai nümaa? Akatatshi nia kaʼi süpüla yootuin nia nümaa chi nüchonkai. Suluʼujee tia, nütüjaa aaʼu kasain suluʼuin naaʼin chi nüchonkai. Akaataajaʼa wakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa, aishii maʼin waya nüpüla. Woʼuraajapa nümüin Jeʼwaa, jülüjüsü naaʼin tü wanüikikat. Talatüsü maʼin waaʼin süka eein süpüla yootuin waya nümaa Jeʼwaa.\\n11 Talatüshii maʼin waya süka eein süpüla woʼuraajüin nümüin Jeʼwaa. Suluʼujee tia, eeshii süpüla yootuin waya nümaa waneepia. Süka naʼaleewain waya, naapüin tü wanüikikat woʼuraajapa nümüin. Suluʼu tü pütchikat waneesia, waashajaa achikirü Taylene. Saashin shiaka, eesü süpüla waküjüin nümüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü suluʼukat waaʼin, jülüjeerü naaʼin wanüiki. Waküjapa nümüin Jeʼwaa tü alatakat wamüin, eeshi süpüla nusouktüin shiʼipajee tü wamakat nümüin sükajee tü sümakat wanee wetsiikulo suluʼuka tü Wiwüliakat, sükajee tü karalouktakalüirua eekat wamaʼana jee sükajee tü nümakat wanee wawala wamüin. Shiimainya naapüin wanüiki Jeʼwaa woʼuraajapa nümüin jee nnojotsü moʼuyaain nikii woulia. Mayaa, niiʼiyatüin wamüin sünain alin maʼin waya nüpüla.\\n12. ¿Jamüsü anaka wekirajaale sünain nanüiki na wayuu oʼuraajakana nümüin Jeʼwaa paala sümaiwa?\\n12 Wainma tü kasa watüjakat sünainjee nanüiki na wayuu oʼuraajakana nümüin Jeʼwaa paala sümaiwa. Anashii wekirajaale sünain tia soʼu tü ai waʼwaajakalü oʼu Maleiwa sümaa wapüshi. Anashii wekirajaale sünain jamüin nünüiki Jonás nümüin Maleiwa wanaa sümaa süleʼeruʼujachin nia wanee jime miyoʼushaata (Jon. 1:17–2:10). Wekirajaa sünain jamüin nünüiki Salomón nümüin Maleiwa wanaa sümaa kettaain tü Aʼwaajüleekat (1 Rey. 8:22-53). Eeshii süpüla wekirajaain sünain tü nümakat Jesuu namüin na nikirajüinkana süchiki tü oʼuraajaakat (Mat. 6:9-13, TNM). Wekirajaale sünain tia, aneerü wanüiki sünain oʼuraajaa. Oʼuraajüinjana waya waneepia. «Müleka masütaajule jia sünain achuntaa nümüin Maleiwa, aapüneerü wane anaa jümüin nütüma. [...] Jutateena waya suulia shapawaa aaʼin je suulia jülüjaa aaʼin kasa mojusü». Woʼuraajüle waneepia, talateerü waaʼin süka alin waya nüpüla Jeʼwaa (Filip. 4:6, 7).\\nNAAKAJIRÜIN WAYA MALEIWA SUULIA WAAINJALA\\n13. ¿Kasa weʼraka suluʼujee naakajirüin waya Maleiwa suulia waainjala?\\n13 Sükajee naakajirüin waya Jeʼwaa suulia waainjala, niiʼiyatüin wamüin yalapünaa sünain alin maʼin waya nüpüla. Suluʼujee tia, eesü süpüla katüin woʼu waneepia (1 Juan 4:9, TNM). Naashin Pablo, nnojorüleejaʼa nücheküin wanee wayuu ouktüin naaʼujee «wane wayuu aaʼinrakai süpüshua tu nuluwataakat anain Moisés». Eeshijaʼa süpüla eein wanee wayuu eekai nücheküin ouktüin naaʼujee «wane wayuu kamaneekai». Nüküjaleepajaʼa Pablo sünain alin maʼin waya nüpüla Jeʼwaa saaʼujee nüjütüin chi Nüchon aishikai nüpüla süpüla ouktüin nia saaʼu waainjala (Roma 5:6-8). Eeshii süpüla naʼaleewain waya Maleiwa saaʼujee naakajirüin waya suulia waainjala. Mayaa, niiʼiyatüin wamüin sünain alin maʼin waya nüpüla.\\n14, 15. (1) ¿Jamüsü nakuwaʼipa waneeinnua anoujashii sükajee naakajirüin naya Maleiwa suulia naainjala? (2) ¿Jameetka nakuwaʼipa na nnojoliikana aneekünüin süpüla chain naya iipünaamüin?\\n14 ¿Jamüsü nakuwaʼipa waneeinnua anoujashii sükajee naakajirüin naya Maleiwa suulia naainjala? Eeshii palitchon anoujashii eʼraka sünain alin maʼin naya nüpüla Jeʼwaa (Juan 1:12, 13; 3:5-7). Nükaaliinjain naya chi Naaʼinkai Maleiwa sünain ayaawataa saaʼu sünain nüchoinnapain naya Maleiwa (Roma 8:15, 16). Naashin Pablo, yaawashii na anoujashii oʼuneenakana «süpüla aluwatawaa wanaa nümaa Cristo chaa iipünaa» (Éf. 2:6). Mayaainjeʼe katayülin noʼu waneeinnua yaa Mmapaʼa, oʼuneenaʼaya naya chaa iipünaa süpüla kaʼikat süpüshuaʼa nutuma Jeʼwaa (Éf. 1:13, 14; Col. 1:5, TNM).\\n15 ¿Jameetka nakuwaʼipa na nnojoliikana aneekünüin süpüla chain naya iipünaamüin? Müleka kanourale naya sünain naakajirüin naya Maleiwa suulia naainjala, eeshii süpüla naʼaleewain naya Maleiwa. Nüchoinjeena naya Maleiwa mapa jee kateerü noʼu waneepia saaʼu tü Mmakat. Sükajee naakajirüin Jeʼwaa wayuu suulia saainjala, niiʼiyatüin sümüin wayuu süpüshuaʼa sünain alin maʼin naya nüpüla (Juan 3:16, TNM). Talatüsü waaʼin süka eein süpüla katüin woʼu waneepia nutuma Maleiwa suluʼu tü Paʼaraiisükat müleka waneepiale waya nümaa. Aitaʼaleeshiijaʼa waya nüpüla Jeʼwaa saaʼujee naakajirüin waya suulia waainjala. Suluʼujee tia, weeʼiyatüinjatü kojutüin shia wamüin.\\nWEEʼIYATA SÜNAIN ALIN WAPÜLA JEʼWAA\\n16. Jülüjüle waaʼin tü kasa niiʼiyatakat akajee Jeʼwaa sünain alin maʼin waya nüpüla, ¿jameerü wakuwaʼipa nünainmüin?\\n16 Watta saalii tü kasa niiʼiyatakat akajee wamüin Jeʼwaa sünain alin maʼin waya nüpüla. «Maleiwakalee, anataʼaleesüjaʼa tü kasa anasü jülüjakat paaʼin. Nnojotsü tountüin taküjüin süpüshuaʼa tü kasa anasü paainjakat süka wattain maʼin saalii. Wainmaleesia suulia tü jasai eekat mmapaʼa», müshi David (Sal. 139:17, 18, TNM). Jülüjüle waaʼin tü kasa niiʼiyatakat akajee Jeʼwaa sünain alin maʼin waya nüpüla, aijeechi maʼin nia wapüla jee aʼyataajeena waya süka süpüshuaʼa waaʼin nümüin.\\n17, 18. ¿Kasa waainjüinjatka süpüla weeʼiyatüin nümüin Jeʼwaa sünain alin nia wapüla?\\n17 Wanee kasa weeʼiyataka akajee sünain alin wapüla Jeʼwaa, shia talatüle waaʼin sünain aküjaa tü süchikikat Nuluwataaya (Mat. 24:14; 28:19, 20). Waneʼeya, shia waneepiale waya nümaa, jaʼitairü kasain alatüin wamüin (paashajeʼera Salmo 84:11 otta Santiago 1:2-5). Nütüjaa aaʼu Jeʼwaa jamüin waaʼin weʼrapa müliaa. Shiimain nükaaliinjeenain waya suʼunnaa tia, süka jamüin, alin waya nüpüla (Sal. 56:8).\\n18 Sünain ekirajaayakat tüü, aküjünüsü wamüin süpüshi tü kasa waainjüinjatkat süpüla weeʼiyatüin nümüin Jeʼwaa sünain alin nia wapüla. Aijeechi nia wapüla jülüjüle waaʼin tü kasa nukumalakat, wekirajaale sünain tü Wiwüliakat, woʼuraajüle waneepia süpüla aleewainjanain waya nümaa jee jülüjüle waaʼin tü kasa naainjakat süpüla naakajirüin waya suulia waainjala (1 Juan 2:1, 2). Waainjüle tia, wayaawateerü aaʼu sünain alin waya nüpüla Jeʼwaa jee aijeechi maʼin nia wapüla.\\nTü aakajiraakat: Shia tü naainjakat Jeʼwaa nükajee Jesuu süpüla taashinjanain waya nutuma suulia kaainjalaa jee ouktaa","num_words":3509,"character_repetition_ratio":0.076,"word_repetition_ratio":0.033,"special_characters_ratio":0.209,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10648.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Lengua wayuu: wanee tepichi pulusiashi sau wanee kai’i | Policía Nacional de Colombia\\nInicio › En Comunidad › Lengua wayuu: wanee tepichi pulusiashi sau wanee kai’i\\nNa pulusia chakana ayatain sulü tü fuerte de carabineros nünakat sulü tuü mmakat San Agustín nunakat ayatashi supula anainjanian otta talatuinjanain na tepichikana wanepia. Naya wanee tepichi ayuishi otta sulu wanee süpülajana ayuis “sin límite”, tu ayatalakat anasmai süka tayatain na pulüsiakana süpula talatüinjanain na tepichikana.\\nNamaa na nashikana, na tepichikana asheitüishi, otta talatüshi, eshi naya eraajuin amaa, eshia naya noulakuin nayatala na pulüsia ayatakana süma julüjain nain na makana süka shian nejenain sunain ayatawaa.\\nAshi makaa nain piama shiki (20) tepichi na ounakana sunain eraaja otta asheita namaa na pulüsiakana otta na amachrnkana, eshi naya eraajuin erü, naya seetsahakana pulüsia shüpüla enta sünain tu kassa mojus noikakat na kamauralikana.\\nApünüshü ekulü namuin na tepichikana otta na nashikana, talatatushi mai naya, kamalansü mai namuin namawaa na pulusiakana, kamalansü namüin kaliin naya wapula. Kapulanshi na tepichikana wapulaa, kojutshi wamuin otta kapulanshi sulü tü karaalouta miouskat.\\nAyatashi waya süpüla alewajirainjanain wayaa manaa napushua na wayukana.","num_words":303,"character_repetition_ratio":0.077,"word_repetition_ratio":0.027,"special_characters_ratio":0.164,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9638.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Laülaashii Jülüjaka Aaʼin na Anoujüshiikana namaiwa\\nAashajeʼennüsü tü karaloukta naluwataakat\\nAashajaashii «na Aluwataaushikana otta na laülaayuushiikana chajanakana Jerusalén» süpüla naneeküin wanee kasa nooʼopünaa napüshuaʼa na anoujüshii aluwataainjanakana nümaa Kürisüto (Aluwataaushikana 15:2). Süpüla naneeküin wanee kasa, nekirajaa anainrü tü Ashajuushikat otta jüüjüüshii naya nümüin chi naaʼinkai Maleiwa (Aluwataaushikana 15:25). Müsia nakuwaʼipa maaʼulu na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjüliikana Pütchi sainküin Mma.\\nEʼitaaushii süpüla naaʼinrüin tü nüchekakat Maleiwa. Shia naaʼinmaaka na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjüliikana Pütchi tü sümakat tü Wiwüliakat. Atüjüshii maʼin süpüleerua akumajaa sukuwaʼipa wanee kasa otta tü sü-nainpünaakat wanoula. Outkajaashii naya semaanawai süpüla naashajaain süchiki tü alatakat namüin na wawalayuukana sainküinpünaa tü mmakat. Nalatirüin tü sümakat tü Wiwüliakat sükajee tü karaloukta naluwataakat jee shiale nakajee na wawalayuu alapalaakana waaʼu otta waneeinnua wawalayuu. Sutuma naainjüin tia, wanaawasü tü jülüjakat waaʼin sümaa tü waainjakat (Aluwataaushikana 16:4, 5). Jee nakumaja akuwaʼipat tü kasa anakalü atuma wanoula, tü aküjaakat pütchi jee jülüjüsü naaʼin naneekia na wawalayuu eʼitaanüinjanakana sünain wanee aʼyatawaa.\\nJüüjüüshii naya nümüin chi naaʼinkai Maleiwa. Shia nachajaaka suʼuninnüin nakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa, chi aluwataakai saaʼu kasaka süpüshuaʼa otta Jesuu, chi wekiipüʼükai (1 Corinto 11:3; Éfeso 5:23). Nnojoishii naya shikiipüʼüin nupueulose Jeʼwaa, shia ‹keeʼireeka naaʼin süpüshua tü nüchekakat chi Anneetchonkai [Jesuu]›, maʼaka keeʼireein shia naaʼin napüshuaʼa na aluwataainjanakana nümaa (Alateetkat Mapeena 14:4). Kojutsü maʼin namüin na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjüliikana Pütchi sainküin Mma müleka woʼuraajüle naaʼu.\\n¿Jaralii na jülüjapuʼukana aaʼin na anoujüshiikana soʼu nükalia Jesuu?\\n¿Kasa naainjaka na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjüliikana Pütchi sainküin Mma süpüla suʼuninnüin nakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa?\\nPaashajeʼera Aluwataaushikana 15:1-35. Piʼreerü tü naneekakat na Laülaashii Jülüjapuʼukana Aaʼin na Anoujüshiikana sükajee tü Ashajuushikat otta chi naaʼinkai Maleiwa.","num_words":498,"character_repetition_ratio":0.092,"word_repetition_ratio":0.045,"special_characters_ratio":0.18,"stopwords_ratio":0.004,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10235.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Nuunejaain pia Maleiwa süpüla naʼaleewain pia\\nEKIRAJAAYA 1 Nuunejaain pia Maleiwa süpüla naʼaleewain pia\\nEKIRAJAAYA 2 Maleiwa nia anaka maʼin süpüla paʼaleewain\\nEKIRAJAAYA 3 Piʼraajüinjachi Maleiwa\\nEKIRAJAAYA 4 Tü paainjüinjatkat süpüla piʼraajüin Maleiwa\\nEKIRAJAAYA 5 Na naʼaleewainkana Maleiwa suluʼujeena tü paraiisükat\\nEKIRAJAAYA 6 ¡Alüʼütsü tü paraiisükat!\\nEKIRAJAAYA 7 Tü alatakat sümaiwa saapirüin waya\\nEKIRAJAAYA 8 ¿Jaralii na nüʼünüükana Maleiwa?\\nEKIRAJAAYA 9 ¿Jaralii na naʼaleewainkana Maleiwa?\\nEKIRAJAAYA 10 ¿Jarat tü iküleesia shiimainkat?\\nEKIRAJAAYA 11 Piyoukta tü iküleesia nnojotkat shiimain\\nEKIRAJAAYA 12 ¿Kasa alataka wamüin ouktapa waya?\\nEKIRAJAAYA 13 Mojusü aainjaa tü naaʼinrakat na outshiikana\\nEKIRAJAAYA 14 Maainjüinsalii kasa mojusü na naʼaleewainkana Maleiwa\\nEKIRAJAAYA 15 Aainjüshii kasa anasü na naʼaleewainkana Maleiwa\\nEKIRAJAAYA 16 Piiʼiyata alin püpüla Maleiwa\\nEKIRAJAAYA 17 Süpüla kaʼaleewain pia aleewa pia palajana\\nEKIRAJAAYA 18 ¡Aleewa pia waneepia nümaa Maleiwa!\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Abjasio Afrikáans Albanés Alijunaiki Amárico Armenio Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bassa de Camerún Bassa de Liberia Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Becol Boulou Camboyano Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Cingalés Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Danés Duala Efik Embunda Endebele Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Francés Futunés oriental Ga Garífuna Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hausa Hebreo Hiligaynon Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ilocano Indonesio Inkülee Isoko Italiano Japonés Kiniaruanda Kirguís Kisi Krío Kwanyama Lao Lengua de señas argentina Lengua de señas costarricense Lengua de señas ecuatoriana Lengua de señas mexicana Lengua de signos española Lenguaje de señas alemán Lenguaje de señas austríaco Lenguaje de señas checo Lenguaje de señas chino Lenguaje de señas cubano Lenguaje de señas filipino Lenguaje de señas finlandés Lenguaje de señas ghanés Lenguaje de señas griego Lenguaje de señas guatemalteco Lenguaje de señas holandés Lenguaje de señas húngaro Lenguaje de señas indonesio Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas mozambiqueño Lenguaje de señas neozelandés Lenguaje de señas panameño Lenguaje de señas paraguayo Lenguaje de señas peruano Lenguaje de señas portugués Lenguaje de señas rumano Lenguaje de señas ruso Lenguaje de señas tai Letón Lhukonzo Lituano Luganda Luo Malgache Mapudungún Medumba Mizo Navajo Nengone Nias Niueano Noruego Náhuatl de Guerrero Oromo Panjabí Polaco Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Rarotongués Romaní del norte de Grecia Romaní del sur de Grecia Rumano Runyankore Ruso Rutoro Sarnami Serbio Setsuana Shona Shuar Sidama Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tojolabal Tongano Totonaco Tsonga Tsotsil Turcomano Tuvaluano Twi Ucraniano Uhobo Urdu Uzbeko Uzbeko (alfabeto latino) Wallisiano Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zandé Zapoteco de Lachiguiri Zulú Árabe\\nAleeweeshi Maleiwa pümaa. ¿Pütüjaa aaʼu eein süpüla naʼaleewain pia chi Miyoʼushikai saaʼu tü kasakat süpüshuaʼa? Abraham wayuu nümaiwajachi naʼaleewainshi Maleiwa (Santiago 2:23). Saashin tü Wiwüliakat eeshii waneeinnua tooloyuu otta jieyuu kamaʼanashii kasa anasü süka naʼaleewain naya Maleiwa. Watta saalii wayuu maaʼulu aleewashii nümaa Maleiwa. Eesü süpüla püinküin shia.\\nAleewaa nümaa Maleiwa anasü maʼin suulia aleewaa sümaa wayuu. Ayatüsü naainjüin Maleiwa tü nümakat namüin na naʼaleewain aainjakana kasa lotusü (Aluwataaushikana 7:9, 10; 2 Pedro 2:7). Aleewaa nümaa Maleiwa anasü maʼin suulia washirüü. Ouktapa na washinnuukana, naata na wayuu kamüinkana tü nanneetsekat. Aluʼusaʼa na aleewakana nümaa Maleiwa eesü namaʼana wanee kasa kojutusü nnojotka süpüla süsütünüin noulia (Mateo 6:19).\\nEeshii eeka nnojoluin nacheküin pikirajaain nüchiki Maleiwa. Eesü naainjüle shia na paʼaleewainkana otta na püpüshikana (Mateo 10:36, 37). Maʼaka eere wanee asirajaka püka jee neimmolojuin pia, püsakiraa paaʼin: «¿Jarai chi talatüinjachikai tatuma, Maleiwa nayataapa na wayuukana?». Müleka pümünüle amüin: puuʼulaa suulia ekaa, ¿paainjeerü? Nnojo. Süpüla katüin woʼu eküinjana waya. Müsia, eesü süpüla katüin poʼu waneepia nutuma Maleiwa. Sutuma tia, ayata pia sünain ekirajawaa otta piyaawatüin pukuwaʼipa süpüla aleewain pia nümaa Maleiwa ooʼulaka nnojo puuʼulaain natuma na waneeinnua (Juan 17:3).","num_words":1310,"character_repetition_ratio":0.133,"word_repetition_ratio":0.01,"special_characters_ratio":0.17,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8358.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Mateo 5 | GUC Bible | YouVersion\\nNa anakuaippaliikana naashin Jesús\\n1Ni'rapa Jesús tü wattakat saalin wayuu antakat nünainmüin, o'unüshi nia saa'umüin wane namüna süpüla ekirajaa naya. Je nüikkalaapa, arütkaashii na nikirajüinkana nünainmüin. 2Nu'ttakalaka sünain ekirajaa tü wattakat saalin wayuu sünain maa namüin:\\n3“Anata'aleeshiija'a ma'i jia e'rakana sünain che'ojaain chi Maleiwakai jümüin,\\nsüka jikeroteenain chamüin eere nuluwataain.\\n4Anata'aleeshiija'a ma'i jia a'yalajakana nümüin Maleiwa saa'u jaainjala,\\nsüka jümülianneenain nütüma.\\n5Anata'aleeshiija'a ma'i jia nnojoliikana pülain aa'in nuulia Maleiwa,\\nsüka saapüneerüin jümüin tü kasa anasü nüsülajeekat.\\n6Anata'aleeshiija'a ma'i jia kachiiruakana aa'in aa'inraa tü anasükat,\\nsüka nükaaliijain jia Maleiwa süpüla juuntüin jaa'inrüin.\\n7Anata'aleeshiija'a ma'i jia amüliajüliikana wayuu,\\n8Anata'aleeshiija'a ma'i jia ulekana aa'in,\\nsüka ji'reechin Maleiwa.\\n9Anata'aleeshiija'a ma'i jia akaaliijakana na juwalayuukana süpüla anajiraainjanain naya,\\nsüka ji'nnaajüneenain sünain nüchooin jia Maleiwa.\\n10Anata'aleeshiija'a ma'i jia müliakana aa'in sütüma wayuu saaliijee jaa'inrüin tü nüchekakat Maleiwa jüpüleerua,\\n11“Anata'aleeshiija'a ma'i jia müleka shi'rüle wayumüin wayuu jümüin saaliijee jünoujain tanain, müleka shime'erainparale jia je müleka jaashajaanüle sünain mojuin pütchi jüchiki. 12Meerü jukuaippa aka nakuaippa na nünüikimaajanakana Maleiwa paala sümaiwa sünain ne'nnüin amüin natüma na jutuushikanairua. Otta jiakana so'u tü ka'i mülieenakat o'u jia sütüma wayuu, talata jia süka süpüshua jaa'in, süka jütüjaain naa'u chi Maleiwakai sünain nüsülajüinjatüin kasa anashaatakat jümüin chaa iipünaa eere nia”, nümakalaka Jesús namüin.\\nJaloulinjana naya sümüin wayuu\\n13“Jiakana, müshii aka jia saa'in ichii jalouikat sümüin wayuu süpüshua. Maa aka nnojolüin sümojujaain asalaa sütüma ichii, akaainjana jia sümüin tü wayuukolüirua süpüla nnojolüinjatüin koo'omüin ma'i saainjala. Otta müleka me'ejüle tü ichiikat, nnojoleerü kasain saamüin sümüin wayuu. Ojotünüsü ne'e anouipa'a süka nnojolüin anain süpüla ekünaa je süpüla shiküin mürüt. Akaajaa chi wayuu eekai nnojolüin noonooin sümaa tanüiki, nnojoleerü kasain naamüin tamüin.\\n14“Müshii aka jia saa'in wane anakia, süka shiyaawatüinjatüin saa'u tü shiimüinkat wayuu jütüma. Maa aka ja'yain wane pueulo iipünaa saa'u namüna, akaajaa jiakana sünain jii'iyatüin tü shiimüinkat waneepia sümüin wayuu. 15¿Jalasü e'itaanüin wane luusa shipejaanüle? ¿E'itaanüsü cheje suupünaa wushu? Nnojo. E'itaanüsü eere süpülee luusa süpüla sünaküinjatüin kasa süpüshua. 16Akaajaa jiakana, müleka jaa'inrüin waneepia tü anasükat su'upala wayuu. Je sükajee ne'rüin tü kasa anasü jaa'inrakat, nayaawateerü aa'u nukuaippa Maleiwa je na'waajeechin nia.\\nNnojoleerü aja'ttüin tü nünüikikat Maleiwa\\n17“¿Antüshi taya jaajüin süpüla sümalajaainjatüin tatüma tü nuluwataakat anain Moisés oo'ulaka tü nashajakat na nünüikimaajanakana Maleiwa? Nnojo. Shia tantaka apüla takaaliijain jia süpüla joonooinjanain sümaa tü nümakat Maleiwa. 18Shiimüin tü tamakat jümüin: Tü mmakat je tü kasa chakat iipünaa, aja'lajaweerü so'uweena wane ka'i. Otta tü nünüikikat chi Maleiwakai ashajünakat paala nütüma Moisés, nnojoleerü aja'ttüin waneeshikaiyaaje no'u pütchi sünainjee wane'ere'eya shikeraajapa süpüshua tü süküjakat achiki. 19Chi wayuu eekai moonooin sümaa tü pütchi aluwataanakat anain nütüma Moisés, ja'itairü waneeshikaije ne'e pütchi shiyouktünüle nütüma, otta nikirajüle wayuu sünain moonooloinjanain naya sümaa, mojuteechi nia cha'aya eere nuluwataain Maleiwa. Akaajaa chi oonookai sümaa tü nuluwataakat anain, sümaa nikirajüin sünain, kojuteechi nia cha'aya. 20Tamüshii paala jia: Müleka nnojorule jülatüin sünain anain jia noulia na fariseokana oo'ulaka na karalouktamaajanakana sünain jikeraajüin tü nüchekalakat chi Maleiwakai jüpüleerua, shiimüin sünain nnojoleenain ekerolüin jia cha'aya eere nuluwataain Maleiwa.\\nNüchiajaain Jesús na wayuukana suulia jashiee\\n21“Ji'raajüin tü nümapü'ükat Moisés namüin na jutuushinuukana sümaiwa paala, tü makat mayaa: ‘Nnojo pu'utüin saa'in wayuu. Je chi o'utakai saa'in wayuu, shiimüin sünain kasalajaneerüin nümüin tü naa'inrakat’. 22Otta tanüiki tayakai joolu'u jümüin, müsü mayaa: Chi eekai naashichijaain nümüin wane nuwala, shiimüin sünain kasalajaneerüin nümüin tia nütüma Maleiwa. Otta müshia chi eekai ni'rüin wayumüin süka nünüiki nümüin wane nuwala, shiimüin sünain kasalajaneerüin nümüin tia natüma na laülaayuukana. Otta müshia chi eekai mojuin nünüiki nümüin wane nuwala sünain ‘maa'in aa'inchi pia’ sünain nümüin nümüin, eesü süpüla nujutüneechin so'umüin tü sikikat eere süpülee tü ouktüsükalüirua.\\n23“Sükajee tüü, wanaa sümaa püsülajüin kasa nümüin Maleiwa eere süpülee asülajaa, müleka sotüle paa'in sünain mojuin nünüiki pümüin wane puwala, 24anakaja müleka püpütüle tü püsülajüinjatkat yaala sü'ütpa'a tü süpüleekat asülajaa süpüla pu'unüinjachin nünainmüin chi puwalakai süpüla pukumajiraain sukuaippa nümaa. Je süchikijee, ale'eja meechia pia süpüla asülajaa nümüin Maleiwa.\\n25-26“Müleka kaainjarale pia nuulia wane puwala, acheküshi pütüjamaatüin pünüiki nümüin süpülapünaa nuluwataain wane pütchipü'ü pünainmüin suulia kojutajüin püpüleerua.\\nNüchiajaain Jesús na wayuukana suulia yarüttaa aa'in\\n27“Ji'raajüin tü nümapü'ükat Moisés namüin na jutuushinuukana sümaiwa paala, tü makat mayaa: ‘Nnojo püma'üjaain sümaa wayuu nnojotkat pu'wayuusein otta nnojoikai pu'wayuusein’. 28Otta tanüiki tayakai joolu'u jümüin, müsü mayaa: Chi eekai niirakaain sümüin wane jierü sümaa kee'ireein naa'in ama'üjirawaa sümaa, shiimüin sünain kaainjalain nia wanaa nümaa eekai nüma'üjaain sümaa wayuu nnojotkat nu'wayuusein. 29Jalia pia suulia kaainjalaa sükajee tü kasa pi'rakat. Anasüje ne'e amüloulire puulia waneesia po'u suulia pikerolüin chamüin Hadesmüin sümaa tü piamasükat po'u, chaa eemüinjachire pujutünüin eere süpülee tü ouktüsükalüirua. 30Jalia pia suulia kaainjalaa pia sükajee tü kasa paa'inrakat süka pajapü. Anasüje ne'e amüloulire puulia waneesia pajapü suulia pikerolüin chamüin Hadesmüin sümaa tü piamasükat pajapü, chaa eemüinjachire pujutünüin eere süpülee tü ouktüsükalüirua.\\nNüchiajaain Jesús suulia oo'ulawaa suulia a'wayuusee\\n31“Ji'raajüin tü nümapü'ükat Moisés namüin na jutuushinuukana sümaiwa paala, tü makat mayaa: ‘Müleka nücheküle wane wayuu süpüleerua nuu'ulaain suulia tü nu'wayuusekat, che'ojaasü nüshajüin wane karaloukta aapiria tü nu'wayuusekat sünain nuu'ulaainjatüin shia’. 32Otta tanüiki tayakai joolu'u jümüin, müsü mayaa: Chi eekai nuu'ulaain suulia nu'wayuuse, sümaa nnojolüin süma'üjiraasüin nümaa wane wayuu naata nuulia, ni'rala wayumüin sümüin. Süka jamüin, müleka ka'wayuusere tü jietkat süchikua, kaainjalasü. Je kasalajaneerü sümüin süma'üjaain nümaa chi jekechikai su'wayuusein. Akaajaa chi wayuu ka'wayuusekai tü jierü oo'ulaaushitkat, kaainjalashi nia'aya, je kasalajaneerü nümüin nüma'üjaain sümaa tü jierü oo'ulaaushitkat.\\nPansaainjatü nanüiki waneepia\\n33“Ji'raajüin tü nümapü'ükat Moisés namüin na jutuushinuukana sümaiwa paala, tü makat mayaa: ‘Müleka pümüle nümüin Maleiwa, “Pansaasü tanüiki pümüin”, anasü müleka pikeraajüle shia’. 34Otta tanüiki tayakai joolu'u jümüin, müsü mayaa: Anakaja müleka lotüle pünüiki waneepia sümüin wayuu süpüshua sünain nnojolüinjachin püküjain alawaa. Nnojo ne'e shiainjatüin pansaakat o'u pünüiki o'upalaa, maa aka su'upala tü kasa chakat iipünaa eere Maleiwa, süka chain nuluwataain Maleiwa, 35maa aka su'upala tü kasa yaakat mmalu'u, süka shiain akumajuushin nütüma Maleiwa, maa aka su'upala tü kasa chakat sulu'u Jerusalén, süka shiain nepiain na wayuu aluwataaushikana nütüma Maleiwa, 36je maa aka pükajiraa piakai saa'u laülaain pia pümüiwa. 37Müleka paa'inrüinjatüle wane kasa, ‘Aa’ meeshi ne'e pia. Je müleka nnojolüinjatüle paa'inrüin shia, ‘Nnojo’ meeshi ne'e pia. Atüjaaneena aa'u jia sünain pansaain jünüiki sükajee tia. Chi eekai nikirajüin naata suulia tüü, nia chi Kama'üraikai.\\nAchiajaanüshii naya suulia pasalawaa\\n38“Ji'raajüin tü nümapü'ükat Moisés namüin na jutuushinuukana sümaiwa paala, tü makat mayaa: ‘Müleka saa'innüle wane kasa mojusü pümüin, anakaja müleka paa'inrüle shia sümüin tü aa'inrakat pümüin. Maa aka chi wayuu eekai niyu'lüin so'u wane wayuu, anasü shiyu'nnüle no'u. Je maa aka chi wayuu eekai niyuutüin sai wane wayuu, anasü shiyuutünüle nai’, makat. 39Otta tanüiki tayakai joolu'u jümüin, müsü mayaa: Nnojo kee'ireein paa'in pasalawaa. Müleka süshe'etünüle pu'upünaa sütüma wane wayuu e'rülü wayumüin, anasü müleka nnojorule püchekajüin shia. Shia anaka alu'u müleka pujununtaale süpüla süshe'etünüin tü wane'e. 40Je müleka süchuntünüle pümüin wane püshe'in saa'u paainjala, anasü müleka paapaleere tü sutujunakat. 41Je müleka püta'ünnüle süpüla e'ikaa wane chisoui waneemüin kilómetro, anasü müleka pi'ikale'ere piama kilómetro. 42Je nümüin eekai che'ojaain kasa nümüin, püsülaja nümüin. Nnojo je'iyein pia nuulia.\\nEkirajünüshii sünain alinjanain na na'ünüükana napüla\\n43“Ji'raajüin tü nümapü'ükat Moisés namüin na jutuushinuukana sümaiwa paala, tü makat mayaa: ‘Anashii aire jüpüla na jüpüshi judíokana. Otta na jü'ünüükana, anashii kanainre jaa'in naya’. 44Otta tanüiki tayakai joolu'u jümüin, müsü mayaa: Anashii aire jüpüla na jü'ünüükana. Je anashii juchuntüle nümüin Maleiwa naa'u na e'rüliikana wayumüin jümüin 45süpüla ji'nnaajünüinjanain sünain nüchooin jia Maleiwa chakai iipünaa, süka nüntirüin nuwarala chi ka'ikai je nü'itirüin tü juyakat sünainmüin wayuu eekai kaainjaralin je eekai anamiain. 46Müleka aire ne'e jüpüla tü wayuu aikat apüla jia, shia ne'e saa'inraka wayuu süpüshua. Mayaashiije kaainjaraliin naya, aisü napüla wayuu aikat apüla naya. 47Je müleka jüsaküle ne'e na juwalayuukana namüiwa, shia ne'e saa'inraka wayuu süpüshua. Aa'innüsü tia natüma na manoujainsaliikana. 48Otta jiakana, anasü müleka aire wayuu süpüshua jüpüla maa aka naa'in chi Maleiwakai sünain alin shia nüpüla süpüshua.\\nLearn More About Tü Nüchikimaajatkat Jesucristo","num_words":2230,"character_repetition_ratio":0.059,"word_repetition_ratio":0.064,"special_characters_ratio":0.179,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5257.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Puusüteerü anain ya'ayaa tü karaloʼutairua nakumajakat na Aküjaliikana pütchi nüchiki Je'waa sulu'u kojuyasü anüikii.\\nSüpüla püshakatirüin wanee karaloʼuta, piʼitaa clic sünain jw.org.\\nWaneirua anüikii jeketü: Makhuwa-Meetto, Tyrewuju, Wolof\\nMietkuloʼu, maatsoʼu 20\\nNnojo paashichijaain süpüla aaʼinraa kasa mojusü (Sal. 37:8).\\nEeshii wayuu eekai kaashichijaaraliin jee airuʼutsü sümaa kashüülain nanüiki. Müliasü saaʼin napüshi na wayuu makana akuwaʼipa. Nnojoliinjana waya wayuuin kaashichijaaraliin, nnojoluinjatü airuʼuluin wanüiki jee nnojoliinjana waya kaʼwoorojaaraliin saashin tü Wiwüliakat (Éf. 4:31). Süka jamüin, kachajaalasü wayuu sutuma tia akuwaʼipaakat. Mayaapejeʼe nnojoluin mojuin tia namüin na wayuukana, watüjaa aaʼu mojutuin Maleiwa sünainjee. Müshiijeseʼe wainmainnain na anoujashii eeʼiratakana akuwaʼipa (Col. 3:8-10). Wanee kasa mojusü keejiapuʼuka wamüin shia tü aküjaakat alawaa. Maaʼulu, wainma na aküjakana naʼalain süpüla nnojoluin nawalaajüin tü nneerü nachekajakat na sülaülashiikana mma jee süpüla nnojoluin nasoutuin saaʼu naainjala. Aluʼujasaʼa Jeʼwaa, nüküjain tü shiimainkat waneepia (Sal. 31:5). Müshiijeseʼe waküjainjanain tü shiimainkat waneepia, nnojoishii waya aküjiraainjanain alawaa (Éf. 4:25; Col. 3:9). Waküjainjatü tü shiimainkat jaʼitaina weʼrüin japülii jee jaʼitairü nnojoluin anain wakuwaʼipa saaliijee aaʼinraa tia (Prov. 6:16-19). w17.08 18 püt. 12; 19 püt. 13; 20 püt. 15\\nJueewoʼu, maatsoʼu 21\\nMoulajüinsat nünüiki (Sal. 147:15).\\nMaaʼulu yaa, nuʼunirüin Jeʼwaa wakuwaʼipa sükajee tü Wiwüliakat. Naashin chi salmistakai, «antamaatüsü tü nünüikikat» Jeʼwaa wanainmüin. Alatüsü tia wanaa sümaa nüküjain Jeʼwaa wamüin tü waaʼinrajatkat wanaa sümaa choʼujaain maʼin shia wamüin. Anasü maʼin wakuwaʼipa sutuma tü pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat, tü karaloʼutairua naapakat wamüin chi achepchieekai, sutuma tü ojuʼitakat suluʼu JW Broadcasting, tü eʼitaanakat suluʼu jw.org, anasü maʼin wakuwaʼipa natuma na laülaashiikana jee natuma na wawalayuukana (Mat. 24:45, TNM). ¿Aashin nüküjamaatüin Jeʼwaa wamüin tü waaʼinrajatkat maʼaka nümüin chi salmistakai? Nütüjaa aaʼu chi salmistakai nayain neʼe nüneeküin Jeʼwaa na israeliitakana sainküinjee mmakat süpüshuaʼa süpüla naapüin namüin «tü nünüikikat» jee «tü nuluwataakalü anain» (Sal. 147:19, 20). Maaʼulu yaa, wayaʼala neʼe nüneekaka Jeʼwaa süpüla weʼnnaajünüin sükajee tü nünüliakat. Kojuteesü tia wamüin otta kojuteesü wamüin weʼraajüin nukuwaʼipa Jeʼwaa, nuʼunirüin wakuwaʼipa sükajee tü Wiwüliakat otta kojuteesü wamüin naʼaleewain waya. Wanaawasü waaʼin nümaa chi ashajakai Salmo 147, wainma kasa waʼwaajüinjachika aaʼujee Jeʼwaa otta watütüleʼerüinjatka aaʼujee wayuu süpüla saaʼinrüinjatüin tia. w17.07 19 püt. 15; 20 püt. 16, 18\\nPiennoʼu, maatsoʼu 22\\nWanaa sümaa surulaalüin nia, nnojoishi aaʼinraʼain müin wane kasa naatajatü suulia tü niʼyataainkat, süka naaʼinreein tü talatakat atüma naaʼin chi nülaülashikai (2 Tim. 2: 4).\\nNashatüin tia maaʼulu na wattakana naalii aküjalii pütchi otta alatüshii suulia wanee miyon na aʼyataakana waneepia nümüin Jeʼwaa. Nnojotsü kachiiruain naaʼin tü kasa oikaanakat sainküin mma jee nnojotsü nashatüin nakuwaʼipa na manoujainsaliikana. Sotusü naaʼin waneepia tü pütchi makat mayaa: «Chi wayuu achajaakai aʼanapajaa, achepchieechi nutuma chi wayuu aʼanapajirakai» (Prov. 22:7, TNM). Shia keeʼireeka naaʼin Satanaa waneepiainjanain waya sünain tü oikawaakat jee ayaʼlaajaa kasa. Eeshii eekai nachuntuin nneerü suluʼu wanko süpüla ayaʼlajaa piichi, kemion, süpüla nekirajaain suluʼu eʼikülee miyoʼu jee süpüla naainjain wainmain kasa shikiira kasaalüin naya. Nnojorüle eejüin waaʼin sünain tü waaʼinrajatkat, eeshii süpüla kojuyaalakuʼu wamüin soʼu wainma juya. Aluʼusaʼa kekiire waya, nnojoleerü kachiiruain waaʼin kamaʼanaa wainma korolo, nnojoleena waya ojuyaajüin nneerü otta nnojoleerü amülain tü nneetkat watuma. Waaʼinrüle tia, taasheena waya süpüla aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa, nnojoleena süchepchiain waya oikawaa jee ayaʼlajaa kasa (1 Tim. 6:10). w17.07 6 püt. 13","num_words":944,"character_repetition_ratio":0.051,"word_repetition_ratio":0.002,"special_characters_ratio":0.215,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9224.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Süpüla kaʼaleewain pia aleewa pia palajana\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Abjasio Afrikáans Albanés Alijunaiki Amárico Armenio Bassa de Camerún Bassa de Liberia Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Becol Boulou Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Cingalés Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Danés Duala Efik Embunda Endebele Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Francés Futunés oriental Ga Garífuna Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hausa Hebreo Hiligaynon Hmong (blanco) Holandés Húngaro Ilocano Indonesio Inkülee Italiano Japonés Kiniaruanda Kirguís Kisi Krío Kwanyama Lengua de señas argentina Lengua de señas costarricense Lengua de señas ecuatoriana Lengua de señas mexicana Lengua de signos española Lenguaje de señas austríaco Lenguaje de señas checo Lenguaje de señas cubano Lenguaje de señas filipino Lenguaje de señas finlandés Lenguaje de señas ghanés Lenguaje de señas griego Lenguaje de señas guatemalteco Lenguaje de señas holandés Lenguaje de señas húngaro Lenguaje de señas indonesio Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas mozambiqueño Lenguaje de señas neozelandés Lenguaje de señas panameño Lenguaje de señas paraguayo Lenguaje de señas peruano Lenguaje de señas portugués Lenguaje de señas ruso Lenguaje de señas tai Letón Lhukonzo Lituano Luganda Luo Malgache Mapudungún Medumba Mizo Nengone Nias Niueano Noruego Náhuatl de Guerrero Oromo Panjabí Polaco Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Rarotongués Romaní del norte de Grecia Romaní del sur de Grecia Rumano Runyankore Ruso Rutoro Sarnami Serbio Setsuana Shona Shuar Sidama Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tongano Totonaco Tsonga Tsotsil Turcomano Tuvaluano Twi Ucraniano Uhobo Urdu Uzbeko Uzbeko (alfabeto latino) Wallisiano Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zandé Zapoteco de Lachiguiri Zulú Árabe\\nTü aleewaakat sünainjeesü alin wapüla wayuu. Pütüjapa maʼin nüchiki Jeowa, aijeechi maʼin püpüla ooʼulaka aʼyataweejeerü maʼin paaʼin nümüin. Sutuma tüü, püchekeerü nikirajüin pia Jesucristo (Mateo 28:19). Eeshi süpüla paʼaleewain Maleiwa waneepia naʼakale pia na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeowa. ¿Kasa paainjüinjatka süpüla naʼakain pia?\\nPiiʼiyata alin püpüla Maleiwa sükajee jaa pümüin sümüin tü nuluwataakat anain. «Müleka waaʼinrüle tü nuluwataakat anain waya chi Maleiwakai, shiimüin alin nia wapüla. Je tü nuluwataakat anain waya, nnojotsü isain wachiki.» (1 Juan 5:3.)\\nPaainja tü pikirajaakat anain. Sukuwaʼipa pütchikat tüü niiʼiyatüin Jesús süka nakuwaʼipa piamashii wayuu. Chi palajaikai kekiishi maʼin, nukumajüin nipia saaʼu wanee ipa miyoʼu otta chi wanee nukumajüin shia saaʼu tü jasaikat. Wanaa sümaa süʼitüin wanee juya wawaimaajatü tü piichi akumajuushikat saaʼu tü ipa miyoʼukat nnojotsü ojuttuin akatsaʼa tü akumajuushikat saaʼu tü jasaikat ojuttusü. Naashin Jesús na wayuu aapajakana tü nikirajakat müshii aka naaʼin chi wayuu akumajakai nipia saaʼu tü ipa miyoʼukat. Otta na aapajakana tü nikirajakat sümaa nnojoluin naainjüin shia müshii aka naaʼin chi akumajakai nipia saaʼu tü jasaikat. ¿Nanainjee na piamashiikana wayuu jarai chi püshateekai akuwaʼipa? (Mateo 7:24-27.)\\nPaapa paaʼin nümüin Maleiwa. Eesü süpüla paainjüin shia wanaa sümaa püküjüin nümüin Jeowa paainjeein waneepia tü keeʼireekat naaʼin. Müleka paainjüle shia piiʼiyatüin nikirajüin pia Jesucristo (Mateo 11:29).\\nPuwoutisaaja. «Puwoutisaajitpa [Puwoutisaaja] otta puchunta nümüin Maleiwa motüinjatüin naaʼin paainjala je nuʼlojooinjatüin shia puulia.» (Aluwataaushikana 22:16.)\\nPiʼyataa nümüin Maleiwa süka süpüshuaʼa paaʼin. «Je süpüshua tü jaaʼinrakat, jaaʼinra shia süka süpüshua jaaʼin. Soto jaaʼin sünain niain jiʼyataain amüin chi Senyotkai [Jeowa, NM], nnojotsü sümüinjatüin wayuu neʼe.» (Colosas 3:23.)\\nPütüjaajeerü aaʼu jamüin noutkajaaka na aküjüliikana pütchi otta kasain paainjüinjatüin süpüla pürütkaain nünainmüin.","num_words":1179,"character_repetition_ratio":0.099,"word_repetition_ratio":0.007,"special_characters_ratio":0.17,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8695.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Chi Sümaleiwasekai wayuu eekai katüin soʼu | Pürütkaa nünainmüin Maleiwa\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Talatüinjatü waaʼin sünain waʼyataain\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Kasa talateetka atuma paaʼin sünain piʼyataain?\\nNnojo yaletüin waaʼin, wamüliaja wayuu maʼaka naaʼin Jesuu\\nYalayala waaʼin jee waaʼinra tü anasükat maʼaka naaʼin Jesuu\\nAküjünüsü pütchi nüchiki Jeʼwaa sainküin mmakat süpüshuaʼa\\nNia Jeʼwaa oʼunitka sukuwaʼipa tü waʼyataainkat nümüin\\nNünaajaapa wanee anoujashi, anainjatü sukuwaʼipa tü aainjünakat nüka\\nDRAW CLOSE TO GOD Chi Sümaleiwasekai wayuu eekai katüin soʼu\\n¿Nashajalache na wayuu kekiikana maʼin tü Wiwüliakat?\\nAapiria Wayuu | Peʼureeroʼu 2015\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Azerí Becol Birmano Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hebreo Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kikuyu Kiluba Kiniaruanda Kirguís Kwangalí Lingala Lituano Malgache Ngäbere (o guaymí) Noruego Oromo Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Polaco Portugués Quechua boliviano Rumano Ruso Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Sueco Tagalo Tahitiano Tai Telugu Tigriña Tsonga Turco Twi Ucraniano Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\n¿Nuuʼuleʼereetche Maleiwa mapa tü ouktaakat? Jamüsüsaʼa shia. Nia pülaleekaʼaya Maleiwa suulia kasa eekai eein. (1 Corinto 15:24-26; Éxodo 6:3.) Müiria nnojoluin ouktaa süka nüsoʼireʼerüinjatüin saaʼin Maleiwa tü ouktüsükalüirua. Naainjeerü tia Paʼaraiisüpa tü mmakat. * ¿Jamüshii wanoujainjanaka sünain tia? Süka nüküjüin shia Jesuu, chi Nüchonkai Maleiwa. (Paashajeʼera Mateo 22:31, 32.)\\nAnuu nünüiki Jesuu namüin na saduceokana: «Jia manoujainsaliikana sünain susoʼiraainjatüin saaʼin wayuu, soto jaaʼin tü nümakat chi Maleiwakai namüin na jutuushinuukana ashajünakat paala sünain maa: ‹Tayakai, Nümaleiwasekai Abraham, Nümaleiwasekai Isaac, Nümaleiwasekai Jacob›, müshi. Tamüshii paala jia: Chi Maleiwakai, nnojoishi Sümaleiwasein wayuu ouktüsü. Sümaleiwase eekai katüin soʼu». Shia nüküjaka Jesuu tü nümakat Jeʼwaa nümüin Moisés soʼu juyaka 1514 süpülapünaa wakalia. Tia shia wanaa sümaa yootuin Maleiwakai nümaa Moisés sükajee suuʼulia wanee wunuʼu chuwatüsü (Éxodo 3:1-6). Naashin Jesuu, shiimain nüsoʼireʼerüinjatüin Maleiwakai naaʼin na ouktüshiikana, mülejeʼe nümüin: «Tayakai, Nümaleiwasekai Abraham, Nümaleiwasekai Isaac, Nümaleiwasekai Jacob».\\nMüsüjaʼa nünüiki Jeʼwaa nümüin Moisés süka nütüjaain saaʼu nüsoʼireʼerüinjatüin naaʼin Abraham, Isaac otta Jacob, mayaainjeʼe kakaliainnain naya anaajaain. «Tayakai, Nümaleiwasepuʼukai», müsüjee nünüiki Jeʼwaa müleka isalejeʼe nüchiki nüsoʼireʼerüinjatüin naaʼin naya makana.\\nNaashin Jesuu, «chi Maleiwakai, nnojoishi Sümaleiwasein wayuu ouktüsü. Sümaleiwase eekai katüin soʼu». Müleka nnojoluinjatüle nüsoʼireʼerüin Jeʼwaa naaʼin Abraham, Isaac otta Jacob, niashije neʼe Sümaleiwasekai wayuu ouktüsü. Nnojoishijeʼe niain pülashin suulia kasa süpüshuaʼa. Isasüjeʼe neʼe nüchiki nüsoʼireʼerüin saaʼin wayuu.\\nNüküjüin Jesuu katüin noʼu nümüin Maleiwa Abraham, Isaac, Jacob otta napüshuaʼa na anaajaakana sümaa waneepiain naya nümaa (Lucas 20:38). Shiimain nüsoʼireʼerüinjatüin Jeʼwaa naaʼin na aʼyataapuʼukana nümüin, müshiijeseʼe müin katakai noʼu naya wayuukana nümüin (Roma 4:16, 17). Nnojoishii naya motuin naaʼin, nüsoʼireʼereerü naaʼin süntapa joo sükalia süpüla naainjüinjatüin tia.\\nNia pülaleekaʼaya Jeʼwaa suulia kasa eekai eein\\nSüsoʼiraapa saaʼin wayuu nutuma Maleiwa, ¿aashin piʼreein nachikuaʼa na püpüshikana? Soto paaʼin niain pülaleekaʼaya Jeʼwaa suulia kasa eekai eein. Nnojoishi jaralinjachin aawalüin Maleiwa suulia tü naainjüinjatkat. ¿Pücheküin pikirajaain sooʼomüin süchiki süsoʼiraainjatüin saaʼin wayuu eekai ouktüin? ¿Pikirajawee anainrü tü nukuwaʼipakat Maleiwa? Paainjüle tia, arütkaajeechi pia nünainmüin chi Sümaleiwasekai wayuu eekai katüin soʼu.\\nMateo 22-28 sünainmüin Marcos 1-8\\n^ par. 3 Pikirajaa sooʼomüin suluʼu tü karalouktakat ¿Kasa shikirajaka maʼin tü Wiwüliakat?, kapiitulo 7. Nakumajala na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa.\\nPeʼureeroʼu 2015 | Talatüinjatü waaʼin sünain waʼyataain\\nAAPIRIA WAYUU Peʼureeroʼu 2015 | Talatüinjatü waaʼin sünain waʼyataain","num_words":1226,"character_repetition_ratio":0.075,"word_repetition_ratio":0.057,"special_characters_ratio":0.187,"stopwords_ratio":0.003,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8040.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Anasüche tounjulajüle süchiki tü kasa mojukat tatuma?\\nNnojorüle puunjulajüin süchiki tü kasa mojukat putuma, sunoujeerü wayuu pünüiki otta asoukteechi pia saaʼu.\\nAnuu tü alatakat nümüin Toni: Neewainsü surouyain wanee miichi wanaa sümaa nüshaittüin woola namaa naʼaleewainyuu. Nnojotpejeʼe naaʼinjeein tia.\\n¿Kasajeʼe paainjaka sülatüle pümüin tia?\\nEESÜ APÜNÜINSÜ KASA EEKA SÜPÜLA PAAʼINRÜIN:\\nEeshi süpüla püpantajaain.\\n«Nia kasitka chiran», eeshi süpüla pümüin.\\nEesü süpüla püküjüin nümüin chi kepiashikai tü kasa peewainkat otta «tawalaajeerü shia» pümüin nümüin.\\nEeshi puwataweere maʼaka süküjüin tü pütchikat 1. Shiapejeʼe anain püküjüle süchiki tü kasa mojusü paaʼinrakat, jaʼitasü kasain peewain.\\n¿JAMÜSÜ PÜKÜJÜINJATKA SÜCHIKI TÜ MOJUKAT PUTUMA?\\nSüka anain püküjüle süchiki.\\n«Keeʼireesü waaʼin lotuin wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼaleʼeya kasa», müsü tü Wiwüliakat (Hebreokana 13:18, TNM).\\nSüka moteerüin naaʼin paainjala na waneeinnua.\\n«Chi eekai nuunjulajüin süchiki naainjala, mojeerü nukuwaʼipa. Aluʼusaʼa chi eekai nüküjüin shia sümaa nuuʼulaain suulia, amüliajüneechi», müsü tü Wiwüliakat (Proverbios 28:13, TNM).\\nSüka talateerüin naaʼin Jeʼwaa putuma.\\n«Niyouktüin Maleiwa na mojulaashiikana, aleewapajaʼa nia namaa na lotokana akuwaʼipa», müsü tü Wiwüliakat (Proverbios 3:32, TNM).\\nEesü wanee majayüt Karina sünülia, 20 suuyase, suunjulaja achikit nuulia süshi shiʼitaanüin sümüin wanee multa sutuma suwateʼerüin maʼin wanee kemion. Atüjaana aaʼu tia mapa. «Niʼrüin chi tashikai tü multakat wanee juya süchikijee, kachajaalasü taya saaʼujee tia», sümaka Karina.\\n¿Kasa watüjaka sünainjee tia? «Wainma wachajaala wounjulajüle süchiki tü kasa mojukat watuma, wasoukteerü aaʼu tia mapa», müsü Karina.\\nPÜTÜJA SÜNAINJEE TÜ KASA MOJUKAT PUTUMA\\n«Nnojotsü wayuu eekai aaʼinrüin tü anasükat waneepia», müsü tü Wiwüliakat (Santiago 3:2). Weeʼiyatüin laülaain otta nnojoluin yaletüin waaʼin waküjüle süchiki tü kasa mojukat watuma.\\nTü wanee kasa paaʼinrüinjatkat shia pütüjain sünainjee tü kasa mojukat putuma. «Eesü tü tatüjakat sünainjee tü kasa mojusü taaʼinrakat, tanouktüin takuwaʼipa eere kasa nnojotka anain tatuma. Anaka sukuwaʼipa tatuma wanee sukueena», müsü sünüiki Vera.\\n¿Kaseerü paaʼinraka peewainre wanee wisiküleeta naʼanapajirala pia chi püshikai?\\nYüüteechi pia nuulia, eesü nnojoleerüle nütüjaain saaʼu.\\nPüküjeerü nümüin tü alatakat.\\nPüküjeerü tü alatakat sümaa süsirüin shia wayuu naatajatü paashin.\\n¿Kaseerü paaʼinraka amülouire putuma wanee examen saaʼujee mekirajaain pia?\\n«Kapüleesü maʼin tü examenkat», ¿meechi pia?\\n«Tasirü saaʼujee nnojoluin tekirajaain», ¿meechi pia?\\n«Jaʼisü tasha nümüin chi profekai», ¿meechi pia?\\nJülüjakuʼu sümüle paaʼin tü kasa mojukat putuma, müsü aka saaʼin chüntüle poʼu waneepia suluʼupünaa surouyain peʼejena.\\nJülüja paaʼin tüü: pialejeʼe chi püshikai jee chi profesorkai, ¿jameerü pünüiki nüküjamaatüle wanee püchon süchiki tü kasa mojukat nutuma? ¿Jameerü pünüiki nuunjulajüle süchiki tü kasa mojukat nutuma?\\nSoto paaʼin wanee kasa eeka mojuin putuma soʼu juyakat tiainka jee pusoukta shiʼipajee tü asakinnakalü anain yaa:\\n¿Kasa mojuka putuma? ¿Kasa paaʼinraka?\\nTounjulaja achikirü wanee kasa.\\nNaata neʼe chi teʼitaakai saaʼu taainjala.\\nTaküjamaata achikit shia.\\n¿Jamüsü paaʼin saaʼujee puunjulajüin süchiki tü kasa mojukat putuma?\\n¡Talatashaatashi taya! Nnojoishi jamajüin taya.\\nMojusü taaʼin. Anasüjeʼe shiale taküjüin tü shiimainkat.\\n¿Jetsüjeʼe tü anakat süpüla paaʼinrüin?\\n¿Kasa pütüjaka sünainjee mojuin putuma tia kasa paaʼinrakat?\\n¿JAMÜSÜ SAAʼIN PÜMÜIN?\\n¿Jamüsü kapüleeka tamüin taküjüin süchiki tü kasa mojukat tatuma?\\n¿Jameerü sünüiki wayuu püchiki puunjulajüle süchiki tü kasa mojukat putuma?\\n¿Jameerü nanüiki püküjüle süchiki tü kasa mojukat putuma? (Lucas 16:10).\\nJülüja paaʼin tü paaʼinrajatka mojule putuma wanee kasa. Paainja shia soʼu juyaka tüseena.","num_words":957,"character_repetition_ratio":0.1,"word_repetition_ratio":0.015,"special_characters_ratio":0.191,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7841.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¡Alüʼütsü süpüla sajaʼttüin tü müliaakat!\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jamüsü joutka maʼin müliaa?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¡Alüʼütsü süpüla sajaʼttüin tü müliaakat!\\nAnasü maʼin tü pütchi nüsoʼirakalü anain waaʼin Jeʼwaa\\nTalatüsü waaʼin sutuma tü pütchi nüsoʼirakalü anain waaʼin Jeʼwaa\\nAna putuma süneekia tü paaʼinrajatkat\\nAleeweena maʼin waya nümaa Maleiwa pürekutsoorüle waya\\nAapiria Wayuu | Settienpüroʼu 2013\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Birmano Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Italiano Japonés Kazajo Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kwangalí Lingala Lituano Luo Malgache Maltés Ngäbere (o guaymí) Noruego Oromo Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Polaco Portugués Quechua boliviano Rumano Ruso Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Sueco Tagalo Tahitiano Tai Telugu Tigriña Tsonga Turco Twi Ucraniano Uruund Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\nJülüjataa paaʼin kepiale pia suluʼu wanee mma eere nnojoluin müliaa, wayuu mojulaasü, kasachiki, ayuulii, sukutkujaain mma otta wawai. Nnojotsü shapaain paaʼin saaʼu manneetsein pia, pülerajünüin sutuma wayuu jee mojulaain na aluwataashiikana. ¿Eesüche süpüla müin sukuwaʼipa tü mmakat? «Nnojottaa», eeshi süpüla pümüin süka isain nachiki na wayuukana najaʼttirüin tü müliaakat. Akaisaʼa Maleiwa, nüküjüin sünain najaʼttirajatüin tü kasa eekalü atuma müliaa maʼaka saaʼin tü wekirajaakalü anain sünain tü wanee pütchikat. Anuu waneeirua kasa naainjüinjatka Maleiwa saashin tü Wiwüliakat:\\nEEJEECHI WANEE ALUWATAAI ANAMIA\\n«Soʼutpünaa naluwataaya na wayuukana niʼitaajeerü chi Maleiwa sirumatuʼujeʼewaikai wanee aluwataaya nnojoluinjatka ajaʼttinnüin. Nnojoleerü alatinnüin tia aluwataayakat suluʼumüin wanee mma. Sajaʼttireerü süpüshuaʼa tü aluwataayakalüirua otta shiainjatü eeka waneepia.» (Daniel 2:44, NM.)\\nTü Nuluwataayakat Maleiwa chasü sirumatuʼu. Nia Jesuu aluwataaka suluʼu tia aluwataayakat. Niainjachi aluwataaka yaa Mmapaʼa süpüla saainjünüinjatüin tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa maʼaka saainjünüin chaa sirumatuʼu (Mateo 6:9, 10, NM). Nnojoleerü asünneʼennüin Nuluwataaya Maleiwa süpüleerua suluwataaya wayuu. Shieerü eeka süpüla kaʼikat süpüshuaʼa tü nuluwataayakat chi Wasenyotsekai Jesukürisüto. Makalaka jimateerüin saaʼin wayuu nutuma (2 Pedro 1:11).\\nAJAʼTTINNEERÜ TÜ IKÜLEESIAIRUA NNOJOTKA SHIIMAIN\\n«Soto jaaʼin nukuaippa Satanás, sünain nuuʼulaküin nakuaippa na aapiee chajeʼewaliikana eejee Maleiwa shiiʼiree wanoujeein nünüiki. Süka jütüjaain saaʼu nukuaippa Satanás, nnojoleerü patatüin jaaʼin sütüma nanüiki na nüchepchiakana aküjaliikana alawaa jümüin. [...] Shiimüin sünain süsaleenain naya mapeena nütüma Maleiwa.» (2 Corinto 11:14, 15.)\\nAtüjaaneerü aaʼu niain kanainjeejachin chi Yolujaakai tü iküleesiairua nnojotka shiimain. Ajaʼttinneerü shia, makalaka nnojoleerüin mojujiraain jee ouktiraain wayuu sutuma. Na wayuu aikana apüla Jeʼwaa, «chi [Maleiwa] matüjainkai ouktaa, chi aküjakai tü shiimüinkat waneepia», naʼwaajeechi nia süka nanoula, «süka naaʼin otta süka tü shiimainkat». ¡Paaʼinwajiraajeerü wayuu sümaa jimateerüin saaʼin! (1 Tesalónica 1:9; Éfeso 4:5; Juan 4:23, NM.)\\nLOTEERÜ SUKUWAʼIPA WAYUU\\n«Eeinjachi nia namaa waneepia süka niain Namaleiwasein. Nümülialeena naya. Müiria nnojolüin ouktaa, mojuu aaʼin, aʼyalajaa, je saalii ayuulii, süka sülatüitpain süpüshuaʼale makat aka tia.» (Alateetkat Mapeena 21:3, 4.)\\nNikeraajeerü Jeʼwaa pütchikat tüü sükajee naapajiraain nikii Jesuu süpüla ouktaa (Juan 3:16). Sutuma nuluwataajeechin Jesuu naaʼu na wayuukana, loteerü nakuwaʼipa nutuma. Müiria nnojoluin müliain wayuu süka eejeechin Maleiwa namaa otta nümülialeena naya. Alüʼütsü süpüla sajaʼlajaain tü müliaakat. Loteerü maʼin nakuwaʼipa na wayuukana. «Tü mmakat namüinjatü na lotokana akuwaʼipa otta kepiainjana waneepia saaʼu.» (Salmo 37:29, NM.)\\nNNOJOLEERÜ TÜ YOLUJAAKALÜIRUA\\n«Nüntakalaka [Jesukürisüto] nünainmüin chi kayuushikai süpüla nütaʼülüin nia, süpüla kapüinjachin nütüma süka tü kaleenakat soʼu 1.000 juya. [...] Nujutünakalaka joo chi [Yolujaakai] suluʼumüin tü Ishikat. Je chi aapieekai, nüsülajaain tü shirousekat nümaa süka wane kantaawa je niʼitaain wane ashajuushi sünain suulia sujutannüin. Nnojolüitpa eʼikeʼennüin wayuu nütüma.» (Alateetkat Mapeena 20:2, 3.)\\nNnojoleechi chi Yolujaakai namaa na yolujaa nümaajanakana süka nojutüneenain suluʼumüin «tü Ishikat», eere nnojoluinjatüin nountüin eʼikeʼeraa wayuu. Nnojoleena naya aluwataain saaʼu wayuu. ¡Aneerü maʼin kepiaa saaʼu tü mmakat nnojoitpa Satanaa namaa na yolujaakana!\\nALATEERÜ TÜ KAʼI SAJAʼTTAJATKALÜ OʼU KASA SÜPÜSHUAʼA\\n«Sülüʼütpa sükalia sajaʼttüinjatüin tü kasakat süpüshua», anteerü wanee «müliaa müleʼoshaata» naashin Jesuu, müshi nia: «Soʼuweena kaʼikat tia, alanaʼaleejeeria maʼi tü müliaa [müleʼoshaata] shiʼreetkat wayuu suulia tü shiʼrakat wayuu paala sümaiwa süchikijee sükumajünüin tü mmakat je suulia tü shiʼrakat wayuu maaʼulu yaa. Nnojoleerü wane müliaa eekai müin aka saaʼin tia mapeena» (Mateo 24:21).\\nMülieerü maʼin saaʼin wayuu suʼunnaa tü müliaa müleʼoshaatakat. Süchikijee tia anteerü «Armagedón», tü kaʼi nütkaainjatkalü oʼu chi Maleiwa Pülashikai maʼin (Alateetkat Mapeena 16:14, 16).\\nNa wayuu kojutkana amüin tü lotookalü akuwaʼipaa, naʼatapajashaanain maʼin tü kaʼi sajaʼttajatkalü oʼu kasa mojusü. Wekirajaa sünain waneeirua kasa anasü eeinjatka sutuma Nuluwataaya Maleiwa.\\n¡WAINMEERÜ KASA ANASÜ NAAINJEETKA MALEIWA!\\n«Watta maʼi saalii» wayuu kepiainjatka süpaʼa tü mmakat sümaa jimateerüin saaʼin: Saashin tü Wiwüliakat, «watta maʼi saalii» wayuu alateetka süchikumüin tü «müliaa müleʼoshaata» antajatkat otta kepieena naya saaʼu tü mmakat anapa maʼin shia (Alateetkat Mapeena 7:9, 10, 14; 2 Pedro 3:13, NM). Naya wayuukana natüjaajeerü aaʼu noʼtteʼennüin nutuma Jesuu, chi alaʼajaakai «saainjala wayuu süpüshua sainküin mmakat» (Juan 1:29).\\nAneerü maʼin sukuwaʼipa wayuu sutuma shikirajünüin nutuma Maleiwa: Tü mma jeketkat, pirateerü «namaa na atüjüshiikana nüchiki Jeʼwaa» (Isaías 11:9, NM). Süpüshi tü ekirajünüinjatkalü anain wayuu nutuma Maleiwa sünainpünaasü anajirawaa sümaa wayuu otta aaʼinmajaa tü kasairua eekat saaʼu tü mmakat. Müshi Maleiwa: «Tayakai Jeʼwaa, taya chi Pümaleiwasekai, Chi ekirajakai pia süpüla anainjatüin pukuwaʼipa, Chi oʼunirakai pia suluʼu tü wopu puʼunüinjatkalü aluʼu» (Isaías 48:17, NM).\\nAsoʼiraajeerü naaʼin nachikuaʼa na wapüshi ouktüinnapakana: Wanaa sümaa yaajachin Jesuu Mmapaʼa nüsoʼireʼerüin naaʼin Lázaro, chi nütünajutkai (Juan 11:1, 5, 38-44). Tia, süpülajatü sütüjaanüin aaʼu tü naaʼinrajatkat nuluwataapa suluʼu Nuluwataaya Maleiwa (Juan 5:28, 29).\\nEejeerü waneepia lotoo akuwaʼipaa otta jimataa aaʼin: Nuluwataapeena Jesuu, nnojoleerü müliain wayuu atumawaa. Nütüjaa aaʼu Jesuu tü suluʼukat saaʼin wayuu. Makalaka nuunteerüin niyaawatüin saaʼu jaraliin mojulaain jee anamiain. Shiasaʼa macheʼere wanee wayuu sünain aaʼinraa tü mojusükat, nnojoleechi suluʼuin tü mma jeketkat (Salmo 37:9, 10; Isaías 11:3, 4; 65:20; Mateo 9:4).\\nTü wekirajaaitpakalü anain, süpüshi neʼe tü eeinjatkat nutuma Maleiwa watta kaʼi. Yaapa Nuluwataaya Maleiwa saaʼu tü Mmakat, jimateerü saaʼin wayuu süpüla kaʼika süpüshuaʼa (Salmo 37:11, 29). Ajaʼtteerü süpüshuaʼa tü kasa müliakalü atuma wayuu. Nüküjüin tia Maleiwa, müshi nia: «Anuu, jeketüitpa tatüma kasa süpüshua [...] Püshaja pümata tü tanüikikat süpüla kapülainjatüin saaʼin wayuu shia süka shiimüin» (Alateetkat Mapeena 21:5).\\nSettienpüroʼu 2013 | ¿Jamüsü joutka maʼin müliaa? ¿Joujeerü sajaʼttaka?\\nAAPIRIA WAYUU Settienpüroʼu 2013 | ¿Jamüsü joutka maʼin müliaa? ¿Joujeerü sajaʼttaka?","num_words":1988,"character_repetition_ratio":0.046,"word_repetition_ratio":0.018,"special_characters_ratio":0.201,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8815.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Wp\/guc\/Lania - Wikimedia Incubator\\n< Wp‎ | gucWp > guc > Lania\\nLania (alijunaiki: amuleto) chaa Jumaiwaa musuu:\\nChaa sumaiwashata kepiashi wanne wayuu ayatai so'ü nupüshi, nuchoiñu, nuwayushe. Jununai nuliaa, kepiashi chaa Wajiira sumaa nuchoiñu siia nuwayushe. Ayatashi sumaa aruleja Kaa'ulaa, Anneerü, Kalinaa. Anashatas chaa éree numaiwa\\nSo'ü wanne kai chií wayuukai (Jununai) yotushi sumaa wanneirua wayuu kepiasu naatou so'ü wanee kassa alataka numüin so´ü mujaa sumairú. Ashichika chií kepiakai na'atou numüin Jununai, atkawaa musiia numaa, niajain yalayaa. Jununai müin niaa atuma, nu'utaka nain chi wayuukai Ashichi musia nupüshuka ouktushikai, alüwatanusu wanee pütchipü'ü numüin Jununai nüwalajai paütnaa, sii notjolë nuwalajein pásalaainja'chi atuma. Jununai nutijuin naainjala, nukujuin numüin nupüshi, awalajeshi annaka akuwaitpaa. Tuwaneirua nojotsu sáapain nukujaka anülia. Tuwaneirua nuuté ain Jununai.\\nSutumaa tü mujaka, ounushi Jununai wattamüin chaa epunai niia waraitain sumaa nupüshi, nukulajaipaa waraitaa ounushi chaa Uuchi Epitsü kumujushi nipiia.\\nSo'ü wanne kai kaleüshatass, Jununai mapüsashatashi sutumaa niatain súupana kaikai, áais miasúu so'ü tiiá kai tü aipiaka miasushatas. Jununai eisalashi súupuná wanne Aipia sutumaa mapúsaka,atunkaleshi musiia, aipasu no'u sünain atunka, mioushatasu Kashikai so'ü wajiira'ka. Kalepaa aiika, Jununai alapüjashi sumaa wanne Läulä, yotushi numaa mayan:\\nLaa'ülaa: Jununai kassa painraka Yapunaa?\\nJununai: Jepii'matshi nee, nojoishi asoutayain Jununai (Mo´oshi)\\nLaa'ülaa: Ta'tijou, nojotsu pukujein tamüin, japuishatashi piaa sutuma painjala. Tairú, kajamüin puintüin yamüin tánain'müin siia anain pukuwaitpaa yaa, taa'yurajechi piia! Tasulajunjatu'u müin takoroloka taímajashataka, táaper müin sut'chein toolö. Tachonchon pirüin türá ipaká, ein tü wüitushika.\\nJununai: Terüin! Niiraká 3 (Apunüinsu) Wüii warat'tashatas, kooyosuirúa. Wanne wuii sáakaje, shawatusú, epejusu shié ashichishatass, ajot'teshatas. Súunaka laa'ülaaka, saapaka chii wuiika ashichikai majasuu.\\nLaa'ülaa: Joolü tü ounajatu wanepiia maá epúnai puúnüi! Naa páapan, nojó molüin piia so'ü. Páapan ipakai puchitaa shiki sükaá, suchikeje píitajerü awayajüin so'ü kaikai. Maá'müin puwayushe sukumujai wanne Susu súkaa nailon shoss, punajajer sulü tü puwaya'juinka, púkumujerü müin sain wanne kakuna kóoyochon, tü makaá páinjerü wattachon malii. Yotuinjatuu piakai sümaa müin sain wayuu, mujapaa pukuwaitpaa páapajer, pülatiruinjatü pütaapuna.\\nWattachompaa eirajüsu kalinakaa, atamashi Jununai, nojotsu motüin'nain nülapuin, ashawalashi nu'nanajakaa supushuwale, shire nirüin wanne kassa nülapuinjetú. Waraitushi wattamüin, nirakaá tü nülapuinka.\\nNirüin 3 (Punüinsuka) Wuii sáatou ipakaa. Chii Wayuukai kamüsheshatashi sutuma nülapuin, atoolojashi , náapaka chii wuiikai mioü sukaa nikii, niirashatüsu wuiikai nüpalü, akumujalamatsu nee nüpalü wanne wuitushi pülanta. Nüsutaaká supüshuwale, níitain nüpalü niiraka sutünachon taá'sain supanaa Olivo, suchikeje nainrakaa munakaa numüin nülapüin.\\nNiitain sulü Susuko, suchikeje nunajain ein nojolüin shirajuin wayuu, nulüjuin nujuitapaa. Waraitapaa niia sukaa nujuitapaa, toolöshatasu niia sutuma, mayaás ein wayuu náatou. Talatashatashi chii wayuukai sumaa, nukujuin sumüin nuwayushe. Tü nüunuka awijasu so'ü sainjala Washit'shatashi Jununai kaajamüin ein Lania numanaa, kapayalashatasu Laniaka sumüin wayuu ekee ein.\\nSumüin Wayuu tü Laniaka katchenshatasu, ees supüla ouktaa sain wayuu. Laa'ülaaka shiia toushi mmakat, sulüwatain wanne sutchen supüla suchonñu wayuukalirua, tü máaka alatit'nusu achonwa sumüin achonwa.\\nWayuu sumaiwa kalapüinshatas sutuma Laniaka, washitshatasuirua sukaa. Sutchenkaa Laniaka alatitnusu sumüin Wayuu ee Alaulä'ain, ee anain anüiki, ee atijain sukuwaitpaa Wayuu siia anain nain. Sutchen Lania mussu sain Tata Juyaa kajamüin nojtsu ajat´tain Tü Lania´ka aimajuneshanasú sulíaa sáapain wayuu waneejatu, sii nojoolen yóotüin wayuu sumaa tü susheyuu ounusu salüje wat´tamüin chaa erée saín wayuu mioü\\nSukuwaitpaa Lania sumüin WayuuEdit\\nTü laniaká sumüin Wayuu nojotsu aküjunüin sumüin Wayuu eke ein, kajamüin saashin laülayuu ashichisu susheyuu; sumüin Wayuu tü laniaka yoótusu sulü Lapüt Musuu sukuwaitpaa laniaka:\\nTü laniaka akétnusu juyawai; sumüin Wayuu antusu wanne laa'ülaa sulapüin musuu:\\n-Tachoncho ouktusu taya jamüu! Ekes tain. Sutuma tü, chii kamaanakai lania ainjushi wanne ekawa asijushi Kaa'ulaa (Asado de Chivo), jutkamusú wayuu ee pejechon nünain\\nTü laniaka akujusu suchikeje wanne kasaa alatuinjatüka; chii kamanakai lania alapüjashi mayaa: Antusu wanne laüla sümaka\\n-Pütamaá elütsu wanne kassa sumüin püshika! Painja tamakaa müin joolü. Ees supüla ainjunuin Yonna´ka, Ouktusu kaa'ulaa, Ees ekawa, Oojitnusu apüshika, asürutnusu wayuu, ounetnusu palaa´irumüin.\\nTü laniaka akujusu so´ü sainjala Wayuu; ees supüla akujuin so´ü wayuu ee ayatain numaa Yoolüja, akujusu suchikeje wayuu mujulain, musuu sunüiki:\\n-Pütamaá joólü! Püwáata emetulü mayaa ¨Pünaa jóolü emüin chii makai ainjala, pujuta nuchike so´ü nainjala¨ alijunaiki:¨Ve ahora a donde esta el que esta haciendo esto, devuélvele su maldad¨ Palitchon kai alatusu kassa´ka so´ü chii ayatakai numaa yóolüja. Sumüin Wayuu tü laniaka kapayalashatasu kajamüin eipaa suchikeje chaa Wajiira , siia sumaana alijuna.\\nRetrieved from \"https:\/\/incubator.wikimedia.org\/w\/index.php?title=Wp\/guc\/Lania&oldid=5240743\"\\nLast edited on 12 October 2021, at 21:24\\nThis page was last edited on 12 October 2021, at 21:24.","num_words":1352,"character_repetition_ratio":0.04,"word_repetition_ratio":0.003,"special_characters_ratio":0.176,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.999,"perplexity_score":6509.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Wp\/guc\/Achikii Wajiira - Wikimedia Incubator\\n< Wp‎ | gucWp > guc > Achikii Wajiira\\nPütchi kama'airu süchiki tü Mmakat\\nAntüshi jayaa Wajiiramüin\\nSukumajaiwa Mmakat chaa Wajiira\\nPalajana nnojotsu kassa ein so'ü mmakat shiia nee ejaatü Ma'leiwa (Mioüshikai Tataa) Siruma (Chaa ein Shuliwala'kei) Píushi siia Meeshi. Nainjaká Ma'leiwa, chií Kaikai (Sol), tü Kashikai (Luna), siia Shuliwalakei (Estrellas), supüla warat'tuinjatu mmakat Suchikeje nainjuin Mmakat (Tierra), Wuinka (Agua), siia Jouktaika (Aire), supüla einjatú katoüwa.\\nMa'leiwa nulüatain Wuinka nuwatain so'ü Mmaka sumürajaiwa piamaleyaa. Nía'atain nutchen sumaa apiushejaa sirúma'ka, numüralü juyaaka siia napülairúa. Palajanaa ememajusú, eitta musíia mioushatasu shiré nii'puolüin mmaka.\\nMa'leiwa nirúin mioüin juyaaka nukumajaka supülajana wuinka, tü Paala'ka, nulüwatain jouktai palaamüin (Viento del Norte) so'ü wuinka, kawachirái shiia so'ü mmakat.\\nSüchikeje nainjuin Murútka (Animales), siia wuitushikaa (Plantas), napüin sumüin katouwa supüla waráitainjatu shimiwaa, atamasu sainrúin munakaa sumüin. Tuú wuitushikaa napüin maima sukuwaitpaa supüla kachoinjatu akünukaa, níitajuin so'ü súpaá mmaka.\\nTü Palajutuú´ka WajiiraEdit\\nSerrania de la Guajira\\nChaa ípunaa soujeé Sirúma'ka, kepiashi Ma'leiwa chií kainjalakai tü Wuinka, Mmakat, Kaikai siia supüshuwale kassa'ka ein.\\nChaa nimiwaa mujüshi nain Ma'leiwa. Nainjaka niakai nuchoinñu jieyuu, náapaka sumüin piamaleyaa mioü máa, supüla nekirái niia suchoinñu, sainjai Úuchi ein nuintüin supüla atunka niakai nushakaiwa ipunajee. Talatashatashi Ma'leiwa sukaa nainjala, kee motusú nain ein wanneya nuchon. Susoutaká nuchonka:\\n-Tashii (Padre); ¿Jetsü Mma paa'puinjatuu Tamüin? Nnojotsu ein kassa pusülajüin tamüin\\nNirákaa Ma'leiwa nuchon motusú'ka nain, kaamashi asoútain kajamüin nnojolüipaa mma numanaa, níitajuipaa supüshuwale. Nunanajaka wattamüin, niráaka wanne sushawalajie wuin ayatasu paalä sutuma. Náapaka shiia supüla nuchon.\\nMa'leiwa nülikajaká so'ü wanne Uuchi mioü, náapaka nüu Kouchen (Honda-Resortera), nujutaka sumüin wuinka ein sushawalajie wuinka. Jutusu ipaaka so'ü Ipaa Kasutolü (Piedra Blanca), ounusu wuinka yalejeé sutuma sutchenka ipaaka, ajuita musiia Wajiira'ka müin sain wanne ipaa shikotó. Yaläa ee jeketka mma, nayulian wuin súupunaje mmakat, nnojotsu Wayuu, eesü iichi sutuma ein paalä sumaiwa.\\nTü Palajatukaa WayuuEdit\\nMakaá eipaa Wajiira'ka, nnojorulesu kassa ein sulü shiia nee Meensh y Jepirach. Jepirachi (Jouktai) emijashi nee sumaa wuinka paaläiruaka, awatashi so'ü shiré nukutulai. Meensh chií wanepiajachikai, joyotüshi so'ü wanne ipaa erajushi no'u suwatirá wuinka nutuma nawalakai Jepirachi. Mmaka taa'sain ayatuin waneepia, kaa nnojotsu müin kajamüin tü palaaka eesü shikajain shi'ipa mmakat.\\nWanne kai, Suchonka Ma'leiwa tü kainjaka mmaka waráitusu sá'atou jaweii mioü, shiráká shiakua sulü wuinka sunain yalain shawatuin, sáapaka nuiki wanne toolö niia Paalä chií alüwatashikai so'ü wuinka, kaa nojotsu shiruin. Jat'tapa waráitaka nnojotsu kassa shirúin, majasu suchonka Ma'leiwa:\\n-Niechí Meensh, kachonka taya atuma! supüla ein Wayuu so'ü mmakat tü. Musuu sutuma. Ekerotusu numaa, kachonka shiia nutuma Meensh 3 (Apunuinsu) súchoon Jieyuu. Wanee ekerotusu numaa Paalä kachonka shiia 3 (Apunuinsu):\\nJuyaapü (Invierno) mioüka juyaa;\\nHourateur (Verano) nnojotsu juyaa;\\nIwa (Primavera) Juyaa anaská\\nSulatapaa akalia, chií Jepirachi (Viento del Norte) nuwayuushe amüin Iwa, náapaka shiia. Kachonka shiia Iwa nutuma Jepirach, tü palajatka Wayuu. Tü Wayuukalirúa suchoon Iwa (Primavera) numaa Jepirachi (Viento del Norte), sunainje turáa maimajasu Wayuu so'ü máaka Wajira.\\nRetrieved from \"https:\/\/incubator.wikimedia.org\/w\/index.php?title=Wp\/guc\/Achikii_Wajiira&oldid=5232624\"\\nLast edited on 2 October 2021, at 03:04\\nThis page was last edited on 2 October 2021, at 03:04.","num_words":925,"character_repetition_ratio":0.041,"word_repetition_ratio":0.004,"special_characters_ratio":0.188,"stopwords_ratio":0.003,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.998,"perplexity_score":4413.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"«Piʼitaa paaʼin nünain Jeʼwaa otta paaʼinra kasa anasü sümüin wayuu» (Salmo 37:3) | Ekirajaaya\\n«Piʼitaa paaʼin nünain Jeʼwaa otta paaʼinra kasa anasü sümüin wayuu»\\nKojuta wamüin tü naapakat wamüin Jeʼwaa\\nChoʼujaasü nnojoluinjatüin yaletüin waaʼin\\nAyata nnojoluin yaletüin waaʼin jaʼitairü kapüleein shia wamüin\\nPiʼitaa tia napüleerua na aaʼinrakana waneepia tü aluwataanakalü anain naya\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Eneeroʼu 2017\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Alijunaiki Aucano Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Biak Bislama Cakchiquel occidental Camboyano Chin haka Chokue Chol Chopi Chuabo Criollo de las Seychelles Criollo mauriciano Dehu Endáu Francés Garífuna Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Italiano Javanés Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kimbundu Kisi Krío Lao Lhukonzo Lomue Macua Maltés Mam Mapudungún Mazateco de Huautla Mixe Mizo Navajo Ngäbere (o guaymí) Nias Niueano Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Pidgin camerunés Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Romaní de Macedonia Romaní de Macedonia (alfabeto cirílico) Romaní del sur de Grecia Runyankore Saramacano Sena Sundanés Tahitiano Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tseltal Uigur (alfabeto cirílico) Umbundú Urdu Wallisiano Wayuunaiki Xitshwa Ñemba\\n«Piʼitaa paaʼin nünain Jeʼwaa otta paaʼinra kasa anasü sümüin wayuu [...], paaʼinra waneepia tü nümakat» (SAL. 37:3, TNM).\\nJAYEECHI: 133, 63\\n¿Kasa watüjaka sünainjee niʼitaain naaʼin Noé nünain Jeʼwaa?\\n¿Kasa watüjaka sünainjee niʼitaain naaʼin David nünain Jeʼwaa?\\n¿Kasa watüjaka sünainjee neʼitaain naaʼin nünain Jeʼwaa waneeinnua wayuu aʼyataalii nümüin?\\n1. ¿Kasa wountaka waaʼinrüin sutuma anain maʼin wakumajia nutuma Jeʼwaa?\\nNUKUMAJÜIN waya Jeʼwaa sünain watüjüin aaʼinraa wainma kasa. Nukumajüin waya süpüla watüjüin süpüleerua jülüjain waaʼin wanee kasa. Sükajee tia, wountüin wanoukteʼerüin wanee kasa jee wakumajüin sukuwaʼipa tü waaʼinrajatkat mapeena (Prov. 2:11). Nukumajüin waya Jeʼwaa sünain katsüin waya nutuma. Sükajee tia, wountüin waaʼinrüin wanee kasa keeʼireeka waaʼin (Filip. 2:13). Jee müsia, naapüin Jeʼwaa wamüin tü waaʼinkat. Shia tü ayaawatirakat aaʼujee tü kasa anasükat jee tü kasa mojusükat. Sutuma tü waaʼinkat, wayouktüin tü kaainjalaakat otta wanoukteʼerüin wanee kasa mojusü eeka waaʼinrüin (Roma 2:15).\\n2. ¿Kasa waaʼinrajatka naashin Jeʼwaa sükajee tü kasa naapakat wamüin nukumajaiwaʼaya waya?\\n2 Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa waaʼinrüin tü kasa anasükat süka tü kasa naapakat wamüin. Aishii waya nüpüla otta nütüjaa aaʼu talateenain waya waaʼinrüle tia. Jamüsüjaʼa suluʼu tü Pütchi ashajuushikat süka hebreo, eesü wanee pütchi maka mayaa: «Chi wayuu jülüjakai aaʼin palajana tü kasa naainjüinjatkat, aneerü sukuwaʼipa nutuma». Otta müsü waneʼeya wetsiikulo: «Tü eekat süpüla paaʼinrüin süka pajapü, paaʼinrapan» (Prov. 21:5, TNM; Ecl. 9:10, TNM). Suluʼu tü Pütchi ashajuushikat süka griego, müsü mayaa: «Müleka watüjaale saaʼu tü anasükat süpüla aaʼinnaa, anakaja waaʼinrüle tia namüin na wawalayuukana palajana je mapa sümüin wayuu süpüshua». Jee müsia: «Anakaja müleka jükaaliijiraale süka tü atüjaa aapünakat jümüin waneʼewaʼire jukua» (Gal. 6:10; 1 Ped. 4:10). Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa wachajaain tü anaakat wapüleerua wayakana otta napüleerua na waneeinnua.\\n3. ¿Kasa isaka wachiki?\\n3 Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa waaʼinrüin tü anasükat sükajee tü kasa watüjakat apüleerua, nütüjaapejeʼe saaʼu eein tü kasairua isakat wachiki. Jamüshiijaʼa waya, isasü wachiki washaʼleʼerüin woulia tü kaainjalaakat jee tü ouktaakat (1 Rey. 8:46). Akaʼaya waya, isasü wachiki waluwataain saaʼu wayuu, süka jamüin, süneeküin wayuu süka saaʼin sümüiwaʼa tü keeʼireekat saaʼin. Otta müsia, isasü wachiki kekiishaatain maʼin waya sümaa watüjashaatain maʼaka naaʼin Jeʼwaa (Isa. 55:9).\\nSülatüle kasa mojusü wamüin, weʼitaa waaʼin nünain Jeʼwaa otta waaʼinra tü kasa anasükat\\n4 Wooʼulaainjachi niain Jeʼwaa oʼunirüin wakuwaʼipa waneepia, weʼitaainjatü waaʼin sünain nükaaliinjeenain waya otta naaʼinreerüin wapüleerua tü isakat wachiki waaʼinrüin. Keeʼireepejeʼe naaʼin Jeʼwaa jülüjain waaʼin tü waaʼinrajatkat süpüla wanoukteʼerüin wanee kasa jee tü waaʼinrajatkat süpüla wakaaliinjain na waneeinnua (paashajeʼera Salmo 37:3). Choʼujaasü maʼin weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa, waaʼinrüin tü anasükat jee waaʼinrüin tü nümakat. ¿Jamüsü süpüla waaʼinrüin tia? Wekirajaa sünain nukuwaʼipa Noé, David jee waneeinnua aʼyataalii nümüin Jeʼwaa namaiwajannuu eʼitaakana naaʼin nünain. Weʼreerü sünain eein tü kasa isakat nachiki otta weʼreerü shiain jülüjain naaʼin tü kasa nountakat.\\nNAʼAKALE WAYA WAYUU MOJULAASHII\\n5. Püküja süchiki tü alatakat nümüin Noé.\\n5 Kepiapuʼushi Noé saʼaka wayuu mojulaasü, keejiaka amüin amaʼüjirawaa nakuwaʼipa (Gén. 6:4, 9-13). Mayaapejeʼe nütüjaain saaʼu Noé najaʼttirüinjanain Jeʼwaa na mojulaashiikana, shapaasü naaʼin sutuma tü kasa naaʼinrakat naya wayuukana. Niyaawatapejeʼe Noé eein tü kasa isakat nüchiki naaʼinrüin otta eein tü kasa eekat süpüla naaʼinrüin.\\nShiyouktüle wayuu tü pütchi waküjakat. (Paashajeʼera tü pütchikat 6 sünainmüin 9)\\n6, 7. (1) ¿Kasa isaka nüchiki naaʼinrüin Noé? (2) ¿Jamüsü meemataka wakuwaʼipa sümaa nukuwaʼipa Noé?\\n6 Tü isakat nüchiki naaʼinrüin Noé. Nüküjüin Noé sümüin wayuu süchiki tü kasa naaʼinrüinjatkat Jeʼwaa süpaʼa mmakat, nnojotpejeʼe nüpüleeruaain saaʼin wayuu süpüla soonooin sümaa tü pütchi nüküjakat. Jee nnojotsü süpüla süʼitamaatüin nutuma tü Juya miyoʼushaatakat. Niʼitaain naaʼin Noé sünain najaʼlajeʼerüinjatüin Jeʼwaa tü kasa mojusükat otta niʼitaain naaʼin sünain naaʼinrüinjatüin Jeʼwaa tia choʼujaapa shia (Gén. 6:17).\\n7 Maaʼutpünaa yaa, saʼakashii waya tü mojulaasükalüirua otta watüjaa aaʼu najaʼttirüinjanain naya Jeʼwaa (1 Juan 2:17). Sümaʼinruʼu waʼatapajüin tia, nnojotsü süpüla wapüleeruaainjatüin saaʼin wayuu süpüla soonooin sümaa tü pütchi anasü süchikikat Nuluwataaya Maleiwa. Jee isasü wachiki wantiramaatüinjatüin maalü tü müliaa miyoʼusükat (Mat. 24:14, 21). Anasü washatüle nukuwaʼipa Noé, choʼujaasü katsüinjatüin wanoula otta weʼitaain waaʼin sünain najaʼttireerüin Maleiwa maalü tü kasa mojusükat (Sal. 37:10, 11). Watüjaa aaʼu nnojoleerüin nuuʼulaain Jeʼwaa eein tü kasa mojusükat waneepia, nnojoleerü alatüin sükalia nutuma (Hab. 2:3).\\nAnasü washatüle nukuwaʼipa Noé, choʼujaasü katsüinjatüin wanoula otta weʼitaain waaʼin sünain najaʼttireerüin Maleiwa maalü tü kasa mojusükat\\n8. ¿Kasa jülüjaka naaʼin Noé? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 3).\\n8 Tü nuuntakat naaʼinrüin Noé. Nnojotsü mojuin naaʼin Noé sutuma tü isakat nüchiki naaʼinrüin, shia jülüjaka naaʼin tü eekat süpüla naaʼinrüin. Jamüshijaʼa nia, nüküjüin sümüin wayuu süchiki tü Juya miyoʼu niʼitirüinjatkat Jeʼwaa (2 Ped. 2:5, TNM). Eesüjaʼa süpüla shiain katsüin atuma nunoula Noé tia. Nnojoipejeʼe neʼe aküjüin nia pütchi, nukumajüinya tü anua nukumajitkat Jeʼwaa (paashajeʼera Hebreokana 11:7).\\n9. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nukuwaʼipa Noé?\\n9 Aʼyataashii waya waneepia nümüin «chi Senyotkai» maʼaka naaʼin Noé (1 Cor. 15:58). Jamüshiijaʼa waya, akaaliinjashii sünain anaataa otta akumajaa Piichi Outkajaalee, Piichi süpülajatkat outkajawaa miyoʼu, akaaliinjashii waya sünain tü outkajawaakat miyoʼu, aʼyataashii waya suluʼu Weteet jee shiale suluʼu tü piichi eere sülatinnüin pütchi. Shiapejeʼe waaʼinmaain maʼin tü aküjaakat pütchi, shia katsüinka atuma wanoula sünain tü kasa waʼatapajakat. Saashin wanee wawala, sutuma süküjüin süchiki tü kasa anasü eeinjatkat sutuma Nuluwataaya Maleiwa, shiyaawata aaʼu nnojoluin kaʼatapalain wayuu süka mepin tü alatakat namüin naashin. Waküjüle sümüin wayuu süchiki tü kasa waʼatapajakat, katsüinjeerü wanoula maʼaka katsüin sunoula tia wawalakat. Jee müsia, ayateena waya ayoujiraain süchiirua tü kataakalü oʼu waneepia (1 Cor. 9:24, 25).\\n10. Püküja süchiki tü naaʼinrakat David.\\n10 Waneepiashi nümaa Jeʼwaa chi aluwataaikai David, müshijeseʼe alin maʼin nia nüpüla Jeʼwaa (Aluw. 13:22). Mayaapejeʼe müin shia, naaʼinrüin David wanee kasa mojushaatasü maʼin, aainjiraashi nia nukuwaʼipa sümaa Bat-seba, tü nuʼwayuusekat Urías. Akaʼaya nia, nüchajaain sukuwaʼipa süpüla nuʼutünüin aaʼin Urías süpüla nnojoluin sütüjaanüin aaʼu süchiki tü naainjalakat. Nuluwataain David wanee karaloukta nümaa neʼe Urías eere nüshajüin jamüinjatüin sukuwaʼipa süpüla nuʼutünüin aaʼin (2 Sam. 11:1-21). Atüjaanapejeʼe aaʼu mapa süchiki tü naainjalakat David (Mar. 4:22). ¿Kasaka naaʼinrüin David sütüjaanapa aaʼu süchiki tü naainjalakat?\\nKaainjarale waya. (Paashajeʼera tü pütchikat 11 sünainmüin 14).\\n11, 12. (1) ¿Kasa isaka nüchiki naaʼinrüin David süchikijee kaainjalain nia? (2) ¿Kasa naaʼinreetka Jeʼwaa wapüleerua wayaawajaale suulia waainjala?\\n11 Tü isakat nüchiki naaʼinrüin David. Nnojotsü süpüla nülaʼajaainjatüin David tü naainjalakat. Eʼrüshi nia nümüliala waneepia saaliijee tü naaʼinrakat (2 Sam. 12:10-12, 14). Choʼujaasüjeseʼe kanoulainjachin nia. Jee niʼitaainjatü naaʼin sünain motuinjatüin naaʼin Jeʼwaa naainjala niyaawajaale suulia. Otta müsia, niʼitaainjatü naaʼin sünain nükaaliinjeechin nia Jeʼwaa süpüla eejiraain nia sümaa tü müliaa niʼrüinjatkat saaliijee naainjala.\\n12 Waaʼinrawalin tü kasa mojusükat süka waleʼeruʼuin tü kaainjalakat. Eepejeʼe waneeirua kasa mojuleeka maʼin otta eesü isale wachiki walaʼajaain shia. Eeshiijaʼa weʼrüle wamüliala saaliijee tü kasa mojusü waaʼinrakat (Gal. 6:7, TNM). Weʼitaapejeʼe waaʼin nünain Maleiwa. Watüjaa aaʼu nükaaliinjeenain waya suʼunnaa weʼrüin wamüliala müleka wayaawajaale suulia waainjala. Nükaaliinjeena waya suʼunnaa tia jaʼitainna wayain kasirüin tü alatakat wamüin (paashajeʼera Isaías 1:18, 19; Aluwataaushikana 3:19).\\n13. ¿Kasa naaʼinraka David süpüla aleewainjachin nia nüchikuaʼa nümaa Jeʼwaa?\\n13 Tü nuuntakat naaʼinrüin David. Keeʼireesü naaʼin David aleewainjachin nia nüchikuaʼa nümaa Jeʼwaa. Müshijeseʼe nuuʼulaain nükaaliinjain nia Jeʼwaa. Jamüshijaʼa nia, nnojotsü niyouktajaain amaa tü nümakat Natán nümüin, chi nünüikimaajachikai Maleiwa (2 Sam. 12:13). Akaʼaya David, oʼuraajüshi nümüin Jeʼwaa süpüla nüküjüin nümüin süchiki tü naainjalakat. Naaʼinrüin tia süka aneein nukuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa nüchikuaʼa (Sal. 51:1-17). Nnojotsü naapüin naaʼin David sünain tü mojuukalü aaʼin saaʼu tü naainjalakat otta nnojorüleesia naaʼinrüin piantua tia kasa mojusü naaʼinrakat. Kojuya juya süchikijee tia, aakatshi David sümaa waneepiain nia nümaa Jeʼwaa. Shia sotoka naaʼin Jeʼwaa tia nüchiki David (Heb. 11:32-34).\\n14. ¿Kasa watüjaka sünainjee nukuwaʼipa David?\\n14 ¿Kasa watüjaka sünainjee nukuwaʼipa David? Waaʼinrüle wanee kasa mojushaatasü maʼin, acheküshii wayaawajaainjanain suulia, waküjüinjatü süchiki waainjala nümüin Jeʼwaa otta wachuntajatü nümüin süpüla nülatirüin sooʼopünaa naaʼin tü waainjalakat (1 Juan 1:9). Jee müsia, aashajaainjana waya namaa na laülaashiikana süpüla nakaaliinjain waya süpüla aleewain waya nümaa Jeʼwaa wachikuaʼa (paashajeʼera Santiago 5:14-16). Wooʼulaale nükaaliinjain waya Jeʼwaa, weʼitaainjaʼa waaʼin sünain moteerüin naaʼin tü waainjalakat. Jee müsia, nnojoluinjatü waaʼinrüin piantua tü kasa mojusü waaʼinrakat otta ayatüinjana waya aʼyataain nümüin Jeʼwaa sümaa weʼitaain waaʼin nünain (Heb. 12:12, 13).\\nSÜLATÜLE WANEE KASA WAMÜIN\\nAyuuire waya. (Paashajeʼera tü pütchikat 15).\\n15. ¿Kasa watüjaka sünainjee sukuwaʼipa Ana?\\n15 Eeshiijaʼa sotule paaʼin waneeinnua aʼyataalii nümüin Jeʼwaa namaiwajannuu eʼitaakana naaʼin nünain. Otta naaʼinrüin tü kasa nainkakat süpüla eejiraain naya sümaa tü alatakat namüin. Noʼutku naya wayuukana shia Ana, maralü paala shia. Isasü süchiki sunoukteʼerüin tia. Shiʼitaapejeʼe saaʼin sünain nümüliajeerüin shia Jeʼwaa. Müsüjeseʼe ayatüin suʼunawalin suluʼumüin tü aʼwaajüleekat sünain aʼwaajaa Jeʼwaa jee süpüla süküjüin nümüin jamüin saaʼin (1 Sam. 1:9-11). Anasü maʼin washatüle sukuwaʼipa Ana. Ayuuire waya jee sülatüle wamüin wanee kasa isaka wachiki wanoukteʼerüin, waküja shia nümüin otta weʼitaa waaʼin sünain naaʼinmajeenain waya Jeʼwaa (1 Ped. 5:6, 7). Akaʼaya waya, wachajaainjatü sukuwaʼipa süpüla anainjanain waya sükajee tü outkajawaakat jee waneeirua kasa eekat sutuma nupueulose Maleiwa (Heb. 10:24, 25).\\nShiʼitaain saaʼin Ana nünain Jeʼwaa jee ayatüsü shia sünain aʼwaajaa nia otta oʼuraajaa nümüin\\nNuuʼulaale wanee wachon suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. (Paashajeʼera tü pütchikat 16).\\n16. ¿Kasa natüjaka na wawalayuu kachoinkana sünainjee nukuwaʼipa Samuel?\\n16 ¿Kasa eeka süpüla naaʼinrüin na wawalayuu ooʼulaakana achonnii suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa? Jülüjeesü naaʼin nukuwaʼipa Samuel. Nnojoishii nüpüleeruaain aaʼin Samuel na nüchonniikana süpüla waneepiainjanain naya nümaa Jeʼwaa. Ataralajüshii na nüchonniikana soʼu tia (1 Sam. 8:1-3). Nuuʼulaain niain Jeʼwaa anoukteʼerüin sukuwaʼipa tü alatakat. Nüchajaapejeʼe sukuwaʼipa Samuel süpüla waneepiainjachin nia nümaa Jeʼwaa sümaa talatüin naaʼin nutuma (Prov. 27:11). Maaʼulu yaa, wainma wawalayuu kachoinkana makana akuwaʼipa maʼaka naaʼin Samuel. Neʼitaain naaʼin sünain moteerüin naaʼin Jeʼwaa naainjala na ayaawajaakana suulia naainjala. Natüjaa aaʼu müin Jeʼwaa maʼaka naaʼin chi wayuu nüküjakai achiki Jesuu, motokai aaʼin naainjala nüchon (Luc. 15:20). Shia jülüjaka naaʼin naya wawalayuukana waneepiain naya nümaa Jeʼwaa. Natüjaa aaʼu eein süpüla naleʼejüin na nachonniikana nünainmüin Jeʼwaa neʼrüle anain nakuwaʼipa napüleerua.\\nAire shiiʼiree nneerü wamaʼana. (Paashajeʼera tü pütchikat 17)\\n17. ¿Jamüsü sütütüleʼetka waaʼin sukuwaʼipa tü wayuu müliasü oukta aʼwayuusetkat?\\n17 Wanee wayuu anaka süpüla washatüin akuwaʼipa shia tü «wayuu müliasü oukta aʼwayuuset» eejatkat nükalioʼu Jesuu (paashajeʼera Lucas 21:1-4). Nnojotsü kasakainjatüin sutuma tü kasa mojusü aainjünakat suluʼu tü aʼwaajüleekat otta isasü süchiki sunoukteʼerüin tü alatakat sümüinya (Mat. 21:12, 13). Ayatapejeʼe suʼwaajüin Jeʼwaa süka shiʼitaain saaʼin nünain. Wayuu asülajüt shiaʼaya, müsüjeseʼe saapüin süpüshuaʼa tü nneerü eejatkat sümaʼana, «piamasü neerü kachueerachen neʼe». Shiʼitaashaatain saaʼin nünain Jeʼwaa. Sütüjaa aaʼu naapeerüin Jeʼwaa sümüin süpüshuaʼa tü choʼujaakat sümüin müleka shiale alanaʼaleein ojutü sutuma tü shiʼyataainkat nümüin. Akaʼaya wayakana, weʼitaain waaʼin sünain naapeerüin Jeʼwaa tü choʼujaakat wamüin müleka palajanale watuma tü Nuluwataayakat (Mat. 6:33, TNM).\\n18. Püküja nüchiki wanee wawala jülüjakai aaʼin aaʼinraa kasa anasü.\\n18 Maaʼulu yaa, watta naalii na wawalayuu eʼitaakana naaʼin nünain Jeʼwaa otta shia jülüjaka naaʼin tü eekat süpüla naaʼinrüin suulialeʼeya tü isakat nachiki naaʼinrüin. Noʼutku naya wawalayuukana nia Malcolm, wanee wawala waneepiakai nümaa Jeʼwaa sünainmüinreʼeya ouktüin nia soʼu 2015. Suʼunnaa niʼyataain nümüin Jeʼwaa sümaa tü nuʼwayuusekat, eeshii anale naya otta eeshii neʼrüle namüliala. Anuu nünüiki: «Nnojotsü watüjaain aaʼu sülatüinjatpa wanee kasa wamüin otta eesü kapüleere tü alatakat wamüin. Anapejeʼe wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa süka weʼitaain waaʼin nünain». ¿Kasa anaka süpüla waaʼinrüin naashin Malcolm? «Achuntajana waya nümüin Jeʼwaa kaaliinwaa süpüla jülüjain waaʼin waneepia tü waʼyataainkat nümüin. Jee müsia, jülüjeesü waaʼin tü eekat süpüla waaʼinrüin suulialeʼeya tü isakat wachiki waaʼinrüin», müshi nia. *\\n19. (1) ¿Jamüsü anaka maʼin tü pütchi süpülajatkat juyaka 2017? (2) ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla piʼitaain suluʼu pukuwaʼipa tü pütchi süpülajatkat juyaka 2017?\\n19 Süka sükooʼomüinraain maʼin tü mojulawaakat yaa saaʼu tü mmakat, eʼreena maʼin waya wamüliala (2 Tim. 3:1; 2 Tim. 3:13, TNM). Choʼujaasüjeseʼe maʼin nnojoluinjatüin shapaain maʼin waaʼin saaʼu tü kasa alatakat wamüin. Shia anaka aluʼu weʼitaale waaʼin nünain Jeʼwaa otta jülüjale waaʼin tü eekat süpüla waaʼinrüin. Müsüjeseʼe anain jülüjale waaʼin tü pütchi aneekünakat süpüla tü juyakat 2017: «Piʼitaa paaʼin nünain Jeʼwaa otta paaʼinra kasa anasü sümüin wayuu» (Sal. 37:3, TNM).\\nTü pütchi süpülajatkat tü juyakat 2017: «Piʼitaa paaʼin nünain Jeʼwaa otta paaʼinra kasa anasü sümüin wayuu [...], paaʼinra waneepia tü nümakat» (Sal. 37:3, TNM)\\n^ püt. 18 Paashajeʼera Aapiria Wayuu ojuʼitaka oʼutuupüroʼu 15, 2013, süpana 17 sünainmüin 20 (alijunaikiruʼusü).\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Eneeroʼu 2017","num_words":3888,"character_repetition_ratio":0.071,"word_repetition_ratio":0.047,"special_characters_ratio":0.217,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10838.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Universidad Nacional de Colombia: Eere Shia\\nEstá en: Tü ekirajaalekat \/ Eere Shia\\nEere Shia Shawatüin\\nTü ekirajaleekat Universidad Nacional de Colombia eesü shia sulu´u mekisat mma´pa´a eeya müsü yalapüna, maka yala jayain sulu´u karaloutta eere sejettünüin eere shia. Mayaapeje müinshia, kanüliasü sulu´u waneesüin shia Campus Nacional münüsü; miichi shia eere süntiraain tü akuwaipa naatawaikat (müsü sa´in tü nojolüin yaje´ewalin) süka tü ein tü pütchi natawaiyamüin sukuwaipa süsoktia sükaja tü nasünirain sukuwaipa sümaa jaralinmain kolompianain.\\nChayaa sulu´u wane mma´ Bogotá münüsü shia eere tü palajatkat miichi akumajuushin süpüla tü ekirajapüleekat kanüliasü miichipala ekirajaapüle etnajünüsü joo süka wane´eya miichi kasutatnuu münüsü, poloo akaratchimüin (17) miichi eeka shia joo shiawasekat sukuwaipapala miichi wanaapüna süma juya´ 60 ya´aya Colombia. Pirajaa chayaa eere Bogotá sümüin.\\nEesü joo wanee miichi süpüla chayaa sulu´u wane mma´ Medellín münüsü nukumala Pedro Nel Gómez, eere maülü shi´ikünüin sünain opoto mma´ süchiirua süwashirüin. Pirajaa chayaa eere Medellín sümüin.\\nChayaa sulu´u wane mma´ Manizales münüsü eere joo wane miichi sümainwajatü kanüliasü Cable Aereo Manizales-Mariquita, yalaja jolu´u yalasü tü karaloutta ekirajana anainrü Facultad de Arquitectura, miichikat tü nukumala Leopoldo Rother. Pirajaa chayaa eere Manizales sümüin.\\nChayaa sulu´u wane mma´ Palmira münüsü eere joo wanee miichi eere tü karaloutta ekirajüna anainrü kanüliasü Facultud de Agronomía, miichikat tü nukumala Leopoldo Rother. Pirajaa chayaa eere Palmira Sümüin.\\nChayaa sulu´u wane mma´ Amazonia münüsü, chi akumajüikkai miichi Santiago Moreno nukumala sünainje tü eekalü chayaa sulu´u türa mma´kat, anasü´üsa mainshia sümünaka wanaapüna sünain wanee outkajawaa kanüliasü XVI Bienal de Arquitectura Colombiana münüsü. Pirajaa chayaa eere Amazonía sümüin.\\nTü miichi chakalü sulu´u wane mma´ Orinoquia münüsü nakumala naa akumaliikana miichi Santiago Moreno, Armando Duque jee müshia Pedro Juan Jaramillo. Pirajaa chayaa eere Orinoqui sümüin.\\nEesü wanee miichi kanüliasü chayaa pasanain sünain palaakat Isla de San Andrés münüsü wanaalu´u sümaa sülüjüle San Luis. Miichi mülo´u iipinamüin kottiraasü tü aluwatawaakat yala sulu´u. pirajaa chayaa eere Caribe sümüin.\\nTü chakalü sulu´u wane Tumaco münüsü akumajuushi wana süma juya´ 1997, katsa´a wana süma juyakat 2011 a´yalajünüsü wanee mma´ 44,7 Ha. seerulüin yasü wanaalu´u sümaa Km. 31 sulu´u wopu chawalü Tumaco – Pasto, tü sukuwaipainjatkat sukumajia miichikat ainnüsü sulu´u wanee miichi´a kanüliain Facultad de Artes chakalü Bogotá. Pirajaa chayaa eere Tumaco sümüin.\\nTü miichi chakalü sulu´u wane mma´ La Paz münüsü akumajuushi sukuwaipa sulu´ujee tü miichi kanüliasü Consejo Superior Universitario süka tü pütchi eekalü sulu´u karaloutta 250 de 2017, süpüla sukumajainjatüin ekirajawa yalejee, achaje´eria atüja napüla naa jouinjanakana sulu´u türa mma´pa´akat. Yalasü sulu´u türa miichi laülapiakat La Paz münakat, eere joo türa mülousükat Cesar. Pirajaa chayaa eere La Paz sümüin.","num_words":702,"character_repetition_ratio":0.104,"word_repetition_ratio":0.023,"special_characters_ratio":0.176,"stopwords_ratio":0.013,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":6410.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Nüsitche Maleiwa jouluin wawai otta sukutkujaain mma?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Nüsitche Maleiwa müliain wayuu?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Nüsitche Maleiwa jouluin wawai otta sukutkujaain mma?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Nüchekalache Maleiwa süsalain saainjala wayuu nutuma?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Shiimainjeerü pümüin tü nümakat Maleiwa?\\nPüküja tü pütchi anasükat\\n¿Keeʼireesü paaʼin paainjüin kasa anasü?\\nYootojiraa pia sümaa puʼwayuuse anaiwa pukuwaʼipa\\nYootojiraa jia süka anaka akuwaʼipa sümaa jüpüshi\\nPüneeka kasa anasü paaʼinmajaiwa tü nüpaalakat Maleiwa\\nAapiria Wayuu | Maayoʼu 2013\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Becol Birmano Bislama Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Dangme Danés Efik Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Guaraní Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Lingala Lituano Luo Malgache Ngäbere (o guaymí) Noruego Papiamento de Curazao Polaco Portugués Quechua boliviano Rumano Ruso Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Sueco Tagalo Tahitiano Tai Telugu Tigriña Tsonga Turco Twi Ucraniano Uruund Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\nEESHII NA MAKANA: «Nüsirü Maleiwa müliain wayuu sutuma wawai otta sukutkujaain tü mmakat süka niain aluwataain saaʼu tü kasakalüirua».\\nMÜSÜ TÜ WIWÜLIAKAT: «Suluʼu mmakat süpüshua, nia aluwataaka saaʼu chi Yolujaakai» (1 Juan 5:19). Shiimainya tia. Süka niain Satanaa aluwataaka saaʼu tü wayuukalüirua nootuin naya süpüla keeʼireeinjatüin naaʼin tü nachekakat namüiwaʼa, kachiiruainjatüin naaʼin washirüü otta nnojoluinjatüin nayaawatüin saaʼu tü naaʼinrakat. Mojusü maʼin natuma na wayuukana sukuwaʼipa suwashirüin tü mmakat. Müsüjeseʼe jouluin wawai jee sukutkujaain tü mmakat.\\n¿Jamakaʼa nuuʼulaaka Maleiwa nuluwataain chi Yolujaakai? Süpüla watüjaain saaʼu tia anasü watüjaale saaʼu tü alatakat sümaiwa paala. Eʼrüijaashi wayumüin Adán sümaa Eva nümüin Maleiwa otta nayouktüin niain aluwataain naaʼu. Shiaka naainjüin na wayuukana tia maaʼulu. Makalaka niaichipain aluwataain Satanaa saaʼu tü mmakat, chi nüʼünüükai Maleiwa. Müsüjeseʼe nüküjüin Jesuu niain chi Yolujaakai aluwataain saaʼu wayuu sainküin mma (Juan 14:30). Nnojoleechipajaʼa nia ayatüin sünain aluwatawaa.\\nAluʼusaʼa Jeʼwaa * nüchekajeerü tü niʼralakat wayumüin Satanaa. Müsü tü Wiwüliakat nüchiki Maleiwa wanaa sümaa neʼrüin müliaa na israeliitakana: «Suʼunnaa mojuin maʼin naaʼin nayakana, mojusia naaʼin Maleiwa saaliijee niʼrüin namüliala» (Isaías 63:9, NM). Süka niain wanee Maleiwa amüliajüi maʼin wayuu, nujuchijeʼereerü nuluwataaya Satanaa. Otta niainjachi niʼitaaka ajapuluʼu Jesucristo tü Nuluwataayakat süpüla nuluwataain waneepia.\\nTÜ WATÜJAAKALÜ AAʼU: Nnojoishii nükaaliinjüin Satanaa na wayuukana suulia tü wawaikat otta sukutkajaain tü mmakat, akaajasaʼa Jesuu nükaaliinjeena naya. Jamüshijaʼa nia wanaa sümaa yaajachin mmapaʼa nükaaliinjüin na nikirajüinkana suulia jamajüin naya sutuma wanee wawai. Müsü tü Wiwüliakat süchiki tia: «Nüshaʼwalaakalaka Jesús sünain nüchiajaain tü wawaikat: ‹Jimata pia› nümakalaka sümüin. Ejimalaa müsia joo tia sütüma nünüiki». Sutuma ponuin maʼin naaʼin tia na nikirajüinkana, müshii naya: «¿Jaraikai wayuukai chii, kacheʼekai amüin wawai ooʼulaka tü palaakat?» (Marcos 4:37-41). Sünainjee tia, watüjaa aaʼu nükaaliinjeenain waya Jesuu nuluwataapeena waaʼu (Daniel 7:13, 14).\\n^ püt. 5 Jeʼwaa nünülia Maleiwa saashin tü Wiwüliakat.\\nMaayoʼu 2013 | ¿Nüsitche Maleiwa müliain wayuu?\\nAAPIRIA WAYUU Maayoʼu 2013 | ¿Nüsitche Maleiwa müliain wayuu?","num_words":1045,"character_repetition_ratio":0.064,"word_repetition_ratio":0.059,"special_characters_ratio":0.18,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8327.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Jamüsü kojutüka maʼin nümüin Jesuu tü Nuluwataayakat Maleiwa?\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Becol Birmano Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitumbuka Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Gun Hebreo Hiligaynon Hmong (blanco) Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kaonde Kazajo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kisi Kisonge Krío Letón Lingala Lituano Luganda Luo Macedonio Malayo Malgache Maltés Maya Mazateco de Huautla Mongol Moré Nepalés Ngäbere (o guaymí) Noruego Nyaneka Oromo Osético Otetela Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Polaco Portugués Quechua boliviano Rumano Ruso Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tshiluba Tsonga Turco Twi Tártaro Ucraniano Umbundú Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Zandé Zulú Árabe\\nWanaa sümaa yaajachin Jesuu yaa Mmapaʼa, wainma kasa nikirajaka anain. Jamüshijaʼa nia, niʼiküin na nikirajüinkana sünain oʼuraajaa, sünain tü naaʼinrajatkat süpüla anain naya noʼuluʼu Maleiwa jee sünain tü naaʼinrajatkat süpüla talatüinjanain naya (Mateo 6:5-13, TNM; Marcos 12:17; Lucas 11:28). Akatsaʼa shiain nikirajapuʼuin maʼin anain wayuu süchiki tü Nuluwataayakat Maleiwa (Lucas 6:45).\\nNikirajüin maʼin Jesuu tü wayuukoluirua sünain tü Nuluwataayakat Maleiwa (Lucas 8:1). Wainma kasa naainjaka süpüleerua aküjaa süchiki tia Aluwataayakat, oʼunüshi nia suluʼupünaa tü mmakat Israel sünain ekirajaa wayuu. Otta müsia kojuyatua maʼin ashajünüin süchiki Nuluwataaya Maleiwa suluʼu tü karalouktakat Mateo, Marcos, Lucas otta Juan. Nia Jesuu aküjaka maʼin shia. Nnojotpejeʼe ashajünüin suluʼu tü Wiwüliakat süpüshuaʼa tü nikirajakalü anain Jesuu süchiki tü Nuluwataayakat Maleiwa (Juan 21:25).\\n¿Jamüsü kojutüka maʼin nümüin Jesuu tü Nuluwataayakat Maleiwa? Shia süka nütüjaain aaʼu nüneeküin nia Maleiwa süpüla aluwatawaa suluʼu tia Aluwataayakat (Isaías 9:6; Lucas 22:28-30). Nnojotpejeʼe shiain keeʼireein maʼin naaʼin laülawaa saaʼu kasa süpüshuaʼa otta nuʼwaajünüinjachin (Mateo 11:​29, TNM; Marcos 10:​17, 18). Eesü tü kasa nüküjakat maʼin anainjee süchiki Nuluwataaya Maleiwa. Nütüjaa aaʼu Jesuu wuleinjatüin nünülia chi Nüshikai otta anainjatüin nakuwaʼipa na nikirajüinkana sünainjee tia Aluwataayakat. *\\nWULEINJATÜ NÜNÜLIA CHI NÜSHIKAI SUTUMA\\nAishi maʼin nüpüla Jesuu chi Nüshikai (Proverbios 8:30; Juan 14:31). Kojutüsü nümüin Jesuu aipüralin chi Nüshikai, nümüliajülin otta lotuin sukuwaʼipa tü kasa naaʼinrakat (Deuteronomio 32:4; Isaías 49:15; 1 Juan 4:8). Müsüjeseʼe niyouktashaatain maʼin Jesuu tü alawaa aküjünakat nüchiki Maleiwa. Aküjünüsü nnojolin kasajatüin nümüin Maleiwa sümüliala wayuu otta aküjünüsü niain kasirüin tia. Makalaka naaʼinmaain maʼin Jesuu aküjaa süchiki Nuluwataaya Maleiwa. Süka jamüin, wuleinjatüin nünülia chi Nüshikai sükajee tia Aluwataayakat (Mateo 4:23; 6:​9, 10, TNM). ¿Jameerü sukuwaʼipa tia?\\nWainmeerü kasa anasü saainjaka süpüleerua wayuu. Sükajee tia Aluwataayakat, nümülialeerü saaʼin wayuu Jeʼwaa. Najaʼttireerü süpüshuaʼa tü kasa shiʼyalajakalü atuma wayuu maʼaka saaʼin ouktaa, mojuu aaʼin jee saalii ayuulii (Alateetkat Mapeena [Apocalipsis] 21:​3, 4). Sükajee Nuluwataaya Maleiwa, ajaʼttinneerü tü kasa müliakalü atuma saaʼin wayuu. *\\nMakaʼa nikirajüin maʼin Jesuu sünain tü Nuluwataayakat Maleiwa, shia süpüla sütüjaanüin aaʼu nümüliajülin Jeʼwaa jee niain wanee Maleiwa pülashi sutuma tü naainjüinjatkat sükajee tia Aluwataayakat (Santiago 5:11). Akaʼaya na nikirajüinkana Jesuu, aneerü nakuwaʼipa sutuma Nuluwataaya Maleiwa.\\nANAINJATÜ NAKUWAʼIPA NA NIKIRAJÜINKANA SUTUMA\\nSüpülapünaa nüntüin Jesuu yaa Mmapaʼamüin, kakaliashaatashi kepiain nia nümaa chi Nüshikai chaa iipünaa. Nukumajiraain nümaa süpüshuaʼa tü kasakalüirua, tü chakat iipünaa jee tü yaakat mmaluʼu (Colosas 1:​15, 16). Akanasaʼa nayain alanaʼaleein aalin na wayuukana nüpüla Jesuu suulialeʼeya tü wanee kasa akumajuushikalüirua (Proverbios 8:31).\\nTia shia wanee kasa nüküjaka maʼin anainjee pütchi Jesuu. Nüküjatüjülia sünain nüntüshin yaa Mmapaʼamüin süpüla aküjaa tü pütchi anasükat namüin na wayuu müliakana aaʼin (Lucas 4:​18, TNM). Nnojotpejeʼe nüküjaʼalüin neʼe Jesuu tü pütchikat, naainjüinya tü nikirajakalü anain. Jamüsüjaʼa wanaa sümaa süntüin wainma wayuu nünainmüin sünain aapajaa nünüiki, nümüliajüin naya sünain niiyajüin eekai ayuulin (Mateo 14:14). Soʼu wanee kaʼi müshi wanee wayuu ayuuishi nümüin: «Müinka pücheküle, piiyaja taya». Shiasaʼa sutuma aipüralin Jesuu otta sümülialaain naaʼin naalii chia wayuukai, «tacheküin süpüleerua anainjachin pia», müshi nia nümüin. Anakaʼa chi wayuukai nutuma (Lucas 5:​12, 13). Wanaa sümaa niʼrüin Jesuu Maria sünain aʼyalajaa sutuma ouktüin Lázaro, chi suwalakai, mojujaasü naaʼin sutuma niʼrüin shia mayaa, aʼyalajüshijeseʼe nia (Juan 11:32-36). Naainjakalaka Jesuu wanee kasa pülasü: nüsoʼireʼerüin naaʼin Lázaro mayaapejeʼe pienchitchin nia kaʼi süchiiruajee niʼitaanüin (Juan 11:38-44).\\nNütüjaa aaʼu Jesuu ayuulinjanain nachikuaʼa na wayuu anakana paala nutuma jee ouktüinjanain nachikuaʼa na nüsoʼireʼerakana aaʼin. Nütüjaapejeʼe saaʼu Jesuu nnojoluinjatüin müin sukuwaʼipa tia nuluwataapa suluʼu Nuluwataaya Maleiwa, eejeerü süpüla kaʼika süpüshuaʼa tü kasa anasü naaʼinrüinjatkat. Müsüjeseʼe shiain naaʼinmaain Jesuu aküjaa tü pütchi anasükat süchiki tia Aluwataayakat suulialeʼeya aaʼinraa kasa pülasü (Mateo 9:35). Tü kasa pülasü naainjakat Jesuu shia süpüla sütüjaanüin aaʼu tü naainjüinjatkat sainküin Mmaka süpüshuaʼa nuluwataapa suluʼu Nuluwataaya Maleiwa. Wekirajaa sünain tü alatajatkat saashin tü Wiwüliakat.\\nMüiria nnojoluin ayuulii.\\n«Soʼu kaʼikat tia koʼuinjana na moʼupaʼasaliikana, kacheʼeinjana na macheʼesaliikana. Soʼu kaʼikat tia chi masaʼasaikai chookonteechi maʼaka naaʼin wanee irama otta chi manüisaikai aʼwaateechi nia sümaa talatüin naaʼin.» Otta müsia, «nnojoleechi eein wanee wayuu eekai nümüin: ‹Ayuuishi taya›. Na wayuu kepiainjanakana saaʼu tü mmakat, nayeena na alatinnakana oulia tü naainjalakat» (Isaías 33:24 ; 35:​5, 6, TNM).\\nMüiria nnojoluin ouktaa.\\n«Tü mmakat namüinjatü na lotokana akuwaʼipa otta kepiainjana waneepia saaʼu.» (Salmo 37:​29, TNM.)\\n«Meerü nimiralakai saaʼin tü ouktaakat. Nnojoleerü aʼyalajaa naashin Jeʼwaa chi Laülaakai Saaʼu kasa süpüshuaʼa.» (Isaías 25:​8, TNM.)\\nKateerü noʼu nachikuaʼa na ouktüshiikana.\\n«Soʼuweena wane kaʼi, saapeerü tanüiki süpüshua tü wayuu ouktüsükalüirua sümaa sujuitteerüin mmaapüjee.» (Juan 5:​28, 29.)\\n«[Asoʼiraajeerü saaʼin] tü wayuu ouktüsükalüirua.» (Aluwataaushikana 24:15.)\\nKepieena na wayuukana napüshuaʼa otta kaʼyataainjeena naya.\\n«Shiimain nakumajeenain piichi süpüla kepiainjanain naya suluʼu; shiimain napünajeenain süpüla neküinjatüin süchon naʼttia. Nnojoleena akumajüin piichi süpüla kepiainjatüin wayuu naatajannuu suluʼu; nnojoleena apünajüin süpüla shiküinjatüin wayuu naatajannuu süchon naʼttia [...] talateerü naaʼin sünain aʼyatawaa na wayuu taneekajalakana.» (Isaías 65:​21, 22, TNM.)\\n«Najaʼlajeʼerüin [Maleiwa] tü atkawaakat sainküin tü mmakat.» (Salmo 46:​9, TNM.)\\n«Nnojoleerü nayalerüin nachajaruutse na wayuukana süpüla natkaajiraain otta nnojoleena ekirajaain sünain atkawaa.» (Isaías 2:​4, TNM.)\\nJouleerü maʼin eküülü.\\n«Wainmeerü eküülü saaʼu tü mmakat nutuma Maleiwa. Aneerü wakuwaʼipa nutuma chi Wamaleiwasekai.» (Salmo 67:​6, TNM.)\\n«Wainmeerü süchon tü apünajuushikat saaʼu tü mmakat; wainmeerü maʼin eküülü saaʼupünaa tü uuchikat.» (Salmo 72:​16, TNM.)\\nNnojoleechi wayuu eekai mojuin.\\n«Nnojoleechi motuin aaʼinyüü chi wayuu eekai mojuin.» (Salmo 9:​18, TNM.)\\n«Nükaaliinjeechi chi wayuu mojushi achuntakai kaaliinwaa, chi wayuu mojukai aaʼin jee chi nnojoikai jaralin akaaliinjüin. Amülialaajeerü naaʼin naalii chi maʼletsekai jee naalii chi mojushikai, nükaaliinjeena naya.» (Salmo 72:​12, 13, TNM.)\\nSutuma pütüjaaitpain saaʼu tü eeinjatkat sükajee tü Nuluwataayakat Maleiwa, ¿pütüjaaitpa aaʼu jamüin nikirajaka maʼin Jesuu sünain tia Aluwataayakat? Nikirajüin Jesuu napüshuaʼa na wayuu aapajeekana nünüiki süka nütüjaain saaʼu shiain neʼe anoukteʼerüinjatüin wakuwaʼipa tü Nuluwataayakat Maleiwa.\\n¿Jama piakai? ¿Kamalainsüche pümüin tü kasa naainjüinjatkat Maleiwa sükajee tü Nuluwataayakat? ¿Kasakaʼa paaʼinrüinjatüin süpüla pütüjüin sooʼomüin süchiki tü Nuluwataayakat Maleiwa? ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla anainjatüin pukuwaʼipa sutuma tü kasa anasü naainjüinjatkat Maleiwa sükajee Nuluwataaya? Sünain tü wanee pütchikat wekirajaajeerü anain tia.\\n^ püt. 5 ¿Jamüshii «nütüjaa aaʼu Jesuu» wamakaʼa? Shia süka süsoʼiraain naaʼin Jesuu süchikijee ouktaa jee nuʼunüin nümaʼanamüin Maleiwa. Soʼujeʼereʼeya tia, kojutüleesia nümüin Jesuu tü Nuluwataayakat Maleiwa (Lucas 24:51).\\n^ püt. 8 Pütüjaweere saaʼu jamüin nuuʼulaaka Maleiwa eein müliaa, paashajeʼera tü karalouktakat ¿Kasa shikirajaka maʼin tü Wiwüliakat?, ekirajaaya 11. Nakumajala na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Eesü shia suluʼu www.jw.org \/guc.","num_words":2362,"character_repetition_ratio":0.065,"word_repetition_ratio":0.014,"special_characters_ratio":0.203,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8340.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Sümaka tü Wiwüliakat süchiki tü kanüliakat celibato\\nAapiria Wayuu | Nuum. 2 2017\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aucano Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bashkir Batako karo Batako toba Baulé Becol Biak Birmano Bislama Búlgaro Camboyano Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Chuvash Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Dangme Danés Dehu Digor Efik Embunda Endebele Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Fon Francés Ga Garífuna Georgiano Griego Guaraní Gun Hausa Hebreo Hiligaynon Hindi Hiri motu Hmong (blanco) Holandés Húngaro Ibanag Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Javanés Kabiye Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisonge Kurdo Kurdo kurmanyí del Cáucaso Kwangalí Kwanyama Lhukonzo Lingala Lituano Lomue Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Macua Malayo Malayálam Malgache Maltés Mam Mambue-Lungu Mapudungún Maya Mazateco de Huautla Mongol Moré Nepalés Nias Niueano Noruego Nyaneka Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del norte de Puebla Oromo Osético Otetela Pangasinán Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Pidgin de las islas Salomón Polaco Portugués Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Rarotongués Rumano Runyankore Ruso Rutoro Samoano Sango Saramacano Sena Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Sesoto de Sudáfrica Setsuana Shona Sidama Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tamil Telugu Tetun Dili Tigriña Tivo Tojolabal Tok pisin Tongano Tseltal Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Twi Tártaro Ucraniano Uhobo Umbundú Urdu Vendal Vietnamita Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Xitshwa Yoruba Zandé Zulú Árabe Ñanya Ñemba\\nAwaraijaashi Jesuu saaʼu nimeshu Pedro otta niiyajüin shia (Mateo 8:14, 15; Marcos 1:29-31).\\n¿Naaʼinrüinjatche tü kanüliakat celibato wanee anoujashi?\\nSAINKÜIN tü mmakat süpüshuaʼa, achuntünüsü namüin na shikiipüʼükana waneeirua iküleesia, maʼwayuuseinjanain naya, celibato sünülia tia natuma. Aainjünüsü tia suluʼu tü Iküleesiakat Katoolika Romana, tü iküleesiakat Ortodoxa, Budista jee waneeirua. Naashin wainma wayuu, shia namaʼüjiraaka anainjee nakuwaʼipa na shikiipüʼükana kojuyasü iküleesiairua maaʼutpünaa.\\nSutuma tia, anashii wasakirüle sünain tüü: «¿Aküjünüsüche suluʼu tü Wiwüliakat süchiki tü kanüliakat celibato?». Süpüla watüjaainjatüin saaʼu tia, anashii wekirajaale sünain jamakuwaʼipalüin shia sümaiwa, jamüin süpüla eeinjatüin shia sainküin mmakat otta jamüin nünüiki Maleiwa süchiki tia.\\n¿JALEJEEKUWAT SHIA SÜPÜLA TÜ IKÜLEESIAKAT?\\nSaashin tü karalouktakat Encyclopædia Britannica, tü kanüliakat celibato «shia maʼwayuuseinjachin wanee wayuu, nnojoluinjatüin jaralüin nüinkaain amaa, sünainpünaasü shia tü nukuwaʼipakat wanee shikiipüʼü iküleesia jee niale wanee nikirajüin». Soʼu 2006, aküjünüsü wanee pütchi namüin na aʼyataakana sünain akumajaa sukuwaʼipa tü aainjünakat suluʼu tü iküleesiakat katoolika, nia aküjaka tia pütchikat chi papa Benedicto XVI münakai. Naashin niakai, kakaliairü maʼin aikkaleʼennüin sukuwaʼipa tü kanüliakat celibato, süchikijeejatü nakalioʼu na 12 nikirajüin Jesuu.\\nNnojoliipejeʼe sünainpünaain tü kanüliakat celibato na nikirajüinkana Jesuu namaiwajanakana. Jamüshijaʼa chi aluwataaushikai Pablo, naapirüin na anoujashiikana suulia nemeejünüin natuma waneeinnua wayuu sükajee «wane alawaa ekirajünakat sütüma yolujaa» otta ekirajaka «sünain mojuin kaʼwayuusee» (1 Timoteo 4:1-3).\\nSüchikijee juyakat 100, oʼttüsü sünain saainjünüin tü kanüliakat celibato suluʼu tü iküleesiakalüirua. Mapa, tia iküleesiakalüirua shiasü tü kanüliakat Katoolika Romana. Saashin tü karalouktakat Celibacy and Religious Traditions, «aainjünüsü tia wanaapünaa sümaa süpülajünüin suulia wayuu tü ainkawaakat chaa suluʼu tü mmakat Roma».\\nKakalia mapa süchikijee tia, wanaa sümaa noutkajaʼawaliin na shikiipüʼükana tü iküleesiakat katoolika, naküjüin mojuin kaʼwayuusere wanee kapüchiina. Akaʼaya neʼe nanüiki na Padres de la Iglesia münakana. Naashin nayakana, yarütteerü nukuwaʼipa chi aʼyataakai suluʼu tü iküleesiakat müleka nüinkaale sümaa wanee wayuu jee nnojoleerü anain nukuwaʼipa süpüla aaʼinraa tü niʼyataainkat. Mayaapejeʼe müin tia, süküjüin tü karalouktakat Encyclopædia Britannica sünain eejanain kapüchiina kaʼwayuusekana soʼutpünaa juyakat 900 sünainmüin 999.\\nSünain tü outkajawaa kanüliakat Concilio de Letrán soʼujatka 1123 otta 1139 aainjünaka chaa Roma, aküjünüsü maʼwayuuseinjanain na kapüchiinakana otta ayatayülia müin sukuwaʼipa tia maaʼulu suluʼu tü Iküleesiakat Katoolika. Sükajee tia, ayatüsü kojutüin shia atumawaa jee ayatüsü eein tü suwashirüinkat sümaʼana. Nnojotsüje müin tia kaʼwayuusere na kapüchiinakana, süka jamüin, napütapuʼuin süpüshi suwashirüin tü iküleesiakat namüin nachonnii.\\nNÜMAKA MALEIWA SÜCHIKI TÜ CELIBATOKAT\\nAküjünüsü suluʼu tü Wiwüliakat jamüin nünüiki Maleiwa süchiki tü kanüliakat celibato. Suluʼu tü Wiwüliakat, aküjünüsü nünüiki Jesuu nachiki na wayuu maʼwayuusekana maʼaka naaʼin niakai, shiiʼiree kooʼomüin natuma naʼyataain sümüin Nuluwataaya Maleiwa (Mateo 19:12). Jee müshia Pablo, aashajaashi süchiki nakuwaʼipa na anoujashii maʼwayuusekana maʼaka naaʼin niakai süpüla naküjüin maʼin tü pütchi anasükat (1 Corinto 7:37, 38; 1 Corinto 9:23, TNM).\\nNnojoliipejeʼe nuluwataain Jesuu otta Pablo maʼwayuuseinjanain na anoujashiikana. Naashin Jesuu, eeshii nikirajüin nnojoliikana kapülain namüin maʼwayuusein naya otta eeshii na «süpülajanakanajaʼaya nütüma Maleiwa». Wanaa sümaa nüküjüin Pablo nachiki na «maʼwayuusesaliikana», müshi nia: «Tamüshii neʼe jia: Nnojotsüyaaje nümajalain tamüin chi Senyotkai» (Mateo 19:11; 1 Corinto 7:25).\\nJee müsia, süküjüin tü Wiwüliakat, kojuyain na nikirajüinkana Jesuu kaʼwayuusekana maʼaka naaʼin Pedro (Mateo 8:14; Marcos 1:29-31; 1 Corinto 9:5). Akaʼaya Pablo, nüküjüin waneesüinjatüin neʼe nuʼwayuuse «chi laülaashikai suluʼu tü outkajaaleekat» sutuma jouluin tü amaʼüjirawaakat akuwaʼipa chaa Roma. Jee nüküjüin kojutüinjatüin nünüiki chi laülaashikai «sütüma nüchonnii» (1 Timoteo 3:2, 4).\\nNaya anoujashiikana, nnojotsü naʼalijirüin nakuwaʼipa suulia naʼwayuuse. Müsüjeseʼe sümüin tü Wiwüliakat: «Chi aʼwayuuseekai, anakaja müleka nnojoire niyouktüin ainkawaa sümaa tü nuʼwayuusekat». Saashin tü Wiwüliakat, ainkaainjachi chi toolokoi sümaa nuʼwayuuse (1 Corinto 7:3-5). Wayaawatüitpa aaʼu nnojoluin nümaʼanajeejatüin Maleiwa tü kanüliakat celibato jee nnojotsü nüpülajüin noulia na aʼyataashiikana nümüin kaʼwayuuseinjanain naya.\\nSAAʼUJEE AKÜJAA TÜ PÜTCHI ANASÜKAT\\nNnojorüleje choʼujaain maʼwayuusein wanee anoujashi, ¿jamüsü eeka süpüla anain maʼwayuusere nia naashin Jesuu nümaa Pablo? Shia süka eein süpüla nüküjüin maʼin tü pütchi anasükat. Chi eekai maʼwayuusein, eesü süpüla kooʼomüin nutuma niʼyataain nümüin Maleiwa süka nnojoluin jülüjain naaʼin wainma kasa sünainpünaaka kaʼwayuusee (1 Corinto 7:32-35).\\nJülüjataa paaʼin nukuwaʼipa David. Chapuʼushi nia aʼyataain chaa México, walaapuʼusü maʼin niʼyataain. Nuuʼulaaka tia aʼyatawaakat süpüleerua nukolojooin suluʼu wanee pueulochon chaa Costa Rica süpüla nikirajüin wayuu süchiki tü Wiwüliakat. ¿Anasüche nümüin David maʼwayuusein nia? «Jamüsüsaʼa shia. Mayaapejeʼe kapüleein tamüin tekiralaain sünain nakuwaʼipa na wayuu chejeʼewaliikana suluʼujee tia mmakat, ekiralaamaatüshi taya süka maʼwayuusein taya».\\nAkaʼaya neʼe Claudia, wanee wawala pürekutsoot rekulaat maʼwayuusekat otta oʼunüitka eere choʼujaain aküjülii pütchi, müsü sünüiki: «Talatüsü taya sünain tü taʼyataainkat nümüin Maleiwa. Sutuma teʼrüin naaʼinmajüin taya Maleiwa, kooʼomüinsü tanoula nünain otta arütkaasü maʼin taya nünainmüin».\\nTü maʼwayuuseekat nnojotsü sütaʼülüinjatüin wakuwaʼipa. Anuu sooʼomüin sünüiki Claudia: «Jaʼitairü maʼwayuusein wanee wayuu, talateerü shia shiʼyataale süka süpüshuaʼa saaʼin nümüin Jeʼwaa, chi Maleiwakai» (Salmo 119:1, 2).\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Wanee asülajuushi kojutüsü\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Anasü maʼin tia naapakat Maleiwa ¿Jamüsü anaka maʼin shia?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Kasa paaʼinrajatka sutuma tü naapakat Maleiwa pümüin?\\nTaashisü wayuu suulia achepchiee sümaiwa jee maaʼulu\\nEʼrüshii waya kasa anasü saaʼu wasülajüliin\\nNuum. 2 2017 | ¿Kojutüsü pümüin tü kasa anashaatasü naapakat Maleiwa pümüin?\\nAAPIRIA WAYUU Nuum. 2 2017 | ¿Kojutüsü pümüin tü kasa anashaatasü naapakat Maleiwa pümüin?\\n¿Kasapülajana na laülaashii aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa?","num_words":2346,"character_repetition_ratio":0.062,"word_repetition_ratio":0.021,"special_characters_ratio":0.178,"stopwords_ratio":0.017,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8665.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Aküjalaa: Jonás otta wanee jime - Tü yaakat suluʼu Internet neʼinaajala na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeowa\\nPIIRAKAA nümüin chi wayuu shirokukai tü palaakat. Müliashi maʼin, ¿aashimüin? ¡Shimiraleechi nia tü jimekat! ¿Pütüjaa aaʼu jarai nia? Nia Jonás. Wekirajaa sünain jamüshi müliaka nia.\\nNünüikimaajachi Maleiwa Jonás. Süchikijee ouktuin Eliseo müshi Jeowa nümüin Jonás: ‹Puʼuna suluʼumüin tü mmakat Nínive. Mojulaashii maʼin na wayuukana chaaʼaya. Paashajaa namaa›.\\nNnojoishi oʼuneein Jonás. Nuʼunaka suluʼumüin wanee mma naata suluʼu wanee anua. Mojusü tia nümüin Jeowa. Shiʼitaka nutuma wanee juya wawaimaajatü, shimerotireeka tü anuakat. Ayoʼujaasü naaʼin na anuapuʼukana, naʼwaataka namüin na namaleiwasekana süpüla nakaaliinjünüin.\\nNümaka Jonás: ‹Anoujushi taya nünain Jeowa, chi kakumajalakai tü sirumatuʼukat otta tü Mmakat. Oʼunushi taya süka nnojoluin taainjeein tü nümakat›. Namaka na anuapuʼukana: ‹¿Kasa waainjüinjatka süpüla shiimalaain tü juyakat?›\\nNümaka Jonás: ‹Jujuta taya shiroku tü palaakat, shiimalaajeetka›. Nnojotsü naainjeein na anuapuʼukana tia, miyoʼupa maʼin tü juyakat nujutunaka Jonás shiroku tü palaakat. Shiimalaaka tü juyakat otta tü palaakat.\\nNimerotopa Jonás shiroku tü palaakat shimiratka nia wanee jime miyoʼushaata, nnojoishi nia ouktuin. Süleʼeruʼushi nia apünüin kaʼi otta ai. Mojusü maʼin naaʼin Jonás süka nnojoluin noonooin nümüin Maleiwa otta nuʼunuin Nínivemüin. ¿Kasa naainjaka Jonás sutuma tia?\\nAashajaashi Jonás nümaa Jeowa süpüla nükaaliinjüin nia. Seetaka Jonás tü jimekat eere jososhiin. Mapa nuʼunaka Jonás Nínivemüin. Shikirajüin waya tia sünain waainjüinjatüin süpüshuaʼa tü nümakat Maleiwa.\\nTü karalouktakat Jonás.\\n¿Jarai chi wayuu kanüliakai Jonás? ¿Jamüsü nünüiki Jeowa nümüin?\\n¿Kasa naainjaka Jonás sükajee nnojoluin nuʼuneein Nínivemüin?\\n¿Jamüsü nünüiki Jonás namüin na anuwapuʼukana süpüla shiimalaain tü juyakat?\\n¿Kasa alataka nümüin Jonás nimerotopa shiroku tü palaakat? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).\\n¿Jeʼra kaʼi Jonás süleʼeruʼu tü jimekat? ¿Kasa naainjaka sutuma tia?\\n¿Jalashi oʼunuin Jonás süchikijee seetüin nia tü jimekat? ¿Kasa shikirajaka anain waya tia?\\nPaashajeʼera Jonás 1:1-17.\\n¿Jamüshi nnojoika nuʼunuin Jonás sünain aküjaa pütchi Nínivemüin? (Jon. 1:2, 3; Pro. 3:7; Ecl. 8:12.)\\nPaashajeʼera Jonás 2:1, 2, 10.\\n¿Jamüsü watüjaaka saaʼu naapeerüin wanüiki Jeowa maʼaka naapüin nünüiki Jonás? (Sal. 22:24; 34:6; 1 Juan 5:14.)\\nPaashajeʼera Jonás 3:1-10.\\n¿Jamüsü waaʼin sutuma niʼyateʼerüin Jeowa Jonás nüchikuaʼa sümaa nnojoluin noonooin paala? (Sal. 103:14; 1 Ped. 5:10.)\\n¿Jamüsü sotuinjatka waaʼin tü alatakat nümüin Jonás otta na níniviitakana süpüla nnojoluin mojuin wanüiki nachiki na wayuu waküjakana amüin pütchi? (Jon. 3:6-9; Ecl. 11:6; Aluw. 13:48.)","num_words":700,"character_repetition_ratio":0.065,"word_repetition_ratio":0.009,"special_characters_ratio":0.217,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8875.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Talateena jia jürütkaale nünainmüin Maleiwa | Talatajiraa paaʼin sümaa püpüshi\\nTalateena jia jürütkaale nünainmüin Maleiwa\\n«Nükumajüin [Maleiwa] wayuu toolo ooʼulaka wayuu jierü.» (Mateo 19:4)\\nKasaatshi Adán sümaa Eva nutuma Jeʼwaa. * Saashin tü Wiwüliakat nukumajüin tü palajatkat jierü, «nüntirakalaka shia nünainmüin chi wayuukai». Nümakalaka Adán süka talatüin naaʼin: «Mashaatakatche maʼi maa aka taaʼin. Shiipüsekat, shiaʼaya neʼe teipüse. Shiʼirukukat, shiaʼaya neʼe teʼiruku» (Génesis 2:22, 23). Ayatayülia keeʼireein naaʼin Jeʼwaa talatüin naaʼin na kaʼwayuuseshiikana.\\n«Anashaateerü maʼin wakuwaʼipa», eeshii namajiraale na wayuu kaʼwayuusekana. Nnojotpejeʼe müin tia mayaa, jaʼitainna na wayuu aijiraakana maʼin, eejeerü tü kasa mojujiraakalü aaʼujee naya (1 Corinto 7:28). Suluʼu karalouktakat tüü, puusüteerü anain pütchi suluʼujeejatü tü Wiwüliakat aneetka atuma pukuwaʼipa sümaa puʼwayuuse jee püchonnii (Salmo 19:8-11).\\n1 PAAʼINRA TÜ NIʼITAAKALÜ APÜLA PIA JEʼWAA\\nTÜ SÜMAKAT TÜ WIWÜLIAKAT: Nia laülaaka chi toolokoi saaʼu nuʼwayuuse jee nüchonnii (Éfeso 5:23, 24).\\nWayuule kaʼwayuuseshi pia, paaʼinmajüinjatü sümaa alinjatüin püpüla puʼwayuuse naashin Jeʼwaa (1 Pedro 3:7). Nukumajala shia süpüla sükaaliinjüin pia otta shia nüchekaka kojutüin shia pümüin sümaa alin shia püpüla (Génesis 2:18). Kojutüinjatü pümüin tü choʼujaakat sümüin suulia tü choʼujaakat pümüin (Éfeso 5:25-30).\\nWayuule kaʼwayuusesü pia, kojutüinjachi maʼin pümüin puʼwayuuse naashin Jeʼwaa. Pükaaliinjüinjachi nia süpüla naainjüin tü nuchuntakat Jeʼwaa nümüin (1 Corinto 11:3; Éfeso 5:33). Nnojo peʼipaain pia nümaa saaʼujee wanee kasa eeka nüneeküin, pükaaliinja nia süka anaka akuwaʼipa (Colosas 3:18). Paainjüle tia, kojuteerü maʼin pia nümüin otta nümüin Jeʼwaa (1 Pedro 3:1-6).\\nPaashajaa sümaa puʼwayuuse süpüla süküjüin pümüin tü punoukteʼerajatkat sünain pukuwaʼipa. Jülüjachon paaʼin sünüiki otta paainja tü sümakat\\nNnojo püshapajaain aaʼin. Kamaʼashi wanee wayuu süpüla nuuʼulaain tü kasa kamalainkat nümüin süpüla talatüin nuʼwayuuse nümaa\\n2 NNOJO PÜLAIN PAAʼIN SUULIA TÜ KEEʼIREEKAT SAAʼIN PUʼWAYUUSE\\nTÜ SÜMAKAT TÜ WIWÜLIAKAT: Choʼujaasü kojutüin pümüin tü keeʼireekat saaʼin puʼwayuuse (Filipos 2:3-5). Ana pünüiki sümüin, soto paaʼin kamaneeinjanain waneepia na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa (2 Timoteo 2:24, TNM). Jülüja paaʼin jamüinjatüin pünüiki, anuu sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tia: «Eeshi chi eekai mayaawajaain saaʼu nünüiki, müshi nusotokai saaʼin wayuu süka shiʼichi chajaruuta, akaajasaʼa nanüiki na kekiikana maʼin, aawalaasü saaʼin wayuu sutuma» (Proverbios 12:18, TNM). Kamaneejeechi pia otta aneerü pünüiki nutuma chi naaʼinkai Jeʼwaa (Galacia 5:22, 23; Colosas 4:6).\\nPuchunta nümüin Maleiwa süpüla nnojoluin paashichijaain otta süpüla pütüjüin aapajaa sünüiki puʼwayuuse süküjapa pümüin wanee kasa anainjatka atuma jukuwaʼipa\\nJülüja maʼin paaʼin jamüinjatüin pünüiki sümaa jamüinjatüin süküjia putuma\\n3 AKAALIINJIRAAINJANA JIA\\nTÜ SÜMAKAT TÜ WIWÜLIAKAT: Aʼaniraasü nukuwaʼipa wanee toolo sümaa wanee jierü kasaatpa naya (Mateo 19:5). Ayatapejeʼe naatain tü jülüjakat naaʼin süchiki wanee kasa. Müsüjeseʼe choʼujaain paaʼinwain jia sünain tü jülüjakat jaaʼin otta tü suluʼukat jaaʼin (Filipos 2:2). Choʼujaasü paaʼinwain jia jüneeküinjatpa wanee kasa. Eesü süpüla juuntüin tia sükajee tü sümakat tü Wiwüliakat, anuu sünüiki: «Nüchiaanüle paala wanee wayuu, niʼitaain sukuwaʼipa tü naainjeekalü amüin» (Proverbios 20:18, TNM). Jülüja jaaʼin tü sümakat tü Wiwüliakat jüneeküinjatpa wanee kasa jaaʼinrajatka (Proverbios 8:32, 33).\\nNnojo paashajaain neʼe sümaa puʼwayuuse süchiki kasa eeka eein, püküja sümüin jamüin paaʼin\\nPaashajaajiraa sümaa puʼwayuuse süpülapünaa «aa» pümüin sümüin wanee kasa\\n^ püt. 4 Jeʼwaa nünülia Maleiwa saashin tü Wiwüliakat.\\nJÜLÜJA JAAʼIN ANEERÜIN JUKUWAʼIPA\\nJülüja paaʼin eejeerüin tü mojukat sutuma puʼwayuuse otta eejeerüin tü mojukat putuma (Salmo 103:14; Santiago 3:2). Shia jülüja paaʼin tü kasa anakat sünainjee sukuwaʼipa puʼwayuuse. Punouja sünain aneerüin pukuwaʼipa sutuma sünüiki tü Wiwüliakat otta nnojo püshapajaain aaʼin (2 Timoteo 3:16). Naapeerü Jeʼwaa kasa anasü pümüin saaʼujee poonooin sümaa tü nümakat otta aijiraajeechi maʼin pia sümaa puʼwayuuse (Galacia 6:9, TNM).\\n¿Shiyaawatüinche taʼwayuuse kapülain taaʼin shia?\\n¿Kasa taainjaka soʼukai süpüla teeʼiyatüin sujutü taʼwayuuse otta alin shia tapüla?","num_words":1032,"character_repetition_ratio":0.059,"word_repetition_ratio":0.004,"special_characters_ratio":0.217,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9163.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Kasa paaʼinrajatka palajana süpüla pikirajaain sünain tü outkajawaa naainjakat na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa?\\nPikirajaale sünain tü Wiwüliakat namaa na aküjüliikana pütchi, pikirajaa anainrü palajana tü pikirajaainjatkalü anain. Müinjatia putuma sukuwaʼipa tü outkajawaakat süpüla anain pukuwaʼipa sutuma. Aneerü maʼin pukuwaʼipa, püshajüle tü paainjüinjatkat.\\nPüneeka jalainjachin jee joujainjachin pikirajaain. ¿Joujawaisü anain pümüin ekirajawaa? ¿Eeiwa aika süpülapünaa piʼyataain? ¿Shiataapa süchikijee neisalaain na püchonniikana? Isalejeʼeya saaʼin püchiki, pükatala tü kaʼi pikirajaainjatkalü oʼu jee pikirajaa waneepia soʼu kaʼikat tia. Pikirajaa eere yüütüülin jee piyokojoo kasa eekai shikeʼejeerüin paaʼin maʼaka saaʼin raawia, telewisoot jee serulaat. Puʼuraajüle palajana, moteerü paaʼin tü shapaakalü atuma paaʼin otta jülüjeerü paaʼin tü pikirajaakalü anain (Filipos 4:6, 7).\\nPejeetta tü pünüikinjatkat sünain tü outkajawaakat. Jülüja paaʼin tü pikirajaainjatkalü anain. Paashajeʼera sünülia tü ekirajaayakat, jülüja paaʼin jamüin sünainpünaaka tü sünüliachenkat pütchi, jülüja paaʼin tü ayaakuaakat jee paashajeʼera tü asakinnakalü anain sajaʼttiamüin wanee ekirajaaya. Süchikijee, paashajeʼera waneʼewai sukua tü pütchikat jee pejeetta süsouktia tü asakinnakalü anain. Püchajaa tü wersiikulo nnojotkalü ashajünüin jee jülüja paaʼin jamüin sünainpünaaka shia tü ekirajaayakat (Aluwataaushikana 17:11). Piʼrapa süsouktia tü asakinnakalü anain, pejeetta tü pütchi sotuinjatkalü atuma paaʼin shia. Paainjüle tia, piyalereerü pajapü süpüla püsouktüin shiʼipajee tü asakinnakalü anain.\\nPikirajaʼawaire sünain tü aashajaanajatkalü achiki sünain tü outkajawaakat, kooʼomüinjeerü tü pütüjaakalü aaʼu süchiki tü Wiwüliakat (Mateo 13:51, 52).\\n¿Kasa paaʼinrajatka süpüla püsouktüin shiʼipajee tü asakinnakalü anain?\\nPaainja tü aküjünakat yaʼayaa süpüla pikirajaain süpülapünaa Ekirajawaa sünain tü rewiisütakat Aaipiria Wayuu jee shiale Ekirajawaa sünain tü Wiwüliakat namaa na Wawalayuukana. Püma nümüin chi ekirajakai pia nükaaliinjai pia sünain tü pünüikinjatkat.\\n¿Kasache aainjünakat suluʼu tü piichi eere noutkajaain na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa?\\nAnuu tü waainjakat süpüla waʼwaajüin Maleiwa.","num_words":544,"character_repetition_ratio":0.086,"word_repetition_ratio":0.026,"special_characters_ratio":0.167,"stopwords_ratio":0.002,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8657.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"OHCHR: Wayuu () - Universal Declaration of Human Rights\\nUniversal Declaration of Human Rights - Wayuu ()\\nAKÜJIA SÜKUA'IPA SÜCHIKI SÜJUTU WAYUU SA'U MMAKAT\\nSo'u ka'i po'loo, kashi tisiienpre, juyaa pol'lootua po'loo shikii mekiietsattua po'loo shikii sünainmüin pienchi shikii mekiisalumüin (1948), sü'tpüna tüü Kottirawaa sa'inraka tüü Nasiones Uniiras münaka, saapain süma shi'iraajirüin akua'ipa tüü a'inrushika süpüla sujutu wayuu sa'u mmakat. Tüü pütchi sülu'uwataka anain ashajuneer shi'ipa'aya karalo'utalu'u. Süchikije asawatünüin kasa makat anülia achuntunusü namüin naa sülaulayuukana mma, \" nerajirüin tüü pütchi alu'uwataanaka sülu'u karalo'utakat tüü, süpüla süshajünüinjatüin, saashajenüinjatuin, kachikiinjatüin shia sülu'upüna tüü e'ikuleepüleekat ekat e'in, nnojolüinjatü ko'utküin sülu'uwataya sa'u tüü mmakat.\\nJÜLÜJÜINJATÜ A'IN taashi, kasalajana, kamaneejirawaa, sa'u tüü mmakat kayuupalasü sünainje kajütüin atuma tüü akua'ipa wanawakat napüla napüshua naa wayuukanairua.\\nJÜLÜJÜINJATÜ A'IN aka meraajüin süma mojutüin atuma tüü pütchi aapüshika süpüla süjutu wayuu, watta saali tüü kasa mojüsü a'innaka sa'upüna na'in wayuu; aka shia'in e'itaanüin ma'aka tüü kasa müliakana ma'i e'iree naa wayuukana, süpüla nasawatüin wanee mma eere akatatnüin no'ulia tüü momoluu jeema mülia, eere taashi nakua'ipa süpüla yootoo jee müsüya süpüla anouja sünain kasa nano'ujekat anain;\\nJÜLÜJÜINJATÜ A'IN a'inmajünüinjatü ma'i palaajana süchikua sujutu wayuu, sülu'u wane sükua'ipa eere neimalüinjatüin na'in sülia ashüküjawaa sünain pasalawaa sa'u nakua'ipa;\\nJÜLÜJÜINJATÜ A'IN pa'inwaajiraa'injanain süchiirua aleewaa napüshüa naa sülaülayuukana alu'uwatawa sa'u tüü mmakat;\\nJÜLÜJÜINJATÜ A'IN naa kottiraakana sünain tüü Nasiones Uniiras münaka no'unirüin na'in süchirua tüü achiki süpülajatka sujutu wayuu sülu'u wanawain nakua'ipa jieyuu nama tooloyuu; suma nayataajirain shiire anaata sümüliala wayuu sülu'u tüü anakat akua'ipa sünain taashi;\\nJÜLÜJÜINJATÜ A'IN naa sülaulayuukana mma sunainkana tüüaapüshi nanüiki süpüla ayaataajirawa nama naa sülu'ukana tüü Orkaniisasion te las Nasiones Uniiras münaka, süpüla kajütüinjatüin atüma, tüü akua'ipa acheejanaka napuleerua naa wayuukanairua;\\nJÜLÜJÜINJATÜ A'IN aapanüinjatü akua'ipa wanawa nekiiru'umüin napüshua pütchika tüü süpüla anainjatüin saañajia napüla wayuu, süpüshua tüü pütchi alu'uwataanaka anain;\\nTÜÜWAALAI SÜCHIKIMAAJATÜKA SÜJUTU WAYUU SA'U TÜÜ MMAKAT, isakat anain wa'in acheküsü kapüla'in na'in naa sulaulayuuka mma otta müsüya natuma naa wayuukana jee tüü laulapiakat süpüla na'inrüin waneepia shia süma nashatüinjatüin sukua'ipa sünain e'ikaa süchirua kajutüinjatüin atuma süpüshua sülu'uwataka achiirua pütchikat tüü.\\nSHI'IPAJANA WANE (1)\\nNaa wayuukana jemeishi süpüla taashi süma wanawa sülu'u nakua'ipa, aka müin yaa epijainjana sünain anajiranawaa a'in nama napüshi.\\nSHI'PAJANA PIAMA (2)\\nTüü alu'uwatanaka sülu'u pütchikat tüü napülajatü naa wayuukana napüshua nnojotüsü süpüla ko'utküinjanain sa'uje natapa'a, nanuiki nanoujain no'ummain jee müsüya sa'uje kasa ekat e'in wanawa'injatü napüla wanepia.\\nOtta müsüya naa wayuukanairua nojolinjana join apülaa sa'uje sükua'ipa no'ummain.\\nSHI'IPAJANA APÜNÜIN (3)\\nNaa wayuukana eeshi süpüla kajutüinjatüin atuma napülerua tüü kataakat o'u, tüü taashi jee müsüya a'inmajuna akua'ipa süulia kasachiki.\\nSHI'IPAJANA PIENCHI (4)\\nNojolüinjachi aapünüin wane wayuu süpüla achepchia,apülajünüitpa kasa müsüaka tüya sülu'u sükua'ipa süpüshuaya.\\nSHI'IPAJANA JA'RAI (5)\\nNnojotüsü süpüla mulia'in a'in naa wayuukana atuma, nnojotüsü süpüla amojojunüin nakua'ipa.\\nSHI'IPAJANA A'IPIRUA (6)\\nKajutüinjatü nakua'ipa naa wayuukana eepunaale naya.\\nSHI'IPAJANA AKARATCHI (7)\\nWanawashi napüshua naa wayuukana so'upala tüü sülaulaka a'inmajia, anaaka naya joolu'u a'inmajünüin wanawa. Nojolüinjana letüin süulia tüü akua'ipa sülu'uwataka tüü pütchi karalo'utalüka.\\nSHI'PAJANA MEKIISAT (8)\\nNaa wayuukana eeshi süpüla asakajaa süchirua nakua'ipa laulapialu'upüna maaka shiinnule amüin tüü akua'ipa aapüshika namüin sülu'u tüü Konstitusionka.\\nSHI'IPAJANA MEKIETSAT (9)\\nNoojolüinjachi ata'unüin wane wayuu masalajanoule.\\nSHI'IPAJANA PO'LOO (10)\\nNaa wayuukana eeshisüpüla wanawain nakua'ipa sünain aapajuna anuiki, o'upala sütuma tüü e'itatka süsalajana kasa süpüla shiitaanüinjatüin süsalajana nañajala sülu'u anakat akua'ipa.\\nSHI'IPAJANA PO'LOO WANEMÜIN (11)\\nWayuu ekai aküjünüin achiki sünain kaañajala nnojolüinjachi süsalajanain ma'aka matujajule a'u; wane'ereja shiraajünapa sükua'ipa, shiitanetka süsalajana ma'aka sülu'uwatain laulayuu süpu'uya tüü.\\nNnojolüinjana süsalajana'in wane kasa ekai masalajana'in wane suma saañajunüin aka sülu'uwatain sükua'ipa laulapia nnojolüinjatü joolu'u mülo'ulein süsalajana atuma ayatüinjatü saalii ma'aka so'ukai sañajünaka a'u.\\nSHI'IPAJANA PO'LOO PIAMAMÜIN (12)\\nNnojolüinjana eke'ejünüin a'in naa wayuukana sa'uje nakua'ipa nepialu'u, süma napüshi jee müsüya sa'uje tüü karalo'uta antakaa namüin a'inmajünüinjatü tüü nakua'ipa süulia jamajüin naya atuma.\\nSHI'IPAJANA PO'LOO APÜNÜINMÜIN (13)\\nNaa wayuukana eeshi süpüla waraitüin eepünaweele, eeshi süpüla kapüyain sülu'u tüü mma nachekakalü na'in.\\nJee müsüya naa wayuukana eeshi süpüla antaa süma o'una sülu'uje no'ummain otta müsüya sülu'uje wane mma naatajatü.\\nSHI'IPAJANA PO'LOO PIENCHIMÜIN (14)\\nMa'aka nüchejanüle achiki wane wayuu sülu'u no'ummain, eeshi süpüla nüchüntüin akaliijuna sülu'u wane mma eere anain nümüin.\\nAkua'ipakat tüü kajutüinjatü atuma süuleerua wane añajala ekai naatüin süulia sükua'ipa tüü Nasiones Uniiras münaka.\\nSHI'IPAJANA PO'LOO JA'RAIMÜIN (15)\\nNaa wayuukana eeshi süpüla sünüliamüin naya wane mma.\\nNnojotüsü süpüla saakatnüin no'ulia sünülia no'ummainnnojotüsü achechetnüinjatüin shia nanain ma'aka nawanajaweere süulia.\\nSHI'IPAJANA PO'LOO A'IPIRUAMÜIN (16)\\nNnojotsü pülajünüinjatüin namüin naa wayuukana kawayuuse, jieyuu nama tooloyuunnojotsü erajanüinjatüin palajaana jalejeewolin, kasain nano'ujain anain kasatalüin nata, süpüla kapüshinjanain wanawainjana sülu'u anakat akua'ipa.\\nAkasalajünüshi naa wayuukana ma'aka nacheckule na'in.\\nTüü wapüshika shia akümajaka wapüleerua tüü akua'ipakat, aka müin yaa wa'inmajüinjatü jee müsüya a'inmajünüinjatü natuma naa sülaulayuukana mma.\\nSHI'IPAJANA PO'LOO AKARATCHIMÜIN (17)\\nNapüshua naa wayuukana eeshi süpüla kakoroloin naya, otta müsüya kakorolojirain nama waima wayuu.\\nNnojotsü süpüla süsütünüin mojütoule nükorolo wane wayuu.\\nSHI'IPAJANA PO'LOO MEKIISALÜMÜIN (18)\\nNaa wayuukana eeshi süpüla taashi akua'ipa süpüleerua ano'uja, otta müsüya e'itana na'in sünain kasa anakat napüleerua.\\nSHI'IPAJANA PO'LOO MEKIETSALÜMÜIN (19)\\nNaa wayuukanairua eeshi süpüla taashi akua'ipa sünain yootoo süchiki tüü kasa nekiiru'ukana nnojolüinjana süsalajanain aashajawaa süma aapajana wane kasa achiki süpüla nülu'uwata'in shia süpüla saapajünüin epünaweere shia nülu'uwata'in achiki.\\nSHI'IPAJANA PIAMA SHIKII (20)\\nNaa wayuukana eeshi süpüla taashi akua'ipa süpüla a'inraa wane jutkataa jee müsüya kottirawa sülu'u mausii.\\nNnojotsü süpüla achechetnüin a'in wane wayuu sünain süpushi wane jutkataa.\\nSHI'IPAJANA PIAMA SHIKII WANEMÜIN (21)\\nNapüshua naa wayuukana eeshi süpüla nalu'uwataajirain nama naa sülaülayuukana alu'uwatawaa;ottamüsüya eeshi süpüla neitain wane nache'epu'ujana ekai nachekuin na'in.\\nNaa wayuukana eeshi süpüla erajaa wanawaa sukua'ipa tüü alu'uwatawaaka sa'u no'ummain.\\nJutchüin na'in naa wayuukana shia suyuupalaka sukua'ipa tüü alu'uwatawaa aka müin yaa jayasü sukua'ipa suka tüü woto münaka, süpüla aliikira naa shikiipu'unüinjanaka alu'uwatawaa su'lu'u anakat akua'ipa.\\nSHI'IPAJANA PIAMA SHIKII PIAMAMÜIN (22)\\nNapushua naa wayuukana eeshi süpüla na'inmajünüin aküa'ipa, otta müsüya eeshi süpüla neraajüin süpüshua jamüin sukua'ipa shiitajia suwashirüin, suma sutnetshe tüü mmakalüirua süpüla anainjatüin na'in sünainje tüü kasa natujaakat a'u.\\nSHI'IPAJANA PIAMA SHIKII APÜNÜINMÜIN (23)\\nNaa wayuukana eeshi süpüla nayatain sünain kasa nayataweekat anain, suma sa'inmajünüinjatüira sukua'ipa nayatain suulia amüloulii.\\nNaa wayuukana nnojülüinjana ko'utküin wanawainjatü nakanajüin, wanawale nayatain.\\nNayataale naa wayuukana akanajüinjana sünainje nayatain, süma wanawa'injatüin tüü nakanajaka suma nayatain,süpüla anainjatüin na'in sünain epijaa nuchounni.\\nNaa wayuunakana eeshi süpüla achejawaa sukua'ipa wane kottaa süpüla kajütüin atuma tüü keireekat na'insunain anatiraa nakua'ipa.\\nSHI'IPAJANA PIAMA SHIKII PIENCHIMÜIN (24)\\nNayataale naa wayuukana eeshi süpüla neemerain so'u wane ka'i, otta müsüya ayawatünüinjatü sukalia nayatain sapünapa namüin tüü eemerawaaka wala'injana suma'iru.\\nSHI'IPAJANA PIAMA SHIKII JA'RAIMÜIN (25)\\nNaa wayuukana eeshi süpüla epijawaa sulu'u anakat akua'ipa süma napüshi ma'aka sa'in kapuyaa, kashe'in, erajaana ayuipa, anaa sülu'u sükua'ipakat süpushua.\\nNaa jemeyuunnukana otta müsüya naa jo'uyuukana a'inmajünüinjana süpüleerua kasa süpushua naa jo'uyuukana a'inmajünüinjana sülu'u sükua'ipa süpushua a'itaina jemein süma waneejetüin napüshi.\\nSHI'IPAJANA PIAMA SHIKII AIPIRÜAMÜIN (26)\\nNaa wayuukana napushua eeshi süpüla ekirajuna mojutüinjatü shia napuleerua suttiana'in ekirajawaa nalatirapatüü, süpüla ko'omünüin natüjain wanawainjatü nakua'ipa sünain antaa sülu'umüin tüü ekirajaapulee mulo'usüka unipersitaa munaka aka sükua'ipa atuma.\\nNaa wayuukana ekirajünuinjana süpüleerua anataa nakua'ipa suma atujaa kajutaa atüma tüü suchikika sujutu wayuu süpüla anainjatüin susanalia tüü mmakat süchirua asauta tüü anamia suchekaka achiki tüü Nasiones Uniiras munaka.\\nNapüla naa wayuukana eeshi süpüla aneekajaa tüü ekirajawaa aapuneeka namüin nachounni.\\nNapushua naa wayuukana eeshi süpüla erajirain wanaa nama naa waneirua sünain antiraa süchiki kasa anasü napüla napushua.\\nNaa wayuukana eeshi süpüla sa'inmajünüin tüü kasa namüinka,otta müsüya tüü kasa nayuralaka nekiiru'uje suka na'in namuiwa'a.\\nSHI'IPAJANA PIAMA SHIKII MEKIISALÜMÜIN (28)\\nNapushua naa wayuukana eeshi süpüla shiitaanüinjatüin napüleerua wane sükua'ipa sa'u tüü mmakat süpüla pansainjatüin sañajia tüü sülu'uwatakat anain tüü pütchika.\\nSHI'IPAJANA PIAMA SHIKII MEKIETSALÜMÜIN (29)\\nNaa wayuukanairua jülüinjatüna'in nakua'ipa naa wayuu kapuyakiraaka nama aka anain naya sünain epijawa anajiralee nakua'ipa napushua.\\nShia'ala nnojotka anain süpüla na'inraa tüü apülajunaka napüleerua laülapialu'ujesüpüla anainjatüin sukua'ipa süpushua tüü kasakat.\\nAkua'ipakat tüü nnojotsü peipoloinjatüin suma tüü akua'ipa sülu'uwatakat anain tüü Nasiones Uniiras münaka.\\nSHI'IPAJANA APÜNÜIN SHIKII (30)\\nSülu'ukot karalo'utakat tüü nnojotsü aapanüinjatüin süpulainmüin tüü sülaülakot mma nnojotsü aapanüinjatüin napülainmüin no'utku wayuu, nnojutsü aapanuinjatüin süpüla nüpülain wane wayuu. A'iruushi süpüla nnojolüinjatüin alatünüin a'upuna tüü pütchi süpülajatka süjutu wayuu sa'u tüü mmakat.","num_words":2368,"character_repetition_ratio":0.117,"word_repetition_ratio":0.005,"special_characters_ratio":0.17,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4735.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Aapiria Wayuu, nuumero 3, 2017 | ¿Jaralii saaʼin pümüin na pienchishiikana amaajuna?\\nAAPIRIA WAYUU Nuum. 3 2017 | ¿Jaralii saaʼin pümüin na pienchishiikana amaajuna?\\nWainmainna wayuu aashajeʼerakana suluʼu tü karalouktakat Apocalipsis nachiki na pienchishiikana amaajuna. Eeshii eekai nayoʼujaain aaʼin otta eeshii eekai nnojoluin natüjaain jamaluʼuluin tia. Anuu sünüiki tü Wiwüliakat:\\n«Anataʼaleeshijaʼa maʼi chi wayuu eekai naashajeʼerüin sümüin tü wayuukolüirua tü anuu tashajüin achiki suluʼu tü karalouktakat. Je anataʼaleeshijaʼa maʼi napüshua na oonookana sümaa tü pütchi naapakat» (Alateetkat Mapeena [Apocalipsis] 1:3).\\nSüküjüin rewiisütakat tüü eein süpüla weʼrüin kasa anasü sutuma noʼoyolijeʼerüin neʼejena na pienchishiikana amaajuna.\\n¿Jaralii saaʼin pümüin na pienchishiikana amaajuna?\\nPienchisü ama: kasuutai, ishotoi, mütsiiyatai otta atsaanatai. Wainma wayuu aashajeʼerüitka nachiki na pienchishiikana amaajuna aküjünaka achiki suluʼu tü karalouktakat Alateetkat Mapeena, tü chiiruaajatkat karaloukta suluʼu tü Wiwüliakat.\\n¿Jaralii na pienchishiikana amaajuna?\\nPikiraja jamüin süpüla sütüjaanüin aaʼu jaraliin na pienchishiikana amaajuna.\\nPansaasü tü sümakat tü Wiwüliakat\\nEesüjaʼa nnojorüle pütüjaain saaʼu jaralin chi Tatenaikai anülia. Atüjaanapejeʼe aaʼu shiimain eejachin nia nümaiwa sutuma tü nantakalü anain na arqueologokana.\\nNaaʼinmaasü maʼin Samuel Hamilton tü ashaittaakat béisbol, anouktaapejeʼe nukuwaʼipa sutuma nikirajaain sünain tü Wiwüliakat.\\nWanee jiet anasüchonka maʼin\\n¿Kasa alataka süchikijee neʼrüin na nüchonniikana faraón anasüchoin maʼin Sara?\\n¿Koʼusüche nukuwaʼipa Maleiwa sümüin wayuu? ¿Eeshiiche eekai anakuwaʼipalüin nutuma Maleiwa otta eekai mojukuwaʼipalüin nutuma?","num_words":419,"character_repetition_ratio":0.128,"word_repetition_ratio":0.046,"special_characters_ratio":0.174,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10069.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Shiimainche tü iküleesia kachiiruakalü aaʼin nneerü?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jamüsü pütüjaainjatka saaʼu tü sümakat wanee iküleesia?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Shiimainche tü iküleesia kachiiruakalü aaʼin nneerü?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Shiimainche tü iküleesia sünainpünaakat atkawaa?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Shiimainche tü iküleesia nnojotkat wulein akuwaʼipa?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Eesüche wanee iküleesia ekirajaka tü shiimainkat?\\nJekechi naʼakain na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjüliikana Pütchi sainküin Mma\\n¿Joujaleerü sajaʼttinnaka tü kasakalüirua?\\n«Shiimüin sünain jümaainjachin taya waneepia»\\nNüneeküin Jesuu palitchon wayuu süpüla naapüin tü choʼujaakat sümüin sunoula wainma wayuu\\n¿Jarai chi achepchiee oonookai otta kekiikai maʼin?\\nAapiria Wayuu | Juulioʼu 2013\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Birmano Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Francés Ga Georgiano Griego Guaraní Hebreo Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kazajo Kikongo Kikuyu Kiluba Kiniaruanda Kirguís Letón Lingala Lituano Luo Malgache Ngäbere (o guaymí) Noruego Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Polaco Portugués Quechua boliviano Rumano Ruso Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tsonga Turco Twi Ucraniano Uruund Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\nEstelle, * oʼunawaisü weinshi sümaa süchonnii suluʼumüin wanee iküleesia. Süküjaka nümüin chi pastorkai sütüjaweein saaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat. Nnojotsü jamajatüin nümüin tü sümakat, makalaka nnojoluin shiitaain süchikuaʼa. Müsü shia: «Aluwataashii tamüin karaloukta na pastorkana eere nachuntüin tü nneerü tasülajawaikat; jaʼitairü nnojoluin toʼunüin suluʼumüin tü iküleesiakat. Tatüjaaitpa aaʼu müliain neʼe naya shiiʼiree tanneetse.»\\nAngelina, kamalainsü sümüin anoujaa otta müsü shia: «Na shikiipüʼükana tü iküleesia toʼunakalü aluʼu, nalatirüin apünüintua tü akotchojiakat nneerü. Shia naaʼinmaaka neʼe achuntaa nneerü. ‹Nnojoishi eein Maleiwa namaa›, tamakalaka.»\\nJülüja paaʼin tü aainjünakat suluʼu tü iküleesia piʼraajakat. ¿Apüleeruaanüsü saaʼin wayuu süpüla süsülajüinjatüin nneerü? ¿Pansaasü tia sümaa tü sümakat tü Wiwüliakat?\\n¿KASA SHIKIRAJAKA ANAIN TÜ WIWÜLIAKAT?\\nMüshi Jesuu, chi shikiipüʼükai tü anoujaakat: «Saaʼu nnojolüin juwalaajüshin tamüin süpüla juuntüin jaaʼinrüinjatüin tü anasükat, anakaja müleka nnojorule jüchuntüin awalaajünaa saaʼu tü kasa anasü jaaʼinrakat sümüin wayuu» (Mateo 10:8). Sütüjaainjatü aaʼu wayuu süpüshuaʼa nünüiki Maleiwa; nnojotsü oikkaanajatüin.\\n¿Jalejeekuwat napüla na anoujüshiikana tü nneerü choʼujaakat süpüla aʼyatawaa nümüin Maleiwa?\\nNaapüin süka naaʼin waneʼewai nakua tü nasülajüinjatkat. Nnojotsü naapüinjatüin mojusheeka otta süka münajalain maʼin namüin, süka talatüin naaʼin chi Maleiwakai nümaa chi wayuu asülajakai süka naaʼin (2 Corinto 9:7). Akumajawaishi loona chi aluwataaushikai Pablo süpüla tü niküinjatkalü aaʼu sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa (Aluwataaushikana 18:2, 3). Müshi nia: «Shiimüin [...] sünain waʼyataapüʼüin waneepia soʼukaʼi je saʼwai saaʼu tü weküinjatkat aaʼu wanaa sümaa waküjüin nüchiki chi Oʼtteʼerüikai jümüin, suulia wachuunajüin kasa jümüin» (1 Tesalónica 2:9).\\n¿KASA NAAINJAKA NA AKÜJÜLIIKANA PÜTCHI NÜCHIKI JEʼWAA?\\nTü noutkajaakalü aluʼu na aküjüliikana pütchi, nnojotsü akumajuushin süka korolo kojutsü. ¿Jalejeekuwat tü nneerü naainjakalü aka shia? Nnojoishii alatirüin naya iita süpüla achuntaa nneerü otta nnojoishii aluwataain karaloukta eere nachuntüin nneerü. Chi eekai kojutüin amüin tü ekirajünakalü anain nia, nijitüin süpüshi nünneetse suluʼu wanee kaaja eeka suluʼu tü Outkajaaleekat.\\n¿Achuntünajatche nneerü suluʼu wanee iküleesia?\\nNnojotsü aainjuushin masaloui rewiisütakat tüü. Akatsaʼa nnojoleerüin piʼrüin suluʼu tia karalouktakat sünülia wanee kasa oikkaanaka otta suchuntünüin nneerü. Süpülajatü neʼe sütüjaanüin aaʼu tü shiimain shikirajakalü anain tü Wiwüliakat.\\n¿Jamüsü saaʼin pümüin tü naainjakat na aküjüliikana pütchi? ¿Pansaasüche sümaa tü nikirajakalü anain Jesuu otta sümaa tü naaʼinrakat na anoujüshii namaiwajanakana?\\n^ püt. 2 Nnojotsü shiain tü nanülia shiimainsükat.\\nJuulioʼu 2013 | ¿Eesüche wanee iküleesia ekirajaka tü shiimainkat?\\nAAPIRIA WAYUU Juulioʼu 2013 | ¿Eesüche wanee iküleesia ekirajaka tü shiimainkat?","num_words":1229,"character_repetition_ratio":0.068,"word_repetition_ratio":0.069,"special_characters_ratio":0.171,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8727.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"«Nnojo jülüjüin jaaʼin maa aka tü jülüjakat naaʼin [na manoujüinsaliikana]. Müleka juuʼulaale suulia, niiʼirateerü jukuaippa Maleiwa.» (Roma 12:2.) | Ekirajaaya\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Becol Birmano Búlgaro Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kazajo Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kwangalí Kwanyama Lengua de señas argentina Lengua de señas colombiana Lengua de señas mexicana Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas ruso Letón Lingala Lituano Luo Malayo Malgache Maltés Nepalés Ngäbere (o guaymí) Noruego Oromo Pangasinán Polaco Portugués Quechua ayacuchano Quechua boliviano Rumano Ruso Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tsonga Turco Twi Ucraniano Uruund Uzbeko Vendal Vietnamita Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\n«Nnojo jülüjüin jaaʼin maa aka tü jülüjakat naaʼin [na manoujüinsaliikana]. Müleka juuʼulaale suulia, niiʼirateerü jukuaippa Maleiwa.» (ROMA 12:2)\\n¿Jamüsü keeʼireeinjatka naaʼin wanee anoujüshi niiʼiratüin nukuwaʼipa?\\n¿Kasa niiʼiratüinjatka sünain nukuwaʼipa wanee anoujüshi?\\n¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiratüinjatüin wakuwaʼipa?\\n1, 2. ¿Kasa naaʼinraka wanee wayuu sutuma tü ekirajünapuʼukalü anain nia?\\nSÜNAINPÜNAASÜ nukuwaʼipa wanee wayuu tü kasa ekirajünakalü anain nia nutuma nüshi jee nii otta tü naaʼinrakat na kepiakana pejepünaa nünain. Makalaka nüshatüin tü nasheʼinpalakat, nikaajüin tü eküülü nekaajakat otta nüshatüin nakuwaʼipa.\\n2 Akatsaʼa eein wanee kasa alanaʼaleeka maʼin suulia washeʼinpala otta tü eküülü wekaajakat. Motsoyüliiwaʼaya waya, ekirajünüshii waya süpüla watüjaainjatüin saaʼu tü kasa eekai anain otta tü kasa eekai mojuin. Naatawaisü tü jülüjakat waaʼin süchiki tü kasa eekai anain otta tü eekai mojuin. Eeshii na anakana amüin jee mojukana amüin wanee kasa. Müsü tü Wiwüliakat: «Eesü wayuu gentile eekai naaʼinrüin süka naaʼin namüiwa tü nuluwataakat anain Maleiwa, mayaasüje nnojolüin aapünüin namüin tü nüshajakat Moisés» (Roma 2:14). Süka müin sünüiki tü Wiwüliakat, ¿shiache waaʼinrajatka neʼe tü kasa ekirajünapuʼukalü anain waya otta tü kasa naaʼinrakat na kepiakana pejepünaa wanain?\\n3. ¿Jarat tü piamasükat kasa nnojoluinjatka waaʼinrüin atuma tü kasa ekirajünapuʼukalü anain waya?\\n3 ¿Jamüsü nnojoluinjatka waaʼinrüin tü kasa ekirajünapuʼukalü anain waya? Süküjüin tü Wiwüliakat piamasü kasa. Anuu tü palajatkat: «Eesü wopu eekai müin anakai saaʼin wamüin, akatsaʼa suʼunirüin waya sünainmüin tü ouktaakat» (Prov. 16:25, NM). Sutuma nnojoluin lotuin maʼin wakuwaʼipa, isasü wachiki woʼunirüin wakuwaʼipa wamüiwaʼa (Prov. 28:26; Jer. 10:23). Tü wanee shia süka niʼitaain Satanaa tü akuwaʼipaa noʼunakalü achiirua na wayuukana: tü kasa anasü jee kasa mojusü namakat. Saashin tü Wiwüliakat, nia Satanaa «chi aluwataakai saʼaka wayuu manoujainsat» (2 Cor. 4:3, 4; 1 Juan 5:19). Aneere waya noʼuluʼu Jeʼwaa, kacheʼeinjana waya sümüin tü sümakat Roma 12:2 (paashajeʼerapa).\\n4. ¿Jarat tü apünüinsükat kasa wekirajaainjatka anain?\\n4 Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaweerü anain apünüinsü kasa sünainpünaaka tü sümakat Roma 12:2. (1) ¿Jamüsü weeʼiratüinjatka wakuwaʼipa? (2) ¿Kasa sünainpünaaka weeʼiratüin wakuwaʼipa? (3) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiratüinjatüin wakuwaʼipa?\\n¿JAMÜSÜ WEEʼIRATÜINJATKA WAKUWAʼIPA?\\n5. ¿Jaralii na nüshajakana amüin Pablo tü pütchi suluʼukat Roma 12:2?\\n5 Tü pütchi nüshajakat chi aluwataaushikai Pablo suluʼu Roma 12:2, nüshajüin namüin na anoujüshii chainjanakana iipünaa (Roma 1:6, 7). Neeʼiratüinjatü tü nakuwaʼipakat naashin Pablo otta ooʼulaainjana suulia nashatüin nakuwaʼipa na manoujüinsaliikana. Tü akuwaʼipaa nnojoluinjatkat nashatüin shia nakuwaʼipa otta nasheʼinpala na manoujüinsalii chajanakana Roma. «Juuʼulaa suulia ashataa nakuaippa na manoujainsaliikana», ¿jamüshi nümaka Pablo namüin na anoujüshiikana? Süka eejanain anoujüshii aaʼinraka otta jülüjaka aaʼin tü namakat na kepiakana naʼütpünaa. ¿Kasa naaʼinraka sutuma tia?\\n6, 7. ¿Kasa kapüleeka maʼin namüin na anoujüshii chajanakana Roma?\\n6 Chaʼayaa Roma, ichaa süchikanain naʼwaajüle na romaanokana, naʼamuuyuuse, nayaakua akumajuushi süka sementa otta nashaittüle. Sünainjee tia, watüjaa aaʼu tü kasa naaʼinrapuʼukat na manoujüinsalii chajanakana Roma. Ashajünüsü suluʼu karaloukta nachiki na atkaaliikana, na ayoujiraaliikana suluʼu neʼejena, na aainjakana drama otta muusika yarüttüsü. Akaʼaya chayaa Roma, joutsü maʼin tü kasa oikkaanakat otta tü kasa ayaʼlajünakat. Sutuma tia, nnojoishi süpüla maʼletsein wanee wayuu eeka niʼyataain chayaa (Roma 6:21; 1 Ped. 4:3, 4).\\n7 Mayaapejeʼe mainmain namaleiwase na romaanokana, nnojoishii kojutüin namüin. Shia naaʼinmaaka maʼin tü kasa aainjünakat shikiira jemelin wanee joʼuu, shikiira kaʼwayuusee otta shikiira ouktaa. ¡Kapüleekajasaʼa maʼin namüin na anoujüshii chajanakana Roma nnojoliinjanain naya sünainpünaain tia! Mainma na müleʼuyuukana sünain eʼraa tia kasa mojusükat. Makalaka neeʼiratüinjatüin tü nakuwaʼipakat. Nnojotpejeʼe eeʼiranajaain nakuwaʼipa sükajee woutiisainnapain naya.\\n8. ¿Jamüsü kapüleeka maʼin namüin na anoujüshiikana nnojoliinjanain sünainpünaain naya tü kasa mojusü aainjünakat?\\n8 Müsia maaʼulu, kapüleesü maʼin namüin na anoujüshiikana nnojoliinjanain sünainpünaain naya tü kasa mojusü aainjünakat. ¿Jamüsü kapüleeka shia namüin? Shia süka eein sainküin tü mmakat tü kasa mojusü naaʼinrakat na manoujüinsaliikana (paashajeʼera Éfeso 2:2, 3 otta 1 Juan 2:16). Süka naʼakain waya na manoujüinsaliikana, eesü süpüla jülüjüin neʼe waaʼin tü keeʼireekat naaʼin, tü kachiiruakat naaʼin otta washatüin nakuwaʼipa. Sutuma tia, oonooinjana waya sümaa tü nümakat Pablo sünain weeʼiratüinjatüin wakuwaʼipa otta nnojoluinjatüin washatüin nakuwaʼipa na manoujüinsaliikana. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wountüin tia?\\n¿KASA SÜNAINPÜNAAKA WEEʼIRATÜIN WAKUWAʼIPA?\\n9. ¿Kasa naainjaka na wayuukana süpülapünaa woutiisain naya?\\n9 Kooʼomüinsü nanoula na wayuu ekirajaakana sünain tü Wiwüliakat jee na aainjakana tü sümakat. Süka naainjüin tia, jayasü naaʼu kooʼomüin nanoula. Ojuʼitüshii suulia tü iküleesia nnojotkat shiimain otta neeʼiranajaain nakuwaʼipa (Éf. 4:22-24). Talatüsü maʼin waaʼin süka mainmain na wayuu woutiisakana juyawai. ¡Talatakajasaʼa maʼin naaʼin Jeʼwaa sutuma tia! (Prov. 27:11.) ¿Shiache neʼe naainjüinjatka tia?\\nMainma na wayuu choʼujaakana amüin neeʼiratüin nakuwaʼipa (Paashajeʼera pütchi 9)\\n10. ¿Jamüsü nnojotka niiʼiratüin neʼe nukuwaʼipa wanee wayuu sükajee nuuʼulaain suulia aaʼinraa kasa mojusü?\\n10 Nnojotsü niiʼiratüin neʼe nukuwaʼipa wanee wayuu sükajee nuuʼulaain suulia aaʼinraa kasa mojusü. Süküjüin wanee karaloukta tü sünainpünaakat tü pütchi sümakat Roma 12:2. Süpüla niiʼiratüinjatüin nukuwaʼipa wanee wayuu, niiʼiratüinjatü tü jülüjakat naaʼin nükajee chi naaʼinkai Maleiwa. Jamüsüjaʼa wanee kepein, eesü süpüla shiiʼiratünüin neʼe tü sütakat süpüla anainjatüin maʼin shiyolojo. Akatsaʼa nnojoluin shiiʼiratünüin tü kepeinkat, ejitünüsü neʼe wanee kasa saʼaka süpüla jemetüinjatüin shia. Müsia neʼe nukuwaʼipa wanee anoujüshi. Nnojotsü niiʼiratüin nukuwaʼipa sükajee nuuʼulaain neʼe suulia aaʼinraa kasa mojusü, airuʼuluin nünüiki otta yarüttüin nukuwaʼipa. Eeshii na wayuu nnojoliikana atüjaain saaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat. Akatsaʼa nnojoluin naaʼinrüin kasa mojusü. ¿Kasakaʼa naaʼinrajatüin wanee anoujüshi süpüla niiʼiratüinjatüin nukuwaʼipa?\\n11. ¿Kasa naaʼinrajatka wanee anoujüshi süpüla niiʼiratüinjatüin nukuwaʼipa naashin Pablo?\\n11 Müshi Pablo: «Nnojo jülüjüin jaaʼin maa aka tü jülüjakat naaʼin [na manoujüinsaliikana]». Saashin tü Wiwüliakat shia jülüjaka neʼe waaʼin tü kasa keejiakat wamüin, tü sünainpünaakat wakuwaʼipa otta tü waaʼinrakat süpüla wayaawatüin saaʼu wanee kasa. Nüküjüin paala Pablo tü naaʼinrakat na wayuukana. Naashin niakai, shia kachiiruaka naaʼin na wayuukana «aaʼinraa tü mojusü jülüjakat waneepia naaʼin». «Maa aka kachiiruaa aaʼin washirüü, je maa aka jülüjaa aaʼin tü mojusükat waneepia. Achunjasü naaʼin shiiʼiree oʼutaa saaʼin wayuu. Asheʼejiraweeshii naya. Aküjashii naya alawaa. Kanainsü naaʼin wayuu.» (Roma 1:28-31.) Watüjaaitpa aaʼu neeʼiratüinjatüin nakuwaʼipa otta tü jülüjakat naaʼin na anoujüshii chajanakana Roma. Süka jamüin, müleʼuyuushii sünain eʼraa kasa mojusü.\\n«Juuʼulaa suulia ülüʼüttaa aaʼin sümüin wayuu je suulia kanain jaaʼin eekai jüʼülüjaain sümaa.» (Éf. 4:31)\\n12. (1) ¿Kasa jülüjaka naaʼin na wayuukana maaʼulu? (2) ¿Jamüsü eeinjatka waaʼin suulia jülüjüin waaʼin tia?\\n12 Müsia sukuwaʼipa wayuu maaʼulu maʼaka saaʼin tü naashajaakalü achiki Pablo. Nnojoishii oʼunüin süchiirua tü akuwaʼipaa anasükat, shia naainjeeka tü nachekakat neʼe namüiwaʼa. Akaʼaya noʼutku na eʼiküliikana otta na wayuu kachonshiikana, nooʼulaain na tepichikana naaʼinrüin tü nachekakat neʼe namüiwaʼa. Müsia nakuwaʼipa na anoujayaashiikana. Nnojoishii kacheʼein sümüin tü nümakat Maleiwa, shia naaʼinraka tü nachekakat neʼe namüiwaʼa (Sal. 14:1). Waaʼinmajüinjatü wakuwaʼipa suulia jülüjüin waaʼin akuwaʼipaakat tia. Nnojorüle eejüin waaʼin eeshii süpüla weʼrüin wayumüin sümüin nupueulose Maleiwa otta mojuin wanüiki nnojorüle wacheküin wanee kasa. Eesü süpüla mojuin wanüiki wachiaanüle suulia wanee kasa maʼaka saaʼin tü mojukat süpüla washaittüin, wanajüin suluʼu Internet otta wekirajaain suluʼu eʼikülee müleʼu.\\n13. ¿Jamüsü jülüjüinjatka waaʼin müleka anale tü wakuwaʼipakat?\\n13 Süpüla nnojoluin jülüjüin waaʼin tü jülüjakat naaʼin na manoujüinsaliikana, choʼujaasü jülüjüinjatüin waaʼin müleka anale tü wakuwaʼipakat, tü suluʼukat waaʼin, tü wasaʼwateekalü amüin otta tü akuwaʼipaa woʼunakalü achiirua. Nnojotsü natüjaain aaʼu na wawalayuukana tü suluʼukat waaʼin, eesü anale nanüiki wamüin saaʼu neʼrüin anain wanoula. Wayapejeʼe neʼe atüjaaka saaʼu shiimainre shiiʼiratüin wakuwaʼipa sutuma tü wekirajaakalü anain suluʼu tü Wiwüliakat (paashajeʼera Santiago 1:23-25).\\n14. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiratüinjatüin wakuwaʼipa?\\n14 Süpüla weeʼiratüinjatüin wakuwaʼipa, choʼujaasü sujutuuinjatüin suluʼu waaʼin tü pütchikat. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla tia? Wanaa sümaa wekirajaain sünain tü Wiwüliakat, wayaawata aaʼu tü nüchekakat Jeʼwaa wapüleerua. Shiasaʼa moonooinre waya sümaa, watüjaweerü aaʼu tü suluʼukat waaʼin otta wayaawateerü aaʼu tü weeʼiratüinjatkat sünain wakuwaʼipa (Roma 12:2; Heb. 4:12).\\n15. ¿Kaseerü anaka maʼin wanain wooʼulaale niiʼiratüin wakuwaʼipa Jeʼwaa?\\n15 (Paashajeʼera Isaías 64:8. *) Anasü maʼin jülüjüle waaʼin tü nümakat Isaías, chi nünüikimaajachikai Maleiwa. Naashin niakai, müsü nütükakai saaʼin wakuwaʼipa Jeʼwaa süpüla niiʼiratüinjatüin shia. Nnojotpejeʼe niiʼiratüin watapaʼa süpüla wayuuinjanain anashii aaʼinchii waya. Nikirajüin waya süpüla anainjatüin wanoula. Aneerü maʼin tü wanoulakat wooʼulaale niiʼiratüin wakuwaʼipa. Choʼujaasü maʼin wamüin tia süpüla nnojoluinjatüin washatüin nakuwaʼipa na manoujüinsaliikana. ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla müin nütükakai saaʼin wakuwaʼipa?\\n16, 17. (1) ¿Kasa naainjaka chi atüküikai süpüla anainjatüin maʼin tü amüchi nütükakat? (2) ¿Kasa sükaaliinjaka anain waya tü Wiwüliakat süpüla anainjanain waya noʼuluʼu Jeʼwaa?\\n16 Süpüla anainjatüin maʼin wanee amüchi, anainjatü maʼin tü pootshikat. ¿Kasa naainjaka chi atüküikai? Nüsatüin palajana süpüla nnojoluinjatüin shiʼipa wunuʼu jee ipa saʼaka. Süchikijee, niyaawatüin tü wüin niʼyotüinjatkat saʼaka otta nümasaajüin süpüla anainjatüin maʼin atükaa süka tü pootshikat.\\n17 ¿Kasapülajatü tü wüin oʼyotünakat saʼaka tü pootshikat? Süpülajatü jawaʼawain otta anain maʼin atükaa süka tü pootshikat. Müshiʼiya wayakana, anouktaasü maʼin wakuwaʼipa sutuma tü sümakat tü Wiwüliakat maʼaka sunouktaain maʼin tü pootshikat sutuma tü wüinkat. Sükaaliinjüin waya süpüla nnojoluinjatüin jülüjüin waaʼin tü jülüjapuʼukat waaʼin nnojoliiwaʼaya wanoujüin otta anainjanain waya noʼuluʼu Jeʼwaa (Éf. 5:26). ¿Jamüsü süküjünaka maʼin wamüin waashajeʼerüinjatüin weinshi tü Wiwüliakat otta woʼunüinjanain waneepia sünain tü outkajawaakat? Süka jüüjüüinjanain waya nümüin Jeʼwaa (Sal. 1:2; Aluw. 17:11; Heb. 10:24, 25).\\nNa eeʼiratakana nakuwaʼipa, nounteerü nanoukteʼerüin tü alatakat namüin (Paashajeʼera pütchi 18)\\n18. (1) ¿Jamüsü jülüjüinjatka waaʼin tü sümakat tü Wiwüliakat süpüla shiiʼiratüin wakuwaʼipa? (2) ¿Jarat tü pütchi jülüjüinjatkat waaʼin?\\n18 Keeʼireere waaʼin suʼwanajaain wakuwaʼipa sutuma tü Wiwüliakat, nnojotsü anainjatüin neʼe waaʼin sümaa waashajeʼerüin waneepia otta watüjaain saaʼu tü sümakat. Mainma wayuu aashajeʼerawaika tü Wiwüliakat otta nayaawatüin saaʼu tü sümakat. Eeshii wantiraale namaa wayuu eekai müin nakuwaʼipa. Eeshii eekai naküjüin waneeirua wersiikulo süka natüjüin neʼe süpüleerua. * Akatsaʼa nnojoluin shiiʼiranajaain nakuwaʼipa sutuma. ¿Kasache choʼujaaka namüin? Süpüla suʼwanajaainjatüin nukuwaʼipa wanee wayuu sutuma tü sümakat tü Wiwüliakat, ojutuuinjatü suluʼu naaʼin tü sümakat. Makalaka choʼujaain maʼin jülüjüinjatüin waaʼin tü wekirajaakalü anain. Jülüja waaʼin pütchikat tüü: «¿Teʼitaainche maʼin taaʼin sünain tü tekirajaakalü anain suluʼu tü Wiwüliakat? ¿Shiimainche maʼin tamüin tü tekirajaakalü anain? ¿Teʼitaainche suluʼu takuwaʼipa tü sümakat tü Wiwüliakat? ¿Shiataapa taküjüin neʼe namüin na waneeinnua? ¿Jülüjüsüche taaʼin niain Jeʼwaa chi ekirajakai taya?». Jülüjüle waaʼin tia pütchikalüirua, müleʼujeerü maʼin naalii Jeʼwaa wapüla. Waainjüle tia, wanoukteʼereerü tü wakuwaʼipakat (Prov. 4:23; Luc. 6:45).\\n19, 20. ¿Jarat tü wersiikulo weʼreetkalü atuma mainma kasa anasü?\\n19 Waashajeʼerüle waneepia tü Wiwüliakat otta jülüjüle maʼin waaʼin tü sümakat, waainjeerü tü nümakat Pablo, tü makat mayaa: «Nnojo jüküjiraain alawaa, saaʼu juuʼulaainapain suulia süpüshua tü kasa mojusü keejiapüʼükat paala jümüin, [...]. Anakaja jaashajiraale pütchi shiimüin, süka shiiʼiranajaaitpain jukuaippa nütüma Maleiwa» (Col. 3:9, 10). Wayaawatüle saaʼu tü shikirajeekalü anain waya tü Wiwüliakat otta waaʼinrüle tü sümakat, weeʼirateerü wakuwaʼipa. Müle shia watuma, nnojoleena nimeejüin waya Satanaa.\\n20 Müshi chi aluwataaushikai Pedro: «Nnojo jüshatüin tü jukuaippakat paala nnojolüiwaʼaya jütüjaain saaʼu nüchiki chi Oʼtteʼerüikai, wanaa sümaa kaainjalapüʼüin jia». Süchikijee tia, nüküjüin wamüin wuleinjatüin wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa (1 Ped. 1:14, 15). Wooʼulaale suulia tü jülüjapuʼukat waaʼin otta tü wakuwaʼipapuʼukat wamaiwa, mainmeerü kasa anasü weʼreetka sünainjee. Tia, wekirajaweerü anain suluʼu tü wanee ekirajaakat.\\n^ par. 15 Isaías 64:8 (NM): «Pia chi Washikai Jeʼwaa, pootshi waya otta pia chi Atükakai waya. Pukumala wayuu süpüshuaʼa.»\\n^ par. 18 Paashajeʼera tü aküjünakat suluʼu Aapiria Wayuu ojuʼitaka peʼureeroʼu 1, 1994, süpana 9, pütchi 7.","num_words":3588,"character_repetition_ratio":0.075,"word_repetition_ratio":0.036,"special_characters_ratio":0.203,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10512.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Nia akaaliinjaka waya chi naaʼinkai Maleiwa (Roma 8:16) | Ekirajaaya\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Choʼujaasüche lotuin wakuwaʼipa?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Mojusü sukuwaʼipa wayuu süpüshuaʼa sutuma tü alawaakat\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Eʼreena waya kasa anasü lotule wakuwaʼipa\\nAyata jia sünain aijiraain jüpüla süka pawalaawajiraain jia\\nKojuta wamüin tü naainjakat Maleiwa wapüleerua\\nNia akaaliinjaka waya chi naaʼinkai Maleiwa\\n«Oʼuneeshii waya jümaa»\\nTalatüsü maʼin waaʼin sutuma waʼyataajiraain nümaa Jeʼwaa\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Eneeroʼu 2016\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Alijunaiki Aucano Bassa de Camerún Baulé Birmano Bislama Boulou Cakchiquel occidental Camboyano Chitonga Chol Cibemba Congo Criollo de las Seychelles Criollo mauriciano Dangme Dehu Efik Endebele Endonga Enzema Ewé Fon Francés Ga Galés Garífuna Groenlandés Hausa Hmong (blanco) Iban Ibo Inkülee Isoko Italiano Kabiye Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kiluba Kimbundu Kisi Kisonge Krío Kwangalí Kwanyama Lao Lingala Lunda Luvale Maltés Mam Mambue-Lungu Mazateco de Huautla Mendé Mixe Mizo Ngäbere (o guaymí) Nyaneka Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Otetela Pidgin camerunés Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Imbabura Saramacano Sepedi Sesoto de Lesoto Setsuana Silozi Suajili del Congo Suati Tahitiano Tivo Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tshiluba Tsonga Twi Uhobo Umbundú Uruund Vendal Wallisiano Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Ñanya Ñemba\\n«Nükaaliijain waya chi Naaʼinkai sünain ayaawataa saaʼu sünain nüchooinapain waya» (ROMA 8:16).\\nJAYEECHI: 109, 108\\n¿JAMÜSÜ NÜTÜJAAKA SAAʼU WANEE ANOUJASHI SÜNAIN NÜNEEKUUSHIN SAASHIN...\\n...2 Corinto 1:21, 22, TNM; 2 Pedro 1:10, 11?\\n...Roma 8:15, 16; 1 Juan 2:20, 27?\\n1-3. (1) ¿Jamüsü anashaataka tü miʼiraa Pentecostés eejatkat soʼu juyakat 33? (2) ¿Jarat tü pütchi ekeraajakat soʼu tia? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).\\nSOʼU juyaka 33, rimiinkoʼu watta maalü, talatashaanasü maʼin saaʼin wayuu chajatkalüirua Jerusalén süka sünainjanain naya tü miʼiraakat Pentecostés. Tia makalü, aainjünawaisü juyawai noʼttaiwaʼaya na wayuu israelkana sünain atpajaa süchon tü trigokot. Yalajachi chi laülaakai napüleerua na sacerdootekana sünain naapüin nümüin Jeʼwaa tü nasülajawaikat na israeliitakana. Süchikijee tia, maʼaka lanuewe wattaʼa maalü, naapüin nümüin Jeʼwaa piamasü pan aainjuushi süka tü palajatkat süchon trigo atpajünakat soʼu tia. Tü pankat, najapuluʼusü chi sacerdootekai sümaa yuunatüin shia nutuma (Lev. 23:15-20).\\n2 Nnojotsü jeketüin tia naainjakat chi laülaakai napüleerua na sacerdootekana, kakaliairü maʼin otta naainjawalin shia juyawai. Tia naainjawaikat, shiyaawase tü kasa alatakat sünain tü Pentecost��s aainjünakat soʼu juyakat 33. Wanaa sümaa tia, eejana 120 nikirajüin Jesuu sünain oʼuraajaa suluʼu wanee piichi chayaa Jerusalén (Aluw. 1:13-15). Suʼunnaa tia, ekeraajüsü tü nümatüjütkalia Jeʼwaa nükajee Joel (Joel 2:28-32; Aluw. 2:16-21). ¿Kasaka alatüin soʼu tia?\\n3 (Paashajeʼera Aluwataaushikana 2:2-4). Soʼu tü Pentecostés eejatkat soʼu juyakat 33, nüneeküin Maleiwa naya 120 anoujashiikana nükajee chi naaʼinkai (Aluw. 1:8) (paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»). Shiasaʼa süchikijee tia, nantapaatakalaka watta naalii wayuu nanainmüin naya anoujashiikana, oʼttüshiijeseʼe naya sünain ekirajaa tü wayuukalüirua süchiki tü kasa anashaatasü neʼrakat soʼu tia jee tü naapakat. Nüküjüin Pedro süchiki tü alatakat otta jamüin kojutüka shia. Nümaka süchikijee tia: «Jiyaawajaa jümata suulia jaainjala otta juwoutisaajira jümata waneʼewai jukua sünain süchuntünüin nünülia Jesucristo jaaʼu shiyaawase jünoujainapain nünain. Je chi Maleiwakai, moteerü naaʼin jaainjala otta nüjüteechikalaka chi Naaʼinkai süpüla ekeroloo suluʼumüin jaaʼin [...]. Je noʼu kaʼikai chia, ekerotsü nooʼomüin na anoujashiikana maa aka 3.000 wayuu». Naapüin Maleiwa chi naaʼinkai namüin naya wayuukanaʼaya (Aluw. 2:37, 38, 41).\\n4. (1) ¿Jamüsü kojutüinjatka wamüin tü alatakat sünain tü Pentecostés eejatkat soʼu juyakat 33? (2) ¿Kasa eeka süpüla sülatüin sümaiwa paala wanaapünaa sümaa tü kaʼi aainjünawaikalü oʼu tü miʼiraakat Pentecostés? (Paashajeʼera tü nootakat).\\n4 ¿Kasa kayaawaseka chi laülaakai napüleerua na sacerdootekana? Niyaawaseshi Jesuu. ¿Kasa kayaawaseka tü pan aapünapuʼukat nümüin Jeʼwaa soʼu tü miʼiraakat Pentecostés? Nayaawasesü na anoujashii aneekünaka nükajee chi naaʼinkai Maleiwa. Aneekünüshii naya naʼakajee na wayuukana sainküin mmakat. Saashin tü Wiwüliakat, müshii aka naya saaʼin tü palajatkat süchon aʼttiee (Sant. 1:18, TNM). Nüchoinnapa naya Maleiwa otta nüneeküin naya süpüla naluwataainjanain wanaa nümaa Jesuu suluʼu Nuluwataaya Maleiwa (1 Ped. 2:9, TNM). Sükajee tia aluwataayakat, naapeerü Jeʼwaa watta saalii kasa anasü namüin na wayuu oonookana sümaa nünüiki. Kojutüinjatü wamüin wayakana wapüshuaʼa tü alatakat sünain tü Pentecostés eejatkat soʼu juyakat 33, jaʼitainna wayale noʼutku na yaainjanakana kepiain yaa Mmapaʼa jee wayale noʼutku na chainjanakana chaa iipünaa. \\nTÜ ALATAKAT NÜNEEKAPA JEʼWAA WANEE ANOUJASHI\\n5. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu naatawalin sukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa nüneekawaipa na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa?\\n5 Natüjaa aaʼu na 120 nikirajüin Jesuu sünain nüneeküin naya Maleiwa nükajee chi naaʼinkai wanaa sümaa süshakatüin saaʼu nekii «wane kasairua müsü aka saaʼin suwarala siki suluʼu shiyeekuaippayaain shia wayuu». Akaʼaya naya, aashajaashii suluʼu sünüiki wayuu suluʼujeejatka waneeirua mma (Aluw. 2:6-12). Nnojoipejeʼe aaʼinrüin Maleiwa kasa pülasü waneepia nüneeküinjanapa na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa. Watüjaakaʼa saaʼu tia, shia süka nüneeküin Jeʼwaa watta naalii anoujashii nooʼomüin na nikirajüinkana Jesuu soʼuleʼeya kaʼikat tia, nnojotpejeʼe süküjüin tü Wiwüliakat sünain süshakatüin «wane kasairua müsü aka saaʼin suwarala siki» saaʼu nekii. Nüneeküin naya Maleiwa woutiisapa naya (Aluw. 2:38). Eeshii nnojorüle nüneeküin Jeʼwaa uatuwoʼushi na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa woutiisapa naya. Majanainka na anoujashii chajanakana Samaria, ashakatüshi chi naaʼinkai Maleiwa naaʼu kakalia mapa süchikijee woutiisain naya (Aluw. 8:14-17). Jee müshia Cornelio namaa na nüpüshikana, aneekünüshii naya nutuma Maleiwa nükajee chi naaʼinkai süpülapünaa woutiisain naya (Aluw. 10:44-48).\\n6. (1) ¿Kasa aapünaka namüin napüshuaʼa na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa? (2) ¿Kasa natüjaaka aaʼu na anoujashii naapakana amüin Jeʼwaa chi naaʼinkai?\\n6 Eeshii anoujashii eekai natüjaamaatüin saaʼu aneekuushin naya nutuma Maleiwa. Eetaashii na ayaawatakana saaʼu tia shiʼipaʼaya sülatüin tü kaʼikat. Eepejeʼe wanee kasa aapünaka namüin napüshuaʼa. Anuu nünüiki Pablo: «Süchikijee junoujain, aapünüshi jümüin chi naaʼinkai Maleiwa süpüla müinjachin aka saaʼin nejeetse jümüin, shia aküjünatüjütkalia achiki paala. Müsü aka saaʼin wanee korolo kojutüsü, süpüshi shia tü apaalaa aapünüinjatkat jümüin mapeena» (Éf. 1:13, 14, TNM). Naapüin Jeʼwaa chi naaʼinkai namüin napüshuaʼa na anoujashii nüneekakana süpüla oʼunaa chaa iipünaa. Müsüjeseʼe natüjaain saaʼu shiimain maʼin nüneeküin naya Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa. Nüküjüinjeseʼe Pablo müin aka saaʼin wanee «korolo kojutüsü» chi naaʼinkai Maleiwa süpüla natüjaainjatüin saaʼu sünain shiimain nüneeküin naya Maleiwa (paashajeʼera 2 Corinto 1:21, 22; 5:5, TNM).\\n7. ¿Kasa naaʼinrajatka na anoujashii nüneekakana Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa?\\n7 Wanaa sümaa nüneeküin Maleiwa wanee anoujashi süpüla oʼunaa chaa iipünaa, keisalainjachi sümüin nukuwaʼipa nuʼupala Maleiwa. Naashin Pedro, naaʼinrüinjatü waneepia tü nüchekakat Maleiwa nüpüleerua. Anuu sooʼomüin nünüiki Pedro: «Sünainjee tü kasa anasü jaaʼinrakat, jütüjaa aaʼulu sünain shiimüin aneekuushin jia nütüma Maleiwa süpüla nüpüshinjanain jia. Müleka masütaajule sünain aaʼinraa tü nüchekakat Maleiwa jüpüleerua, talatashaateerü maʼi jaaʼin wanaa sümaa jikerolüin soʼuweena wane kaʼi nümaʼanamüin chi Oʼtteʼerüikai waya, chi Wasenyotsekai Jesucristo, chaʼaya eere nuluwataain süpüla kaʼikat süpüshua» (2 Ped. 1:10, 11). Naya anoujashiikana waneʼewai nakua, nachajaainjatü sukuwaʼipa süpüla waneepiainjanain naya nümaa Maleiwa. Cheena naya chaa iipünaa müleka jüüjüüle naya waneepia nümüin Jeʼwaa (Heb. 3:1; Alat. Map. 2:10).\\n¿JAMÜSÜCHE SÜPÜLA NATÜJAAIN SAAʼU NANEEKUUSHIN?\\n8, 9. (1) ¿Jamüsü nnojotka wayaawatüin saaʼu kasain aʼwanajaain suluʼu naaʼin na anoujashii nüneekakana Maleiwa? (2) ¿Jamüsüche süpüla niyaawatüin saaʼu wanee anoujashi sünain nüneeküin nia Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa?\\n8 Na anoujashii yaainjanakana kepiain yaa Mmapaʼa, nnojotsü nayaawatüin saaʼu tü kasa aʼwanajaakat suluʼu naaʼin na anoujashii nüneekakana Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa. Nnojotkaʼa nayaawatüin saaʼu tia, shia süka nnojoluin naneekünüin süpüla oʼunaa chaa iipünaa. Nukumajüin wayuu Maleiwa süpüla yaainjatüin kepiain yaa Mmapaʼa (Gén. 1:28; Sal. 37:29). Nüneekapajaʼa soʼutku wayuu süpüla naluwataainjanain chaa iipünaa jee sacerdooteinjanain naya. Nüneekapa Maleiwa naya nükajee chi naaʼinkai, eeʼiranajaasü naaʼin nutuma otta keeʼireesü naaʼin oʼunaa chaa iipünaa (paashajeʼera Éfeso 1:18, TNM).\\n9 ¿Jamüsüche süpüla niyaawatüin saaʼu wanee anoujashi sünain nüneeküin nia Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa? Anasü jülüjale waaʼin tü nümakat Pablo namüin na anoujashii «aneekünüshiikana» chejeʼewaliikana Roma. Anuu nünüiki namüin: «Saaʼu naapünüichipain wamüin chi Naaʼinkai [Maleiwa], nnojoliinapa waya mmolüin sheema süchepchiaa kaainjalaa wachikua. Aluʼujasa jooluʼu, süka nüchooinapain waya Maleiwa, «Taata Maleiwa», wainküin wamüin nümüin. Nükaaliijain waya chi Naaʼinkai sünain ayaawataa saaʼu sünain nüchooinapain waya» (Roma 1:6, 7; 8:15, 16). Nükajee chi naaʼinkai, nükaaliinjain Maleiwa na anoujashii nüneekakana süpüla nayaawatüin saaʼu sünain naluwataainjanain wanaa nümaa Jesuu chaa iipünaa (1 Tes. 2:12, TNM).\\n10. Saashin 1 Juan 2:27, ¿kasa wayuu tü nnojotkat choʼujaain nekirajünüin anain na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa?\\n10 Na anoujashii nüneekakana Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa, natüjaa aaʼu sünain shiimain naneekuushin süka nükaaliinjain naya Maleiwa sünain ayaawataa saaʼu tia. «Aapünüshi chi Naaʼinkai Maleiwa nütüma Cristo chi Maainjalasaikai. Je saaʼujee eeichipain chi Naaʼinkai Maleiwa jümaa, jütüjaa aaʼut jüpüshualeʼeya tü shiimüinkat», müshi Juan namüin naya anoujashiikana. Nümaka süchikijee: «[Aapünüshi] chi Naaʼinkai Maleiwa jümüin nütüma Cristo chi Nüchonkai Maleiwa, ee jümata jaaʼin sünain ayatüinjanain jia sünain wanaawajiraain jaaʼin nümaa. Chi Naaʼinkai Maleiwa, müichia nnojolin oʼunüin juulia [...]. Nnojotsü cheʼojaain jikirajünüinjanain sütüma wayuu naatajatü» (1 Juan 2:20, 27). Choʼujaasiaajeʼe wamüin wayakana wapüshuaʼa wekirajünüin, jaʼitainna waʼatapajüin kepiaa waneepia yaa saaʼu tü Mmakat jee chainjanale waya chaa iipünaa. Tü nnojotkat choʼujaain namüin na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa shia süküjünüinjatüin namüin sünain shiimain nüneeküin naya Jeʼwaa. Nia neʼe Jeʼwaa akaaliinjaka naya nükajee chi naaʼinkai süpüla nayaawatüin saaʼu tia.\\nJEMEISHII NAYA NACHIKUAʼA\\n11, 12. (1) ¿Kasa eeka süpüla nüsakireʼerüin anain naaʼin wanee anoujashi chainjachikai chaa iipünaa? (2) ¿Kasa natüjaaka aaʼu na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa?\\n11 Naashin Jesuu, müshi jemeikai naaʼin nüchikuaʼa wanee anoujashi eekai nüneekuushin nutuma Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa (Juan 3:3, 5). Anuu sooʼomüin nünüiki Jesuu: «Cheʼojaasü jemelii süchikua sümüin wayuu süpüshua. Maa aka tü jouktaikat saapünüin neʼe shipijana sümaa nnojolüin sütüjaanüin aaʼu eejeere suʼunüin otta jalamüinjatüin süntüin, müshia chi wayuu jemeikai nüchikua nütüma chi Naaʼinkai Maleiwa süka jaʼyain sünain shiiʼiranajaain naaʼin» (Juan 3:7, 8). Sutuma tü nümakat Jesuu, wayaawata aaʼu kapüleeshaatain nümüin wanee anoujashi chainjachikai chaa iipünaa nüküjüin nümüin wanee anoujashi yaainjachikai yaa mmapaʼa kasain antajaain suluʼu naaʼin nüneekünapa nutuma Maleiwa. \\n12 «¿Jamüshiche tayaka nüneeküin Maleiwa naʼakajee na tawalayuukana? ¿Kasache anasü niʼraka Maleiwa tanain makaʼa nüneeküin taya?», eesüjaʼa maa müle naaʼin wanee anoujashi eekai nüneekuushin nutuma Maleiwa. Eesüjaʼa shapaale naaʼin sutuma iseerüin nüchiki naaʼinrüin tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa nüpüleerua naashin. Nütüjaapajaʼa saaʼu nüneeküin nia Jeʼwaa süpüla oʼunaa chaa iipünaa, makalaka talatüin naaʼin saaʼujee tia. Müsü nünüiki maʼaka naaʼin Pedro, müshi nia: «Anakaja müleka waʼwaajüle chi Maleiwakai saaʼu niain nüshin chi Wasenyotsekai Jesucristo otta saaʼu niain Nümaleiwaseinya. Jeketüitpa wakuaippa sümaa shiiʼiranajaaitpain waaʼin nütüma Maleiwa, süka nümüliajashaatain waya. Je jooluʼu sünainjee süsoʼiraain naaʼin Jesucristo süchikijee ouktaa [...], pansaasü nünüiki wamüin waya nüpüshikana sünain nünaajaain wapüla wainma kasa anasü nümaʼanakat chaʼaya iipünaa. Nnojotsü müinya aka saaʼin tü kasa eekat wamaʼana maaʼulu yaa süka matüjain ajaʼttaa shia, matüjain yarüttaa, je ayateerü sünain anain sukuaippa waneepia» (1 Ped. 1:3, 4). Naashajeʼerüle pütchikat tüü wanee anoujashi chainjachikai chaa iipünaa, nütüjaa aaʼu nünüikin tia Jeʼwaa nümüin.\\n13. (1) ¿Kasa nnojoluitpaka jülüjain naaʼin wanee anoujashi eekai nüneekuushin nutuma Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa? (2) ¿Jamüsü shiiʼiranajaaka naaʼin chia anoujashikai?\\n13 Wekirajaaitpa anain shiiʼiranajaain naaʼin wanee anoujashi eekai nüneekuushin nutuma Maleiwa. Jamüshijaʼa nia süpülapünaa nüneekünüin süpüla oʼunaa chaa iipünaa, suchuntaapuʼuin naaʼin yaainjachin nia waneepia yaa saaʼu Mmakat. Niʼree amüinrü Paʼaraiisüin tü Mmakat nutuma Jeʼwaa, niʼree amüinrü najaʼlajeʼetpa Jeʼwaa tü kasa mojusükat. Eesüjaʼa jülüjapuʼule naaʼin nüntiraainjachin nümaa wanee nüpüshi jee niale wanee naʼaleewain eekai süsoʼiraain naaʼin. Akaʼaya nia, eesü jülüjale naaʼin nukumajüinjachin nipia suluʼu tü Paʼaraiisükat otta niküinjachin süchon nüʼttia (Is. 65:21-23). Shiasaʼa nüneekapa nia Jeʼwaa, eeʼiranajaasü naaʼin, nnojoluitpa jülüjain naaʼin tia. ¿Jamüsü shiiʼiranajaaka naaʼin chia anoujashikai? ¿Shiache sutuma mojupuʼuin naaʼin? ¿Shiache sutuma müliain nia paala sümaiwa? ¿Shiache sutuma nnojolujaain naaʼin shiiʼiree kepiaa yaa saaʼu tü Mmakat? ¿Shiataapa sutuma keeʼireejaain naaʼin oʼunaa chaa iipünaa nümaʼanamüin Maleiwa? Nnojotsü shiain sutuma tia. Nia eeʼiranajeʼetka Jeʼwaa naaʼin chia anoujashikai nükajee chi naaʼinkai, müsüjeseʼe naataitpain tü jülüjakat naaʼin jee tü naʼatapajakat chia anoujashikai.\\n14. ¿Jamüsü naaʼin na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa süka yaayüliin naya yaa Mmapaʼa?\\n14 ¿Keeʼireesüche naaʼin na anoujashii aneekuushikana ouktüin naya süpüla noʼunamaatüinjanain chaa iipünaa? Nnojo, nnojotsü keeʼireein naaʼin tia. Nüküjüin Pablo tü keeʼireekat naaʼin naya anoujashiikana, müshi nia: «Ashapataasü waaʼin waya yaakana suluʼu piichikat tüü süka wainmain müliaa weʼraka; nnojotpejeʼe keeʼireein waaʼin waakatüin shia woulia, tü keeʼireekat waaʼin shia waʼatüinjatüin wanain tü jeketkat shiiʼirakain süka anaʼleejeerüin shia» (2 Cor. 5:4, TNM). «Piichikat tüü», müshi Pablo sümüin tü shiʼirukukat wayuu, müsü aka saaʼin wanee piichi naashin. «Nnojotpejeʼe keeʼireein waaʼin waakatüin shia woulia», müshii na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa süka nnojoluin oukteein naya. Talatüshii naya süka katüin noʼu otta anasü namüin kottiraain naya sümaa napüshi otta naʼaleewainyuu sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa suʼunnaa yaain naya yaa mmapaʼa. Nnojotsü motuin naaʼin tü kasa anashaatasü naapüinjatkat Jeʼwaa namüin (1 Cor. 15:53; 2 Ped. 1:4; 1 Juan 3:2, 3; Alat. Map. 20:6, TNM).\\n¿NÜNEEKÜINCHE TAYA MALEIWA SÜPÜLA OʼUNAA CHAA IIPÜNAA?\\n15. «Aa» pümüle shiʼipajee tü asakinnakalü anain sünain pütchikat tüü, ¿shiache süka püneekuushin nutuma Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa?\\n15 «¿Nüneeküinche taya Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa?», eesüjaʼa maa müle paaʼin. «Aa, nüneeküin taya» pümüle suluʼu paaʼin, anashi pusouktüle shiʼipajee pütchikat tüüirua: ¿Kamalainshaatasü maʼin pümüin aküjaa pütchi? ¿Kamalainshaatasü maʼin pümüin ekirajawaa sünain tü Wiwüliakat jee sünain «süpüshua tü kasa jülüjakat naaʼin chi Maleiwakai»? (1 Cor. 2:10). ¿Nükaaliinjainche pia Jeʼwaa saaʼin pümüin süpüla anainjatüin pukuwaʼipa sünain aküjaa pütchi? ¿Keeʼireeshaatasü maʼin paaʼin oonowaa sümaa nünüiki Maleiwa? ¿Aishaatashii maʼin püpüla na wawalayuukana? ¿Suchuntaain maʼin paaʼin pükaaliinjain na wawalayuukana süpüla naʼyataainjanain nümüin Jeʼwaa? ¿Piʼrüirü sünain nükaaliinjamaatüin pia Jeʼwaa sünain tü puchuntakat nümüin? «Aa» pümüle shiʼipajee pütchikat tüüirua, nnojotsü shiain süka nüneeküin pia Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa. Alatüsü tia namüin napüshuaʼa na aʼyataashiikana nümüin Maleiwa, nükaaliinjain naya napüshuaʼa nükajee chi naaʼinkai, jaʼitainna yaainjanain naya kepiain yaa Mmapaʼa. «¿Nüneeküinche taya Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa?», maa müle paaʼin jooluʼu, nnojoishijaʼa mata nüneeküin pia Maleiwa, süka jamüin, natüjaa aaʼu na aneekuushikana shiimain chainjanain naya chaa iipünaa.\\n16. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoluinjanain noʼunüin chaa iipünaamüin napüshuaʼa na wayuu naapakana amüin Maleiwa chi naaʼinkai?\\n16 Süküjüin tü Wiwüliakat nachiki wainma wayuu namaiwajannuu naapakana amüin Jeʼwaa chi naaʼinkai, nnojoliipejeʼe oʼunüin naya chaa iipünaamüin. Noʼutku naya wayuukana, nia Juan chi Owoutisaajüikai. Nüküjüin Jesuu wayuuin kojutüshi Juan noʼuluʼu Maleiwa, nnojoipejeʼe chainjachin nia chaa iipünaa naashin Jesuu (Mat. 11:10, 11). Wanee wayuu nükaaliinjakai Maleiwa nükajee chi naaʼinkai nia David (1 Sam. 16:13). Müsüjeseʼe niyaawatüin saaʼu tü kasa kapüleekat süpüla shiyaawatüin wayuu nüchiki Jeʼwaa otta nüshajüin waneeirua pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat (Mar. 12:36). Nnojoipejeʼe David «ayalereʼennüin nütüma Maleiwakai sirumaluʼumüin» naashin Pedro (Aluw. 2:34). Wainma kasa nuuntaka naaʼinrüin Juan nümaa David süka eejachin chi naaʼinkai Maleiwa naaʼu, nnojoliipejeʼe naya aneekuushin nutuma Maleiwa nükajee chi naaʼinkai süpüla oʼunaa chaa iipünaa. ¿Jamüshii nnojoliika nüneeküin naya? ¿Matsüinsatche nanoula? ¿Shiataapa saaʼu nnojoluin anain naya süpüla oʼunaa chaa iipünaa? Nnojo, nnojotsü shiain saaʼujee tia. Shia keeʼireeka naaʼin Jeʼwaa süsoʼiraain naaʼin yaa Mmapaʼa Paʼaraiisüpa shia (Juan 5:28, 29; Aluw. 24:15).\\n17, 18. (1) Naʼakajee na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa maaʼulu yaa, ¿jaralii na wattaleekana aalii? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain tü wanee ekirajaayakat?\\n17 Naʼakajee na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa maaʼulu yaa, naya wattaleekana aalii na yaainjanakana kepiain yaa Mmapaʼa. Keeʼireesü naaʼin kepiaa yaa mmapaʼa shiapa Nuluwataaya Maleiwa laülaain naaʼu. Naʼatapajüin tia maʼaka naʼatapajüin shia Abraham, David, Juan chi Owoutisaajüikai otta waneeirua tooloyuu jee jieyuu namaiwajannuu (Heb. 11:10, TNM). 144.000 na chainjanakana chaa iipünaa sünain aluwatawaa wanaa nümaa Jesuu. Süküjüin tü Wiwüliakat eejeenain noʼutku naya anoujashiikana maaʼulu yaa saaʼu tü Mmakat (Alat. Map. 12:17). Naʼakajee naya 144.000 anoujashii, kojuyaleeshiʼiya na chainnapakana chaa iipünaa.\\n18 «Aneekuushi taya nutuma Maleiwa» nümüle wanee anoujashi, ¿kasa naaʼinrajatka na anoujashii yaainjanakana kepiain yaa Mmapaʼa? Weʼrüle wanee wawala eekai niküin tü pankat jee nüsüin tü wiinokot sünain tü Outkajawaakat eere Sotuin Waaʼin Ouktüin Jesuu, ¿kojutüleeinjaiche nia wamüin noulia na wanee wawalayuukana? Nawainmalaale na ekakana tü pankat jee na asakana tü wiinokot, ¿shapaainjatche waaʼin sutuma tia? Wekirajaajeerü anain tia sünain tü wanee ekirajaayakat.\\n^  (pütchi 4): Eesüjaʼa süpüla saainjünawalin tü miʼiraakat Pentecostés wanaapünaa sümaa tü kaʼi naapakalü oʼu Jeʼwaa tü Pütchikat nümüin Moisés chaa saaʼu tü uuchikat Sinaí sümaiwa paala (Éxodo 19:1). Mülejeʼeya shia, eesüjaʼa süpüla nüpansaajirüin Jesuu tü Pütchikat namaa na Aluwataainjanakana nümaa wanaaluʼu maʼin sümaa tü kaʼi naapakalü oʼu Maleiwa tü Pütchikat nümüin Moisés paala sümaiwa.\\n^  (pütchi 11): Pütüjeere sooʼomüin süchiki jamaluʼuluin jemelinjachin wanee wayuu nüchikuaʼa, paashajeʼera Aapiria Wayuu ojuʼitaka aaʼuriiroʼu 1 soʼu 2009, süpana 3 sünainmüin 11 (alijunaikiruʼu).\\nNüneeküin Maleiwa nükajee chi naaʼinkai na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa sünain aluwatawaa nümaa Jesuu. Chi naaʼinkai Maleiwa müshi aka saaʼin wanee «korolo kojutüsü» namüin otta nia akaaliinjaka naya anoujashiikana süpüla natüjaainjatüin saaʼu sünain shiimain nüneeküin naya Maleiwa\\nEneeroʼu 2016 | ¿Choʼujaasüche lotuin wakuwaʼipa?\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Eneeroʼu 2016 | ¿Choʼujaasüche lotuin wakuwaʼipa?","num_words":5010,"character_repetition_ratio":0.094,"word_repetition_ratio":0.045,"special_characters_ratio":0.204,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9673.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Kanoulale waya, weʼreerü tü kasa nüpansaajakat Maleiwa | Ekirajaaya\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Shiimainchejeʼe sajaʼttajatüin kasakat süpüshuaʼa?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Alüʼütsü süpüla sajaʼttüin süpüshuaʼa kasa\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Eejeena wayuu katakana oʼu soʼu kaʼikat tia ¿aashin keeʼireein paaʼin tia?\\nJalia pia nuulia chi wasashi jashichikai maʼin\\nJülüjasü naaʼin tü kasa nüpansaajakat Maleiwa namüin\\nPüshata nukuwaʼipa Jeʼwaa\\n¿Jamüshiche nujuʼitinnaka wanee wayuu naʼakajee na anoujashiikana?\\nAapiria Wayuu | Maayoʼu 2015\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Batako toba Becol Bengalí Bislama Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitumbuka Chiyao Chokue Chuvash Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Danés Dehu Efik Endebele Eslovaco Esloveno Estonio Finlandés Fiyiano Francés Georgiano Griego Guaraní Gujarati Gun Hausa Hebreo Hiligaynon Hindi Hiri motu Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Kannada Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikamba Kikuyu Kiluba Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisonge Krío Lengua de señas argentina Lengua de señas chilena Lengua de señas colombiana Lengua de señas mexicana Lenguaje de señas americano Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas ruso Letón Lituano Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Malayo Malayálam Malgache Mambue-Lungu Maratí Maya Mixe Mongol Moré Nepalés Noruego Oromo Osético Otetela Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Polaco Portugués Quechua boliviano Quichua de Imbabura Rumano Runyankore Ruso Samoano Sango Serbio Serbio (alfabeto latino) Shona Sidama Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Sueco Tagalo Tai Tamil Tayik Telugu Tigriña Tivo Tshiluba Tsotsil Turco Turcomano Turcomano (alfabeto cirílico) Tuvaluano Tártaro Ucraniano Urdu Uzbeko Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Yoruba Zandé Zapoteco del Istmo Árabe Ñanya\\n«Mayaasüjeʼe nnojoluin neʼrajüin sukua tü kasa nüpansaajakat Maleiwa namüin, neʼitaatüjülia naaʼin sünain nikeraajeerüin shia Maleiwa.» (HEB. 11:13, TNM)\\n¿EESÜCHE SÜPÜLA PÜKÜJÜIN?\\n¿Kasa talateetkalü atuma paaʼin?\\nNa wayuu aʼyataakana nümüin Jeʼwaa jülüjüsü naaʼin tü kasa nüpansaajakat namüin, ¿jamüsü watüjaaka saaʼu tia?\\n¿Jamüsü anaka yootule waya süchiki tü waainjeekalü amüin suluʼu tü Paʼaraiisükat?\\n1. ¿Jamüsü talatüinjatka waaʼin sutuma eein süpüla jülüjüin waaʼin wanee kasa? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat.)\\nWAYAKANA wayuukana wapüshuaʼa, eesü jülüjüle waaʼin wanee kasa jaʼitasü nnojoluin weʼrüin shia. Talatüsü waaʼin sutuma nukumajüin waya Maleiwa sünain müin wakuwaʼipa. Sutuma wountüin tia, jülüjüsü waaʼin tü kasa anasü alateetkat mapeena. Wainma tü kasa wakumajakalü akuwaʼipa palajana süpüla waaʼinrüin shia mapeena. Nüküjüin Jeʼwaa suluʼu tü Wiwüliakat sünain wainmashaateerüin tü kasa anasü weʼreetkat soʼu palit kaʼi. Jülüjeesü waaʼin tia jee weʼitaweein waaʼin sünain naainjeerüin shia Maleiwa (2 Cor. 4:18).\\n2, 3. (1) ¿Kasa eeka süpüla jülüjüin waaʼin? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?\\n2 Eepejeʼe wayuu jülüjaka aaʼin wanee kasa nnojotka shiimain. Jamüsüjaʼa wanee jintutchon, eesü süpüla jülüjüin saaʼin süsapuluʼuinjatüin shia wanee julirü. Eepejeʼe süpüla jülüjüin saaʼin wanee wayuu wanee kasa shiimainjeetka sünain sülatüin. Jamüsüjaʼa Ana tü niikat Samuel, shiʼikajaain nia chaa eere na sacerdootekana süpüla niʼyataainjachin namaa. Saainjain tia Ana süka saapüin sünüiki nümüin Jeʼwaa otta jülüjatüjülia saaʼin sümaʼaleeiwa paala tü saainjüinjatkat suʼunnaa tü kaʼi shiʼikajaainjachikalü oʼu chi jintüikai, ayatüsüjeseʼe saainjain tia (1 Sam. 1:22). Akaataajaʼa neʼe wayakana, acheküsü jülüjüin waaʼin tü kasa anasü naainjeetkat Maleiwa soʼu palit kaʼi, shiimain sünain nikeraajeerüin shia Maleiwa (2 Ped. 1:19-21).\\n3 Eepuʼushii wayuu namaiwajana jülüjapuʼuka aaʼin tü kasa nüpansaajakat paala Maleiwa namüin. ¿Kasa neʼraka sünainjee jülüjain naaʼin tü kasa nüpansaajakat Jeʼwaa namüin? Jülüjüle waaʼin maaʼulu yaa süpüshuaʼa tü kasa naainjüinjatkat Jeʼwaa wapüleerua, ¿kaseerü weʼraka sünainjee? Shia wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü.\\nKATSÜINSÜ NANOULA SUTUMA TÜ JÜLÜJAKAT NAAʼIN\\n4. ¿Jamüsü nütüjaaka saaʼu Abel anainjatüin sukuwaʼipa wayuu watta kaʼi?\\n4 Chi palajaikai wayuu eʼitaakai naaʼin sünain tü kasa anasü naainjüinjatkat Maleiwa nia Abel. Nütüjaa aaʼu Abel jamüin nünüiki Maleiwa sümüin tü wüikat süchikijee niʼrülin wayumüin Adán sümaa Eva. «Paʼünüüwajiraweerü pia tatüma sümaa tü jietkat. Je wane suuʼuliwoʼu tü jietkat, neewainjeerü pia sünain pikii. Otta piakat, püchoteerü shiinee nuuʼui», müshi Maleiwa sümüin tü wüikat (Gén. 3:14, 15). Nnojotsü nütüjaain saaʼu Abel jamüinjatüin shikeraajia tia pütchikat, jülüjapejeʼe shia naaʼin weinshi. «¿Jaraiche süchotüinjachika ooʼui tü wüikat? ¿Jaraiche joo chia akaaliinjüinjachikai wayuu süpüla anainjanain naya?», eesüjaʼa maa müle naaʼin Abel. Sutuma jülüjüin naaʼin tia, nütüjaa aaʼu anainjatüin sukuwaʼipa wayuu watta kaʼi. Nunouja anainrü sünain nikeraajüin Maleiwa waneepia tü nümakat. Müsüjeseʼe talatüin naaʼin Jeʼwaa sümaa tü nüsülajakat Abel nümüin (paashajeʼera Génesis 4:3-5 otta Hebreokana 11:4).\\n5. ¿Kasa naaʼinraka Enoc sutuma shiain jülüjüin naaʼin tü eeinjatkat yaa mmapaʼa?\\n5 Wanee wayuu eʼitaakai naaʼin sünain nikeraajeerüin Maleiwa tü nümakat, nia Enoc. Mayaapejeʼe mojulaain maʼin wayuu sümaa mojuin sünüiki nüchiki Jeʼwaa, eesüjaʼa süpüla shiain jülüjüin naaʼin Enoc eeinjatüin neʼe wayuu anamia yaa mmapaʼa jee najaʼlajeʼennüinjanain na mojulaashiikana (paashajeʼera Hebreokana 11:5, 6). Shiasaʼa sutuma shiain jülüjüin naaʼin tia, nnojoishi nia mmoluin seema aküjaa sünain najaʼlajeʼerüinjanain Maleiwa na mojulaashiikana (Jud. 14, 15).\\n6. ¿Kasache jülüjaka naaʼin Noé kakalia mapa süchikijee tü Juya miyoʼushaatakat?\\n6 Niʼitaain naaʼin Noé sünain nikeraajüinjatüin Jeʼwaa tü nümakat. Müshijeseʼe nnojoluin ouktüin nia wanaa sümaa shiʼitüin tü Juya miyoʼushaatakat (Heb. 11:7). Süchikijee tia juyakat, nüpaaʼuwajaakalaka ipa Noé süpüla naʼajüinjatüin mürüt nümüin Maleiwa jee müsia wüchii (Gén. 8:20). Kakalia mapa süchikijee tia, mojulaajaasü wayuu süchikuaʼa. Eejachika wanee wayuu Nemrod nünülia, aluwataaishi nia saaʼu wayuu otta nootuin wayuu süpüla shiʼrülüinjatüin wayumüin nümüin Jeʼwaa (Gén. 10:8-12, TNM). Ayatapajaʼa kanoulain Noé nünain Jeʼwaa maʼakaapuʼu paala nutuma Abel. «Eejeerü saaʼin tamüin wanee kaʼi eere nnojoleechin süchepchiain wayuu tü kaainjalaakat jee nnojoleechin ouktüin wayuu», eesüjaʼa maa müle naaʼin Noé. Wanee kasa eeka süpüla jülüjüin naaʼin shia najaʼlajeʼerüinjanain Maleiwa na aluwataalii mojulaashiikana. Jülüjeesia waaʼin tia makat, süka jamüin, sülüʼülüin sükalia süpüla najaʼlajeʼerüinjanain Jeʼwaa na mojulaashiikana (Roma 6:23, TNM).\\nJÜLÜJÜSÜ NAAʼIN TÜ KASA NIKETTAAJEETKAT MALEIWA\\n7. ¿Kasa jülüjaka naaʼin Abraham, Isaac otta Jacob?\\n7 Jülüjüsü naaʼin Abraham, Isaac otta Jacob anainjatüin maʼin sukuwaʼipa wayuu watta kaʼi sükajee tü nooʼuliwoʼukalüirua (Gén. 22:18, TNM; 26:4, TNM; 28:14, TNM). Nüküjüinya Jeʼwaa namüin wattainjanain naaliin na nooʼuliwoʼukana jee kepiainjanain naya suluʼu wanee mma anashaatasü maʼin (Gén. 15:5-7). Nunouja anainrü Abraham, Isaac otta Jacob sünain nikeraajüinjatüin Jeʼwaa tü nüpansaajakat paala namüin. Jülüjüsü naaʼin kepiainjanain na nachonniikana suluʼu wanee mma anasü. Sutuma miyoʼuin maʼin nanoula sünain tia, müshiijaʼa chakai naaʼin suluʼu tia mmakat. Nükaaliinjain Jeʼwaa na wayuu jüüjüükana nümüin süpüla neʼitaainjatüin naaʼin sünain aneerüin sukuwaʼipa wayuu maʼaka anapuʼuin nukuwaʼipa Adán sümaa Eva süpülapünaa kaainjalain naya.\\n8. ¿Jamüshi noonooka Abraham nümaa Maleiwa sümaa anain maʼin nunoula?\\n8 Nnojotsü niʼrüin Abraham jee na wanee wayuu namaiwajannuukana jamüin shikeraajia tü nüpansaajakat paala Maleiwa namüin, süka jamüin, ouktatüjüliin naya süpülapünaa tia. Jülüjapajaʼa naaʼin jamüinjateerüin sukuwaʼipa tia nutuma Maleiwa. Müsüjeseʼe neʼitaashaatain naaʼin sünain shikeraajüinjatüin tia saashin tü Wiwüliakat (paashajeʼera Hebreokana 11:8-13, TNM). Sutuma naainjain tia Abraham, oonooshi nia nümaa Maleiwa otta anasü maʼin nunoula mayaainjeʼe wainmain kasa alataka nümüin. Nüküjüle Jeʼwaa sünain naainjüinjatüin wanee kasa, ayatüsia naainjüin maʼakaajüle nüküjüin shia. Anoujashijeseʼe Abraham nünain Jeʼwaa sünainjee tia.\\n9. ¿Kasa naainjaka Abraham sutuma nunoujain sünain nikeraajeerüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü nümakat nümüin?\\n9 Oonooshi Abraham waneepia nümaa Jeʼwaa sutuma joo nunoujain sünain nikeraajeerüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü nümakat nümüin. Jamüshijaʼa nia, nüpütüin tü nipia chajatkat suluʼu tü mmakat Ur, müichiamüinreʼeya maleʼejüin nüchikuaʼa. Nütüjaa aaʼu Abraham sajaʼlajaainjatüin süpüshuaʼa tü pueulokalüirua sutuma nnojoluin noonooin nümaa Jeʼwaa na aluwataakana suluʼu tia pueulokalüirua (Jos. 24:2). Asoʼiraajeerü joo saaʼin wayuu eekai sünaajaairüin, nunouja anainrü tia Abraham, Abel, Enoc, Noé otta waneeinnua wayuu aʼyataakana nümüin Jeʼwaa. Naʼatapajashaatain maʼin nuluwataainjachin Jeʼwaa saaʼu tü Mmakat süpüla kaʼika süpüshuaʼa. Saashin tü Wiwüliakat, tü Nuluwataayakat Maleiwa müsü aka saaʼin wanee pueulo anashaataka maʼin sukumajia süka niain Maleiwa kakumalain shia (Heb. 11:10, TNM). Tü ichekat maʼin atuma nanoula naya wayuukana shia sutuma jülüjain naaʼin waneepia kepiainjanain naya suluʼu tü Paʼaraiisükat süpüla kaʼikat süpüshuaʼa (paashajeʼera Hebreokana 11:15, 16).\\n10. ¿Jamüsü sunoula Sara sutuma jülüjüin saaʼin nikeraajeerüin Jeʼwaa tü nümatüjütkalia nümüin Abraham jee sümüin shiaka?\\n10 Sunouja anainrü Sara nikeraajeerüin Jeʼwaa tü nümatüjütkalia nümüin Abraham jee sümüin shiaka. Anuu nünüiki Jeʼwaa nümüin Abraham: «Jemeyuleerü shia [puʼwayuuse] nümaa wane joʼuu toolo [...]. Je sünainjee teeʼiyatüin taʼanasia sümüin, shieerü shikiika wayuu wainma, eʼirukuu wainma, sainküin mmakat süpüshua mapeena. Je naʼakajee na suuʼuliwoʼukana, eweeteena wane sülaülashiijeenakana mma» (Gén. 17:16). Jülüjüsü saaʼin Sara jamüinjateerüin sukuwaʼipa tia kaʼikat jemeyutpa shia nümaa chi süchonkai. Jülüjüsü saaʼin tia mayaapejeʼe 90 suuyase sümaa machoin shia. Eesüjaʼa süpüla jülüjüin saaʼin wainma wainma namüinjanain na nuuʼuliwoʼukana chi süchonkai (Heb. 11:11, 12, TNM). Akatsüinraasü sunoula Sara sutuma jülüjain saaʼin tia. Kachonsü shia mapa wanee joʼuu toolo, Isaac nünülia. Shiasaʼa sutuma nikeraajüin Jeʼwaa tia, sunouja anainrü nikeraajeerüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü nümakat. Akaʼaya wayakana, katsüinjeerü wanoula müleka jülüjüle waaʼin süpüshuaʼa tü naainjüinjatkat Jeʼwaa.\\nJÜLÜJÜSÜ NAAʼIN TÜ KASA ANASÜ NEʼREETKAT SÜNAINJEE\\n11, 12. ¿Jamüshi aika maʼin Jeʼwaa nüpüla Moisés?\\n11 Niʼitaain naaʼin Moisés sünain süpüshuaʼa tü kasa nüpansaajakat Jeʼwaa. Mayaashijeʼe miyoʼuin nia chaa Egipto, ekirajünüshi nia nünain Jeʼwaa nutuma nüshi jee sutuma nii, jintüichonshi nia wanaa sümaa tia. Sümaʼaleeiwaʼaya paala, nüküjüin Jeʼwaa nujuʼitirüinjanain na hebreokana Egiptojee süpüla niʼikajaainjanain naya suluʼumüin wanee mma anashaatasü (Gén. 13:14, 15; Éx. 2:5-10). Aishaatashi maʼin Jeʼwaa nüpüla Moisés, suluʼusü naaʼin tü ekirajünakat anain paala nia. Nnojotsü jamajatüin nümüin tü washirüükat.\\n12 Nnojotsü nücheküin Moisés süpüla süpüshinjachin nia tü wayuu egiptojeʼewatkalüirua. Makaʼa nia shia süka nunoujain sünain tü kasa naapajatkat Maleiwa namüin na hebreokana. «Anasü saaʼin nümüin müliajiraain namaa na nuwalayuu nüpüshikana Maleiwa suulialeʼeya talataa aaʼin palit juya saʼaka kaainjalaa». Kojutüshaatasü nümüin Moisés nüneekünüinjachin nutuma Maleiwa. «Alanaʼaleesia maʼi shia sünain anain suulia tü washirüü Egiptojeʼewatkat aapünapüʼükat nümüin». Naainjüin tia süka shiain jülüjüin naaʼin tü kasa anasü naapüinjatkat Maleiwa nümüin (Heb. 11:24-26).\\n13. ¿Kasa anasü niʼraka Moisés sutuma jülüjüin naaʼin tü kasa anasü naapüinjatkat Jeʼwaa nümüin?\\n13 Jülüjakajasaʼa maʼin naaʼin Moisés niyuʼlüinjanain Jeʼwaa na hebreokana Egiptojee. Asoʼireʼennüinjatü saaʼin wayuu nutuma Maleiwa. Tia natüjaa aaʼulu na wayuu aʼyataapuʼukana nümüin Jeʼwaa, akaataajaʼa neʼe Moisés, nütüjaa aaʼulu tia (Job 14:14, 15; Heb. 11:17-19). Aishaatasü wayuu süpüshuaʼa nüpüla Jeʼwaa, müsüjeseʼe naapüin kasa anasü sümüin. Tia jülüjüsü naaʼin Moisés weinshi. Aishaatashi Jeʼwaa nüpüla Moisés saaʼujee tia, nunoujain süpüshuaʼa tü kasa nüküjakat Jeʼwaa nümüin. Oonooshi Moisés waneepia nümaa Jeʼwaa (Deut. 6:4, 5). Nnojoishi mmoluin Moisés seema wanee kasa, jaʼitakajeʼe neʼe wanaa sümaa nüchajaain nia Faraón süpüla nuʼutüinjachin naaʼin. Nnojoikaʼa mmoluin nia shia süka nütüjaain saaʼu nüsoʼireʼerüinjatüin Jeʼwaa naaʼin (Éx. 10:28, 29).\\nJÜLÜJA PAAʼIN TÜ SAAINJEETKAT NULUWATAAYA MALEIWA\\n14. ¿Kasa jülüjaka saaʼin waneeirua wayuu?\\n14 Wainma na jülüjakana aaʼin wanee kasa nnojoleetkalü alatüin. Eeshii na jülüjakana aaʼin washireenain naya sümaa nnojoleenain neʼrüin müliaa, nnojotpajaʼa eein kasa namaʼana. Saashin tü Wiwüliakat, ayatüinjatia müliain wayuu maaʼulu (Sal. 90:10). Eeshii na eʼitaakana naaʼin sünain aneerüin nakuwaʼipa soʼu wanee kaʼi yaa mmapaʼa nutuma wanee aluwataai. Saashin tü Wiwüliakat, nia Jeʼwaa nümüiwaʼa aneetka atuma tü mmapaʼakat (Dan. 2:44). Najaʼlajeʼerüinjatü Jeʼwaa süpüshuaʼa tü wayuu mojulaasükalüirua saashin tü Wiwüliakat. Eepajaʼa na nnojoliikana anoujain sünain tia (Sof. 1:18; 1 Juan 2:15-17). Na wayuu nnojoliikana anoujain sünain tü sümakat tü Wiwüliakat, ainkeerü neʼe naaʼin neʼrapa shikeraajüin tü sümakat.\\n¿Eeirü jülüjüin paaʼin kaseerüin paainjaka suluʼu tü mma jeketkat? (Paashajeʼera pütchi 15)\\n15. (1) ¿Jamüsü anaka jülüjüle waaʼin tü naainjüinjatkat Maleiwa wapüleerua soʼu palitchon kaʼi? (2) Püküja wanee kasa piʼreeka maʼin amüin sünain shikeraajüin nutuma Maleiwa.\\n15 Anashaatainjatü maʼin wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa watta kaʼi. Jülüjüle waaʼin tia, talateena maʼin waya otta katsüinjeerü wanoula maaʼulu yaa süpüla aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. ¿Jülüjüirü paaʼin talateechin maʼin pia sutuma tü kasa paainjüinjatkat nikeraajapa Maleiwa tü nümakat? Jamüshijaʼa yaainjachire pia kepiain yaa Mmapaʼa, eesü süpüla jülüjüin paaʼin suluʼujeechin pia tü mma jeketkat sünain aʼyatawaa namaa na paʼaleewainyuukana süpüla Paʼaraiisüinjatüin tü mmakat jutuma. Talateechi maʼin pia sünain aaʼinraa tia süka jülüjeechin pia naaʼin na shikiipüʼükana tia aʼyatawaakat. Aijeechi maʼin Jeʼwaa süpüla wayuu süpüshuaʼa maʼaka alin nia püpüla. Nnojoleechi pia ayuulin, katsüinjeerü paaʼin jee nnojoleerü kasain shapaain atuma paaʼin. Talateeria maʼin paaʼin sünain akaaliinjaa wayuu sükajee tü pütüjakalü apüleerua jee sükajee tia, piiʼiyateerü kojutüin pümüin Jeʼwaa. Eeshiijaʼa süpüla pikirajüin nünain Maleiwa na wayuu asoʼiraainjanakana aaʼin (Juan 17:3, TNM; Aluw. 24:15). Wanaa sümaa jülüjüin waaʼin tia, watüjaa aaʼu shiimain shia süka suluʼuin shia tü Wiwüliakat (Is. 11:9; 25:8; 33:24; 35:5-7; 65:22).\\nYOOTO PIA SÜCHIKI TÜ KASA PAAINJEEKAT SULUʼU TÜ PAʼARAIISÜKAT\\n16, 17. ¿Jamüsü anaka yootule waya süchiki tü waainjeekalü amüin suluʼu tü Paʼaraiisükat?\\n16 Yootule waya namaa na wawalayuukana süchiki tü waainjeekalü amüin suluʼu tü Paʼaraiisükat, kooʼomüinreejeeria wanoula sünain süntajatüin. Mayaapejeʼe nnojoluin watüjaain maʼin saaʼu kaseerüin waainjain suluʼu tü mma jeketkat, anashii yootule waya süchiki tia, süka jamüin, weeʼiyateerüin nümüin Jeʼwaa sünain wanoujain tü nümakat. Jee müsia, atütülaajiraajeena waaʼin namaa na wawalayuukana süpüla waneepiain waya nümaa Jeʼwaa jaʼitainna weʼrüin müliaa. Mapuʼusia sukuwaʼipa tia nutuma Pablo namaa na anoujashii chejeʼewaliikana Roma (Roma 1:11, 12).\\n17 Nnojoleerü shiain wekiiruʼuin waneepia tü kasa shapaakalü atuma waaʼin müleka shiale jülüjüin waaʼin tü kasa naainjüinjatkat Maleiwa wapüleerua soʼu palitchon kaʼi. Soʼu shapaain naaʼin Pedro, müshi nia nümüin Jesuu: «Wapütüin süpüshua tü kasa eejatkat wamaʼana süpüla yaainjanain waya pümaa. ¿Kasakalaka nuwalaajeenain aka waya Maleiwa?». Tü keeʼireekat naaʼin Jesuu shia jülüjüinjatüin naaʼin Pedro tü kasa anasü naaʼinrajatkat mapa, akaataajaʼa na wanee nikirajüinkana, anuu nünüiki Jesuu: «Shiimüin tü tamakat jümüin, eʼitaaushi tayakai chi Shipayakai Wayuu nütüma Maleiwa süpüla aluwatawaa soʼuweena wane kaʼi. Otta jia polookana piamamüin tekirajüin, saaʼu tamaain jia waneepia, aluwataweena jia soʼuweena kaʼikat tia naaʼu na wayuu Israelkana, na polooshiikana piammüin eʼirukuu, suluʼu tü mma jeketkat. Je chi wayuu eekai nüpütüin nipia, nuwalayuu, nüshi, nii, nüchonnii, je naʼapainse shiale süpüleerua aküjaa tachiki, alanaʼaleejeeria tü aapüneetkat nümüin maa aka polootua shikii suulia tü kasa nüpütakat. Je eejeechi nia nümaa Maleiwa waneepia saaʼu shiiʼiranajaaushin naaʼin» (Mat. 19:27-29). Shiasaʼa sutuma tia, eeitpa süpüla jülüjüin naaʼin Pedro jee na wanee anoujashiikana tü naainjüinjatkat naluwataapa chaa iipünaa wanaa nümaa Jesuu jee nakaaliinjapa wayuu süpüla anainjatüin shiairua.\\n18. ¿Jamüsü anaka jülüjüle waaʼin nikeraajeerüin Jeʼwaa tü nüpansaajakat wamüin?\\n18 Wekirajaaitpa anain ichein maʼin nanoula waneeinnua wayuu aʼyataapuʼukana nümüin Maleiwa süka jülüjüin naaʼin tü nüpansaajakat Maleiwa namüin. Jülüjüsü naaʼin Abel anainjatüin sukuwaʼipa wayuu watta kaʼi nutuma Maleiwa. Aleewashi Jeʼwaa nümaa Abel saaʼu nunoujain nünüiki. Jülüjüsü naaʼin Abraham nikeraajüinjatüin Jeʼwaa tü nümakat nümüin sünain wainmainjanain na nuuʼuliwoʼukana (Gén. 3:15). Müshijeseʼe noonooin nümaa Jeʼwaa mayaapejeʼe sülatüin wainma kasa nümüin. Akaʼaya Moisés, aishi Jeʼwaa nüpüla sümaa jüüjüüin nia nümüin sutuma jülüjüin naaʼin tü nüpansaajakat Jeʼwaa nümüin (Heb. 11:26). Müshiʼiya wayakana, jülüjüle waaʼin nikeraajeerüin Jeʼwaa tü nüpansaajakat wamüin, aijeechi maʼin nia wapüla otta kanouleena waya nünain. Sünain tü wanee ekirajaayakat, wekirajaajeerü anain wanee kasa jülüjüinjatka waaʼin.\\nMaayoʼu 2015 | Alüʼütsü süpüla sajaʼttüin süpüshuaʼa kasa\\nAAPIRIA WAYUU Maayoʼu 2015 | Alüʼütsü süpüla sajaʼttüin süpüshuaʼa kasa","num_words":4520,"character_repetition_ratio":0.064,"word_repetition_ratio":0.028,"special_characters_ratio":0.2,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10049.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Jülüjaa waaʼin «tü kasa chakat iipünaa» (Colosas 3:​2, NM) | Ekirajaaya\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jamüsü kojutüinjatka pümüin Nuluwataaya Maleiwa?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jamüsü kojutüka maʼin nümüin Jesuu tü Nuluwataayakat Maleiwa?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Kaseerü saainjaka Nuluwataaya Maleiwa püpüleerua?\\nPunouja sünain tü nümakat Jeʼwaa süchiki tü Nuluwataayakat\\nAluwataainjana sümaa sacerdooteinjanain jia\\nKojuta wamüin waʼyataajiraain nümaa Jeʼwaa\\nJülüjaa waaʼin «tü kasa chakat iipünaa»\\nSüsakiraka anain wayuu\\nAapiria Wayuu | Oʼutuupüroʼu 2014\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Becol Bengalí Bislama Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitumbuka Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Dangme Danés Dehu Efik Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Guaraní Gujarati Gun Hebreo Hiligaynon Hindi Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kannada Kaonde Kazajo Kikuyu Kiluba Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kisi Kisonge Krío Kwangalí Kwanyama Lengua de señas argentina Lengua de señas colombiana Lengua de señas mexicana Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas ruso Letón Lingala Lituano Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Malayo Malayálam Malgache Maltés Maratí Maya Mixe Mongol Moré Nepalés Ngäbere (o guaymí) Noruego Oromo Osético Otetela Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Polaco Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Rumano Ruso Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Tagalo Tai Tamil Tayik Telugu Tigriña Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Turcomano Turcomano (alfabeto cirílico) Twi Tártaro Ucraniano Urdu Uzbeko Vendal Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Zandé Zulú Árabe Ñanya\\n«Ayata jülüjüin jaaʼin tü kasa chakat iipünaa suulialeʼeya tü kasa yaakat mmoluʼu.» (COL. 3:​2, TNM)\\n¿Kasa naaʼinraka Abraham sümaa Sara sutuma nanoujüin sünain tü nümakat Jeʼwaa namüin?\\n¿Kasa naaʼinraka Moisés sutuma shiain kojutuleein nümüin aaʼinraa tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa?\\n¿Jarat tü apünüinsükat kasa jülüjüinjatka akajee waaʼin tü kasa chakat iipünaa?\\n1, 2. (1) ¿Jamüshii nnojoliika paaʼinwajiraain na wawalayuu chejeʼewaliikana Colosas? (2) ¿Jamüsü nünüiki Pablo namüin na anoujüshii chejeʼewaliikana Colosas suulia sumojujaain nakuwaʼipa nümaa Maleiwa?\\nNAKALIOʼU na nikirajüinkana Jesuu, nnojoishii paaʼinwajiraain maʼin na anoujüshii chejeʼewaliikana Colosas sünain tü nanoujüinjatkalü anain. Eeshii na ichekana süchiirua ekeraajaa tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés. Eeshii na apülajakana wainma kasa noulia na nawalayuukana. Shiasaʼa süpüla nnojoluinjatüin saainjünüin tia, nüshajüin chi aluwataaushikai Pablo wanee karaloukta namüin na anoujüshii chejeʼewaliikana Colosas. Müsü yaa tü pütchi nüshajakat: «Tamüshii paala jia jüchikua: Kamalainchonsü maʼi nanüiki na aküjüliikana alawaa jümüin. Jalia jia jükanajuʼulaajayaa sütüma tü namakat. Tü nekirajakat anain, pütchi alawaa neʼe, naleʼeruʼujeejatü neʼe, shia tü shikirajapüʼukat anain tü natuushi manoujainsatkalüirua. Nnojotsü müin aka tü pütchi shiimüin nüküjakat Cristo wamüin» (Col. 2:8).\\n2 Müleka shiale jülüjüin naaʼin naya nuwalayuukana Kürisüto «tü shikirajakat anain wayuu manoujainsat», nayouktüinjaʼa mata tü naainjakat Maleiwa süpüla nuʼtteʼerüin naya (Col. 2:20-23). Suulia sumojujaain nakuwaʼipa nümaa Maleiwa, müshi Pablo namüin: «Ayata jülüjüin jaaʼin tü kasa chakat iipünaa suulialeʼeya tü kasa yaakat mmoluʼu» (Col. 3:​2, TNM). Nayakana jülüjüinjatü naaʼin chainjanain naya chaa iipünaa (Col. 1:​4, 5, TNM).\\n3. (1) ¿Kasa tü jülüjakat naaʼin na anoujüshii chainjanakana iipünaa? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?\\n3 Müsia neʼe maaʼulu yaa nakuwaʼipa na anoujüshii chainjanakana iipünaa, shia jülüjaka naaʼin Nuluwataaya Maleiwa otta müsia sacerdooteinjanain naya jee naluwataainjanain wanaa nümaa Kürisüto (Roma 8:14-17). ¿Kasakaʼa jülüjüinjatüin naaʼin na anoujüshii yaainjanakana kepiain Mmapaʼa? ¿Naaʼinrüinjatche eera tü nümakat Pablo? ¿Kasa naaʼinrajatka süpüla shiainjatüin jülüjüin naaʼin «tü kasa chakat iipünaa»? (Juan 10:16.) Jülüjüsü naaʼin waneepia Abraham nümaa Moisés «tü kasa chakat iipünaa», jaʼitakajaʼaya neʼe suʼunnaa neʼrüin müliaa. ¿Kasa shikirajaka anain waya tü nakuwaʼipakat?\\nTÜ WAAʼINRAJATKAT SÜPÜLA JÜLÜJÜIN WAAʼIN TÜ KASA CHAKAT IIPÜNAA\\n4. ¿Kasa naaʼinrajatka na anoujüshii yaainjanakana kepiain mmapaʼa süpüla jülüjüinjatüin naaʼin tü kasa chakat iipünaa?\\n4 Na anoujüshii yaainjanakana kepiain mmapaʼa, jülüjeesü naaʼin tü kasa chakat iipünaa. ¿Kasa naaʼinrajatka süpüla tia? Nia palajanainjachika natuma Jeʼwaa otta tü Nuluwataayakat (Luc. 10:25-27, TNM). Shiaʼaya maʼin naainjaka Kürisüto tia, makalaka washatüinjatüin nukuwaʼipa (1 Ped. 2:21). Maaʼulu yaa, ayatüsia eein wayuu ekirajaka sünain alawaa jee oʼunaka süchiirua washirüü maʼaka saaʼin sümaiwa paala. Ayatüsia eein tia süka niain Satanaa aluwataain saaʼu tü mmakat ( paashajeʼera 2 Corinto 10:5). Müsüjeseʼe washatüinjatüin nukuwaʼipa Jesuu, eejüinjatü waaʼin otta waaʼinmajüinjatü wanoula suulia tü kasa eekat süpüla amojujeʼerüin shia.\\n5. ¿Kasa wasakireʼerüinjatka anain waaʼin süpüla watüjaain saaʼu shiale jülüjüin waaʼin tü jülüjakat naaʼin manoujüinsaliikana?\\n5 Tü jülüjakat naaʼin waneepia na manoujüinsaliikana shia tü nneetkat jee kamaʼanaa wainma korolo. ¿Müsüche tü jülüjakat waaʼin wayakana? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla watüjaain saaʼu kasain wayuu tü waaʼinmaakat maʼin? Watüjaajeerü aaʼu tia jülüjüle waaʼin tü kasa wekiiruʼuwaikat jee tü waaʼinrawaikat. Müshi Jesuu: «Acheküsü jülüjain jaaʼin tü kasa anasü chakat iipünaa aapünüinjatkat jümüin. Nnojo jülüjain jaaʼin waneepia tü kasa jünaajaakat yaa mmaluʼu» (Mat. 6:21). Wanee kasa waaʼinrajatka shia wasakireʼerüinjatüin waaʼin sünain tüü: «¿Shiache jülüjaka maʼin taaʼin waneepia tü nneetkat otta tousütüin sünain wanee aʼyatawaa walaaka maʼin? ¿Jülüjüsüche taaʼin waneepia tü taaʼinrajatkat süpüla taʼyateʼerüin tanneetse otta wainmainjatüin kasa tamaʼana? ¿Tachajaataapa sukuwaʼipa süpüla anaʼleeinjatüin takuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa?» (Mat. 6:22). Naashin Jesuu, shiale jülüjüin waaʼin anaajaa korolo «yaa mmaluʼu» eesü süpüla sumojujaain wakuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa (Mat. 6:​19, 20, 24).\\n6. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoliinjanain wayamünnüin sutuma tü kasa mojusü keeʼireekat saaʼin weʼiruku?\\n6 Sutuma kaainjaraliin waya mapüleesat wamüin aaʼinraa kasa mojusü ( paashajeʼera Roma 7:21-25). Nnojoire nükaaliinjüin waya Jeʼwaa nükajee chi naaʼinkai, shiaje neʼe waaʼinraka tü kasa mojusükat «maa aka tü saaʼinrakat wayuu saʼakapünaa piyuushi». Maʼaka saaʼin maaʼinwaa aaʼin sünain emiʼijaa, epeʼruwaa, aʼluwajirawaa akuwaʼipaa sümaa wayuu jierü otta wanee jierü nümaa wanee toolo otta müsia maapülinwaa sünain aaʼinraa kasa mojusü (Roma 13:​12, 13). Süpüla nnojoliinjanain wayamünnüin sutuma tü kasa mojusü keeʼireekat saaʼin weʼiruku, jülüjüinjatü waaʼin tü kasa chakat iipünaa jaʼitairü kapüleein shia wamüin. Müshi Pablo: «Eesü taaʼin waneepia suulia taaʼinrüin tü süchekalakat taaʼin tamüiwa, shia taaʼinrüinjatka tü nüchekakat chi Maleiwakai tapüleerua» (1 Cor. 9:27). Aneere wakuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa, eejüinjatü waaʼin suulia waaʼinrüin tü süchekakat waaʼin. Wekirajaa sünain tü naaʼinrakat Abraham nümaa Moisés süpüla ayatüinjanain naya waneepia nümaa Maleiwa (Heb. 11:6).\\nNUNOUJÜIN ABRAHAM NÜNÜIKI JEʼWAA\\n7, 8. (1) ¿Kasa eejiraaka amaa Abraham otta Sara? (2) ¿Kasa jülüjaka naaʼin Abraham waneepia?\\n7 Wanaa sümaa nuluwataain Jeʼwaa Abraham sümaa nüpüshi süpüla nakolojooinjanain suluʼumüin tü mmakat Canaán, oʼunüshi nia, nnojoishi ayouktajaain nümaa. Sutuma nunoujüin jee noonooin Abraham sümaa nünüiki Jeʼwaa, nüpansaajüin Jeʼwaa wanee pütchi nümüin sünain maa: «Anakuaippaleechi pia tatüma. Watteerü saalin tü puuʼuliwoʼukalüirua» (Gén. 12:2). Wainma juya alataka sümaa machoin Sara nümüin Abraham. «Mototoosü naaʼin Jeʼwaa tü nümakainkat wamüin», eeshiijaʼa namüle. Eejiraashii naya sümaa tü mojuukalü aaʼin sutuma napütüin napüshi otta nepia suluʼu tü mmakat Ur. Jee müsia wattasü maʼin napüleerua tü mmakat Canaán, alatüsü suulia 1.600 kiloometüro oʼunüshi Urjee. Nantapa chamüin, kepiayaashii naya loona, alatitshii naya jamü jee eejiraashii naya sümaa wayuu mojulaasüirua (Gén. 12:​4, 5, 10; 13:18; 14:10-​16). Mayaainjeʼe sülatüin wainma kasa namüin, nnojotsü ojutuuin suluʼu naaʼin naleʼejüinjanain nachikuaʼa suluʼumüin tü mmakat Ur ( paashajeʼera Hebreokana 11:8-12, 15, TNM).\\n8 Shia nunoujaka Abraham nünüiki Jeʼwaa, nnojotsü shiain jülüjüin naaʼin tü kasa yaakat mmoluʼu (Gén. 15:6). Jülüjüsü naaʼin waneepia tü pütchi nüpansaajakat Jeʼwaa nümüin. Niʼrüin Jeʼwaa nunoujüin maʼin Abraham nünain, müshijeseʼe nümüin nümüin: «Piirakaa iipünaa sirumatuʼumüin süpüla piyaawajüinjatüin tü shüliwalakalüirua maa aka puuntüle. Tü puuʼuliwoʼukalüirua, meerü aka tü shüliwalakalüirua sünain isain süchiki shiyaawajünüin» (Gén. 15:5). ¡Akatsüinraasü naaʼin Abraham sutuma tia! Niirakaʼawaipa Abraham sümüin tü shüliwalakalüirua, sotojoosü naaʼin tü nümakat Jeʼwaa nümüin. Joʼuushi joo chi nüchonkai Abraham soʼu tü kaʼi nüküjakalü achiki paala chi Maleiwakai namüin (Gén. 21:​1, 2).\\n9. ¿Jamüsü sütütüleʼeraka waaʼin nukuwaʼipa Abraham süpüla waʼyataainjanain waneepia nümüin Jeʼwaa?\\n9 Waʼatapajashaatain sünain nikeraajüinjatüin Jeʼwaa tü nümakat wamüin maʼaka naʼatapajashaatain shia Abraham (2 Ped. 3:​13, TNM). Nnojorüle jülüjüin waaʼin tü kasa chakat iipünaa, meerü kamaʼakai saaʼin wamüin süpüla nikeraajüinjatüin Maleiwa tü nümakat wamüin otta nnojoleerü waaʼin sünain aʼyatawaa nümüin. Eesüjaʼa süpüla wainmain tü kasa paaʼinrakat süpüleerua pürekutsoolin pia jee shiale süpüla kooʼomüin putuma piʼyataain nümüin Jeʼwaa. ¿Kasakaʼa paaʼinrüin maaʼulu süpüleerua aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa? Soto paaʼin niʼyataain waneepia Abraham nüm��in Jeʼwaa sümaa jülüjüin naaʼin tü kasa anasü aapünajatkat nümüin (Heb. 11:​10, TNM). Saashin tü Wiwüliakat, «nücheka achikit Maleiwa anajiraain Abraham nümaa sünainjee nünoujain nünüiki» (Roma 4:3).\\nJÜLÜJÜSÜ NAAʼIN MOISÉS TÜ NAAʼINRAJATKAT MALEIWA\\n10. ¿Jamapuʼusü nukuwaʼipa Moisés jimaʼaiwaʼaya nia?\\n10 Eeshia wanee wayuu jülüjakai aaʼin tü kasa chakat iipünaa, nia Moisés. Anasü maʼin tü ekirajünakalü anain Moisés sutuma süchonyaain nia tü nüchonkat faraón. Akaʼaya tü mmakat Egipto, eepuʼule kepiain nia müleʼushaata maʼin sümaa wainmain suwashirüin. Jimaʼaiwaʼaya Moisés, «ekirajünüshi sünain sütüjüin tü wayuu sulujutkat tü mmakat Egipto». Müsüjeseʼe süküjüin tü Wiwüliakat yalayalain maʼin nia sümaa nünüiki otta sünain tü niʼyataainkat (Aluw. 7:22). Shialeje jülüjüin naaʼin Moisés tia, washitshije nia. Akatsaʼa shiain jülüjüin naaʼin aaʼinraa tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa.\\n11, 12. (1) ¿Kasa naaʼinmaaka maʼin Moisés? (2) ¿Kasa naaʼinraka Moisés sutuma shiain kojutuleein nümüin tü nütüjaakalü aaʼu nüchiki Jeʼwaa?\\n11 Joʼuuiwaʼaya Moisés, ekirajünüshi nia nünain chi Namaleiwasekai na hebreokana. Shia ekirajaka nia Jokébed, tü niikat. Naaʼinmaasü maʼin Moisés tü nütüjaakalü aaʼu nüchiki Jeʼwaa suulialeʼeya wanee kasa. Müsüjeseʼe niyouktüin «tü washirüü Egiptojeʼewatkat aapünapüʼükat nümüin» ( paashajeʼera Hebreokana 11:24-27). Ekirajünüshi Moisés nünain Jeʼwaa joʼuuiwaʼaya nia otta kanoulashi nia nünain, shiasaʼa sutuma tia, jülüjüsü naaʼin waneepia tü kasa chakat iipünaa.\\n12 Mayaapejeʼe nikirajünüin Moisés sünain «sütüjüin tü wayuu sulujutkat tü mmakat Egipto», nnojotsü nüchajaain sukuwaʼipa süpüla kapülainjachin nia naaʼin na egipciokana jee süpüla washirüinjachin nia chaa Egipto. Saashin tü Wiwüliakat, «niyouktüin süpüleerua ayataa sünain süchonyaain nia tü nüchonkot chi sülaülakai mma. Anasü saaʼin nümüin müliajiraain namaa na nuwalayuu nüpüshikana Maleiwa suulialeʼeya talataa aaʼin palit juya saʼaka kaainjalaa». Sutuma tü nütüjaakalü aaʼu nüchiki Jeʼwaa, nuuntüin shikiipuʼuin nia tü pueulokot Israel.\\n13, 14. (1) ¿Kasa nunoukteʼerüinjatka Moisés sünain nukuwaʼipa süpülapünaa nümaain na israeliitakana Egiptojee? (2) ¿Kasa wanoukteʼerüinjatka sünain wakuwaʼipa maʼaka naaʼin Moisés?\\n13 Aishi maʼin Jeʼwaa nüpüla Moisés jee aishii nüpüla na israeliita chajanakana achepchieein Egipto. Shiasaʼa wanaa sümaa 40 nuuyase, kettaayaashi nia naaʼinruʼu süpüla nümaainjanain na israeliitakana Egiptojee (Aluw. 7:23-25). Nütüjaapejeʼe saaʼu Jeʼwaa nnojolin kettaain Moisés süpüla tia. Süka jamüin, eeyülüin tü kasa nunoukteʼerüinjatkat sünain nukuwaʼipa, maʼaka saaʼin nnojoluinjatüin yaletayaain naaʼin, nnojolinjachin naashichijaamaatüin, anamiainjachin nia, nüchecherüinjatüin naaʼin (Prov. 15:33). Choʼujaasü müinjatüin nukuwaʼipa Moisés süpüla eejiraain nia sümaa tü kasa alatajatkat nümüin. Makalaka nürüleejülinjachin soʼu pienchi shikii juya süpüla sunouktaainjatüin nukuwaʼipa.\\n14 ¿Anouktaasüche nukuwaʼipa Moisés sutuma tia naaʼinrakat? Aa, anouktaasü. Müsüjeseʼe süküjüin tü Wiwüliakat «niain anamialeein maʼin noulialeʼeya napüshuaʼa na wayuu eejanakana saaʼu tü Mmakat» (Núm. 12:​3, TNM). Sutuma nnojolin yaletayaain naaʼin Moisés, nnojoishi nia aashichijaain namüin na israeliitakana mayaapejeʼe naatawalin nakuwaʼipa jee tü alatawaikat namüin (Éx. 18:26). Müshiʼiya neʼe wayakana, choʼujaasü wanoukteʼerüinjatüin wakuwaʼipa süpüla walatüinjanain süchikumüin tü müliaa miyoʼu eeinjatkat jee süpüla suluʼuinjanain waya tü mma jeketüinjatkat (Alat. Map. 7:14). Anajiraainjana waya sümaa wayuu süpüshuaʼa, jaʼitainna neʼe namaa na nnojoliikana jameein atumawaa. Müshi chi aluwataaushikai Pedro: «Anakaja müleka kojutüle wayuu süpüshua jütüma sümaa alin jüpüla na juwalayuukana anoujashiikana wanaa jümaa» (1 Ped. 2:17).\\nJÜLÜJAA WAAʼIN TÜ KASA CHAKAT IIPÜNAA\\n15, 16. (1) ¿Jameerü sukuwaʼipa wanoula müleka shiale jülüjüin waaʼin tü kasa chakat iipünaa? (2) ¿Jamüsü waaʼinrüinjatka waneepia tü kasa anasükat?\\n15 Wainma tü kasa müliakalü atuma saaʼin wayuu maaʼulu (2 Tim. 3:1). Makalaka choʼujaain jülüjüinjatüin waaʼin tü kasa chakat iipünaa. Waainjüle tia, katsüinjeerü waaʼin jee eejeerü waaʼin sünain anoujaa (1 Tes. 5:6-9). Wekirajaa sünain apünüinsü kasa jülüjüinjatka akajee waaʼin tü kasa chakat iipünaa.\\n16 Tü waaʼinrakat: ¿Jamüsü waaʼinrüinjatka waneepia tü kasa anasükat? Anuu nünüiki Pedro: «Shia anaka aluʼu müleka jaaʼinrüle waneepia tü kasa anasükat noʼupala na manoujainsaliikana. Jaʼitaina nayoujain jia jooluʼu saaliijee jaaʼinrüin kasa mojusü naajüin, nayaawateerü aaʼu sünain shiimüin anain tü jaaʼinrakat. Je [...] aʼwaajüneechi Maleiwa natüma» sünainjee (1 Ped. 2:12). Wachajaain maʼin sukuwaʼipa süpüla nuʼwaajünüinjachin Jeʼwaa sutuma wayuu saaʼujee neʼrüin tü kasa anasü waaʼinrakat wepialuʼu, eere waʼyataain, eere koleejiain waya, jee müsia washaittajaale otta waküjüle pütchi. Eepejeʼe wotchejaale sümaa tia sutuma kaainjaraliin waya (Roma 3:23). Mayaainjeʼe müin shia, wayamüleerü tü kasa mojusü keeʼireekat waaʼin müleka katsüinre waaʼin sünain anoujaa (1 Tim. 6:12).\\n17. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nukuwaʼipa Kürisüto? (Piirakaa sümüin tü ayaakua suluʼukat süpana 26.)\\n17 Tü wakuwaʼipakat: Makaʼa waaʼinrüin waneepia kasa anasü shia sutuma anain tü wakuwaʼipakat. Müshi chi aluwataaushikai Pablo: «Meeshii aka jia naaʼin Cristo Jesús» (Filip. 2:4, 5). ¿Jamapuʼusü nukuwaʼipa Kürisüto? Nnojotpuʼusü yaletayaain naaʼin. Shiasaʼa sutuma müin nukuwaʼipa, naaʼinmaashaatasü maʼin niʼyataain nümüin Jeʼwaa. Jülüjüsü naaʼin waneepia aküjaa sümüin wayuu tü pütchi anasükat süchiki Nuluwataaya Maleiwa (Mar. 1:38; 13:10). Jee müsia, kojutüsü maʼin nümüin tü Karaloukta Nüchikimaajatkat Maleiwa (Juan 7:16; 8:28). Nikiraja anainrü shia waneepia, makalaka nüküjüin tü pütchi suluʼukat otta niiʼiyatüin sünain shiimain tü sümakat. Washateere nukuwaʼipa Kürisüto, wekirajaainjatü anain tü Wiwüliakat, nnojotsü yaletayaainjatüin waaʼin sünain aküjaa pütchi otta keeʼireeshaatainjatü waaʼin waküjüin shia.\\nShia naaʼinmaaka maʼin Jesuu aküjaa tü pütchi anasükat (Paashajeʼera pütchi 17)\\n18. ¿Kasa waaʼinrajatka sutuma waʼyataain nümüin Jeʼwaa?\\n18 Tü waʼyataainkat nümüin Jeʼwaa: Tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa shia «süsapainyoʼukainjatüin wayuu süpüshua nümülatuʼumüin Cristo sünain neeʼiyatüin sünain kojutüinjachin nia natüma [...] otta müshiʼiya natüma na aapiee chakana iipünaa» (Filip. 2:9-11). Mayaapejeʼe anain maʼin tü aʼyatawaa aapünakat nümüin Jesuu chaa iipünaa, jüüjüüshi nia nümüin chi Nüshikai. Müinjanaʼaya neʼe wayakana, jüüjüüinjana waya nümüin Jeʼwaa (1 Cor. 15:28). Waʼyataa maʼin nümüin Jeʼwaa sükajee wekirajüin wayuu sünain tü Wiwüliakat (Mat. 28:19). Otta waaʼinra kasa anasü sümüin wayuu süpüshuaʼa jee namüin na wawalayuukana (Gal. 6:10).\\n19. ¿Kasa waaʼinrüinjatka sutuma tü wekirajaaitpakalü anain sünain ekirajaayakat tüü?\\n19 Waapüin tü analuʼutkat nümüin Jeʼwaa süka nüsoʼirüin waaʼin sünain jülüjüinjatüin waaʼin tü kasa chakat iipünaa. Jülüjüinjatü waaʼin tia otta wachecherüinjatü waaʼin suʼunnaa müliaa (Heb. 12:1). Waʼyataa nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa waaʼin, naapeetkalaka wamüin tü nümakat paala (Col. 3:​23, 24).\\nOʼutuupüroʼu 2014 | ¿Kaseerü saainjaka Nuluwataaya Maleiwa püpüleerua?\\nAAPIRIA WAYUU Oʼutuupüroʼu 2014 | ¿Kaseerü saainjaka Nuluwataaya Maleiwa püpüleerua?","num_words":4422,"character_repetition_ratio":0.065,"word_repetition_ratio":0.036,"special_characters_ratio":0.206,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9607.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Lengua wayuu: wapüin tü suchuntakat nain Daniel supüla talatüin nia | Policía Nacional de Colombia\\nInicio › En Comunidad › Lengua wayuu: wapüin tü suchuntakat nain Daniel supüla talatüin nia\\nJümüin jiakana aleejakana tü pütchikat , kapülesü atüjawa sau kasain kachiküin, matasü sain asajawa suchikut matemática, nüchiku wanee jintüi mekietsai juya “9”, wanee jintüi muliashi, chashi kepian Ibagué talatashantashi soukai suka nikeajüin juya otta asülajünasü nümüin wanee kasa piama sui(wisikületa).\\nJolü waküjüinjatü jumüin jamüin sukuiapa sukumajia tü miiraa akumajünakat süpüla ekeraaja nujasha Daniel. Wanee kai jarai (5) nau chi kashikai (agosto) Marcela, nikat chi jintiiokai wa’asahajakai achikii sapüin sulü tü rawiakat eree naahajüin wanee pulüsia, müshü nüiki “ janeka waya süpüla wounuin jipialumuin sümaa tü ‘Poli Circo’ talatai juchoin watumaa”, shüchikü sapüin tü pütchikat, aneküsü sülü nanumetsha na pülüsiakana sümaa süküjüin nüchiki chi süchonkai süpüla sünüinjatüin tü “Poli Circo” nunantakat. Nakumajalakat na pulüsiakana ayatakana sulü tü (CAI) sulükat tü shipia pulüsia (Policía Metropolitana de Ibagué) ayatashi süma amüliaja na tepichi eka mülian.\\nSüma shireein talatüin na süchonkalinua, ma’aka nain Daniel, ounusü emüin na Pulüsiakana sünain aküja süchikü nikerajüin juya chi süchonkai, alatüshü nee wanee kai, na pülüsikana naneküin marcela Süpüla süküjüin namüin jalain shipia süpüla nounuin shipialümüin, müsü sukuapia sukumajia tü shikerajiakat nujuyashe Daniel.\\nChi jintüikai nojotsü nirajüin talaata main müinka nikerajüi juya, nojotsú kasain asülajünüin nüin, alatawaishü nee tü kaikat mayaanee. Mushüjese sukumajüinüin wanee kasaa anasmain nümüin, chakana na pulüsia ayatakana sümaa tepochi, chajatü nayuma tü “Poli Circo”, asülajünushü nümüin wanee wisikületa, talatashi mai chi jintuikai, ekaraajushi juya sümaa talatüin nia, asahaitushi namaa na nalewaincheinkana otta nuwalayuu.","num_words":472,"character_repetition_ratio":0.051,"word_repetition_ratio":0.022,"special_characters_ratio":0.164,"stopwords_ratio":0.023,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9404.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Aküjalaa: Achuntushii nümüin Jeowa - Tü yaakat suluʼu Internet neʼinaajala na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeowa\\nO’UNUSHII maʼaka 50.000 israeliita Jerusalénmüin. Nantapa chamüin nnojotsü wayuu napüla otta nakumajüinjatü shia süchikuaʼa.\\nNakumajüin palajana tü aʼajüleekat mürüt nümüin Jeowa. Mapa nakumajaka tü aʼwaajüleekat. Akanasaʼa naya eimmolojunushii natuma na naʼünüükana, nashajirüin karaloukta chi aluwataaikai Persia süpüla nooʼulaain na israeliitakana suulia akumajaa tü aʼwaajüleekat.\\nAlatüirü 17 juya süchikijee noʼunuin na israeliitakana Babiloniajee. Nuluwataaka Maleiwa na nünüikimaajanakana, Ageo otta Zacarías süpüla naküjüin namüin na wayuukana nakumajüinjatüin süchikuaʼa tü piichikat. Neʼitaain naaʼin na wayuukana nünain Maleiwa, nakumajaka süchikuaʼa tü aʼwaajüleekat sümaa nachiajaanüin paala nutuma chi aluwataaikai Persia.\\nMapa nüntaka Tatenai wanee shikiipuʼu surulaat nüsakiraka na israeliitakana jamüin nakumajaka tü aʼwaajüleekat. Naküjaka nümüin nünüiki Ciro: ‹Juʼuna Jerusalénmüin otta jukumaja tü aʼwaajüleekat Jeowa›.\\nNuluwataaka Tatenai wanee karaloukta Babiloniamüin süpüla nüsakirüin süchiirua nünüiki Ciro, ouktushi Ciro wanaa sümaa tia. Mapa suluwataanaka karaloukta eere süküjünüin shiimain nünüiki Ciro. Nümaka chi aluwataaikai Persia: ‹Juuʼulaa nakumajai na israeliitakana tü aʼwaajüleekat. Jükaaliinja naya›. Süchikijee 4 juya kettaasü tü aʼwaajüleekat, talataka maʼin na israeliitakana.\\nAlatüsü 48 juya süchikijee sukumajünüin tü aʼwaajüleekat. Müliashii na israeliitakana, tü miichikalüirua otta tü aʼwaajüleekat nnojotsü anain maʼin. Naapaka Esdras süchiki tia chaaʼaya Babilonia. ¿Kasa naainjaka sutuma tia?\\nOʼunushi nia eemüin Artajerjes chi aluwataaikai Persia. Naapaka chi aluwataaikai nümüin wainma kasa süpüla nülüʼüjüin shia Jerusalénmüin. Naashajaaka Esdras namaa na israeliita chakana Babilonia süpüla nakaaliinjüin nia. Noʼunaka 6.000 nümaa. Alüʼüjüshii pülaata, ooro otta waneeirua kasa.\\nMojusü naaʼin Esdras süka eein wayuu mojulaasü wopuluʼu. Eesü süpüla naʼluwajüin tü nachisekat otta noʼutuin naaʼin. Makalaka nuutkajeʼerüin Esdras na wayuukana maʼaka piʼrüin suluʼu tü ayaakuaakat. Nachuntaka nümüin Jeowa süpüla naaʼinmajüin naya wopuluʼu.\\nNaaʼinmajaka Jeowa naya, süchikijee 4 kashi nantaka Jerusalénmüin. Shikirajüin waya tia, naaʼinmajüin Jeowa na wayuu eʼitaakana naaʼin nünain.\\nEsdras, kapiitulo 2-8.\\n¿Jeʼrashii israeliita oʼunaka Jerusalénmüin? ¿Kasa nnojotka napüla nantapa chamüin?\\n¿Kasa nakumajaka palajana na israeliitakana? ¿Kasa naainjaka na naʼünüükana?\\n¿Jaralii na wayuu kanüliakana Ageo otta Zacarías? ¿Jamüsü nanüiki namüin na wayuukana?\\n¿Jamüsü nuluwataaka Tatenai wanee karaloukta Babiloniamüin? ¿Kasa aküjünaka suluʼu tü karaloukta aluwataanakat nümüin?\\n¿Kasa naainjaka Esdras naapapa nnojoluin anain maʼin tü aʼwaajüleekat Jeowa?\\n¿Kasa nuchuntaka Esdras nümüin Jeowa suluʼu tü ayaakuaakat? ¿Naapüin Jeowa nünüiki Esdras? ¿Kasa shikirajaka anain waya tia?\\nPaashajeʼera Esdras 3:1-13.\\n¿Kasa ayatüinjatka waainjüin suluʼule waya wanee mma eere nnojoluin na anoujashiikana nünain Maleiwa? (Esd. 3:3, 6; Aluw. 17:16, 17; Heb. 13:15.)\\nPaashajeʼera Esdras 4:1-7.\\n¿Jamüshii nnojoluinjanaka waya paaʼinwajiraain namaa na naatakana anoula maʼaka naainjüin shia Zorobabel? (Éxo. 34:12; 1 Cor. 15:33; 2 Cor. 6:14-17.)\\nPaashajeʼera Esdras 5:1-5, 17 otta 6:1-22.\\n¿Jamüshii nnojoliika nooʼulaain na israeliitakana suulia aainjaa tü aʼwaajüleekat natuma na naʼünüükana? (Esd. 5:5; Isa. 54:17.)\\n¿Kasa naainjüinjatka na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat sülatüle kasa mojusü namüin maʼaka naaʼin na laülaashiikana napüleerua na Judíokana? (Esd. 6:14; Sal. 32:8; Roma 8:31; Sant. 1:5.)\\nPaashajeʼera Esdras 8:21-23, 28-36.\\n¿Kasa waainjüinjatka süpülapünaa waainjüin wanee kasa maʼaka naaʼin Esdras? (Esd. 8:23; Sal. 127:1; Pro. 10:22; Sant. 4:13-15.)","num_words":942,"character_repetition_ratio":0.091,"word_repetition_ratio":0.015,"special_characters_ratio":0.211,"stopwords_ratio":0.004,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7934.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Lotuinjatü wakuwaʼipa waneepia | Ekirajaaya\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Efik Hiligaynon Inkülee Lituano Portugués Wayuunaiki\\n¿EESHIICHE wayuu eekai lotuin akuwaʼipa waneepia? Jamüsaʼa shia. Eepejeʼe joo chi eekai nnojoluin lotuin akuwaʼipa.\\nWainma na kajapüliikana maaʼulu yaa, mayaainjeʼe natüjaain saaʼu mojuin tia nümüin Maleiwa, ayatüsia naaʼinrüin. Wainma na atüjaakana saaʼu sünain nümüin Maleiwa: «Nnojo juʼluwajüin» (Éxodo 20:15, TNM). «Eesüjaʼa tü kaʼi waʼluwajüinjatkalü oʼu müleka choʼujaale wamüin shia» eeshii na makana anüiki. Wekirajaa sünain apünüinsü kasa naʼluwajaka atuma naashin.\\nMaʼletsere wanee wayuu nnojoishi aʼluwajüinjachin\\n«Makaʼa suʼluwajayaa sümüin wayuu shia süka maʼletsein shia», müsü nünüiki wanee wayuu aʼyataapuʼukai nümüin chi aluwataapuʼukai saaʼu Roma. «Nnojotpejeʼe mojuin nuʼluwajüle wanee wayuu eekai maʼletsein» eeshii wayuu eekai namüin. ¿Anasüche tia naashin Jesuu? Shiimainsaʼa sümülialaapuʼuin naaʼin Jesuu saalin wayuu eekai müliain (Mateo 9:36). Nnojotpejeʼe anain kaʼruwaraire wanee wayuu naashin Jesuu. ¿Kasakaʼa anain süpüla nnojoluinjanain naʼluwajüin na maʼletsekana?\\nAmülialaasü naaʼin Jeʼwaa naalin na wayuu oonookana nümaa jee nükaaliinjain naya sünain tü kasa choʼujaakat namüin maʼaka saaʼin neküin, nasheʼin jee waneeirua kasa (Salmo 37:25). Müsü tü Wiwüliakat: «Kaaliinjeechi nüpüla Jeʼwaa chi wayuu lotokoi akuwaʼipa, nnojoleechi jamüsirüin. Nnojoleechipajaʼa kaaliin nüpüla Jeʼwaa chi eekai aaʼinrüin kasa mojusü» (Proverbios 10:3, TNM). Shiimain sünain kaaliin nüpüla Jeʼwaa na wayuu aʼyataakana nümüin, nialeekajaʼa eekai maʼletsein. Shiimain kaaliin wayuu nüpüla Jeʼwaa saashin Victorine.\\nAnaajaashi suʼwayuuse Victorine, eeshii jaʼraishii süchonnii koleejiayüliikana. Mayaapejeʼe kepiain shia suluʼu wanee mma anasü, ayatüsia neʼe eʼrüin müliaa tü wayuu eekai maʼletsein. Kapüleesü maʼin sümüin tia wayuukot müin shia. Oʼunawaisü shia sünain aʼyatawaa, shiasejeʼe chayaa eere shiʼyataain, wainma tü korolo anajashaatakat chayaa. Nnojotpejeʼe shia suʼluwajüin. Shia kamalainka sümüin aʼyatawaa süpüla shiyaʼlajüin tü kasa choʼujaakat sümüin. ¿Jamüsü lotoko sukuwaʼipa?\\n«Makaʼa lotuin takuwaʼipa shia süka anain shia nümüin Jeʼwaa, ayatüle taaʼinrüin tia, aneerü takuwaʼipa nutuma Jeʼwaa. Neʼrüle taya na tachonniikana sünain lotuin takuwaʼipa, loteerü nakuwaʼipayaa» müsü Victorine.\\n¿Kasa shiʼraka sünainjee tia saaʼinrakat? «Matüjüinsat choʼujawaa tü weküinkat, ayaʼlajüshii waya washeʼin jee kepiashii waya. Eesü kaʼi nnojotka oʼu nneerü tamaʼana, awataa müsüjaʼa taya nanainmüin na taʼaleewainyuukana süpüla nakaaliinjain taya. Jaʼitasü kasain choʼujaain tamüin, ayatüsia shia nasülajüin tamüin, süka jamüin, natüjaain saaʼu matüjüin taya aküjaa taʼalain namüin.»\\nWayuu loto akuwaʼipachii na tachonniikana. Yaajeesüinka tepialuʼujee wanee wayuu, shiʼraka wanee nneerü eejatka saaʼu tü meesakat, ‹naapaataa neʼe türa nneetkat na püchonniikana› sümakaʼa tamüin tü wayuukot. ‹Nnojoleerü naapaain› tamakaʼa sümüin. Nnojotpajaʼa sunoujain tanüiki. Shiasejeʼe tojuuna, süpütüin miichipaʼa piamasü moneda 100 franco, suuʼulakia naaʼin na tachonniikana. Wattaʼa mapa süchikijee tia, yalajatia neʼe tü nneetkat eejatüle shia süpütüin. Talataleesia taaʼin lotule nakuwaʼipa na tachonniikana suulialeʼeya wainmain korolo tamaʼana.»\\n«Talataleesia taaʼin lotule nakuwaʼipa na tachonniikana suulialeʼeya wainmain korolo tamaʼana.» (VICTORINE)\\n«Aʼluwajüsü wayuu süpüshuaʼa»\\nAʼluwajayaa müsü tü wayuukalüirua chayaa eere shiʼyataain, eeshiijeseʼe na makana: «Aʼluwajüsü wayuu süpüshuaʼa, tayaka joo jamüin nnojoluinjachika aʼluwajüin». Nnojotpajaʼa anain tia saashin tü Wiwüliakat. «Nnojo puushikajaain süchiirua sukuwaʼipa tü wayuu mojulaajüsükalüirua» (Éxodo 23:2, TNM). Saainjain Victoire tü sümakat tü Wiwüliakat, ¿kasakaʼa shiʼrüin sünainjee tia?\\nWanaa sümaa 19 suuyase, aʼyataasü shia eere saainjünüin seita süka wanee wunuʼu müsü aka saaʼin suuʼulia kooko. Tü 40 jieyuu aʼyataakat chayaa naʼluwajawalin tü almendrakat suluʼu tü kanaasütakat. Noikküin tia, shiasejeʼe tü nneerü aapünakat namüin müsü aka saaʼin niʼyataainjut wanee wayuu soʼu apünüin kaʼi. Anuu sünüiki Victoire: «Aʼluwajüshii napüshuaʼa naya wayuukana, napüleeruaaka taaʼin shiiʼiree taʼluwajüin wanaa namaa. Ayouktajapajaʼa taya. ‹Nnojotsü anain tia, wayuu loto akuwaʼipat taya›, müsü taya namüin. ‹Wayuu malasü neʼe pia›, müshii naya teʼipajee.»\\nWanaa maʼin sümaa woʼunajanainnain wepialuʼumüin, antalaa müshi chi aluwataakai waaʼu, nüsanaakaʼa tü kanaasüta wamaʼanajatkat. Eejatkat tü almendrakat namaʼana napüshuaʼa, tayaʼala neʼe nnojotka nuusütüin amaʼana tia. Sutumajee tia, eeshii na aʼyateʼennakana piama semaana sünain mawalaajuuin naya, eeshii na ojuʼitinnakana suulia tia aʼyatawaakat. Nayaawatakalaka saaʼu nnojoluin wayuuin malasü taya».\\n«Tamüin tüü süka tousinaalain shia»\\n¿Kasa paainjaka püntüle sünain wanee korolo eekai kojutüin maʼin? «Tamüin tüü süka tousinaalain shia» eeshii eekai mamaatüin uatuwoʼushi. «Eeyürülü joo shia, tousinaalaipa» müshii neʼe, nnojotsü mojuin tia naashin. «Nnojoleerü nüchajaain chi kakorotkoi shia», müshii neʼe naya. Aʼyatawaa maʼin nachajaale chi kakorotkai shia naashin.\\n¿Jamüinjatü sukuwaʼipa müleka wousütüle sünain wanee kasa naashin Maleiwa? Sümaiwa paala, chi wayuu antakai sünain wanee korolo, nüleʼejirüinjatü shia. Müsü yaa tü pütchikat: «Pünaajaainjatü shia [...] nüpüla chi kakorotkai shia, paapüinjatü nümüin nüsaajüle shia» (Deuteronomio 22:1-3, TNM). Nüntüle wanee wayuu sünain wanee kasa nüküjamaatüinjatü shia. Nuunjulajüle süchiki, «kaʼruwarai chira» mününeechi (Éxodo 22:9). ¿Ayatüinjatche waaʼinrüin tia maaʼulu yaa? Jamüsaʼa shia. Saashin wanee wayuu Christine sünülia, anasü saainjünüle tia.\\nTia wayuukot aluwataasü shia suluʼu wanee koleejia. Awalaajünüsü shia shiʼyataain soʼu wanee kashi, sükoʼoyotchonka chi nneetkai sümaa sünaajaain nia suluʼu sükatteetse. Alejaʼa sukuwaʼipa wayuu chejeʼewatka África. Suukajakaʼa süpüla wanee mototaxi süpüla süntajatüin sünain wanee outkajawaa. Shiasaʼa wanaa sümaa shiyuʼlüin süsapia, ojutuusü sujuuna tü nneerü sükoʼoyotchonkat paala. Aipaʼajatü tia.\\nYaauletchon mapa, antalaa müshi wanee jimaʼai Blaise nünülia. Yalawaijachia nia sünain tü outkajawaakat. Wanaa sümaa naʼatapajüin wanee naʼaleewain, niʼrüin wanee nneerü palasütüin mmoluʼu, naapaainjeseʼe shia sümaa nünaajaain shia suluʼu nuwotsiiase. Kettaapa tü outkajawaakat, nüküjaka Blaise nümüin chi naʼaleewainkai nüntüin sünain wanee nneerü kaayeruʼu. «Müleka pütüjaale saaʼu jaralin kanneetsein shia, pümaiwa nümüin niyamaajai taya», nümaka Blaise nümüin chi naʼaleewainkai.\\nApatanajaashaatasü saaʼin Christine wanaa sümaa nnojoluin süntüin sünain tü sünneetsekat suluʼu sükatteetse. Wanee semaana süchikijee, süküjüin Christine sümüin wanee saʼaleewain sümuloulin tü sünneetsekat. Shiasaʼa sümaka Josephine sümüin Christine: «Eejachi wanee jimaʼai antakai sünain wanee nneerü suʼunnaa tü outkajawaakat». Shiasaʼa Christine shiyaamajaka chi jimaʼaikai sümaa süküjüin nümüin jeʼrain tü nneerü amülouikat suulia. Niasaʼa chi jimaʼaikai nüleʼejirüin süchikuaʼa tü nneetkat. Talatüsü maʼin saaʼin tia wayuukot saaʼujee tia. Anuu nünüiki Blaise süchikijee nüleʼejirüin tü nneerü nuusinaalakat: «Nnojotsüjeʼe anain taaʼin müleka taapaale tü nneetkat. Akatsaʼa anashaatain maʼin taaʼin süka taleʼejirüin süchikuaʼa».\\nLotusü nakuwaʼipa waneepia\\nVictorine, Victoire nümaa Blaise, nnojoishii eʼraajiraain naya. Eepajaʼa wanee kasa wanaawaka atuma tü nakuwaʼipakat, shia süka naküjüliin pütchi nüchiki Jeʼwaa jee müsia süka naainjüin tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki lotuinjatüin nakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa. Naʼatapajüin maʼin tü jeketkat mma eejeetka nutuma Maleiwa. Müsü tü Wiwüliakat süchiki tia: «Eeinjatia wanee jeketü sirumatuʼu jee müsia wanee jeketü mma waʼatapajaka maʼin saaʼujee tü nümatüjütkalia Maleiwa wamüin. Otta müsia aainjüneerü tü kasa anasükat waneepia». Na wayuu kepiainjanakana yala, naainjeerü tü kasa anasükat jee loteerü tü nakuwaʼipakat (2 Pedro 3:13, TNM).\\nAyateeria jaʼijaawalin wanee kasa sümüin Victorine waneʼereʼeya najaʼttirapa Maleiwa tü kasa mojusükat. Mayaainjeʼe nnojoluin washirüin shia, talatüsü saaʼin saaʼujee shiʼyataain nümüin Maleiwa. Jee müsia lotusü nakuwaʼipa na süchonniikana otta wayuu kamaneeshii naya. Jaʼyasü naaʼu sünain talatawalin naaʼin rimiinkoʼu saaʼujee naküjüin sümüin wayuu süchiki tü naainjüinjatkat Maleiwa süpüleerua wayuu. Jee müsia naküjüin namüin nükaaliinjeenain Maleiwa na wayuu aʼwaajakana nia jee naaʼinmajeenain na aikana apüla nia (Salmo 145:7, 18, 20).\\nOoʼulaasü Victoire suulia tü shiʼyataapuʼukalü anain. Oikkaasü shia mapa tü garri münakat (Aainjuushi süka ai, mandioca münüsü shiaʼayaasa). Keejiashaanasü maʼin tü suikkaainkat, wainma wayuu ayaʼlajaka suulia, süka jamüin, wayuuin loto akuwaʼipat shia. Maaʼulu yaa, aküjashaatasü maʼin shia pütchi, shikirajüin tü wayuukalüirua sünain tü naaʼinrajatkat süpüla kepiain naya suluʼu tü paʼaraiisükat. Aküjüsü shia pütchi nümaa chi suʼwayuusekai.\\nOjutuusü sünneetse Christine soʼuluʼu tü Piichi eere noutkajaain na Aküjüliikana Pütchi nüchiki Jeʼwaa. Awaraijaashi Blaise soʼu kaʼikat tia chapünaa, mayaapejeʼe nnojoluin niʼraajüin na wawalayuu yalajanakana suluʼu tü outkajaaleekat, nütüjaa aaʼu lotuin nakuwaʼipa naya wawalayuukana.\\n¿Eʼraajüshi pia wayuu eekai lotuin sukuwaʼipa waneepia? Anashaateerü müleka kottüle pia namaa 50, 100 jee shiale 200 wayuu eekai müin nakuwaʼipa, ¿aashi müin? Maaʼulu yaa, müsü nakuwaʼipa na wawalayuukana suluʼu tü outkajaaleekat. Puʼuna eere noutkajaain piʼraajaiwa naya.\\nNnojotsü anain aʼluwajaa saashin Proverbios 6:30\\n«Nnojotsü shiain neʼe mojuin sümüin wayuu nuʼluwajüle wanee wayuu süpüleerua niküin» (Proverbios 6:30, TNM). ¿Anasüche suʼluwajüle wayuu saashin wetsiikulokot tüü? Nnojo, nnojotsü anain saashin. Mojusü noʼuluʼu Jeʼwaa naainjüle wayuu tia, anuu nünüiki: «Nüntünüle aaʼu wanee wayuu sünain aʼluwajaa, nuwalaajüinjatü akaratshitua tü nuʼluwajakat. Naapüinjatü süpüshuaʼa tü kasa nümaʼanakat nipialuʼu» (Proverbios 6:31, TNM). Süsalainjachi naainjala wanee wayuu jaʼitashi nuʼluwajüin süpüla neʼe niyaʼlajüin niküin. Süpüla talatüinjatüin naaʼin Jeʼwaa nümaa wanee wayuu, acheküshi nnojolinjachin nuʼluwajüin.\\nw15 - 2015-03-01","num_words":2346,"character_repetition_ratio":0.048,"word_repetition_ratio":0.01,"special_characters_ratio":0.192,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10443.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Waapa analuʼut nümüin Jeʼwaa | Ekirajaaya\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Wanee kasa mojuka atuma sukuwaʼipa suluwataaya wayuu\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Anashaatasü maʼin tü Nuluwataayakat Maleiwa\\nWaapa analuʼut nümüin Jeʼwaa\\nTü outkajawaakat eere Sotuin Waaʼin ouktüin Jesuu waaʼu\\nTü naaʼinrajatkat na paʼwayuuseewashiikana süpüla anain nakuwaʼipa jee talatüin naya\\nJuuʼulaa niaiwa Jeʼwaa oʼunirüin jukuwaʼipa\\n¿Shiimainchejeʼe eein süpüla aijiraain waneepia wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse?\\nAapiria Wayuu | Eneeroʼu 2015\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Becol Bengalí Bislama Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitumbuka Chiyao Chokue Chuvash Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Danés Dehu Efik Endebele Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Finlandés Fiyiano Francés Georgiano Griego Guaraní Gujarati Gun Hausa Hebreo Hiligaynon Hindi Hiri motu Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Kannada Kaonde Kazajo Kikamba Kikuyu Kiluba Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisonge Krío Kwangalí Kwanyama Lengua de señas argentina Lengua de señas colombiana Lengua de señas mexicana Lenguaje de señas americano Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas ruso Letón Lituano Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Malayo Malayálam Malgache Mambue-Lungu Maratí Maya Mixe Mongol Nepalés Noruego Oromo Osético Otetela Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Polaco Portugués Quechua boliviano Quechua cuzqueño Rumano Runyankore Ruso Samoano Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sidama Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Tagalo Tai Tamil Tayik Telugu Tetun Dili Tigriña Tivo Tok pisin Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Turcomano Turcomano (alfabeto cirílico) Tuvaluano Tártaro Ucraniano Urdu Uzbeko Vendal Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zandé Zapoteco del Istmo Zulú Árabe Ñanya\\n«Jaapa analuʼut nümüin Jeʼwaa süka anamiain nia.» (SAL. 106:1, TNM)\\n¿Kasa waaʼinrajatka süpüla waapawalin analuʼut nümüin Maleiwa maʼaka saaʼin nutuma Pablo?\\n¿Jamüsü jülüjüinjatka waaʼin tü kasa naainjakat Jeʼwaa wapüleerua? ¿Jamüshii waapawalinjanaka analuʼut saaʼu tia?\\nSülatüle kasa mojusü wamüin, ¿jamüsü jülüjüinjatka waaʼin tü kasa naainjakat Jeʼwaa wapüleerua?\\n1. ¿Kasa waapaka aaʼujee analuʼut nümüin Jeʼwaa?\\nWAINMA maʼin tü kasa anasü naapakat Jeʼwaa wamüin (Sant. 1:17). Naapüin wamüin tü kasa choʼujaakat süpüla katüinjatüin woʼu; müshi nia maʼaka naaʼin wanee arüleejüi eekai jülüjüin naaʼin tü naʼanneetsekalüirua (Sal. 23:1-3). Jamüsüjaʼa wanaa sümaa sülatüin kasa mojusü wamüin, jülüjüshii waya naaʼin Jeʼwaa jee nükaaliinjain waya süpüla sütütülaainjatüin waaʼin suʼunnaa tia (Sal. 46:1). Jülüjüle waaʼin süpüshuaʼa tü kasa naainjakat Jeʼwaa wapüleerua, meerü wanüiki maʼaka naaʼin chi salmistakai, «jaapa analuʼut nümüin Jeʼwaa süka anamiain nia», müshi nia. Nüküjüinya chi salmistakai anamieechin chi Maleiwakai waneepia (Sal. 106:1, TNM). Sutuma tia, wayaawata aaʼu sünain waapüinjatüin analuʼut nümüin Jeʼwaa.\\nTü pütchi süpülajatkat tü juyakat 2015 shia Salmo 106:1, TNM: «Jaapa analuʼut nümüin Jeʼwaa süka anamiain nia.»\\n2, 3. (1) ¿Kaseerü alataka wamüin matüjüinre waya aapaa analuʼut nümüin Jeʼwaa? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?\\n2 Aküjünatüjülia suluʼu tü Wiwüliakat sünain eeinjatüin wayuu maaʼulu eekai matüjüin aapaa analuʼut. Ekeraajüsia tia pütchikat maaʼutpünaa yaa (2 Tim. 3:2). Watta naalii na wayuu nnojoliikana jülüjüin aaʼin tü kasa naapakat Jeʼwaa namüin. Müshiijeseʼe eein na ayaʼlajakana wainma kasa nnojotka choʼujaain namüin shiiʼiree talatüinjatüin naaʼin. Jalia majayaa wakuwaʼipa maʼaka naaʼin naya wayuu matüjüinkana aapaa analuʼut nümüin Jeʼwaa. Süka jamüin, eein süpüla motuin waaʼin tü naainjakat Jeʼwaa wapüleerua otta mojuin wakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa maʼaka mojuin nakuwaʼipa na israeliitakana (Sal. 106:7, 11-13).\\n3 Matüjüinre waya aapaa analuʼut nümüin Jeʼwaa, iseerü wachiki eejiraain waya sümaa wanee kasa mojusü alataka wamüin. Süka jamüin, shieerüin neʼe jülüjüin waaʼin tü kasa mojusü alatakat wamüin suulialeʼeya tü kasa anasü naapakat Jeʼwaa wamüin (Sal. 116:3). ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kiʼrainjanain waya sünain aapaa analuʼut nümüin Jeʼwaa? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla shiainjatüin jülüjüin waaʼin tü kasa naapakat Jeʼwaa wamüin suulialeʼeya tü kasa mojusü alatakat wamüin? Wekirajaajeerü anain tia sünain ekirajaayakat tüü.\\nWAINMA KASA NAAINJAKA JEʼWAA WAPÜLEERUA\\n4. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kiʼrainjanain waya sünain aapaa analuʼut nümüin Jeʼwaa?\\n4 Süpüla kiʼrainjanain waya sünain aapaa analuʼut nümüin Jeʼwaa, jülüjüinjatü waaʼin tü kasa naainjakat wapüleerua. Jee müsia jülüjüinjatü waaʼin alin waya nüpüla, müshijeseʼe naainjüin kasa anasü wapüleerua. Tia, shia tü naainjakat wanee wayuu nümaiwajachi, talatüsüjeseʼe naaʼin sutuma tü kasa naainjakat Jeʼwaa nüpüleerua (paashajeʼera Salmo 40:5 otta 107:43).\\n5. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla waapawalin analuʼut nümüin Maleiwa maʼaka saaʼin nutuma Pablo?\\n5 Anasü maʼin washatüle nukuwaʼipa chi aluwataaushikai Pablo süpüla kiʼrainjanain waya sünain aapaa analuʼut nümüin Jeʼwaa. Jülüjüsü naaʼin Pablo waneepia süpüshuaʼa tü kasa naapakat Jeʼwaa nümüin. Müshijeseʼe naapawalin analuʼut nümüin Jeʼwaa wanaa sümaa nuʼuraajüin. Süpülapünaa nunoujain Pablo, yaletapuʼusü naaʼin suʼupala wayuu, eʼrüipuʼushi nia wayumüin, müliapuʼushii nutuma na anoujashiikana sümaa nüküjüin alawaa nachiki. Shiasaʼa sutuma motuin naaʼin Jeʼwaa naainjala Pablo sümaa nüneeküin nia süpüla nüküjülinjachin pütchi, naapüin Pablo analuʼut nümüin Jeʼwaa (paashajeʼera 1 Timoteo 1:12-14). Naapüinya Pablo analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼu wayuuin anamia na nuwalayuukana sünain anoujaa jee müsia sutuma ayatüin naya waneepiain nümaa Jeʼwaa (Filip. 1:3-5, 7; 1 Tes. 1:2, 3). Aapawaishi analuʼut Pablo nümüin Maleiwa wanaa sümaa nükaaliinjünawalin natuma na nuwalayuukana (Aluw. 28:15; 2 Cor. 7:5-7). Müshijeseʼe nümüin Pablo namüin na anoujashiikana: «Anashii sotojiraale jaaʼin aapaa analuʼut nümüin chi Maleiwakai sümaa eeʼirajaa süka süpüshua jaaʼin. Juʼwaaja nia süka jayeechi süpüshua, maa aka tü eeʼirajuushi kanüliakat Salmos» (Col. 3:15-17).\\n¿KASA WAAʼINRAJATKA SÜPÜLA WATÜJÜINJANAIN AAPAA ANALUʼUT?\\n6. ¿Kasa paapüinjatka aaʼujee analuʼut nümüin Maleiwa?\\n6 Jülüjüinjatü waaʼin tü kasa naainjakat Jeʼwaa wapüleerua maʼaka saaʼin nutuma Pablo (Sal. 116:12). Püsakireʼera paaʼin sünain tüü: «¿Kasa taapüinjatka aaʼujee analuʼut nümüin Maleiwa?». Wanee kasa jülüjeeka waaʼin shia naʼaleewain waya Jeʼwaa otta naapüin chi Nüchonkai süpüla ouktaa saaʼu waainjala. Jülüjeesü waaʼin tü naainjakat na wawalayuukana süpüla nakaaliinjain waya suʼunnaa weʼrüin müliaa otta müsia jülüjeesü waaʼin talatüin maʼin waaʼin saaʼu kaʼwayuusein waya jee kachonniin waya. Wainma kasa waapüinjatka aaʼujee analuʼut nümüin Maleiwa. ¿Kasaka waaʼinrüinjatüin süpüla waapüin analuʼut nümüin Maleiwa waneepia? Jülüjeesü waaʼin tü naainjakat Maleiwa wapüleerua (paashajeʼera Salmo 92:1, 2).\\n7. (1) ¿Jamüshii waapüinjanaka analuʼut nümüin Maleiwa? (2) ¿Jamüsü aneetka wakuwaʼipa waapüle analuʼut nümüin Maleiwa woʼuraajapa?\\n7 Jülüjüle waaʼin süpüshuaʼa tü kasa anasü eekat wamaʼana, keeʼireejeerü waaʼin oʼuraajaa süpüla aapaa analuʼut nümüin Jeʼwaa (Sal. 95:2; 100:4, 5). Eeshii wayuu eekai noʼuraajüin neʼe süpüla achuntaa wanee kasa nümüin Maleiwa. Keeʼireepejeʼe naaʼin Maleiwa woʼuraajüin süpüla waapüin analuʼut nümüin saaʼu tü kasa eekat wamaʼana. Tia, shia tü naainjakat Ezequías sümaa Ana saashin tü Wiwüliakat (1 Sam. 2:1-10; Is. 38:9-20). Washata nakuwaʼipa naya wayuukana otta waapa analuʼut nümüin Maleiwa saaʼu tü naainjakat wapüleerua (1 Tes. 5:17, 18). Waaʼinrüle tia, atütülaajiraajeena waya waaʼin namaa na wawalayuukana, aireejeechia wapüla Jeʼwaa otta aleeweena maʼin waya nümaa (Sant. 4:8).\\n¿Kasa paapüinjatka aaʼujee analuʼut nümüin Jeʼwaa? (Paashajeʼera tü pütchikat 6 otta 7)\\n8. ¿Jarat tü piamasü kasa kapüleekat anainjee wamüin aapaa analuʼut?\\n8 Nnojorüle jülüjüin waaʼin tü kasa naapakat Jeʼwaa wamüin, mojuteerü shia wamüin mapa. ¿Jamüsüche makaʼa wakuwaʼipa? Eesü piamasü kasa maka atuma wakuwaʼipa. Palajana, shia sutuma kaainjaraliin waya. Shiasaʼa sutuma tia, kapüleesü wamüin aapaa analuʼut. Wanaa sümaa nukumajüin Jeʼwaa Adán sümaa Eva, naapüin namüin tü choʼujaakat namüin. Kepiainjanayaa paala naya süpüla kaʼikat süpüshuaʼa suluʼu tü paʼaraiisükat otta anainjana naya paala (Gén. 1:28). Mojutpejeʼe nümüin Adán sümaa Eva tü naapakat Jeʼwaa namüin. Shia neʼe jülüjaka naaʼin tü suchuntaakat naaʼin, müsüjeseʼe sümüloulin natuma tia kasa anasü naapakat Jeʼwaa namüin (Gén. 3:6, 7, 17-19). Tü wanee kasa kapüleekat anainjee wamüin aapaa analuʼut shia sutuma kepiain waya naʼaka wayuu matüjüinkana aapaa analuʼut. Washatüle nakuwaʼipa naya wayuukana, mojuteerü wamüin aleewaa nümaa Jeʼwaa otta müsia mojuteerü wamüin naʼakain waya na wayuu aʼyataakana nümüin Jeʼwaa sainküin mmakat (1 Juan 2:15-17). ¿Kasaka waaʼinrüinjatüin süpüla watüjüinjanain aapaa analuʼut? Jülüjüinjatü waaʼin waneepia tü kasa naainjakat Jeʼwaa wapüleerua otta oʼuraajüinjana waya süpüla waapüin analuʼut nümüin (paashajeʼera Salmo 27:4 *).\\nSÜLATÜLE KASA MOJUSÜ WAMÜIN\\n9. Weʼrüle müliaa, ¿jamüsü anaka jülüjüle waaʼin tü kasa anasü naapakat Jeʼwaa wamüin?\\n9 Watüjüle aapaa analuʼut nümüin Maleiwa saaʼu tü kasa naainjakat wapüleerua, eejiraajeena waya sümaa tü kasa mojusü alatakat wamüin. Eesü nnojorüle watüjaain saaʼu tü waaʼinrajatkat sülatalaa sümüle wanee kasa wamüin. ¿Kaseerü waainjaka müleka kawalaʼatale waya sutuma waʼwayuuse, ayuuijaale waya jee ouktüle wanee wapüshi? Jama weʼrüle müliaa sutuma süsetüin wüin eere kepiain waya jee shiale sukutkujaain tü mmakat, ¿kaseerü waainjaka? Jülüjüle waaʼin tü kasa anasü naapakat Jeʼwaa wamüin, aneena waya otta wachechereerü waaʼin suʼunnaa tü kasa alatakat wamüin. Wekirajaa sünain jamüin nakuwaʼipa waneeinnua wawalayuu aainjakana tia.\\n10. ¿Jamüsü anaka maʼin sukuwaʼipa Irina sutuma jülüjüin saaʼin tü kasa anasü naapakat Jeʼwaa sümüin?\\n10 Eesü wanee wawala pürekutsoot rekulaat, Irina * sünülia, chasü kepiain shia Norteamérica. Laülaapuʼushi suluʼu tü outkajaaleekat chi suʼwayuusekai. Akatsaʼa kawalaʼatain shia nutuma mapa otta nüpütüin shia namaʼaleʼeya na süchonniikana. ¿Kasa akaaliinjaka shia süpüla ayatüinjatüin shia sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa? Anuu sünüiki: «Taapashaatain analuʼut nümüin Jeʼwaa sutuma naaʼinmajüin taya sümaa jülüjüin taya naaʼin. Sutuma jülüjüin taaʼin weinshi tü kasa anasü naapakat Jeʼwaa tamüin, tatüjaa aaʼu anain maʼin taya saaʼu niʼraajüin maʼin takuwaʼipa sümaa naaʼinmajüin taya. Tatüjaa aaʼu eejeechin nia tamaa waneepia». Mayaapejeʼe wainmain kasa mojusü alataka sümüin Irina, jülüjüsü saaʼin weinshi kasa anasü, müsüjeseʼe süchecherüin saaʼin sünain anoujaa otta sütütüleʼerüin naaʼin na wawalayuukana sükajee tü sukuwaʼipakat.\\n11. ¿Kasa akaaliinjaka wanee wawala chejeʼewat Asia süpüla süchecherüinjatüin saaʼin suʼunnaa ayuulin shia?\\n11 Eesü wanee wawala chejeʼewat Asia, Kyung-sook sünülia. Eeirü maʼaka saaʼin piama shikii juya sünain pürekutsoolüin shia nümaa chi suʼwayuusekai. Shiasaʼa soʼu wanee kaʼi, naküjüin na tottootkana sümüin sünain kanserüin tü süsosokot. «Mamaʼajaajeerü pia sutuma, apütaasü neʼe püpüla maʼaka apünüin kashi jee shiale aipirua kashi», müshii na tottootkana sümüin. Mayaapejeʼe sülatapuʼuin kasa mojusü sümüin tia wawalakat jee nümüin chi suʼwayuusekai, eiwaʼalia neʼe antajaain wanee ayuulii nanainmüin. Anuu sünüiki tü wawalakat Kyung-sook: «Mojushaatasü maʼin taaʼin tatüjaapa saaʼu ayuulin taya. Müsü jalapaʼakai taaʼin sutuma otta mmotshaanasü maʼin taya». ¿Kasa akaaliinjaka shia süpüla süchecherüinjatüin saaʼin? Saashin tü wawalakat, oʼuraajüsü shia waneepia süpülapünaa atunkaa. «Taapawalin analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼu jaʼraisü kasa anasü eekai sülatüin tamüin soʼukaiwai. Emetutsü tanüiki sünain oʼuraajaa», müsü sünüiki. Anasü saaʼin tü wawalakat sutuma saainjawalin tia jee müsia keeʼireesü saaʼin shiiʼiyatüin tü naalinkat Jeʼwaa süpüla. Sutuma suʼuraajawalin tü wawalakat, shiyaawata aaʼu nükaaliinjain shia Jeʼwaa suʼunnaa shiʼrüin müliaa otta müsia shiyaawata aaʼu wainmaleein tü kasa anasü alatakat sümüin wayuu suulialeʼeya tü kasa mojusükat.\\nSheryl nümaa John, chi shimülia katakai oʼu (Paashajeʼera tü pütchikat 13)\\n12. ¿Kasa akaaliinjaka Jason süpüla eejiraain nia sümaa tü mojuukalü aaʼin sutuma ouktüin nuʼwayuuse?\\n12 Eeshi wanee wawala Jason nünülia, aʼyataashi nia suluʼu wanee Weteet chakat África. Alatüsü suulia apünüin shikii juya sünain niʼyataain waneepia nümüin Jeʼwaa. Jee müsia alatüirü akaratshi juya süchikijee ouktüin nuʼwayuuse sutuma kanset. Shiasaʼa sotowaipa naaʼin chi wawalakai müliain maʼin saaʼin nuʼwayuuse sutuma tia ayuuliikat, mojushaatasü maʼin naaʼin. ¿Kasaka akaaliinjüin nia suʼunnaa mojuin naaʼin? Soʼu wanee kaʼi, sotusü naaʼin chi wawalakai wanee kasa talatajiraaka atuma nia sümaa nuʼwayuuse, naapaka analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼu tia sotoka naaʼin. Anasü naaʼin chi wawalakai sutuma sotuin naaʼin tü kasa anasü alatakat nümüin sümaa nuʼwayuuse. Soʼujeʼereʼeya tia, naapawalin analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼu müin nükaaliinjain nia. Shiasaʼa sutuma naainjüin tia, shia jülüjaka naaʼin waneepia tü kasa anasükat. Mayaapejeʼe mojuwalin naaʼin sutuma ouktüin nuʼwayuuse, nnojoishi nia yüülaleein. Wanee kasa anatka atuma naaʼin chi wawalakai shia naapawalin analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼu anamiapuʼuin maʼin nuʼwayuuse otta sutuma aipuʼuin maʼin Jeʼwaa süpüla.\\n«Taapüin analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼu niain Tamaleiwasein» (Sheryl)\\n13. ¿Kasa akaaliinjaka Sheryl süpüla nnojoluinjatüin mojushaatain saaʼin?\\n13 Wanaa sümaa süntajaain wanee wawai katsüinshaatasü maʼin otta juyamaajatka chayaa Filipinas, 13 suuyase Sheryl. Alatüsü tia soʼu juyaka 2013. Anuu sünüiki Sheryl süchiki tia: «Ajaʼttaleesia tepia jee ouktüshi taata, maama otta na tawalayuukana». ¿Kasaka akaaliinjüin shia süpüla nnojoluinjatüin mojushaatain saaʼin? Jülüjüsü saaʼin Sheryl waneepia tü kasa anasü eekat sümaʼana, shiasaʼa sutuma tia, saapüin analuʼut nümüin Jeʼwaa. Shiʼrüinya Sheryl na wawalayuukana sünain akaaliinjaa jee sünain atütüleʼeraa naaʼin na mojukana aaʼin. Otta müsia, sütüjaa aaʼu noʼuraajüin na wawalayuukana sainküin mmakat süpüshuaʼa süpüleerua. Anuu sünüiki: «Taapüin analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼu niain Tamaleiwasein. Naapüinya waneepia tü choʼujaakat wamüin». Waapüle analuʼut nümüin Maleiwa saaʼu tü kasa anasü eekat wamaʼana, nnojoleerü mojushaatain waaʼin otta eejiraajeena waya sümaa tü kasa mojusü alatakat wamüin (Éf. 5:20; paashajeʼera Filipos 4:6, 7).\\nTALATA WAAʼIN SÜKA EEIN JEʼWAA WAMAA\\n14. ¿Kasa naaʼinrajatka Maleiwa wapüleerua? (Piirakaa sümüin tü ayaakua suluʼukat süpana 7.)\\n14 Sümaiwa paala, naapawalin analuʼut nümüin Jeʼwaa na aʼyataashiikana nümüin. Jamüshiijaʼa na israeliitakana, eeʼirajüshii naya nümüin Jeʼwaa süpüla naapüinjatüin analuʼut nümüin saaʼujee nuʼtteʼerüin naya nuulia Faraón (Éx. 15:1-21). Maaʼulu yaa, watüjaa aaʼu nükaaliinjeenain waya Jeʼwaa sülatüle kasa mojusü wamüin. Naashin Jeʼwaa, najaʼttirüinjatü süpüshuaʼa tü kasa müliakalü atuma waaʼin (Sal. 37:9-11; Is. 25:8; 33:24). Soʼu palit kaʼi, najaʼttireena Maleiwa napüshuaʼa na nüʼünüükana otta kepieena waya suluʼu tü mma anasükat eere nnojoleenain müliain waya atumawaa otta eere eeinjatüin tü anaakalü akuwaʼipa. ¿Aashin waapeein analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼu tia? (Alat. Map. 20:1-3; 21:3, 4.)\\n15. ¿Kasa waaʼinrajatka soʼu juyaka 2015?\\n15 Watüjaa aaʼu wainmeerüin kasa naainjaka Jeʼwaa wapüleerua soʼu juyaka 2015. Jaʼitairü kasain alatüin wamüin, watüjaa aaʼu eejeechin Jeʼwaa wamaa (Deut. 31:8; Sal. 9:9, 10). Ayateena nükaaliinjain waya Jeʼwaa süpüla waneepiainjanain waya nümaa. Müsüjeseʼe anain washatüle nukuwaʼipa Habacuc. Naashin niakai, talatüsü naaʼin nümaa Jeʼwaa, jaʼitairü nnojoluin eein tü niküinjatkat jee jaʼitairü sülatüin kasa mojusü nümüin (Hab. 3:17, 18). Soʼu juyaka 2015, jülüjeesü waaʼin tü kasa anasü naapeetkat wamüin Maleiwa otta waaʼinrüinjatü tü sümakat tü pütchi süpülajatkat juyaka 2015, tü makat mayaa: «Jaapa analuʼut nümüin Jeʼwaa süka anamiain nia» (Sal. 106:1, TNM).\\n^ par. 8 Salmo 27:4 (TNM): «Waneesia neʼe tü kasa tachuntakat nümüin Jeʼwaa... shia toʼunajatka achiirua waneepia, kepiainjachin taya waneepia nipialuʼu Jeʼwaa, süpüla teʼrüinjatüin naʼanasia Jeʼwaa otta süpüla kojutüinjatüin tamüin tü aʼwaajüleekat.»\\n^ par. 10 Nnojotsü shiain tü nanülia shiimainsükat.\\n«Eeinjatü jaaʼin sünain achuntaa nümüin Maleiwa»\\n¿Jamüshii wachuntajanaka waneepia nümüin Maleiwa? ¿Jaralii na anakana akuwaʼipa sutuma woʼuraajüin naaʼu na waneeinnua?\\nEneeroʼu 2015 | Anashaatasü maʼin tü Nuluwataayakat Maleiwa\\nAAPIRIA WAYUU Eneeroʼu 2015 | Anashaatasü maʼin tü Nuluwataayakat Maleiwa","num_words":4166,"character_repetition_ratio":0.101,"word_repetition_ratio":0.033,"special_characters_ratio":0.206,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10727.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Yapainjana jia süpüla asouktaa sümüin wayuu | Ekirajaaya\\n«Anakaja müleka kemeʼeriale jünüiki sümüin wayuu [...] süpüla yapainjanain jia süpüla asouktaa namüin.» (COL. 4:6)\\n¿Jamüshii wasakirüinjanaka na wayuukana sünain tü nanoujakalü anain?\\n¿Kasa akaaliinjeenaka waya süpüla waashajaajiraain namaa na wayuukana süchiki tü sümakat tü Wiwüliakat?\\n¿Jamüinjatü shiyaawatia wanüiki waküjapa pütchi süpüla nanoujüin na wayuukana sünain nünüiki Maleiwa?\\n1, 2. (1) ¿Kasa alataka sutuma sütüjüin maʼin süpüleerua asakiraa wanee wawala? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat.) (2) ¿Jamüshii nnojoliinjanaka mmoluin waya saaʼu yootoo süchiki wanee pütchi eekai kapüleein?\\nYOOTOJAʼATSÜ wanee wawala nümaa suʼwayuuse süchiki tü sümakat tü Wiwüliakat, manoujüinsai chi suʼwayuusekai. Oʼunapuʼushi nia suluʼumüin wanee iküleesia otta anoujüshi nia sünain apünüinshin sümaa waneeshin Maleiwa. Sütüjaa aaʼu tü wawalakat nnojoluin pansaain nümüin chi suʼwayuusekai tü nunoujakalü anain. Sümakalaka nümüin: «¿Aashin mayaain tü junoujakalü anain: chi Maleiwakai niaʼaya neʼe Maleiwa, Jesukürisüto niaʼaya neʼe Maleiwa, chi naaʼinkai Maleiwa niaʼaya neʼe Maleiwa. Waneeshipajeʼeya chi Maleiwakai jaashin jiakana?». Nümaka sümüin: «Nnojotsü müin tü wanoulakat». Sünainjee tia, saashajaaka tü wawalakat nüchiki Maleiwa nümaa chi suʼwayuusekai.\\n2 Shiiʼiyatüin wamüin tia pansaainjatüin watuma tü wasakirakalü anain otta nnojoluinjatüin airuʼuluin wanüiki. Otta eesü wanee kasa shikirajaka anain waya tia: nnojoliinjana waya mmoluin saaʼu aashajawaa süchiki wanee pütchi eekai kapüleein maʼaka saaʼin süchiki apünüinshin sümaa waneeshin Maleiwa, müliain wayuu nutuma Maleiwa saʼaka siki chuwatsü otta eein wanee Maleiwa kakumalakai tü kasakalüirua. Weʼitaale waaʼin nünain Jeʼwaa otta waapüle waaʼin sünain yapain waya nutuma, pansaajeerü wanüiki shiʼipajee tü asakinnakalü anain waya otta ojutuujeerü wanüiki suluʼumüin saaʼin tü wayuukalüirua (Col. 4:6). ¿Kasa watüjaka nanainjee na wawalayuu atüjakana maʼin ekirajaa? Wekirajaa sünain apünüinsü kasa naainjaka: atüjüshii maʼin süpüleerua asakiraa, anasü maʼin nanüiki naashajaajiraapa süchiki tü sümakat tü Wiwüliakat otta anasü shiyaawatia tü nekirajakalü anain.\\nWASAKIRA WAYUU SÜPÜLA SÜKÜJÜIN TÜ SULUʼUKAT SAAʼIN\\n3, 4. ¿Jamüshii wasakirüinjanaka na wayuukana süchiki tü nanoujakalü anain? Püküja wanee shiyaawatia.\\n3 Wasakirüle wanee wayuu, eesü süpüla süküjüin wamüin tü suluʼukat saaʼin. ¿Jamüsü watüjaainjatka saaʼu tü suluʼukat saaʼin tü wayuukalüirua? Müsü tü Wiwüliakat: «Nusounnajaale wanee wayuu süpülapünaa naapajüin wanee pütchi, malaa neʼe tü naainjakat otta eʼrüshi japülii» (Prov. 18:​13, NM). Shia anaka aluʼu müleka wasakirüle süpüla watüjaain saaʼu tü sunoujakalü anain. Nnojorüle waainjüin tia, eeshii süpüla kamaʼain maʼin waya sünain yootoo namaa süchiki wanee kasa nnojotka nanoujüin anain (1 Cor. 9:26).\\n4 Jamüshiijaʼa yootüle waya nümaa wanee wayuu anoujakai sünain müliain wayuu nutuma Maleiwa saʼaka siki chuwatsü; nnojotsü wanaawain tü nanoujakalü anain na wayuukana süchiki tia. Naashin waneeinnua wayuu, eesia nutuma Maleiwa wanee siki chuwatsü eemüinjatüle müliain nutuma tü wayuukalüirua. Otta naashin waneeinnua, shiainjatü neʼe nakuwaʼipa na wayuukana ouktapa naya sümaa nnojoliin aleewain naya nümaa Maleiwa. Eeshii süpüla wamüin namüin: «Nnojoishiireʼe paaʼinwain na wayuukana sünain tü nanoujakalü anain süchiki tia, makalaka tasakireein pia, ¿shiimainchejeʼeya müliain wayuu nutuma Maleiwa saʼaka siki chuwatsü?». Süka watüjaaitpain saaʼu tü nanoujakalü anain, mapüleejeerü wamüin waküjüin namüin tü shikirajakalü anain tü Wiwüliakat.\\n5. Nanoujüle na wayuukana sünain wanee kasa, ¿jamüshii wasakirüinjanaka naya sünain jamüin makaʼa nanoula?\\n5 Anale wanüiki sünain asakiraa na wayuukana, sükaaliinjeena süpüla watüjaainjatüin saaʼu jamüin makaʼa nanoula. ¿Kasa eeka süpüla waainjüin wantiraale nümaa wanee wayuu manoujüinkai nünain Maleiwa? Eeshijaʼa süpüla wamüin sutuma tia: «Nunouja anainrü tia süka nuʼunüin süchiirua tü nekirajakalü anain na wayuukana maʼaka saaʼin sünainjeejanain waya tü alaʼalakalüirua» (Sal. 10:4). Shiasaʼa müin eein na wayuu manoujüinkana nünain Maleiwa süka nalatirüin müliaa otta süka neʼrüin müliain na wayuukana. Naashin nayakana, nnojotsüjee müin sukuwaʼipa wayuu müleka eere wanee Maleiwa eekai aipüralin. ¿Kasa eeka süpüla waküjüin namüin na wayuu makana akuwaʼipa? Eeshii süpüla wamüin namüin: «¿Matüjüiya pia sünain manoujüin nünain Maleiwa?». «Nnojo», namüle wamüin, eeshii süpüla wasakirüin naya sünain jamüin nakayalaaka nuulia Maleiwa. Waainjüle tia, watüjaajeerü aaʼu jamüinjatüin wanüiki namüin (paashajeʼera Proverbios 20:5 *).\\n6. ¿Kasa waaʼinrajatka süchikijee wasakirüin na wayuukana?\\n6 Süchikijee wasakirüin na wayuukana, eejüinjatü waaʼin sünain tü namakat wamüin otta kojutüinjatü wamüin tü namakat. Eesüleʼe naküjüle wamüin manoujüin naya nünain Maleiwa sutuma sülatüin namüin kasa mojusü. ¿Kasa eeka süpüla waküjüin namüin? Süpülapünaa waküjüin namüin tü sümakat tü Wiwüliakat, shia anaka aluʼu wamüle namüin: «Aluʼuwatshi pia makaʼa pukuwaʼipa. Nnojotsüleʼe mojuin püsakirüle paaʼin sünain jamüin müliaka maʼin wayuu» (Hab. 1:​2, 3). Nachekeerü na wayuukana yootuin naya wamaa müleka nnojoliire waashichijaain otta kapürale waaʼin tü namakat. *\\nPAASHAJAAJIRAA NAMAA NA WAYUUKANA SÜCHIKI TÜ SÜMAKAT TÜ WIWÜLIAKAT\\n¿Kasa waaʼinrajatka süpüla watüjüin ekirajaa? (Paashajeʼera pütchi 7)\\n7. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla watüjüin ekirajaa?\\n7 Wekirajaa jooluʼu sünain tü waaʼinrajatkat süpüla waashajaajiraain sümaa wayuu süchiki tü Wiwüliakat. Shia waküjaka aka pütchi sümüin wayuu. Sükaaliinjüin waya tü Wiwüliakat süpüla wountüinjanain waaʼinrüin süpüshuaʼa tü kasa anasü talatakalü atuma naaʼin Maleiwa (2 Tim. 3:​16, 17). Nütüjüle ekirajaa wanee wayuu, nnojotsü choʼujaain naashajeʼerüin kojuyasü wetsiikulo sümüin wanee wayuu. Shia choʼujaaka maʼin waküjüin namüin jamaluʼuluin tü wetsiikulo waashajeʼerakat otta yootojiraainjana waya süchiki namaa na wayuukana (paashajeʼera Aluwataaushikana 17:​2, 3). Wekirajaa sünain apünüinsü akuwaʼipaa eeka süpüla weʼrüin nanain na wayuukana waküjapa pütchi.\\n8, 9. (1) ¿Jamüinjatü wanüiki nümüin wanee wayuu eekai nümüin wamüin: «Chi Maleiwakai niaʼaya neʼe Jesuu»? (2) ¿Jamawaisü pünüiki namüin na wayuu makana anoula?\\n8 Wantiraale nümaa wanee wayuu eekai nümüin wamüin: «Chi Maleiwakai niaʼaya neʼe Jesuu». Shia anaka aluʼu waashajeʼerüle nümüin tü nümakat Jesuu suluʼu Juan 6:38: «Ashakatüshi taya yaamüin chajee iipünaajee süpüla taaʼinrüinjatüin tü talatakat atüma naaʼin Maleiwa chi kajünalakai taya». Süchikijee püküjüin nümüin chi wayuukai jamaluʼuluin tia pütchikat, eeshi süpüla pümüin: «Müleka nialejeʼeya Jesuu chi Maleiwakai, ¿jamakaʼa nüjünala Maleiwa sümaka tü Wiwüliakat nüchiki Jesuu? Wanee jintüi, nnojoishi süpüla nüjütüin wanee wayuu eekai miyoʼushin nuulia, makalaka miyoʼushin Maleiwa nuulia Jesuu, ¿aashimüin?».\\n9 Eesü süpüla waashajeʼeraleeinyain namüin tü sümakat Filipos 2:​9, yala nüküjüin Pablo tü naainjakat Jeʼwaa süchikijee nüsoʼireʼerüin naaʼin Jesuu. Müsü mayaa tia pütchikat: «Eʼitaanüshi [Jesuu] nütüma Maleiwa süpüla kojutüinjachin sütüma wayuu süpüshua. Aapünüsü laülawaa nümüin sünain kojutüinjachin nia sütüma wayuu noulia napüshua na sülaülashiikana mmakat, otta suulia kasakat süpüshua eekai eein». Süpüla wapansaajüin namüin tia pütchikat, eeshii süpüla wamüin: «Wanaawale paala Jesuu nümaa Maleiwa süpülapünaa ouktüin nia, kojutüleeshijaʼa mata nia nuulia Maleiwa nüsoʼiraapa aaʼin süka niʼitaain nia süpüla kojutüinjachin suulia kasaka süpüshuaʼa, ¿aashimüin? ¿Eeshichejeʼeya süpüla kojutüleʼeinyain wanee wayuu nuulia Maleiwa?». Kapürale naaʼin chi wayuukai tü sümakat tü Wiwüliakat, keeʼireejeerü naaʼin nikirajaain sooʼomüin süchiki tia pütchikat (Aluw. 17:11).\\n10. (1) ¿Jamüinjatü wanüiki nümüin wanee wayuu anoujakai sünain müliain wayuu nutuma Maleiwa saʼaka siki chuwatüsü? (2) ¿Jamawaisü pünüiki namüin na wayuu makana anoula?\\n10 Wantiraale nümaa wanee wayuu mojushiikai amüin nnojoleenain müliain nutuma Maleiwa saʼaka siki chuwatüsü na mojulaashiikana. Nunouja anainrü tia süka niʼreein na wayuukana sünain awalaajaa tü naainjalakat. ¿Jamüinjatü wanüiki nümüin chi wayuu makai anoula? Waküjüinjatü nümüin süsalainjanain naainjala na wayuu mojulaakana (2 Tes. 1:​9, NM). Waküjapa tia nümüin, anasü waashajeʼerüle nümüin tü sümakat Génesis 2:​16, 17, eere nüküjüin Maleiwa nümüin Adán oukteechin nia müleka kaainjarale nia. Süchikijee tia, eesü süpüla waküjüin nümüin nnojolin nüküjüin Maleiwa nümüin Adán müliainjachin nia nutuma saʼaka siki chuwatsü. Eeshii süpüla wamüin nümüin: «Müliainjachire Adán sümaa Eva saʼaka siki chuwatüsü, ¿jamaka nnojotka pansaatüjülüin nünüiki Maleiwa namüin? Anasüjeʼe pansaale nünüiki, ¿aashimüin?». Waashajeʼera meerüjaʼa namüin tü sümakat Génesis 3:​19 eere nüküjüin Maleiwa nümüin Adán mmainjachin nia nüchikuaʼa, nnojotsü nüküjüin Maleiwa yala müliainjachin Adán saʼaka siki chuwatüsü. Süchikijee tia, eeshii süpüla wamüin: «Nnojotsüje müin anakai saaʼin tü naainjakat chi Maleiwakai müleka nüküjüle nümüin Adán mmainjachin nia nüchikuaʼa müleka müliainjachire nia nutuma saʼaka siki, ¿aashimüin?». Kapürale naaʼin chi wayuukai tia pütchikat, atanaleerü naaʼin sutuma tü wamakat nümüin.\\n11. (1) ¿Jamüinjatü wanüiki nümüin wanee wayuu anoujakai sünain chainjatüin iipünaa süpüshuaʼa tü wayuukalüirua? (2) ¿Jamawaisü pünüiki namüin na wayuu makana anoula?\\n11 Wantiraale nümaa wanee wayuu anoujakai sünain chainjatüin iipünaa süpüshuaʼa tü wayuukalüirua. Sutuma müin nunoula wanee wayuu, nnojotsü pansaain nutuma tü shikirajakalü anain tü Wiwüliakat. Jamüsüjaʼa waashajeʼerataale nümüin Alateetkat Mapeena 21:4 (paashajeʼerapa), eesü süpüla nunoujüin sünain shikeraajeerüin tia pütchikat nanain na wayuukana chaa iipünaa. ¿Jamüinjatka wanüiki nümüin? Nnojotsü choʼujaain waashajeʼerüin nümüin wanee pütchi naata, eesü süpüla weeʼiyatüin nümüin waneeirua pütchi suluʼuka tia wetsiikulokalüirua. Weeʼiyata nümüin eere sümüin: «Müiria nnojolüin ouktaa». Süchikijee, eeshii süpüla wasakirüin nia: «süpüla nnojoluinjatüin eein wanee kasa, eeinjatü paala shia, ¿aashimüin?». Eeshijaʼa süpüla «aa» nümüin. Nnojotsü eeirüin ouktaa chaa iipünaa, yaasü jouluin ouktaa yaa saaʼu tü Mmakat. Tü sümakat Alateetkat Mapeena 21:​4, ekeraajeerü shia yaa saaʼu tü Mmakat (Sal. 37:29).\\nANAINJATÜ SHIYAAWATIA TÜ WEKIRAJAKALÜ ANAIN\\n12. ¿Jamüshi nikirajaka Jesuu süka tü kasa eʼnnaajünakat sainküin mma sutuma wayuu?\\n12 Wanee kasa naainjaka Jesuu sünain ekirajaa, shia nikirajüin süka tü kasa eʼnnaajünakat sainküin mma sutuma wayuu (paashajeʼera Mateo 13:​34, 35). Sutuma müin nikirajia, nütüjaa aaʼu tü suluʼukat naaʼin na wayuukana (Mat. 13:10-15). Sutuma kayaawatiain tü nikirajakalü anain, kamalainsü maʼin namüin na wayuukana otta makatüsü suluʼu nekii na wayuukana. ¿Kasa waainjüinjatka süpüla müin wekirajia maʼaka naaʼin Jesuu?\\n13. ¿Jamüsüje wanüiki nümüin wanee wayuu süpüla waküjüin nümüin miyoʼuin Maleiwa nuulia Jesuu?\\n13 Shia anaka maʼin aluʼu mapüleere watuma shiyaawatia tü wekirajakalü anain. Jamüshiijaʼa waashajaale süchiki niain Maleiwa chi miyoʼushikai nuulia Jesuu, eesü süpüla müin wanüiki: «Tü nukuwaʼipakat Maleiwa nümaa Jesuu müsü aka saaʼin nukuwaʼipa wanee wayuu nümaa nüchon. Nnojoishi wanaawain nümaa. Miyoʼushi nia nuulia. «Chi tachonkai» müshi Maleiwa nümüin Jesuu. «Chi Tashikai» müshi Jesuu nümüin Maleiwa» (Luc. 3:​21, 22; Juan 14:28). Süchikijee, müinjatü wanüiki nümüin chi wayuu waashajaakai amaa: «Püküjeere tamüin süchiki nakuwaʼipa piamashii wayuu eekai wanaawain maʼin, eeshijaʼa süpüla nnojolin paashajaain tamaa nüchiki wannee wayuu nümaa nüchon, niashije paashajaaka achiki wanee wayuu nümaa nuwala jee niale wanee wayuu eekai senkeyuuin ¿aashimüin?». Eeshi süpüla nümüin: «Shiimainsaʼaya». Süchikijee tia, müinjana waya: «Jesuu nia wanee wayuu atüjakai maʼin ekirajaa, müsüjeʼeya nutuma süküjia tü nukuwaʼipakat nümaa chi Maleiwakai müleka wanaawaleje nia nümaa. Tü nukuwaʼipakat Jesuu nümaa Maleiwa müsü aka saaʼin nukuwaʼipa wanee wayuu nümaa nüshi. Miyoʼu Maleiwa nuulia Jesuu, nia laülaashika saaʼu kasaka süpüshuaʼa».\\n14. ¿Kasa nayaawateetka akajee na wayuukana nnojoluin niʼitaanüin Satanaa süpüla süsalain saainjala wayuu nutuma?\\n14 Wekirajaa sünain wanee sukuwaʼipa. Eeshii eekai nanoujüin sünain niʼitaanüin nutuma Maleiwa chi Yolujaakai süpüla müliain wayuu nutuma saʼaka tü siki chuwatsükat. Weʼitaale wanee shiyaawatia tü wekirajakalü anain chia wayuukai, eeshi süpüla niyaawatüin saaʼu nnojoluin pansaain tü nunoujakalü anain. Eeshii süpüla wamüin: «Jülüjataa paaʼin eʼrüijaale wayumüin wanee püchon sümaa naainjüin kasa mojusü, ¿kasaje paainjaka?». Eeshijaʼa süpüla «tachiajaajeechi nia» nümüin wamüin chia wayuukai (Prov. 22:15). Süchikijee, eeshii süpüla wamüin: «¿Jama nnojorüle jaa nümüin chi püchonkai pümüin mayaapejeʼe püchiaain nia wainmatua? ¿Jameechi nia putuma?». «Kalioʼujeechi nia tatuma» eeshi süpüla nümüin. Eeshii süpüla wamüin: «¿Jama pütüjaale saaʼu eein chi ashükajakai nia süpüla niʼrülinjachin wayumüin?». Jashicheechi chi wayuukai nümüin chi ashükajakai chi nüchonkai süpüla niʼrülinjachin wayumüin. Shiasaʼa süpüla wapansaajirüin nümüin tü waashajaakalü achiki nümaa, müinjatü wanüiki: «Pütüjaale saaʼu jaralin ashükajüin chi püchonkai süpüla niʼrülinjachin wayumüin, ¿puchuntüinje nümüin chia wayuukai süpüla niainjachin aʼyaatüin chi püchonkai pooʼopüna?». «Nnojottaa» meechi wamüin. Nia Satanaa ashükajaka wayuu süpüla shiʼrüinjatüin wayumüin. Makalaka nnojoluin süpüla niʼitaanüinjachin süpüla süsalain saainjala wayuu nutuma.\\nNNOJOLUINJATÜ JÜLÜJÜIN WAAʼIN KASA MOJUSÜ NACHIKI JEE WACHIKI WAYAKANA\\n15, 16. (1) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoleerüin saapaain amaa tü shiimainkat wayuu süpüshuaʼa? (2) ¿Choʼujaasüche watüjüinjanain maʼin ekirajaa süpüla naapaain amaa tü shiimainkat na wayuukana? ¿Jamüsü maka pünüiki? (Paashajeʼera tü pütchikat: «Jalouisü maʼin süpüla watüjüinjanain aküjaa pütchi».)\\n15 Jaʼitainna watüjüin maʼin süpüleerua asakiraa, anain maʼin wanüiki waashajaajiraapa süchiki tü sümakat tü Wiwüliakat otta anain shiyaawatia tü wekirajakalü anain, nnojoleerü saapaain amaa wayuu süpüshuaʼa tü Nünüikikat Maleiwa (Mat. 10:11-14). Jamüshijaʼa Jesuu, palitchon na wayuu oonookana sümaa tü nikirajakalü anain mayaapejeʼe nütüjüin maʼin ekirajaa (Juan 6:66; 7:45-49).\\n16 ¿Jama nnojorüle watüjüin maʼin ekirajaa saaʼin wamüin? Eeshii süpüla wachajaain sukuwaʼipa süpüla watüjüin maʼin aküjaa pütchi (paashajeʼera Aluwataaushikana 4:13). Saashin tü Wiwüliakat «na kettaakana süpüla katüin noʼu waneepia», naapaajeerü amaa tü Nünüikikat Maleiwa (Aluw. 13:​48, NM). Makalaka nnojoluinjatüin jülüjüin waaʼin kasa mojusü nachiki na wayuu waküjakana amüin pütchi jee wachiki wayakana. Weʼitaa sünain wakuwaʼipa süpüshuaʼa tü nikirajakalü anain waya Jeʼwaa. Müle shia watuma atüjeena maʼin waya ekirajaa, aneerü wakuwaʼipa otta nakuwaʼipa na aapajakana wanüiki (1 Tim. 4:16). Nikirajüin waya Jeʼwaa süpüla watüjüinjanain asouktaa namüin na wayuu asakitkana waya süchiirua tü wanoujakalü anain. Sünain tü wanee ekirajaayakat, wekirajaajeerü anain tü waaʼinrajatkat süpüla anainjatüin wakuwaʼipa sünain aküjaa pütchi sükajee waaʼinrüin tü anasükat sümüin wayuu, maa aka wacheküin saaʼinnüin tü anasükat wamüin.\\n^ püt. 5 Proverbios 20:5 (NM): «Müsü aka saaʼin wanee wüin oʼutüsü tü jülüjakat naaʼin wanee wayuu, nieechi ayuʼlaka shia wanee wayuu eekai kekiin.»\\n^ püt. 6 Paashajeʼera tü pütchikat «¿Hay razones para creer en Dios?», suluʼu Aapiria Wayuu ojuʼitaka oʼutuupüroʼu 1, 2009.\\nJalouisü maʼin süpüla watüjüinjanain aküjaa pütchi\\nSoʼutku tü kasa waashajaakalü achiki sünain ekirajaayakat tüü, shia tü ojuʼitakat sünain tü rewiisütakat Aapiria Wayuu, tü pütchi kanüliakat: «Yootirawaa nümaa wanee aküjüi pütchi nüchiki Jeʼwaa». *\\nAnasü maʼin sukuwaʼipa wanee wawala sünain aküjaa pütchi sutuma saashajeʼerüin tia pütchikalüirua. Saashin tü wawalakat, atüjüirü shia süpüleerua tü sünüikinjatkat namüin na wayuukana süpüla nayaawatüin saaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat, atüjüsü shia asoukta shiʼipajee tü nasakirakalü anain shia otta müsia atüjüsü aashajaajirawaa süchiki tü sümakat tü Wiwüliakat. Süküjüin tü wawalakat, choʼujaain süküjünawalin sümüin jamüinjatüin sukuwaʼipa wanee kasa saaʼinrajatka. Makalaka anain maʼin sümüin tü pütchikat: «Yootirawaa nümaa wanee aküjüi pütchi nüchiki Jeʼwaa».\\nPütchikat tüü, shia wanee kasa nikirajaka aka waya Jeʼwaa süpüla watüjüinjanain aküjaa pütchi (Sal. 32:8). Waapa maʼin tü analuʼutkat nümüin Jeʼwaa saaʼu naapüin wamüin tü choʼujaakat süpüla wekeraajüin tü waʼyataainkat nümüin.\\n^ püt. 45 Anuu sünülia tü pütchiirua ojuʼitakat suluʼu tia rewiisütakat: «¿Qué es el espíritu santo?» (Oʼutuupüroʼu 1, 2010); «¿Es Jesús Dios?» (Aaʼuriiroʼu 1, 2012); «¿Van al cielo todos los buenos?» (Akoosütoʼu 1, 2012); «¿Castiga Dios a la gente en un infierno?» (Oʼutuupüroʼu 1, 2012); «¿Aisüche nümüin Maleiwa tü wamülialakat?» (Peʼureeroʼu 1, 2014) otta «¿Por qué permite Dios el sufrimiento?» (Eneeroʼu 1, 2014).","num_words":3739,"character_repetition_ratio":0.073,"word_repetition_ratio":0.028,"special_characters_ratio":0.195,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10658.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Wp\/guc\/Wayuu - Wikimedia Incubator\\n< Wp‎ | gucWp > guc > Wayuu\\nRegiones habitadas por los Wayuu\\nWayuu Sunüikipüle arawaka Wajiiro (alijunaiki: del arawaco \"Guajiro\", hombre poderoso) shiia wanee wayuu kusina chejee Mmakat Wajiira, sunain shi’ipoü Palaaka Kariwe soou mmakat Kolomwia siia mmakat Wenesueela; sumüin wayuu nojotsu ein pürunteraa kajamüin tü Wajiiraka su'upalüsu mmakat. Tü wayuukalirüa shiia mioüsuka kusina soou mmakat Wenesueela (Mma'ipakat Suuria) siia Kolomwia (Mma'ipakat Wajiira)\\n1 Suchukuwaje Su'uyashe Wayuu Soou Mmakat\\n2 Suchukuwaje sunain Wuitaa soou su'umain Wayuu\\n3 Suchukuwaje Sukuwaipaa Sumaiwa so'ü Wayuu\\n4 Suchukuwaje Shiiatain Wayuu so'ü Shi'ikaka\\n5 Sukuwaitpaa Wayuu\\n6 A'ttaalee Emüinree\\nSuchukuwaje Su'uyashe Wayuu Soou Mmakat[edit | edit source]\\nTü wayuukalirü shiia tü pueuloka mioüka soou mmakat Kolomwia siia Wenesueela; sunainmüinsü 8% su'uyashe kepiaka sulü mma’ipakat Suuria siia 45% kepiaka sulü mma’ipakat Wajiira chaa Kolomwia. Sulatirüin 400.000 wayuu soou piamale mmakat; 97% tü wayuukalirü yootusu sunüikika Wayuunaiki, 32% yootusu Alijunaiki siia tü Wayuunaiki. Wanee 66% sunain tü wayuukalirü nojotsu ekirajain solü Ekirajaapülee, sunain juyaa 1993 ayawajunusu su'uyashe wayuu soou Kolomwia tü makaa antusu anainmüin 144.003 wayuu soou Wajiira kolomwiana, sutuma müin shiia tü wayuukalirü shiia mioüsuka wayuu kusina soou Kolomwia siia sunain Wenesueela.\\nSumüin wayuu tü suyawaseka shiia tü Eiiru'ku kanainjeka shi'ika wayuu, tü makaa alatitnusu sutuma jiett sumüin suchoinñu.\\nSuchukuwaje sunain Wuitaa soou su'umain Wayuu[edit | edit source]\\nSu'umain wayuu antusu sunainmüin 15.300 km² soou mmakat Kolomwia, siia 12.000 km2 sulü mma'ipakat Suuria ein Wenesueela; Sulüpüna mmakat chaa suriiamüin siia wopumüin sunain wajiira (Molümüin sunain Wajiira) jososü waneepiia sutuma nojolüin juyaa; chaa ipüna siia orientalaa sunain wajiira ees juyaapüle sumaa kaika, kaliira (Ipüna Wajiira), tü Wajiiraka jososü, juyaaka ees sunain kashii Septiempüree anainmüin Tisiempüre, sunulia sutuma Wayuu shiia \"Juyaapü\". Chaa ipüna wajiira münusu masiisa wajiiro, sutuma tü Uuchipüirüa Makuiraa, Jalaa'la, Chiiare, Walitpana (Kojoroo), Kusinetaa siia Uuchi Epitsü; tü uuchika makaa antusu anainmüin 900 m.s.m.n., Chaa suriiamüin sunain molümüin sunain wajiira, awatasu chaa wopumüin tü suwatale wuinka Rankeriia siia orientemüin tü suwatale wuinka limünaa (Rio Limón) pejee sunain Karouya.\\nTü pueulo Wayuu kepiasu soou mma Kolomwia siia Wenesueela; pejee sunain Palaaka Kariwe. Shiia wanee mma ein nojolüin juyaa. Sukalia juyaa shiia tü Juyaapüle sunain kashii Septiempüree siia Tisiempüre, suchikeje tü sukalia jemiai siia juyaaka suchukuwaya sunain sukalia Iwa; siia suchikeje nojotsu juyaa so’ü kashii mayoo anainmüin septiempüre\\nSuchukuwaje Sukuwaipaa Sumaiwa so'ü Wayuu[edit | edit source]\\nTü pueulo Wayuu shiia antaka sunainje tü kusina Arawaka, waraitapaa shiia chaa sumaiwa so’ü anta anain wanee mma sumüin; tü Arawaka ounusu supünalü Amasoonia siia anainmüin Antiyas, so'ü juyaa 150 nupülapü Küristoo.\\nSa'apain sumüin sukuwaitpaa tü alojaa uchii siia alojaa jimee siia tü apünajaa ein anaain supüla apünajaa soou Wajiira chaa suriiamüin sunain mma. Tü shipiaka sumüinsu supüshuwale apüshika, tü makaa erajunusu sukaa anulia maloka.\\nSun'tapa tü alijunaka Euroopaje chaa sunain siküla XVI, tü wayuukalirüa nojotsu amülolüin sutuma tü alijunaka, tü makaa alaatusu suchikeje sujutalapaa sukuwaitpaa Kolomwia siia Wenesueela sunain tü Indepentensia. Sunain tü makaa kapülashatasü Sutchempala Wayuu kusina kajamüin tü alijunaka atkasu sumaa wayuu, tü alijunaka nojotsu akanajüin, kamüshesu sutuma sutchenka wayuu. Sunain juyaa 1800 münusu so'ü sukuwaitpaa wayuushataka ee nojolüin shirajüin kassa anüipaa suliia wajiira; ees so'ü kai tü makaa shiia 10.000 sumaa Mütiloones (Shiiairüa 1.800), Chimiyas, Wajiiros, Archuwakos, Tuupes siia Kusinaas. Sunain münusu ein 40.000 ain.\\nTü wayuukalirüa su'umainsü sumaiwa Marakaaya chaamüin Suwatale Wuin Poolü (alijunaiki: Rio Hacha) erajunusu sukaa anulia Wajiiro sutuma alijuna siia tuwaneirü wayuu kusina; tü kajutka main so’ü kai makaa shiia tü wayuukalirüa. Sunain tü siküla XIX tü kowierno chejee Kolomwia siia Wenesueela ainjusu kassa supüla awanaja sukuwaitpaa wayuu siia supüla amojuja sutchen soou mmakat Wajiira, so'ü juyaa 1841 su’uyashe wayuu shiia 18.000 wayuu, sunainjesu 3000 wayuu toolo supüla atkawa, tü alijunaka shirajüin sukuwaitpaa wayuu kaa müin jashichin niia so'ü nu'umain, pasanain sunain siküla XIX tü wajiiro (Sutuma alijuna \"Wajiiro\" münusu nee wayuu kusina eke ein soou mmakat) sulatirüin 90.000 siia 150.000; sunain juyaa 1858 tü wayuukalirü antusu anainmüin 35.000 siia 40.000 Wayuu.\\nTü sainraka tü Kowierno Wenesueelajetü sumüin wayuu alaatusu so’ü juyaa 1830, tü kowierno sukumujüin kuattera su’upalü mma soou Marakaaya, supüla apattajera wayuu sunainje su'umain siia ajutaa suchiiki wayuu chaamüin mmakat Wajiira, sunain juyaa 1893 tü wayuukalirü ounusu chaamüin ipüna sunain mma wajiira sutuma alijuna; musiia sukuwaitpaa wayuu chaa mmakat Kolomwia sutuma alijuna. Suchikeje tü makaa, tü alijunaka sa'apain su'umainpüka wayuu sumaiwa, müin sain Marakaaya.\\nSun'tapa alijuna chejee Euroopa, atkasu sumaa wayuu so'ü su'umain kajamüin tü mmaka anaashatasu supüla apünajaa kassa. Tü wayuukalirü nojotsu apüin su'umain, suwanajain nee so'ü mürüt; kaa'ulaa, anneerü, pa'a siia eke ein sumana alijuna. Sunain atkawaaka supüla ajutala sukuwaitpaa Wenesueela siia Kolomwia, tü wayuukalirü anaas sumüin kajamüin motüsuu sain alijuna asutaa su'umainkat.\\nSunain amioüjain mmakat Repü'pülikat Kolomwia siia Wenesueela, tairu asünain su'umain wayuu ayatusu soou mmakat sunain sukuwaitpaa. Joolü tü sukuwaitpaa wayuu aimajunusu sutuma mmakat Repü’pülikat Kolomwia siia Repü’pülikat Woliwariana je Wenesueela, eipaa tü Outkajawa Moloüsükalü Natuma Putchipü'üirua siia eke ein so’ü aimajaa sukuwaitpaa Wayuu.\\nSuchukuwaje Shiiatain Wayuu so'ü Shi'ikaka[edit | edit source]\\nShiiatain wayuu shiia aruleja mürüt tü makaa kapülashatasü so'ü siküla XVI siia XVII; tü mürütka wowinaa shiia kajutka main soou mmakat Wajiira, kaa ees amojujain sutuma miiasü siia jaamü chaa wajiira. Tü eirükukalirü ees jeraa sumanaa (alijunaiki: Marca de Hierro) soou mürüt sumanaaka, tü jeraaka ainjunusu sukaa shiakua Eiiru'kuka so’ü wayuu. Shiia tü kaa'ulaaka maimaka soou mmakat wajiira, tü kaa'ulaaka arülejunusu so’ü maimain shiia so'ü 100 anainmüin 150 shiiki kaa'ulaa, eesia'jee waneeyan mürüt müin tü pa'a, ama'a, püliiku.\\nSumüin wayuu tü pa'aka shiia tü mioüka washirakaa sumüin wayuu siia kanainjeka anaawa so'ü akuwaitpaa; tü pa'aka aikünusu siia apanusu supüla awanajaana sunain kassa, supülasu awalaja jieyuu, asulüjuna so’ü kassa, awalaja müjaa sumaa waneeyan apüshi sunain atkawaa, sunainsü ouktaa siia anajawa jiipü.\\nChii arülejakai nikirajain nuchoinñu sunain atijaa so'ü aruleja mürüt siia sunain aimajaa tü apaainka (Japaain) (alijunaiki: Huerto) sulü tú makaa apünujunu’su: maikii (Maíz), ai'i (Yuca), wiirü (Ahuyama), merünaa (Melón) siia kalaapasa (Sandia).\\nTü shiiatain wayuu maimasü müin sain tü; alojaa jimee, tü aikawaka kassa, ainja süi, susu, kanasü siia ekaa sumana wayuu. Ayataa sunain karwon chaa so'ü Kareejon (Sa'ajapülüsu Exxon siia tü Glencor), tü Wasaree supülasu Tatko siia tiwitiwe sumaa tü makaa ekerotusu supüla ayatawa tü ayatawapüle \"Ayatawacoop\" sumüinsu wayuuirüa; tü Ayatawacoop shiia supüla aikawa Kasolinaa siia kanainjeka Petürolio chaamüin mmakat Wajiira, sunain tü ayatawa tü makaa ees 1200 kanainjeka wayuu siia 80% wayuuirüa. Soou mmakat Wajiira ees tü aikawaka I'chii (Sal) chaa soou mma Manaüree, tü makaa supülapüsu suntüin tü alijunaka chejee Epaainya. Sun'tapa tü alijunayuko su'sutein suliia Wayuu, alijunaka nojotsu sukanajüin; sutuma makaa ayatasu nee sumaa tü wayuukalirua. Sunain juyaa 2005 suchikeje atkawaa siia yoota so'ü sukuwaitpaa i'chiipüle, sajapülüsu wayuu suchukuwaya; joolü tü alijunaka su'sutüin suchukuwaya.\\nSukuwaitpaa Wayuu[edit | edit source]\\nTü wayuukalirua eitajüshii siia ayawatunusu so'ü Shiiru'ku. Sulü tü pueulo wayuu eyuliia chii alüwatakai sunain wanee kassa so'ü mujaa akuwaitpaa, niia chii Pütchipü'ü eikaja'kai wanee anüiki; supüla anaatiraa atkawaa soujee tü apüshikalirua. Sunain tü apüshika, shiia tü jiettka alatirakaa sukuwaitpaa shiiru'ku sumüin suchoinñu.\\nSiia tü katchenka anüiki niia chii alaa’ulaa (Tío) so’ü ni’ika kajamüin nüshaa nuwala; tü apüshika sutuma toolo nüshii (Padre) erajunusu sukaa anulia O’upayuu, sunain wanee kassa tü piamaleyan apüshika outkajasü supüla ayurajaa tü makaa sutuma wayuu erajunusu sukaa anulia Yaanama Chii toolokai ees supüla maimain nuwayuushe. Sunain amürajaa, chii toolokai yootüinjachi sumaa süshii jiettka sii nojolen müin, yootüinjachi sumaa sulaau’laa jiettka; sunain wanee A'apaja, so'ü tü makaa antusu supüshi piamaleyan, yalejee eitanusu wanee kai supüla awalaja Su’upaünaa jiettka sukaa Tu’uma, kakuna, oroo, mürüt müin sain; kaa'ulaa, anneerü, pa'a. Tü apünusu sumüin chii süshiikai jiettka, yaleje eitajanusu sumüin apüshika siia soushii jiettka.\\nTü wayuukalirua kepiasu sulü wanee michii Rankeriia, wattawasü pichiika chaa wajiira, siia kepiaka pejein shiia apüshika so'ü eiiru'ku; tü arülejaka shiia kajutka ayatawa soou mma wajiira, chii ekaa maima mürüt nümana washiirü, kajamüin sumüin wayuu tü mürütkana shiia supüla washirakaa; tü jieyuuko ayatasu sunain ainja süi, susu siia eke ein sumana wayuu. Chii kajutka wayuu sulü wanee apüshi niia chii Piachiikai; kamanakai sutchen nusheyuu (alijunaiki: Espíritus), siia lapüt sutuma tü lania; sumüin Wayuu tü sainkaa (Alma) ouktusu, yootusu sumaa sulü wanee lapüt. Ma'leiwa niia chii kainjuikai supüshuwayale soou mma; Pülowi shiia müjulasuka jiett; Juyaa niia tata chaakai sirumalü; Chansetaa, Akarakuii siia Ke’erali shiia sumüluin yooulüja; Yoolüja niia müjulasuka sumüin wayuu. Sumüin wayuu tü sainkaa ouktusu, ounusu chaamüin Jepiramüin (Cabo de la Vela) ein jimatüin sainkaa ouktusu sunainmüin ni’utnüin supüla Anajawa (Ayulaa Jiipü), suchikeje tü makaa tü sainkaa ouktusu wattatasü ounüin\\nA'ttaalee Emüinree[edit | edit source]\\nProyecto para tener soporte de Wayuunaiki en Ubuntu Linux\\nConstitución de la República Bolivariana de Venezuela en wayuunaiki\\nRetrieved from \"https:\/\/incubator.wikimedia.org\/w\/index.php?title=Wp\/guc\/Wayuu&oldid=5033222\"","num_words":2131,"character_repetition_ratio":0.065,"word_repetition_ratio":0.007,"special_characters_ratio":0.187,"stopwords_ratio":0.004,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8594.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Eesü mojule naaʼin Maleiwa. ¿Kasa waainjüinjatka süpüla talatüin naaʼin Maleiwa watuma? | Pikiraja püchonnii\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Eeshiche süpüla aleewain pia nümaa Maleiwa?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Paainjüinche tü nümakat Maleiwa pümüin?\\nJülüja waaʼin tü nikirajeekalü anain Jesuu\\n¿Piyaawata aaʼu tü nümakat Jesuu?\\nPaaʼinwajiraainjana waya süpüla woʼttaainjanain\\n¿Jamüsü talataka paaʼin sümaa tü kasa nümaʼanajeejatkat Maleiwa?\\nTEACH YOUR CHILDREN Eesü mojule naaʼin Maleiwa. ¿Kasa waainjüinjatka süpüla talatüin naaʼin Maleiwa watuma?\\nKekiinjachi pia suulia paashichijaain\\nAapiria Wayuu | Tisienpüroʼu 2014\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Becol Birmano Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Gun Hebreo Hiligaynon Hindi Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Italiano Japonés Kazajo Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kwangalí Lingala Lituano Luo Malgache Maltés Mongol Ngäbere (o guaymí) Noruego Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Polaco Portugués Quechua boliviano Rumano Ruso Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Sueco Tagalo Tai Telugu Tigriña Tsonga Turco Twi Ucraniano Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\nEesü mojule naaʼin Maleiwa. ¿Kasa waainjüinjatka süpüla talatüin naaʼin Maleiwa watuma?\\n¿Eeichia pia aʼyalajüin sutuma alin pünain wanee kasa?... * Aa, alatüiria tia sümüin wayuu süpüshuaʼa. Nnojoliipejeʼe waya aʼyalajüin neʼe sutuma alin watüna jee wasaʼa. Eeshii waʼyalajüle müleka saainjünüle wanee kasa wamüin. Jamüsüjaʼa süküjünüle alawaa wachiki, aisü wamüin tia ¿aashimüin?... Müshia Maleiwa, aisü nümüin süküjünüle alawaa nüchiki. Anashii waashajaale süchiki tia otta tü waainjüinjatkat süpüla talatüin naaʼin Maleiwa watuma.\\nSaashin tü Wiwüliakat, eepuʼushii waneeinnua wayuu aainjaka kasa mojusü nümüin Maleiwa. Maaliinsai Maleiwa napüla otta mojusü maʼin naaʼin natuma. ¿Atüjüsüjaʼa mojaa naaʼin Maleiwa? Jooʼu waashajaai motsoʼo süchiki tia.\\nJamüshiijaʼa na piamashii wayuu nukumajakana Jeʼwaa palajana, aainjüshii kasa mojusü. Mojushaatasü maʼin naaʼin Maleiwa natuma. Kepiapuʼushii naya nutuma suluʼu wanee müsü aka saaʼin apain, «Edén» münüsü. ¿Kasaichi taaʼin nünülia chi toolokoi otta tü jietkat?... Aajaa, Adán nünülia chi toolokoi otta Eva sünülia tü jietkat. Jooʼu waashajaai motsoʼo süchiki tü naainjakat.\\n«Jaaʼinmaja tü apainkat», müshi joo chi Maleiwakai namüin süchikijee naapüin namüin tü apainkat. Nuluwataain naya Maleiwa süpüla kachoinjanain naya otta eeinjanain naya süpüla kaʼikat süpüshuaʼa naajüin. Akatsaʼa eein wanee kasa alataka süpülapünaa kachonniin naya. ¿Pütüjaa aaʼu kasain alatüin?... Aajaa, oonoosü Eva sümaa naʼalain wanee aapiee, makalaka nnojoluin soonooin nümaa Maleiwa. Müshia Adán, moonooinsai nia nümaa Maleiwa. Anuusaʼa tü alatakat.\\nKanüikiyaasü nutuma chi aapieekai wanee wüi süpüla yootuinjachin nia sümaa Eva. Sücheküin maʼin Eva wanaa sümaa sümünüin: «Meena aka jia Maleiwakai». Mapa, süküjaka tü wüikat tü saainjüinjatkat Eva süpüla suuntüin tia, ayataka shia sutuma. ¿Pütüjaa aaʼu kasain saainjüin Eva?...\\nShiküin Eva süchon tü wunuʼu nüpülajakat Jeʼwaa suulia. Anuu nünüiki Maleiwa nümüin Adán süpülapünaa nukumajüin Eva: «Anuu süchon tü wunuʼukolüirua süpüshua yaa suluʼu tü apainkat süpüla piküinjatüin shia. Shiasaʼa nnojolüinjatüin piküin süchon tü wunuʼu atüjaweetkat atüma wayuu saaʼu tü anasükat je saaʼu tü mojusükat. Müleka piküle süchon wunuʼukot tüü, shiimüinshaana ouktajachin pia».\\nSütüjaa aaʼu Eva mojuin süpüla shiküin süchon tia wunuʼukot. Shiasaʼa sutuma «sünanajaa sümüin [...] tü wunuʼukot sünain anachonin maʼi shiyolojo suʼupaʼaluʼu sümaa saashajeʼerüin saaʼin süleʼeruʼu: ‹Anachonkatche maʼi shiyolojo süchon tü wunuʼukot. Jaʼyasü saaʼu jemetüin maʼi› [...]. Süsüʼütüinjeseʼe tü süchonkot sünain shiküin. Shikiraakalaka shia nümaa chi suʼwayuusekaʼiya». ¿Jamüsü nikaka Adán saaʼin pümüin süchon tü wunuʼukot?... Shia süka alin maʼin Eva nüpüla nuulialeʼeya Jeʼwaa. Müshijeseʼe noonooin sümaa Eva. Shia anaʼleeka maʼin oonowaa sümaa nünüiki Maleiwa suulia sünüiki neʼe wayuu, ¿aashimüin?\\n¿Sotusü paaʼin tü wüi yootokat sümaa Eva? Nnojotpajaʼa shiawalain yootuin tü wüikat sümaa Eva. Eeshia chi kanüikiyaakai atuma shia, maʼaka naaʼin chi wayuu kanüikiyaakai atuma wanee mieeka. ¿Kasaichi taaʼin nünülia chi kanüikiyaakai atuma tü wüikat?... Aajaa, «chi wüi nümaiwajachikai, chi Yolujaa otta Satanaa münakai».\\n¿Kasa taaʼin paainjüinjatka süpüla talatüin naaʼin Maleiwa putuma?... Oonooinjachi pia waneepia sümaa nünüiki. Naashin Satanaa, nnojoleerü oonooin tü wayuukalüirua nümaa Maleiwa. Anuu tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa paainjüin nüpüleerua: «Kekii maʼin pia tachonchee otta pütalateʼera taaʼin süpüla tasouktüinjachin niʼipajee chi ojuyaajakai taya». Mojusü maʼin nünüiki Satanaa nüchiki Jeʼwaa. Naashin niakai, nnojoleerü jaralüin aʼyataweein nümüin Maleiwa mapa. Müleka poonoole nümaa Jeʼwaa otta piʼyataale nümüin, talateerü naaʼin putuma ¿Paainjeetche tia uutein?...\\nAlateetkat Mapeena 12:9; Proverbios 27:11\\n^ püt. 3 Paashajeʼerüle nümüin wanee jintüi pütchikat tüü, puuʼulaa nusouktai eere tü apünüinsükat punto.\\nTisienpüroʼu 2014 | Eeshi süpüla naʼaleewain pia Maleiwa\\nAAPIRIA WAYUU Tisienpüroʼu 2014 | Eeshi süpüla naʼaleewain pia Maleiwa\\n¿Ayatayüiche joʼuuin Jesukürisüto?\\nWanee kasa nnojotpuʼuka atüjaanüin aaʼu\\nTalatüsü naaʼin Jeʼwaa sutuma Rebeca","num_words":1462,"character_repetition_ratio":0.064,"word_repetition_ratio":0.034,"special_characters_ratio":0.186,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9073.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Wp\/guc\/Ouktaa sulu'u sukuwa'itpa wayuu - Wikimedia Incubator\\nToggle Ouktaa subsection\\n1.1Müsü sukua wanee ouktaa natuma wayuukana\\nWp\/guc\/Ouktaa sulu'u sukuwa'itpa wayuu\\n< Wp‎ | guc(Redirected from Wp\/guc\/Ouktaa tü sukuwa'itpa wayuu)\\nWp > guc > Ouktaa sulu'u sukuwa'itpa wayuu\\nAamaka natuma na wayuukana cha Wajiira\\nSüchikü Ouktaa sulu'u sukuwa'ipa wayuu\\nTü Ouktaakat (alijunaiki: La muerte dentro de la cultura wayúu) shia wanaa sümaa sükatalaain saa'in wane wayuu suulia tü shi'irukukat, o'unüsü tü saa'inkat Jepiramuin eere saa'in süpüshua'a tü ouktüsükalüirua. Wanaa sümaa ouktüin wane Wayuu anainjatü ma'in sukuaippa, supüla talatüinjatüin saa'in tü ouktüsükat. Nnojolüinjatü shi'rüin wayuu ipuwolu, eekai ayuulin, eekai jou'uuin süchon.\\nOuktaa[edit | edit source]\\nAmuyuu namüin na wayuukanairü\\nMüsü sukua wanee ouktaa natuma wayuukana[edit | edit source]\\nAnajünaa aa'u: Anajüna aa'uchi chi wayuukai nülü'ütpa süpüla ouktaa; süiru'ushi atümaa, otta anooipa'a jutkatshii na nüpüshikana.\\nOuktapa: Asinnüshi awarianta, süpüla nnojolüin nüchecheraamaatüin.\\nO'oojiraa: No'oojirüin wane nu'upayuu (nüshi, nuwala nüshi, nushunuu nüshi). Nnojoishi so'oojirüinjachin wane jemeyut.\\nA'anawaa: A'atünüsü nüshe'in chi ouktüshikai, maa aka kataiwa no'u.\\nAtaa: E'itaanüshi sulu'u tü nütainjatkat natüma na nüpüshi tooloyuukana. Tü ataakat sümaiwa aanjuushi süka patsua otta paa'ata. Maa'ulu yaa aainjünüsü süka taapüla.\\nAlapajiraa: Aapinnüshii na apüshüükana, na o'upayuwaakana, na a'rulaakana otta naa e'raajuushikana, süpüla na'yalajüinjanain naa'u chi ouktüshikai. Eeshii eekai nakolojüin kaa'ula, anneerü, paa'a, awarianta. Na jieyuukana akolojüshii eküüt, suukala kepein shiale.\\nEkiiraa: Shia tü ekünakat sünain tü ouktaakat (kaa'ulaa, paa'a,) ottanajünüsü namüin na alapajüshiikana. Na nüpüshikana chi ouktüshikai meküinsalii, eeshii müleka nekaale katio'u. Saajüin laa'ülayuu, müleka neküle tü ekiiraakat, müsü aka nekakai ni'iruku chi ouktüshikai. Otta tü ekiiraakat shiküin yolujaa münüsü.\\nA'yalajaa: Na jieyuu alapajüshiikana antüshii süpüla a'yalajaa naa'u chi ouktüshikai, eere nia sulu'u tü nütakat. Ko'oyoosü nekii süka wane kuluulu. Süchikijee a'yalajüshii na toloyuukana, nanujuluin no'upünaa süka nakuoma, süka najapü shiale.\\nE'ikaa: Alü'üjiraanüshi chi ouktüshikai sulu'u tü nütakat, o'uninnüshi amuyuupa'amüin, o'unüshii na alapäjüshiikana koutüin chiirua.\\nOjoitaa-E'itawaa: E'itaanüshi chi ouktüshikai sulu'u tü woowira nütainjatkat, je eeshi nojoitünüle mmaapü, eesü a'yalajaa kama'a naa'u. O'yotünüsü awarianta saa'u tü woowirakat, \"nüsüin wa'lekai\" münüshi.\\nO'oojoo: Süchikijee ni'itaanüin chi ouktüshikai, o'unüshii naa nüpüshikana sünain o'oojo palaairukumüin, süpüla ala'ajaaya naa'in.\\nAamakaa[edit | edit source]\\nWayuu sünain alapajaa\\nShia tü mma eere ni'ikünüin chi ouktüshikai. Wanee aamakaa naainjüin na wayuukana napüla napüshi ouktüshiikana; laülaayuu, jima'alii, majayünnüü, tepichi. Tü mmakat asürünnüsü süka wane kulaala wunu'u, alompira shiale. Eesü eere wane nüpüla chi ouktüshikai ni'irukulu'uiwa nia otta wane süpüla jiipüpa nia. Tü aamaka shia wanee mma kapülainsü je kojutusu namüin tü apüshiikana aka jamüin kaawainsü saa'u nukuwa'ipa wanee wayuu, su'umain wayuu ouktusu. Ja'itarua ouktuin wanee wayuu wattapüna, acheküshi ale'ejüin tü ni'irukuka otta naa'inka sünain tü naamaka süpüla nantiraain sümaa saa'in nupüshi sulu'u mmakat eere nu'uralaka.\\nAsiruu[edit | edit source]\\nWane wayuu asiruu kapülanshi natüma naa wayuukana, süka ouktuushiin naa'in sütüma wayuu. Eeshi eekai pasiruuashin nümüiwa'a.\\nMüleka asiruule sütüma wayuu, nnojoishi ni'rüinjachin wane jintüi, ojoitünüshi mmaapü, tü mmakat süpotüin jieyuu. Eesü shi'itaanüle rouya, ejittaanüsü nusa'a, süpaataain je sojoitüin jieyuu; shia sukuaippainjatka tia saajüin laülayuu. Na jieyuu ojoitüshiikana ishoinjatü nashe'in.\\nAnaajawaa[edit | edit source]\\nAnaajawaa sutuma wayuu\\nNatuma na wayuukana shia tü anaajawaa tü su'uniaka'a ma'in naa'in wane wayuu ouktüshi. Tü ayu'laakat jiipü akuaippaa sümaiwajatü natüma na wayuu laülayuukanaa. Aape'ennüsü niimüse wane wayuu sütüma nüpüshi, je m��sü sukuaippa mayaa:\\nTü aapawaakat suchuntüin wane asiipüü, wane aikeyuwaa shiale.\\nNnojotsü saapaainjatüin eekai ipuwoluin\\nAyu'nnusü palajana tü ekiwaakat, ala'ajünüsü süka wane kuluut kasuutat, e'ikaajanüsü lumaapü je a'yalajüna aa'ulu palajana sulu'u wane süi aainjushi süpüla\\nTü jiipükat a'yalajüna aa'ulu apünüin ka'i, piama ka'i shiale, wane ka'i shiale; süchikijee tia ejitünüsü sulu'u tü süpülajanainkatkat. Paalaainka sulu'usü amüche, otta maa'ulu sulu'usü sementa, \"rosario\" sümakat alijuna.\\nEenajinnüsü wayuu sünain; apüshüü, o'upayuwaa, a'rulaarü. Kasalasü atümaa kaa'ula, paa'a shiale, süpüla shikaain sünain alapajaa\\nNaajüin na laa'ülayuukana tü naa'inkat wane wayuu o'unüsü sulu'umüin tü mma kanüliakat Jepira. Antüsü wayuu wainma süpüla alapajaa saa'u wane jiipü, antüshii sümaa nakoloin, mürüt, awarianta shiale. Wainma ekawaa sünain, shi'iruku (Kaa'ulaa, Pa'a, anneerü); süpüshua'a tia mürütkat nümünüinjatü chi wayuukai cha eere tü naa'inkat.\\n↑ 1.0 1.1 1.2 1.3 Planeta Antropológico\\n↑ Sukuwa'itpa Ouktaa\\nRetrieved from \"https:\/\/incubator.wikimedia.org\/w\/index.php?title=Wp\/guc\/Ouktaa_sulu%27u_sukuwa%27itpa_wayuu&oldid=5143111\"\\nThis page was last edited on 25 May 2021, at 21:26.","num_words":1183,"character_repetition_ratio":0.062,"word_repetition_ratio":0.01,"special_characters_ratio":0.192,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3316.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Tü paaʼinrajatkat süpüla anain püsülain\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT «Anashaatasü maʼin tü asülajünakat tamüin»\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Tü paaʼinrajatkat süpüla anain püsülain\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Kasa anaka süpüla süsülajünüin sümüin wayuu?\\n¿Jamapuʼusüche maʼin niyolojo Jesuu?\\nPansaaintü tü jülüjakat waaʼin süchiki tü waainjalakat\\n¿Jamüsüche wainmaka maʼin Wiwülia?\\n¿Aainjainjanache miʼiraa shikiira jemelin Jesuu na anoujashiikana?\\nAapiria Wayuu | Nuum. 6 2017\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aucano Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bashkir Batako karo Batako toba Baulé Becol Biak Birmano Bislama Búlgaro Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Chuvash Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Dangme Danés Dehu Digor Efik Embunda Endebele Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Fon Francés Ga Galés Garífuna Georgiano Griego Guaraní Gun Hausa Hebreo Hiligaynon Hindi Holandés Húngaro Ibanag Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Javanés Kabiye Kaonde Kazajo Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisonge Kurdo Kurdo kurmanyí del Cáucaso Kwangalí Kwanyama Letón Lhukonzo Lingala Lituano Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Malayo Malayálam Malgache Maltés Mam Mambue-Lungu Mapudungún Maratí Maya Mazateco de Huautla Mongol Nepalés Nias Niueano Noruego Nyaneka Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del norte de Puebla Oromo Osético Otetela Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Pidgin de las islas Salomón Polaco Ponapés Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Quichua de Imbabura Rumano Runyankore Ruso Samoano Sango Saramacano Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Sesoto de Sudáfrica Setsuana Shona Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tamil Telugu Tetun Dili Tigriña Tivo Tojolabal Tok pisin Tongano Tseltal Tsonga Tsotsil Turco Twi Tártaro Ucraniano Uhobo Umbundú Uruund Vendal Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zandé Zulú Árabe Ñanya Ñemba\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT | ¿KASA ANAKA SÜPÜLA SÜSÜLAJÜNÜIN SÜMÜIN WAYUU?\\nKapüleesü atüjawaa saaʼu jaralüin tü asülajuushi talateetkalü atuma naaʼin na wayuukana waneʼewai nakua. Eeshii na talatakana aaʼin sümaa wanee kasa püsülajaka namüin otta eeshii na mojutkana amüin shia.\\nJamüshiijaʼa na jimaʼaliikana, talatüshii naya shiale asülajünüin namüin tü serulaat jeketkat ojuʼitüin jee shiale wanee tableta. Niale wanee wayuu ataralüichi, shia talateetka atuma naaʼin püsülajüle nümüin wanee kasa sukorolopuʼuka nüpüshi. Otta eeshii wayuu jimaʼalii otta muloʼuyuu anakana amüin saapünüle nneerü namüin süka eein süpüla nayaʼlajüin tü keeʼireekat naaʼin.\\nEeshii wayuu achajaakana sukuwaʼipa süpüla talatüin maʼin naaʼin chi wayuu nasülajüinjachikai amüin. Süka eein süpüla noʼtchejaain sümaa tia, jülüjeesü naaʼin waneirua kasa süpülapünaa naneeküin tü nasülajüinjatkat. Weʼreerü jooluʼu pienchisü kasa jülüjainjatka paaʼin süpüla talatüin naaʼin na wayuukana sümaa tü püsülajakat namüin.\\nTü keeʼireekat naaʼin. Naashin wanee wayuu chejeʼewai Belfast (Irlanda del Norte), tü kasa anashaatasü aapünakat nümüin shia tü wisiküleeta asülajünakat nümüin soʼu 10 jee 11 nuuyase. Anashaatasü shia nümüin süka «keʼejeneein maʼin nia wisiküleeta». Shiiʼiyatüin tia sünain talateerüin naaʼin wanee wayuu süsülajünüle nümüin wanee kasa keeʼireeka naaʼin. Jülüjeesü paaʼin jamüin nukuwaʼipa chi wayuu püsülajüinjachikai amüin. Jülüja paaʼin kasain talatüin atuma naaʼin otta jamüin keeʼireeka naaʼin tia. Jamüshiijaʼa na wayuu kaikeyuukana, talatüsü naaʼin namaale naya na napüshikana. Otta eeshii neʼreere waneepia na nachonniikana otta naikeyuukana. Müshiijeseʼe talateenain maʼin naya nalatirüle kaʼi namaa nachonnii otta naikeyuu. Alanaʼaleejeeria sujutü tia namüin suulialeʼeya wanee asülajuushi.\\nSüpüla pütüjaain saaʼu tü keeʼireekat naaʼin wanee wayuu jülüjeesü paaʼin nünüiki yootopa nia pümaa. Anuu sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tia: «Anakaja müleka eere jaaʼin sünain tü nüküjakat wane juwala jümüin sümaa nnojolüin jüsouktüin pejeewa sünainmüin tü nümakat» (Santiago 1:19). Yootiraapa pia sümaa püpüshi otta paʼaleewainyuu, jülüja paaʼin nanüiki süka eein süpüla naküjain kasain keeʼireein naaʼin. Jee mapüleejeerü pümüin paapüin namüin wanee kasa talateetka atuma naaʼin.\\nTü choʼujaakat namüin. Püsülajüle nümüin wanee wayuu wanee kasa choʼujaaka nümüin, talateechi maʼin nia sümaa. ¿Jamüsü süpüla pütüjaain saaʼu tü choʼujaakat nümüin?\\nEeshi süpüla püsakirüin nia kasain choʼujaain nümüin jee shiale püsakirüin nia sünain tü keeʼireekat naaʼin. Eepejeʼe na nnojoliikana asakirüin sünain tia süka müin mojushiikai saaʼin namüin. Shia anaka asülajaa wanee kasa sümaa nnojoluin naapirüin wayuu palajana naashin. Soteesü paaʼin eein wayuu eekai saashajaain süchiki tü keeʼireekat saaʼin otta japüisü sünain aashajawaa süchiki tü choʼujaakat sümüin.\\nJülüjeesü maʼin paaʼin nakuwaʼipa otta tü alatakat namüin na püsülajüinjanakana amüin wanee kasa. ¿Jimaʼalii naya, wayuutaapa muloʼuyuu? ¿Maʼwayuusesalii, kaʼwayuusetaapa naya? ¿Ooʼulaajiraashii suulia naʼwayuuse? ¿Outataapa naʼwayuuse? ¿Aʼyataashii naya, laülaainnataapa süpüla aʼyatawaa? Anasü jülüjale paaʼin tü anakat süpüla püsülajüin sümüin wayuu süka naatawalin sukuwaʼipa.\\nSüpüla pütüjaain saaʼu tü anakat süpüla püsülajüin nümüin wanee wayuu, anashi paashajaale namaa na alatüinnakana suluʼupünaa tü alatakat nümüin chi püsülajüinjachikai amüin. Eesüjaʼa piyaawateerüle aaʼu tü choʼujaakat nümüin chia wayuukai. Pütüjaapa saaʼu tia, aneerü maʼin tü püsülajakat nümüin, eesü süpüla shiain wanee kasa nnojoleetka jaralüin asülajüin nümüin.\\nTü kaʼi anakat süpüla asülajüna wanee kasa. «Wanee pütchi aküjünaka wanaa sümaa choʼujaain shia, ¡anasü maʼin!» (Proverbios 15:23, TNM). Sutuma pütchikat tüü, watüjaa aaʼu aneerüin saaʼin wayuu watuma waneeküle wanee kaʼi anaka süpüla waküjain wanee kasa sümüin. Akaataajaʼa neʼe paaʼinrüinjatpa wanee kasa, püneeküinjatü tü kaʼi anakat süpüla. Jamüshijaʼa püsülajüle sümüin wayuu wanee kasa choʼujaaka maʼin sümüin, talateerü maʼin saaʼin.\\nEeshii eekai nasülajüin wanee kasa nümüin chi eekai najaʼttirüin tü koleejiaakat, namüin na kasaatkana otta sümüin wayuu eekai ipuoluin. Eepejeʼe süpüla nasülajüin kasa namüin waneinnua wayuu. Eeshii eekai nashajüin suluʼu karaloʼuta nanülia na nasülajüinjanakana amüin kasa soʼu wanee juya. Naainjain tia süpüla natüjaainjatüin saaʼu tü anakat süpüla nasülajüin. *\\nEepejeʼe süpüla püsülajüin kasa sümüin wayuu sümaa nnojoluin sükalioʼuin miʼiraa. Eeinjatpejeʼe paaʼin püsülajapa wanee kasa. Jamüshijaʼa püsülajüle wanee kasa sümüin wanee jierü, eesü süpüla «müliashi teeʼiree» sümüin püchiki. Nnojorüle shiain püsülajüin anainjee tia, eejeerü mojujirawaa sünainjee. Müsüjeseʼe jülüjainjatüin paaʼin kasain maʼin püsülajüin anainjee wanee kasa.\\nTü asülajünakalü anainjee shia. Jülüjeesü paaʼin palajana naateerüle tü jülüjakat saaʼin wanee wayuu sutuma tü püsülajakat sümüin. Akaʼaya joo piakai jülüjeesü paaʼin tü püsülajeekat anainjee shia. Mayaainjeʼe eein wayuu asülajaka süka saaʼin sümüiwaʼa, eeshi eekai napüleeruaanüin aaʼin süpüla nasülajüin sutuma sükalioʼuin miʼiraa. Eetaashi joo na asülajakana shiiʼiree keeʼirakain shia namüin jee shiale süpüla kapülainjanain naya saaʼin wayuu.\\n¿Kasa waaʼinrajatka süpüla anain tü wasülajakat anainjee wanee kasa? Müsü tü Wiwüliakat: «Jaaʼinra süpüshuaʼa kasa saaʼu alin wayuu jüpüla» (1 Corinto 16:14). Püsülajüle wanee kasa sümüin wayuu saaʼu shiimain alin shia püpüla, talateerü maʼin saaʼin putuma. Akaʼaya pia, talateechi maʼin sutuma püsülajülin jee talateerü naaʼin Jeʼwaʼaya sutuma aipüralin pia wayuu. Anasü maʼin nünüiki Pablo namüin na anoujashii Corintojeʼewaliikana sutuma nasülajüin süka naaʼin namüin na nawalayuu chajanakana Judea soʼu neʼrüin namüliala. Anuujeseʼe nünüiki namüin: «[Talatüsü] naaʼin chi Maleiwakai nümaa chi wayuu asülajakai süka naaʼin» (2 Corinto 9:7).\\nJülüjale paaʼin tü pienchisükat kasa wekirajaaitpaka anain süpülapünaa püsülajüin wanee kasa, talateerü maʼin saaʼin wayuu sutuma tü püsülainkat. Jülüjasü tia naaʼin Maleiwa otta jülüjasü naaʼin waneirua kasa süpülapünaa nüsülajüin sümüin süpüshuaʼa wayuu wanee kasa anaʼleeka maʼin. Sünain tü wane ekirajaayakat, aküjünüsü kasain wayuu tia nüsülajakat Maleiwa sümüin wayuu süpüshuaʼa.\\n^ püt. 13 Wainma wayuu asülajaka kasa sükalioʼu miʼiraa otta namüin na ekeraajakana nouyase. Nnojotpejeʼe anain tia miʼiraakalüirua saashin tü Wiwüliakat. Paashajeʼera tü pütchikat «Natüjaweeka aaʼu na wayuukana: ¿Aainjainjanache miʼiraa shikiira jemelin Jesuu na anoujashiikana?», suluʼusü süpana 15.\\nNuum. 6 2017 | ¿Kasa anaka süpüla süsülajünüin sümüin wayuu?\\nAAPIRIA WAYUU Nuum. 6 2017 | ¿Kasa anaka süpüla süsülajünüin sümüin wayuu?","num_words":2374,"character_repetition_ratio":0.057,"word_repetition_ratio":0.023,"special_characters_ratio":0.173,"stopwords_ratio":0.018,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10045.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Nnojoleetche tü mojulawaakat soʼu wanee kaʼi?\\nPüchajaa suluʼu JW.ORG\\nTü Outkajawaakat eere Sotuin Waaʼin Outuin Jesuu\\nOutkajawa miyo’u aainjünaka juyawai\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Juulioʼu 2016\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Batako karo Batako toba Becol Bengalí Biak Birmano Bislama Búlgaro Cakchiquel occidental Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitumbuka Chiyao Chol Chuvash Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Danés Dehu Efik Endebele Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Fon Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Gujarati Gun Hausa Hebreo Hiligaynon Hindi Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Javanés Kabiye Kannada Kaonde Kazajo Kikamba Kikongo Kikuyu Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisi Krío Kurdo Kurdo kurmanyí del Cáucaso Kwangalí Kwanyama Letón Lhukonzo Lingala Lituano Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Malayo Malayálam Malgache Maltés Mam Mambue-Lungu Maratí Maya Mazateco de Huautla Mongol Nias Noruego Nyaneka Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del norte de Puebla Osético Otetela Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Pidgin de las islas Salomón Polaco Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Rarotongués Rumano Runyankore Ruso Samoano Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tamil Telugu Tetun Dili Tigriña Tivo Tojolabal Tok pisin Tseltal Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Tuvaluano Twi Tártaro Ucraniano Uhobo Umbundú Urdu Vendal Vietnamita Wallisiano Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zulú Árabe Ñanya\\n¿Eʼrüichi pia pümüliala sutuma saainjünüin kasa mojusü pümüin jee shiale sümüin püpüshi? ¿Mmotshi pia seema sülatüin tia pümüin? Akooʼomüinraasü tü mojulawaakat sainküin mmakat süpüshuaʼa. Anuu waneeirua kasa aainjünaka maʼin.\\nATAÜJAASHII WAYUU JEE MÜLIASÜ NAʼWAYUUSE NATUMA. Saashin Naciones Unidas, «sünainjee apünüinsü jieyuu, eesü wanee eekai shiʼyaajünüin jee eekai sütaüjaanüin nutuma suʼwayuuse». Naashin nayakana, sainküin mmakat süpüshuaʼa sünainjee jaʼraisü jieyuu, ataüjaaneerü waneesia.\\nEʼRÜLII WAYUMÜIN. Chaa Estados Unidos, watta naalii na eʼrünnuukana wayumüin, alatüshii suulia 30 miit sümaa eein na namaajanakana waneʼewai nakua. Otta müsia Latinoamérica, nanainjee apünüinshii wayuu eeshi waneeshia eʼrakai müliaa sutuma saainjünüin kasa mojusü nümüin.\\nUWOMUYUUSHII. Soʼu 2012, oʼutüna aaʼinna maʼaka 500 miit wayuu sainküin mmakat süpüshuaʼa. Wainmaleeshiʼiya noulialeʼeya na ouktakana sünain atkawaa. Chaa Centroamérica otta waneeirua mma chakat África, oʼutüna aaʼinrü maʼin wayuu suulialeʼeya waneeirua mma. Alatüshii suulia 100 miit na oʼutünakana aaʼin Latinoamérica soʼu neʼe wanee juya; chaa Brasil, alatüshii suulia 50 miit na oʼutünakana aaʼin. ¿Eesüche süpüla sajaʼttinnüin süpüshuaʼa tü kasa mojusükat?\\n¿EESÜCHE SÜPÜLA SAJAʼTTINNÜIN TÜ MOJULAWAAKAT?\\n¿Jamüsü jooutka maʼin tü mojulawaakat? Wainma tü makalü anainjee tia. Eeshii wayuu eekai mojutüin noulia waneeinnua, eeshii eekai maʼletsein, eeshii eekai epeʼrüliin, eekai nakaijüin yüi, eeshii eekai neʼrapuʼuin tepichijaiwaʼaya naya mojulaain na wayuu miyoʼuyuukana noulia jee eekai mojutüin wayuu namüin sümaa müin masalajanakai saaʼin naainjala namüin.\\nEepejeʼe mma eere süpaliʼirajüin tü mojulawaakat. Jamüsüjaʼa chaa São Paulo, Brasil, nnojoluitpa ouktüin maʼin wayuu soʼu tü poloo juya alatüitpakat, paliʼirüitpa tü wayuu oʼutünakalü aaʼin suulialeʼeya paala. Ayatapajaʼa aainjünüin wainma kasa mojusü suluʼu tia pueulokot, eeshii oʼutünüin aaʼin maʼaka polooshii wayuu nanainjee 100.000. ¿Kasaka shipin tü mojulawaakat?\\nShipi tü mojulawaakat sünainpünaasü tü sukuwaʼipakat wayuu. Na keejiakana amüin tü mojulawaakat, ooʼulaainjana suulia yaletüin naaʼin, suulia kachiirua aaʼin washirüü jee suulia jülüjain neʼe naaʼin nakuwaʼipa namüiwaʼa. Alinjatü wayuu napüla, kojutüinjatü wayuu namüin otta jülüjainjatü wayuu naaʼin.\\n¿Kasa nunoukteʼereetka atuma nukuwaʼipa wanee wayuu mojulaashi? Anuu tü sümakat tü Wiwüliakat:\\n«Müleka waaʼinrüle tü nuluwataakat anain waya chi Maleiwakai, shiimüin alin nia wapüla» (1 Juan 5:3).\\n«Tü mmoluwaakat neema Jeʼwaa shia ayouktaa tü mojusükat» (Proverbios 8:13, TNM). *\\nEesü süpüla shiiʼiranajaain nukuwaʼipa wanee wayuu jaʼitaichi mojulaain maʼin paala nia. Aire Maleiwa nüpüla otta nnojorüle naaʼinreein tü mojukat noʼuluʼu, anaataajeerü nukuwaʼipa. ¿Shiimainchejeʼe tia?\\nAnuu nukuwaʼipa Álex: * alatüirü 19 juya sünain püreesain nia chaa Brasil sutuma mojulaain maʼin nia. Anoujashi nia nünain Jeʼwaa soʼujee juyakat 2000 süchikijee nikirajaain sünain tü Wiwüliakat. ¿Shiimainchejeʼe suʼwanajaain nukuwaʼipa? Jamüsaʼa, mojushaatasü naaʼin Álex saaʼu süpüshuaʼa tü naainjalakat. Müshi nia: «Aishi Maleiwa tapüla süka tatüjaain aaʼu shiimain nülatirüin toulia tü taainjalakat. Tü akaaliinjakat taya süpüla tanoukteʼerüin takuwaʼipa shia süka talatüin taya sutuma tü naaʼinrakat Jeʼwaa tapüleerua jee saaʼu alin nia tapüla».\\nEeshi wanee wayuu César nünülia, chejeʼewai nia Brasil, kaʼruwaraipuʼushi nia soʼu 15 juya. ¿Kasaka anoukteʼerüin nukuwaʼipa? Soʼu chajachin nia püreesain, antüshii na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa nünainmüin otta noʼttaka sünain ekirajawaa namaa sünain tü Wiwüliakat. Müshi César: «Sutuma tü ekirajünakalü anain taya, tayaawata aaʼu kasapülajanain nukumajaka waya Jeʼwaa. Aishi nia tapüla otta nnojoishi taya aaʼinreein kasa mojusü suulia mojuin naaʼin tatuma. Anamiashaata Jeʼwaa tamüin otta nnojotsü mojuteein tia tatuma. Tanoukteʼerüin takuwaʼipa sünainjee alin tapüla Jeʼwaa otta nnojoluin taaʼinreein wanee kasa mojeetka atuma naaʼin».\\nPikirajaa sünain tü paaʼinrajatkat süpüla suluʼuin pia tü mmakat nnojotpa tü mojulawaakat.\\n¿Kasa shikirajaka anain waya nakuwaʼipa na waküjüinapakana achiki? Shikirajüin waya sunouktaain sukuwaʼipa wayuu sutuma tü Wiwüliakat, sunoukteʼerüin tü jülüjakat saaʼin (Éf. 4:22, 23). Naashin Álex, wulesü nukuwaʼipa sutuma tü nikirajaain sünain tü Wiwüliakat otta wulesü tü jülüjakat naaʼin sutuma. Nnojoluinjatia aʼwanajaain nukuwaʼipa naaʼinruʼu. Jülüjale waaʼin tü pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat, wuleerü wakuwaʼipa. Wulesü naaʼin wayuu sutuma Nünüiki Maleiwa (Éf. 5:26). Jaʼitaichi eekai mojulaain maʼin paala sümaa jülüjain neʼe naaʼin nukuwaʼipa nümüiwaʼa, anouktaasü nukuwaʼipa, kamaneejeechi nia otta nnojoleechi paʼürülaawajiraain sümaa wayuu (Roma 12:18). Jimatüsü saaʼin wayuu sutuma aaʼinraa tü sümakat tü Wiwüliakat (Is. 48:18).\\nNa oocho miyoone aküjülii pütchi nüchiki Jeʼwaa eekana suluʼu 240 mma, natüjaaitpa aaʼu kasain shipin tü mojulawaakat. Mayaapejeʼe naatawalin neʼiruku otta eein na kanneetsekana jee na maʼletsekana, aishi Jeʼwaa napüla napüshuaʼa otta mmoluwaashii naya neema. Aijiraashii naya napülajiraa otta paaʼinwashii naya napüshuaʼa (1 Ped. 4:8). Sünainjee müin nakuwaʼipa, atüjaana aaʼu eein süpüla sajaʼttüin tü mojulawaakat saaʼujee tü mmakat.\\nALÜʼÜTSÜ SÜPÜLA SAJAʼTTÜIN\\nSaashin tü Wiwüliakat, alüʼütsü süpüla najaʼttirüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü kasa mojusükat. Najaʼlajeʼerüinjana na mojulaashiikana otta niʼitaaitpa sükalia kasalajanainjatka oʼu naainjala namüin (2 Ped. 3:5-7). Nnojoleerü jaralin müliain atuma wayuu süchikijee tia. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu shiimain najaʼlajeʼereein Maleiwa tü mojulawaakat?\\nSaashin tü Wiwüliakat, «üttüsü naaʼin Jeʼwaa nooʼomüin chi eekai mojulaain» (Salmo 11:5, TNM). Nücheküin Jeʼwaa anajiraainjatüin wayuu otta lotuinjatüin sukuwaʼipa süpüshuaʼa kasa (Salmo 33:5; 37:28). Sutuma tia, watüjaa aaʼu nnojoleerüin nuuʼulaain Maleiwa eein waneepia tü mojulawaakat.\\nShiimain sülüʼülüin sükalia eere jimatüinjatüin saaʼin wayuu süpüshuaʼa yaa mmapaʼa (Salmo 37:11; 72:14). ¿Pütüjawee aaʼu tü paaʼinrajatkat süpüla eeinjachin pia yaa saaʼu tü mmakat nnojotpa tü mojulawaakat?\\n^ püt. 12 Jeʼwaa nünülia Maleiwa saashin tü Wiwüliakat.\\n^ püt. 14 Nnojotsü shiain tü nanülia shiimainsükat.\\nSuluʼu tü video kanüliakat Dios ofrece a los presos un porvenir, suluʼuka www.jw.org, nukuentajüin wanee wayuu süchiki tü nukuwaʼipakat (Piʼitaa clic sünain «Buscar contenido» otta püshaja yala sünülia tü videokot).\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA)\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Süchiki wanee karaloukta kojutüsü maʼin\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Nnojotsü ajaʼttüin sutuma ittaa\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Nnojotsü ajaʼttüin sutuma tü aaʼinnakat süka\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Nnojotsü ajaʼttüin tü Wiwüliakat sutuma suʼwanajaaneein tü sümakat\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jamüsü eeyütkalia tü Wiwüliakat?\\nWachajaa Nuluwataaya Maleiwa suulia kamaʼanaa korolo\\n¿Jamüsü eejüinjatka waaʼin?\\nKojutüsü wamüin anamiain Maleiwa\\nPüküja süchiki anamiain Maleiwa\\n¿Kasa shikirajaka tü Wiwüliakat?\\nJuulioʼu 2016 | Nnojotsü ajaʼttinnüin tü Wiwüliakat\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Juulioʼu 2016 | Nnojotsü ajaʼttinnüin tü Wiwüliakat","num_words":2450,"character_repetition_ratio":0.061,"word_repetition_ratio":0.019,"special_characters_ratio":0.185,"stopwords_ratio":0.011,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8561.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa lotuin sukuwaʼipa tü kasakalüirua | Ekirajaaya\\n«Nnojotsü nücheküin chi Maleiwakai süpüleerua waʼülüjaajiraainjanain, shia nüchekaka loteein wakuaippa sünain jutkataa.» (1 COR. 14:33)\\n¿Jamüsü sukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa tü kasa nukumajakat chaa iipünaa?\\n¿Jamüshi nuʼttaaka Noé sümaa Rahab nutuma Jeʼwaa?\\nSünainjee nakuwaʼipa na israeliitakana otta na anoujüshii eejanakana nükalioʼu Jesuu, ¿jamüsü watüjaaka saaʼu lotuin sukuwaʼipa tü kasakalüirua nutuma Jeʼwaa?\\n1, 2. (1) ¿Jarai nukumajaka Maleiwa palajana? (2) ¿Kasa aluwataanaka anain Jesuu nutuma Maleiwa? (3) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoliin walakaain na aapieekana?\\nNIA KAKUMALAKA Jeʼwaa tü kasakalüirua chaa iipünaa otta lotusü maʼin sukuwaʼipa nutuma. Nukumajüin palajana Jesuu, chi Nüchonkai. «Pütchi» münüshi nia sutuma tü Wiwüliakat süka nüjütüin nia Maleiwa sümaa tü nünüikikat. Kakaliaichi nia sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa. Müsü tü Wiwüliakat nüchiki: «Eetüjüʼiya nia paala sümaiwa nnojolüiwaʼaya kasain eein sooʼopünaa tü mmakat. [...] Eʼitaanüshi nia nütüma Maleiwa sümaiwa paala sünain nükumajüinjatüin tü kasakalüirua süpüshua. Nnojotsü kasain eein eekai nnojolüin akumajuushin nütüma». Aluwataanüshi nia chejee iipünaajee nutuma Maleiwa yaa mmapaʼamüin sünain wayuuin nia, naainjüin waneepia tü nüchekakat chi Nüshikai (Juan 1:1-3, 414).\\n2 Süpülapünaa nüntüin Jesuu yaa mmapaʼamüin, chajachi nia iipünaa nümaa Maleiwa (Prov. 8:30). Aluwataanüshi nia nutuma Maleiwa sünain akumajaa na aapiee chakana iipünaa (Col. 1:16). Saashin tü Wiwüliakat wainmashaata maʼin na aapiee chakana iipünaa nümaa Maleiwa, eeshii na shaʼwashawatkana nümülatuʼu jee na aʼyataakana nümüin (Dan. 7:10). Nnojoishii walakaain na aapieekana chaa iipünaa. Kottüshii maʼaka saaʼin tü surulaatkalüirua (Sal. 103:21).\\n3. (1) ¿Jeʼrasü planeta otta shüliwai eeka chaa iipünaa? (2) ¿Walakaasüche tü shüliwaikat chaa iipünaa?\\n3 ¿Lotusüche sukuwaʼipa tü kasa nukumajakat Maleiwa chaa iipünaa? Wainmashaata maʼin tü shüliwai nukumajakat Maleiwa otta wainmashaata planeta eeka. Saashin tü karalouktaka chejeʼewat Mexico, El Universal, ekirajaana anainrü süchikuaʼa tü shüliwaikat, süntünaka anain wainmaleein maʼin shia suulia tü aküjünapuʼukalü achiki sümaiwa. Eesü maʼaka 300 miit trillone. Akatsaʼa nnojoluin walakaain shiairua. Kottaleesia sümaa watta saalii planeta: galaxia sünülia tia. Shiasaʼa tü galaxia münakat kottusü shiaʼaya sümaa waneeirua galaxia.\\n4. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu sünain nukumajüin Maleiwa nakuwaʼipa na anoujüshiikana yaa mmapaʼa?\\n4 Sutuma nnojoliin walakaain na aapieekana chaa iipünaa, tü shüliwaikat jee tü planeta münakat, weʼrüin lotuin maʼin sukuwaʼipa tü nukumajakat Jeʼwaa (Is. 40:26). Makalaka wanoujüin sünain niain akumajüin nakuwaʼipa na aʼyataashiikana nümüin yaa mmapaʼa. Shia nüchekaka Maleiwa lotuin sukuwaʼipa tü aʼyatawaa naainjakat na anoujüshiikana nünain. Makalaka niyouktüin achiki walakaain naya. Kakaliaichi Jeʼwaa sünain nukumajüin nakuwaʼipa na aʼyataashiikana nümüin. Otta jüüjüüshii naya waneepia. Wekirajaa sünain waneeirua pütchi eeʼiyataka wamüin eein Maleiwa namaa na wayuu aʼyataakana nümüin otta weʼreetka «nnojo[luin] nücheküin chi Maleiwakai süpüleerua waʼülüjaajiraainjanain, shia nüchekaka loteein wakuaippa sünain jutkataa» (paashajeʼera 1 Corinto 14:​33, 40).\\nNUKUMAJÜIN NAKUWAʼIPA NA AʼYATAAPUʼUKANA NÜMÜIN\\n5. ¿Jamüsü nnojotka shikeraajüin tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa süpüleerua tü Mmakat?\\n5 Müshi Jeʼwaa nümüin Adán sümaa Eva: «Anakaja kachonniire jia, jouluiwa na juuʼuliwoʼukana sainküin mmakat süpüshua süpüla laulaainjanain jia saaʼu tü kasa shirokujatkat palaa, saaʼu tü kasa waawatakat iipünaapünaa je saaʼu tü kasa mmapaʼajatkat süpüshuaʼale» (Gén. 1:28). Na wayuukana, awainmalaainjana naya süpüla paʼaraiisüinjatüin tü Mmakat, nnojoliipejeʼe walakaainjanain naya sainküin mmaka. Shiasaʼa müin niʼrajaain wayumüin Adán sümaa Eva, makalaka nnojoluin shikeraajüin tia (Gén. 3:​1-6). Kojuya juya süchiki tia, «niʼrüin Jehová tü wayuukolüirua sainküin mmakat sünain mojulaain maʼi shiairua je jülüjain saaʼin tü mojuluʼutkat waneepia». Sutuma tia, «mojulaasü waneepia nuʼupala Maleiwa [tü wayuukalüirua]. Atkaajiraashii naya sainküin mmakat süpüshua sünain paʼürülaajiraain naya». Makalaka niʼitirüin Jeʼwaa wanee juya miyoʼushaata süpüla najaʼttirüin tü wayuu mojulaasükalüirua (Gén. 6:​5, 11-13, 17).\\n6, 7. (1) ¿Jamüsü talataka naaʼin Maleiwa nümaa Noé? (Piirakaa sümüin ayaakuaa suluʼuka süpana 18.) (2) ¿Kasa alataka namüin na wayuu mojulaashii eejanakana nükalioʼu Noé?\\n6 Aluʼusaʼa Noé, talatüsü naaʼin chi Maleiwa nümaa süka niain wanee wayuu lotokoi akuwaʼipa naʼakajee na wayuu eejanakana nükalioʼu. Jee süka wanaawajiraain naaʼin Noé nümaa chi Maleiwakai nuluwataain nia sünain akumajaa wanee anua miyoʼushaata (Gén. 6:​8, 9, 10, 14-16). Anainjatü maʼin sukumajia tü anuakat süpüla nnojoluinjatüin wüinsirüin tü wayuukalüirua otta tü mürütkalüirua. Oonooshi Noé sümaa nünüiki Maleiwa otta naaʼinrüin süpüshuaʼa tü nuluwataakalü anain. Shikerotinnapa tü mürütkalüirua, «nüsülüjaa nümüsia chi Maleiwakai soʼu tü anuakat» (Gén. 7:​5, 16).\\n7 Sünain tia juya miyoʼushaata eejatkat nükalioʼu Noé, «najaʼttirüin Jehová kasa süpüshua katakat oʼu paalainka sainküin mmakat». Nia neʼe oʼttaaka Noé sümaa nüpüshi süka sulujanain naya tü anuakat (Gén. 7:23). Napüshuaʼa na wayuu eekana maaʼulu ojuʼitüshii naya nünainjee Noé otta na nüchonniikana. Na wayuu wüinsitkana ouktüshii naya. Alatüsü tia namüin süka nnojoliin noonooin sümaa nünüiki Noé wanee «wayuu aaʼinrakai kasa anasü nuʼupala Maleiwa» (2 Ped. 2:5).\\nOʼttaashii naya süka lotuin natuma sukuwaʼipa tü kasa naainjakat (Paashajeʼera tü pütchikat 6 otta 7)\\n8. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu lotuin maʼin sukuwaʼipa nutuma Maleiwa tü kasa naainjakat napüleerua na israeliitakana?\\n8 Maʼaka ochosiento juya süchikijee tü juya miyoʼushaatakat, nüneeküin Jeʼwaa na israeliitakana süpüla nayainjanain aʼwaajüin nia. Nnojoishii walakaain naya, lotusü sukuwaʼipa nutuma Maleiwa tü kasa naainjakat. Eejana wainma sacerdoote otta leviita. Otta eejatü jieyuu aʼyataakalüirua soʼuluʼu tü aʼwaajüleekat Maleiwa (Éx. 38:8). Nuchuntapa Jeʼwaa namüin na israeliitakana nekerotüinjanain Canaánmüin, eimmolojooshii otta eʼrüliijaashii wayumüin nümüin Maleiwa. Na anakana neʼe anüiki süchiki tü Mma Anasükat nia Josué nümaa Caleb. Nümaka Maleiwa namüin na eʼrakana wayumüin: «Nnojoleena jia ekeroluin suluʼu tü mma taküjakalü achiki sünain taapüinjatüin shia jümüin süpüla chainjachin taya jaʼaka. Nialeʼechi neʼe ekerotoko Caleb chi nüchonkai Jefuné otta Josué chi nüchonkai Nun» (Núm. 14:​30, 37, 38, NM). Nünaajaapa Moisés, nia aneekünaka Josué süpüla nekiipüʼüinjachin na israeliitakana (Núm. 27:18-23). Sülüʼülapa maʼin nakalia na israeliitakana süpüla nashutüin saaʼu Canaán, müshi Maleiwa namüin: «Yalayala paaʼin jee meimmoluin pia. Nnojo mmoluin pia süka tayakai Jeʼwaa chi Pümaleiwasekai, eeshi taya pümaa eepünaale puʼunüin» (Jos. 1:​9, NM).\\n9. ¿Kasa shiiʼiyataka Rahab sükajee tü saainjakat?\\n9 Nnojotpajaʼa nünüikin neʼe Jeʼwaa tia, eejachi nia waneepia nümaa Josué. Soʼu juyaka 1473, chajana na israeliitakana süʼütpaʼa tü mmakat Jericó. Nuluwataaka Josué piamashii wayuu sünain ajayajaa Jericó. Nantaka shipialuʼumüin Rahab wanee jierü maaʼinsat. Suunjulaka naya saaʼu tü shipiakat. Nachajeʼennaka achiki nutuma chi sülaülakai Jericó. ¿Jamüshiiche paashin suunjulaka naya Rahab? Müsü shia: «Tatüjaa aaʼu naapeerüin Jeʼwaa jümüin mmakat tüü [...]. Wanaa sümaa jujuʼitüin Egiptojee, taapüin süchiki tü naainjakat Jeʼwaa jüpüleerua. Akumajaasü wanee wopu nutuma pasanain sünain tü palaa Ishosükat süpüla jülatüinjanain otta tü jaainjakat namüin na piamashii wayuu aluwataanakana naaʼu na amorreokana [...]. Pülashi maʼin Jeʼwaa, nnojoishi eein wanee eekai müin aka naaʼin» (Jos. 2:9-11, NM). Oʼttaasü Rahab sümaa süpüshi wanaa sümaa sajaʼttinnüin Jericó süka paaʼinwain shia namaa na wayuu nüneekakana Jeʼwaa süpüla nayainjanain aʼwaajüin nia (Jos. 6:25). Sükajee tü saainjakat Rahab, shiiʼiyatüin kanoulain maʼin shia otta kojutüin maʼin Jeʼwaa sümüin namaa na wayuu nüneekakana süpüla naʼwaajüin nia.\\nNÜNEEKÜIN JEʼWAA NA ANOUJÜSHII EEJANAKANA NÜKALIOʼU JESUU\\n10. ¿Jamüsü nünüiki Jesuu namüin na nekiipüʼükana na judíokana? ¿Jamüsü makaʼa nünüiki namüin?\\n10 Nnojotsü eein wanee pueulo isaka nüchiki Josué chaa Canaán, nushuta aaʼu süpüshuaʼa otta noumainsü shia na israeliitakana. Shiasaʼa müin süchikijee tia, eʼrüshii wayumüin na israeliitakana. Nalatirüin wainma juya sünain naainjüin tia. Wanaa sümaa yaajachin Jesuu yaa saaʼu mmaka mepireesaliʼiya naya, eʼrülii maʼin wayumüin. Müshi Jesuu nachiki: «Aituala maʼi jia wayuu Jerusalénjeʼewaliikana, jia oʼutakana naaʼin süka ipa na nünüikimaajanakana Maleiwa aluwataaushikana jünainmüin» (paashajeʼera Mateo 23:​37, 38). Nnojoliinnapa kasajanain nümüin Maleiwa na nekiipüʼükana na judíokana süka neʼrüliin wayumüin. Makalaka nümüin Jesuu namüin: «Mayaashiije eʼitaaushin jia paala sümaiwa süpüla eeinjanain jia nümaa Maleiwa eere nuluwataain, nuuʼuleʼereena jia suulia tia. Nayeena eʼitaanaka nütüma na eekai naaʼinreerüin tü nuluwataakat anain» (Mat. 21:43).\\n11, 12. (1) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoluin ajaʼttüin yalaʼaya na anoujüshiikana wanaa sümaa yaajachin Jesuu yaa saaʼu mmaka? (2) ¿Jaralii na wayuu nüneekakana Maleiwa süpüla nayainjanain joo aʼwaajüin nia?\\n11 Wanaa sümaa yaajachin Jesuu yaa saaʼu mmaka, niyüülajüin Jeʼwaa na israeliitakana. Nnojoliipejeʼe ajaʼttüin yalaʼaya na wayuu aʼyataakana nümüin Maleiwa. Nüneeküin mapa waneeinnua wayuu pansaakana akuwaʼipa sümaa tü nikirajakalü anain Jesuu. Eeʼiyalaashii naya wayuukana soʼujee tü juyakat 33 sünain tü miʼiraa kanüliakat Pentecostés. Soʼu tia miʼiraakat eejana 120 nikirajüin Jesuu jutkatakana, «süntalaʼa sümakalaka sirumaluʼujee wane kasa koʼlotüinsü maʼi, müsü aka saaʼin sujuttüin jouktai eekai katsüin maʼi [...]. Neʼrakalaka wane kasairua müsü aka saaʼin suwarala siki suluʼu shiyeekuaippayaain shia wayuu. Aʼwalakajaayaa müsü tüüirua sünain suʼnnuwaayaa sümüin naaʼu nayakana waneʼewai nakua. Nüntakalaka chi Naaʼinkai Maleiwa suluʼumüin naaʼinrua waneʼewai nakua sünain katsüinshantain maʼi nia naaʼuirua napüshuaʼaleʼeya. Aashajaashiijeseʼe naya süka pütchiirua naatajatü nnojotkat nanüiküin, tü eekaleje süpüla naashajaain nütüma chi Naaʼinkai Maleiwa» (Aluw. 2:1-4). Naainjüin Jeʼwaa tia süka talatüin naaʼin namaa na wayuu nüneekakana süpüla nayainjanain joo aʼwaajüin nia.\\n12 «Noʼu kaʼikai chia, ekerotsü nooʼomüin na anoujashiikana maa aka 3.000 wayuu. [...] Je Maleiwakai nikerotirawalüin nanainmüin tü wayuu nuʼtteʼerawaikat kaʼiwai.» (Aluw. 2:​41, 47.) Anuu tü eekat sünainjee naküjüin pütchi na nikirajüinkana Jesuu: «Eesü kojuya wayuu aapaakat nünüikü Maleiwakai. Akoʼomüinraashii maʼi na anoujashiikana nünain Jesucristo chaʼaya Jerusalén. Je eesü kojuya noʼuluku na sacerdote judíokana eekai naapaain tü anoujaakat» (Aluw. 6:7). Wainma na wayuu aapaakana sümaa tü nekirajakalü anain na wayuu nüneekakana Jeʼwaa süpüla naʼwaajüinjachin nia. Süchikijee tia, ekerotushii jooluʼu na wayuu nnojoliikana judíoin naʼakamüin na anoujüshii judíokana. Nnojotsü mojushiin tia nümüin chi Maleiwakai (paashajeʼera Aluwataaushikana 10:​44, 45).\\n13. ¿Kasa nuluwataaka anain Maleiwa na nikirajüinkana Jesuu?\\n13 Tü naainjüinjatkat na nikirajüinkana Kürisüto shia tü naainjapuʼukat niakai: aküjaa pütchi süchiki Nuluwataaya Maleiwa (Mat. 4:17). Niʼiküin naya süpüla natüjüinjanain süpüleerua. Müshi nia: «Ojuitteena jia suluʼupünaa Jerusalén, suluʼupünaa tü mmakat Judea, suluʼupünaa Samaria otta suluʼupünaa süpüshuaʼa mma wattapünaa maʼi sünain aküjaa süchikü tü takuaippa jiʼrajakat akua» (Aluw. 1:8). Natüjaa aaʼu na anoujüshiikana kasainjatüin naainjüin. Müshinka Pablo nümaa Bernabé wanaa sümaa chajachin nia Antioquía tü mma chakat süʼütpaʼa Pisidia: «Jiayaajeʼe nüchuntaaka wamüin chi Maleiwakai, jiakana judíokana, sünain jiainjanain waküja amüin palajanaleʼeya nünüikü Maleiwa. Anaakalaka jia sünain eeʼiyataa jükuaippa sünain jiyouktüin shia wamüin, sünain müin jia aka sükuaippa wayuu eekai nnojolüin süpülajatüin [kataa oʼu waneepia, NM]. Nayataainapajasaʼa joo wojuntaaka anainmüin, na gentilekana. Watüjaa aaʼulu sünain shiain keeʼireein naaʼin chi Maleiwakai waaʼinrüin shia, süka sümüin nünüikü tü nüshajitkat paala nooʼopünaa chi Oʼtteʼerüikai: ‹Teʼitaain pia maa aka saaʼin wane luusa sümüin tü gentilekalüirua, süpüla sütüjaainjatüin saaʼu tü shiimainkat, süpüla piainjachin oʼttaain akajee tü wayuukalüirua sainküin tü mmakat süpüshuaʼa› » (Aluw. 13:​14, 45-47). Soʼujee nükalia Jesuu, aküjüna achikirü natuma na anoujüshiikana nünain Maleiwa tü kasa naainjakat süpüla nuʼtteʼerüin na wayuukana.\\nNAYA OʼTTAAKA NA ANOUJAKANA NÜNAIN JEʼWAA\\n14. (1) ¿Kasa alataka sümüin Jerusalén soʼu juyaka 70? (2) ¿Jaralii na oʼttaakana?\\n14 Wainma na judío nnojoliikana aapaain sümaa tü nümakat Jesuu, müshi nia: «Wanaa sümaa nashutüin Jerusalénmüin na jüʼünüü gentilekana sümaa suukaajüneerüin tü pueulokot natüma suulia sujuinnajüin wayuu, jütüjaajeerü aaʼu sünain sülüʼülüin tia kaʼi sujuttinnüinjatkat oʼu tü aʼwaajüleekat Maleiwa. Je soʼuweena kaʼikat tia, na wayuu kepiakana suluʼu tü mmakat Judea, anakaja müleka naʼluwataale saʼakamüin tü uuchikat süpüla nanujulaainjanain chaʼaya. Je tü wayuuirua yaasükat suluʼu Jerusalén, anasü müleka sujuittüle suluʼujee. Je tü waraittüsükalüirua anooipaʼa, anasü müleka nnojorule shikerolüin yala suluʼumüin süpüla asaajaa sükorolo» (Luc. 21:​20, 21). Ekeraajüsü tia pütchikat süpüshuaʼaleʼeya. Soʼu juyaka 66, ashutünüinjatia aaʼu Jerusalén nutuma Cestio Galo. Nuwuinjeʼeraka shia soʼu juyakat tia. Makalaka nojuʼitüin suluʼujee Jerusalén otta Judea na anoujüshiikana. Wainma na anoujüshii alatakana tü süchikat Jordán süpüla noʼunüin chaa Pelamüin suluʼu tü mmakat Perea. Aleʼejüshii nachikuaʼa na surulaat romaanokana soʼu juyaka 70 süpüla nashutüin saaʼu Jerusalén, nia nekiipüʼüka Tito. Eetaayaai kasain apütaain süchikijee Jerusalén. ¿Kasakaʼa alatüin namüin na anoujüshiikana? Oʼttaashii naya sükajee noonooin sümaa nünüiki Jesuu.\\n15. ¿Kasa alataka namüin na anoujüshii awainmalaakana?\\n15 Alatüsü kasa mojusü namüin na anoujüshiikana, müliashii naya atumawaa otta eipiijünüshii naya. Mayaainjeʼe müin nakuwaʼipa, awainmalaashii naya (Aluw. 11:19-21; 19:​1, 19, 20). ¿Jamüshii nawainmalaaka? Shia süka eein Jeʼwaa namaa (Prov. 10:22).\\n16. ¿Kasa naaʼinrajatka na anoujüshiikana waneʼewai nakua?\\n16 Süpüla icheinjatüin nunoula wanee wayuu, aʼyataainjachi nia süchiirua tia. Naashajeʼerüinjatü tü pütchi Ashajuushikat nüchiki Maleiwa, oʼunüinjachi weinshi sünain tü outkajawaakat otta aküjüinjachi nia pütchi. Sutuma naainjüin tia na anoujüshiikana namaiwa ichesü nanoula otta paaʼinwashii naya. Müsia neʼe nakuwaʼipa maaʼulu. Nnojoishii walakaain na anoujüshiikana. Akaaliinjünüshii naya natuma na laülaashiikana otta natuma na aʼyataakana neʼipajee na laülaashiikana (Filip. 1:​1, NM; 1 Ped. 5:1-4). Awaraijaana aaʼuchii naya natuma na anoujüshii eʼitaanakana süpüla alapalawaa naaʼu maʼaka naainjüin shia Pablo (Aluw. 15:​36, 40, 41). Tü naainjakat na anoujüshii eejanakana nakalioʼu na aluwataaushiikana süpüla naʼwaajüin Jeʼwaa, müsia aka saaʼin tü waainjakat wayakana anoujüshiikana maaʼulu. Talatüsü maʼin waaʼin nümaa Jeʼwaa süka nnojoliin walakaain nutuma na anoujüshiikana nünain. *\\n17. ¿Kaseerü wekirajaaka anain sünain tü wanee ekirajaayakat?\\n17 Alüʼütsü maʼin süpüla najaʼttirüin Jeʼwaa tü kasa nul1uwataakalü aaʼu Satanaa otta aʼyataashii maʼin maaʼulu na wayuu anoujakana nünain Maleiwa. ¿Waaʼinrüinche wainma kasa maʼaka na wayuu aʼyataakana nümüin Maleiwa maaʼulu? ¿Kooʼomüinsüche wanoula? Wekirajaajeerü anain tü waaʼinrajatkat süpüla wountüin tia sünain tü wanee ekirajaayakat.\\n^ püt. 16 Paashajeʼera tü pütchikat: «Los cristianos adoran con espíritu y con verdad» otta «Siguen andando en la verdad», suluʼu Aapiria Wayuu ojuʼitaka juulioʼu 15, 2002. Suluʼu tü karalouktakat Los testigos de Jehová, proclamadores del Reino de Dios, aküjünüsü yala süchiki tü naainjakat na anoujüshiikana maaʼulu.","num_words":3765,"character_repetition_ratio":0.058,"word_repetition_ratio":0.012,"special_characters_ratio":0.205,"stopwords_ratio":0.003,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10548.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Niache puunjulaayaka Jeʼwaa, chi Maleiwakai? | Ekirajaaya\\n¿Niache puunjulaayaka Jeʼwaa?\\nLoto wakuwaʼipa otta wamüliaja wayuu maʼaka naaʼinrüin shia Jeʼwaa\\nPiyouta tü jülüjakat naaʼin na manoujainsaliikana\\nAmülouijaya puulia tü anasü naapüinjatkat chi Maleiwakai pümüin\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Nowienpüroʼu 2017\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Aucano Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Biak Bislama Camboyano Chin haka Chitonga de Zimbabue Chokue Chopi Chuabo Criollo de las Seychelles Criollo mauriciano Dayaco engayú Dehu Endáu Galés Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Javanés Kachin Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kimbundu Kisi Krío Lao Lhukonzo Lomue Macua Maltés Mapudungún Mizo Navajo Nias Niueano Nyaneka Nyungwe Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Romaní de Macedonia Romaní de Macedonia (alfabeto cirílico) Romaní del sur de Grecia Runyankore Rutoro Sanguir Saramacano Sena Sundanés Tahitiano Uigur (alfabeto cirílico) Umbundú Urdu Uruund Wallisiano Wayuunaiki Xitshwa Ñemba\\n«Taashishii nutuma Jeʼwaa na aʼyataashiikana nümüin; nnojoleena süsalain atumawaa na ounjulaakana nümaʼana» (Sal. 34:22, TNM).\\nJAYEECHI: 8, 54\\nSUTUMA TÜ PUEULOIRUA OUNJULAAYA EEJATKAT SÜMAIWA, ¿KASA WATÜJAKA SÜCHIKI . . .\\n...tü naaʼinrajatkat na laülaashiikana süpüla nakaaliinjain wanee wawala kaainjalakai?\\n...tü waaʼinrajatkat süpüla sümülialaain naaʼin Maleiwa waalin?\\n...tü naaʼinrakat Jeʼwaa motopa naaʼin naainjala wanee wayuu?\\n1. ¿Jamüsü naaʼin wainma aʼyataalii nümüin Jeʼwaa sutuma kaainjalain naya?\\n«ALUʼUTAʼALEESHIJA maʼi taya süchepchiaka taainjala», müshi chi aluwataaushikai Pablo (Roma 7:24, 25). Maaʼulu yaa, watta naalii na wawalayuu makana anüiki maʼaka naaʼin Pablo. Mayaainjeʼe waaʼinreein kasa anasü nuʼupala Jeʼwaa, eesü woʼtchejaale sümaa tü nuchuntakat wamüin süka waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat. Eeshi eekai miyoʼuin naainjala nümüin Jeʼwaa jee nnojotsü niʼitaain naaʼin sünain nülatirüin Jeʼwaa naainjala nuulia.\\n2. (1) ¿Jamüsü nnojoluinjatka mojuin maʼin waaʼin saaʼu waainjala saashin Salmo 34:22? (2) ¿Kasa wekirajaajeetka anain sünain ekirajaayakat tüü? (Paashajeʼera tü pütchikat «Shiyaawase jee tü watüjakat sünainjee»).\\n2 Saashin tü Wiwüliakat, na ounjulaakana nümaʼana Jeʼwaa nnojotsü mojuinjatüin maʼin naaʼin saaʼu naainjala (paashajeʼera Salmo 34:22). ¿Jamüshi süpüla wounjulaayain Jeʼwaa? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla sümülialaain naaʼin Jeʼwaa waalin jee süpüla motuin naaʼin waainjala? Watüjaajeerü aaʼu tia wekirajaapa kasain wayu tü pueulo ounjulaaya chajatkat Israel otta kasapülajatüin shia. Mayaainjeʼe suʼwanajaain sukuwaʼipa tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés soʼu tü Pentecostés eejatkat soʼu juyaka 33, eesü tü kasa watüjakat sünainjee tü pueulo ounjulaaya chajatkat Israel. Watüjaajeerü aaʼu jamüin nünüiki Jeʼwaa süchiki tü kaainjalaakat, nüchiki chi kaainjalakai jee süchiki tü naaʼinrajatkat süpüla sülatinnüin naainjala nuulia. Wekirajaa palajana jamüin shiʼitaanaka tia pueulokot otta jamüin sukuwaʼipa.\\n«JÜNEEKA TÜ PUEULOIRUA OUNJULAAYAINJATKAT»\\n3. ¿Kasa naaʼinrapuʼuka na israeliitakana naka na uwomuyuukana?\\n3 Mojushaatasü nümüin Jeʼwaa uwomuyuule wanee israeliita. Naaʼinrüle tia, outunajachi aaʼin nutuma wanee nüpüshi chi asiruushikai (Núm. 35:19). Sükajee tia, nuwalaajüin chi uwomuyuukai nüsha chi wayuu nuʼutakai aaʼin sümaa maainjalain nümüin. Niasaʼa nüpüshi chi wayuu oʼutunakai aaʼin nnojoishi kakaliainjachin süpüla pasalawaa, süka jamüin, suulia shiʼyarülajaain tü Mma Aapünakat namüin na israeliitakana. Naashin Jeʼwaa, aʼyarülajaasü tü mmapaʼakat sutuma nüsha wanee wayuu eekai oʼutuushin naaʼin. Anuu tü nümakat Jeʼwaa: «Nnojo piʼyarülajüin tü mma eere kepiain pia» (Núm. 35:33, 34).\\n4. ¿Kasa aainjünapuʼuka nüka wanee israeliita eekai nuʼutuin naaʼin wanee wayuu sümaa nnojoluin naaʼinjeein shia?\\n4 Ayatüshia kaainjalain waneepia wanee israeliita eekai nuʼutuin naaʼin wanee wayuu sümaa nnojoluin naaʼinjeein shia (Gén. 9:5). Sutuma nnojoluin naaʼinjeein tia, eeshi süpüla nuuʼulaanüin katüin noʼu naashin Jeʼwaa. ¿Suluʼu jamüin? Eeshi süpüla nuwataain chi uwomuyuukai suluʼumüin soʼutku tü aipiruasü pueulo ounjulaaya eejatkat Israel. Nüntapa chamüin nnojoishi süpüla pasalaain nüpüshi chi wayuu nuʼutakai aaʼin. Nnojoishi süpüla nuʼunuin chejee waneʼereʼeya outapa chi laülaakai napüleerua na sacerdootekana (Núm. 35:15, 28).\\n5. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nukuwaʼipa Jeʼwaa sutuma tü pueuloirua ounjulaaya eejatkat sümaiwa?\\n5 Nia Jeʼwaa aikaleʼeraka sukuwaʼipa süpüla eeinjatüin tü pueuloirua ounjulaayakat, nnojotsü sümaʼanajeejatüin wayuu. Anuu nünüiki nümüin Josué: «Jüneeka tü pueuloirua ounjulaayainjatkat». Wulesü nuʼupala Jeʼwaa tia pueulokalüirua (Jos. 20:1, 2, 7, 8). Nia Jeʼwaa akataleʼeraka tia pueulokalüirua otta wainma kasa watüjaka nüchiki Jeʼwaa sünainjee tia. Wanee kasa watüjaka sünainjee shia nümüliajülin wayuu Jeʼwaa otta watüjaa aaʼu tü waaʼinrajatkat süpüla wounjulaayainjachin Jeʼwaa maaʼulu.\\nNÜKÜJAINJATÜ SHIA NAMÜIN NA LAÜLAASHIIKANA\\n6, 7. (1) Püküja tü naaʼinrapuʼukat na laülaashiikana chaa Israel outule wayuu nutuma wanee israeliita sümaa nnojoluin naaʼinjeein nia. (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 9). (2) ¿Jamüsü nüküjapuʼuka chi uwomuyuukai namüin na laülaashiikana tü alatakat?\\n6 Chi israeliita oʼutakai saaʼin wayuu sümaa nnojoluin naaʼinjeein shia, awataainjachi suluʼumüin tü pueulo ounjulaayakat otta nüntapa soʼuluʼu tü pueulokot, nüküjainjatü namüin na laülaashiikana tü alatakat (Jos. 20:4). Mapa, aluwataanüshi chi uwomuyuukai suluʼumüin tü pueulo eejachire uwomuyuuin nia süpüla nayainjanain akumajüin sukuwaʼipa tü alatakat na laülaashii chejeʼewaliikana (paashajeʼera Números 35:24, 25). «Nnojotsü nüsirüin» namüle na laülaashiikana, aluwataanüshi chi wayuukai nüchikuaʼaya suluʼumüin tü pueulo ounjulaayakat.\\n7 ¿Jamüsü nüküjapuʼuka chi uwomuyuukai namüin na laülaashiikana tü alatakat? Shia süka nayain aʼyataain süpüleerua wulein nakuwaʼipa na israeliitakana otta süpüla nakaaliinjain nia süpüla naaʼinrüin tü nümakat Jeʼwaa suulia nuʼutunüin aaʼin. Naashin wanee ekirajaai süchiirua tü sümakat tü Wiwüliakat, nnojoire naashajaain chi uwomuyuukai namaa na laülaashiikana eeshi süpüla nuʼutunüin aaʼin. Nümaka süchikijee: «Nia neʼe kasitka nümüiwaʼa nuʼutunüle aaʼin süka nnojoluin naaʼinrüin tü nümakat Maleiwa suulia jamajüin nia». Chi oʼutakai saaʼin wayuu sümaa nnojoluin naaʼinjeein shia, achuntajachi kaaliinwaa otta naaʼinrüinjatü tü münakat nümüin. Nnojoire nuʼunuin suluʼumüin tü pueulo ounjulaayakat, eeshi süpüla nuʼutunüin aaʼin nutuma wanee nüpüshi chi nuʼutakai aaʼin.\\n8, 9. ¿Jamüshii nachuntajanaka kaaliinwaa namüin na laülaashiikana na wawalayuu kaainjalakana?\\n8 Maaʼulu yaa, eere wanee wawala eekai kaainjalain achuntajachi kaaliinwaa namüin na laülaashiikana. ¿Jamüsü naaʼinrüinjatka tia? Palajana, shia süka süküjain tü Wiwüliakat nayain na laülaashiikana eʼitaanüin süpüla akaaliinjaa na wawalayuu kaainjalakana (Sant. 5:14-16). Piama, nakaaliinjain na laülaashiikana na mojukana aaʼin saaliijee naainjala süpüla anain nakuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa otta nooʼulaain suulia naainjala (Gal. 6:1; Heb. 12:11, TNM). Apünüin, eʼitaanüshii otta ekirajünüshii na laülaashiikana süpüla namüliajüin na wawalayuu mojukana aaʼin saaʼu naainjala. Naashin Jeʼwaa, müshii na laülaashiikana «maʼaka saaʼin wanee ounjulaaya suulia joutai otta suulia juya wawaimaajatü» (Isa. 32:1, 2). Tia, süpüshi tü naaʼinrakat Jeʼwaa süka nümüliajülin wayuu.\\n9 Watta naalii na wawalayuu jutatakana aaʼin süchikijee naashajaain otta nakaaliinjünüin natuma na laülaashiikana. Jamüshijaʼa wanee wawala kanüliakai Daniel, kojuya kashi nuunjulajüin süchiki naainjala, nnojotsü nüküjain shia namüin na laülaashiikana. Anuu nünüiki: «Süka sülatüin kojuya kashi, nnojoishi süpüla nakaaliinjain taya na laülaashiikana taaʼinruʼu». Mmotpuʼushi Daniel seema sütüjaanüin aaʼu süchiki tü naainjalakat. Nuʼuraajawaipa, shia nuchuntaka palajana nümüin Jeʼwaa nülatirüinjatüin naainjala nuulia. Naashajaaka mapa namaa na laülaashiikana. Nümaka Daniel mapa: «Shiimain mmoluin taya seema aashajawaa namaa na laülaashiikana. Anapajaʼa maʼin taaʼin süchikijee taashajaain namaa. Jee anaitpa taaʼin sünain oʼuraajaa nümüin Jeʼwaa». Wuleitpa naaʼin Daniel maaʼulu otta aneekünüshi nia jekenainka süpüla niʼyataain neʼipajee na laülaashiikana.\\nAWATAAINJACHI SULUʼUMÜIN SOʼUTKU TIA PUEULOKALÜIRUA\\n10. Püküja tü naaʼinrapuʼukat na israeliita oʼutakana saaʼin wayuu sümaa nnojoluin naaʼinjeein shia.\\n10 Süpüla nümüliajünüin wanee israeliita eekai nuʼutuin saaʼin wayuu sümaa nnojoluin naaʼinjeein shia, awataainjachi suluʼumüin tü pueulo ounjulaayakat (paashajeʼera Josué 20:4). Nnojoipuʼushi oʼutunüin aaʼin chi eekai nüntamaatüin suluʼumüin tia pueulokot otta makatüle nia yala outaleepa chi laülaakai napüleerua na sacerdootekana. Wainma kasa nüpütaka chi uwomuyuukai süpüleerua kepiaa suluʼu tia pueulokot. Nüpütüin niʼyataain, nipia otta nnojoishi süpüla nujuʼituin suluʼujee tia pueulokot (Núm. 35:25). * Eʼrapajaʼa kasa anasü chi uwomuyuukai sutuma naaʼinrüin tia. Shiasaʼa nujuʼitüle suluʼujee tia pueulokot, niiʼiyatüin sünain mojutuin nümüin chi wayuu nuʼutakai aaʼin otta eeshi süpüla nuʼutunüin aaʼin niʼnnüle nutuma nüpüshi müliashi.\\n11. ¿Kasa naaʼinrajatka wanee wawala eekai kaainjalain shiimainre niyaawajaain suulia naainjala?\\n11 Maaʼulu yaa, eesü tü naaʼinrajatkat chi wawala eekai kaainjalain süpüla nülatirüin Jeʼwaa sooʼopünaa naaʼin tü naainjalakat. Ooʼulaainjachi suulia naainjala otta nnojoishi sünainpünaainjachin wanee kasa eeka süpüla kaainjalain atuma nia. Nüküjain Pablo tü naaʼinrakat na anoujashii Corintojeʼewaliikana ayaawajaakana suulia naainjala. Naashin niakai, mojushaatasü naaʼin saaliijee naainjala, müshiijeseʼe nayaawajaain suulia. Nachajaain sukuwaʼipa süpüla nanoutuin tü naaʼinrakat, süpüla naaʼinrüin tü anasükat jee nnojoluin mojuin saaʼin wayuu natuma (2 Cor. 7:10, 11, TNM). Akaataajaʼa neʼe wayakana, wachajaainjatü maʼin sukuwaʼipa süpüla wooʼulaain suulia kaainjalaa. Weeʼiyateetka nümüin Jeʼwaa sünain mojuin waaʼin saaliijee tia sümaa keeʼireein waaʼin sümülialaain naaʼin waalin.\\n12. ¿Kasa nüpütüinjatka wanee wawala süpüleerua nümüliajünüin nutuma Jeʼwaa?\\n12 ¿Kasa nüpütüinjatka wanee wawala süpüleerua nümüliajünüin nutuma Jeʼwaa? Nüpütüinjatü süpüshuaʼa tü eekat süpüla kaainjalain atuma nia, jaʼitairü shiain wanee kasa keejiaka nümüin (Mat. 18:8, 9). Jamüshiijaʼa namojujule pukuwaʼipa na paʼaleewainkana, ooʼulaainjachi pia suulia aleewajiraa namaa. Keejiale pümüin tü asüüshikat, nnojoishi pia oʼunuinjachin eere süsaain wayuu otta eere saapüneerüin pümüin asüüshi. Suchuntawaire paaʼin pümaʼüjiraain pukuwaʼipa otta eejiraale pia sümaa tia, nnojoishi pia anajüinjachin peliikula otta paajina suluʼu Internet sünainpünaakat tia. Nnojotsü paaʼinrüinjatüin wanee kasa yarütteetka atuma pikiiruʼu. Eʼreena waya kasa anasü wachajaale sukuwaʼipa süpüla waneepiain waya nümaa Jeʼwaa. Mojushaatasü naaʼin wanee wayuu nnojoire Jeʼwaa nümaa. Anainjaʼa nümüin wanee wayuu aire nia nüpüla Jeʼwaa waneepia (Isa. 54:7, 8).\\n13. Püküja jamüin anaka otta talataka naaʼin chi uwomuyuukai suluʼu tü pueulo ounjulaayakat.\\n13 Nnojoishi jamüin atumawaa chi uwomuyuukai suluʼupa nia tü pueulo ounjulaayakat. «Juunjulaayainjatü shia», müshi Jeʼwaa süchiki tia pueulokalüirua (Jos. 20:2, 3). Nnojotsü nüküjain Jeʼwaa süsalainjachin piantua chi uwomuyuukai saaliijee naainjala. Akaʼaya chi pasalaainjachikai, nnojoishi ooʼulaanüin nikerotüin suluʼumüin tia pueulokalüirua süpüla nuʼutuin naaʼin chi uwomuyuukai. Aaʼinmajünüshi nutuma Jeʼwaa suʼunnaa suluʼuin nia tü pueulo ounjulaayakat. Nnojoipejeʼe püreesain nia. Eeshi süpüla niʼyataain, nükaaliinjain wayuu otta nuʼwaajüin Jeʼwaa sümaa jimatüin naaʼin otta talatüin nia.\\nPiʼitaa paaʼin sünain motuin naaʼin Jeʼwaa paainjala. (Paashajeʼera tü pütchikat 14 sünainmüin 16).\\n14. ¿Kasa niʼitaainjatka anain naaʼin chi wawala ayaawajaakai suulia naainjala?\\n14 Eeshii wawalayuu ayaawajaainnakana suulia naainjala, ayatapejeʼe mojuin naaʼin saaliijee tia naaʼinrakat. Eeshii eekai nnojoleerüin motuin naaʼin Jeʼwaa tü naainjalakat naashin. Müle tü jülüjakat paaʼin, piʼitaa paaʼin sünain motuitpain naaʼin Jeʼwaa tü paainjalakat. Nnojotsü anain mojule paaʼin waneepia saaliijee tia. Alatüsü tia nümüin Daniel, chi wayuu wachuntakai anülia suluʼu tü pütchikat 9. Anasü naaʼin süchikijee nükaaliinjünüin natuma piamashii laülaashii süpüla wuleinjatüin naaʼin nüchikuaʼa. Anuu nünüiki: «Nnojoluitpa mojuin taaʼin. Nuuʼulaapa wayuu suulia tia, nnojotsü jülüjain naaʼin süchikuaʼa. Naashin Jeʼwaa, nülüʼüjüin wattamüin woulia tü makalü aka saaʼin wanee wachise jawatüsü maʼin. Nnojoleerü weʼrüin piantua». Sümaiwa paala, nikerotapa chi uwomuyuukai suluʼumüin tü pueulo ounjulaayakat, nnojoishi mmoluin seema süsalain nia nutuma nüpüshi chi nuʼutakai aaʼin. Müsia neʼe nülatitpa Jeʼwaa sooʼopünaa naaʼin tü waainjalakat, nnojoishii waya mmoluinjanain seema süsalain waya wachikuaʼa nutuma (paashajeʼera Salmo 103:8-12).\\n15, 16. ¿Jamüsü sütütüleʼeraka waaʼin naapüin nikii Jesuu waaʼu otta Sacerdootein nia wapüleerua?\\n15 Wainma tü kasa weʼitaakalü anainjee waaʼin sünain sümülialaʼaleein naaʼin Jeʼwaa waalin noulia na israeliitakana. «Aluʼutaʼaleeshija maʼi taya süchepchiaka taainjala» müshi Pablo saaʼu isain nüchiki naaʼinrüin waneepia tü anasükat nuʼupala Jeʼwaa. Naapapejeʼe tü analuʼutkat nümüin Jeʼwaa nükajee Jesukürisüto (Roma 7:24, 25). Saaʼu niyaawajaain Pablo suulia naainjala, nütüja aaʼulu nülatirüin Jeʼwaa nuulia tü naainjalakat nükajee Jesukürisüto. Akaʼaya wayakana, saaʼu naapajiraain nikii Jesuu waaʼu, eesü süpüla wulein otta jimatüin waaʼin (Heb. 9:13, 14). Sutuma Sacerdooteichipain Jesuu nutuma Jeʼwaa, «nuuntüin nuʼtteʼerüin tü wayuukolüirua süpüla katüinjatüin soʼuya süpüla kaʼikat süpüshua» (Heb. 7:24, 25). Sümaiwa paala, niapuʼushi chi laülaakai napüleerua na sacerdootekana akaaliinjakai na israeliitakana süpüla motuin naaʼin Jeʼwaa naainjala. Maaʼulu yaa, süka Sacerdootein Jesuu wapüleerua weʼitaʼaleeipa waaʼin sünain sümülialaain naaʼin Jeʼwaa waalin jee «sünainjee naʼanasia, nükaaliijeena waya soʼu tü kaʼi wachuntakat oʼu nümüin» (Heb. 4:15, 16).\\n16 Süpüla puunjulaayainjachin Jeʼwaa, punoujainjatü anain sujutü nüsha Jesuu. Nnojotsü neʼe jülüjainjatüin paaʼin naakajirüin Jeʼwaa wayuu süpüshuaʼa, naaʼinrüinya tia Jeʼwaa süpüla anainjachin pia sünainjee (Gal. 2:20, 21, TNM). Punouja sünain nülatirüitpain Jeʼwaa paainjala saaʼu naakajirüin pia. Punouja sünain kateerüin poʼu waneepia sutuma tü aakajiraakat otta naapüin Jeʼwaa nikii chi Nüchonkai paaʼu.\\n17. ¿Jamüsü keeʼireeka paaʼin niainjachin puunjulaayain Jeʼwaa?\\n17 Sutuma tü pueuloirua ounjulaaya eejatkat sümaiwa, wayaawata aaʼu sümülialaain naaʼin Jeʼwaa saalin wayuu. Niiʼiyatüin sükajee tü naaʼinrakat kojutuin nümüin katüin soʼu wayuu. Wayaawata aaʼu tü naaʼinrakat na laülaashiikana süpüla nakaaliinjain waya, tü naaʼinrakat chi wayuu ayaawajaakai suulia naainjala otta tü naaʼinrakat Jeʼwaa motopa naaʼin naainjala wanee wayuu. ¿Niache puunjulaayakai Jeʼwaa? Niaʼala neʼe anakai süpüla wounjulaayain (Sal. 91:1, 2). Sünain tü wane ekirajaayakat, weʼreerü anain maʼin tü watüjakat sünainjee tü pueuloirua ounjulaayakat süpüla washatüin nukuwaʼipa Jeʼwaa. Lotoshootosü nukuwaʼipa Jeʼwaa otta amülialaasü maʼin naaʼin saalin wayuu.\\n^ püt. 10 Saashin waneirua karaloʼuta nashajaka na judíokana, okolojoopuʼusü nüpüshi chi uwomuyuukai nümaa suluʼumüin tü pueulo ounjulaayakat.\\nKaainjarale pia, nieechi puunjulaayakai Jeʼwaa piyaawajaale suulia paainjala otta puchuntüle kaaliinwaa namüin na laülaashiikana. Piʼitaa paaʼin sünain motoleein naaʼin Jeʼwaa paainjala otta naapüin nikii Jesuu paaʼu. Paaʼinrüle tia, wuleerü otta talateerü paaʼin.\\nShiyaawase jee tü watüjakat sünainjee\\nSaashin tü rewiisütakat Aapiria Wayuu ojuʼitaka settienpüroʼu 1 soʼu 1895, tü pueuloirua ounjulaayakat shiyaawasesü eein süpüla nounjulaayain Jesuu na wawalayuu kaainjalakana. Süküjain tia rewiisütakat aneerüin nukuwaʼipa chi wayuu anoujakai nünain Jesuu. Sien juya süchikijee tia, süküjain tü rewiisütakat Aapiria Wayuu kasain kayaawasein tü pueuloirua ounjulaayakat. Shiyaawasesü tü naaʼinrakat Maleiwa süpüla naaʼinmajüin waya suulia outaa moonooinre waya sümaa tü nümakat süchiki sujutü tü ishakat.\\nSüküjapejeʼe tü rewiisütakat Aapiria Wayuu ojuʼitaka maatsoʼu 15 soʼu 2015 jamüin nnojoluitpaka saashajaanüin maʼin achiki kasain kayaawasein wanee kasa. Müsü sünüiki: «Süküjale tü Wiwüliakat kasain kayaawasein wanee wayuu, wanee kasa alataka jee wanee kasa eeka eein, wanouja anainrü. Shiasaʼa nnojorüle süküjain tia, nnojotsü wachajaain kasain kayaawasein shia». Nnojotsü süküjain tü Wiwüliakat kasain kayaawasein tü pueuloirua ounjulaayakat. Müsüjeseʼe shiain aküjünüin sünain ekirajaayakat tüü jee sünain tü wane kasain watüjain sünainjee tü pueuloirua ounjulaayakat.\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Nowienpüroʼu 2017","num_words":4040,"character_repetition_ratio":0.079,"word_repetition_ratio":0.035,"special_characters_ratio":0.191,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9884.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Jara tü pütchi aküjünakat paala nüchiki chi Mesíaskai? | Bible Answers | Bible Questions\\n¿Kasa shikirajaka anain waya tü Nünüikikat Maleiwa?\\n¿Paapüirü nüchiki chi Maleiwakai?\\n¿Kasa paaʼinrajatka süpüla piʼraajüin Maleiwa?\\n¿Jarai kashajiralaka tü Wiwüliakat?\\n¿Kasa saashajaaka maʼin achiki tü Wiwüliakat?\\n¿Jara tü pütchi aküjünakat paala nüchiki chi Mesíaskai?\\n¿Kasa alatajatka maaʼutpünaa saashin tü Wiwüliakat?\\n¿Jamüsü müliaka saaʼin wayuu?\\n¿Aʼyataainjaiche wanee wayuu saashin tü Wiwüliakat?\\n¿Kasa paaʼinrajatka süpüla kasetirainjatüin pünneetse?\\n¿Kasa paaʼinrajatka süpüla anainjatüin pukuwaʼipa?\\n¿Kasa paaʼinrajatka süpüla nnojolinjachin püshapataain aaʼin?\\n¿Kasa paaʼinrajatka süpüla anainjatüin pukuwaʼipa sümaa püpüshi?\\n¿Kasa paaʼinrajatka süpüla pürütkaainjachin nünainmüin Maleiwa?\\n¿Kasa saashajaaka achiki tü karalouktairua suluʼukat tü Wiwüliakat?\\n¿Kasa paaʼinrajatka süpüla anainjatüin pukuwaʼipa sutuma tü Wiwüliakat?\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Alemán de Pensilvania Bajo alemán Bashkir Becol Boulou Búlgaro Dangme Ga Hmong (blanco) Ilocano Islandés Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kisi Kpelle Krío Kwanyama Lengua de señas chilena Lengua de señas venezolana Lenguaje de señas finlandés Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas peruano Lenguaje de señas portugués Lenguaje de señas suizoalemán Letón Lunda Macedonio Maninkakan oriental Mendé Mingreliano Moré Nias Nyungwe Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Romaní del sur de Grecia Samoano Serbio Setsuana Shona Susu Tayik Tivo Turco Twi Vietnamita Wayuunaiki Yoruba Ñanya\\n«Belén Efrata, [...] tojuʼitireechi yalejeechiki chi aluwataainjachikai saaʼu Israel.»\\n«Süchikijee jemelin Jesuu suluʼu tü mmakat Belén chaa Judea soʼu nükalia Herodes chi sülaülakai mma, antüshii waneeinnua wayuu wüinpejeʼewalii chamüin Jerusalén. Atüjüshii süpüleerua sukuwaʼipa jolotsü.»\\n«Nasüküijiraain tü saajunakat tasheʼin süpüla shiʼipawalin otta nashantanajiraa aaʼulu tü tasheʼinkat.»\\n«Nakachetpa Jesuu na surulaatkana sünain tü wunuʼukot, nasüküijiraain tü kuluulu saajunakat nüsheʼin sünain pienchin shiʼipapa natuma [...]. Shiasaʼa müin tü nüsheʼinkat, meʼitiasat otta waneʼpüshisü shia. Namajiraakalaka: ‹Anasü nnojorüle wasüküijiraain shia. Shia anaka aluʼu washantanajiraale saaʼu süpüla watüjaain aaʼu jaralinjachin kamüin shia›.»\\n(Juan 19:23, 24)\\n«Naaʼinmajüin süpüshuaʼa tü niipüsekat, nnojoleerü ashateʼennüin waneesiakaije.»\\n«Shiasaʼa joo nantapa nünainmüin Jesuu, nnojotsü nashateʼerüin tü nüsaʼakat süka ouktatüjülinya nia napüla.»\\n«Asotünüshi nia saaʼu tü waainjalakat.»\\n«Niasaʼa joo wanee surulaat, nütküin nia nuwatsepünaa süka wanee jatü, süparalaaka isha otta wüin nüleʼeruʼujee.»\\n«Suwalaajünaka tamüin tü taʼyataainkat, saapünaka tamüin apünüin shikii nneerü pülaata.»\\n«Niasaʼa Judas Iscariote, chi eejachikai naʼaka na polookana piamamüin aluwataaushii, oʼunüshi nia eemüin chi nekiipüʼükai na sacerdootekana otta nümaka nümüin: ‹¿Kaseerü jaapaka tamüin taapüle nikii Jesuu jümüin?›. Naküjaka nümüin süchiki apünüin shikii nneerü pülaata.»\\n(Mateo 26:14, 15; 27:5)","num_words":822,"character_repetition_ratio":0.093,"word_repetition_ratio":0.022,"special_characters_ratio":0.18,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7690.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"1 Corinto 10:13: ¿Nüneeküinche Jeʼwaa tü ooʼulakünakalü aka waaʼin?\\nEkeraajeerü waneepia tü nümakat Jeʼwaa\\nAakajinnüshii waya nutuma chi Washikai\\nNia Jeʼwaa shikiipüʼükai nupueulose\\n¿Jara oʼuniraka tü nupueulosekat Maleiwa maaʼulu yaa?\\nLIFE STORY Anamiashaatashi maʼin Jeʼwaa wamüin\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Peʼureeroʼu 2017\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Alijunaiki Aucano Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Biak Bislama Cakchiquel occidental Camboyano Chin haka Chokue Chol Chopi Chuabo Criollo de las Seychelles Criollo mauriciano Dehu Endáu Francés Garífuna Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Italiano Javanés Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kimbundu Kisi Krío Lao Lhukonzo Lomue Macua Maltés Mam Mapudungún Mazateco de Huautla Mixe Mizo Navajo Ngäbere (o guaymí) Nias Niueano Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Romaní de Macedonia Romaní de Macedonia (alfabeto cirílico) Romaní del sur de Grecia Runyankore Rutoro Saramacano Sena Sundanés Tahitiano Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tseltal Uigur (alfabeto cirílico) Umbundú Urdu Uruund Wallisiano Wayuunaiki Xitshwa Ñemba\\nNaashin Pablo, nnojoleerü nuuʼulaain Jeʼwaa suuʼulakünüin waaʼin süka wanee kasa nnojoleetka wachecherüin atuma waaʼin (1 Cor. 10:13, TNM). ¿Nüneeküinche Jeʼwaa tü ooʼulakünakalü aka waaʼin nütüjaapa saaʼu wounteerüin wachecherüin waaʼin? ¿Shiache nüküjeeka tia Pablo?\\nShiimainreje tia, ¿jamüsüje wakuwaʼipa? Wekirajaa sünain tia. Oʼuniraashi naaʼin nüchon wanee wawala. Mojushaatasü maʼin naaʼin chi wawalakai sutuma tia. «¿Nüneeküinche Jeʼwaa tü alatajatkat wamüin? ¿Nütüjaa aaʼuche wachechereʼerüinjatüin waaʼin sülatapa tüü wamüin?», müshi chi wawalakai. Watüjaa aaʼu eein süpüla sülatüin wamüin kasa mojushaatasü maʼin maaʼulu yaa. ¿Anasüche jülüjale waaʼin niain eʼitaain Jeʼwaa wapüleerua süpüshuaʼa tü alatakat wamüin?\\nWekirajaale sünain tü sümakat 1 Corinto 10:13, TNM, weʼreerü nnojoluin nüneeküin Jeʼwaa tü ooʼulaküneetkalü aka waaʼin nütüjaapa saaʼu wounteerüin wachecherüin waaʼin. Wekirajaa sünain pienchisü kasa watüjaaka aaʼujee tia.\\nNukumajüin Jeʼwaa wayuu süpüla süneeküin süka saaʼin sümüiwaʼa tü saaʼinrajatkat. Nuuʼulaain wayain aneeküin tü kasa waaʼinrajatkat (Deut. 30:19, 20; Jos. 24:15). Shiale waneeküin waaʼinrüin tü anakat nümüin Jeʼwaa, nükaaliinjeena waya (Prov. 16:9). Aluʼujasaʼa waneeküle waaʼinrüin wanee kasa mojusü, eʼreena waya müliaa (Gal. 6:7, TNM). Nialeje aneeküin Jeʼwaa tü ooʼulakünüinjatkalü aka waaʼin, nnojotsüje shiimain nuuʼulaain wayain aneeküin wamüiwaʼa wanee kasa waaʼinrajatka.\\nNnojoishii naaʼinmajüin waya Jeʼwaa suulia tü kasa alatalaa makat (Ecl. 9:11). Eesü süpüla sülatalaa sümüin wanee kasa mojusü nümüin wanee wayuu sümaa nnojoluin nüchajaalain shia. Nüküjüin Jesuu ouktüin 18 wayuu sutuma sujutuuin wanee piichi naaʼu. Nnojotpejeʼe nüsirüin Maleiwa tia naashin Jesuu (Luc. 13:1-5). Nnojotsü anain weʼitaale naaʼu Maleiwa niain aneeküin jaralinjachin ouktüin jee jaralinjachin katüin oʼu.\\nWeeʼiyatüinjatü waneʼewai wakua waneepiainjanale waya nümaa Jeʼwaa. Naashin Satanaa aʼyataashii neʼe waya nümüin Jeʼwaa sutuma naapüin kasa anasü wamüin. Jee nnojoleena waya waneepiain nümaa Jeʼwaa naashin müleka suuʼulakünüle waaʼin süka wainma kasa (Job 1:9-11; 2:4; Alat. Map. 12:10). Naaʼinmajüle waya Jeʼwaa suulia wooʼulakünüin süka kasa mojusü, meerü shiimainyaakai aaʼin tü nümakat Satanaa.\\nNüneeküin Jeʼwaa tü nnojotkat keeʼireein naaʼin nütüjaain aaʼu süchiki tü kasa alatajatkat wamüin. Nnojotpejeʼe isain nüchiki nütüjaain saaʼu tia, keeʼireere naaʼin shia, eesü süpüla nütüjaain saaʼu (Isa. 46:10). Süküjüin tü Wiwüliakat eein tü kasa alatajatkat nnojotka nütüjaweein aaʼu (Gén. 18:20, 21; 22:12). Nnojotkaʼa naaʼinrüin tia shia süka aipüralin nia wayuu sümaa lotuin nukuwaʼipa. Jee müsia nuuʼulaain wayain aneeküin wanee kasa wamüiwaʼa, kojutüsü nümüin tia (Deut. 32:4; 2 Cor. 3:17).\\nNaashin Pablo, nnojoleerü nuuʼulaain Jeʼwaa suuʼulakünüin waaʼin süka wanee kasa kapüleeka atuma wachecherüin waaʼin, ¿jamaluʼulu tia? Tü nüküjakat Pablo shia nükaaliinjeenain waya Jeʼwaa suʼunnaa wooʼulakünüin aaʼin, nnojotsü shiain süpülapünaa tia. Weʼitaale waaʼin nünain Jeʼwaa, nükaaliinjeena waya süpüla wachecherüin waaʼin suʼunnaa weʼrüin wamüliala (Sal. 55:22). Wekirajaa jooluʼu sünain piamasü kasa nüküjaka aaʼujee Pablo nnojoleerüin nuuʼulaain Jeʼwaa suuʼulakünüin waaʼin süka wanee kasa kapüleejeetka wamüin.\\nTü palajatkat kasa nümakat aaʼujee Pablo tia shia süka suuʼulakünüin waaʼin süka tü alatakat sümüin wayuu süpüshuaʼa. Tü wainmakalü aaʼujee kasa mojusü yaa mmapaʼa shia süka nuluwataain Satanaa saaʼu. Ayatüinjatia neʼe alatüin wamüin wapüshuaʼa kasa mojusü. Weʼitaale waaʼin sünain nükaaliinjeenain waya Jeʼwaa, wachechereerü waaʼin otta waneepieena waya nümaa (1 Ped. 5:8, 9). Süpülapünaa tü nümakat Pablo suluʼu 1 Corinto 10:13, aashajaashi nia süchiki tü ooʼulakünakalü aka naaʼin na israeliitakana chaa anoouishii (1 Cor. 10:6-11). Na israeliita eʼitaakana naaʼin nünain Jeʼwaa, nountüin nachecherüin naaʼin. Eekajasaʼa na nnojoliikana aaʼinrüin tia, moonooinsalii naya nümaa otta eʼrüliishii wayumüin.\\nTü wanee shia süka pansaain nünüiki Maleiwa wamüin. ¿Suluʼu jamüin? Jülüjale waaʼin tü naaʼinrüitkat Jeʼwaa napüleerua na aʼyataashiikana nümüin, weʼreerü sünain pansaain nünüiki waneepia otta nükaaliinjain na aikana apüla nia jee na oonookana sümaa tü nuluwataakalü anain (Deut. 7:9). Akaʼaya Jeʼwaa, nikeraajüin waneepia tü nümakat (Jos. 23:14). Müsüjeseʼe eein süpüla weʼitaain waaʼin sünain piamasü kasa: palajana, nnojoleerü nuuʼulaain Jeʼwaa suuʼulakünüin waaʼin süka wanee kasa kapüleejeetka wamüin. Piama, niiʼiyateerü wamüin jamüinjatüin wojuʼitia saʼakajee müliaa.\\nJeʼwaa nia «chi amüliajakai waya suʼunnaa müliaa».\\n¿Kaseerü naaʼinraka Jeʼwaa süpüla niiʼiyatüin wamüin jamüinjatüin wojuʼitia saʼakajee müliaa? Nnojotsü kapüleein nümüin Jeʼwaa nüsünneʼerüin woulia tü ooʼulakünakalü aka waaʼin. Nüküjapejeʼe Pablo niiʼiyateerüin Jeʼwaa wamüin jamüinjatüin wojuʼitia saʼakajee müliaa süpüla wountüin wachecherüin waaʼin. Sutuma tia wayaawata aaʼu nükaaliinjeenain waya Jeʼwaa süpüla wountüin wachecherüin waaʼin jee süpüla woonooin waneepia nümaa. Wainma sukuwaʼipa nutuma süpüla nükaaliinjain waya. Wekirajaa sünain waneeirua.\\nJeʼwaa nia «chi amüliajakai waya suʼunnaa müliaa» (2 Cor. 1:3, 4, TNM). Jutatüsü waaʼin nutuma sümaa anain tü jülüjakat waaʼin sükajee tü Wiwüliakat, nükajee chi naaʼinkai jee chi achepchiee oonookai otta kekiikai maʼin (Mat. 24:45, TNM; Juan 14:16; Roma 15:4).\\nNuʼunirüin Jeʼwaa wakuwaʼipa nükajee chi naaʼinkai (Juan 14:26). Nutuma chi naaʼinkai Maleiwa sotusü waaʼin tü pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat akaaliinjeenaka waya süpüla waneeküin tü anakat süpüla waaʼinrüin.\\nNükaaliinjain waya Jeʼwaa nakajee na aapiee nümaʼanajeejanakana (Heb. 1:14).\\nNükaaliinjain waya Jeʼwaa nakajee na wawalayuukana. Natütüleʼerüin waaʼin na wawalayuukana sükajee nanüiki jee sükajee tü naainjakat wapüleerua (Col. 4:11).\\n¿Kasaka watüjüin sünainjee tü nümakat Pablo suluʼu 1 Corinto 10:13, TNM? Nnojotsü nüneeküin Jeʼwaa tü kasa ooʼulakünüinjatkalü aka waaʼin. Wanee kasa watüjaka shia nükaaliinjeenain waya Jeʼwaa süpüla wachecherüin waaʼin suʼunnaa müliaa weʼitaale waaʼin nünain. Niiʼiyateerü Jeʼwaa wamüin jamüinjatüin wojuʼitia saʼakajee müliaa süpüla waneepiain waya nümaa.\\nSüsakiraka anain wayuu—peʼureeroʼu 2017\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Peʼureeroʼu 2017","num_words":1968,"character_repetition_ratio":0.071,"word_repetition_ratio":0.053,"special_characters_ratio":0.207,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8662.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Jamüshii naküjaka pütchi sümüin wayuu?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jaralii na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jamüsü waneejatka nakuwaʼipa na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Kasa nanoujaka anain na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jalejeekuwat napüla tü nneerü nawalaajakalü aka tü naʼyataainkat?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jamüshii naküjaka pütchi sümüin wayuu?\\n¿Laülaasüche paaʼin sünain anoujaa maʼaka naaʼin Jesuu?\\nJüchechera jaaʼin sünain anoujaa\\nAishii waya nüpüla Jeʼwaa\\n¿Jamüsü süpüla weeʼiyatüin sünain alin Jeʼwaa wapüla?\\nAapiria Wayuu | Settienpüroʼu 2015\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Batako toba Baulé Becol Birmano Bislama Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Chuvash Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo haitiano Croata Danés Dehu Efik Endebele Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Francés Ga Garífuna Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hebreo Hiligaynon Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisi Kisonge Krío Kwangalí Kwanyama Lamba Lhukonzo Lingala Lituano Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Malgache Maltés Mam Mambue-Lungu Maya Mazateco de Huautla Mixe Mongol Moré Ngäbere (o guaymí) Noruego Nyaneka Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Osético Pangasinán Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Pidgin camerunés Pidgin de las islas Salomón Polaco Portugués Quechua boliviano Quichua de Imbabura Rumano Runyankore Ruso Samoano Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sidama Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tlapaneco Tojolabal Tok pisin Totonaco Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Tuvaluano Twi Tártaro Ucraniano Umbundú Uruund Vendal Vietnamita Wallisiano Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zandé Zapoteco del Istmo Zulú Árabe Ñanya\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT | ¿JARALII NA AKÜJÜLIIKANA PÜTCHI NÜCHIKI JEʼWAA?\\nAküjüshii waya pütchi sainküin piichi, eere jouluin wayuu, eepünaale neʼe woʼunüin. ¿Jamüsü waainjaka tia?\\nWaainjain tia süpüla waʼwaajüin Maleiwa jee süpüla weʼraajirüinjatüin wayuu tü nünüliakat (Hebreokana 13:15). Jee müsia süpüla waaʼinrüinjatüin tü nümakat Jesuu wanaa sümaa nümüin: «Juʼuna jumaala sainküin mmakat süpüshua süpüla jüküjainjatüin tachiki sümüin wayuu [...]. Jikirajeena naya sünain tü taluwataapüʼükat anain jia» (Mateo 28:19, 20).\\nAküjüshii waya pütchi süka alin wapüla wayuu (Mateo 22:39). Süka naatawalin tü sunoujakalü anain wayuu, kojutüsü wamüin tia. Eesü wayuu ayouktaka tü pütchi wamakat sümüin. Watüjaapejeʼe saaʼu suʼttaajeerüin wayuu müleka saaʼinrüle tü sümakat tü Wiwüliakat. Tü waaʼinrajatkat shia ayatüinjanain waya «waneepia sünain ekirajaa otta aküjaa nüchikü Jesús» sümüin wayuu maʼaka naainjain shia na anoujashii namaiwajanakana (Aluwataaushikana 5:41, 42).\\nNaashin Antonio Cova Maduro, wanee sociólogo, aʼyataashaatashii maʼin na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa sünain akaaliinjaa wayuu süpüshuaʼa süpüla shiyaawatüin saaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat. Jaʼitairü kasain alatüin namüin, ayatüsia naaʼinrüin tia. (Periódico El Universal, Venezuela\\nWatta saalii wayuu aashajeʼeraka tü karalouktairua weitajakat. Wainma na wayuu wekirajakana sünain tü Wiwüliakat mayaainjeʼe naatajatüin tü iküleesia noʼunakalü aluʼu. Talatüshii naya süka nüntawalin wanee aküjüi pütchi nepialuʼumüin.\\nPütüjaweere sooʼomüin süchiki tü kasa naainjakat na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa, anuu tü paaʼinrajatkat:\\nPüsakira wanee aküjüi pütchi süchiki tü pütüjaweekalü aaʼu.\\nPiʼrajaa suluʼu Internet, www.jw.org.\\nPürütkaa eere noutkajaain. Süpülajatü wayuu süpüshuaʼa jee nnojotsü achuntünüin nneerü.\\nPütüjaweere sooʼomüin nachiki na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa, pünaja tü videokot Los testigos de Jehová: organizados para predicar las buenas nuevas. Piʼrajaa suluʼu www.jw.org. (Püchajaa eere sümüin PUBLICACIONES > DOCUMENTALES Y PELÍCULAS)\\nSettienpüroʼu 2015 | ¿Jaralii na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa?\\nAAPIRIA WAYUU Settienpüroʼu 2015 | ¿Jaralii na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa?","num_words":1344,"character_repetition_ratio":0.095,"word_repetition_ratio":0.055,"special_characters_ratio":0.171,"stopwords_ratio":0.017,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7512.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Nnojoleena ashanaain na aikana apüla Jeʼwaa | Estudio\\n«Nnojoleena shapaain aaʼin na kojutkana amüin tü puluwataakalü anain otta nnojoleena ashanaain.» (SAL. 119:165, NM)\\n¿Kasa wayoujiraaka achiirua?\\n¿Kasa eeka süpüla ashaneʼerüin waya?\\n¿Jamüshii nnojoliika nashanaain na kojutkana amüin tü nuluwataakalü anain Jeʼwaa?\\n1. ¿Kasa saainjaka Mary mayaapejeʼe juʼletüin shia?\\nEESÜ wanee majayülü Mary Decker sünülia, eʼraajünüsü sutuma t��tüin maʼin sünain ayoujirawaa. Soʼu juyaka 1984, akanajüinjatia naashin na wayuukana sünain tü Juegos Olímpicos münakat. Shiasaʼa müin juʼletüin shia saaʼujee süsaʼa wanee ayoujiraat wanaa sümaa shiyoujiraain. Nnojotsü yüülain shia sutuma tü alatakat sümüin. Wanee juya süchikijee tü alatakat sümüin, ayoujiraasü shia süchikuaʼa otta sükanajaka, nnojotsü eein wanee jierü kawatiraka maʼin maʼaka saaʼin shiakat.\\n2. ¿Kasa kanainka na anoujüshiikana? ¿Kasa keeʼireeka naaʼin?\\n2 Wayakana anoujüshiikana, sünainshii tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu otta shia keeʼireeka waaʼin wakanajüinjanain. Mayaapejeʼe nnojolin niain akanajüin chi kawatirakai maʼin, eejüinjatü waaʼin sünain otta nnojoliinjana eemeraakuʼu müin waya. Müsü aka saaʼin wanee ayoujirawaa wattamüin, katchinjatü waaʼin sünain. Aashajaashi Pablo süchiki wanee ayoujirawaa namüin na anoujüshii chajanaka Corinto, joutsü tü ayoujirawaakat suluʼu tia mmakat. Müshi nia namüin: «Soto jaaʼin nukuaippa wane wayuu ayoujiraai. [...] Sünain tü ayoujirawaakat, awataashi nia süka süpüshua nütsüin shiiʼiree nükanajeein wane kasa. [...] Jiʼyataa jümaala nümüin chi Maleiwakai süka süpüshua jaaʼin süpüla juwalaajüneenain soʼuweena wane kaʼi nütüma» (1 Cor. 9:24).\\n3. ¿Jaralii na eekana süpüla nakanajüin tü ayoujirawaakat?\\n3 Eeinjana waya sünain tia ayoujirawaakat saashin tü Wiwüliakat (paashajeʼera 1 Corinto 9:25-27). Kateerü noʼu waneepia chi eekai nükanajüin. Napüshuaʼa na achecherakana aaʼin sünain ayoujirawaa nayeena akanajaka (Mat. 24:13, NM). Akanasaʼa na nnojoliikana oonooin sümaa tü münakat namüin nayeena neʼe akanajuuka. Ayoujirawaakat tia, shia neʼe wanee ayoujirawaa aapünajatka anain kataa oʼuu waneepia.\\n4. ¿Jamüsü kapüleeka maʼin tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu?\\n4 Kapüleesü maʼin tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu. Choʼujaasü naneeküin tü naaʼinrajatkat sümaa nalaüleʼerüin naaʼin. Niaʼala neʼe Jesucristo ountaka tia sümaa nnojolin nüshanaain. Müshi Santiago, wanee nikirajüin Jesuu: «Nnojotsü wayuu eekai aaʼinrüin tü anasükat waneepia» (Sant. 3:2). ¡Shiimain tia! Kaainjaralii wayakana wapüshuaʼa. Eeshii watamaale wachikuaʼa süpüla ayatüin wawataain müleka washanaale jee wojutuule sutuma wanee kasa. Eeshii wawalayuu choʼujaakana amüin nakaaliinjünüin sutuma nayüülajaain saaliijee nashanaain. Tia, shiiʼiyatüin wamüin eein süpüla washanaain kojuyatua jee wojutuuin sutuma wanee kasa (Roma 3:23).\\nPüshanaale, pütamaa; nnojo alin pümüin pükaaliinjünüin\\nNNOJO PIYÜÜLAJAAIN, JAʼITAICHI PÜSHANAAIN\\n5, 6. (1) ¿Jamüshii nnojoliika nashanaain na anoujüshiikana? (2) ¿Kasa naainjaka süpüla natamaain nachikuaʼa? (3) ¿Jamüshii eeka na nnojoliikana atamaain?\\n5 «Ashanaashi jee ojutuushi nia», eeshii wamüle nümüin wanee wawala. Müsü wanaawakai saaʼin tia pütchikat, akatsaʼa naatain tü sukuwaʼipakat. Jülüja waaʼin pütchikat tüü: «Nujutuule akaratshitua chi wayuu lotokoi akuwaʼipa, atamaweechi nia nüchikuaʼa; akanasaʼa na mojulaashiikana ashanaweena naya sutuma kasa mojusü» (Prov. 24:16, NM).\\n6 Na wayuu eʼitaakana naaʼin nünain Jeʼwaa, nnojoleena ashanaain sümaa nojutuuin. Müleka washanaale «nütameeʼereena» waya Jeʼwaa süpüla ayatüin waʼyataain nümüin süka süpüshuaʼa waaʼin. Talatsü waaʼin sutuma tia. Akanasaʼa na mojulaashiikana, yüülashii naya otta nnojoishii achuntüin kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa nükajee chi naaʼinkai jee tü nupueulosekat. Eeshii eekai nayouktüin nakaaliinjünüin. Naata maʼin nakuwaʼipa na kojutkana amüin tü nuluwataakalü anain Maleiwa. Ayatshiʼiya naya sünain ayoujirawaa süchiirua tü kataakalü oʼuu maʼaka süküjüin tü Wiwüliakat: «Nnojoleena ashanaain» (paashajeʼera Salmo 119:165).\\n7, 8. ¿Jamüshi ayataka talatüin Jeʼwaa namaa na ashanaakana?\\n7 Eeshii wawalayuu kaainjalakana kojuyatua sutuma tü kasa jookalü apüla naya. Akatsaʼa eein süpüla ayatüin talatüin Jeʼwaa namaa. Tia maluʼulu, nooʼulaain suulia naainjala otta naʼyataain maʼin nümüin Maleiwa. Waküjüin tia süka weʼrüin jamüin nukuwaʼipa Jeʼwaa namaa na israeliitakana (Is. 41:9, 10). Tü süküjeekalü achiki Proverbios 24:16, nnojotsü shiain kojuyatuain nüshanaain wanee wayuu, shia süküjeeka achiki eein süpüla nütameʼennüin nutuma Maleiwa (paashajeʼera Isaías 55:7). Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa nümaa Jesuu washaʼwalaain süka natüjaain saaʼu wainkeerüin shia (Sal. 86:5; Juan 5:19).\\n8 Jaʼitaichi ashanaain wanee ayoujiraai, eeshi süpüla nütamaain otta ayatüinya niyoujiraain süka nnojolin niyüülajaain. Nnojotsü watüjaain saaʼu joujaleenain wojolooin suulia tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu waneepia (Mat. 24:36). Nnojoliire washanaain, nnojoleena mapüsain waya, ayateena waya sünain tü ayoujirawaakat otta akanajeena waya. ¿Kasakaʼa waainjüinjatüin süpüla nnojoliin washanaain?\\nTÜ SÜSHANAAKALÜ ATUMA WAYUU\\n9. ¿Kasa eeka süpüla süshanaain atuma wayuu?\\n9 Wekirajaa sünain jaʼraisü kasa eeka süpüla süshanaain atuma wanee wayuu. Tü jookalü apüla waya, waainjeere kasa mojusü, naainjüle na wawalayuukana kasa mojusü, weʼrüle müliaa otta weʼrüle mojuin nakuwaʼipa na wawalayuukana. Washanaainnale, nnojoishi aashichijaain Jeʼwaa wooʼomüin otta nnojoishii waya niyüülajamaatüin.\\n10, 11. ¿Kasa jooka apüla David?\\n10 Tü kasa jookalü apüla waya müsü aka saaʼin tü ipa suluʼukat wopu nüpüleerua chi ayoujiraaikai. Weʼrüin tia sünain nukuwaʼipa chi aluwataaikai David otta chi aluwataaushikai Pedro. Matüjüinsai achecheraa naaʼin David otta Pedro mmotshi neema na wayuukana.\\n11 Isasü nüchiki David nüchecherüin naaʼin. Sutuma tia, kaainjalashi nia sümaa Bat-seba otta aʼürülajaashi nia nooʼomüin Nabal sutuma airuʼuluin nünüiki nümüin. Mayaainjeʼe jooin nia süpüla tia, nüchajaain sukuwaʼipa süpüla talatüin Jeʼwaa nümaa. Anouktaasü mapa nukuwaʼipa David süka nükaaliinjünüin (1 Sam. 25:5-13, 32, 33; 2 Sam. 12:1-13).\\n12. ¿Kasa naainjaka Pedro süchikijee nüshanaain?\\n12 Mmotshi Pedro seema jamajüin nia natuma na wayuukana. Mayaapejeʼe noonooin nümaa Jesuu otta Jeʼwaa, kaainjalashi nia. Aattajaashi nia apünüintua naaʼu Jesuu (Luc. 22:54-62). Süchikijee tia, mojutsalii nümüin na anoujüshii nnojoliikana judíoin. Mojusü tia nümüin chi aluwataaushikai Pablo, nnojoishii katataawainjanain na anoujüshiikana naashin. Nüchiaanaka Pedro nutuma Pablo saalii tü naainjalakat (Gal. 2:11-14). ¿Aisüche maʼin nümüin Pedro nüchiaanüin? ¿Ayüülajaashi nia saaliijee tia? Nnojo. Naapaa amaat tü nümakat Pablo makalaka ayatüin nia sünain tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu.\\n13. ¿Jamakuwaʼipalii washanaain sutuma tü wachiʼrakat?\\n13 Eeshii süpüla jooin waya süpüla tü wachiʼrakat. Eesü süpüla sümalajaain wanoula shapaale maʼin waaʼin sutuma tü ayuuliikat. Alatsü tia sümüin wanee wawala Japonjeʼewat. Ayuuisü shia poloo akaratshimüin juya süchikijee woutiisain shia. Shapaasü maʼin saaʼin sutuma tia makalaka sümalajaain sunoula. Nalapalaaka piamashii laülaashii saaʼu, natütüleʼerüin saaʼin makalaka süküjüin pütchi süchikuaʼa. «Talatsü maʼin taaʼin sutuma kamaneein tamüin na tawalayuukana», müshi shia. Ayatsia tia wawalakat sünain tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu.\\n14, 15. ¿Kasa waainjüinjatka suulia waainjüin kasa mojusü? Püküja tü alatakat nümüin wanee wawala.\\n14 Wainma na wawalayuu kaainjalakana sutuma keeʼireeein naaʼin naainjüin kasa mojusü. Waainjeere kasa mojusü, wachajaainjatü sukuwaʼipa süpüla nnojoluin waʼyarülajeʼerüin waaʼin, wakuwaʼipa otta wanoula. Naashin Jesuu, anasü amülouire woulia wanee kasa ashaneʼereeka waya jaʼitairü shiain wajapü otta woʼu. Müsüjeseʼe anain amülouire woulia tü kasa mojusü jülüjakat waaʼin eeka süpüla ashaneʼerüin waya (paashajeʼera Mateo 5:29, 30).\\n15 Eeshi wanee wawala eejiraakai sümaa wanee kasa mojusü jintüliiwaʼaya nia. Naainjee amüinrü tü kasa mojusü naainjakat na jaleetshiikana. Naashin niakai mojusü naaʼin süka nnojoluin wanaawain nukuwaʼipa namaa na waneeinnua. Piamapa shikii nuuyase pürekutsootshi nia sümaa niʼyataain neʼipajee na laülaashiikana. Kaainjalaka nia makalaka nüchiaanüin otta nükaaliinjünüin natuma na laülaashiikana. ¿Jamakuwaʼipai nütamaain süchikijee nüshanaain? Oʼuraajüshi, ekirajaashi sünain tü Wiwüliakat otta jülüjüsü naaʼin akaaliinjaa na waneeinnua. Müshi nia kojuya juya süchikijee tia: «Eesü taainjeere amüin tü kasa mojusü naainjakat na jaleetshiikana shiajaʼa neʼe nnojoluin taainjüin shia. Tatüjaaitpa aaʼu nükaaliinjeenain waya Maleiwa wanaa sümaa suuʼulakünüin waaʼin. Saaʼin tamüin, nütüjaa aaʼu Jeʼwaa eejiraweechin taya sümaa tü alatakat tamüin. Walaweechi taya nutuma Jeʼwaa suluʼu tü Paʼaraiisükat. Shia keeʼireeka taaʼin tia. Makalaka ayatüinjachin taya eejüin aaʼin suulia taainjüin kasa mojusü». Nnojoishi ayüülajaweein suulia tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu.\\n16, 17. (1) ¿Kasa akaaliinjaka wanee wawala aainjünakai amüin wanee kasa mojusü naashin? (2) ¿Kasa jülüjüinjatka waaʼin suulia washanaain?\\n16 Eeshii süpüla washanaain sutuma naainjüin kasa mojusü na wawalayuukana. Alatsü tia nümüin wanee wawala Franciajeʼewai, naashin niakai aainjünüsü nümüin wanee kasa mojusü. Makalaka nuuʼulaain suulia outkajawaa otta aküjaa pütchi. Nalapalaaka piamashii laülaashii naaʼu, nnojoishii asounnajaain na laülaashiikana, jülüjüsü naaʼin tü nümakat chi wawalakai otta nayaawata aaʼu tü alatakat nümüin. Naküjüin nümüin nuuʼulaainjatüin najapuluʼu Jeʼwaa tü alatakat nümüin otta naküjüin nümüin shiain anain maʼin aleewaa nümaa Maleiwa. Naapaa amaat tü münakat nümüin müshijeseʼe ayatüinya nia sünain tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu. Shiaitpa jülüjaka naaʼin maaʼulu aʼyatawaa nümüin Maleiwa.\\n17 Niainjachi washataka akuwaʼipa Jesuu chi nekiipüʼükai na anoujüshiikana; nnojoishii nayainjanain washatüin akuwaʼipa na wayuukana. Nütüjaa aaʼu Jesuu süpüshuaʼa tü alatakat sümaa niʼrüin shia; nnojoishi müin aka waaʼin süka müin aka saaʼin «süchuwala siki» tü noʼukot (Alat. Map. 1:13-16). Nütüjaa aaʼu shiimainre saainjünüin wamüin wanee kasa mojusü otta nütüjaa aaʼu joujainjatüin nunoukteʼerüin shia otta jamüinjatüin sukuwaʼipa nutuma. Nnojo washanaain sutuma tü naainjakat otta tü nüneekakat wanee wawala.\\n18. ¿Kaseerü akaaliinjaka waya weʼrüle müliaa?\\n18 Waashajaa süchiki piamasü kasa eeka süpüla ashaneʼerüin waya: weʼrüle müliaa otta weʼrüle mojuin nakuwaʼipa na wawalayuukana. Naashin Jesuu, ashanaashii na wayuukana «neʼrapa müliaa sünainjee tü nanoulakat». Eeshii süpüla nashanaain na wayuu nnojoliikana ichein anoula, müshii aka saaʼin «tü pünajüt ajulujaakat» (Mat. 13:21). Pejere waya nünain Jeʼwaa, icheerü wanoula sutuma tü shiimainkat otta nnojoleerü kasain ashaneʼerüin waya. Sülatüle kasa mojusü wamüin, woʼuraaja otta «jülüja waaʼin tü waʼwaataakat saaʼu anain maʼi» (paashajeʼera Filipos 4:6-9). Eeshi Jeʼwaa wamaa makalaka eejiraajeenain waya sümaa tü kasa mojusü alatakat wamüin otta nnojoleerü kasain ashaneʼerüin waya.\\nAyata pia sünain tü ayoujirawaakat\\n19. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoluin washanaain sutuma tü kasa mojusü naainjakat wanee wawala?\\n19 Eeshii na wawalayuu ayüülajaakana sutuma neʼrüin mojuin nakuwaʼipa na wawalayuukana. Ashanaashii naya süka nnojoluin wanaawain tü jülüjakat naaʼin jee nnojoluin wanaawain tü naneekakat (1 Cor. 8:12, 13). ¿Yüüleena waya müleka aire wamüin nünüiki wanee wawala? Saashin tü Wiwüliakat, nnojoliinjana süsalain naainjala watuma na wawalayuukana otta nnojoliinjana macheʼein waya süchiirua tü wachekakat; motuinjatü neʼe waaʼin naainjala na wawalayuukana (Luc. 6:37). Mojule waaʼin sutuma nukuwaʼipa wanee wawala, jülüja waaʼin tüü: «¿Shia neʼe jülüjaka taaʼin takuwaʼipa tamüiwaʼa? Mayaapejeʼe tatüjaain saaʼu kaainjaralüin wayuu süpüshuaʼa, ¿yüüleechi taya sutuma naainjüin kasa mojusü wanee wawala?». Aire maʼin wapüla Jeʼwaa, nnojoleerü kasain ashaneʼerüin waya sünain tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu.\\n20, 21. ¿Kasa paaʼinrajatka sünain tü ayoujirawaakat süchiirua kataa oʼuu?\\n20 ¿Pikeraajeerü tü keeʼireekat paala paaʼin «maa aka naaʼin wane wayuu ayoujiraai»? (2 Tim. 4:7, 8.) Pikirajaa sünain tü Wiwüliakat otta waneeirua karaloukta naapaka chi Achepchieekai süpüla pütüjaain saaʼu tü eekat süpüla ashaneʼerüin pia otta süpüla jülüjüin paaʼin shia. Puchunta chi naaʼinkai Maleiwa süpüla nuʼunirüin pia. Soto paaʼin nnojolin malaleeinya wanee ayoujiraai müleka nüshanaale. Eeshi süpüla nütamaain otta ayatüinya niyoujiraain. Nnojoishi amalajaain sutuma tü kasa mojusü alatakat nümüin.\\n21 Süpüla wakanajüin tü ayoujirawaakat süchiirua tü kataakalü oʼuu, waʼyataainjatü achiirua. Kemionruʼule pia pütüjaa aaʼu pünteechin eemüinjachire pia. Nnojotsü müin tü ayoujirawaakat, ayoujiraainjana waya waneʼewai wakua süpüla wakanajüin. Sükaaliinjeena waya tü jimataa aaʼin eekat nutuma Maleiwa süpüla wakanajüinjanain (Sal. 119:165). ¿Ojoloojeechi pia suulia tü ayoujirawaakat pükanajaleepa shia? Müle shia, nnojo motuin paaʼin nükaaliinjeechin pia Jeʼwaa süpüla kaʼika süpüshuaʼa (Sant. 1:12).","num_words":2965,"character_repetition_ratio":0.081,"word_repetition_ratio":0.017,"special_characters_ratio":0.196,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10309.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Amülouijaya puulia tü anasü naapüinjatkat chi Maleiwakai pümüin | Ekirajaaya\\n«Jalia jia suulia jiʼikeʼennüin natüma suulia amülouijüin juulia tü anasü naapüinjatkat chi Maleiwakai jümüin» (COL. 2:18).\\nJAYEECHI: 122, 139\\n¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoliinjanain waaʼinrüin tü suchuntaakat waaʼin?\\n¿Jamüsü wasaʼwateetka tü kasa anasü waʼatapajakat waaʼinrüle kasa anasü otta aire wayuu wapüla?\\n¿Kasa waaʼinrajatka sümaa wapüshi süpüla wasaʼwatüin tü kasa anasü waʼatapajakat?\\n1, 2. (1) ¿Kasa wayu tü kasa anasü naʼatapajakat na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka suulia motuin waaʼin tü kasa anashaatasü naapajatkat Jeʼwaa wamüin?\\nANASHAATASÜ maʼin tü naʼatapajakat na nuwalayuukana Kürisüto, chainjana naya chaa iipünaamüin wanaa nümaa. «Tü kasa anasü nünaajakat tapüla chi Maleiwakai» müshi Pablo süchiki tia (Filip. 3:14). Chainjana chaa iipünaa na wawalayuu aneekuushiikana süpüla aluwatawaa wanaa nümaa Jesuu otta nakaaliinjeena na wayuukana süpüla anainjanain maʼin naya (Alat. Map. 20:5, 6). Eekajasaʼa tü wane anneetkalüirua, shia naʼatapajaka katüinjatüin noʼu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa yaa Mmapaʼa paʼaraiisüpa shia. Talatüshii maʼin naya waneepia saaʼu naʼatapajüin tia (2 Ped. 3:13, TNM).\\n2 Nükaaliinjeein Pablo na nuwalayuu chainjanakana chaa iipünaa süpüla ayatüin waneepiain naya nümaa Jeʼwaa otta süpüla nasaʼwatüin tü naapajatkat Maleiwa namüin. «Ayata jülüjain jaaʼin tü kasa chakat iipünaa suulialeʼeya tü kasa yaakat mmoluʼu», müshi Pablo namüin (Col. 3:2, TNM). Shiainjatü jülüjaka naaʼin tü kasa naapajatkat Maleiwa namüin naashin Pablo (Col. 1:4, 5). Paʼatapajüle katüin poʼu waneepia yaa Mmapaʼa jee chainjachire pia chaa iipünaa, jülüjainjatü paaʼin waneepia tü kasa anashaatasü naapüinjatkat Jeʼwaa pümüin, müle shia putuma nnojoleerü motuin paaʼin tü paʼatapajakat (1 Cor. 9:24, 25).\\n3. ¿Kasa nüküjaka Pablo namüin na anoujashiikana?\\n3 Nüküjain Pablo namüin na nuwalayuukana süchiki tü kasa mojusü nnojoleetkat nasaʼwatüin atuma tü kasa naʼatapajakat. Jamüshijaʼa nia, nüküjain nachiki na anoujayaashiikana, na ayatakana achecheraain süchiirua tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés süpüla anain naya noʼuluʼu Maleiwa naashin. Nnojoliipejeʼe anoujain nünain Kürisüto naya wayuukana (Col. 2:16-18). Nüküjainya Pablo süchiki waneirua kasa mojusü aainjünaka maʼin maaʼulu otta eejüinjatka oulia waaʼin. Nüküjain tü waaʼinrajatkat süpüla wachecherüin waaʼin suulia aaʼinraa tü kasa mojusü suchuntaakat saaʼin weʼiruku otta tü waaʼinrajatkat süpüla wakumajüin sukuwaʼipa wanee mojujirawaa namaa na wapüshikana jee nümaa wanee wawala sünain anouja. Anashaatasü maʼin waaʼinrüle tü nümakat Pablo namüin na anoujashii chajanakana Colosas. Wekirajaa sünain süpüshi tü nümakat namüin.\\nEEJIRAA PIA SÜMAA TÜ KASA MOJUSÜ SUCHUNTAAKAT PAAʼIN\\n4. Püküja jamüin eeka süpüla sümuloulin watuma tü waʼatapajatkat suchuntashaatale waaʼin waʼluwajiraain wakuwaʼipa.\\n4 Süchikijee nüküjain Pablo namüin na nuwalayuukana süchiki tü kasa anashaatasü naʼatapajakat, müshi nia: «Juuʼulaa jümata suulia süpüshua tü kasa mojusü keejiapüʼükat paala jümüin, tü süchepchiakat atuma jia tü kaainjalaakat, maa aka aʼluwajirawaa akuaippaa sümaa wayuu jierü otta wane jierü nümaa wane toolo, maa aka keeʼireein jaaʼin tü mojusükat, je maa aka kachiiruaa aaʼin washirüü» (Col. 3:5). Eesü süpüla sumojujaain pukuwaʼipa nümaa Jeʼwaa sutuma suchuntashaatain maʼin paaʼin püʼluwajiraain pukuwaʼipa sümaa wanee jierü jee shiale wanee jierü nümaa wanee toolo. Shiasaʼa sünainjee tia, amülouijeerü putuma tü kasa anashaatasü naapüinjatkat Jeʼwaa pümüin. Eeshinka wanee wawala ojuʼitinnakai sutuma naaʼinrüin tü kasa mojusü suchuntaakat naaʼin. Wawalaichijaʼa nia nüchikuaʼa maaʼulu, anuu nünüiki süchiki tü alatakat nümüin: «Süka suchuntashaatain maʼin taaʼin tia, ayaawajaʼaleeshia taya süchikijee neʼe taaʼinrüin tü mojusükat».\\n5. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla eejüin waaʼin suulia tü eekat süpüla amojujeʼerüin wakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa?\\n5 Eesü tü eejashaatainjatkalü oulia waaʼin, suulia joo waaʼinrüin wanee kasa mojuka noʼuluʼu Jeʼwaa. Jamüshiijaʼa na amüraajiraakana, aashajaatüjülinjana süchiki tü nnojotkat süpüla naaʼinrüin maʼaka saaʼin namülejiraakuʼu namüin, natujiraakuʼu namüin otta müsia namüiwaʼakuʼu namüin (Prov. 22:3). Eejüinjatü waaʼin woʼunajaapa sünain aʼyatawaa wattamüin suulia wepia otta eejüinjatü waaʼinya wamüiwaʼale waya sünain aʼyatawaa sümaa wanee jierü jee shiale wanee wawala aʼyataain nümaa wanee toolo (Prov. 2:10-12, 16). Sülatüle pümüin soʼutku tü waküjayütpakat, püküja sünain piʼyataalin nümüin Jeʼwaa, laülaa paaʼin otta soto paaʼin tü alatakat nümüin chi eekai naʼalaajaain suʼupalapünaa jieyuu otta sümüin tü eekat saʼalaajaain suʼupalapünaa tooloyuu. Aaʼinmajiraainjachi maʼin pia mojule paaʼin jee pümüiwaʼale pia, süka jamüin, eein süpüla suchuntaain paaʼin müliain wanee wayuu piiʼiree. Shiasaʼa sutuma suchuntaain maʼin paaʼin tia, oonoojeechi neʼe pia sümaa sünüiki wayuu eekai kemeʼeriain sümaa anachoin sünüiki pümüin. Jalia pia suulia tia. Nnojo paaʼinrüin wanee kasa amülouijeetka atuma tü kasa anasü paʼatapajakat. Achunteeshi pia kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa otta namüin na wawalayuukana (paashajeʼera Salmo 34:18; Proverbios 13:20).\\n6. ¿Kasa jülüjainjatka waaʼin waneeküinjanapa muusika, peliikula otta tü washaittüinjatkat?\\n6 Süpüla nnojoluin suchuntaain waaʼin tü kasa mojusükat, wayouta tü muusika, peliikula otta ashaittaa sünainpünaakat tü amaʼüjirawaakat akuwaʼipa. Sutuma tü muusika, peliikula otta ashaittaa eekat maaʼulu shia sotoka waaʼin tü aainjünapuʼukat suluʼu tü pueulokot Sodoma otta Gomorra (Jud. 7). Nnojoluyaasü mojuin tü amaʼüjiraakalü akuwaʼipa natuma na akumajakana tia muusikakat, peliikula otta ashaittaa. Jalia pia suulia tia. Nnojo paapajaʼayatüin muusika eeka eein, nnojo pünajaʼayatüin peliikula eeka eein jee nnojo püshaittaʼayatüin kasa eeka eein. Nnojorüle eein paaʼin, eesü süpüla motuin paaʼin tü kasa anasü paʼatapajakat (Prov. 4:23).\\nALINJATÜ WAYUU PÜPÜLA OTTA PAAʼINRÜINJATÜ TÜ ANASÜKAT NAPÜLEERUA\\n7. ¿Kasa eeka süpüla sülatüin wamüin namaa na wawalayuukana?\\n7 Talatüshii maʼin waya süka suluʼuin waya tü nupueulosekat Jeʼwaa. Wekirajaa anainrü Nünüiki Jeʼwaa sünain tü outkajawaakat otta akaaliinjiraashii waya namaa na wawalayuukana. Sutuma tia, ayatüsü jülüjain waaʼin tü kasa anasü waʼatapajakat. Eepejeʼe mojujiraale waya namaa na wawalayuukana saaʼujee wanee kasa. Nnojorüle wakumajüin sukuwaʼipa tia mojujirawaakat, üttajiraajeerü neʼe waaʼin (Paashajeʼera 1 Pedro 3:8, 9).\\n8, 9. (1) ¿Jaralüinjatü tü wakuwaʼipakat süpüla wasaʼwatüin tü kasa anasü naapüinjatkat Jeʼwaa wamüin? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla ayatüin paaʼinwajiraain waya namaa na wawalayuukana?\\n8 Amülouijeerü watuma tü kasa anasü naapüinjatkat Jeʼwaa wamüin müleka üttajiraale waaʼin. Süpüla nnojoluin sülatüin tia wamüin, waaʼinrüinjatü tü nümakat Pablo, müshi nia: «Saaʼu nüchooin jia Maleiwa, jia aishiikana nüpüla, sümaa aneekuushin nütüma süpüla jükatannüinjanain suulia jaainjala, anakaja müleka kachiiruale jaaʼin tü nüchekakat jüpüleerua, maa aka kamaneein jia sümüin wayuu süpüshua, maa aka jümüliajüin eekai müliain, maa aka nnojolüin pülayaain jaaʼin suulia wayuu je maa aka nnojolüin juuʼulaain suulia akaaliijaa shia mayaashiije nnojolüin jaaʼa müin jümüin. Jaaʼinra tü anasükat shiʼipajee eekai shiʼrülüin wayumüin jümüin, sümaa motüin jaaʼin saainjala maa aka naaʼin chi Senyotkai motüin naaʼin jaainjala. Müleka aijiraale jia jüpüla, alanaʼaleejeeria maʼi sünain anain shia suulia süpüshua tü kasa anasü jaaʼinrakat, süka paaʼinwajiraajeenain jia sünain anoujaa sütüma. Je talateerü naaʼin chi Maleiwakai sütüma tia» (Col. 3:12-14).\\n9 Aire wapüla na wawalayuukana otta waaʼinrüle kasa anasü napüleerua, moteerü waaʼin naainjala wamüin. Akaʼaya aire wamüin tü naainjakat wanee wawala wamüin, soteesü waaʼin wainmatuairüin mojuin naaʼin na wawalayuukana watuma sükajee wanüiki jee sükajee tü waaʼinrakat. Nalatitpejeʼe na wawalayuukana sooʼopünaa naaʼin tü waainjakat namüin. Talatüsü maʼin waaʼin saaʼu alin waya napüla na wawalayuukana sümaa naaʼinrüin tü kasa anasükat wapüleerua (paashajeʼera Eclesiastés 7:21, 22). Shiapejeʼe talataleein atuma waaʼin tü kasa anasü naaʼinrakat Jesuu, paaʼinwajiraashii nutuma na anoujashii shiimainshiikana (Col. 3:15). Waneeshia neʼe chi Maleiwa waʼwaajakai, wanaawasü tü pütchi waküjakat sümüin wayuu otta wanaawasü tü alatawaikat wamüin. Aijiraale waya, waainjawaire kasa anasü napüleerua na wawalayuukana otta motowaire waaʼin tü naainjalakat wamüin, ayateena paaʼinwain waya otta jülüjeerü waaʼin tü kasa anasü waʼatapajakat.\\n10, 11. (1) ¿Jamüsü mojuka maʼin tü achunjaakat? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoluinjanain kachumüraliin waya?\\n10 Eesü süpüla sümulouin watuma tü kasa anasü waʼatapajakat saaʼu tü achunjaakat. Eejana wayuu namaiwajannuu alatakana amüin tia. Jamüshijaʼa Caín, nuʼuta aaʼinchi chi nimüliakai sutuma nuchumülain nia. Coré, Datán otta Abiram, eʼrüliijaashii wayumüin nümüin Moisés sutuma nachumülain nia. Jee müshia Saúl, nuʼutajachia aaʼin David sutuma nuchumülain nia. Anuujeseʼe sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tia: «Nnojorule juuʼulaain suulia achunjaa je suulia keeʼireein jaaʼin aʼwaajünaa, nnojoleena jia paaʼinwain sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa sütüma tia, je aaʼinreena jia kasa mojusü waneepia» (Sant. 3:16).\\n11 Shiale jülüjain waaʼin alin wapüla na wawalayuukana otta waaʼinrüin kasa anasü napüleerua, nnojoleena waya kachumüraliin. Anuu sünüiki tü Wiwüliakat: «Shiimüinre sünain alin tapüla wayuu, nnojoleerü akulajaain taaʼin sünain kamanewaa namüin, je nnojoleerü achunjain taaʼin» (1 Cor. 13:4). Süpüla nnojoluinjanain kachumüraliin waya, jülüjeesü waaʼin tü jülüjakat naaʼin Jeʼwaa nachiki na wawalayuukana. Jülüjeesü waaʼin wayajiraain neʼe namaa na wawalayuukana. Anuujeseʼe sünüiki tü Wiwüliaka: «Akaajaa müleka eere eekai kojutüin sütüma wayuu waʼaka, talateerü waaʼin wapüshua nümaa» (1 Cor. 12:16-18, 26). Anale nukuwaʼipa wanee wawala, talatüshii waya sutuma tia, nnojoishii waya achunjüin. Jülüjataa waaʼin nukuwaʼipa Jonatán, chi nüchonkai chi aluwataaikai Saúl. Nnojotsü achunjüin naaʼin Jonatán sutuma niain aneekünüin David nutuma Jeʼwaa süpüla aluwatawaa nüchikumüin Saúl. Aishi maʼin David nüpüla Jonatán, aainjüshi nia kasa anasü nüpüleerua, nütütüleʼerüin naaʼin otta nükaaliinjain nia (1 Sam. 23:16-18). Eeshii süpüla washatüin nukuwaʼipa Jonatán.\\nPIʼREERÜ SÜMAA PÜPÜSHI TÜ KASA ANASÜ NAAPÜINJATKAT JEʼWAA JÜMÜIN\\n12. ¿Jarat tü wetsiikulo akaaliinjeenakat waya sümaa wapüshi süpüla weʼrüinjanain tü kasa anasü naapüinjatkat Jeʼwaa wamüin?\\n12 Naaʼinrüle tü sümakat tü Wiwüliakat wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse otta nüchonnii, aleeweena naya, talateena naya otta neʼreerü tü kasa anasü naapüinjatkat Jeʼwaa namüin. Anuu nünüiki Pablo namüin na wayuukana sümaa napüshi: «Jia jieyuu kaʼwayuuseshiikana, saaʼu jünoujainapain nünain chi Senyotkai, anashii müleka jüüjüüle jia waneʼewaʼire jukua namüin juʼwayuuse. Akaʼaya jiakana tooloyuukana, anakaja müleka aire jüpüla juʼwayuuse waneʼewaʼire jukua sümaa nnojoliin jashichin jia namüin. Je jia achooinkana, anakaja müleka joonoole waneepia sümaa sünüiki jii je nünüiki jüshi, süka shiain talatüin atüma naaʼin chi Senyotkai. Otta jia kachooinshiikana, anakaja müleka jikirajüle na jüchooinkana süka anakat akuaippa suulia jashichijüin naya jümüin otta suulia mojujain naaʼin sütüma jünüiki» (Col. 3:18-21). Jaaʼinrüle tü sümakat pütchikat tüü, aneerü maʼin jukuwaʼipa.\\n13. ¿Kasa saaʼinrajatka tü wawala manoujainkat aʼwayuuse süpüla niʼyataweein suʼwayuuse nümüin Jeʼwaa?\\n13 Manoujainre chi puʼwayuusekai nünain Jeʼwaa sümaa mojulaain nia pümüin, ¿shiache anaka püʼülüjaajiraale nümaa sutuma tü naaʼinrakat? ¿Aʼyataajeeiche nia nümüin Jeʼwaa sutuma shiimain tü pümakat nümüin? Eesüjaʼa süpüla nnojoluin shiʼyataweein naaʼin nümüin Jeʼwaa. Eekajasaʼa piiʼiyatüle nujutü nümüin sutuma niain laülaain paaʼu, nnojoleerü eein tü mojujirawaakat chaa pipialuʼu, kojuteechi Jeʼwaa putuma otta eeshi süpüla niʼyataain mapa nümüin Jeʼwaa chi puʼwayuusekai. Eesüjaʼa süpüla jiʼrüin jiakana piamaleʼeya tü kasa anasü naapüinjatkat Jeʼwaa jümüin (paashajeʼera 1 Pedro 3:1, 2).\\n14. ¿Kasa naaʼinrajatka wanee wawala manoujainkai aʼwayuuse mojutule nia sümüin?\\n14 Manoujainre tü puʼwayuusekat nünain Jeʼwaa sümaa mojutuin pia sümüin, ¿shiache anaka püʼülüjüle sümüin süpüla kojutuin pia sümüin? Nnojotsü shiain sukuwaʼipain tia. Tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa shia püshatüin nukuwaʼipa Jesuu otta alin puʼwayuuse püpüla (Éf. 5:23, 24). Jamüshijaʼa Jesuu, nia laülaaka waaʼu waya anoujakana nünain Jeʼwaa, aishii waya nüpüla otta nnojoishi kaashichijaaralin nia wamüin (Luc. 9:46-48). Püshatüle nukuwaʼipa Jesuu, eesüjaʼa süpüla shiʼyataweejeerüin saaʼin puʼwayuuse nümüin Jeʼwaa.\\n15. ¿Kasa naaʼinrajatka wanee wawala süpüla niiʼiyatüin sümüin nuʼwayuuse alin shia nüpüla?\\n15 Anuu nünüiki Jeʼwaa namüin na wawalayuu kaʼwayuusekana: «Jiakana tooloyuukana, anakaja müleka aire jüpüla juʼwayuuse waneʼewaʼire jukua sümaa nnojoliin jashichin jia namüin» (Col. 3:19). Chi wawala aikai apüla nuʼwayuuse, niiʼiyatüin sujutü sümüin sükajee naapajüin sünüiki süküjapa wanee kasa nümüin otta nüküjain sümüin kojutuin nümüin tü sümakat (1 Ped. 3:7). Jaʼitairü nnojoluin naaʼinrüin waneepia tü sümakat nuʼwayuuse nümüin, aneerü maʼin süneekia wanee kasa nutuma naapajüle tü sümakat süchiki wanee kasa (Prov. 15:22). Chi wayuu aikai apüla nuʼwayuuse, nnojotsü nüpüleeruaain saaʼin süpüla kojutuinjachin nia sümüin, kojutushi nia sümüin süka alin shia nüpüla. Aire nüpüla wanee wawala tü nuʼwayuusekat otta na nüchonniikana, talateena maʼin naya sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa otta neʼreerü tü kasa anasü naapüinjatkat Jeʼwaa namüin.\\n¿Kasa paaʼinrajatka süpüla püsaʼwatüin sümaa püpüshi tü kasa anasü jaʼatapajakat? (Paashajeʼera tü pütchikat 13 sünainmüin 15).\\nJIMAʼALII, AYATAʼAYA KACHIIRUAIN JAAʼIN TÜ KASA ANASÜ JAʼATAPAJAKAT\\n16, 17. Jimaʼaire pia, ¿kasa paaʼinrajatka süpüla nnojoluinjatüin mojuin pümüin nüchiaaya püshi sümaa püi?\\n16 Jimaʼaire pia, eesüjaʼa mojule paaʼin süka nnojoluin niyaawatüin saaʼu püshi sümaa püi tü alatakat pümüin jee wainmain tü kasa napülajakat puulia. Eesüjaʼa süpüla shiyüülajaain paaʼin suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa sünainjee tia. Jülüjeepajaʼa paaʼin tüü: pükatalaale nuulia Jeʼwaa nnojoleerü eein wanee wayuu aika apüla pia maʼaka alin pia nüpüla püshi, püi otta na wawalayuu paʼaleewainkana.\\n17 Choʼujaasü nüchiaawalin pia püshi sümaa püi. Nnojorüle naaʼinrüin tia, nnojoishijaʼa mmata jülüjain pia naaʼin, ¿aashimüin? (Heb. 12:8). Süka nüleʼeruʼuin tü kaainjalakat chi püshikai sümaa tü piikat, mojuwaisü pümüin sukuwaʼipa nachiaaya. Nnojotpejeʼe anain jülüjale paaʼin tia, shia anaka aluʼu piyaawatüle saaʼu jamüin nachiaaka pia. Nnojo jashichijaain pia namüin, püchechera paaʼin suulia jashiee. Anuu sünüiki tü Wiwüliakat: «Chi wayuu eekai nütüjain, niyaawajaa aaʼu nünüiki otta nüchecherüin naaʼin süka niyaawatüin saaʼu tü nukuwaʼipainjatkat» (Prov. 17:27, TNM). Püchajaa sukuwaʼipa süpüla laülaainjatüin paaʼin, nnojoluinjatüin mojuin pümüin püchiaanüin otta nnojoluinjatüin jülüjain paaʼin jamüin sukuwaʼipa püchiaaya (Prov. 1:8). Soto paaʼin anashaatain maʼin pia süka nunoujain püshi sümaa püi nünain Jeʼwaa. Nakaaliinjeein pia süpüla katüinjatüin poʼu süpüla kaʼika süpüshuaʼa.\\n18. ¿Jamüsü ayatüinjatka kachiiruain paaʼin tü kasa anasü naapeekat Jeʼwaa pümüin?\\n18 Anashaatasü maʼin tü kasa waʼatapajakat: eeshii na oʼunajanakana chaa iipünaamüin otta eeshii na katüinjanakana oʼu yaa Mmapaʼa paʼaraiisüpa shia. Shiimainshaata shikeraajeerüin tia süka niain aküjain shia chi Kakumalakai tü kasakat süpüshuaʼa. Anuu nünüiki: «[Eʼraajüneechi] maʼin Jeʼwaa sainküin mmakat süpüshuaʼa maʼaka piratüin maʼin wüin tü palaakat» (Isa. 11:9, TNM). Soʼu tia, ekirajüneena nutuma Maleiwa napüshuaʼa na wayuu kepiainjanakana yaa Mmapaʼa. Anasü kachiiruale maʼin waaʼin tia. Soto paaʼin waneepia tü kasa anasü naapeekat Jeʼwaa pümüin otta nnojo amülouilin tia putuma saaʼujee kasa eeka eein.\\nTü kasa anasü waʼatapajakat shia katüinjatüin woʼu waneepia otta aleewainjanain waya nümaa Jeʼwaa süpüla kaʼika süpüshuaʼa. Jülüjale waaʼin tia waneepia, nnojoleerü jülüjain waaʼin wanee kasa naatajatü suulia otta nnojoleerü kachiiruain waaʼin tü kasa mojusü suchuntaakat waaʼin.","num_words":3663,"character_repetition_ratio":0.071,"word_repetition_ratio":0.017,"special_characters_ratio":0.198,"stopwords_ratio":0.003,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":11199.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Na weeʼiyatüinjanakana amüin ojutü | Ekirajaaya\\nNa weeʼiyatüinjanakana amüin ojutü\\nKanoula waya jee waneeka tü anakat süpüla waaʼinrüin\\nPiʼyataa nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa paaʼin\\n¿Jülüjüsü paaʼin tü kasa ashajünakat sümaiwa paala?\\nLIFE STORY Anasü takuwaʼipa sutuma namaain taya na wayuu kekiikana maʼin\\nWanee anüliee sünainka wanee amüchi kakaliairü maʼin\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Maatsoʼu 2017\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Alijunaiki Aucano Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Biak Bislama Cakchiquel occidental Camboyano Chin haka Chokue Chol Chopi Chuabo Criollo de las Seychelles Criollo mauriciano Dehu Endáu Francés Garífuna Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Italiano Javanés Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kimbundu Kisi Krío Lao Lhukonzo Lomue Macua Maltés Mam Mapudungún Mazateco de Huautla Mixe Mizo Navajo Ngäbere (o guaymí) Nias Niueano Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Romaní de Macedonia Romaní de Macedonia (alfabeto cirílico) Romaní del sur de Grecia Runyankore Rutoro Saramacano Sena Sundanés Tahitiano Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tseltal Uigur (alfabeto cirílico) Umbundú Urdu Uruund Wallisiano Wayuunaiki Xitshwa Ñemba\\n«Anashi waʼwaajüle chi joyotakai saaʼu tü einaseekat ooʼulaka chi Anneetchonkai, süka nalanaʼaleeinya maʼi sünain pülashiin naya. Kojutüinjana naya waneepia watüma süpüla kaʼikat süpüshua» (ALAT. MAP. 5:13).\\nJAYEECHI: 9, 108\\n¿Jamüshi kojutüinjachika watuma Jeʼwaa nümaa Jesuu?\\n¿Jaralii na wayuu kojutüinjanakana watuma? ¿Jamüshii kojutüinjanaka naya watuma?\\n¿Kasa anasü weʼreetka kojutüle wayuu watuma?\\n1. (1) ¿Jamüshii eeka wayuu kojutükana atumawaa? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?\\n¿KASA waaʼinraka kojutüle wamüin wanee wayuu? Kapülainshi nia wamüin. Naya eeʼiyatünawaika amüin ojutü na wayuu aaʼinrakana wanee kasa kojutüka atuma naya jee na anakana maʼin aʼyataain otta na kapülainkana sümüin wayuu. Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü anain jaraliinjanain weeʼiyatüin amüin ojutü otta jamüinjatüin sukuwaʼipa tia watuma.\\n2, 3. (1) ¿Jamüsü kojutüinjachika Jeʼwaa wamüin? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat). (2) ¿Jarai chi Anneetchon aküjünakai achiki suluʼu Alateetkat Mapeena 5:13? ¿Jamüshi kojutüinjachika wamüin Jesuu?\\n2 Saashin Alateetkat Mapeena 5:13, weeʼiyatüinjatü nujutü nümüin «chi joyotakai saaʼu tü einaseekat ooʼulaka chi Anneetchonkai». «Chi joyotakai saaʼu tü einaseekat» nia Jeʼwaa. Suluʼu Alateetkat Mapeena kapiitulo 4, naküjüin waneeinnua meʼrujusalii wanee kasa waʼwaajüinjachika aaʼujee Jeʼwaa, «chi matüjainkai ouktaa». Müshii naya: «Maleiwakalee, waʼwaajüin pia süka piainjaʼa neʼe piakai aluwataain waaʼu. Alanaʼaleeshia maʼi pia sünain anain [jee sünain kojutüin, TNM] je sünain pülashin, süka piainjaʼa kakumalain kasakat süpüshua suluʼu tü püchekakat paaʼinyaka. Je ayatsüjaʼa shia waneepia maaʼulu yaa süka alejatüinjaʼa shia pütüma» (Alat. Map. 4:9-11).\\n3 Chi Anneetchon aküjünakai achiki suluʼu Alateetkat Mapeena 5:13 nia Jesuu. Wayaawatüin tia sükajee nümünüin: «Iseeichi chi wayuu aneekünakai nütüma Maleiwa süpüla nuʼutünajachin aaʼin süpüla nülaʼajaainjatüin saainjala wayuu, maa akaapü��ü tü anneerü oʼutünapüʼükat aaʼin» (Juan 1:29). Nnojoishi eein wanee aluwataai maʼaka naaʼin Jesuu aapajiraakai nikii süka naaʼin nümüiwaʼa naaʼu na nuluwataakana aaʼu. Makalaka kojutüinjachin nia watuma. Kojutüinjachi watuma Jesuu süka niain alanaʼaleein «sünain anain noulia na aluwataashiikana napüshuaʼa» (1 Tim. 6:14-16, TNM). Eesü süpüla müin pünüiki maʼaka naaʼin na wainmakana meʼrujusalii chakana iipünaa, anuu neeʼirain: «Anneetchonkalee, pia oʼutinnakai aaʼin, alanaʼaleeshijaʼa maʼi pia sünain anain [jee sünain kojutüin, TNM]. Waʼwaajakalaka maʼi pia, süka kekiin maʼi pia, pülashin maʼi pia, washirüinya maʼi pia nütüma Maleiwa» (Alat. Map. 5:12).\\n4. ¿Kasa aapüneetka wamüin kojutüle watuma Jeʼwaa nümaa Jesuu?\\n4 Saashin Juan 5:22, 23, eʼitaanüshi Jesuu nutuma Jeʼwaa süpüla kasalajanainjatüin nutuma saainjala wayuu süpüshuaʼa, müsüjeseʼe weeʼiyatüinjatüin nujutü nümüin. Kojutüle wamüin nia, kojutüshi wamüin Jeʼwaʼaya. Mülejeʼe shia watuma, kateerü woʼu waneepia (paashajeʼera Salmo 2:11, 12).\\n5. ¿Jamüshii kojutüinjanaka wamüin na wayuukana?\\n5 Akumajünüshii waya nutuma Jeʼwaa sünain müin aka waya nukuwaʼipa (Gén. 1:27). Sünainjee tia, eesü süpüla süshatüin nukuwaʼipa Maleiwa wayuu maʼleekalia. Jamüshiijaʼa waya, eeshii süpüla aipüraliin waya wayuu, kamaneein waya sümaa wamülialaain saalin wayuu. Akumajünüshii joo wayayaa sümaa wayaawatüin saaʼu kasain anain otta kasain mojuin, tü lotokat jee tü nnojotkat lotuin, tü anakat süpüla waaʼinrüin ooʼulaka tü mojukat süpüla waaʼinrüin (Roma 2:14, 15). Wacheküin tü keisalaakat otta tü anajirawaakat, anasü tia, süka keisalain jee kapülain nümüin tü anajirawaakat chi Wamaleiwasekai. Napüshuaʼa na wayuukana akumajünüshii naya sünain müin aka nukuwaʼipa Maleiwa, makalaka kojutüinjanain naya wamüin (Sal. 8:5).\\nJALIA SÜLANAʼALAAYAI PUTUMA SUJUTÜ WAYUU\\n6, 7. ¿Jamüsü naataka wakuwaʼipa noulia na wanee wayuukana weeʼiyatapa sujutü wayuu?\\n6 Shiimain kojutüinjanain wamüin na wayuukana, tü choʼujaakat shia wayaawatüin saaʼu jaraliinjanain na kojutüinjanakana wamüin otta jamüinjatüin sukuwaʼipa watuma. Kapüleesü ayaawataa saaʼu tia süka wainmain na wayuu nnojoliikana lotuin akuwaʼipa. Eeshii nala eekai noʼunüin süchiirua nakuwaʼipa na wayuukana, müshii aka saaʼin namaleiwase natuma. Nnojoishii kojutüin neʼe naya namüin, alanaʼaleesia nojutü natuma. Jülüjüshii naaʼin na poliitikokana, na shikiipuʼukana iküleesia, na ayoujiraaliikana, na aʼyataakana sünain peliikula otta waneeinnua wayuu eʼnnaajünaka maʼin süpüla nashatüinjatüin naʼanaaya jee nakuwaʼipa.\\n7 Watüjaa aaʼu wayakana anoujashii shiimainkana mojuin kojutüleere watuma na wayuukana sümaa müin aka saaʼin wamaleiwase wamüin. Naʼakajee napüshuaʼa na wayuukana niaʼala neʼe Jesuu anaka maʼin süpüla ashatünaa akuwaʼipa (1 Ped. 2:21). Choʼujaasü anajiraainjanain waya nümaa Maleiwa süka kaainjalain waya wapüshuaʼa nuulia (Roma 3:23). Nnojoishii waʼwaajüinjanain na wayuukana. Sülanaʼleere nojutü na wayuukana watuma, mojeerü naaʼin Jeʼwaa.\\n8, 9. (1) ¿Jamüsü wakuwaʼipa namüin na sülaülashiikana mma? (2) ¿Kasa tü nnojotkat woonooin amaa?\\n8 Eeshii na wayuu kojutüinjanakana wamüin sutuma tü aʼyatawaa aapünakat namüin, maʼaka naaʼin na sülaülashiikana mma otta na aʼyataakana namaa. Eesü tü anakalü apüla tü naʼyataainkat, jülüjata waaʼin tü naainjakat süpüla waraittüin waya süka anakalü akuwaʼipa otta süpüla eein jimataa aaʼin suluʼu woumain. Naashin Pablo, kojutüinjana wamüin na sülaülashiikana mma. Jee müshi niaya: «Okotchajitshii neerü süpüla tü kasa cheʼojaakat suluʼu tü mmakat. Anakaja nnojoliire jaʼalijiraain suulia awalaajaa tia namüin [...]. Je anakaja müleka jiiʼiyatüle nojut namüin, süka nüchepchiain naya Maleiwa süpüla akaaliijaa wayuu» (Roma 13:1, 6, 7).\\n9 Wayakana aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa, wachajaain sukuwaʼipa süpüla weeʼiyatüin nojutü na sülaülashiikana mma. Naatawaipejeʼe tü nachuntakat na sülaülashiikana mma suluʼu tü mma naluwataakalü aaʼu. Jaʼitainna jalain kepiain waya, ayatüshiʼiya waya oonooin namaa süka shiain naaʼinrüin tü naʼyataainkat. Aluʼujasaʼa naluwataale waya sünain aaʼinraa wanee kasa nnojotka anain noʼuluʼu Maleiwa, nnojoishii waya oonooinjanain namaa. Waaʼinrüle tia, nia weeʼiyataka amüin ojutü Jeʼwaa otta nia woonooka amaa suulialeʼeya wayuu (paashajeʼera 1 Pedro 2:13-17).\\n10. ¿Jamüsü anaka ashataa nakuwaʼipa na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa sümaiwa?\\n10 Eeshii süpüla watüjüin nanainjee na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa sümaiwa, kojutüshii namüin na sülaülashiikana mma jee na aʼyataakana neʼipajee. Noʼutku naya wayuukana nia José sümaa María. Soʼu wanee kaʼi, oʼunüshii naya Belénmüin süpüla nayaawajünüin natuma na aluwataakana saaʼu Roma süka natüjaweein saaʼu jeʼrain maʼin wayuu kepiakana suluʼu tü noumainkat. Jee müsia María, oʼunüsü «sümaa jakütüin maʼi shia» (Luc. 2:1-5). Wanee anoujashi anakai süpüla ashatünaa akuwaʼipa nia Pablo. Wanaa sümaa nüliʼrajünüin sünain wanee kasa mojusü, asouktüshi nia naaʼujiraa nümüin chi aluwataaikai Herodes Agripa jee nümüin Festo, chi sülaülajanakai tü mmakat Judea. Soʼu tia, niiʼiyatüin Pablo nojutü naya wayuukana (Aluw. 25:1-12; 26:1-3).\\n11, 12. (1) ¿Jamüsü nnojoluinjatka sülanaʼaleein watuma nojutü na shikiipüʼükana iküleesia? (2) ¿Kasa eeka sünainjee niiʼiyatüin wanee wawala nujutü wanee aʼyataai neʼipajee na sülaülashiikana mma chaa Austria?\\n11 ¿Alanaʼaleeinjatche watuma nojutü na shikiipüʼükana iküleesia? Nnojo. Wanaawainjatü nojutü watuma sümaa sujutü wayuu süpüshuaʼa. Mojushaatasü sülanaʼaleere nojutü watuma. ¿Jamüsü mojuka tia? Shia süka nnojoluin nekirajüin sünain tü shiimainkat nüchiki Maleiwa jee süchiki tü Wiwüliakat. Nüküjüin Jesuu mojuin maʼin tü naaʼinrakat na shikiipüʼükana iküleesia otta piama oʼupünaachii naya naashin (Mat. 23:23, 24). Nnojotpejeʼe mojuin kojutüle watuma na aʼyataakana neʼipajee na sülaülashiikana mma. Waaʼinrüle tia, eeshii süpüla nakaaliinjain waya mapa.\\n12 Eejachinka wanee aʼyataai neʼipajee na sülaülashiikana mma chaa Austria, Heinrich Gleissner nünülia, abogado nia. Apüreesajinnüshi nia natuma na kanüliakana nazis suʼunnaa Segunda Guerra Mundial. Shiasaʼa suluʼu tü türein aluwataanakalü aluʼu nia eemüinjachire niʼyateʼennüin maʼin, eejachi wanee wawala chejeʼewai Austria, Leopold Engleitner nünülia. Nüküjaka chi wawalakai nümüin chia wayuukai süchiki tü nunoujakalü anain, suʼunnaa nüküjüin tia, niiʼiyatüin nujutü chia wayuukai. Jee müsia, jülüjasü naaʼin Gleissner nünüiki chi wawalakai. Shiasaʼa mapa, sajaʼttapa tü atkawaakat, kojuyatua nakaaliinjünüin na wawalayuukana chaa Austria nutuma Gleissner. Eesüjaʼa pütüjaale saaʼu süchiki waneeirua kasa anasü neʼrüitka na wawalayuukana sünainjee kojutüin natuma na aʼyataakana neʼipajee na sülaülashiikana mma.\\nWEEʼIYATA SUJUTÜ WAYUU SÜMÜIN\\n13. ¿Jaralii kojutüinjanaka maʼin wamüin? ¿Jamüsü waaʼinrajatka tia?\\n13 Kojutüinjana watuma napüshuaʼa na wawalayuukana. Kojutüinjana maʼin wamüin na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat, chi wawala alapalaakai waaʼu, na laülaashii jülüjakana aaʼin tü aʼyatawaakat suluʼu Weteet jee na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjüliikana Pütchi sainküin Mma (paashajeʼera 1 Timoteo 5:17, TNM). Napüshuaʼa naya wawalayuukana jülüjashii naaʼin na wayuu suluʼukana nupueulose Maleiwa otta müsia saashin tü Wiwüliakat, nüsülajala naya Maleiwa wamüin (Éf. 4:8, TNM). Sutuma tia, kojutüinjana naya wamüin jaʼitairü naatain noumain, koleejiapuʼule naya namaiwa, nnojoliire koleejiain naya, jaʼitainna kapülain naya sümüin wayuu jee mapülainre naya, kanneetsere jee manneetsere naya. Anasü maʼin washatüle nakuwaʼipa na nikirajüinkana Jesuu. Kojutüshii namüin na laülaakana napüleerua sünain anoujaa, müinjatü watuma wayakana maaʼulu. Nnojotpejeʼe alanaʼaleeinjatüin nojutü watuma, nnojoishii müinjanain naya watuma maʼaka naaʼin na aapieekana jee maʼaka naaʼin wanee wayuu pülashaatashi. Kojutüshii naya wamüin süka naʼyataain maʼin nümüin Jeʼwaa jee sutuma nnojoluin yaletüin naaʼin (paashajeʼera 2 Corinto 1:24; Alateetkat Mapeena 19:10).\\n14, 15. ¿Jamüsü naatajatka nakuwaʼipa na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat noulia na shikiipüʼükana tü iküleesiakalüirua?\\n14 Na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat, nnojotsü yaletüin naaʼin. Nnojotsü keeʼireein naaʼin müinjanain naya watuma maʼaka naaʼin na wayuu ojuʼitakana suluʼu telewisoot. Naatajatshaana nakuwaʼipa noulia na shikiipüʼükana iküleesia. Jee müsia, nnojoishii naya müin aka naaʼin na fariseokana jee na saduceokana. Anuu nünüiki Jesuu nachiki naya makana: «Yaletayaasü naaʼin suʼupala wayuu. Keejiasü namüin joyotoo suluʼu neinase na jülaülayuukana sünain wane ekawaa je suluʼu tü ekirajüleekat, je kojuteeshi naya sütüma wayuu chaa metkaaraluʼu» (Mat. 23:6, 7).\\nNnojorüle yaletüin naaʼin na laülaashiikana otta noonoole sümaa nünüiki Jesuu, aijeena naya napüla na wawalayuukana jee kojuteena naya natuma\\n15 Oonooshii na laülaashiikana sümaa tü nümakat Jesuu, müshi nia: «Süka waneeshin neʼe chi Jüsenyotsekai, anakaja müleka nnojorule keeʼireein jaaʼin ‹Laülaashikalee› jümüneein. Pawalaawashii jia jüpüshua, nnojotsü jaralüin alataʼatalüin ajut. Je anakaja müleka nnojorule ‹Taataa› jümüin sümüin wayuu yaa saaʼu mmakat, süka jamüin, waneeshin neʼe chi Jüshikai chakai iipünaa. Je anakaja müleka nnojorule jücheküin ‹Ekirajüikalee› jümünüin, süka jamüin, waneeshin neʼe chi Ekirajüikai jia, tayakai chi Cristo Nüneekajalakai Maleiwa. Chi wayuu eekai nücheküin süpüleerua laülaain jaʼaka, acheküshi niʼyataain jümaa jüpüshua. Chi eekai yaletayaain nukuaippa suʼupala wayuu, nnojoleechi kasajachin nümüin Maleiwa. Aluʼusa chi eekai nnojolüin yaletayaain naaʼin, kojuteechi nütüma» (Mat. 23:8-12). Nnojorüle yaletüin naaʼin na laülaashiikana otta noonoole sümaa nünüiki Jesuu, aijeena naya napüla na wawalayuukana jee kojuteena naya natuma.\\nNnojorüle yaletüin naaʼin na laülaashiikana, aijeena naya napüla na wawalayuukana otta kojuteena naya namüin. (Paashajeʼera tü pütchikat 13 sünainmüin 15).\\n16. ¿Jamüshii waʼyataainjanaka maʼin süchiirua eeʼiyataa sujutü wayuu sümüin?\\n16 Eeshiijaʼa kakalieenale waya süpüla watüjüin eeʼiyataa sujutü wayuu sümüin. Majanainka na anoujashii namaiwajanakana (Aluw. 10:22-26; 3 Juan 9, 10). Anapejeʼe waʼyataale süchiirua tia. Kojutüinjana wamüin na wayuukana maʼaka nuluwataain waya Jeʼwaa, waaʼinrüle tia wainma maʼin kasa anasü weʼreetka.\\nEʼREENA WAYA KASA ANASÜ KOJUTÜLE WAYUU WATUMA\\n17. ¿Kaseerü weʼraka kojutüle watuma wanee wayuu eekai laülaain saaʼu wanee kasa?\\n17 Kojutüle wamüin na wayuu laülaakana saaʼu wanee kasa eere kepiain waya, eeshiijaʼa süpüla nakaaliinjain waya süpüla nnojoluin wooʼuleʼennüin suulia aküjaa pütchi. Eesüjaʼa aneerüle nanüiki süchiki waküjüin pütchi. Shiaʼaya alataka tia chaa Alemania sümaiwa. Eejatü wanee wawala Birgit sünülia, pürekutsoot shia. Oʼunüsü shia sünain tü grado aainjünakat kettaapa koleejiaa sutuma tü süchonkat. Naküjüin na profesootkana sümüin, talatüin maʼin naya sutuma nekirajüin wanee jintut aküjüt pütchi nüchiki Jeʼwaa. Naashin nayakana, anashaatasü maʼin tü koleejiaakat sutuma eejatüin tia jintutkat. Anuujeseʼe sünüiki Birgit namüin: «Wekirajüin na wachonniikana süpüla naaʼinrüin tü nuluwataakalü anain Maleiwa maʼaka saaʼin kojutüinjanain na profesootkana natuma». Mapüleesüje ekirajaa saashin wanee profesoot müleka mülejeʼe napüshuaʼa na tepichikana maʼaka naaʼin na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Sutuma anain maʼin nakuwaʼipa na tepichi aküjüliikana pütchi, eesü wanee profesora oʼunaka sünain wanee outkajawaa miyoʼu maʼaka jeʼra semaana süchikijee tia.\\n18, 19. ¿Kasa soteetka waaʼin weeʼiyatüinjatpa nojutü na laülaashiikana namüin?\\n18 Tü pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat, sükaaliinjeena waya süpüla watüjaain saaʼu jamüinjatüin sukuwaʼipa watuma süpüla weeʼiyatüin nojutü na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat (paashajeʼera Hebreokana 13:7, 17). Eesü süpüla anain wanüiki namüin saaʼu naʼyataain maʼin nümüin Jeʼwaa. Woonoole sümaa tü namakat wamüin, talateerü naaʼin sünain aaʼinraa tü naʼyataainkat suluʼu tü outkajaaleekat. Saashin tü Wiwüliakat, washatüinjatü sukuwaʼipa nanoula. Nnojotpejeʼe shiainjatüin washatüin tü naʼanaayakat, nanüikipala jee sukuwaʼipa nekirajia. Waaʼinrüle tia, meerü woushikajaakai aaʼin süchiirua nakuwaʼipa suulia nukuwaʼipa Jesuu. Nnojo motuin waaʼin naleʼeruʼuin tü kaainjalaakat na laülaashiikana maʼaka waaʼin wayakana.\\n19 Kojutüinjana wamüin na laülaashiikana, nnojotpejeʼe alanaʼaleeinjatüin nojutü watuma maʼaka tü aainjünakat naka na wayuu ojuʼitakana suluʼupünaa telewisoot. Waaʼinrüle tia, nnojoleerü yaletajaain naaʼin otta nnojoleerü jülüjain naaʼin nayain alanaʼaleein sünain kojutüin noulialeʼeya na waneeinnua. Jee müsia nnojoleerü jülüjain naaʼin matüjüin naya oʼtchejawaa sümaa wanee kasa.\\n20. ¿Kasa anasü weʼreetka kojutüle wayuu watuma?\\n20 Kojutüle wayuu watuma, nnojoleerü jülüjain waaʼin wakuwaʼipa neʼe wamüiwaʼa otta nnojoleerü yaletajaain waaʼin shiiʼiyatünapa wojutü wamüin. Akaʼaya waya, nnojoleena akatalaain waya nuulia Jeʼwaa naaʼinrüle wanee kasa mojusü wanee wawala eekai kojutüin maʼin wamüin. Weeʼiyatüle sujutü wayuu sümüin, paaʼinwaweena waya sümaa nupueulose Jeʼwaa. Tü nupueulosekat Jeʼwaa, nnojotsü alanaʼaleein sujutü wayuu sutuma, jaʼitaichi niale wanee aküjüi pütchi jee niale wanee manoujainsai.\\n21. ¿Kasa wayuu tü anaʼleekat sünainjee weeʼiyatüin sujutü wayuu sümüin?\\n21 Anasü maʼin eeʼiyataa sujutü wayuu sümüin süka talatüin naaʼin Maleiwa watuma. Oonooshii waya nümaa Jeʼwaa waaʼinrüle tia otta waneepieena waya nümaa. Jee müsia, eeshi süpüla nusouktüin Jeʼwaa nümüin Satanaa. Naashin Satanaa, nnojoishi eein wanee wayuu eekai waneepiain nümaa Jeʼwaa (Prov. 27:11). Wainma wayuu nnojoliika atüjaain saaʼu tü naaʼinrajatkat süpüla neeʼiyatüin sujutü wayuu. Aluʼujasaʼa wayakana, talatüshii maʼin waya süka nikirajüin waya Jeʼwaa sünain jamüinjatüin sukuwaʼipa süpüla weeʼiyatüin sujutü wayuu sümüin.\\nWeeʼiyatüin nojutü na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat kojutüle wamüin tü eʼitaanakalü apüla naya otta woonoole sümaa tü namakat wamüin. Wanee kasa waaʼinrajatka shia anain wanüiki namüin saaʼu naʼyataain maʼin nümüin Jeʼwaa. Eejüinjatpejeʼe waaʼin suulia wanaawain nojutü watuma nümaa Jeʼwaa otta Jesuu.\\nKapülainshi wanee wayuu amüinyüü saaʼu laülaain nia, saaʼu nukuwaʼipa, nuwashirüin, saaʼu tü niʼyataainkat suluʼu tü outkajaaleekat jee saaʼujee kakaliaichin nia woutiisain. Kojutüinjanapejeʼe wamüin napüshuaʼa na wawalayuukana.\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Maatsoʼu 2017","num_words":4177,"character_repetition_ratio":0.061,"word_repetition_ratio":0.026,"special_characters_ratio":0.194,"stopwords_ratio":0.011,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10061.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Nnojotsü taya oukteein | Aʼwanajaasü sukuwaʼipa wanee wayuu kachonsü\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bashkir Batako karo Batako toba Baulé Becol Bengalí Biak Birmano Bislama Búlgaro Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitumbuka Chiyao Chokue Chuvash Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Dangme Danés Dehu Efik Embunda Endebele Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Fon Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Gujarati Gun Hausa Hebreo Hiligaynon Hindi Hiri motu Hmong (blanco) Holandés Húngaro Ibanag Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Javanés Kabiye Kannada Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisonge Kurdo Kurdo kurmanyí del Cáucaso Kwangalí Kwanyama Letón Lingala Lituano Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Malayo Malayálam Malgache Maltés Mam Mambue-Lungu Mapudungún Maratí Maya Mizo Mongol Nepalés Nias Niueano Noruego Nyaneka Náhuatl del norte de Puebla Oromo Osético Otetela Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Pidgin de las islas Salomón Polaco Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Quichua de Imbabura Rumano Ruso Samoano Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Sesoto de Sudáfrica Setsuana Shona Sidama Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tamil Telugu Tetun Dili Tigriña Tivo Tojolabal Tok pisin Tongano Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Twi Tártaro Ucraniano Uhobo Umbundú Urdu Uruund Vendal Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zandé Zulú Árabe Ñanya Ñemba\\nSüküjala Yvonne Quarrie\\nJUYA JEMEIKA OʼU SHIA: 1964\\nTÜ SAAʼINRAPUʼUKAT: KACHONSÜ SÜMAA JINTULUIN SHIA OTTA MALAÜLEʼERÜINSAT SAAʼIN\\nChajatü taya joʼuuin Paddington (Inglaterra), wainma maʼin wayuu suluʼu tia mmakat. Kepiapuʼusü taya sümaa maama otta apünüinsü tawalayuu. Eeshi wamaale chi washikai jee eeshi machikipünaale nia sutuma tü awariantakat, asüishaana maʼin.\\nJintuluiwaʼaya taya, shikirajüin taya maama sünain oʼuraajaa aipaʼawai. Eejatü wanee Wiwülia joʼuuchon tamaʼana, kaluʼusü tü salmokalüirua otta teeʼirajapuʼuin shia. Soʼu wanee kaʼi, taashajeʼerüin suluʼu wanee karaloukta wanee pütchi makat mayaa: «Eejeerü wanee kaʼi eere nnojoleerüin süchijiraain wayuu». Sutuma jülüjain taaʼin tia pütchikat, jiwaʼatüsü taaʼin saʼwai, nnojotsü atunkeein taya. Jülüjasü taaʼin waneepia jameerüin takuwaʼipa watta kaʼi. «¿Aleinjanache waya suluʼu müin wakuwaʼipa? ¿Kasapülajatche kataka toʼu?», mapuʼusü taya. Nnojotsü taya oukteein.\\nShiasaʼa mapa, tatüjawee aaʼu tü sünainpünaakat ouutsü. Tachajaaka sukuwaʼipa süpüla yootuin taya sümaa tü ouktüsükalüirua; chapuʼusü taya amuuyuupaʼa namaa na takonpanyeetsekana sünain koleejia otta anajapuʼushii waya peliikula yolujaamaajatü. Mayaapejeʼe mmoluin taya seema tia, kamalainpuʼusü tamüin.\\nPoloopa juya taya, amojujaasü takuwaʼipa. Kiʼrasü taya sünain akaijaa yüi. Mapa, akaijüsü taya mariwaana. Asaasü taya yootshi wanaa sümaa 11 touyase. Mayaainjeʼe mejeʼejülüin shia tamüin, kamalainpuʼusü tamüin tepeʼrüin. Kamalainpuʼusü tamüin aapajaa muusika otta ayonnajaa. Aʼluwataapuʼusü taya tepialuʼujee süpüla toʼunüin sünain miʼiraa otta aleʼejüsü taya wattachon ojuunaa. Nnojotpuʼusü taya oʼunüin koleejialuʼu sutuma tatunkeein maʼin. Shiasaʼa toʼunule, asawaisü taya sujutaapa wanee clase.\\nTalüʼütpa süpüla tajaʼttirüin tü koleejiaakat, mojusü tü tanootainkat. Jashichika maama tamüin sutuma mojuin maʼin tü takuwaʼipakat. Aʼülüjiraashii waya suluʼujee tia, toʼunaka tepialuʼujee. Kepiasü taya nümaa Tony, chi tamüraajüinkai. Niapuʼushi wanee rastafari. Kaʼruwaraipuʼushi nia, oikkaapuʼushi nia droga otta eʼnnaajünapuʼushi sünain mojulaain. Kachonsü taya wanaa sümaa 16 touyase.\\nSUNOUKTEʼERÜIN TAKUWAʼIPA TÜ WIWÜLIAKAT\\nChajana teʼraajüin na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa suluʼu wanee piichi napülajatka na jieyuu epijakana nachonnii namüiwaʼa. Chajatü taya kepiain nümaa chi tachonchonkai sutuma tü gobiernokot. Chaʼwaisü piamasü jieyuu aküjülii pütchi nüchiki Jeʼwaa sünain ekirajaa waneeinnua jieyuu chajanakana kepiain. Arütkaasü taya eejanale nekirajüin na jieyuukana, taaʼinrüin tia shiiʼiree tamüin namüin alawaain tü namakat. Naküjaka tamüin süka tü Wiwüliakat süpüshuaʼa tü tasakitkalü anain naya. Kamaneeshii naya tamüin sünain aküjaa otta mapüleesat nanüiki. Kamalainsü tamüin tü nakuwaʼipakat. Müsüjeseʼe tekirajaain sünain tü Wiwüliakat namaa.\\nTekirajaa anainrü wanee kasa suluʼujee tü Wiwüliakat anoukteʼeraka takuwaʼipa. Jintuluiwaʼaya taya, mmotsü taya seema ouktaa. Tekirajaaka sünain tü nümakat Jesuu süchiki nasoʼiraainjanain aaʼin na ouktüshiikana (Juan 5:28, 29). Tekirajaa anainrü jülüjain taya naaʼin Maleiwa (1 Pedro 5:7). Antüsü suluʼu taaʼin tü sümakat Jeremías 29:11: «Tatüjaa aaʼu tü taainjüinjatkat jüpüleerua, nnojoleena jia müliain aaʼin. Taapeerü wanee anaa jümüin otta aneerü jukuwaʼipa tatuma watta kaʼi». Teʼitaain taaʼin sünain eein süpüla katüin toʼu waneepia suluʼu tü Paʼaraiisükat yaa Mmapaʼa (Salmo 37:29).\\nKamaneeshii maʼin tamüin na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Soʼu palajatka takua eere noutkajaain, anashaatasü tamüin, teʼrüin sünain kamaneein naya napüshuaʼa (Juan 13:34, 35). Naatajatshaana nakuwaʼipa noulia na suluʼukana tü wanee iküleesiakalüirua. Nnojotsü nayoujüin taya saaʼu takuwaʼipa, aisü taya napüla, jülüjasü taya naaʼin otta nakaaliinjain taya. Maaʼatsü neʼe naʼakakai taya watta naalii tapüshi.\\nSutuma tekirajaain sünain tü Wiwüliakat, tayaawata aaʼu tanoukteʼerüinjatüin takuwaʼipa süpüla pansaain shia sümaa tü nüchekakat Maleiwa tapüleerua. Kapüleepuʼusü tamüin tooʼulaain suulia akaijaa yüi. Eesü takaijeere maʼin mariwaana sutuma tü muusika taapajapuʼukat, tooʼulaain tia mapa. Nnojotsü taya oʼunüin sünain miʼiraa jee oyonnojoo süka tatüjaain aaʼu süseejeerüin taaʼin. Akatalaasü taya noulia na taʼaleewainpuʼukana, naya kamaakana taya na anakana süpüla taʼaleewain (Proverbios 13:20).\\nSoʼutpünaa tia, ekirajünüshi Tony natuma na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Sutuma süküjünüin nümüin sükajee tü Wiwüliakat tü nütüjaweekalü aaʼu, niyaawata aaʼu shiimain tü ekirajünakalü anain nia. Nunoukteʼerüin nukuwaʼipa Tony. Ooʼulaashi nia suulia namaatalawaa wayuu mojulaashii, ooʼulaashi nia suulia aʼluwajaa jee suulia akaijaa mariwaana. Shiasaʼa süpüla anaʼleeinjatüin nukuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa, kasaatshi nia tamaa soʼu 1982. Shia keeʼireeka waaʼin aaʼinraa tü nüchekakat Jeʼwaa wapüleerua otta anainjatüin nipijia chi wachonkai.\\n«Nnojoluitpa jiwaʼatüin taaʼin sutuma tü alatajatkat mapeena jee sutuma tü ouktaakat»\\nTaashajeʼerapuʼuin nachiki na wayuu mapuʼukana aka takuwaʼipa. Taashajeʼerapuʼuin tia suluʼu tü rewiisütakat Aapiria Wayuu otta Despertad. * Atütülaasü taaʼin sutuma tü taashajeʼerakat nachiki naya wayuukana. Jee müsia, katsüinsü taaʼin sutuma süpüla ayatüin tanoukteʼerüin takuwaʼipa. Achuntapuʼusü taya nümüin Jeʼwaa süpüla nnojoluin nukulajaain aaʼin tamaa. Woutiisasü taya nümaa Tony soʼu 1982 süpüla waküjüliinjanain pütchi nüchiki Jeʼwaa.\\nAnasü takuwaʼipa süka taʼaleewajaain nümaa Jeʼwaa. Tony otta müsia tayakat, weʼrüirü nükaaliinjain waya Jeʼwaa suʼunnaa weʼrüin wamüliala. Kiʼrainna waya sünain weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa suʼunnaa weʼrüin müliaa otta weʼrüin naaʼinmajüin wapüshi (Salmo 55:22).\\nTalatüshii maʼin waya süka wakaaliinjain chi wachonkai otta müsia tü wachonkat süpüla naʼaleewajaain nümaa Jeʼwaa. Jee talatüsü maʼin taaʼin süka teʼrüin neʼraajüin Jeʼwaa na taikkeyuukana.\\nNnojoluitpa jiwaʼatüin taaʼin sutuma tü alatajatkat mapeena jee sutuma tü ouktaakat. Maaʼulu yaa, kupaashii maʼin waya nümaa Tony, alapalaashii waya naaʼu na wawalayuukana sünain anoujaa, waaʼinrüin tia semaanawai. Waaʼinrüin tia süpüla watütüleʼerüin naaʼin. Jee wekirajüin wayuu sünain eein süpüla katüin noʼu waneepia neʼitaale naaʼin nünain Jesuu.\\n^ püt. 18 Nakumajala na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa.","num_words":2229,"character_repetition_ratio":0.047,"word_repetition_ratio":0.009,"special_characters_ratio":0.179,"stopwords_ratio":0.015,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8831.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Naaʼinmajüin José nüpüshi | Kanoulaa shiimainsüka\\nSHIKIRAJAKA ANAIN TÜ WIWÜLIAKAT\\nSusoutaka eʼipajee tü Wiwüliakat\\nKaraloʼutairua otta poyeetoirua\\nWekirajaayainjatü sünain tü outkajawaakat Wakuwaʼipa otta Waʼyataain nümüin Maleiwa\\nWaʼyataain Nümüin Maleiwa\\nDrama suluʼujeejatka tü Wiwüliakat\\nAudiodrama suluʼujeejatka tü Wiwüliakat\\nPütchipülee suluʼuka Internet\\nPüchunta ekirajawaa sünain tü Wiwüliakat\\nWounejaain pia süpüla puutkajaain wamaa\\nOutkajawaa eere sotuin waaʼin outuin Jesuu\\nOutkajawaa miyoʼu naainjaka juyawai na aküjaliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa\\nJuya sülataka oʼu\\nKaraloʼuta naluwataaka na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin Na Aküjaliikana Pütchi\\nABEL «Müshi yootokai naaʼin mayaapejeʼe ouktüichipain nia»\\nNOÉ «Wanaawajiraasü naaʼin waneepia nümaa Maleiwa»\\nABRAHAM «Nashi napüshuaʼa na kanoulashiikana»\\nRUT «Oʼuneerü taya pümaa eemüinre puʼunüin»\\nRUT «Wanee jierü tütüsü maʼin»\\nANA Süküjüin nümüin Jeʼwaa tü suluʼukat saaʼin\\nSAMUEL «Ajaʼapülaashi chi jintüikai Samuel sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa»\\nSAMUEL Ayatüshi nümaa Jeʼwaa mayaapejeʼe niʼrüin nümüliala\\nABIGAIL Wayuu kekiisü maʼin\\nELÍAS Kojutusü nümüin aʼwaajaa Jeʼwaa\\nELÍAS Eejüsü naaʼin otta niʼitaain naaʼin nünain Maleiwa\\nELÍAS Amüliannüsü naaʼin nutuma Maleiwa\\nJONÁS Ayaawajaashi nia suulia naainjala\\nJONÁS Atüjashi amülialawaa aaʼin saalin wayuu\\nESTER Aashajaasü süpüleerua nupueulose Maleiwa\\nESTER Kekiisü maʼin shia sümaa yalayalain saaʼin\\nMARÍA «Anuuitpaja joo taya nümüin Maleiwa»\\nMARÍA «Jülüjasü saaʼin waneepia tü shiʼrakat paala»\\nJOSÉ Wanee wayuu aaʼinmajakai nüpüshi\\nMARTA «Tanoujain sünain piain Cristoin»\\nPEDRO Eejiraashi sümaa tü jookalü apüla nia\\nPEDRO Waneepiashi Pedro nümaa Jesuu\\nPEDRO Niyaawata aaʼu tü sünainpünaakat motoo aaʼin saainjala wayuu\\nNa aküjaliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa\\nPüneeka wanee anüikii Wayuunaiki\\nWaneeirua kasa piʼrüinjatka palajana\\nPütüjaweeka aaʼu nachiki na aküjaliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa\\nPüleeja palajana karaloʼutakalüirua tüü\\nWashata sukuwaʼipa nanoula\\n¿Paashajeʼereein pütchikat tüü suluʼu %%?\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bashkir Bassa de Camerún Batako karo Batako toba Baulé Becol Bengalí Birmano Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitumbuka Chiyao Chuvash Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Danés Diula Efik Endebele Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Feroés Finlandés Fiyiano Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Gujarati Gun Hausa Hebreo Herero Hiligaynon Hindi Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Isoko Italiano Japonés Javanés Kabiye Kannada Kayin sgaw Kazajo Kikuyu Kiluba Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kisonge Kwangalí Kwanyama Lengua de señas chilena Lengua de señas colombiana Lengua de señas mexicana Lengua de signos española Lenguaje de señas americano Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas coreano Lenguaje de señas cubano Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas peruano Lenguaje de señas polaco Lenguaje de señas ruso Lhukonzo Lingala Lituano Luganda Lunda Luo Macedonio Macua Malayo Malayálam Malgache Maltés Maratí Maya Mixe Mongol Moré Nepalés Ngäbere (o guaymí) Nias Noruego Náhuatl del norte de Puebla Oromo Osético Otetela Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Polaco Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Rumano Ruso Samoano Sango Sena Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tamil Telugu Tetun Dili Tigriña Tivo Totonaco Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Turcomano Twi Tártaro Ucraniano Umbundú Vendal Vietnamita Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Xitshwa Yoruba Zandé Zapoteco del Istmo Zulú Árabe\\nWanee wayuu aaʼinmajakai nüpüshi\\n1, 2. (1) ¿Kasa wayu tü naatainjatkat nümüin José sümaa nüpüshi? (2) ¿Kasa nüküjaka José sümüin María?\\nKETTAAKALAKA nutuma José nüchise chi püliikikai. Aipaʼajatü tia chaa Belén. Eirakawaain müshi nia nüchiirua otta nüpüleerua sümaa naʼatalüin chi püliikikai. Eesüjaʼa jülüjale naaʼin wattain maʼin tü mmakat Egipto, eemüinjachire nia. Naatajannuu na wayuu chakana, naatajatü tü nanüikipalakat jee tü nakuwaʼipakat. ¿Aneetche sukuwaʼipa nüpüshi José chaa eemüinjanale naya?\\n2 Eesüjaʼa kapüleere nümüin José naashajaain sümaa María süchiki tü nüküjakat wanee aapiee nüʼlapüinruʼu. Nüküjain neʼe sümüin María nuʼutuneein aaʼin chi süchonkai nutuma Herodes. Makalaka noʼunamaatüinjanain Belénjee (paashajeʼera Mateo 2:13, 14). Shapaasü maʼin saaʼin María sutuma tü nümakat sümüin. Nnojotsü antapünaain suluʼu nekii eein wanee wayuu oʼuteeka naaʼin wanee jintüichon. Wayuuka joo miyoʼu nia süpüla naainjainjachin kasa mojusü sümüin wayuu. Ayatapejeʼe oonooin José otta María sümaa nünüiki Jeʼwaa jee noʼunaka Belénjee.\\n3. Püküja jamüin sukuwaʼipa süpüla nuʼunuin José sümaa nüpüshi Belénjee. (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 163).\\n3 Atunküshii maʼin na wayuu chajanakana Belén. Nnojotsü neʼitaain sülatajatüin kasa mojusü namüin. Aluʼujasaʼa José, María otta Jesuu oʼunushii naya saʼwai suluʼujee tü pueulokot; uuchimüinshii naya oʼunuin. Shiasaʼa jaʼyuupa shia, sesü nuwarala chi Kaʼikai wüinpejee nanain otta eeshijaʼa nümüle José: «Wayuu aʼyataai neʼe taya süka taapüla, ¿jameeikajasaʼa taya süpüla taaʼinmajüin tapüshi noulia na mojulaashiikana? ¿Tainkeetche taapüin tü choʼujaakat namüin? ¿Tainkeetche tepijain jintüikai chii maʼaka nüküjain shia Jeʼwaa tamüin?». Wainma kasa mojusü eejiraaka amaa José. Wekirajaale sünain tü kasa naaʼinrakat süpüla nülatüin süchikumüin tia, watüjaweerü aaʼu choʼujaain maʼin washatüin sukuwaʼipa nunoula.\\nNaaʼinmajüin nüpüshi suulia kasa mojusü\\n4, 5. (1) ¿Jamüsü suʼwanajaʼalaa sümaka nukuwaʼipa José? (2) ¿Jamüsü nünüiki chi aapieekai nümüin José süpüla naaʼinrüin tü aluwataanakalü anain nia?\\n4 Awanajaʼalaa müsü nukuwaʼipa José wanee juya süpülapünaa tia alatakat, chaiwaʼaya nia kepiain Nazaret. Nuchuntuin paala María tü nüchonkat Helí süpüla nuʼwayuuseinjatüin shia. Wayuu loto akuwaʼipat María sümaa kanoulain shia. Süküjaka nümüin soʼu wanee kaʼi, ipuoluin shia sümaa nnojolin nia sünainpünaain. Shiasaʼa suulia saapülijünüin sutuma wayuu, nuuʼulaweein shia ojuunaa. * Soʼu maʼin tia, nüʼlapüjaaka José nümaa wanee aapiee otta nüküjaka nümüin ipuoluin María sutuma nüpülain chi naaʼinkai Maleiwa. Nümaka chi aapieekai nüchiki chi jintüikai: «[Niainjachi oʼtteʼeraka] tü nüpüshikalüirua suulia saainjala». Nümaʼleeka chi aapieekai nümüin: «Nnojo mmolüin pia saaʼu María, puʼwayuuse pümata» (Mat. 1:18-21).\\n5 Süka lotuin nukuwaʼipa José nuʼupala Maleiwa otta jüüjüüin nia nümüin, noonoo amaalü tü münakat nümüin. Nnojotsü niyoutajaain amaa nipijüin chi Nüchonkai Maleiwa. Mapa süchikijee tia, oʼunushi nia Belénmüin süka nuluwataanüin nutuma chi sülaülakai mma sünain nüshajirüin nünülia chayaa. Nümaasü tü nuʼwayuusekat sümaa jakütüin maʼin shia. Chajachika jemelin Jesuu.\\n6-8. (1) ¿Kasa alataka nümüin José sümaa nüpüshi? (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu niain Satanaa keʼinaajalain tü jolotsükat? (Paashajeʼera tü nootakat).\\n6 Nnojoishi eitaain José Nazaretmüin, makatüshi nia chaa Belén sümaa María otta Jesuu. Pejesü Belén sünain Jerusalén. Mayaainjeʼe nnojolin washirüin nia, naapüin sümüin María nümaa chi joʼuukai tü kasa choʼujaakat namüin. Jamüshijaʼa süchikijee jemelin Jesuu, nüchajaain José wanee miichi eeinjanale kepiain naya. Najaʼapülaapa Jesuu, eepa maʼaka wanee juya nuuyase, alatalaa müsü namüin wanee kasa.\\n7 Nantaka nipialuʼumüin José sümaa María wanee wayuuinnua atüjashii saaʼu sukuwaʼipa tü jolotsükat. Wayuu wüinpejeʼewalii naya, eeshiijaʼa süpüla chejeʼewaliin naya Babiloniajee. Antüshii naya chamüin süpüla neeʼiyatüin nujutü chi jintüi aluwataainjachikai naaʼu na judíokana.\\n8 Suʼunirüin naya tü jolotsükat Jerusalénmüin, eejachire Herodes. Nnojoishii lotuin naya Belénmüin sutuma. Shiasaʼa nantapa nümaʼanamüin Herodes, naküjain nümüin chaʼwaliin naya eemüin chi jintüi aluwataainjachikai naaʼu na judíokana. * Jashichikalaka maʼin Herodes naapapa tia otta üttüsü maʼin naaʼin nünain chi joʼuukai. Kakuwaʼipataaichijeʼe Jesuu sutuma nanüiki naya wayuukana.\\n9-11. (1) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu pülashin chi Maleiwakai nuulia Herodes otta Satanaa? (2) ¿Jamüsü nukuwaʼipa Jesuu sümaa nüpüshi wopuluʼupünaa saashin waneirua aküjalaa? ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoluin shiimain tia?\\n9 Akaijasaʼa pülain maʼin chi Maleiwakai nuulia Herodes jee nuulia Satanaa. Anuu tü alatakat. Nantapa naya wayuukana, eejachi napüla chi joʼuukai sümaa tü niikat. Naapaka tü nakoloinkat nümüin, akolojushii naya ooro, wanee wunuʼu jemeta eejuut jee wanee wunuʼu kanüliasü mirra. ¡Ponokojasaʼa naaʼin José sümaa María tü akolojünakat nümüin Jesuu! Naleʼejapa naya wayuukana, chapünaainjana Jerusalénpünaa sünain aküjaa nümüin Herodes jalain chi jintüikai. Naapinnakalaka nutuma Maleiwa naʼlapüinruʼu nnojoliinjanain chapünaain naya (paashajeʼera Mateo 2:1-12).\\n10 Noʼunapa naya wayuukana, antüshi wanee aapiee nünainmüin José sünain maa nümüin: «Püchijiraa maala süpüla pümaainjachin chi joʼuukai sümaa tü niikat chamüin suluʼumüin tü mmakat Egipto süpüla jujuittüinjanain nuulia Herodes. Nüchajaweechi achiki chi joʼuukai süpüla nuʼutüinjachin naaʼin. Anakaja makatüle jia chaʼaya waneʼereʼeya jaapinnapa tatüma» (Mat. 2:13). Suʼttiajee tü ekirajaayakat, aküjünüsü nuʼunamaatüin José Jerusalénjee. Naaʼinmajashaatain chi jintüikai, makalaka nuʼunuin Egiptomüin. Anashii naya wopuluʼu otta chaa Egipto süka süsülajünüin kasa namüin natuma na wayuu anaʼlaakana paala namüin.\\nNüpütüin José tü niʼyataainkat jee tü kasa nümaʼanajatkat süpüla naaʼinmajüin chi nüchonkai suulia kasa mojusü.\\n11 Saashin waneirua aküjalaa, anashaatashii naya wopuluʼu otta wainma kasa pülasü naaʼinraka Jesuu. Saashin tia pütchikat, motsoʼojaasü sümaa tü wopukot nutuma Jesuu, apülajaashi nia süpüla nnojoliin naʼluwajünüin sutuma wayuu jee nejepüleʼerüin suuʼulia dátil süpüla neküinjatüin shia. * Nnojotpajaʼa majatüin nakuwaʼipa, wattasü tia mmakat napüleerua jee nnojotsü natüjaain saaʼu kaseerüin alatüin namüin wopuluʼupünaa.\\nNüpütüin José tü niʼyataainkat jee tü kasa nümaʼanajatkat süpüla naaʼinmajüin nüpüshi\\n12. ¿Kasa shikirajaka anain nukuwaʼipa José na kachonshiikana?\\n12 Tü naainjakat José, anasü maʼin süpüla nashatüin na kachonshiikana. Nüpütüin tü niʼyataainkat jee tü kasa nümaʼanajatkat süpüla naaʼinmajüin nüpüshi. ¡Nnojotsü shaittaain nümüin José tü aluwataanakalü anain nia nutuma Jeʼwaa! Maaʼulu yaa, na kachonshiikana eejiraainjana sümaa wainma kasa mojusü amojujeʼereeka nakuwaʼipa nachonnii. Anashaatasü tü naainjakat na wayuu achajaakana sukuwaʼipa süpüla naaʼinmajüin nachonnii maʼaka naainjain shia José.\\nNaapüin süpüshuaʼa tü kasa choʼujaakat sümüin nüpüshi\\n13, 14. ¿Jamüshi chakuwaika José sümaa María Nazaretmüin?\\n13 Nnojoishi makatüin José sümaa nüpüshi chaa Egipto, süka jamüin, aapinnüshi nia nutuma wanee aapiee outuichipain Herodes. Saashin wanee pütchi ashajuushi suluʼu tü Nüchikimaajatkat Maleiwa, nuunejüinjachi chi nüchonkai süpüla nujuʼitüin Egiptojee (Mat. 2:15). Nikeraajüin José tia pütchikat süka nujuʼitüin chejeechiki sümaa María otta Jesuu. ¿Jalamüinka naya antüin?\\n14 José, nia wanee wayuu kekiishi maʼin jee eejüsü naaʼin nuulia Arquelao, oʼutui saaʼin wayuu chia makai, nia aikalaaka nüchikumüin Herodes. Chakuwaishi José nutuma Maleiwa Nazaretmüin, chaa Galilea. Wattashi nia palaamüin saaʼujee Jerusalén. Chajachi nia kepiain otta chajana jemelin waneinnua nüchonnii jee miyoʼuyuushii naya chayaa (paashajeʼera Mateo 2:19-23).\\n15, 16. ¿Kasa sünainpünaaka niʼyataain José? ¿Kasache niʼyataaka aka?\\n15 Kapüleesü nümüin José epijaa nüchonnii otta aapaa tü choʼujaakat namüin chaa Nazaret. Saashin tü Wiwüliakat, aʼyataai süka taapüla José, jashichi tia aʼyatawaakat. Na aʼyataakana sünain tia, ashottüinjana wunuʼu, neijainjatü shia jee noosojuinjatü. Eeshii nakumajüle piichi, anuwa jee puentechen süka taapüla. Eeshii nakumajüle karatiia, suuʼui kareeta, ajaraittia kareeta jee waneirua kasa shiʼyataayaka wayuu sünain apünajaa (Mat. 13:55). Aʼyatawaakat tia, süpülajatü wayuu eekai katchin. Eeshii naʼyataale soʼuluʼu nepia jee nakumajüle wanee piichichon saʼatoʼu nepia, eeinjanale naʼyataain.\\n16 Wainma tü niʼyataayakat José, eesüjaʼa niʼipünaarale shia chi nüshikai nüpüla. Eejatü nümaʼana escuadra, plomada, azuela, formon, kouya emeriijia, polu, seruucha, mattiia jee mapüüja. Eesüjaʼa eejatüle nümaʼana wanee taladro aainjuushi süka taapüla. Aʼleeyajünüsü shia süka wanee kouya. Eesüjaʼa eejatüle külaawa nümaʼana mayaainjeʼe kojutuin maʼin shia soʼu tia.\\n17, 18. (1) ¿Kasa ekirajünaka anain Jesuu nutuma José? (2) ¿Jamüshi niʼyataainjachika maʼin José?\\n17 Jülüjataa paaʼin Jesuu jintüliiwaʼaya nia sünain ananajaa chi nüshiyaashikai sünain aʼyatawaa. Aʼyataashi maʼin José otta yalashi Jesuu chüntüin noʼu sünain tü kasa naainjakat. Niʼrüin kajaalapüin nia sünain aʼyatawaa, katünashüʼüin nia otta laütain maʼin nia. Niʼrüin Jesuu tütüin maʼin José otta nütüjain maʼin süpüleerua niʼyataain. Eeshijaʼa nikirajüle José chi nüchonkai sünain oojoo tü taapülakat süka süta jime jutsü. Otta müshia, eesü niiʼiyatüle nümüin waneirua taapüla ayuʼluushi sünainjee sicómoro, roble, olivo otta waneirua.\\nEkirajünüshi Jesuu nutuma José sünain aʼyatawaa süka taapüla.\\n18 Mayaainjeʼe niʼrüin Jesuu kaʼlein najapü José sutuma ashoʼlojoo wunuʼu jee naainjain waneirua aʼyatawaa jashichi, nnojoishii kataʼalin nia. Aisü nüpüla nuʼwayuuse sümaa nüchonnii. Awainmalaashii joo nüchonnii José sümaa María, saashin tü Wiwüliakat eeshii süpüla aipiruashiin nuwalayuu Jesuu (Mat. 13:55, 56). Süka nawainmalaainapain nüchonnii José, aʼyataainjachi maʼin nia napüleerua.\\nShia naaʼinmaaka José sunoula nüpüshi\\n19. ¿Kasa naainjaka José süpüla anainjatüin sunoula nüpüshi?\\n19 Mayaainjeʼe niʼyataain José süpüla nipijain nüchonnii, shia jülüjaka maʼin naaʼin tü nanoulakat. Makalaka nükatalüin kaʼi süpüla naashajaain sümaa nüchonnii nüchiki Jeʼwaa jee tü nuluwataakalü anain. Oʼunawaishi José sümaa María suluʼumüin tü ekirajüleekat na judíokana; otta namaashii na tepichikana. Aashajeʼennüsü chayaa Nünüiki chi Maleiwakai jee aküjünüsü jamaluʼuluin shia. Shiasaʼa naleʼejapa, eeshijaʼa nüsakiijüle Jesuu chi nüshiyaashikai süchiki tü aashajeʼennakat. Nüchajaainja sukuwaʼipa José süpüla nusoutuin nümüin Jesuu. Jee müsia nümaʼawaisü José nüpüshi sünain tü miʼiraa aainjünakat chaa Jerusalén. Süpüla noʼunuinjanain sünain tü Pascuakat juyawai, waraitüshii naya 120 kiloometüro chaiwaʼaya nakua jee müsia naleʼejapa. Eesüjaʼa yüütüüire nepia piama semaana.\\nNümaʼawaishii José na nüpüshikana Jerusalénmüin süpüla naʼwaajüinjachin Jeʼwaa.\\n20. ¿Kasa naaʼinrajatka na kachonshiikana süpüla nashatüin nukuwaʼipa José?\\n20 Maaʼulu yaa, na kachonshiikana naapüin tü choʼujaakat sümüin napüshi maʼaka nutuma José. Mayaainjeʼe naʼyataain süpüla nepijain nachonnii, shia kojutuleeka namüin anain nanoula nachonnii. Namaashii naya sünain tü outkajawaakat jee tü outkajawaakat miyoʼu. Jee nnojotsü eitüin natuma tü ai naʼwaajakalü oʼu Maleiwa. Neʼrüin na kachonshiikana shiain anain maʼin nekirajüle nachonnii sünain kanoulainjanain naya nünain Maleiwa maʼaka naainjain shia José.\\n«Achajaashii waya püchiki sünain shapaain maʼi waya paaʼu»\\n21. ¿Kasa naainjaka José sümaa nüpüshi soʼu tü Pascuakat? ¿Joujachi asukajaanüin Jesuu nutuma José sümaa María?\\n21 Aashajaasü tü Wiwüliakat süchiki wanee kasa alataka wanaa sümaa 12 juya Jesuu. Nümaashii José na nüpüshikana sünain tü Pascuakat Jerusalénmüin. Wainmashii na wayuu oʼunakana sümaa napüshi, koutapüishii naya. Talatüsü naaʼin süka neʼrüin kasiin tü mojuuikat eepünaale naya. Yaletshiijaasü tü mmakat nalüʼülaapa sünain Jerusalén jee eeʼirajüshii naya tü jayeechi kanüliakat «Canciones de las Subidas» (Sal. 120-134). Wainmashaata wayuu antaka sünain tia miʼiraakat. Kettaapa tü miʼiraakat, aleʼejayaa müsü wayuu süchikuaʼa shipialuʼumüin. Wainma kasa jülüjaka naaʼin José sümaa María, nnojoika nasukajaain Jesuu, chayaashi naküjainruʼu palajana namaa na kasayuukana nanain. Waneemüin kaʼi, nasukajaain Jesuu. Ayoʼujaasü maʼin naaʼin süka nnojolin neʼrüin nia (Luc. 2:41-44).\\n22, 23. ¿Kasa naainjaka José sümaa María nasukajaapa Jesuu? ¿Jamüsü sünüiki María nantapa nünain Jesuu?\\n22 Nüleʼejaaka José sümaa María Jerusalénmüin. Noʼtta achikit tü kaayekat otta yüütüüisü maʼin napüla. «¡Jesuwaa, Jesuu!», namakalaka sümaa nachajaain nüchiki. Alatüsü apünüin kaʼi jee nnojoishi nantüin anain. Eesüjaʼa shapaale naaʼin José süka müichipain machikin Jesuu. «Nnojotsü taainjain tü nuchuntakat tamüin Maleiwa», eeshijaʼa nümüle. Shiasaʼa mapa, noʼunaka eemüin tü aʼwaajüleekat Maleiwa eejanale jutkatüin na laülaayuu karaloʼutamaajanakana. Yalajaittaaka Jesuu napüla joyotiraain namaa na laülaayuukana. Talatajaasü naaʼin neʼrapa nia (Luc. 2:45, 46).\\n23 Eejachi Jesuu napüla sünain naapajüin otta nasakiijüin na laülaayuukana. Kekiishi maʼin nia otta atüjashi maʼin süpüleerua nünüiki, ponokoloko nia naaʼin na laülaayuukana. Jee müshia José sümaa María, ponusü maʼin naaʼin tia. Mayaapejeʼe nnojoluin süküjain tü Wiwüliakat jamüin nünüiki José wanaa sümaa tia, watüjaa aaʼu shapaain maʼin naya, anuʼusa sünüiki María: «Tachonchee, ¿jamüshii nnojoliikaʼa paapirüin waya sünain makatajachin pia? Achajaashii waya püchiki sünain shapaain maʼi waya paaʼu» (Luc. 2:47, 48).\\n24. ¿Jamüsü kapüleeka epijaa tepichi saashin tü Wiwüliakat?\\n24 Süküjain wamüin tü Wiwüliakat shapaain maʼin naaʼin José sümaa María naaʼu chi nachonkai, eerejeʼe lotuin maʼin nukuwaʼipa Jesuu. Süka wainmain tü kasa mojusü alatakat maaʼulu, shapaasü naaʼin na wayuukana naaʼu nachonnii. Atalatalaasü naaʼin süka sükaaliinjain naya tü Wiwüliakat süpüla anain nepijia nachonnii natuma.\\n25, 26. ¿Jamüsü nünüiki Jesuu nümüin José sümaa María? ¿Jamüsü naaʼin José sutuma tia?\\n25 Anasü naaʼin Jesuu suluʼu tü aʼwaajüleekat Maleiwa, pejesü naaʼin nünain chi Nüshikai. Nnojotkalaka ponuinjatüin waaʼin makatüin nia chayaa. Chajachijaʼa nia aapajüin süpüshuaʼa tü ekirajünakalü anain nia. Nümakalaka nümüin José sümaa María sümaa kojutuin naya nümüin: «¿Jamüshii jia jüchajaakaʼa tachiki? ¿Nnojotsüjasaʼa jütüjaain saaʼu yaainjachin taya suluʼu nipia chi Tashikai?» (Luc. 2:49, TNM).\\n26 Jülüjaa müsü naaʼin José nünüiki Jesuu. ¿Talatüsüche naaʼin sutuma tü nümakat? Eesüjaʼa süpüla müin shia, süka jamüin, nüchajaain maʼin sukuwaʼipa José süpüla nikirajüin Jesuu süpüla alinjachin Jeʼwaa nüpüla süka niain Nüshin. Mayaainjeʼe jintülin Jesuu, nütüjaa aaʼu eein wanee nüshi aipürai otta kamaneeshi. Nnojotsü maaʼalüin neʼe nukuwaʼipa Jesuu süpaʼa mma, nükaaliinjain nia José.\\n27. ¿Kasa pükaaliinjüinjanaka anain na püchonniikana? ¿Kasa nashatüinjatka sünainjee nukuwaʼipa José na kachonyaashiikana?\\n27 Kachonle pia, anashii pükaaliinjüle naya süpüla wayuuinjanain aipüralii naya. Ayateerü müin nakuwaʼipa kachonniipa naya. Müleka kachonyaashire pia, alinjana püpüla maʼaka alin Jesuu nüpüla José. Pükaaliinja naya süpüla aleewainjanain nümaa Jeʼwaa, chi Nashikai (paashajeʼera Éfeso 6:4).\\nNaaʼinrüin süpüshuaʼa tü achuntunakat nümüin\\n28, 29. (1) ¿Kasa süküjeeka achiki Lucas 2:51, 52 nüchiki José? (2) ¿Kasa akaaliinjünaka anain Jesuu nutuma José?\\n28 Nnojotsü aashajaain maʼin tü Wiwüliakat süchiki nukuwaʼipa José. Saashin tü Wiwüliakat, ayatüshia Jesuu jüüjüüin nümüin chi nüshiyaashikai otta sümüin tü niikat jee «ataralaashi joo Jesús sümaa kekiin maʼi je sümaa yalayalain. Kojutushi nia sütüma wayuu süpüshua, je talatüsü maʼi naaʼin Maleiwa nümaa» (paashajeʼera Lucas 2:51, 52). Wayaawata aaʼu sutuma pütchikat tia niain José wanee wayuu anakai maʼin atuma shipijia nüchonnii, müshijeseʼe kojutuin nia nümüin Jesuu, jüüjüüin nia nümüin otta noonooin sümaa nünüiki.\\n29 Saashin tü Wiwüliakat, kekiishi maʼin Jesuu. Nükaaliinjakajasaʼa nia José süpüla kekiinjachin nia. Naashin na judíokana, nnojoishi kekiin maʼin chi wayuu aʼyataakai waneepia. Naashin nayakana, nnojoishi süpüla niyaawatüin saaʼu tü lotookalü akuwaʼipaa jee matüjainsai süpüleerua nünüiki chi wayuu eekai niʼyataain süka taapüla, eekai nüpünajülin jee niʼyataale sünain kachueera. Alawaapejeʼe neʼe tia namakat na judíokana. Ichaʼasaʼa kekiin maʼin Jesuu miyoʼupa nia mayaainjeʼe nipijalain nia wanee wayuu aʼyataai süka taapüla. Naapakajasaʼa Jesuu sünain anain maʼin nünüiki chi nüshiyaashikai süchiki tü lotookalü akuwaʼipaa, shiain wane nukuwaʼipa Jeʼwaa tia.\\n30. ¿Kasa nashatüinjatka sünainjee nukuwaʼipa José na kachonshiikana?\\n30 Süka niʼyataain José waneepia süpüleerua nüpüshi, nnojotsü choʼujaain tü eküütkat namüin. Müshijeseʼe katsüin otta tütüin maʼin Jesuu miyoʼupa nia. Ekirajünüshi niaya nutuma José sünain aʼyatawaa süka taapüla, jashichi tia aʼyatawaakat. Eʼnnaajünüshi nia saaʼujee niʼyataalin süka taapüla (Mar. 6:3). Nnojoishi amülain neʼe nikirajüin nia José. Na wayuu kachonshiikana, naapüinjatü nayaalujut nachonnii otta nekirajüinjana naya sünain aʼyatawaa.\\n31. (1) ¿Joujachi outuin José? (Paashajeʼera tü pütchi süttakat). (2) ¿Kasa watüjaka sünainjee sukuwaʼipa nunoula José?\\n31 Süchikijee tia, nnojotsü achuntunuin piantua nünülia José. Shia neʼe süküjaka tü Wiwüliakat woutiisain Jesuu wanaa sümaa 30 juya nia. Sünainjee tia, wayaawata aaʼu maʼwayuusein María nuʼttapa Jesuu sünain aküjaa pütchi sümüin wayuu (paashajeʼera tü pütchikat « ¿Joujachi outuin José?»). Wayuu kanoulashi José, nia wanee wayuu aʼyataakai süpüleerua nüpüshi otta naaʼinmajüin naya suulia kasa mojusü. Anasü washatüle sukuwaʼipa nunoula José, jaʼitainna machoin waya.\\n¿Joujachi outuin José?\\nEejachia José soʼu 12 juya nuuyase Jesuu. Maiwaʼaya nuuyase wanee jintüi judío, ekirajünüshi nia nutuma chi nüshikai sünain aʼyatawaa. Poloopa jaʼralimüin nuuyase, eesia najatüin tia aʼyatawaakat. Eeshijaʼa süpüla nikirajünüin Jesuu maʼaka jeʼra juya nutuma José süpüla nütüjainjachin aʼyatawaa süka taapüla. ¿Eejaiche José wanaa sümaa nuʼttüin Jesuu sünain aküjaa pütchi sümüin wayuu? Nnojoishi eera katüin oʼu soʼu tia. Nnojoishi aashajaanüin achiki José, shia aashajaanaka achiki María otta na nuwalayuukana Jesuu. Chi süchonkai «María» münüshi Jesuu, nnojoishi achuntunuin José (Mar. 6:3). Jee nnojotsü aküjünüin kaʼwayuusere María soʼutpünaa tia süka laülaain saaʼu sukuwaʼipa sümüiwaʼa (Juan 2:1-5). Nnojotsü maajüin sukuwaʼipa jieyuu soʼu tia, aluʼusaʼa outule chi suʼwayuusekai. Nülüʼütpa Jesuu süpüla outaa, nuchuntuin nümüin chi aluwataaushikai Juan naaʼinmajüin María (Juan 19:26, 27). Eejachire José soʼu tia, nnojotsüjeʼe nuchuntuin Jesuu tia nümüin Juan. Eeshijaʼa outule José jimaʼaliiwaʼaya Jesuu. Süka niain eʼirumaain, eeshijaʼa niale aʼyataain süka taapüla nüchikumüin chi nüshikai jee aapakai tü choʼujaakat sümüin nüpüshi woutiisaleepa nia.\\n^ püt. 4 Suʼunnaa tia, suchuntuushire wanee jierü nutuma wanee wayuu, müsü saʼaniraaitpakai saaʼin nakuwaʼipa namüin na wayuukana.\\n^ püt. 8 Nnojotsü nüjünalain Jeʼwaa tia jolotsükat. Nia eʼitaaka shia Satanaa noʼupaʼaluʼu naya wayuukana shiiʼiree nuʼutunuin aaʼin Jesuu.\\n^ püt. 11 Tü palajatkat kasa pülasü naainjaka Jesuu, naainjain shia woutiisapa nia saashin tü Wiwüliakat (Juan 2:1-11).\\nSOTO PAAʼIN TÜÜ:\\n¿Kasa naainjaka José süpüla naaʼinmajüin nüpüshi?\\n¿Kasa naapaka José sümüin nüpüshi?\\n¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nüinküin José nipijüin Jesuu maʼaka nüküjain shia Jeʼwaa nümüin?\\n¿Kasa shikirajaka anain pia nukuwaʼipa José?\\nJosé nia wanee wayuu aaʼinmajakai nüpüshi\\nJW.ORG\/ TÜÜ, NEʼINAAJALA NA AKÜJALIIKANA PÜTCHI NÜCHIKI JEʼWAA\\nJalain wanee outkajawaa\\nJalain wanee outkajawaa miyoʼu apünüinka kaʼi\\nAsülajeeshi taya nneerü süpüla ayatüinjatüin süküjünüin pütchi sainküin mmaka süpüshuaʼa\\nPÜTCHIPÜLEE SULUʼUKA INTERNET sutuma Watchtower\\nEjeettia tü püchajaainjatkat\\nCopyright © 2018 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania. NNOJOLUINJATKA PAAʼINRÜIN | NNOJOTSÜ JARALÜIN EʼRÜIN\\nPüneeka wanee anüikii\\nPULUWATAA SULUʼUPÜNAA CORREO","num_words":5926,"character_repetition_ratio":0.052,"word_repetition_ratio":0.007,"special_characters_ratio":0.187,"stopwords_ratio":0.011,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9754.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Jamüshii ayataka waya sünain aaʼinraa kasa anasü? | Ekirajaaya\\nAishii nüpüla Jeʼwaa na achecheraakana süchiirua aaʼinraa kasa anasü\\n¿Jamüshii ayataka waya sünain aaʼinraa kasa anasü?\\nPütüjaa saaʼu tü nimeejeekalü akajee pia chi püʼünüükai\\nJimaʼalii jee majayünnüü eejiraa jia nümaa chi Yolujaakai\\nLIFE STORY «Maʼletsesai taya otta mapa watta saalii kasa tamaʼana»\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Maayoʼu 2018\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Aucano Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Biak Bislama Camboyano Chin haka Chokue Chopi Chuabo Chuukés Criollo de las Seychelles Criollo mauriciano Dayaco engayú Dehu Endáu Galés Gitonga Groenlandés Hmong (blanco) Inkülee Javanés Kachin Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kimbundu Kisi Krío Lao Lhukonzo Lomue Macua Maltés Mapudungún Mizo Nias Niueano Nyaneka Nyungwe Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Rarotongués Romaní de Macedonia Romaní de Macedonia (alfabeto cirílico) Romaní del sur de Grecia Runyankore Rutoro Sanguir Saramacano Sena Sundanés Tahitiano Umbundú Urdu Uruund Wallisiano Wayuunaiki Xitshwa Ñemba\\n«Aʼwaajüneechi chi Tashikai sünainjee ayatüin jia sünain aaʼinraa kasa anasü otta jiiʼiyatüin sünain tekirajanain jia» (JUAN 15:8, TNM).\\nJAYEECHI: 53, 60\\n¿Kasa waküjaka maʼin anainjee pütchi saashin tü Wiwüliakat?\\n¿Jamüsü choʼujaaka maʼin watüjaain saaʼu jamüin waküjaka pütchi?\\n¿Kasa naapaka Jeʼwaa wamüin süpüla ayatüinjanain wachecheraain süchiirua aküjaa pütchi?\\n1, 2. (1) ¿Kasa nüküjaka Jesuu namüin na nikirajüinkana wanee ai süpülapünaa nuʼutunuin aaʼin? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat). (2) ¿Jamüsü choʼujaaka maʼin watüjaain saaʼu tia nümakat Jesuu? (3) ¿Kasa wekirajaajeetka anain?\\nWANEE ai süpülapünaa nuʼutunuin aaʼin Jesuu, yootushi maʼin nia namaa na aluwataaushiikana. Nüküjain namüin alin maʼin naya nüpüla. Jee müsia, nüküjain namüin müin nia maʼaka saaʼin tü suuʼuliakat uuwa. Wekirajaa anainrü tia sünain tü palajatkat ekirajaaya. Sükajee tia, nütütüleʼereein naaʼin na nikirajüinkana süpüla ayatüin naya sünain aküjaa süchiki Nuluwataaya Maleiwa (Juan 15:8, TNM).\\n2 Nnojotpejeʼe shiain neʼe nüküjain Jesuu namüin na nikirajüinkana tü naaʼinrajatkat, nüküjaleein namüin jamüin naaʼinrajatkat tia. Nüküjain namüin jamüin ayatüinjanaka naya sünain aküjaa pütchi. ¿Jamüsü choʼujaaka maʼin watüjaain saaʼu tia nümakat Jesuu? Shia süka sütütülaajeerüin waaʼin süpüla wachecheraain süchiirua aküjaa pütchi «sainküin mmakat süpüshua süpüla saapünüinjatüin sütüma wayuu süpüshua» (Mat. 24:13, 14). Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü anain pienchisü kasa ayatüinjanaka anainjee waya sünain aküjaa pütchi saashin tü Wiwüliakat. Jee wekirajaajeerü anain pienchisü kasa naapaka wamüin Jeʼwaa süpüla wachecheraainjanain süchiirua aküjaa pütchi.\\n3. (1) ¿Kasa waküjaka maʼin anainjee pütchi saashin Juan 15:8? (2) ¿Kasa wayu tü uuwa naashajaakalü achiki Jesuu? ¿Jamüsü pansaaka maʼin tia nümakat?\\n3 Tü waküjakat maʼin anainjee pütchi shia süpüla waʼwaajüin Jeʼwaa otta kojutuin tü nünüliakat atumawaa (paashajeʼera Juan 15:1, 8, TNM). Wanaa sümaa naashajaain Jesuu süchiki tü suuʼuliakat uuwa, nüküjain müin Jeʼwaa maʼaka naaʼin chi apünajakai shia. Jee müshia niakai müshi aka saaʼin tü suuʼuliakat uuwa otta na nikirajüinkana maʼaka saaʼin tü sütünakalüirua (Juan 15:5, TNM). Sünain tia nümakat Jesuu, tü uuwakat shia tü naʼyataainkat na nikirajüinkana sünain aküjaa tü pütchi anasükat. Anuu nünüiki Jesuu namüin: «Aʼwaajüneechi chi Tashikai sünainjee ayatüin jia sünain aaʼinraa kasa anasü». Anale watuma süküjia tü pütchi süchikikat Nuluwataaya Maleiwa, waʼwaajüin nia sükajee tia. Müshi aka naaʼin chi apünajüi aʼwaajünakai saaʼu anain maʼin süchon tü uuwa nüpünajakat (Mat. 25:20-23).\\nAnale watuma süküjia tü pütchi süchikikat Nuluwataaya Maleiwa, waʼwaajüin nia sükajee tia\\n4. (1) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kojutuin watuma nünülia Maleiwa? (2) ¿Jamüsü paaʼin sutuma eein süpüla kojutuin putuma nünülia Maleiwa?\\n4 Kojutushaatasü maʼin nünülia Maleiwa. ¿Jamüsü süpüla kojutuinjatüin shia sükajee waküjain pütchi? Jülüja paaʼin tü nümakat Isaías, müshi nia: «Jeʼwaa, chi wainmakai asurulaatse... Nia kojutuinjachikai jutuma» (Isa. 8:13). Wanee sukuwaʼipa süpüla kojutuinjatüin watuma tü nünüliakat Jeʼwaa shia sülanaʼleere sujutü wamüin suulia waneirua anüliee otta wekirajüle wayuu süpüla shiyaawatüinjatüin saaʼu kojutuin maʼin tü nünüliakat (Mat. 6:9, TNM, noota). Jamüshiijaʼa waküjale sümüin wayuu sünain anashaatain maʼin tü nukuwaʼipakat Jeʼwaa otta süchiki tü kasa naaʼinrajatkat süpüleerua wayuu, wakaaliinjeena naya süpüla natüjaainjatüin saaʼu alawaain süpüshuaʼa tü nümakat Satanaa nüchiki Jeʼwaa (Gén. 3:1-5). Wanee sukuwaʼipa süpüla kojutuin watuma tü nünüliakat Jeʼwaa shia sükajee waküjain sümüin wayuu niain waʼwaajüinjachin neʼe Jeʼwaa (Alat. Map. 4:11). Eeshi wanee wawala Rune nünülia, alatüirü 16 juya sünain pürekutsoolüin nia, müshi nia: «Talatüshi maʼin taya saaʼu nüneeküin taya chi Kakumalakai kasa süpüshuaʼa süpüla taküjalin pütchi nüchiki. Sütütüleʼerüin maʼin taaʼin tia süpüla ayatüin taküjain pütchi».\\nAISHI WAPÜLA JEʼWAA NÜMAA CHI NÜCHONKAI\\n5. (1) ¿Jamüshii waküjainjanaka pütchi saashin Juan 15:9, 10? (2) ¿Kasa naaʼinraka Jesuu süpüla natüjaain saaʼu na nikirajüinkana sünain choʼujaain maʼin nachecherüinjatüin naaʼin?\\n5 (Paashajeʼera Juan 15:9, 10, TNM). Tü wanee kasa waküjakalü anainjee pütchi shia süka aishaatain wapüla Jeʼwaa nümaa Jesuu (Mar. 12:30; Juan 14:15). Nüküjain Jesuu namüin na nikirajüinkana ayatüinjanain alin naya nüpüla. ¿Jamüsü nüküjaka tia namüin? Shia süka nütüjaain aaʼu choʼujaain namüin na nikirajüinkana nachecherüinjatüin naaʼin süpüla ayatüinjatüin naaʼinrüin waneepia tü nikirajakalü anain naya. Müsüjeseʼe kojuyatuain nuchuntuin Jesuu tü pütchikat ayataʼaya suluʼu Juan 15:4-10, TNM.\\n6. ¿Kasa waaʼinrüinjatka keeʼireere waaʼin alinjanain waya waneepia nüpüla Jesuu?\\n6 ¿Kasa waaʼinrüinjatka keeʼireere waaʼin alinjanain waya waneepia nüpüla Jesuu otta talatüin nia wamaa? Oonooinjana waya sümaa tü nuluwataakalü anain waya. Tü nuluwataakalü anain waya Jesuu shia wanee kasa niʼitaaka ekii wapüleerua. Anuujeseʼe nünüiki: «Maʼaka taainjain tü nuluwataakalü anain taya chi Tashikai otta ayatüin alin taya nüpüla». Niʼitaain Jesuu wapüleerua tü waaʼinrajatkat (Juan 13:15).\\n7. ¿Jamüshi aika wapüla wanee wayuu woonoole sümaa nünüiki?\\n7 Naashin Jesuu, woonoole sümaa nünüiki wanee wayuu weeʼiyatüin alin nia wapüla. Müshijeseʼe nümüin namüin na aluwataaushiikana: «Chi eekai noonooin sümaa tü taluwataakat anain nia, niaʼaya aika apüla taya» (Juan 14:21). Tü nuluwataakalü anain waya Jesuu, nümaʼanajeejatü Jeʼwaa, müshiijeseʼe weeʼiyatüin alin wapüla Jeʼwaa wanaa sümaa waküjain pütchi maʼaka nümüin Jesuu (Mat. 17:5; Juan 8:28). Aire wapüla Jeʼwaa otta Jesuu, ayateena alin waya napülaya.\\nWAAPIRÜIN NA WAYUUKANA\\n8, 9. (1) ¿Jarat tü wanee kasa waküjakalü anainjee pütchi? (2) ¿Jamüsü sütütüleʼeraka waaʼin süpüla ayatüin waya sünain aküjaa pütchi tü sümakat Ezequiel 3:18, 19 otta 18:23?\\n8 Tü apünüinkat kasa waküjaka anainjee pütchi shia süka keeʼireein waaʼin waapirüin wayuu süchiki sülüʼülüin maʼin nükalia Jeʼwaa. Saashin tü Wiwüliakat, aküjai Noé pütchi süchiki kasa lotusü (paashajeʼera 2 Pedro 2:5, TNM). Süpülapünaa süntüin tü Juya miyoʼukat naapirüin Noé na wayuukana süchiki sajaʼttinnajatüin tü kasakalüirua. ¿Jamüsü watüjaka saaʼu tia? Watüja aaʼu tia sutuma tü nümakat Jesuu: «Jamüshiijaʼa na wayuukana süpülapünaa tü Juya miyoʼukat, kapülasü neʼe naaʼin ekawaa, asawaa otta na tooloyuukana shia neʼe jülüjaka naaʼin kaʼwayuusee otta tü jieyuukalüirua aapünüsü süpüla kaʼwayuusee. Nnojoishii naya oonooin sümaa tü aapinnakalü anain naya. Nikeroloka Noé suluʼu tü anuwakat, shiʼitaka tü juyakat sünain kaʼüliain maʼin shia otta wüinsitkalaka na wayuukana. Akaweeria takalioʼu tayakai, chi Shipayakai Wayuu» (Mat. 24:38, 39, TNM). Mayaapejeʼe nnojoluin noonooin na wayuukana sümaa tü naapirakalü anain naya Noé, ayatüshi nia aküjain pütchi süchiki tü kasa alatajatkat.\\n9 Maaʼulu yaa, aküjashii waya pütchi süchiki Nuluwataaya Maleiwa süpüla natüjaainjatüin aaʼu na wayuukana tü naaʼinrajatkat Maleiwa süpüleerua wayuu. Sutuma wanaawain waaʼin nümaa Jeʼwaa, keeʼireesü waaʼin saapüinjatüin wayuu tia pütchikat otta nnojoluinjatüin amülouilin shia (Ezeq. 18:23). Wanaa sümaa waküjain pütchi sainküin piichi otta eere jouluin wayuu, watta maʼin naalii na wayuu waküjakana amüin süntajatüin Nuluwataaya Maleiwa süpüla sajaʼttirüin süpüshuaʼa tü kasa mojusü eekat yaa Mmapaʼa (Ezeq. 3:18, 19; Dan. 2:44; Alat. Map. 14:6, 7).\\nAISHII WAPÜLA NA WAYUUKANA\\n10. (1) ¿Kasa maa waküjaka anainjee pütchi saashin Mateo 22:39? (2) Püküja süchiki tü naaʼinraka Pablo otta Silas süpüla nakaaliinjain chi kaatsetpüʼükai.\\n10 Tü pienchikat kasa waküjaka anainjee pütchi shia süka alin wapüla wayuu (Mat. 22:39). Watüjaa aaʼu eein süpüla suʼwanajaain sukuwaʼipa wayuu sutuma wanee kasa eekai sülatüin sümüin. Jülüjataa waaʼin tü alatakat nümüin Pablo otta Silas chaa Filipos. Apüreesajinnüshii naya natuma na ayoutakana tü pütchi naküjakat. Shiasaʼa süseʼeruʼu aika, akutkujaasü tü mmakat sümaa sujutajaain tü soʼukalüirua tü püreesapüleekat sutuma. Isajayaashii na püreesashiikana naaʼinruʼu chi kaatsetpüʼükai, «niyuutakalaka nüchajaruutse süpüla nuʼuniraainjachin naaʼin». Nuʼwaataka Pablo nümüin sünain maa: «¡Nnojo puʼuniraain paaʼin!». Nümakalaka chi kaatsetpüʼükai namüin sümaa shapaain maʼin naaʼin: «¿Kasa anaka süpüla taaʼinrüin süpüla toʼttaainjachin?». Asoutushii naya nümüin: «Pünouja nünain chi Senyotkai Jesús puʼtteʼennaiwa» (Aluw. 16:25-34).\\nAküjashii waya pütchi süka alin wapüla Jeʼwaa, Jesuu otta na wayuukana. (Paashajeʼera tü pütchikat 5 otta 10).\\n11, 12. (1) ¿Kasa watüjaka sünainjee tü alatakat nümüin chi kaatsetpüʼükai waküjapa pütchi? (2) ¿Jamüshii ayateeka waya sünain aküjaa pütchi?\\n11 ¿Kasa watüjaka sünainjee tü alatakat nümüin chi kaatsetpüʼükai waküjapa pütchi? Jülüja waaʼin nuchuntuin kaaliinwaa chi kaatsetpüʼükai süchikijee sukutkujaain tü mmakat. Maʼaka naaʼin chi kaatsetpüʼükai eesüjaʼa süpüla neeʼiratüin nakuwaʼipa na wayuu nnojoliikana kasajanain amüin tü sümakat tü Wiwüliakat. Otta eeshiijaʼa nachuntüle kaaliinwaa mapa süka sülatüin namüin wanee kasa. Eeshii na mojukana maʼin aaʼin sutuma nojutunüin suluʼujee naʼyataain, sutuma nooʼulaajiraain sümaa naʼwayuuse, süntünüle nanain wanee ayuulii eeka mepin jee outule wanee napüshi. Sülatapa tia namüin eeshii na asakirakana sünain kasapülajatüin katüin noʼu. Otta eesüjaʼa nasakirüle sünain tü nüsakirakalü anain chi kaatsetpüʼükai soʼu nümüin: «¿Kasa anaka süpüla taaʼinrüin süpüla toʼttaainjachin?». Jamüshiijaʼa wanaale naya wamaa sünain aküjaa pütchi, eesü naapajeerüle tü pütchi anasü waküjakat namüin.\\n12 Müleka ayatüle waya sünain aküjaa pütchi, wamülialeerü naaʼin na wayuukana sükajee tü kasa waapakat namüin (Isa. 61:1). Eesü wanee wawala Charlotte sünülia, 38 juya shia sünain pürekutsoolüin, anuu sünüiki: «Nnojotsü natüjaain aaʼu na wayuukana tü nakuwaʼipainjatkat. Choʼujaasü namüin naapajüinjatüin tü pütchi waküjakat». Eesü wanee wawala Ejvor sünülia, 34 juya shia sünain pürekutsoolüü. Müsü shia: «Maaʼulu yaa watta maʼin naalii na wayuu mojukana maʼin aaʼin. Shiasaʼa sutuma takaaliinjeein naya, aküjasü taya pütchi». Ayatüinjana waya aküjain pütchi saaʼu alin wapüla wayuu.\\nTÜ NAAPAKAT JEʼWAA WAMÜIN SÜPÜLA WACHECHERÜIN WAAʼIN\\n13, 14. (1) ¿Kasa naapaka Jeʼwaa wamüin saashin Juan 15:11? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla talatüin waaʼin maʼaka naaʼin Jesuu? (3) ¿Kasa ayateetka waaʼinrüin talatüle waaʼin?\\n13 Wanee ai süpülapünaa nuʼutunuin aaʼin Jesuu, nüküjain namüin na aluwataaushiikana süchiki waneirua kasa naapaka Jeʼwaa namüin süpüla nachecheraainjanain süchiirua aküjaa pütchi. ¿Kasa wayu tia? ¿Jamüshii anaka waya sutuma?\\n14 Tü talataakalü aaʼin. ¿Nnojoleetche talatüin waaʼin sünain aaʼinraa tü nuluwataakalü anain waya Jesuu, tü aküjaakat pütchi? Nnojorüleejaʼa. Süchikijee naashajaain Jesuu süchiki tü suuʼuliakat uuwa, nüküjain talateerüin waaʼin maʼaka naaʼin niakai waküjale pütchi süchiki Nuluwataaya Maleiwa (paashajeʼera Juan 15:11). Soto waaʼin müin nia naashin maʼaka saaʼin tü suuʼuliakat uuwa otta na nikirajüinkana maʼaka saaʼin tü sütünakalüirua. Wüiteerü sütüna tü suuʼuliakat uuwa müleka ayatüle shia sünain otta saapaajeerü sütsüin sünainjee tü suuʼuliakat. Akaataajaʼa neʼe wakuwaʼipaya, talateerü waaʼin maʼaka naaʼin Jesuu wanaawale waaʼin nümaa otta woushikajaale süchiirua nukuwaʼipa. Jee talateerü waaʼin maʼaka naaʼin Jesuu sutuma aaʼinraa tü nuluwataakalü anain Maleiwa (Juan 4:34; 17:13; 1 Ped. 2:21). Eesü wanee wawala Hanne sünülia, alatüirü suulia 40 juya sünain pürekutsoolüin shia. Müsü sünüiki: «Aleʼejawaisü taya sümaa talatüin taaʼin süchikijee aküjaa pütchi, shiasaʼa sutuma tia, atütülaasü taaʼin süpüla ayatüin taʼyataain nümüin Jeʼwaa». Talatüle maʼin waaʼin, ayateena waya waneepia sünain aküjaa pütchi jaʼitairü nnojoluin wainmain na wayuu aapajakana wanüiki (Mat. 5:10-12).\\n15. (1) ¿Kasa aapünaka wamüin saashin Juan 14:27? (2) ¿Kasa ayateetka waaʼinrüin sutuma tü anaa naapakat wamüin Jesuu?\\n15 Wanee anaa (paashajeʼera Juan 14:27). Wanee ai süpülapünaa outuin Jesuu, müshi nia namüin na aluwataaushiikana: «Aapüneerü jooluʼu wane anaa jümüin. Je chi aapüinjachikai shia jümüin, taya tayakai». ¿Kasa ayateetka waaʼinrüin sutuma tü anaa naapakat wamüin Jesuu? Wanaa sümaa wachecheraain süchiirua aküjaa pütchi, watüjaa aaʼu talatüin wamaa Jeʼwaa otta Jesuu. Shiasaʼa sutuma tia, anasü waaʼin waneepia (Sal. 149:4; Roma 5:3, 4; Col. 3:15). Eeshi wanee wawala Ulf nünülia, 45 juya sünain pürekutsoolin nia, anuu nünüiki: «Mapüsashi taya süchikijee aküjaa pütchi, talatapejeʼe taaʼin sutuma taaʼinrüin tia otta anasü taaʼin sutuma». Talatüsü maʼin waaʼin sutuma tü anaa aapünakat wamüin.\\n16. (1) ¿Kasa aapünaka wamüin saashin Juan 15:15? (2) ¿Kasa naaʼinrüinjatka na aluwataaushiikana süpüla ayatüinjanain aleewain naya nümaa Jesuu?\\n16 Aleewaa nümaa Jesuu. Süchikijee nüküjain Jesuu namüin na nikirajüinkana keeʼireein naaʼin talatüinjatüin naaʼin, nüküjain namüin choʼujaain aijiraainjanain maʼin naya (Juan 15:11-13). Nümaka süchikijee. «‹Tatünajut› tamüshi jia». Anashaatasü maʼin tü aleewaakat nümaa Jesuu. ¿Kasaka naaʼinrüinjatüin na aluwataaushiikana süpüla ayatüinjanain aleewain naya nümaa Jesuu? Achecheraainjana süchiirua aküjaa pütchi (paashajeʼera Juan 15:14-16). Maʼaka piama juya süpülapünaa tia müshi Jesuu namüin: «‹Alüʼütsü nükalia chi Maleiwakai süpüla aluwatawaa›, meena jia» (Mat. 10:7). Soʼu tü ai naashajaakalü oʼu Jesuu namaa na nikirajüinkana, nütütüleʼerüin naaʼin süpüla nachecheraainjanain süchiirua aküjaa pütchi (Mat. 24:13; Mar. 3:14). Nütüjaa aaʼu Jesuu kapüleein aaʼinraa tia, mayaapejeʼe müin shia, eesü süpüla nountüin na nikirajüinkana naaʼinrüin tia otta ayatüin naya aleewain nümaa. Eepejeʼe wanee kasa naapaka Jeʼwaa namüin akaaliinjaka naya.\\n17, 18. (1) ¿Kasa aapünaka wamüin saashin Juan 15:7? (2) ¿Jamüsü naaʼin na nikirajüinkana Jesuu sutuma tia? (3) ¿Kasa nükaaliinjaka aka waya Jeʼwaa maaʼulu?\\n17 Naapüin Jeʼwaa wanüiki woʼuraajapa. Anuu nünüiki Jesuu: «Naaʼinreerü chi Tashikai jümüin süpüshua tü juchuntakat nümüin saaʼu tapüshin jia» (Juan 15:7, 16). Atütülaakajasaʼa naaʼin na aluwataaushiikana sutuma tia nümakat Jesuu. * Nnojotsü nayaawatüin aaʼu na aluwataaushiikana nülüʼülüin Jesuu süpüla outaa soʼu tia. Nnojoliinjanapajaʼa naya makaaliijuuin, eeinjachi Jeʼwaa sünain asoutaa namüin nachuntapa kaaliinwaa süpüla aküjaa pütchi. Maʼaka jeʼra kaʼi süchikijee nuʼutunuin aaʼin Jesuu, achuntushii na nikirajüinkana nümüin Jeʼwaa süpüla meimmoluinjanain naya nutuma, naapaka Jeʼwaa namüin tü nachuntakat (Aluw. 4:29, 31).\\nWatüjaa aaʼu nükaaliinjeenain waya Jeʼwaa wachuntapa kaaliinwaa nümüin. (Paashajeʼera tü pütchikat 18).\\n18 Wachecheraale maaʼulu süchiirua aküjaa pütchi, ayateena waya aleewain nümaa Jesuu. Jee akaaliinjüneena waya nutuma Jeʼwaa wachuntapa kaaliinwaa nümüin eere wanee kasa kapüleeka atuma wamüin aküjaa pütchi (Filip. 4:13, TNM). Talatashaatashii maʼin waya saaʼu nusoutuin Jeʼwaa shiʼipajee tü wachuntakat nümüin otta saaʼu aleewain waya nümaa Jesuu. Sükaaliinjain waya tia süpüla ayatüinjanain wachecheraain süchiirua aküjaa pütchi (Sant. 1:17).\\n19. (1) ¿Jamüshii wachecheraaka süchiirua aküjaa pütchi? (2) ¿Kasa naapaka Jeʼwaa wamüin süpüla ayatüin waya sünain tü waʼyataainkat nümüin?\\n19 Wekirajaaitpa anain sünain ekirajaayakat tüü wachecheraain süchiirua aküjaa pütchi süpüla waʼwaajüin Jeʼwaa otta kojutuin tü nünüliakat atumawaa. Ayatüshii waya aküjain pütchi süka aishaatain wapüla Jeʼwaa nümaa Jesuu, süka keeʼireein waaʼin waapirüin wayuu jee süka alin wapüla wayuu. Tü wane kasa wekirajaaitpakalü anain shia süchiki tü naapakat Jeʼwaa wamüin: Tü talataakalü aaʼin, wanee anaa, aleewaa nümaa Jesuu otta naapüin Jeʼwaa wanüiki woʼuraajapa. Sutuma tia naapakat Jeʼwaa wamüin atütülaasü waaʼin süpüla ayatüin waaʼinrüin tü waʼyataainkat nümüin. Talatüshi maʼin Jeʼwaa sutuma niʼrüin wachecheraain süchiirua aaʼinraa kasa anasü.\\n^ püt. 17 Soʼu naashajaain Jesuu namaa na aluwataaushiikana, kojuyatua nüküjain namüin naaʼinreerüin Jeʼwaa napüleerua tü nachuntakat nümüin (Juan 14:13; 15:7, 16; 16:23).\\nKojutusü watuma nünülia Maleiwa sükajee sülanaʼleein sujutü wamüin suulia waneirua anüliee otta wekirajüle wayuu süpüla shiyaawatüinjatüin saaʼu kojutuin maʼin tü nünüliakat. Wanee sukuwaʼipa süpüla weeʼiyatüin sujutü nünülia Maleiwa shia wanaa sümaa wakaaliinjain na wayuukana süpüla nayaawatüin saaʼu alawaain tü kasa mojusü aküjünakat nüchiki Maleiwa.\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Maayoʼu 2018","num_words":4126,"character_repetition_ratio":0.066,"word_repetition_ratio":0.056,"special_characters_ratio":0.209,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10132.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"REDE MISSIONÁRIA: 1 JUAN: WAYUU\\n1 Juan 11Washajüin joolu'u jümüin nüchiki Jesucristo, chi kanüliakai “Pütchi” münüin. Niale'e aapaka kataa o'u sümüin wayuu. Eetüjü'iya nia paala sümaiwa nnojolüiwa'aya kasain eein soo'opünaa tü mmakat. Eweetüshi nia sa'akamüin wayuu süpüla nii'iratüinjatüin waa'in süpüla eeinjanain waya waneepia nümaa Maleiwa. Nia chi we'rakai süchikijee niweetüin, je watüjaain saa'u tü nukuaippakat saa'ujee nümaapü'üin waya je süka waapajapü'üin nünüiki. Nia eetüjüika'aya nümaa chi Maleiwakai sümaiwa je eweetüichipa nia wa'akamüin. Waküjakalaka joolu'u tü nüchikikat sümüin wayuu, makalaka washajüin joolu'u jümüin. 3Chi we'rapü'ükai, chi waapajapü'ükai anüiki, nia waküjainjachika achiki joolu'u jümüin süpüla wanaawajiraainjatüin jaa'in wamaa. Je wanaawajiraain waa'in wapüshua nümaa chi Maleiwakai oo'ulaka nümaa Jesucristo chi Nüchonkai. 4Washajakalaka jümüin tüü süpüla talatashaatainjatüin ma'i jaa'in wanaa wamaa. 5Anataasü waküjüle joolu'u jümüin tü nikirajakat anain waya chi kanüliakai “Pütchi” münüin, müsü yaa: “Nukuaippa chi Maleiwakai, müsia aka saa'in suwarala ka'i saa'u shiimüin nünüiki. Je sükajee maainjalain nia, nnojotsü piyuushi cha'aya eere nia. Warattuuisü waneepia”. 6Alu'ujasa wayakana, müleka ayatüle sünain kaainjalaa, makateena waya sa'aka tü piyuushikat. Nnojoleetkalaka wountüin waa'inrüin tü shiimüinkat nikirajakat anain waya. Je wanaa sümaa sa'akain waya tü piyuushikat, müleka wamüle: “Wanaawajiraasü waa'in nümaa Maleiwa”, alawaa ne'e tü wamakat. 7Alu'ujasa müleka woo'ulaale suulia waainjala, ayateena waya nümaa Maleiwa sa'aka tü nuwaralakat. O'lojüneerü süpüshua tü waainjalakat woulia sükajee amülain nüsha Jesucristo chi Nüchonkai waa'u. Je wanaawajiraa müsia waa'in wayakana wapüshua. 8Müleka “Maainjalasalii waya”, wamüle, aküjüshii waya wa'alain, ja'itairü shiimüinyaain tü wamakat saa'in wamüin. 9Alu'ujasa müleka waküjale süchiki tü waainjalakat nümüin Maleiwa, pansaasü nünüiki wamüin sünain nülatirüinjatüin shia woulia, je nu'lojeerü woulia tü yarüttüsü eekat sulu'u waa'in. Naa'inrapaja Maleiwa waneepia tü anasükat sümüin wayuu maa aka soonoole sümaa nünüiki. 10Otta müleka wamüle: “¿Kasapa waainjalain?”, shia ne'e süka nnojolüin jamajatüin wamüin tü nikirajakat anain waya chi Maleiwakai. Wayouktüin ne'e tü nünüikikat, mayaasü aka saa'in alawaa ne'e wamüin.\\n1 Juan 21Tachonniwaa, jia anoujashiikana nünain Cristo wanaa tamaa, anuu tashajüin joolu'u tüü jümüin süpüla nnojoliinjanain ayatüin jia sünain kaainjalaa. Akaasa müleka kaainjarale wane juwala ja'aka, achunteechi Jesucristo noo'opünaa nümüin chi Nüshikai, chi Maleiwakai. Saa'ujee maainjalain Jesús nu'upala chi Nüshikai, 2nuuntüin nuwalaajüin waainjala sünain nüla'ajaainjatüin shia woulia saa'ujee ouktüichipain nia saa'u. Nnojoitpaja ouktüin ne'e saa'u waainjala wamüiwa, aashin ouktüin saa'u saainjala wayuu süpüshuale'eya. 3¿Jamüsü watüjaaka'a saa'u we'raajüin Maleiwa sümaa anajiraain waya nümaa? Shia süka jaa'a wamüin sümüin tü nuluwataakat anain waya. 4Otta chi wayuu eekai “Te'raajüin Maleiwa” makai sümaa niyouktajüin tü nuluwataakat anain nia, alawaa ne'e tü nünüikikat. 5Müleka laülaale naa'in chi wayuukai sünain mülo'uin naalii chi Maleiwakai nüpüla, jülüjüseje naa'in aa'inraa tü nümakat nümüin. ¿Jamüsü watüjaaka'a saa'u wanaawajiraain waa'in nümaa Maleiwa? 6Maa aka wamüle: “Kee'ireesü waa'in wanaawajiraain waa'in nümaa”, wamüle, anakaja washatüle nukuaippa Jesucristo waraittaiwa'aya nia yaa mmolu'u sa'akapünaa wayuu. 7Tawalayuwaa, jia aishiikana tapüla, tü tashajakat achiki jümüin, shia tü nuluwataakat anain jia Maleiwa. ¿Naatajatü saa'in jümüin tü pütchi tashajakat? Nnojo. Pütchi shiimüin, kakaliairü. Shia tü aluwataanakat anain wayuu paala sümaiwa. Shia joolu'u tü ekirajünakat anain waya wapüshua maa'ulu yaa. 8Ayatsia joo tia pütchikat sünain jeketüin jümüin jiakana anoujakana nünüiki Cristo sünain nümüin jümüin: “Shiimüinya tü pütchikat, müsü aka anakia süpüla ja'yainjatüin jümüin tü jüpünakat”. Jümataakalaka ni'ipajee: “Aa, shiimüinya tia pütchikat”. Je saa'ujee nnojolüin ayatüin jia sünain kaainjalaa, nnojoliinapa jia eein sa'aka tü piyuushikat. 9Otta chi wayuu makai yaa: “Ayatüshi taya sa'aka tü nuwaralakat Maleiwa”, sümaa maalin tü nuwalayuukalüirua nüpüla, ayatayü'iya ne'e nia sa'aka tü piyuushikat sümaa naainjala. 10Alu'ujasa chi wayuu eekai alin na nuwalayuukana nüpüla, waraittüshi sa'akapünaa tü nuwaralakat Maleiwa. Saa'ujee ja'yaitpain nütüma Cristo tü nüpünakat, nnojoleechi aainjinnüin nia kasa mojusü. 11Otta chi wayuu eekai maalin na nuwalayuukana nüpüla, ayatayü'iya ne'e waraittüin sa'akapünaa tü piyuushikat sümaa maa'awaa, süka mayaawatüin saa'u tü shiimüinkat sütüma tü piyuushikat. 12Tashajüin jümüin jiakana tachonnii aishiikana tapüla, süka motüitpan naa'in Maleiwa jaainjala sünainjee ouktüin Jesús jaa'ujee. 13Tashajüin jümüin jiakana laülaayuukana, süka ji'raajüin chi Maleiwa eetüjüikai paala sümaiwa. Je tashajüin jümüin jiakana jima'aliikana oo'ulaka jümüin jiakana majayünnüükana, süka jüyamülüin chi Kama'üraikai. Tachonniwaa aishiikana tapüla, jia tashajaka amüin, süka ji'raajüin chi Washikai Maleiwa. 14Jia laülaayuukana, jia tashajaka amüin, süka ji'raajüin chi Maleiwa eetüjüikai paala sümaiwa. Jima'aliyuwaa je majayünnüwaa, jia tashajaka amüin, süka katsüin jaa'in sünain anoujaa saa'u tütüin jaa'in waneepia sünain nünüiki Maleiwa süpüla jüyamülüinjachin chi Kama'üraikai. 15Nnojo keejiain jümüin tü kasa mojusü naa'inrakat na manoujainsaliikana. Jiyouktajaa sümaa tü kasa mojusü kee'ireekat naa'in. Chi wayuu eekai nüshateein nakuaippa na manoujainsaliikana, maalinsai Maleiwa nüpüla je nnojoleerü naa'inreein tü nüchekakat nüpüleerua. 16Tü nakuaippakat na manoujainsaliikana, nnojotsü ni'ikalain chi Maleiwakai namüin. Tü kasa mojusü naa'inrakat, keejiasü namüin süka kaainjaraliin naya. Kee'ireesü naa'in kaainjalaa. Nachuntüin naa'in tü neirakaakat amüin je a'waatawaa sulu'u nawashirüin oo'ulaka sulu'u tü naa'inrakat. 17Je tü nakuaippakat na manoujainsaliikana sümaa tü kasa mojusü kee'ireekat naa'in, yüü'ülaa meerü so'uweena wane ka'i. Alu'ujasa chi wayuu aa'inrakai tü nuluwataakat anain Maleiwa, ayateechi nümaa süpüla ka'ikat süpüshua. 18Tachonniwaa, alü'ütsü joo tü ka'i saja'lajaainjatkat o'u tü kasakalüirua süpüshua. Aashin aapinnüin jia paala sünain niweetajachin chi Ni'ipolokai Cristo sülü'ütpa ka'ikat tia. Je joolu'u, süka joulüinapain na nü'ünüükana Cristo, watüjaa aa'ulu sünain shiimüin sülü'ülüin tia ka'ikat. 19Ayu'laashii wa'akajee na ni'ipolokana Cristo, süka nnojoliin nekirajüin sünain tü shiimüinkat maa aka tü wekirajakat anain wayakana. Müleka wanaawaleje tü kasa nekirajakat anain sümaa tü wekirajakat anain, yaashiije naya wamaa. Otta süka no'unüin wa'akajee, atüjaana aa'uchii naya sünain waneein sümüin tü kasa nekirajakat anain. 20Alu'ujasa jümüin jiakana, aapünüshi chi Naa'inkai Maleiwa nütüma Cristo chi Maainjalasaikai. Je saa'ujee eeichipain chi Naa'inkai Maleiwa jümaa, jütüjaa aa'ut jüpüshuale'eya tü shiimüinkat. 21Tashajüin joolu'u jümüin süka jütüjaain saa'u tü shiimüinkat, nnojotsü sükajeejatüin matüjaain jia. Nnojoliishii jia müin aka naa'in na ekirajüliikana sünain alawaa, sünain nnojolüin jamajatüin namüin tü shiimüinkat. 22¿Jarai chi wayuu alaaka? Nia chi ayouktakai Jesús sünain niain Cristoin Nüneekajalakai Maleiwa. Je süka niyouktüichipain chi Nüchonkai Maleiwa, niyouktüin chi Maleiwakai wanaa nümaa, chi Nüshikai Jesús. Watüjaakalaka naa'u sünain ekirajülin alawaa süka niain wane chi ni'ipolokai Cristo. 23Chi ayouktakai Jesús chi Nüchonkai Maleiwa sünain niain Cristoin, nnojoishi nuuntüin wanaawajiraain naa'in nümaa chi Maleiwakai Nüshikai Jesús. Alu'usa chi wayuu eekai nünoujain sünain niain Jesús chi Nüneekajalakai Maleiwa, je müsia nüküjain nüchiki sümüin wayuu, wanaawajiraasü naa'in nümaa Maleiwa. 24Anashii müleka ayatüle jia jülüjüin jaa'in tü shiimüin ekirajünakat anain jia paala, süpüla wanaawajiraain jaa'in waneepia nümaa chi Nüchonkai Maleiwa je nümaa chi Washikai Maleiwa. 25Jalia motojoyoo jaa'in sünain pansaain nünüiki Maleiwa jümüin süpüla nii'iratüinjatüin jaa'in süpüla eeinjanain jia nümaa weinshi. 26Tü karaloukta tashajakat joolu'u jümüin, süpülajatü aapiria jia süpüla eein jaa'in noulia na ekirajüliikana sünain alawaa, süka jamüin, kee'ireein ma'i naa'in jüüjüüinjanain jia sümüin nanüiki. 27Otta süka naapünüin chi Naa'inkai Maleiwa jümüin nütüma Cristo chi Nüchonkai Maleiwa, ee jümata jaa'in sünain ayatüinjanain jia sünain wanaawajiraain jaa'in nümaa. Chi Naa'inkai Maleiwa, müichia nnojolin o'unüin juulia. Waneepiashi nia sulu'u jaa'in süpüla nikirajüinjanain jia sünain tü pütchi shiimüinkat, tü nüchikimaajatkat Maleiwa. Nnojoleechi aküjain alawaa jümüin. Je süka jümaain nia waneepia, nnojotsü che'ojaain jikirajünüinjanain sütüma wayuu naatajatü. 28Tachonniwaa, jia aishiikana tapüla, anashii ayatüle jia sünain wanaawajiraain jaa'in nümaa Cristo, süpüla talatüinjatüin waa'in wapüshua niitaapa nüchikua, suulia japülijain waya nu'upala nüntapeena. 29Soto jaa'in Cristo sünain naa'inrüin tü anasükat waneepia. Je jütüjaa aa'ulu sünain shiimüin niain nüchoin Maleiwa chi wayuu aa'inrakai tü kasa anasü nikirajakat anain Cristo.\\n1 Juan 31Mülo'ushaata ma'i tü waaliikat nüpüla chi Maleiwakai. “Tachonnii jia”, nümakalaka wamüin. Shiimüinpaja nüchooin waya. Oo'ulaka na manoujainsaliikana, süka mochoojüin no'u chi Maleiwakai, nnojotsü nayaawatüin aa'u sünain nüchooin waya. 2Tawalayuwaa, mayaainje nüchooin waya Maleiwa maa'ulu yaa, nnojoliyülia ee'iyatünüin wamüin jamüinjatüin wakuaippa so'uweena wane ka'i. Shia'la watüjaaka aa'u sünain meenain aka waya naa'in Cristo sünain anain so'uweena tü ka'i niweeteetkat o'u nüchikua, sünain we'reerüin nu'upünaa. 3Je maa'ulu yaa, saa'u meenain aka waya naa'in Cristo so'uweena ka'ikat tia, anakaja joolu'u müleka woo'ulaale suulia tü yarüttakat atüma waa'in, maa aka Cristo wulein naa'in nu'upala Maleiwa. 4Tü kaainjalaakat, shia tü ayouktaakat tü nuluwataakat anain chi Maleiwakai. Chi wayuu kaainjaraikai, moonoolosai sümaa tü nümakat Maleiwa nümüin. 5Jütüjaa aa'uchi Jesucristo sünain maainjalain nia, je sünain nüntüin wa'akamüin süpüla nüla'ajaainjatüin waainjala woulia. 6Chi wayuu eekai wanaawajiraain naa'in nümaa Cristo, nnojoishi ayatüin sünain kaainjalaa, nuu'ulaain suulia. Alu'ujasa chi wayuu ayatakai sünain kaainjalaa, shiimüin sünain nnojolin ni'raajüin Cristo. Mochoojüshi no'u. 7Tachonniwaa, jia aishiikana tapüla, jalia jia suulia anoujaa alawaa. Chi wayuu eekai naa'inrüin tü kasa anasü nikirajakat anain Cristo, wayuu anashi no'ulu'u Maleiwa, maa aka naa'in Cristo no'ulu'u. 8Alu'ujasa chi wayuu eekai ayatüin sünain kaainjalaa sümaa naa'inrüin kasa mojusü, nüpüshi Satanás, chi sülaülashikai yolujaa. Aletüjülia chi Yolujaakai sünain kaainjaralin paala nümaiwa, ayatshia sünain kaainjaralin maa'ulu yaa. Eweetüshijese chi Nüchonkai Maleiwa süpüla naja'laje'erüinjatüin tü kasa mojusü naa'inrakat chi Yolujaakai. 9Chi wayuu eekai nüchoin Maleiwa, nnojoishi ayatüin sünain kaainjalaa, süka shii'iranajaaitpain naa'in nütüma chi Naa'inkai Maleiwa. Oo'ulaashi nia suulia naainjala, süka nüchoinchipain Maleiwa. 10Tü nakuaippakat na nüchooinkana Maleiwa, wane'e sümüin suulia nakuaippa na nüpüshikana chi Yolujaakai. Chi wayuu nnojoikai aa'inrüin tü kasa anasü nikirajakat anain Cristo, sümaa maalin nüpüla na anoujashiikana, nnojoishi nüchoin Maleiwa nia. 11Otta jiakana, ¿kasa aluwataanaka anain jia nütüma Maleiwa paala jikeroloiwa'aya sünain anoujaa nünain? ¿Kasasa joolu'u ekirajünaka anain jia nütüma? Aluwataanüshii waya wapüshua waneepia sünain aijiraainjanain wapüla. 12Soto jaa'in paala sümaiwa nüchiki chi wayuu kanüliakai Caín, chi nüpüshikai chi Kama'üraikai. Soto jaa'in chi nimüliakai kanüliakai Abel, chi aa'inrakai waneepia tü anasükat nu'upala Maleiwa. Otta Caín, e'rüi wayumüin ma'i. O'utüna aa'inchi Abel nütüma süka süchunjain naa'in naa'u. Jalia jia majayaa aka jia naa'in Caín. 13Tawalayuwaa, jainkuujayaaka aa'in müleka jü'ürülaanüle anain natüma na manoujainsaliikana, maa aka kanain naa'in Caín chi nimüliakai. 14Nnojoliiwa'aya wanoujain, müshii aka waya saa'in wayuu ouktüsü süka nnojolin kasajachin wamüin Maleiwa. Otta müsia joolu'u, süka alin wapüla na wawalayuukana, müinapa aka waya saa'in wayuu kato'ulu sünain wanaawajiraaitpain waa'in nümaa Maleiwa. Alu'ujasa chi wayuu eekai maalin nüpüla na nuwalayuukana, müshi aka saa'in wayuu ouktüsü. 15Chi eekai kanain naa'in nuwalayuu, uwomuyuushi, maa aka naa'in Caín. Je mee'iranajaainyülia naa'in süpüla eeinjachin nia nümaa Maleiwa waneepia. 16Cristo, sünain naapajiraain nikii süpüla ouktaa saa'u saainjala wayuu, nii'iyatüin wamüin jamüinjatüin wakuaippa süpüla aijiraainjanain waya wapüshua. Je joolu'u, müleka shiimüinre alin wapüla wane wawala, anakaja müleka waapiraale wekii noo'opünaa. 17Müleka kokoroloin jia sümaa nnojolin jümüliajüin wane chi juwalakai che'ojaakai amüin kasa, ¿aapiraashii cheje jikii noo'opünaa? Nnojo. ¿Aishi cheje jüpüla chi juwalakai maa aka alin wayuu süpüshua nüpüla Maleiwa? Nnojo. Maalinsai nia jüpüla. 18Tachonniwaa, jia aishiikana tapüla, anakaja nnojorule “Aishi pia tapüla” wamüin ne'e süka wanüiki. Shia anaka alu'u waa'inrüle tü kasa anasükat namüin na wawalayuukana süpüla natüjaainjatüin saa'u sünain shiimüin naalii wapüla. 19Müleka shiimüinre sünain aijiraain waya wapüla, watüjaajeerü aa'u sünain nüchooin waya Maleiwa. Ja'itairü nütüjaain saa'u waainjala sümaa nüchiajaain waya suulia, nümüliajüin waya weinshi. Müleka mojule tü waa'inkat saaliijee waainjala, naapüin Maleiwa anaa aa'in wamüin süka wee'iyatüin naalii na wawalayuukana wapüla. 21Tawalayuwaa, müleka sotüle waa'in sünain nümüliajüin waya Maleiwa, ja'itaina kaainjaraliin waya, nnojoleena waya mmolüin seema arütkawaa nümülatu'umüin süpüla achuntaa nümüin. 22Naapeerü chi Maleiwakai wamüin tü wachuntakat, saa'ujee waa'inrüin tü nuluwataakat anain otta tü talatakat atüma naa'in. 23¿Kasa nuluwataaka anain wayuu süpüshua? Nuluwataain waya sünain wanoujainjanain nünain Jesucristo, chi Nüchonkai, je sünain aijiraainjanain wapüla wawalayuu, maa aka tü nikirajakat anain Jesús. 24Eeshi Maleiwa namaa na wayuu aa'inrakana tü nuluwataakat anain, je wanaawajiraasü naa'in nümaa. Je chi Naa'inkai Maleiwa, chi aapünakai nütüma wamüin, nükaaliijain waya süpüla watüjaainjatüin naa'u Maleiwa sünain eein nia wamaa.\\n1 Juan 41Tawalayuwaa, jalia motojoyoo jaa'in na nünüikimaajanayaakana Maleiwa. Jalia jia suulia jünoujajüin süpüshua tü nikirajeekat anain wane wayuu eekai nüntüin ja'akamüin. Shia anaka alu'u müleka jülüjüle jaa'in palajana tü pütchikat süpüla jütüjaainjatüin saa'u müleka shiimüinre sünain nünüikin Maleiwa tü nikirajakat anain. Süka jamüin, wainma na nünüikimaajanayaakana Maleiwa sainküin mmakat maa'ulu yaa. 2¿Jamüsü süpüla watüjaainjatüin saa'u sünain eein chi Naa'inkai Maleiwa nümaa wane ekirajüi? Shia müleka nikirajüle sünain wayuuin Jesucristo sünain antaa sa'akamüin wayuu, wayaawatakalaka naa'u sünain eein chi Naa'inkai Maleiwa nümaa. 3Akaajasa müleka nunujulajüle nüchiki Jesús sünain wayuuin nia, watüjaa aa'ulu sünain nnojolin chi Naa'inkai Maleiwa nümaa. Tü pütchi alawaa nikirajakat anain, e'itaaushi nikiiru'u nütüma chi Ni'ipolokai Cristo. Otta jiakana, jaapapü'ü achikichi nia sünain nüntajachin sa'akamüin wayuu. Je joolu'u maa'ulu yaa, eeichipa wa'akamüin. 4Tachonniwaa, jia aishiikana tapüla, süka nüpüshinapain jia Maleiwa, juuntüin jükatalaain suulia tü alawaa nekirajakat anain na nünüikimaajanayaakana Maleiwa. Süka jamüin, chi Naa'inkai Maleiwa jümaakai waneepia, alana'aleesia ma'i nüpülain nuulia Yolujaakai sümaakai tü wayuu manoujainsatkalüirua. 5Kamalainsü nanüiki na nünüikimaajanayaakana Maleiwa sümüin tü manoujainsatkalüirua, süka napüshin naya je süka naashajaain süchiki tü kasa keejiakat namüin. 6Saa'ujee nüpüshin waya Maleiwa, maa aka eere wane wayuu kamalainkat amüin wanüiki, nia eekai shiimüin sünain ni'raajüin Maleiwa. Je chi ayouktakai tü wekirajakat anain, nnojoishi nüpüshin Maleiwa. Shiakalaka watüjaain aka saa'u jaralüin ekirajüin sünain tü shiimüinkat je sünain tü alawaakat. 7Tawalayuwaa, süka alin waya nüpüla chi Maleiwakai, anashii müleka aijiraale waya wapüla. Wane wayuu, müleka aire tü wayuukolüirua nüpüla, atüjaaneechi aa'u sünain ni'nnaajünüin Maleiwa nütüma je nüchoinchipain nia. 8Müleka maalinre nüpüla wayuu, nnojoishija ni'raajüin chi Maleiwakai, süka nii'iyatüin wamüin waya nüchooinkana jamüinjatüin wakuaippa süpüla alinjatüin wayuu süpüshua wapüla, maa aka alin waya nüpüla. 9¿Jamüsü watüjaaka'a saa'u alin waya nüpüla Maleiwa? Shia süka nuluwataain chi waneeshikai Nüchon yaa mmolu'umüin süpüla nii'iratüinjatüin waa'in süpüla eeinjanain waya nümaa chaa iipünaa. 10¿Washatüin tü aijirawaakat saa'ujee alin ma'i chi Maleiwakai wapüla? Nnojo. Washatüin saa'ujee alin ma'i ne'e waya nüpüla chi Maleiwakai. Nuluwataainjese chi Nüchonkai süpüla ouktüinjachin saa'u waainjala süpüla nüla'ajaainjatüin woulia. 11Tawalayuwaa, anuu tanüiki jümüin süchikua: Saa'u alin ma'i waya nüpüla chi Maleiwakai, anakaja aijiraale waya wapüshua. 12Wainma wayuu eekai nnojolüin sütüjaain saa'u saalii nüpüla Maleiwa sükajee nnojolin shi'rüin nia. Müleka aire na wayuukana wapüla, nayaawateerü aa'u sünain eein chi Maleiwakai wamaa je alin naya nüpülaya. Je sükajee tia, kettaasü tü nüchekakat chi Maleiwakai wapüleerua. 13Watüjaa aa'ulu sünain wanaawajiraain waa'in nümaa chi Maleiwakai je sünain eein nia wamaa, süka naapüin chi Naa'inkai wamüin. 14Je saa'u te'rüin chi Nüchonkai Maleiwa, taküjakalaka nüchiki sümüin wayuu sünain ajütüüshinkain nia nütüma chi Nüshikai süpüla nu'tte'erüinjatüin wayuu yaa sulu'u mmakat süpüshua. 15Sünainjee waküjain nüchiki Jesús sümüin wayuu sünain niain chi Nüchonkai Maleiwa, watüjaa aa'ulu sünain wanaawajiraain waa'in nümaa Maleiwa je sünain eein nia wamaa. 16Shiimüin ma'i sünain alin waya nüpüla Maleiwa. Nikirajüin waya chi Maleiwakai sünain jamüinjatüin saaliipala wayuu wapüla maa aka waalii nüpüla niakai. Chi aikai apüla wayuu, wanaawajiraasü naa'in nümaa Maleiwa süka eein nia nümaa. 17Maa aka nii'iyatüin Cristo sümüin wayuu sünain alin nayakana nüpüla chi Maleiwakai, akaajaa wayakana, anakaja washatüle no'upala tü nukuaippakat Cristo. Müleka waa'inrüle tia, kettaasüja tü nüchekakat Maleiwa wapüleerua sünain alin wayuu süpüshua wapüla. Je nnojoleena waya mmolüin neema so'u tü ka'i wasouktinneenakat o'u ni'ipajee saa'u tü kasa waa'inrapü'ükat kataiwa'aya wo'u. 18Nnojoliishii waya mmolüin neema, süka watüjaain saa'u sünain shiimüin nüchooin waya je alin waya nüpüla. Chi wawala eekai mmolüin neema, nnojotsü niyaawatüin aa'u naalii nüpüla Maleiwa je nnojotsü niyaawatüin aa'u sünain masalajanaitpain naainjala. 19Wayakana, aijiraashii wapüla wapüshua je aishi wapüla chi Maleiwakai süka alin waya nüpüla palajana. 20“Aishi tapüla chi Maleiwakai”, nümüle wane wayuu sünain kanaain naa'in nuwalayuu, aküjashi ne'e na'alain. Nnojoliireje alin nüpüla na nuwalayuukana nümaakana, nialeekaja aijeematüin Maleiwa nüpüla, nnojoishija ni'rüin. 21Soto jaa'in tü nuluwataakat anain waya chi Maleiwakai: Na wayuu aikana apüla Maleiwa, ai napüla na nawalayuukana wanaa nümaa.\\n1 Juan 51Waya na nüchooinkana Maleiwa, waya anoujakana nünain Jesús sünain nia'inya Cristo chi Nüneekajalakai Maleiwa. Müleka “Aishi wapüla chi Maleiwakai” wamüle, anakaja aire wapüla na wawalayuukana saa'u nüchooin naya Maleiwa wanaa wamaa. 2¿Jamüsü watüjaaka'a saa'u naalii na nüchooinkana Maleiwa wapüla? Shia süka alin wapüla Maleiwa, je süka waa'inrüin waneepia tü nuluwataakat anain waya. 3Müleka waa'inrüle tü nuluwataakat anain waya chi Maleiwakai, shiimüin alin nia wapüla. Je tü nuluwataakat anain waya, nnojotsü isain wachiki. Wounteerü waa'inrüin süka nüchooin waya. 4Süka nüchooin waya chi Maleiwakai, nnojoleena kaainjalain waya mayaasüje napüleeruain waa'in na manoujainsaliikana. ¿Kasa wayamülaka aka tü mojusükat? Wayamülüin sükajee tü wanoulakat. 5¿Jarai ayamülaka tü mojusükat saa'u mmakat? Niaja ne'e chi anoujakai nünain Jesús sünain niain Nüchoin Maleiwa. 6Wanaa sümaa nuwoutisaajünüin Jesús süka wüin, niatüjülia chi Cristokai anülia Nüneekajalakai Maleiwa. Je wanaa sümaa naapajiraain nikii süpüla ouktaa sümaa amülain nüsha, ayatshia niain chi Nüneekajalakai. Watüjaa aa'uchi niain Nüchoin Maleiwa süka nüküjünüin achiki nütüma chi Naa'inkai Maleiwa aküjakai shiimüin weinshi. 7Watüjaa aa'ulu sünain shiimüin tü nümakat chi Naa'inkai Maleiwa wamüin, süka we'rüin Jesús yaa mmalu'u sünain nuwoutisaajünüin je sünain nu'utinnüin aa'in. Tü nüküjakat chi Naa'inkai Maleiwa wamüin, wanaawasü sümaa tü nümakat chi Washikai Maleiwa chakai iipünaa oo'ulaka tü nümapü'ükat Jesucristo, chi kanüliakai “Pütchi” münüin. 9Maa aka wanoujain tü süküjakat wamüin wane wayuu, alana'aleesia sünain anain süpüla anoujünaa tü nüküjakat chi Naa'inkai Maleiwa wamüin süka shiain nünüiki Maleiwa. Je nüküjain chi Maleiwakai nüchiki Jesús wamüin sünain shiimüin niain Nüchoin. 10Chi eekai nünoujain nünain chi Nüchonkai Maleiwa, nütüjaweerü aa'u sünain shiimüin tü nüküjakat Maleiwa sünain niain Jesús chi Nüchonkai. Chi ayouktakai nüchiki Jesús sünain niain Nüchoin Maleiwa, a'alaajünüshija Maleiwa nütüma. 11Je nünüiki chi Maleiwakai sümüin wayuu süpüshua, müsü mayaa: “Sünainjee tü naa'inrakat chi Tachonkai ouktaiwa'aya saa'u jaainjala, tee'irateerü jaa'in süpüla eeinjanain jia tamaa waneepia”. 12Chi wayuu eekai wanaawajiraain naa'in nümaa chi Nüchonkai Maleiwa, nütüjaweerü aa'u sünain shiimüin shii'iranajaain naa'in. Alu'ujasa chi eekai nnojolüin wanaawajiraain naa'in nümaa chi Nüchonkai Maleiwa, anashi niyaawatüle saa'u sünain mee'iranajaainyülüin naa'in. Maleeichija nnojolin eein nümaa chi Maleiwakai. 13Jia anoujakana nünain Jesucristo sünain niain chi Nüchonkai Maleiwa, tashajüin jümüin tüü süpüla jütüjaainjatüin saa'u sünain shii'iranajaain jaa'in süpüla eeinjanain jia weinshi nümaa Maleiwa. 14¿Jamüinjatü wakuaippa sünain arütkawaa nümülatu'umüin chi Maleiwakai süpüla achuntaa nümüin? Müleka wachuntüle nümüin tü nüchekakat wapüleerua, ja'itairü wachuntüin kasa eekai eein, watüjaa aa'ulu sünain naapüin wanüiki. Je süka watüjaain naa'u sünain naapüin wanüiki, watüjaa aa'uchi nia sünain naapeerüin tü kasa wachuntakat nümüin. 16Süka jütüjaaitpain saa'u shii'iranajaain jaa'in, anakaja jüchuntüle naa'u wane juwala müleka kaainjarale nia. Müleka naa'inrüle kasa mojusü, kaainjalaichipa süka tia. Eesü aainjalaa eekai ouktajachin sütüma. Nnojoishi taluwataain jia sünain achuntaa saa'u. Akaajasa müleka naa'inrüle aainjalaa eekai nnojolin ouktajachin sütüma, anashii jüchuntüle naa'u. Je chi Maleiwakai, nükaaliijeechi chi juwalakai süpüla anaawainjachin nia nümaa nüchikua. 18Watüjaa aa'ulu sünain nnojolin ayatüin kaainjalain chi wayuu eekai nüchoin Maleiwa. Aa'inmajünüshi nia nütüma chi Nüchonkai Maleiwa suulia nüta'ünnüin nütüma chi Kama'üraikai. 19Watüjaa aa'ulu sünain shiimüin nüchooin waya Maleiwa. Otta tü wayuu manoujainsatkalüirua sulu'u mmakat süpüshua, nia aluwataaka saa'u chi Yolujaakai. 20Je watüjaa aa'ulu sünain nüntüin chi Nüchonkai Maleiwa wa'akamüin süpüla we'raajüinjachin chi Nüshikai nütüma, aküjakai shiimüin, je süpüla wayaawatüinjatüin saa'u tü nikirajakat anain. Je sünainjee tü naa'inrakat Jesucristo chi Nüchonkai Maleiwa, wanaawajiraasü joolu'u waa'in nümaa je nümaa chi Nüshikai. Wanoujain nünain Jesucristo chi waneeshikai sünain Maleiwain. Je nünainjee Cristo, ee'iranajaasü waa'in süpüla eeinjanain waya waneepia nümaa Maleiwa. 21Tachonniwaa, jia aishiikana tapüla, saa'u ji'raajüin chi Maleiwakai, chi waneeshikai Maleiwa, jalia jia suulia jüüjüüjüin namüin na maleiwayaashiikana aküjünakana achiki natüma na ekirajüliikana sünain alawaa. Amén.","num_words":5255,"character_repetition_ratio":0.081,"word_repetition_ratio":0.006,"special_characters_ratio":0.175,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5487.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Waaʼinrüinche tü nümakat Jeʼwaa sükajee tü nupueulosekat? | Ekirajaaya\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Eesü tü ekeraajakat otta wainma tü nnojotkat ekeraajüin\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jaraiche atüjaaka saaʼu tü alateetkat mapeena?\\nYapainjana jia süpüla asouktaa sümüin wayuu\\nPaainja namüin na wayuukana tü püchekakat saainjünüin pümüin\\nKeeʼireesü naaʼin Jeʼwaa lotuin sukuwaʼipa tü kasakalüirua\\n¿Waaʼinrüinche tü nümakat Jeʼwaa sükajee tü nupueulosekat?\\nWaaʼinrajatka süpüla nanoujüinjanain na wapüshi manoujüinkana\\n¿Nünüikiche Maleiwa tü pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat?\\nAapiria Wayuu | Maayoʼu 2014\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Becol Bengalí Bislama Búlgaro Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitumbuka Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo haitiano Croata Dangme Danés Dehu Efik Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Gujarati Gun Hebreo Hiligaynon Hindi Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kannada Kaonde Kazajo Kikuyu Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kisonge Krío Kwangalí Kwanyama Lengua de señas argentina Lengua de señas colombiana Lengua de señas mexicana Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas ruso Letón Lingala Lituano Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Malayo Malayálam Malgache Maltés Maratí Maya Moré Nepalés Ngäbere (o guaymí) Noruego Nyaneka Oromo Osético Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Polaco Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Rumano Ruso Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tamil Telugu Tigriña Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Twi Tártaro Ucraniano Umbundú Urdu Uzbeko Vendal Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zandé Zulú Árabe\\n«Naaʼinmajüin Maleiwa waneepia chi wayuu eekai aaʼinrüin tü anasü nüchekakat nüpüleerua, je naapüin nünüiki wanaa sümaa nüchuntüin nümüin.» (1 PED. 3:12)\\n¿Kaseerü naainjaka Jeʼwaa nushutapa Satanaa naaʼu na aʼyataashiikana nümüin?\\n¿Kasa nuchuntaka Jeʼwaa wamüin?\\n¿Jamüsü waaʼinrajatka waneepia tü nümakat Jeʼwaa sükajee tü nupueulosekat?\\n1. ¿Jaralii na nüneekakana Jeʼwaa sutuma nekirajalaa namüin alawaa na israeliitakana? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat.)\\nMAAʼULU YAA, anasü maʼin sukuwaʼipa nuʼwaajia Jeʼwaa sutuma tü nupueulosekat. Sümaiwa paala nüneeküin Jeʼwaa na israeliitakana süpüla nupueuloseinjanain naya. Akatsaʼa nekirajalaa namüin alawaa nüchiki Jeʼwaa. Shiasaʼa sutuma müin naainjala, nüneeküin Jeʼwaa na nikirajüinkana Jesuu. Nukumajakalaka sukuwaʼipa süpüla nupueuloseinjanain naya. Wanaa sümaa sajaʼttinnüin Jerusalén soʼu juyaka 70, naaʼinmajüin Jeʼwaa tü nupueulosekat (Luc. 21:​20, 21). Maaʼulu yaa, anasü maʼin sukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa tü nupueulosekat. Najaʼttirapa tü kasa nuluwataakalü aaʼu Satanaa, nuʼtteʼereerü tü nupueulosekat (2 Tim. 3:1). ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu tia?\\n2. (1) ¿Jamüsü nünüiki Jesuu süchiki «tü müliaa [miyoʼushaata] shiʼreetkat wayuu»? (2) ¿Joujeerü suʼttaka tü müliaa miyoʼushaatakat?\\n2 Müshi Jesuu süchiki tü kaʼi eeinjachikalü oʼu nia sünain aluwatawaa otta sajaʼttajatka oʼu kasa süpüshuaʼa: «Alanaʼaleejeeria maʼin tü müliaa [miyoʼushaata] shiʼreetkat wayuu suulia tü shiʼrakat wayuu paala sümaiwa süchikijee sükumajünüin tü mmakat je suulia tü shiʼrakat wayuu maaʼulu yaa. Nnojoleerü wane müliaa eekai müin aka saaʼin tia mapeena» (Mat. 24:​3, 21). Oʼtteerü tia müliaa miyoʼushaatakat nashutapa na sülaülashiikana mma saaʼu «Babilonia, tü pueulo kojutkat sütüma wayuu», tia shia süpüshuaʼa tü iküleesiairua nnojotkat shiimain (Alat. Map. 17:3-5, 16). ¿Kaseerü alataka süchikijee tia?\\nOʼTTEERÜ ARMAGEDÓN NUSHUTAPA SATANAA\\n3. Süchikijee najaʼttirüin Jeʼwaa tü iküleesiairua nnojotkat shiimain, ¿kaseerü naainjaka Satanaa?\\n3 Süchikijee najaʼttirüin Jeʼwaa tü iküleesiairua nnojotkat shiimain, ashuteechi Satanaa namaa na nümaajanakana naaʼu na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa. Müsü tü Wiwüliakat nüchiki «Gog chi chejeʼewaikai Magog»: «Anteechi pia maʼaka saaʼin wanee wawai katsüinshaatasü. Anteechi pia namaa napüshuaʼa na wayuu pümaajanakana maʼaka saaʼin wanee siruma suluʼu shipiyuushijaain tü mmapaʼakat sutuma». Süka anamiain na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa, meena jookai naaʼin nüpüla Satanaa süpüla nushutüin naaʼu. ¡Amüla neʼe naainjeerüin tia! (Ezeq. 38:​1, 2, 9-12, NM.)\\n4, 5. ¿Kaseerü naainjaka Jeʼwaa nushutapa Satanaa naaʼu na aʼyataashiikana nümüin?\\n4 Nushutapa Satanaa naaʼu na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa, nieechi neʼe nushutaka aaʼu Jeʼwaa (paashajeʼera Zacarías 2:8 *). ¿Kaseetka naainjüin Jeʼwaa? Nükaaliinjamaateena waya süpala nuʼtteʼerüinjanain waya. Süchikijee tia, najaʼttireerü Jeʼwaa tü kasa nuluwataakalü aaʼu Satanaa soʼu Armagedón (Alat. Map. 16:​14, 16).\\n5 Saashin tü Wiwüliakat, najaʼttireena Jeʼwaa na mojulaashiikana soʼu Armagedón, müsü shia: « ‹Eejiraajeechi Jeʼwaa namaa na wayuu mojulaashiikana. Süsaleerü saainjala wayuu süpüshuaʼa nutuma. Nuʼuteena aaʼin na mojulaashiikana›, shia nünüikika Jeʼwaa tia. Anuu tü wanee pütchi nümakat Jeʼwaa: ‹¡Jaapaja tü pütchikat! Anteerü wanee müliaa sümüin wayuu sainküin tü Mmakat süpüshuaʼa otta wanee wawai katsüinshaatasü süshekeinruʼujee tü Mmakat. Soʼu kaʼikat tia, palasimuʼulaajeerü süpaʼapünaa tü Mmakat süpüshuaʼa tü wayuu ouktakat nutuma Jeʼwaa. Nnojoleena aʼyalajünüin aaʼu, nnojoleena ojoitünüin. Meena neʼe aka saaʼin süchaʼa mürüt saaʼupünaa mma› » ( Jer. 25:31-33, NM). Najaʼttireerü Jeʼwaa tü kasa nuluwataakalü aaʼu Satanaa soʼu Armagedón. Akanasaʼa na aküjüliikana pütchi oʼttaajeena nutuma Jeʼwaa.\\nAWAINMALAASÜ MAʼIN TÜ NUPUEULOSEKAT JEʼWAA\\n6, 7. (1) ¿Jalejeejatü ayuʼlaain tü «wayuuirua watta[kat] maʼi saalii»? (2) Püküja süchiki tü kasa eeʼiyatakat nawainmalaain maʼin na wawalayuukana.\\n6 Awainmalaashii maʼin na wayuu aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa süka nükaaliinjüin naya. Saashin tü Wiwüliakat «naaʼinmajüin Maleiwa waneepia chi wayuu eekai aaʼinrüin tü anasü nüchekakat nüpüleerua, je naapüin nünüiki wanaa sümaa nüchuntüin nümüin» (1 Ped. 3:12). Saashin tü Wiwüliakat, tü «wayuuirua watta[kat] maʼi saalii», ayuʼlaainjatü naʼakajee na wayuu aaʼinrakana tü kasa anasükat. Wayuukana naainnua, «nalatirüin[jatü] tü müliaa müleʼoshaata antakat sünainmüin wayuu sainküin mma» (Alat. Map. 7:​9, 14). Puʼttaale süchikijee tü müliaa miyoʼushaatakat namaa na wayuu wattakana maʼin naalii, talatashaateerü maʼin paaʼin, ¿aashimüin?\\n7 Tü «wayuuirua watta[kat] maʼi saalii», ayuʼlaasü saʼakajee tü wayuu nukotchirakat Jeʼwaa sainküin mmaka süpüshuaʼa. Tia, shia tü ekeraajüinjatkat naashin Jesuu suʼunnaa tü kaʼi eeinjachikalü oʼu nia sünain aluwatawaa. Müshi nia: «Aküjüneerü sümüin wayuu tü pütchi anasükat, tü süchikikat nukuaippa Maleiwa sünain aluwatawaa. Aküjüneerü sainküin mmakat süpüshua [...] Je kettaapa shia, anteerü sükalia sajaʼlajaainjatkat oʼu tü kasakat süpüshua» (Mat. 24:14). Tü aküjaakat pütchi süchiki Nuluwataaya Maleiwa, shia tü aʼyatawaa saaʼinmaakat maʼin maaʼulu nupueulose Jeʼwaa; müshiijeseʼe wainmain maʼin na wayuu ekerotokana sünain anoujaa nünain Jeʼwaa ( Juan 4:​23, 24). Jamüsüjaʼa soʼu tü juyakat 2003 otta 2012, alatüsü suulia 2.707.000 wayuu aapaka saaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisaka. Maaʼulu yaa, alatüshii suulia 7.900.000 wawalayuu eekana sainküin mmaka süpüshuaʼa. Eeshii maʼaka jeʼra miyoone wayuu oʼunakana sünain tü outkajawaakat otta oʼunakana sünain tü Outkajawaakat eere Sotuin Waaʼin Ouktüin Jesuu. Nnojoishii wayain awainmalaain atuma na wawalayuukana, nia awainmalaaka atuma Maleiwa (1 Cor. 3:5-7). ¡Talatashaatasü maʼin waaʼin süka nawainmalaain maʼin na wawalayuukana juyawai!\\n8. ¿Jamüshii nawainmalaaka maʼin na anoujüshiikana nünain Jeʼwaa?\\n8 Nawainmalaaka maʼin na wayuu anoujüinjanakana nünain, shia süka nükaaliinjüin naya (paashajeʼera Isaías 43:10-12). Nashin Isaías, chi nünüikimaajachikai Maleiwa, awainmalaajeena maʼin na palitchonkana paala otta kajaalapeerü maʼin sukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa (Is. 60:22). Palitchon paala na wawalayuu chainjanakana iipünaa, shiasaʼa sutuma nakaaliinjünüin nutuma Jeʼwaa sünain tü aküjaakat pütchi, awainmalaashii maʼin naya (Gal. 6:​16, NM). Akaʼaya na yaainjanakana kepiain saaʼu tü mmakat, ayatüshii awainmalaain maʼin naya.\\n9. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla anainjatüin maʼin wakuwaʼipa Mapeena?\\n9 Naashin Jeʼwaa, anainjateerü maʼin wakuwaʼipa Mapeena. Aneerü nakuwaʼipa na wawalayuu chainjanakana iipünaa otta na yaainjanakana saaʼu tü Mmakat. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla tia? Kacheʼeinjana waya sümüin tü nümakat Jeʼwaa (Is. 48:​17, 18). Jamüshiijaʼa na israeliitakana, kacheʼeinjana naya sümüin tü nuluwataakalü anain Jeʼwaa nükajee Moisés. Müle shia natuma, anainjatü nakuwaʼipa sutuma. Tia, sükaaliinjüin naya suulia amaʼüjirawaa akuwaʼipaa, lotuinjatüin nakuwaʼipa sünain naʼyataain, anainjatüin nakuwaʼipa sümaa napüshi otta anainjatüin nakuwaʼipa namüin na waneeinnua (Éx. 20:14; Lev. 19:​18, 35-37; Deut. 6:6-9). Meeria anain wakuwaʼipa maaʼulu müleka kacheʼere waya sümüin tü nuluwataakalü anain waya Jeʼwaa. Tü nuluwataakalü anain waya, nnojotsü isain wachiki ( paashajeʼera 1 Juan 5:3). Kacheʼere waya nümüin Maleiwa, aneerü wakuwaʼipa otta kooʼomüinjeerü wanoula (Tito 1:​13, NM).\\n10. ¿Jamüshii wakatalüinjanaka kaʼi süpüla wekirajaain sünain tü Wiwüliakat otta waʼwaajüin Maleiwa sümaa wapüshi?\\n10 Kajaalapüsü maʼin sukuwaʼipa tü kasa saainjakat tü nupueulosekat Jeʼwaa yaa saaʼu tü mmakat. Sükaaliinjüin waya süpüla wayaawatüinjatüin maʼin saaʼu tü shiimainkat. Müsü tü Wiwüliakat süchiki tia: «Napüna na lotushiikana akuwaʼipa müsü aka saaʼin nuwarala chi kaʼikai, suwasajaa suwasajaa sümapa tü aikat» (Prov. 4:​18, NM). Wayakana waneʼewai wakua, jülüjeesü waaʼin pütchikat tüü: «¿Taashajeʼerüinche tü pütchi apansaajinnakat suluʼujee tü Wiwüliakat? ¿Taashajeʼerüinche waneepia tü Wiwüliakat? ¿Taashajeʼereeinche maʼin tü karalouktairua jeketkat ojuʼitüin? ¿Taneeküinche wanee kaʼi soʼu semaanaka süpüla taʼwaajüin Maleiwa sümaa tapüshi?». Nnojotsü kapüleein maʼin aainjaa tia, shia neʼe wachajaainjatüin sukuwaʼipa süpüla waainjüinjatüin shia. Ekirajaainjana maʼin waya sünain tü Wiwüliakat, weʼitaainjatü maʼin suluʼu wakuwaʼipa tü sümakat otta waaʼinrüinjatü tü nümakat Jeʼwaa sükajee tü nupueulosekat. ¿Jamüsü waaʼinrajatka tia? Süka sülüʼülüin maʼin tü müliaa miyoʼushaatakat.\\n11. ¿Kasapülajatü suutkajaaka waneepia tü nupueulosekat Jeʼwaa?\\n11 Keeʼireesü saaʼin tü nupueulosekat Jeʼwaa waaʼinrüinjatüin tü nümakat Pablo süpüla anainjatüin wakuwaʼipa. Müsü nünüiki: «Anakaja müleka wakaaliijiraale wapüshua sünain kamaneejiraain je sünain waaʼinrüin tü anasükat. Je anakaja müleka nnojoliire müin aka waya naaʼin na wayuu akulajaakana aaʼin sünain jutkatirawaa. Shia anaka aluʼu müleka jutkatiraale waya süpüla ekirajirawaa süpüla wachecherüin waaʼin sünain anoujaa. Anakaja wachiaajiraale waneepia, süka sülüʼülüin nükalia chi Senyotkai süpüla nüleʼejüinjachin nüchikua» (Heb. 10:​24, 25). Kooʼomüinsü maʼin nanoula na israeliitakana sutuma noʼunüin sünain tü outkajawaakat. Wanaa sümaa noutkajaain sünain tü miʼiraa kalumaseyaakalü anain naya soʼu nükalia Nehemías, talatüsü maʼin naaʼin sutuma (Éx. 23:​15, 16; Neh. 8:​9-18). Müsia maaʼulu yaa, aainjünüsü wapüleerua tü outkajawaakat otta tü outkajawaakat miyoʼu. Woʼunüle waneepia sünain, arütkaajeena maʼin waya nünainmüin Jeʼwaa otta talateerü maʼin waaʼin sünain aʼyatawaa nümüin (Tito 2:2).\\n12. ¿Jamüinjatü waaʼin süka weʼikajüin tü pütchi anasükat?\\n12 Waküjüin süchiki tü pütchi anasükat süka suluʼuin waya nupueulose Jeʼwaa. Kojutüsü maʼin wamüin tia (Roma 15:​16, NM). Süka waküjüin süchiki tü pütchi anasükat, aʼyataajiraashii waya nümaa Jeʼwaa (1 Cor. 3:​9, NM; 1 Ped. 1:15). Jee müsia, wulesü nünülia Jeʼwaa sutuma waküjüin süchiki tü pütchi anasükat. ¡Talatüinjatü maʼin waaʼin süka weʼikajüin «tü pütchi anasükat maʼin nümaʼanajeejatka chi Maleiwa talatakai aaʼin»! (1 Tim. 1:​11, NM.)\\n13. ¿Jameerü tü wanoulakat otta jameena waya waaʼinrüle tü nümakat Jeʼwaa?\\n13 Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa wachecheraain nünain otta waʼyataain wanaajiraa sümaa tü nupueulosekat. Waainjüle tia, kooʼomüinjeerü tü wanoulakat. Naashin Moisés alinjachi Jeʼwaa napüla na israeliitakana, oonooinjana naya sümaa nünüiki otta achecheraainjana naya nünain süpüla katüinjatüin noʼu (Deut. 30:​19, 20). Kateena oʼu waya waneepia müleka aire wapüla Jeʼwaa, woonoole sümaa nünüiki otta wachecheraale nünain waneepia.\\n14. ¿Jamüsü nünüiki chi wawalakai Pryce Hughes süchiki tü nupueulosekat Maleiwa?\\n14 Eeshi wanee wawala Pryce Hughes nünülia, anoujüshi nia süpülapünaa juyaka 1914. Waneepiashi nia nümaa Jeʼwaa otta sümaa tü nupueulosekat. Naashin chia wawalakai kojutüsü maʼin nümüin waneepiain nia sümaa tü nupueulosekat Jeʼwaa. Nnojotsü shiain jülüjüin naaʼin tü namakat na wayuukana. Sutuma müin nukuwaʼipa, kooʼomüinsü maʼin nunoula otta nüchecherüin naaʼin suʼunnaa tü müliaa niʼrakat. Niyaawata aaʼu chia wawalakai eejeechin Jeʼwaa nümaa otta nükaaliinjüneechin nutuma müleka naaʼinrüle tü sümakat tü nupueulosekat Jeʼwaa otta waneepiale nia sümaa.\\nWAAʼINRA WANEEPIA TÜ NÜMAKAT JEʼWAA SÜKAJEE TÜ NUPUEULOSEKAT\\n15. Püküja süchiki tü naaʼinrakat na anoujüshii judío eeʼiyataka wacheküinjatüin wanee kasa eekai süpansaajinnüin suluʼujee tü Wiwüliakat.\\n15 Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa waʼyataajiraainjanain sümaa tü nupueulosekat otta wacheküinjatüin wanee kasa eekai süpansaajinnüin suluʼujee tü Wiwüliakat. Süchikijee ouktüin Jesuu, eeshii na anoujüshii judío macheʼepuʼukana süchiirua aaʼinraa tü nümakat Moisés (Aluw. 21:17-20). Akatsaʼa nakaaliinjünüin nutuma Pablo süpüla nayaawatüinjatüin saaʼu tia. Naashin Pablo, taashishii naya suulia naainjala sükajee naapajiraain nikii Jesuu naaʼu. Nnojotsü shiain sutuma süsha tü mürüt amülakat natuma saaʼu naainjala (Heb. 10:​5-10). Wainma na anoujüshii judío achekakana tü nümakat Pablo otta kooʼomüinsü nanoula sutuma. Tia, shiiʼiyatüin wamüin wekirajaainjanain maʼin sünain tü Wiwüliakat otta wacheküinjatüin wanee kasa eekai süpansaajinnüin suluʼujee tü Wiwüliakat jee shiale sukuwaʼipa tü aküjaakat pütchi.\\n16. (1) ¿Jamüsü aneetka maʼin kepiaa suluʼu tü Paʼaraiisükat? (2) ¿Kasa piʼreeka maʼin amüin ekeraajüin suluʼu tü Paʼaraiisükat?\\n16 Na waneepiakana nümaa Jeʼwaa otta sümaa tü nupueulosekat, naapeerü namüin wainma kasa anasü. Na chainjanakana iipünaa, aluwataainjana nümaa Kürisüto (Roma 8:​16, 17). Otta na yaainjanakana kepiain saaʼu tü Mmakat, kepiainjana suluʼu tü Paʼaraiisükat. Wapüshuaʼa wayakana, waküjüinjatü namüin na wayuukana süchiki tü mma jeketüinjatkat nutuma Maleiwa (2 Ped. 3:​13, NM). «Na [wayuu] anamiakana namüinjeerü tü Mmakat otta shiimain talateenain naya süka jimateerüin naaʼin.» (Sal. 37:​11, NM.) «Shiimain nakumajeenain piichi otta kepieenain naya suluʼu» otta namüinjeerü tü kasa naʼyataakalü anain (Is. 65:​21, 22, NM). Müiria nnojoluin eein müliaa, jamü otta mojuu suluʼu tü Paʼaraiisükat (Sal. 72:13-16). Akaʼaya Babilonia tü pueulo kojutükat sutuma wayuu, müiria nnojoluin eʼikeʼerüin wayuu (Alat. Map. 18:​8, 21). Asoʼiraajeerü naaʼin na ouktüshiikana otta kateena oʼu süpüla kaʼika süpüshuaʼa (Is. 25:8; Aluw. 24:15). Müleka wanoukteʼerüle maʼin wakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa otta waaʼinrüle tü nümakat wamüin sükajee tü nupueulosekat, weʼreerü ekeraajüin tia kasa nüküjakat wamüin.\\n¿Yaleeiche pia suluʼu tü Paʼaraiisükat? (Paashajeʼera pütchi 16)\\n17. ¿Jamüinjatü wanüiki süpüla weeʼiyatüin alin wapüla Jeʼwaa otta kojutüin wamüin tü nupueulosekat?\\n17 Alüʼütsü maʼin süpüla sajaʼttüin tü kasa nuluwataakalü aaʼu Satanaa. Müsüjeseʼe icheinjatüin maʼin wanoula otta icheinjanain waya waneepia nümaa Jeʼwaa otta sümaa tü nupueulosekat. Müinjatü wanüiki maʼaka naaʼin David: «Waneesia neʼe tü kasa tachuntakat nümüin Jeʼwaa... shia toʼunajatka achiirua waneepia, kepiainjachin taya waneepia nipialuʼu Jeʼwaa, süpüla teʼrüinjatüin naʼanasia Jeʼwaa otta süpüla kojutüinjatüin tamüin tü aʼwaajüleekat» (Sal. 27:​4, NM). Ayata waneepiain waya nümaa Jeʼwaa otta sümaa tü nupueulosekat.\\n^ püt. 4 Zacarías 2:8 (NM): «Anuu tü nümakat chi Maleiwakai Jeʼwaa: ‹Ajütünüshi taya nanainmüin na wayuu müliakana atuma jia; nayakana müshii nachüütakai saaʼin noʼu Jeʼwaa sükajee tü naaʼinrakat jümüin›. »\\nMaayoʼu 2014 | ¿Jaraiche atüjaaka saaʼu tü alateetkat mapeena?\\nAAPIRIA WAYUU Maayoʼu 2014 | ¿Jaraiche atüjaaka saaʼu tü alateetkat mapeena?","num_words":4205,"character_repetition_ratio":0.06,"word_repetition_ratio":0.051,"special_characters_ratio":0.21,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9769.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Jamüshi ayatüinjaika pikirajaain sünain tü Wiwüliakat? | Pütchi anasü\\nAnuu tü paaʼinrajatkat pikirajaapa\\n¿Paapüirü nüchiki Maleiwa?\\n¿Kasaichi nünülia Maleiwa?\\n¿Nünüiki Maleiwa tü sümakat tü Wiwüliakat?\\n¿Jara kashajiralaka tü Wiwüliakat?\\n¿Paapüirü nüchiki Jesucristo?\\n¿Jamüshi ouktaka Jesuu?\\n¿Kasa alataka namüin na outushiikana?\\n¿Kasa wayu tü Nuluwataayakat Maleiwa?\\n¿Jamüsü nuuʼulaaka Maleiwa eein kasa mojusü otta müliaa?\\n¿Eesü süpüla talatüin waaʼin sümaa wapüshi?\\n¿Jarat tü iküleesia shiimainkat?\\n¿Kasa shikirajaka anain waya tü pütchi nümakat Jeʼwaa?\\n¿Kasa waaʼinrajatka süpüla waʼaleewain Maleiwa?\\n¿Kaseerü alataka sümüin tü iküleesiakalüirua?\\n¿Jamüshii paaʼinwainjanaka na nupueulosekana Maleiwa?\\n¿Jamüshi ayatüinjaika pikirajaain sünain tü Wiwüliakat?\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Abjasio Abui Abé Acholi Achí Adola Afrikáans Ahanta Aklanón Albanés Alemán Alemán de Pensilvania Alijunaiki Aluro Amárico Armenio Armenio occidental Asamés Ateso Atié Aucano Awajún Ayie Aymara Ayá Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bajo alemán Bali Bambara Bassa de Camerún Bassa de Liberia Bataco dairí Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Becol Bengalí Bete Betsimisaraka meridional Betsimisaraka septentrional Biak Bidayú (Bukar) Bielorruso Birmano Bislama Bosnio Boulou Búlgaro Cabilé Caboverdiano Cakchiquel occidental Camboyano Catalán Cebuano Chabacano Chamorro Changana (Mozambique) Changana (Zimbabue) Checo Chichewa Chin haka Chin kuki Chin tiddim Chin zotung Chinanteco de Ojitlán Chino cantonés (simplificado) Chino cantonés (tradicional) Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitonga de Zimbabue Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Chontal de Tabasco Chopi Chuabo Chugní Chuj Chuukés Chuvash Cibemba Cinamwanga Cingalés Comoriano de Ngazidja Congo Coreano Criollo de Reunión Criollo de las Seychelles Criollo guadalupeño Criollo guayanés Criollo guineano Criollo haitiano Criollo inglés de Belice Criollo mauriciano Croata Damara Dangme Danés Dari Dayaco ahe Dayaco engayú Dehu Digor Diola Diula Duala Dusún Edo Efik Emberá katío Endebele Endebele Endonga Endáu Enguiembón Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Fanti Fataluku Feroés Finlandés Fiyiano Fon Frafra Francés Frisón Fulbé de Camerún Futunés oriental Ga Galés Gambera Garífuna Gbaya Georgiano Gitonga Gokana Gomala Gouro Griego Groenlandés Guaraní Guaraní boliviano Guerzé Gueré Gujarati Gun Guna Gurmanchema Hausa Haya Hebreo Hehe Herero Hiligaynon Hindi Hiri motu Hmong (blanco) Holandés Huave Huichol Hunsrik Húngaro Iban Ibanag Ibinda Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Irlandés Ishan Islandés Isoko Italiano Japonés Javanés Javanés oriental Kabiye Kachin Kadazán Kannada Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kazajo (alfabeto árabe) Kekchí Khana Khasi Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kinande Kiniaruanda Kipende Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisi Kisii Kisonge Konkani (alfabeto devangari) Konkani (alfabeto latino) Kosreano Kpelle Krío Kurdo Kurdo (alfabeto latino) Kurdo (alfabeto árabe) Kurdo kurmanyí del Cáucaso Kwangalí Kwanyama Kyangonde Lahu Lamba Lambya Lao Latgaliano Lengua de señas argentina Lengua de señas boliviana Lengua de señas chilena Lengua de señas colombiana Lengua de señas costarricense Lengua de señas ecuatoriana Lengua de señas mexicana Lengua de señas salvadoreña Lengua de señas uruguaya Lengua de señas venezolana Lengua de signos española Lenguaje de señas albanés Lenguaje de señas alemán Lenguaje de señas americano Lenguaje de señas angoleño Lenguaje de señas armenio Lenguaje de señas australiano Lenguaje de señas austríaco Lenguaje de señas birmano Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas británico Lenguaje de señas búlgaro Lenguaje de señas checo Lenguaje de señas chino Lenguaje de señas coreano Lenguaje de señas costamarfileño Lenguaje de señas croata Lenguaje de señas cubano Lenguaje de señas de Hong Kong Lenguaje de señas de Quebec Lenguaje de señas eslovaco Lenguaje de señas esloveno Lenguaje de señas estonio Lenguaje de señas filipino Lenguaje de señas finlandés Lenguaje de señas francés Lenguaje de señas ghanés Lenguaje de señas griego Lenguaje de señas guatemalteco Lenguaje de señas holandés Lenguaje de señas hondureño Lenguaje de señas húngaro Lenguaje de señas indio Lenguaje de señas indonesio Lenguaje de señas irlandés Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas letón Lenguaje de señas malasio Lenguaje de señas malauí Lenguaje de señas malgache Lenguaje de señas mongol Lenguaje de señas mozambiqueño Lenguaje de señas neozelandés Lenguaje de señas nepalés Lenguaje de señas nicaragüense Lenguaje de señas panameño Lenguaje de señas paraguayo Lenguaje de señas peruano Lenguaje de señas polaco Lenguaje de señas portugués Lenguaje de señas rumano Lenguaje de señas ruso Lenguaje de señas serbio Lenguaje de señas sudafricano Lenguaje de señas sueco Lenguaje de señas suizoalemán Lenguaje de señas tai Lenguaje de señas taiwanés Lenguaje de señas zimbabuense Lenie Letón Lhukonzo Lingala Lituano Lomue Lovari Luganda Lugbara Lunda Luo Luvale Luxemburgués Macedonio Macua Macusí Madi Madurés Makasái Malayo Malayálam Malgache Maltés Mam Mambue-Lungu Mambái ermera Mandinka Mangareva Maninkakan oriental Manipuri Mano Manyacú Mapudungún Maratí Marquesiano de Hiva Oa Marquesiano de Nuku Hiva Marshalés Maya Maya mopán Mayo Mazahua Mazateco de Huautla Mbukushu Medumba Mendé Meru Mingreliano Mixe Mixteco de Guerrero Mixteco de Huajuapan Mixteco de Tlaxiaco Mizo Mongol Moré Motu Mískito Nama Nambya Nasa yuwe Navajo Nengone Nepalés Ngäbere (o guaymí) Nias Niueano Noruego Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de Veracruz Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Okpe Oriyá Oromo Osético Otetela Otomí del valle del Mezquital Paici Palauano Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Pehuenche Pemón Persa Piaroa Pidgin (oeste de África) Pidgin camerunés Pidgin de las islas Salomón Pidgin nigeriano Pilagá Polaco Pomeranio Ponapés Portugués Portugués europeo Pular Punyabí (alfabeto shahmukhi) Purépecha Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Quechua de Huánuco (Huallaga) Quichua de Cañar Quichua de Chibuleo Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Quichua de Pastaza Quichua de Salasaca Quichua de Santiago del Estero Quichua de Tena Quiché Rapa nui Rarotongués Romanés kalderash Romaní de Albania Romaní de Alemania Romaní de Bulgaria Romaní de Macedonia Romaní de Macedonia (alfabeto cirílico) Romaní de Rumania Romaní de Serbia Romaní del este de Eslovaquia Romaní del norte de Grecia Romaní del sur de Grecia Roviana Rumano Rumanyo Rungus Runyankore Ruso Rutoro Saamí del norte Sabu Samoano Sango Sanguir Saracu Saramacano Sarnami Savante Sena Senufo cebara Sepedi Sepulana Serbio Serbio (alfabeto latino) Serere Sesoto de Lesoto Sesoto de Sudáfrica Setsuana Shipibo-Conibo Shona Shuar Sidama Silozi Soli Somalí Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Sundanés Susu Tagalo Tahitiano Tai Talian Tamil Tandroy Tankarana Tarahumara central Tayik Telugu Tetun Dili Tigriña Tivo Tlapaneco Toabaite Toba Tojolabal Tok pisin Tongano Toquelao Toraja Totonaco Tseltal Tshiluba Tsonga Tsotsil Tupuri Turco Turcomano Tuvaluano Twi Tyrewuju Tártaro Tének de San Luis Potosí Ucraniano Uhobo Uigur (alfabeto cirílico) Umbundú Uolof Urdu Uruund Uzbeko Uzbeko (alfabeto latino) Valenciano Vascuence Vendal Vezo Vietnamita Wallisiano Warao Waray-Waray Wayuunaiki Weyewa Wichi Wolaita Xhosa Xitshwa Yacouba Yemba Yoruba Yukpa Yupí de Alaska central Zandé Zapoteco de Guevea Zapoteco de Lachiguiri Zapoteco de Villa Alta Zapoteco del Istmo Zulú gallego itavito otomí del Estado de México Árabe Árabe de Marruecos Árabe de Túnez Ñanya Ñemba\\n1. ¿Jameerü pukuwaʼipa ayatüle pikirajaain sünain tü Wiwüliakat?\\nAishi maʼin Jeʼwaa püpüla sutuma tü kasa pütüjaaitpakalü aaʼu suluʼujee tü Wiwüliakat. Ayata pikirajaain süpüla ayatüin alin nia püpüla (1 Pedro 2:2). Kateerü poʼu waneepia ayatüle pikirajaain sünain tü Wiwüliakat. Püleeja Juan 17:3, TNM otta Judas 21, TNM.\\nKooʼomüinjeerü punoula otta talateerü naaʼin Maleiwa putuma ayatüle pikirajaain nüchiki (Hebreokana 11:1, 6, TNM). Sutuma tia, puuʼulaajeerü tü kasa mojusükat otta pünoukteerü pukuwaʼipa. Püleeja Aluwataaushikana 3:19.\\n2. ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla pükaaliinjüin wayuu?\\n¡Eeshi süpüla paʼaleewain Maleiwa!\\nEesü püküjeere namüin na waneeinnua süchiki tü pütüjaakalü aaʼu. Anasü tia süka anain wamüin aküjaa süchiki kasa anasü. Ayatüle pikirajaain, pütüjeerü apüleerua tü Wiwüliakat süpüla püküjüin pütchi nüchiki Jeʼwaa otta süchiki tü pütchi anasü sütüjaainjatkalü aaʼu wayuu. Püleeja Roma 10:13-15, TNM.\\nEesü süpüla püküjüin pütchi sümüin püpüshi otta paʼaleewainyuu. Kamanee pia otta kojutü naya pümüin püküjapa pütchi namüin. Püküja namüin süchiki tü kasa naaʼinrajatkat Maleiwa. Nnojo püküjüin namüin mojuin tü nanoujakalü anain. Soto paaʼin shiain jülüjüin naaʼin na wayuukana tü wakuwaʼipakat suulia tü wamakat namüin. Püleeja 2 Timoteo 2:24, 25.\\n3. ¿Eeshi süpüla paʼaleewain Maleiwa?\\nKooʼomüinjeerü punoula otta paʼaleewainjeechi Jeʼwaa pikirajaale sünain tü Wiwüliakat otta naʼakeechi pia na nüpüshikana. Püleeja 2 Corinto 6:17, 18.\\n4. ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla kooʼomüin punoula?\\nAyata pikirajaain sünain tü Wiwüliakat (Hebreokana 5:13, 14). Paashajaa nümaa wanee aküjüi pütchi süpüla nikirajüin pia süka tü karalouktakat ¿Kasa shikirajaka maʼin tü Wiwüliakat? Talateerü maʼin paaʼin ayatüle pikirajaain. Püleeja Salmo 1:1-3 otta 73:27, 28.\\nTü pütchi anasükat, nümaʼanajeejatü Jeʼwaa, chi Maleiwa talatakai aaʼin. Paʼaleewainjeechi Jeʼwaa puutkajaale namaa na nupueulosekana (Hebreokana 10:24, 25). Kateerü poʼu waneepia ayatüle paainjüin tü nüchekakat. ¡Aleewa pia nümaa Jeʼwaa! Püleeja 1 Timoteo 1:11, TNM otta 6:19, TNM.\\n¿Kasache aainjünaka suluʼu tü Piichi Outkajaaleekat?\\nPuʼuna sünain tü outkajawaakat piʼreetka sünain shiimain tü ekirajünakat chayaa.\\nPIKIRAJAA SÜNAIN TÜ WIWÜLIAKAT\\nTalatüsü maʼin naaʼin watta naaliin wayuu sainküin mmaka süka nekirajaain sünain tü Wiwüliakat, yala, ekirajaashii sünain tü kasa natüjaweekat maʼin aaʼu na wayuukana. Pikirajaa sünain tü Wiwüliakat","num_words":3395,"character_repetition_ratio":0.123,"word_repetition_ratio":0.007,"special_characters_ratio":0.166,"stopwords_ratio":0.014,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.948,"perplexity_score":8214.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Kachonle pia, pikiraja nia joʼuuiwaʼaya nia | Ekirajaaya\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jamüsü anaka pikirajaale sünain tü Wiwüliakat?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jamakuwaʼipat tü kasakat süpüshuaʼa?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Tü naaʼinrakat Maleiwa süpüla suʼttaainjatüin wayuu\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT «Wantüichipa anain chi Mesíaskai»\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Pütchi anasü süpülajatü wayuu süpüshuaʼa\\nDRAW CLOSE TO GOD Motoleesia naaʼin Jeʼwaa tü jaainjalakat\\nTü kasa nukumajakat Maleiwa shiiʼiyatüin eein nia\\nNüchepchiainjana jia Jeʼwaa\\nWashata sukuwaʼipa nanüiki na leviitakana woʼuraajapa\\nPansaa wakuwaʼipa sümaa tü nuchuntakat Jesuu\\nKachonle pia, pikiraja nia joʼuuiwaʼaya nia\\nAapiria Wayuu | Oʼutuupüroʼu 2013\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Becol Birmano Búlgaro Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Dangme Danés Efik Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kazajo Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kwangalí Kwanyama Letón Lingala Lituano Luo Malayo Malgache Maltés Nepalés Ngäbere (o guaymí) Noruego Oromo Pangasinán Polaco Portugués Quechua ayacuchano Quechua boliviano Rumano Ruso Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tsonga Turco Twi Ucraniano Uzbeko Vendal Vietnamita Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\nSAASHIN tü Wiwüliakat, «nüpaala wamüin Jeʼwaa na wachonniikana otta nüsülajala naya wamüin» (Sal. 127:3, NM). ¡Shiajaʼa makaʼa talatüin maʼin naaʼin na anoujüshiikana wanaa sümaa kachoin naya!\\nAkatsaʼa eein wanee kasa naaʼinrajatka. Süpüla katchinjatüin naaʼin chi joʼuukai otta süpüla nnojolinjachin ayuuleʼein nia, anainjatü niküin otta nnojoluinjatü choʼujaain shia nümüin. Akaʼaya süpüla anainjatüin nunoula, ekirajünüinjachi sünain tü Wiwüliakat nutuma nüshi jee nii. Aʼyataainjana maʼin naya süchiirua nekirajüin chi joʼuukai (Prov. 1:8). ¿Jeʼrainjatü nuuyase chi joʼuukai süpüla nikirajünüin? ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa nikirajia?\\nJÜCHUNTA KAALIINWAA NÜMÜIN MALEIWA\\nAnuu tü sukuwaʼipakat nutuma Manóah, wanee nuuʼuliwoʼu Dan, kepiapuʼushi chaa Israel suluʼu tü mmakat Zorá. Maralü paala tü nuʼwayuusekat. Shiasaʼa soʼu wanee kaʼi, nüjütaka Jeʼwaa wanee aapiee süpüla nüküjüinjatüin sümüin ipuoluinjatüin shia (Juec. 13:2, 3). Talatakajasaʼa maʼin naaʼin Manóah sümaa nuʼwayuuse süka kachoinjanain naya. Eesüjaʼa shapaale naaʼin. Müshijeseʼe nuchuntüin kaaliinwaa nümüin Maleiwa, müshi nia: «Jeʼwaa, püjüta maa wamüin nüchikuaʼa chi aapieekai süpüla nüküjüinjatüin wamüin jamüinjatüin watuma nipijia chi joʼuukai» (Juec. 13:8, NM). Nnojotsü ashaittaain namüin kachoinjanain naya. Wainma tü kasa naainjakat süpüla nekirajüinjachin Sansón sünain tü nuluwataakalü anain Jeʼwaa. Akaaliinjünüshii naya nutuma Maleiwa, müsü tü Wiwüliakat: «Shiasaʼa joo mapa, eekalaka naaʼu [Sansón] chi naaʼinkai Jeʼwaa». Sutuma nükaaliinjüin nia Maleiwa, nekiipüʼüshi nia na israeliitakana otta aainjüshi nia kasa pülasü (Juec. 13:25; 14:5, 6; 15:14, 15, NM).\\nAchuntüshi kaaliinwaa Manóah nümüin Jeʼwaa süpüla nikirajüinjachin chi nüchonkai\\n¿Jeʼrainjatü nuuyase wanee joʼuu süpüla nikirajünüin nüchiki Maleiwa? Saashin tü Wiwüliakat ekirajünüshi Timoteo «joʼuuiwaʼaya nia». Ekirajünüshi nia nüchiki Maleiwa sutuma Eunice, tü niikat otta Loida, tü noushukot (2 Tim. 1:5; 3:15, NM). Ekirajünüshi Timoteo sünain tü Wiwüliakat joʼuuiwaʼaya nia.\\nMüinjatia sukuwaʼipa natuma na kachonshiikana. Achuntüinjana kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa otta nachajaainjatü sukuwaʼipa tü naaʼinrajatkat süpüla nekirajüin na tepichikana joʼuuiwaʼaya naya. Müsü tü Wiwüliakat: «Chi wayuu jülüjakai aaʼin palajana tü kasa naainjüinjatkat, aneerü sukuwaʼipa nutuma» (Prov. 21:5, NM). Yapainjatü natuma na kachonshiikana tü choʼujaajeetkat nümüin chi nachonkai. Akatsaʼa nnojoluinjatüin motuin naaʼin tü naainjüinjatkat süpüla nekirajüin nia nüchiki Maleiwa. Shia naainjamaatüinjatkat tia.\\nSaashin wanee karaloukta, jüüjüüsü maʼin nekii na tepichikana joʼuuiwaʼaya naya. Atüjamaatüshii süpüleerua wanee kasa. ¿Jamüsü jüüjüüka maʼin nekii? Süka sukumajaayülüin tü nekiisholoinkat (El desarrollo del niño en la primera infancia: echar los cimientos del aprendizaje). Sutuma tia, choʼujaasü maʼin najayatüin nachonnii na wayuukana joʼuuiwaʼaya naya. Nekirajüinjana naya sünain tü nakuwaʼipainjatkat pansaa sümaa tü nümakat Maleiwa.\\nMüsü wanee pürekutsoot süchiki wanee süchon: «Waneeiwaʼaya kashi tü joʼuukot, talüʼüjawalin shia sünain aküjaa pütchi. Mayaapejeʼe joʼuuin maʼin tü tachonkat, teʼrüin kasa anasü sünainjee talüʼüjawalin shia. Piamapa suuyase, eitajüsü karalouktachein namüin na wayuukana».\\nAnasü nakuwaʼipa mapa na wachonniikana wekirajüle naya joʼuuiwaʼaya. Akanasaʼa eein na wayuu kapüleekana amüin nekirajüin nachonnii sünain tü Wiwüliakat.\\nJÜKATALA KAʼI NAPÜLA JÜCHONNII\\nMeimala aaʼinchii na tepichikana otta jülüjalaa müsü naaʼin wanee kasa wanaa sümaa nekirajünüin. Makalaka kapüleein maʼin namüin na kachonshiikana nekirajüinjanain nachonnii. ¿Jamüsü jülüjalaa sümaka naaʼin wanee kasa? Süka ponuin maʼin naaʼin wanee kasa eekai neʼrüin. ¿Kasa jaaʼinrajatka süpüla jülüjüinjatüin naaʼin na jüchonniikana tü jikirajakalü anain naya?\\nJülüja jaaʼin tü nümakat Maleiwa nükajee Moisés, müshi nia: «Pütchikat tüü, tü taluwataakalü anain pia jooluʼu, suluʼuinjatü shia paaʼin; pikirajüinjana na püchonniikana sünain, paashajaa süchiki wanaa sümaa püikkalaain pipialuʼu, wanaa sümaa waraittüin pia, piisalaain otta pütamaain» (Deut. 6:6, 7, NM). Ekirajünüinjana waneepia na tepichikana, nnojoishii ekirajünüinjanain uatua neʼe. Tü nakuwaʼipakat müsü aka saaʼin sukuwaʼipa wanee wunuʼu eekai süpünajuushin. Oʼyotuneesü wüin waneepia saaʼu süpüla miyoʼuinjatüin shia. Choʼujaasü namüin na müleʼuyuukana süküjünawalin namüin wanee kasa suulia motuin shia naaʼin. ¡Yaaʼaleekajaʼa na tepichikana choʼujaʼaleesia süküjünawalin wanee kasa namüin!\\nAkatalüinjana jia kaʼi süpüla jikirajüinjanain na jüchonniikana sünain tü Wiwüliakat. Kapüleesü maʼin aaʼinraa tia süka mainmain tü kasa aainjünakat maaʼulu. Naashin chi aluwataaushikai Pablo shia anaka aluʼu wakatarüle kaʼi süpüla wekeraajüinjatüin tü kasa niʼitaakat wapüleerua Maleiwa (Éf. 5:15, 16, NM). ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa watuma? Eeshi wanee wawala laülaashi suluʼu tü outkajaaleekat. Kapüleesü maʼin nümüin nikirajüin tü nüchonkat süka niʼyataain maʼin süpüleerua tü choʼujaakat namüin otta niʼyataain maʼin suluʼu tü outkajaaleekat. Akaʼaya tü nuʼwayuusekat, mainma tü kasa saainjakat otta pürekutsootsü shia. ¿Kasakaʼa naainjüin süpüla nekirajüin tü nachonkot? Müshi chi wawalakai: «Süpülapünaa toʼunüin sünain aʼyatawaa, waashajeʼerawalin sümüin tü wachonkot palitchon pütchi suluʼujee tü karalouktakat Aküjalaa suluʼujeejatü tü Wiwüliakat otta tü poyeetokot Examinando las Escrituras diariamente. Shiasaʼa joo weisalaainjanapa, waashajeʼerüin süpüshi tü pütchikat sümüin. Akaʼaya wanaa sümaa waküjüin pütchi, wamaasü shia. Wekirajeein maʼin tü wachonkot joʼuuiwaʼaya shia».\\n«MÜSHII AKA SAAʼIN WANEE JATÜ» NA WACHONNIIKANA\\nKeeʼireesü waaʼin laülaainjatüin naaʼin na wachonniikana müleʼuyuupa naya. ¿Jamüshii wekirajüinjanaka naya? Süpüla alinjachin Maleiwa napüla süka süpüshuaʼa naaʼin (Mar. 12:28-30).\\nMüsü tü Wiwüliakat: «Nachonnii na jimaʼaliikana müshii aka saaʼin wanee jatü najapuluʼu wanee wayuu katchinshi maʼin» (Sal. 127:4, NM). ¿Jamüshii maka naya maʼaka saaʼin wanee jatü najapuluʼu wanee wayuu? Nujutüinjachire jatü wanee wayuu, pansaainjatü maʼin nutuma suulia nutchejüin tü nütkajatkat. Süka jamüin, nujutapa tü jatükat, nnojoleerü aleʼejaain süchikuaʼa. Motsomüin neʼe wamaain na wachonniikana. Makalaka wekirajüinjanain maʼin naya süpüla sujutuuinjatüin suluʼu naaʼin tü pütchi nümakat Jeʼwaa.\\nMüshi chi aluwataaushikai Juan nachiki na nükaaliinjakana sünain anoujaa: «Talataleesia maʼi taaʼin taapapa nachiki na tachooinkana, na takaaliijalakana sünain tü nanoulakat, sünain noonooin waneepia sümaa tü shiimüinkat ekirajünakat anain naya» (3 Juan 4). Müsia nanüiki na wayuu eʼrakana nachonnii «sünain noonooin waneepia sümaa tü shiimüinkat».\\nOʼutuupüroʼu 2013 | ¿Kasache pütchi suluʼuka tü Wiwüliakat?\\nAAPIRIA WAYUU Oʼutuupüroʼu 2013 | ¿Kasache pütchi suluʼuka tü Wiwüliakat?","num_words":2183,"character_repetition_ratio":0.061,"word_repetition_ratio":0.017,"special_characters_ratio":0.184,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8600.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Kojuta watuma nünülia Jeʼwaa | Estudio\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Shiimainchejeʼe nüsoʼiraain aaʼin Jesuu?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Katüsü soʼu wayuu sutuma nüsoʼiraain aaʼin Jesuu\\nNnojoleena ashanaain na aikana apüla Jeʼwaa\\n¿Keeʼireesü paaʼin piʼraajüin Jeʼwaa?\\n¿Kaseerü paainjaka sutuma piʼraajüichipain Maleiwa?\\nMüshi Jeʼwaa maʼaka saaʼin wanee piichi wamüin\\nKojuta watuma nünülia Jeʼwaa\\nAapiria Wayuu | Maatsoʼu 2013\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Becol Birmano Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kazajo Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Kwangalí Kwanyama Lengua de señas argentina Lengua de señas colombiana Lengua de señas mexicana Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Letón Lingala Lituano Luo Malayo Malgache Maltés Nepalés Ngäbere (o guaymí) Noruego Oromo Pangasinán Polaco Portugués Quechua ayacuchano Quechua boliviano Rumano Ruso Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tsonga Turco Twi Ucraniano Uruund Uzbeko Vendal Vietnamita Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\n«Kojuteerü waneepia tatuma tü pünüliakat.» (SAL. 86:12, NM)\\n¿EESÜ SÜPÜLA PÜKÜJÜIN?\\n¿Kasa sünainpünaaka eʼraajaa nünülia Maleiwa?\\n¿Kasa naainjaka Jeʼwaa süpüla niʼraajirüin tü nünüliakat?\\n¿Kasa sünainpünaaka pansaain wakuwaʼipa sümaa nünülia Jeʼwaa?\\n1, 2. ¿Jamüsü namüin na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa tü nünüliakat Maleiwa?\\nNNOJOTSÜ eein wanee iküleesia achekaka süchiki tü nünüliakat Maleiwa. Saashin wanee Wiwülia, «mojushaatasü maʼin» sümüin tü iküleesiakat suchuntünüle tü nünüliakat chi Maleiwakai (Revised Standard Version).\\n2 Aluʼusaʼa wayakana aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa, anasü maʼin wamüin weʼraajünüin süka tü nünüliakat Maleiwa otta anasü maʼin kojutüin shia watuma (paashajeʼera Salmo 86:12 otta Isaías 43:10). Kojutsü wamüin wayaawatüin saaʼu tü sünainpünaakat nünülia Maleiwa otta tü alatakat süpüla wulein shia atumawaa (Mat. 6:9, NM). Süpüla kojutüin wamüin tia waneepia, wekirajaajeerü anain apünüinsü pütchi asakinnaka anain: 1) ¿Kasa sünainpünaaka eʼraajaa nünülia Maleiwa? 2) ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa süpüla pansaain nukuwaʼipa sümaa tü nünüliakat? 3) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla pansaain wakuwaʼipa sümaa nünülia Jeʼwaa?\\n3. ¿Kasa sünainpünaaka eʼraajaa nünülia Maleiwa?\\n3 Eʼraajaa nünülia Maleiwa, nnojotsü shiain neʼe waapüin süchiki otta wachuntüin shia. Weʼraajüinjachi nia, tü nukuwaʼipakat, tü keeʼireekat naaʼin otta tü naainjakat saashin tü Wiwüliakat. Süküjüin tü Wiwüliakat jamüin nukuwaʼipa nanainmüin na aʼyataakana nümüin. Nnojotsü watüjaamaatüin aaʼu uatuwoʼushi tü kasakalüirua nutuma Jeʼwaa (Prov. 4:18). Nüküjüin tü nünüliakat nümüin Adán sümaa Eva müsüjeseʼe suchuntüin shia wanaa sümaa jemelin Caín (Gén. 4:1). Eʼraajünüsü nünülia Maleiwa nutuma Noé, Abrahán, Isaac otta Jacob. Otta nayaawata aaʼu tü sünainpünaakat wanaa sümaa neʼrüin anain nakuwaʼipa nutuma Maleiwa otta wanaa sümaa nüküjüin namüin tü keeʼireekat naaʼin. Nüküjataalaka joo Maleiwa nümüin Moisés waneeirua kasa sünainpünaaka tü nünüliakat.\\nKooʼomüinsü nunoula Moisés sutuma niʼraajüin tü sünainpünaakat nünülia Maleiwa\\n4. ¿Jamüshi nüsakitka Moisés kasaichin nünülia Maleiwa? ¿Jamüsü nnojotka mojuin tü naainjakat?\\n4 Paashajeʼera Éxodo 3:10-15. Müshi Maleiwa nümüin Moisés: «Pümaa egiptojee tü tapueulosekat, na nüchonniikana Israel». Nüsakiraka Moisés kasaichin nünülia Maleiwa. Kakaliairü atüjaanüin aaʼu tü nünüliakat Jeʼwaa, ¿jamakaʼa joo nüsakiraka Moisés sünain tia? Shia nütüjaweeka aaʼu nukuwaʼipa chi Maleiwa makai anülia. Naainjüin tia süpüla nanoujüin na israeliitakana sünain nojuʼiteenain egiptojee nutuma Maleiwa. Nnojotsü mojuin tü naainjakat Moisés, yaamaʼayüüliika joo achepchieein na israeliitakana. Eeshiijaʼa nnojoliire nanoujüin sünain nojuʼittinneenain nutuma Namaleiwase na natuushinuukana. Eeshii na eeʼiratakana Jeʼwaa süpüleerua waneeirua maleiwayaasü (Ezeq. 20:7, 8).\\n5. ¿Jamüsü sütüjaanaka aaʼu tü sünainpünaakat nünülia Jeʼwaa sutuma tü nümakat nümüin Moisés?\\n5 ¿Jamakaʼa nünüiki Jeʼwaa nümüin Moisés? Müshi nia nümüin: «Anuu tü pünüikinjatkat namüin na nüchonniikana Israel: ‹Aniireʼe taya antüin jünainmüin nutuma CHI EKERAAJAKAI TÜ NÜMAKAT› ». Naashin Maleiwa, naainjeerü kasa eekai eein süpüla nikeraajüin tü keeʼireekat naaʼin. Ayateeria nikeraajüin tü nünüikikat. Saashin wersiikulo 15, müshi Jeʼwaa: «Shiaʼaya tanülieetka tia waneepia. Shiʼraajeechi taya wayuu waneepia sükajee tia». Kooʼomüinsü nunoula Moisés sutuma tia otta kojutshi maʼin Maleiwa nutuma.\\nPANSAASÜ NUKUWAʼIPA JEʼWAA SÜMAA TÜ NÜNÜLIAKAT\\n6, 7. ¿Kasa niiʼiyataka aka Jeʼwaa pansaain nukuwaʼipa sümaa tü nünüliakat?\\n6 Süchikijee nüküjüin Jeʼwaa nümüin Moisés tü naainjüinjatkat, pansaasü tü nukuwaʼipakat sümaa tü nünüliakat süka katüin noʼu na israeliitakana nutuma. Müliashii nutuma na egipciokana sükajee poloosü kasa mojusü; naapülijüin tü namaleiwasekalüirua nümaʼaleya chi Faraónkai (Éx. 12:12). Eejaasü nutuma Maleiwa wanee wopu pasanainpünaa sünain tü palaa ishosükat süpüla nalatüinjanain na israeliitakana. Otta wüinsitshi chi Faraónkai sümaa nusuralaatse wanaa sümaa nalateein nachiirua na israeliitakana (Sal. 136:13-15). Wanaa sümaa chajanain na israeliitakana süpaʼapünaa tü anoouikat, katüsü noʼu nutuma Jeʼwaa süka naapüin namüin eküülü sümaa wüin. Eejana maʼaka apünüin miyoone wayuu soʼu tia. Eetaayaai jamajüin tü nasheʼinkat otta tü nakoʼusüinkat (Deut. 1:19; 29:5). Shiimain pansaain nukuwaʼipa Jeʼwaa sümaa tü nünüliakat. Müshi nia nümüin Isaías kojuya juya süchikijee tia: «Taya chi kanüliakai Jeʼwaa, tayaʼala neʼe kataka atuma soʼu wayuu» (Is. 43:11, NM).\\n7 Niʼrüin Josué süpüshuaʼa tü kasa naainjakat Jeʼwaa chaa Egipto otta chaa anoouishii. Makalaka nümüin Josué namüin na Israeliitakana laülaapa maʼin nia: «Jütüjaashanta aaʼu shikeraajüin süpüshuaʼa tü nümakat jümüin chi Jümaleiwasekai Jeʼwaa. Jiʼrüin shikeraajüin süpüshuaʼa tü nümakat. Nnojotsü eein waneesiaakaijeʼe pütchi eekai nnojoluin shikeraajüin» (Jos. 23:14, NM). Pansaasü nukuwaʼipa Jeʼwaa sümaa tü nümakat; nikeraajüin süpüshuaʼa tü nüküjakalü achiki.\\n8. ¿Jamüsü ayatayütka pansaain nukuwaʼipa Je��waa sümaa tü nünüliakat?\\n8 Ayatsia müin nukuwaʼipa Jeʼwaa maaʼulu: nikeraajüin tü nümakat. Naashin Maleiwa, aküjünüinjatü pütchi sainküin mmaka süpüshuaʼa süchiki tü Nuluwataayakat (Mat. 24:14). Niaʼala neʼe Jeʼwaa aküjaka saainjünüinjatüin tia otta nikeraajirüin shia nakajee wayuu mekirajaainsalii sünain karaloukta (Aluw. 4:13). Wanaa sümaa waküjüin pütchi, akaaliinjüshii waya süpüla shikeraajüin tia pütchikat. Kojutshi wamüin Jeʼwaa otta weeʼiyatüin nümüin wanoujüin sünain tü wachuntakat nümüin wanaa sümaa wamüin: «Wule putuma tü pünüliakat. Sünta tü puluwataayakat. Saainjüna tü keeʼireekat paaʼin yaa mmapaʼa maʼaka saainjüin chaa iipünaa» (Mat. 6:9, 10, NM).\\nKOJUTSÜ TÜ NÜNÜLIAKAT MALEIWA\\nNiyoukta achikit faraón niain Maleiwain Jeʼwaa\\n9, 10. ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa naka na israeliitakana süpüla shiʼraajünüin tü nünüliakat? ¿Kasa eeka sutuma tia?\\n9 Süchikijee nojuʼitüin na israeliitakana Egiptojee, jekechishi Jeʼwaa namüin. Süka pansaain nanüiki nümüin Jeʼwaa sükajee tü pütchi aapünakat nümüin Moisés, niaichipa laülaaka Jeʼwaa naaʼu maʼaka laülaain wanee wayuu saaʼu nuʼwayuuse (Jer. 3:14). Müinjatü nakuwaʼipa na israeliitakana nümüin Jeʼwaa maʼaka sukuwaʼipa wanee jierü nümüin suʼwayuuse. Eʼraajünüinnapa süka nünülia Maleiwa (Is. 54:5, 6). Jüüjüüle na israeliitakana nümüin Maleiwa, anasü nakuwaʼipa otta aaʼinmajünüshii nutuma: maʼaka nukuwaʼipa wanee wayuu sümüin nuʼwayuuse (Núm. 6:22-27). Makalaka kojutüin atumawaa tü nünüliakat Maleiwa (paashajeʼera Deuteronomio 4:5-8 otta Salmo 86:7-10). Wainma na wayuu anoujakana nünain Jeʼwaa sümaa nnojoliin judíoin naya. Nashatüin sukuwaʼipa Rut wanaa sümaa sümüin sümüin Noemí: «Tü puumainkat toumainjeerü, chi Pümaleiwasekai Tamaleiwaseechi» (Rut 1:16, NM).\\n10 Eʼraajünüshi Jeʼwaa sünainjee tü nukuwaʼipakat namüin na israeliitakana soʼu 1500 juya. Mayaainjeʼe neʼrüin wayumüin na israeliitakana, amüliajünüshii naya kojuyatua nutuma Maleiwa otta nnojoishi aashichijaain nia nooʼomüin (Éx. 34:5-7). Üttajaaka naaʼin mapa nooʼomüin na israeliitakana sutuma naʼleejaain nümaa Jesuu otta noʼutüin naaʼin (Mat. 23:37, 38). Nnojoliinnapa eʼraajünüin süka tü nünüliakat Maleiwa. Nnojoluitpa kasain anain apüla tü nanoulakat, maʼatsü aka saaʼin wanee wunuʼu jutsü (Luc. 23:31, NM). ¿Kasa naainjaka süka nünülia Maleiwa sünainjee müitpain nakuwaʼipa?\\n11. ¿Jamüsü nnojotka nachuntüin na judíokana tü nünüliakat Maleiwa?\\n11 Wainma tü kasa nanoujakalü anain na judíokana süchiki nünülia Maleiwa. Pülasü naashin nachuntüinjatüin shia (Éx. 20:7). Nnojot müsia nachuntüin tü nünüliakat. Aishaatasü maʼin nümüin Jeʼwaa mojutüin atumawaa tü nünüliakat (Sal. 78:40, 41). Niyoukta achikit Maleiwa nuʼwaajünüin wanaa sümaa waneeirua maleiwayaasü, maʼaka niyouktüin wanee wayuu kawalaʼatain nia sutuma nuʼwayuuse. Ayüülajünüshii na israeliitakana nutuma Jeʼwaa, nnojoliinnapa eʼraajünüin süka tü nünüliakat (Éx. 34:14). Makalaka kojutüinjatüin wamüin tü nünüliakat Maleiwa.\\nWANEE PUEULO JEKET EʼRAAJÜNAKA SÜKA NÜNÜLIA MALEIWA\\n12. ¿Jamakuwaʼipat eein wanee pueulo jeket nutuma Jeʼwaa?\\n12 Nüküjüin Jeʼwaa nükajee Jeremías, nüikkaleʼerüinjatüin wanee pütchi jeket namaa na anoujüshii aluwataainjanakana nümaa Kürisüto süpüla nayainjanain nupueulosein. Naashin Jeʼwaa, eʼraajünüinjachi nia natuma napüshuaʼa; jaʼitaichi jintülin otta miyoʼuin (Jer. 31:31, 33, 34). Ekeraajüsü tia soʼu tü juyakat 33 soʼu wakalia sünain tü miʼiraa kanüliakat Pentecostés. Aikkalaasü yalejeechiki tü pütchi jeketkat. Naʼaka na aluwataainjanakana nümaa Kürisüto, eeshii eekai judíoin otta nnojolin judíoin. Nüneeküin naya Maleiwa süpüla nupueulosein otta süpüla neʼraajünüin süka tü nünüliakat (Gal. 6:16; paashajeʼera Aluwataaushikana 15:14-17, NM; Mat. 21:43).\\n13. (1) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nachuntüin na aluwataainjanakana nümaa Kürisüto tü nünüliakat Maleiwa? (2) Püküja jamüin kojutka pümüin puchuntüin nünülia Maleiwa sünain aküjaa pütchi.\\n13 Süka neʼraajünüin na aluwataainjanakana nümaa Kürisüto süka nünülia Jeʼwaa, nachuntüin tü nünüliakat otta naainjüin shia naashajeʼerapa tü pütchi Ashajuushikat süka Hebreo. * Müsüjeseʼe kojuyatuain nuchuntüin Pedro anülieekat tia suʼunnaa tü miʼiraa kanüliakat Pentecostés. Yootushi nia soʼu tia noʼupala na judíokana otta na nnojoliikana judíoin (Aluw. 2:14, 20, 21, 25, 34, NM). Kojutshi Jeʼwaa natuma na anoujüshiikana soʼu nükalia Jesuu otta anasü nakuwaʼipa nutuma sünain aküjaa pütchi. Maaʼulu yaa, anasia wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa sünain aküjaa pütchi süka waainjüin shia süka waaʼin sümaa weeʼiyatüin tü nünüliakat namüin na wayuukana suluʼu tü Newiwüliasekat. Weʼraajirüin naya chi Maleiwa shiimainshikai. ¡Anashantasü wamüin tia maʼaka anain shia namüin na eʼraajakana Maleiwa! Sutuma waainjüin tia, eeshii süpüla aleewain na wayuukana nümaa Jeʼwaa süpüla kaʼika süpüshuaʼa.\\n14, 15. ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa süpüla naaʼinmajüin tü nünüliakat?\\n14 Süchikijee ouktüin na Aluwataaushiikana, ekirajünüsü alawaa suluʼu tü outkajaaleekat (2 Tes. 2:3-7). Eeshii na ekirajakana pülain achuntaa nünülia Maleiwa maʼakaapuʼu natuma na judíokana. ¿Nuuʼulaajeetche Jeʼwaa motuin aaʼinyüü tü nünüliakat? ¡Nnojottaa! Shiimain nnojoluin watüjaain aaʼu jamapuʼuin süleejia, shia watüjaaka aaʼu ayatüinya eein shia. Ayatsia ashajünüin shia suluʼu tü Wiwüliakat otta nashajüin shia na wayuu ekirajaakana süchiirua tü Wiwüliakat. Naashin Charles Peters soʼu juyaka 1757, tü anülieekat Jeʼwaa shia pansaaka maʼin sümaa nukuwaʼipa Maleiwa. Müsü nünüiki Hopton Haynes suluʼu wanee karaloukta nüshajaka soʼu 1797: «Tü nünüliakalüya maʼin MALEIWA namüin na judíokana shia JEʼWAA, niaʼala neʼe naʼwaajaka maʼaka naainjüin shia Kürisüto otta na Aluwataaushiikana». Naashin Henry Grew (1781-1862), mojutsat atumawaa nünülia Maleiwa makalaka wuleinjatüin shia atumawaa. Aashajaashi George Storrs (1796-1879) süchiki nünülia Maleiwa maʼaka naainjüin shia Charles T. Russell.\\n15 Soʼujee juyaka 1931, naneeküin na ekirajaaliikana sünain tü Wiwüliakat neʼraajünüin süka tü anüliee suluʼukat tü Wiwüliakat: aküjülii pütchi nüchiki Jeʼwaa (Is. 43:10-12). Naküjüin namüin na wayuukana anain maʼin namüin naʼyataain nümüin chi Maleiwa shiimainshikai otta anain maʼin namüin neʼraajünüin süka tü nünüliakat (Aluw. 15:14, NM). Sototaasü waaʼin sutuma tia tü nümakat paala Malaquías: «Kojuteerü atumaa tü tanüliakat yaajeechiki eejeere niweetüin chi kaʼikai chamüinreʼeya eere nikeroluin» (Mal. 1:11, NM).\\nPANSAA PUKUWAʼIPA SÜMAA NÜNÜLIA JEʼWAA\\n16. ¿Jamüsü anaka maʼin pansaale wakuwaʼipa sümaa nünülia Jeʼwaa?\\n16 Müshi paala Miqueas: «Pansaajeerü sukuwaʼipa tü pueulokalüirua sümaa nünülia chi namaleiwaseyaashikai. Aluʼusaʼa wayakana, pansaajeerü wakuwaʼipa waneepia sümaa nünülia chi Wamaleiwasekai Jeʼwaa» (Miq. 4:5, NM). Süka neʼraajünüin süka nünülia Jeʼwaa na ekirajaaliikana sünain tü Wiwüliakat, natüjaa aaʼu talatüin naaʼin Maleiwa namaa (paashajeʼera Malaquías 3:16-18). ¿Kojutsü pümüin talatüin naaʼin Maleiwa pümaa? ¿Piʼyataa achiiruat pansaain pukuwaʼipa sümaa nünülia Jeʼwaa? ¿Piyaawata aaʼu tü kasa sünainpünaakat?\\n17. ¿Kasa sünainpünaaka pansaain wakuwaʼipa sümaa nünülia Maleiwa?\\n17 Eesü apünüinsü kasa sünainpünaaka pansawaa akuwaʼipa sümaa nünülia Maleiwa. 1) Aküjüinjana waya pütchi süchiki nünülia Maleiwa süka shiimain wamüin pütchikat tüü: «[Oʼtteʼenneechi] chi wayuu achuntakai nünülia Jeʼwaa» (Roma 10:13, NM). 2) Washatüinjatü nukuwaʼipa Maleiwa maʼaka saaʼin aipüralin nia (1 Juan 4:8). 3) Jüüjüüinjana waya nümüin Maleiwa suulia mojujain pütchi süchiki tü nünüliakat (1 Juan 5:3). ¿«Pansaajeerü [pukuwaʼipa] waneepia sümaa nünülia chi Wamaleiwasekai Jeʼwaa»?\\n18. ¿Jamüshii nnojoliika mmoluin na wayuu kojutkana amüin nünülia Jeʼwaa?\\n18 Neʼreerü noʼukajana nutuma Jeʼwaa na wayuu eʼrakana wayumüin nümüin (Ezeq. 38:23). Eejeena na makana aka naaʼin chi Faraón makai anüiki: «¿Jaraikai chi kanüliakai Jeʼwaa süpüla toonooin nümaa[?]». Niʼrüin noʼukajana saaliijee tia nümakat (Éx. 5:1, 2, NM; 9:16; 12:29). Aluʼusaʼa wayakana, weʼraajüin nünülia Jeʼwaa süka wachekalainjaʼa weʼraajüin nia. Anasü maʼin wamüin weʼraajünüin süka nünülia Maleiwa otta anasü maʼin wamüin naʼakain waya na wayuu nüneekakana süpüla neʼraajünüin süka tü nünüliakat. Nnojoishii mmoluin waya süka shiimain wamüin pütchi tüü: «Natüjaa aaʼu shiimain tü pümakat na wayuu eʼraajakana pünülia. Jeʼwaa, nnojoleena piyüülajüin na wayuu achajaakana püchiki» (Sal. 9:10, NM).\\n^ püt. 13 Tü pütchi naashajeʼerakat na anoujakana nükalioʼu Jesuu, eejatü tü pienchisü leetüra ashajünaka aka nünülia Maleiwa süka hebreo. Otta atüjaana aaʼu süshajünüin nünülia Maleiwa suluʼu tü Septuagintakat.\\nMaatsoʼu 2013 | ¿Jamüsü Wanainpünaaka Süsoʼiraain Naaʼin Jesuu?\\nAAPIRIA WAYUU Maatsoʼu 2013 | ¿Jamüsü Wanainpünaaka Süsoʼiraain Naaʼin Jesuu?","num_words":3796,"character_repetition_ratio":0.083,"word_repetition_ratio":0.009,"special_characters_ratio":0.205,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9246.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Achikii: Tapütüin kasa süpüshuaʼa süpüla toʼunüin nüchiirua Kürisüto | Félix Fajardo\\nTapütüin kasa süpüshuaʼa süpüla toʼunüin nüchiirua Kürisüto\\nNia kaküjalaka Felix Fajardo\\n«Puʼunüle sünain aküjaa pütchi yülaʼaweerü püsaʼa tatuma püleʼejapa», müshi tamüin tashi soʼu 16 touyase. Toʼunaleeka piichipaʼajee soʼujee tia. Müsü tü taaʼinrakat süpüla toushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto.\\nTAKÜJAIN paala jümüin, jamüin jashichika maʼin chi tashikai tamüin. Joʼuushi taya juulioʼu 29 soʼu 1929 jee miyoʼushi taya suluʼu wanee pueulo Bulacan münüsü chaa Filipinas. Maʼletsesalii waya soʼu tia jee palitchon kasa wamaʼana. Jimaʼaitpa taya eejatü kasachiki, ashutushii na surulaat chejeʼewaliikana Japón saaʼu Filipinas. Nnojoliipajaʼa müliain maʼin waya süka wattain wepia. Shia neʼe waapiaka wayuu soʼu tia süka nnojoluin eejatüin wamaʼana raawia, telewisoot otta karaloʼuta.\\nAkaratshishii na tawalayuukana. Nümaashi taya tatuushi otta toushu mekiisat touyase. Mayaainjeʼe katoolikain waya, naashajeʼerapuʼuin tatuushi tü karaloʼuta naapakat naʼaleewainyuu nümüin eerejeʼe naatain nanoula. Sotoyülia taaʼin niiʼiyatüin tamüin wanee Wiwülia otta tü karaloʼutakat Protección, Seguridad y Descubierta suluʼu anüikii tagalo. * Talatapuʼusü taaʼin sünain aashajeʼeraa tia Wiwüliakat, akaʼaya tü Nüchikimaajatkat Jesucristo kamalainpuʼusü tamüin. Müsüjeseʼe tashateein nukuwaʼipa Jesuu (Juan 10:27).\\nAʼYATAASHI TAYA NÜMÜIN KÜRISÜTO\\nNoʼunapa Filipinajee na surulaat chejeʼewaliikana Japón soʼu 1945, aleʼejüshi taya piichipaʼamüin süka nuunejirüin taya tashi. Akaʼaya tatuushi: «Püleʼeja nümaa püshi», müshi tamüin.\\nShiasaʼa tisienpüroʼu, soʼu 1945, antüshii chejee Angat waneinnua aküjalii pütchi nüchiki Jeʼwaa. Nüntaka piichipaʼamüin wanee wayuu müleʼu jee nüküjaka wamüin tü sümakat Wiwülia süchiki tü alatajatkat sajaʼttiamüin kaʼi (2 Tim. 3:1-5). Nuunejaaka waya sünain ekirajawaa sünain tü Wiwüliakat suluʼu wanee pueulo peje wanain. Oʼunüshi taya mayaainjeʼe makatüin tashi sümaa tei. Eejana 20 wayuu tapüla asakiijaka sünain tü Wiwüliakat.\\nToʼuneeka suulia sutuma nnojoluin tayaawatüin aaʼu tü ekirajünakalü anain. Shiaka makatüin atuma taya tü jayeechi neeʼirajakat, ponusü maʼin taaʼin. Süchikijee neeʼirajüin, oʼuraajüshii. Wounejaanaka sünain wanee outkajawaa waneemüin semaana süchikijee tia.\\nOutkajaapuʼushii waya nipialuʼu chi wawalakai Cruz sümaa nüpüshi, eeshi woʼunüle chamüin süka wooʼui 8 kiloometüro. Eejana 50 wayuu jutkatüin chaʼayaa, ponopuʼushii maʼin taaʼin na tepichikana, atüjashii asouta shiʼipajee tü asakinnakalü anain suluʼujee tü Wiwüliakat. Kojuyatuapa takua sünain tü outkajawaakat, nuunejaain taya nipialuʼumüin wanee pürekutsoot laülaaichi Damián Santos nünülia, alcaldepuʼushi nia. Soʼu tia, kaʼlesü aika waaʼu sünain aashajawaa süchiki tü sümakat tü Wiwüliakat.\\nSoʼu tia, naaʼinramaatapuʼuin na wayuukana tü ekirajünakalü anain naya sünain tü Wiwüliakat. Nnojotsü neʼe jeʼrain wakua sünain tü outkajawaakat soʼu wasakinnüin woutiiseere waya. «Aa», tamaka süka keeʼireein taaʼin aʼyatawaa nümüin Kürisüto (Col. 3:24). Woʼunaka eemüin wanee süchi eere piamain waya sünain woutiisaa. Tia peʼureeroʼujatü 15 soʼu 1946.\\nTayaawata aaʼulu nüküjainjachin pütchi chi eekai woutiisain maʼaka naaʼinrüin shia Jesuu. «Jintüi maʼin pia süpüla aküjaa pütchi» nümaka chi tashikai tamüin. «Nnojoishi pia aküjalin pütchi sutuma pimerotinnüin neʼe shiroku wüin», müshi tamüin. Taküjaka nümüin nuluwataain waya Maleiwa sünain aküjaa süchiki Nuluwataaya (Mat. 24:14). «Taaʼinrajatpajaʼa tü tapansaajakat nümüin Maleiwa», tamaka nümüin. Shiaka nünüikin tamüin tü taküjayütkat suʼttianainjee pütchikat tüü. Niyoutüin maʼin tapüleerua taküjain pütchi. Majatü tü alatakat tamüin süpüla taʼyataain nümüin Jeʼwaa.\\nChajachika taya nipialuʼu chi wawalakai Cruz sümaa nüpüshi chaa Angat. Sutuma natütüleʼerüin saaʼin Nora, tü nachonkot otta natütüleʼerüin taaʼin, pürekutsootshii waya nowienpüroʼu 1 soʼu 1947. Pürekutsootsü Nora suluʼu wanee pueulo naata, eekajasaʼa tayakai makatüshi chaa Angat.\\nTAPÜTÜIN KASA SÜPÜSHUAʼA\\nApünüinpa taya juya pürekutsoolüin, antüshi wanee wawala Angatmüin chejee Weteet, Earl Stewart nünülia, ekirajüshi 500 wayuu sünain wanee pütchi. Nüküjain süpüshuaʼa tü pütchikat suluʼu inkülee jee süchikijee taküjain shia suluʼu tagalo. Tia, shia tü palajatkat wainmapejeʼe maʼin tü pütchi talatirakat mapa. Mayaainjeʼe akaratshi juya taya koleejiain, ekirajünapuʼushi taya süka inkülee. Akaʼaya shia, ekirajaapuʼushi taya sünain tü Wiwüliakat süka tü karaloʼuta eekat suluʼu inkülee, jama alin shiiʼiree suluʼu tagalo. Tountüinjeseʼe taküjain suluʼu tagalo tü pütchi taapakat süka inkülee, jama tayaawatüin saaʼu.\\nSoʼu tia, nüküjain chi wawalakai Stewart suchuntüin Weteet piamashii pürekutsoot neʼiraka na misioneero oʼunajanakana sünain tü outkajawaakat miyoʼu kanüliakat «Aumento de la Teocracia» chaa Nueva York (Estados Unidos). Tapütaka süchikuaʼa tü kasa kiʼraka anain taya süka tounejaanüin soʼu tia sünain aʼyatawaa suluʼu Weteet.\\nAntüshi taya chaa Weteet juunioʼu 19 soʼu 1950. Eejatü wanee piichi miyoʼu otta wunuʼulia miyoʼuyuu jee wanee hectárea suumain. Eejana maʼaka 12 jimaʼalii aʼyataakana suluʼu. Wattaʼawai maalü akaaliinjashi taya sünain aʼlakajawaa. Shiasaʼa maʼaka 9 watta maalü aplanchajüshi taya. Akaʼaya aliika. Mayaainjeʼe naleʼejüin mapa na misioneerokana, ayatüshia taya aʼyataain suluʼu Weteet. Taaʼinrüin süpüshuaʼa tü münakat tamüin. Eeshi tanaajaale tü rewiisüta aluwataanajatkat, eesü yaawale tatuma tü rewiisüta achuntunakat, eeshi tayale recepcionistain.\\nOʼUNÜSHI TAYA FILIPINAJEE GALAADMÜIN\\nSoʼu 1952, ounejaanüshii aipiruashii wawalayuu Filipinajee süpüla noʼunüin sünain tü Ekirajaaleekat Galaad, nuumero 20. Talatüshi maʼin taya süka eejachin taya apashi. Chapa waya Estados Unidos wainma tü kasa ponoko waaʼin. Naata maʼin sukuwaʼipa alijuna chayaa noulia na wayuu chakana toumainpaʼa.\\nTayakai namaa na ekirajaakana tamaa chaa Galaad.\\nJamüshiijaʼa waya ekirajünüshii sünain tü electrodoméstico münakat, tü nnojotkat weʼraajüin paala. Akaʼaya tü mmapaʼakat naatajatü. Soʼu wanee kaʼi, kasuusü teʼrüin kasa süpüshuaʼa anuuipaʼa sutuma tü nieve münakat, nnojotsü teʼraajüin paala kasa makatka tia. Anaashatasü maʼin, eeka saamatüin maʼin shia.\\nAnapejeʼe maʼin tü ekirajünakalü anain taya chaa Galaad, nnojotsüjeseʼe mojuin taaʼin sutuma tü kasa nnojoika kiʼrain anain taya. Atüjashii maʼin na ekirajakana waya, nekirajüin waya sünain tü sukuwaʼipainjatkat watuma wekirajaapa sünain tü Wiwüliakat wamüiwaʼa. Aleewashi maʼin taya nümaa Jeʼwaa sutuma tü ekirajünakalü anain taya.\\nSüchikijee tü gradokot, ajütünüshi taya chaa Bronx (Nueva York) süpüla pürekutsoolüin pesiaat taya. Oʼunüshijeseʼe taya sünain tü Outkajawaakat miyoʼu «Sociedad del Nuevo Mundo» eejatka juulioʼu soʼu 1953 chaa Bronx. Süchikijee tia outkajawaakat ajütünüshi taya tachikuaʼa Filipinamüin.\\nALEʼEJÜSHI TAYA FILIPINAMÜIN\\nSuluwataain taya Weteet mapa süpüla talapalaain naaʼu na tawalayuukana. Sükajee tia, tashatüin maʼin nukuwaʼipa Jesuu, jamüshijaʼa nia oʼunapuʼushi suluʼupünaa tü pueulokot süpüshuaʼa süpüla nükaaliinjain wayuu (1 Ped. 2:21). Talapalaapuʼu aaʼuchii na wawalayuu kepiakana Luzón Central, chaa Filipinas. Müsia Nueva Écija, Tarlac otta Zambales. Saaʼupünaapuʼushi taya uuchiirua chaa Sierra Madre süpüla talapalaain naaʼu na tawalayuukana. Nnojotsü antüin wuusü otta türein chamüin, oʼunapuʼushi neʼe taya suluʼu kemion kachiiseka wunuʼu. Wainmatua toʼunüin suluʼu mayaainjeʼe mojushiin maʼin shia.\\nWainma na tawalayuu jekenakana oʼttüin sünain outkajawaa. Talatapuʼushii maʼin saaʼu tekirajüin naya sünain jamüinjatüin sukuwaʼipa tü outkajawaakat otta tü aküjaakat pütchi.\\nAluwataanüshi taya mapa süpüla talapalaain naaʼu na tawalayuu chajanakana Bicol. Kojuyashii na pürekutsoot pesiaat eejanakana chayaa jee oʼunushii eere nnojoluin aküjalii pütchi. Chajachimaʼa taya namaʼana waneinnua wayuu eejatüle wanee ishoʼu eʼiitülee, taapüla neʼe tü eejatkat saaʼu. Taawainsitka shia, tojutuuka suluʼu tü ishoʼukat. Kamaʼa taya alaʼajaain süchikijee tia süpülapünaa teküin.\\nTalapalaaitpa naaʼu na tawalayuukana, jülüjasü taaʼin Nora, tü pürekutsootpuʼuka wanaa tamaa. Müshijeseʼe toʼunüin chaa Dumaguete eejatüle pürekutsoolüin pesiaat shia. Kakalia waya aluwanaajiraain karaloʼuta, kasaatka waya mapa soʼu 1956. Walapalaapuʼu aaʼuchii na tawalayuu chajanakana Rapu Rapu soʼu tü palajatkat semaana kasaatka oʼu waya. Eeshii woʼunüle saaʼu uuchi sümaa wattamüin waya wooʼuika, talatapejeʼe taya sümaa taʼwayuuse sünain akaaliinjaa na tawalayuukana wattapünaa.\\nOUNEJÜNÜSHI TAYA TACHIKUAʼA WETEETMÜIN\\nPienchipa waya juya sünain alapalawaa naaʼu na tawalayuukana, ounejaanüshii waya Weteetmüin. Oʼttüshii waya sünain aʼyatawaa Weteet eneeroʼu, soʼujee 1960. Wainmainna juya waya chaa Weteet. Aʼyataashi taya namaa waneinnua tawalayuu wainmakana aʼyataain suluʼu nupueulose Jeʼwaa. Akaʼaya Nora wainma tü kasa shiʼyataakalü anain suluʼu Weteet.\\nEkirajüshi taya sünain wanee Outkajawaa miyoʼu jee alatinnüsü süka Cebuano.\\nTalatüsü maʼin waaʼin süka nawainmalaain na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa yaa Filipinas. Palajatka takua chaa Weteet jimaʼaliiwaʼaya taya eejana maʼaka 10.000 aküjalii pütchi soʼu tia. Maaʼulu yaa eeshii maka 200.000 aküjalii pütchi yaa Filipinas. Naʼakajee naya tawalayuukana wainma na aʼyataakana suluʼu Weteet.\\nSüka wattain saalii aʼyatawaa choʼujaasü wamüin wanee Weteet miyoʼu. «Anasü jüchajaale wanee mma müleʼu süpüla jukumajüin wanee Weteet» münüshii waya natuma na Laülaashii Jülüjaka Aaʼin na Aküjaliikana Pütchi. Tachajaaka wanee mma nümaa chi tawala shikiipüʼüjanakai eʼinprimiijaa karaloʼuta. Wasakirüin na wayuukana kepiakana waʼütpünaa müleka noikeere wamüin noumain. Nnojotka jaralüin oikeein wamüin. «Waya chiinokana matüsainjalii waya oikaa, shia watüjaka apüleerua ayaʼlajaa», müsü nünüiki wanee chino wamüin.\\nTalatirüin tü pütchi nikirajakat chi wawalakai Albert Schroeder.\\nSoʼu wanee kaʼi müshi wanee chino kepiakai peje wanain «toika jümüin toumain, oʼunajachi taya chaa Estados Unidos» müshi wamüin. Sünainjee tia, oikayaa müshii na waneinnua noumain wamüin. Akaʼaya neʼe chi chino nnojoikai oikeein paala nuumain, nuiküin shia wamüin. Wainmamaataka mma wayaʼlajaka. Tayaawatüinjeseʼe shiain maʼin keeʼireein naaʼin Jeʼwaa tia.\\nJimaʼaishi taya wanaa sümaa tantüin Weteet, soʼu 1950. Tayaichipaka laülaain sümaa taʼwayuuse naʼakajee na wawalayuu aʼyataakana Weteet maaʼulu. Nnojotsü mojuin taaʼin saaʼu toushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto, jaʼitaichi jalamüin taya nuʼunirüin. Mayaainjeʼe nujutüin taya tashi sümaa tei nepialuʼujee, wainma maʼin tapüshi maaʼulu yaa aikana apüla Jeʼwaa. Tatüjaa aaʼulu naapüin Jeʼwaa tamüin tü choʼujaakat wamüin, jaʼitairü kasain waʼyataain anain nutuma. Talatüshii maʼin waya nümaa Jeʼwaa saaʼu süpüshuaʼa tü kasa anasü naapakat wamüin. Watütüleʼerüin naaʼin na waneinnua süpüla neʼrüin süka naaʼin namüiwaʼa anamiain maʼin Jeʼwaa (Mal. 3:10).\\n¿Kasa naaʼinraka Mateo wanaa sümaa nuunejaanüin nutuma Jesuu süpüla nümaatalain nia? «Nüpütüin niʼyataain süpüshua süpüla oʼunaa nümaa Jesús», müsü tü Wiwüliakat (Luc. 5:27, 28). Akaʼaya tayakai, tapütüin süpüshuaʼa kasa süpüla toʼunüin nüchiirua nukuwaʼipa Kürisüto. Tatütüleʼerüin naaʼin na waneinnua süpüla naaʼinrüin tia otta süpüla neʼrüin süpüshuaʼa tü kasa anasü eeka sünainjee.\\nAyatüshi taya aʼyataain nümüin Jeʼwaa yaa Filipinas sümaa talatüin maʼin taaʼin.\\n^ püt. 6 Nakumajala na aküjaliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Nnojoluitpa eʼinpürimiijünüin.","num_words":2752,"character_repetition_ratio":0.052,"word_repetition_ratio":0.007,"special_characters_ratio":0.19,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9932.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Aküjalaa: Nalatüin tü süchikat - Tü yaakat suluʼu Internet neʼinaajala na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeowa\\n¡PIIRAKAA namüin na israeliitakana nalatüin tü süchikat Jordán! ¿Jalasü tü wüinkat? Soʼu tia aʼitüsü tü juyakat otta miyoʼu paala tü süchikat. ¡Nnojoluipa tü wüinkat! ¡Alatüshii na israeliitakana suluʼupünaa wanee wopu akumajaasü pasanainpünaa sünain tü süchikat maʼaka nalatüin tü palaa ishosükat! ¿Jalamüinsü tü wüinkat? Wekirajaa sünain.\\nNalatajatpa na israeliitakana tü süchikat Jordán, nümaka Jeowa namüin nükajee Josué: ‹Nalüʼüjüinjatü na sacerdotekana tü jurasükeetkat wapüleerua. Nemetirapa nooʼui shiroku tü süchikat Jordán, nnojolujaainjatü tü wüinkat›.\\nNalüʼüjaka na sacerdotekana tü jurasükeetkat napüleerua na wayuukana, nantapa nalataka shirokumüin tü wüinkat. Miyoʼu otta oʼutusü tü wüinkat. ¡Nemetirapa nooʼui shiroku tü süchikat nnojolujaaka tü wüinkat nutuma Jeowa, nnojotsü nülatirüin! ¡Josoleesia!\\nNalataka na sacerdotekana sümaa tü jurasükeetkat pasanainmüin sünain tü süchikat. Piirakaa namüin suluʼu tü ayaakuaakat. ¡Pasanainpa naya nalataka na israeliitakana tü süchikat Jordán!\\nNalatapa napüshuaʼa, nümaka Jeowa namüin 12 wayuuinnua nükajee Josué: ‹Juʼuna eemüin na sacerdote alüʼüjakana tü jurasükeetkat. Jukotchoja chejee 12 ipa süpüla jiʼitaain shia eere natunkapünaain na israeliitakana. Nasakitpa jia mapeena na jüchonniikana süchiki tia ipakat, jüküjüinjatü namüin nnojolujaain tü wüinkat wanaa sümaa nalatüin na sacerdotekana sümaa tü jurasükeetkat›. Eʼitaashi Josué 12 ipa eejanale na sacerdotekana.\\nMapa nümaka Josué namüin na sacerdote alüʼüjakana tü jurasükeetkat: ‹Jujuʼita shirokujee tü süchikat Jordán›. Naainjapa tia miyoʼujaaka tü wüinkat süchikuaʼa.\\n¿Kasa naainjaka Jeowa süpüla nalatajanain na israeliitakana tü süchikat Jordán?\\n¿Kasa naainjüinjatka na israeliitakana süpüla nalatüin tü süchikat Jordán?\\n¿Jamüsü sükotchojunajatka 12 ipa naashin Jeowa?\\n¿Kasa alataka nojuʼitapa na sacerdotekana shirokujee tü süchikat Jordán?\\nPaashajeʼera Josué 3:1-17.\\n¿Kasa waainjüinjatka süpüla nükaaliinjüin otta naapüin kasa anasü wamüin Jeowa? (Jos. 3:13, 15; Pro. 3:5; Sant. 2:22, 26.)\\n¿Kasa alataka sümüin tü süchikat Jordán wanaa sümaa nalatüin na israeliitakana? ¿Jamüsü yaletaka nünülia Jeowa sutuma tia? (Jos. 3:15; 4:18; Sal. 66:5-7.)\\nPaashajeʼera Josué 4:1-18.\\n¿Jamüsü sükotchojünaka 12 ipa shirokujee tü süchikat Jordán süpüla shiʼitaanüin Guilgalmüin? (Jos. 4:4-7.)","num_words":650,"character_repetition_ratio":0.141,"word_repetition_ratio":0.059,"special_characters_ratio":0.196,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":6698.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Wp\/guc\/Uuchi Epitsü - Wikimedia Incubator\\n< Wp‎ | gucWp > guc > Uuchi Epitsü\\nTü Uuchi Epitsü (alijunaiki: Cerro la Teta) Shiia wanee Uuchi pasanain sunain mma Wajiira, palaamüin sunain Ameerika Uuchimüin souje mmakat Kolomwia. Sunainjatü Uuchipüirüa Wajiira, sumioüshe shiia 370m siia antunusu anain soou mma Wajiira Kolomwiana. Pejeesü sunain Uuchi Wuitpana.\\nTü Uuchi Epitsü antunusu anain uuchimüin-orientalaa sunain mmakat Wajiira, pejesü so'ü 10 km sunain Sugolfoin Wenesueela chaa Insensata Kalawosoo, shi'ipoü Palaaka Kariwe. Shiia uuchika wattalüshataka soou mma Wajiira, sunainsü 22 km so'ü suriiamüin-wuimpeje sa'atou Uuchi Wuitpana siia Uuchipüirüa Kusinetaa; shiupüna eesü tü ekaa Wajiira müin sain tü yoosuko, aippia jamüchee siia eke ein.\\nSunain juyaapüle soouEdit\\nSutuma joüchon shiia, nnojotsu a'apain wuin sunainwa sirumaka, müin tü siruma jemiamaja'tuka siia sunain juyaapüle; eesü sa'apain siruma sumaa juyaa antaka chejee Sugolfoin Wenesueela, tü awatasu chejee wuimpeje-wopumüinje siia antaka soou uuchi Kusinetaa. Sun'tapa sukalia juyaa, awuittajasu siia eesü piama suwatale wuin soou uuchika, antaka molümüin ekumuja musiia Jaweii.\\n-Sukordenatain shiia: 11°41′39″N 71°59′36″ siia sumioüshe shiia 370 msnm\\nRetrieved from \"https:\/\/incubator.wikimedia.org\/w\/index.php?title=Wp\/guc\/Uuchi_Epitsü&oldid=1073198\"\\nLast edited on 21 December 2012, at 02:14\\nThis page was last edited on 21 December 2012, at 02:14.","num_words":337,"character_repetition_ratio":0.06,"word_repetition_ratio":0.018,"special_characters_ratio":0.214,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.993,"perplexity_score":5586.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"PAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aucano Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Batako karo Batako toba Baulé Becol Biak Birmano Bislama Búlgaro Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Chuvash Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Dangme Danés Dehu Digor Efik Embunda Endebele Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Fon Francés Ga Galés Garífuna Georgiano Griego Guaraní Gun Hausa Hebreo Hiligaynon Hindi Holandés Húngaro Ibanag Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Javanés Kabiye Kaonde Kazajo Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisonge Kurdo Kurdo kurmanyí del Cáucaso Kwangalí Kwanyama Letón Lhukonzo Lingala Lituano Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Malayo Malayálam Malgache Maltés Mam Mambue-Lungu Mapudungún Maratí Maya Mazateco de Huautla Nepalés Nias Niueano Noruego Nyaneka Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del norte de Puebla Oromo Osético Otetela Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Pidgin de las islas Salomón Polaco Ponapés Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Quichua de Imbabura Rumano Runyankore Ruso Samoano Sango Saramacano Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Sesoto de Sudáfrica Setsuana Shona Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tamil Telugu Tetun Dili Tigriña Tivo Tojolabal Tok pisin Tongano Tseltal Tsonga Tsotsil Turco Twi Tártaro Ucraniano Uhobo Umbundú Uruund Vendal Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zandé Zulú Árabe Ñanya Ñemba\\n¿Jamüsüche wainmaka maʼin sukuwaʼipa Wiwülia maaʼulu? ¿Wayaawateetche saaʼu tü Nünüikikat Maleiwa sutuma tü Wiwüliairua jeketkat ojuʼitüin? Wekirajaale sünain tü Ashajuushi sümaiwajatkat watüjaajeerü aaʼu jaralüin tü anakat süpüla wamaʼanain.\\nWekirajaa palajana sünain jamakuwaʼipalüin süpüla süshajünüin otta joujatüin shia.\\nTÜ ASHAJUUSHI SÜMAIWAJATKAT\\nPiama saʼata tü Wiwüliakat. Eesü 39 karaloʼuta suluʼu tü palajatkat saʼata, nünüiki Maleiwa tia (Roma 3:2). Naya nüshajirakana Maleiwa tia pütchikat na wayuu waneepiakana nümaa soʼu 1.100 juya, soʼujee tü juyakat 1513 sünainmüin 443 süpülapünaa wakalia. Süka nashajüin tia pütchikat süka hebreo, Pütchi ashajuushi süka Hebreo münüsü. Eetaashii joo na «Antiguo Testamento» makana sümüin.\\nEesü 27 karaloʼutachen suluʼu tü wane saʼatakat. Shialeʼeya süpüshi nünüiki Maleiwa tia (1 Tesalónica 2:13). Naya nüshajirakana Maleiwa tia karaloʼutakalüirua na nikirajüinkana Jesuu soʼu 60 juya, soʼujee tü juyakat 41 soʼu wakalia sünainmüin tü juyakat 98. Süka nashajüin shia süka griego, Pütchi ashajuushi süka Griego münüsü shia. Eeshii na «Nuevo Testamento» makana sümüin.\\nAntüsü suluʼu 66 süpüshuaʼa tü karaloʼuta suluʼukat tü Wiwüliakat. Tia, shia tü pütchi sümüinjatkat wayuu nutuma Maleiwa. ¿Jamüsüche naataya sümaka sukuwaʼipa tü Wiwüliakat? Eesü apünüinsü kasa makalü aaʼujee shia.\\nSüpülajatü eein tü Wiwüliakat suluʼu sünüiki wayuu süpüshuaʼa.\\nSüpülajatü sunoutunüin tü mojukat natuma na alatirakana tü Pütchikat otta wanaawain shia sümaa tü ashajuushi sümaiwajatkat.\\nSüpülajatü pansaain sümaa tü sünüikipalakat wayuu maaʼulu.\\nJülüjasü naaʼin tia na alatirakana tü piamasükat Wiwülia eejatka sümaiwa. Wekirajaa sünain.\\nTÜ WIWÜLIAKAT SEPTUAGINTA GRIEGA\\n300 juya nüpülapünaa Jesuu, eejana waneinnua judío alatitkana süka griego tü Pütchi ashajuushikat paala süka hebreo. Septuaginta griega münüsü tia Wiwüliakat. Makaʼa nalatirüin tia pütchikat süka griego, süpülajatü nayaawatüin saaʼu «tü karaloukta nüchikimaajatkat Maleiwa» na judío aashajaakana griego (2 Timoteo 3:15).\\nSoʼu tia, wainma na nnojoliikana judíoin ayaawatakana saaʼu tü shikirajakalü anain tü Wiwüliakat Septuaginta sutuma süshajuushin süka griego. «Nekirajaapuʼu akalü tü Septuagintakat na nikirajüinkana Jesuu otta namaʼanapuʼusü na misioneerokana süpüla naküjain suluʼupünaa tü ekirajüleekat judío tü sümakat nüchiki Jesuu», müshi Wilbert Howard (Aluwataaushikana [Hechos] 17:3, 4; 20:20). Saaʼujee tia, nayoutuin mapa na judíokana tü Septuagintakat naashin Frederick Bruce.\\nMapa, akumajaasü tü Pütchi ashajuushikat suluʼu Griego süka tü karaloʼutairua nashajakat na nikirajüinkana Jesuu nutuma Jeʼwaa. Kettaapa shia natuma, kottüsü sümaa tü Septuagintakat. Majatü sukuwaʼipa sümaiwa süpüla eeinjatüin tü Wiwüliakat.\\nTÜ WIWÜLIAKAT VULGATA LATINA\\n300 juya süchikijee süshajünüin süpüshuaʼa tü Wiwüliakat, alatinnüsü shia süka latín nutuma Jerónimo, wanee ekirajaai sünain tü Wiwüliakat. Vulgata latina münüsü shia mapa. Soʼu tia, wainma maʼin Wiwülia eejatka suluʼu latín. ¿Jamaka nülatiraka Jerónimo wanee Wiwülia süka latín sümaa wainmain shia soʼu tia? «Süpülajatü sunoutünüin tü pütchi mojukat sülatiria, süpülajatü süshajünüin tü pütchi eekat süsünneʼennüin paala otta müsia süsünneʼennüin tü pütchi nnojotkat eejatüin suluʼu tü ashajuushi sümaiwajatkat», müsü The International Standard Bible Encyclopedia.\\nWainma tü kasa nunoutakat Jerónimo sünain tü Wiwülia nülatirakat. Sünainjee tia, shia neʼe eejatka sümaʼana wayuu tü Wiwüliakat Vulgata latina natuma na katoolikakana. Müsüjeseʼe shiain neʼe eein tia Wiwüliakat suʼunnaa wainma juya. Mapa, nnojotsü maʼin ayaawatünüin tü pütchikat süka latín sutuma shiiʼiratüin nanüikipala na wayuukana.\\nEESÜ WIWÜLIAIRUA ALATINNAKA JEKENAINKA\\nMapa alatinnüsü tü Wiwüliakat suluʼu waneirua anüikii. Soʼu tü juyakat 400 alatinnüsü wanee Wiwülia Peshitta siríaca, münüsü. Akaʼaya soʼutpünaa tü juyakat 1300 alatinnüsü tü Wiwüliakat suluʼu tü anüikii saashajaakalü aka wayuu.\\nPejepünaa sünain tü juyakat 1400, nülatirüin John Wyclef tü Wiwüliakat suluʼu inkülee süka wainmain na aashajaakana inkülee. Sutuma nütüjain Johannes Gutenberg eʼinpürimiija Wiwülia, wainma maʼin Wiwülia nalatiraka mapa na atüjashiikana süka tü anüikii aashajaanakalü aka chaa Europa.\\nWainmapa maʼin Wiwülia süka inkülee, «nnojotsü choʼujaain wainmain maʼin Wiwülia suluʼu waneesia anüikii» müshii na atüjashiikana. Anuujeseʼe nünüiki John Lewis, wanee ekirajaai sünain tü Wiwüliakat soʼu juyaka 1700: «Eeʼiratawaisü mapa tü sünüikipalakat wayuu, ee müsia tü pütchi nnojotkat ayaawatünüin aaʼu. Choʼujaakalaka sunoutünüin tü Wiwülia alatinnakat paala süpüla pansaainjatüin tü süshajiakat sümaa sünüikipala wayuu», müshi nia.\\nMaaʼulu yaa, mapüleeitpa namüin na atüjakana süpüleerua Wiwülia süpüla natüjaain saaʼu anale sülatiria waneirua Wiwülia. Süka jamüin, nayaawatüitpain maʼin saaʼu tü pütchi süshajünakalü aluʼu tü Wiwüliakat sümaiwa. Akaʼaya shia, wainmairü ashajuushi sümaiwajatü ousütünaka anain jekenainka. Sutuma tia, eeitpa süpüla sütüjaanüin aaʼu jaralüin tü pütchi pansaakat saʼakajee tü ashajuushi sümaiwajatkat.\\nAnashaatasü süka eeitpain maaʼulu Wiwüliairua alatinnaka jekenainka. Anainjatpejeʼe süneekia watuma tü Wiwülia wamaʼanainjatkat. * Aire napüla Maleiwa na anouteʼerakana sülatiria tü Wiwüliakat, aneerü wakuwaʼipa sünainjee tü naʼyataainkat.\\n^ püt. 24 Paashajeʼera tü pütchikat «Cómo escoger una buena traducción de la Biblia», suluʼusü Aapiria Wayuu ojuʼitaka maayoʼu 1 soʼu 2008 (alijunaikiruʼusü).\\nTÜ NÜNÜLIAKAT MALEIWA SULUʼU TÜ WIWÜLIAKAT\\nTü nünüliakat Maleiwa sünain wanee saʼata Wiwülia Septuaginta, suʼunnaajatü nükalia Jesuu.\\nAshajünüsü nünülia Maleiwa, Jeʼwaa, suluʼu tü Wiwüliakat Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras. Eesü shia suluʼu tü Pütchi ashajuushikat süka Hebreo otta Griego. Nnojotpejeʼe müin suluʼu waneirua Wiwülia. Senyot müsü natuma eeinjatüle nünülia Maleiwa. Maka shia natuma naashin na alatirakana tü Wiwüliakat, shia süka nnojoluin eejatüin nünülia Maleiwa sünain tü Septuaginta alatiruushikat sünainjee hebreo. Tetragrámaton (YHWH) münüsü. ¿Shiimainchejeʼe tia namakat?\\nSoʼutpünaa tü juyakat 1950, antüna anainrü waneirua saʼata tü Wiwüliakat Septuaginta suʼunnaajatka nükalia Jesuu. Sünain tia saʼatakat Wiwülia eejatü nünülia Maleiwa ashajuushin süka hebreo. Eesüjaʼa nasünneʼerüle mapa shia na alatirakana tü Wiwüliakat jee neʼitaale tü pütchikat griego Kýrios, «Senyot» maluʼulu tia. Eekajasaʼa suluʼu tü Wiwüliakat Traducción del Nuevo Mundo, ashajünüsü nünülia Maleiwa eejatüle shia sümaiwa.\\n¿EEʼIRATÜNÜSÜCHE TÜ NÜNÜIKIKAT MALEIWA?\\nKaraloʼuta nüshajalaka Isaías, chajatka ousütünüin mar Muerto, maʼaka 2.000 juya süchikijee süshajünüin. Pansaasü sümaa tü Wiwülia eekat maaʼulu.\\nWainma kasa mojuka natuma na alatitkana tü Wiwüliakat. Nnojotpajaʼa eeʼiratüin nünüiki Maleiwa sutuma tia. «Tü nanoujakalü anain na nikirajüinkana Jesuu nnojotsü sünainjeejatüin wanee karaloʼuta sümaiwajatü matüjaajukalü aaʼu maka shiimainre tü sümakat» (Our Bible and the Ancient Manuscripts).\\nPaliʼirü neʼe tü pütchi mojukat natuma na judío alatirakana tü Wiwüliakat. «Na judío karaloʼutamaajanakana eejanaka nakalioʼu na nikirajüinkana Jesuu, pansaasü natuma sülatiria tü Wiwüliakat eerejeʼe wainmatuain nalatirüin shia» (Second Thoughts on the Dead Sea Scrolls).\\nTü karaloʼuta nüshajalakat Isaías antünakalü anain eere tü palaakat mar Muerto, eetüjülia miit juya süpülapünaa waneirua saʼata Wiwülia antünaka anain. ¿Kasaka atüjaanüin aaʼu shiyoujireʼennapa sümaa tü Wiwülia eekat maaʼulu? «Nnojotsü maʼin wainmain tü kasa eʼitaanakat jee asünneʼennakat suluʼujee» (The Book. A History of the Bible).\\nEesü pütchi nnojotka anain sülatiria natuma na nnojoliikana jülüjain aaʼin naʼyataain. Eesü nnojorüle ayatüin süshajia wanee leetüra jee sukuwaʼipa wanee pütchi natuma. Eeitpa süpüla sunoutunüin tia süka shiyaawatünüin aaʼu. «Wainma maʼin karaloʼuta sainküin mma eeʼiyataka sünain pansaain otta shiimain tü pütchi suluʼukat Nuevo Testamento» (The Books and the Parchments).\\n«Na anoujashii atüjaweekana saaʼu tü shiimainkat eesü süpüla neʼitaain naaʼin sünain pansaain maʼin tü pütchi eekat maaʼulu maʼaka saaʼin tü suluʼujatkat tü papiro chajatkat ousütünüin Egipto jee tü eʼinpürimiijünakat chaa Europa» (The Book. A History of the Bible).\\nPüsakira paaʼin: ¿Eeʼiratünüsüche tü nünüikikat Maleiwa? ¡Nnojotsü eeʼiratünüin!","num_words":2796,"character_repetition_ratio":0.065,"word_repetition_ratio":0.013,"special_characters_ratio":0.173,"stopwords_ratio":0.011,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8500.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Wekirajaa maʼin sünain tü pütchi nümaʼanajeejatkat Jeʼwaa | Ekirajaaya\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Ouktüle wanee wapüshi\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Mojusüche niʼyalajüle wayuu?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Tü waaʼinrajatkat mojule waaʼin\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Pümüliaja naaʼin na ouktakana apüshi\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Asoʼiraajeerü naaʼin na ouktüshiikana\\nWakumaja sukuwaʼipa wanee mojujirawaa süka anakalü akuwaʼipa\\n«Juʼuna jumaala sainküin mmakat süpüshua [...]. Jikirajeena naya»\\n¿Jamüsü süneekia putuma wanee kasa?\\n¿Ayatayülia anouktaain pukuwaʼipa sutuma tü Wiwüliakat?\\nWekirajaa maʼin sünain tü pütchi nümaʼanajeejatkat Jeʼwaa\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Maayoʼu 2016\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Alijunaiki Aucano Batako karo Batako toba Baulé Biak Birmano Bislama Cakchiquel occidental Camboyano Chitonga Chokue Chol Cibemba Congo Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Dangme Dehu Endebele Endonga Enzema Ewé Fon Francés Ga Galés Garífuna Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Italiano Javanés Kabiye Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kiluba Kimbundu Kisi Kisonge Krío Kwangalí Kwanyama Lamba Lao Lingala Lunda Luvale Maltés Mam Mambue-Lungu Mazateco de Huautla Mixe Mizo Ngäbere (o guaymí) Nias Nyaneka Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Otetela Pidgin camerunés Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Imbabura Saramacano Sepedi Sesoto de Lesoto Setsuana Silozi Suajili del Congo Suati Tahitiano Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tseltal Tshiluba Tsonga Umbundú Uruund Vendal Wallisiano Wayuunaiki Xhosa Zulú Ñanya Ñemba\\n«Tayakai Jeʼwaa, taya chi Pümaleiwasekai, Chi ekirajakai pia süpüla anainjatüin pukuwaʼipa» (IS. 48:17, TNM).\\nJAYEECHI: 117, 114\\n¿Kasa nnojoluinjatka jülüjain waaʼin waashajeʼerapa tü Wiwüliakat otta tü karalouktairua eekat wamaʼana?\\n¿Kasa waaʼinrajatka waashajeʼerapa tü Wiwüliakat?\\n¿Jamüsü anaka waashajeʼerüle tü pütchi napülajatkat na jimaʼaliikana, na majayünnüükana otta süpülajatka wayuu süpüshuaʼa?\\n1, 2. (1) ¿Kasa kojutüka wamüin? (2) ¿Jarat tü pütchi kamalainkat pümüin suluʼujee tü Wiwüliakat?\\nWAYAKANA aküjüliikana pütchi, kojutüshaatasü wamüin tü Wiwüliakat. Sümülialüin waaʼin tü Wiwüliakat, kaʼatapalasü waaʼin sutuma jee anasü süpüla waapaain sümaa tü sümakat (Roma 15:4). Tü Wiwüliakat shia tü nünüikikat Maleiwa, nnojotsü shia sünüikin wayuu (1 Tes. 2:13).\\n2 Wapüshuaʼa wayakana, eesü tü pütchi kamalainkat wamüin suluʼujee tü Wiwüliakat. Eeshii na kamalainkana amüin tü sümakat Mateo, Marcos, Lucas otta Juan süka neʼraajüin tü nukuwaʼipakat Jeʼwaa sutuma nekirajaain nüchiki Jesuu (Juan 14:9). Eeshii na kamalainkana amüin tü sümakat Alateetkat Mapeena süka saashajaain süchiki tü alateetkat maalü (Alat. Map. 1:1). Eeshii na anakana aaʼin sutuma tü sümakat Salmos, eeshii na kamalainkana amüin tü sümakat Proverbios. Süpülajatü wayuu süpüshuaʼa tü Wiwüliakat.\\n3, 4. (1) ¿Kasa weeʼiyatüinjatka sutuma wainmain pütchi naapaka Jeʼwaa wamüin? (2) Püküja jaralüin kamüinjatüin tü karaloukta nakumajakat na aküjüliikana pütchi.\\n3 Kojutüshaatasü wamüin tü karalouktairua aapünakat wamüin süka sünainjeejatüin shia tü Wiwüliakat. Naapajala wamüin Jeʼwaa tü karalouktakat, tü poyeetokot, tü rewiisütakat jee müsia tü wanee karalouktakalüirua (paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»). Sükaaliinjain waya tia süpüla aleewain maʼin waya nümaa Maleiwa jee süpüla katsüinjatüin wanoula (Tito 2:2).\\n4 Wainma tü karaloukta akumajünakat napüla na aküjüliikana pütchi. Eesü tü akumajünakat napüla na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana otta müsia napüla na kachoinkana. Wainma tü pütchi suluʼukat jw.org napülajatka na nnojoliikana aküjüliin pütchi nüchiki Jeʼwaa, wainma videoya. Nikeraajüin Jeʼwaa tü nünüikikat sünain naapüinjatüin sümüin wayuu süpüshuaʼa tü pütchi nümaʼanajeejatkat (Is. 25:6).\\n5. ¿Kasa talateetka atuma naaʼin Jeʼwaa wamaa?\\n5 Keeʼireesü waaʼin wayakana wapüshuaʼa süpütaainjatüin kaʼi wapüla süpüla waashajeʼerüin tü Wiwüliakat jee müsia tü wanee karalouktakalüirua. Eesü motsoʼole neʼe saashajeʼeria watuma wanee karaloukta, eesü tü eekai kamaʼain anain waya. Talateetpejeʼe naaʼin Jeʼwaa wamaa müleka wakatarüle kaʼi süpüla waashajeʼerüin tü Wiwüliakat otta tia karalouktakalüirua sümaa wekirajaain sünain (Éf. 5:15, 16, TNM). Eejüinjatpejeʼe waaʼin suulia wanee kasa, joʼu wekirajaai kasain wayuu tia.\\n6. ¿Kasa wayuu tü nnojoleetkat waashajeʼerüin atuma tü pütchi naapakat wamüin Jeʼwaa?\\n6 Waashajeʼerapa tü Wiwüliakat jee wanee karaloukta shiale, eejüinjatü waaʼin suulia wamüin: «Pütchikat tüü nnojotsü tamüinjatüin». ¿Kaseerü paainjaka nnojorüle sünainpünaain pukuwaʼipa wanee pütchi paashajeʼeraka suluʼujee tü Wiwüliakat? ¿Kaseerü paaʼinraka nnojorüle sünainpünaain pukuwaʼipa wanee pütchi paashajeʼeraka suluʼujee wanee karaloukta? ¿Paashajeʼereetche eera shia süka süpüshuaʼa paaʼin? ¿Nnojottaajeetpa shia jamajatüin pümüin? Nnojorüle paashajeʼerüin shia, amülouijeerü putuma wanee pütchi anashaateetka atuma pukuwaʼipa. ¿Kasa paaʼinrajatka suulia majüin pukuwaʼipa? Süpüshuaʼa tü pütchi aapünakat wamüin nümaʼanajeejatü shia Jeʼwaa. Müsü tü Wiwüliakat: «Tayakai Jeʼwaa, taya chi Pümaleiwasekai, Chi ekirajakai pia süpüla anainjatüin pukuwaʼipa» (Is. 48:17, TNM). Sünain ekirajaayakat tüü, aküjüneerü wamüin apünüinsü kasa waaʼinrajatka süpüla wekirajaain sünain tü Wiwüliakat. Wekirajaajeerü anainya tü waaʼinrajatkat süpüla anain wakuwaʼipa sutuma tü pütchi naapakat wamüin Jeʼwaa.\\nTÜ PAAʼINRAJATKAT PAASHAJEʼERAPA TÜ WIWÜLIAKAT\\n7. ¿Jamüsü nnojoluinjatka wasürülüin wekii waashajeʼerapa tü Wiwüliakat?\\n7 Nnojo püsürülüin pikii paashajeʼerapa wanee pütchi. Shiimainsaʼa sünain süshajünüin süpüshi tü Wiwüliakat nümüin wanee wayuu, eeshii kojuyashiire nayaʼaya. Müsü tü Wiwüliakat: «Süpüshuaʼa tü ashajuushikat, nümaʼanajeejatü shia Maleiwa otta jalouisü shia süpüla ekirajaa» (2 Tim. 3:16, TNM). Müsüjeseʼe nnojoluinjatüin wasürülüin wekii suulia süpüshuaʼa tü pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat (paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»). Naashin wanee wawala, wainma tü kasa nütüjakat sünainjee neʼe naashajeʼerüin wanee pütchi suluʼujee tü Wiwüliakat. Tia, sükaaliinjain nia süpüla nütüjaain saaʼu tü pütchi nnojotkat shiyaawatüin aaʼu wayuu süpüshuaʼa. Süpülapünaa waashajeʼerüin tü Wiwüliakat, wachunta nümüin Jeʼwaa nükaaliinjai waya süpüla nnojoluinjatüin wasürülüin wekii suulia t�� pütchi waashajeʼerüinjatkat otta müsia tü kasa nikirajeekalü anain waya (Esd. 7:10; paashajeʼera Santiago 1:5).\\n¿Eeshiʼiya jia ekirajaain sünain tü karalouktairua eekat wamaʼana jaashajeʼerapa tü Wiwüliakat? (Paashajeʼera tü pütchikat 7).\\n8, 9. (1) ¿Jarat tü pütchi wasakireʼerüinjatkalü anain waaʼin waashajeʼerapa tü Wiwüliakat? (2) ¿Kasa watüjaka nüchiki Jeʼwaa sutuma tü pütchi nuchuntakat namüin na laülaashiikana?\\n8 Püsakireʼera paaʼin. Paashajeʼerapa tü Wiwüliakat, püsakireʼerawalinjatü paaʼin sünain tüü: «¿Kasa tatüjaka nüchiki Jeʼwaa sutuma pütchikat tüü? ¿Jamüsüche paala sukuwaʼipa süpüla teʼitaain suluʼu takuwaʼipa pütchikat tüü? ¿Jamüsüche paala sukuwaʼipa tatuma süpüla takaaliinjain na wayuukana süka pütchikat tüü?». Jülüjale paaʼin tia pütchikalüirua, wainmeerü kasa pütüjaka sünainjee tü Wiwüliakat. Anuu wanee sukuwaʼipa: süküjüin tü Wiwüliakat kojuyasü kasa süpüla nüneekünüin wanee wawala süpüla laülaashinjachin nia (paashajeʼera 1 Timoteo 3:2-7). Eeshii süpüla wamüin sutuma nnojoliin laülaashin waya: «Nnojotsü kasain shikirajüin anain taya tia pütchikat». Süpüla pütüjüinjachin sünainjee tia pütchikat, acheküsü jülüjain paaʼin tü apünüinsükat asakiraa. Anuu shia.\\n9 «¿Kasa tatüjaka nüchiki Jeʼwaa sutuma pütchikat tüü?». Tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa shia nekeraajüinjatüin na laülaashiikana süpüshuaʼa tia niʼitaakat napüla. Choʼujaashaatasü naaʼinrüinjatüin tia süka kojutashaatain nümüin Jeʼwaa na wawalayuuka. Saashin tü Wiwüliakat, naapüin Jeʼwaa chi nüchonkai süpüla ouktajachin nia waaʼu (Aluw. 20:28). Tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa shia anainjatüin maʼin nakuwaʼipa na laülaashiikana süpüla nashatüinjatüin shia na wawalayuukana. Soʼu wanee kaʼi, asoukteena na laülaashiikana naaʼu na wawalayuukana süka nayain niʼitaain Jeʼwaa süpüla aaʼinmajaa naya. Tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa shia anainjatüin naaʼin na wawalayuukana süka naaʼinmajünüin natuma na laülaashiikana (Is. 32:1, 2). Tü kojuyasükat kasa nuchuntakat Jeʼwaa namüin na laülaashiikana, shiiʼiyatüin sünain jülüjashaatain waya naaʼin Jeʼwaa.\\n10, 11. (1) ¿Kasa watüjeetka sünainjee tü pütchi napülajatkat na laülaashiikana? (2) ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla wekirajüin na wayuukana sünain tia?\\n10 «¿Jamüsüche paala sukuwaʼipa süpüla teʼitaain suluʼu takuwaʼipa pütchikat tüü?». Müleka laülaashire pia, anasü paashajeʼerawaire tü pütchi naapakat Jeʼwaa pümüin, paainja tia süpüla punoukteʼerüin pukuwaʼipa shiʼipaʼaya. Laülaasheere pia, püchajaashaata sukuwaʼipa süpüla piʼitaain suluʼu pukuwaʼipa tia pütchikalüirua (1 Tim. 3:1). Akaataajaʼa wapüshuaʼa wayakana, wainma tü kasa watüjakat sünainjee tia pütchikat. Jamüshijaʼa Jeʼwaa, keeʼireesü naaʼin wayaawatüin saaʼu wakuwaʼipa otta laülaainjatüin waaʼin (1 Ped. 4:7; Filip. 4:5, TNM). Anale nakuwaʼipa na laülaashiikana, nashateerü shia na wawalayuukana, nashateerü sukuwaʼipa nanoula (Heb. 13:7, TNM; 1 Ped. 5:3).\\n11 «¿Jamüsüche paala sukuwaʼipa tatuma süpüla takaaliinjain na wayuukana süka pütchikat tüü?». Waküja namüin na wekirajakana sünain tü Wiwüliakat jee na wayuukana sünain waneejatüin nakuwaʼipa na laülaashiikana noulia na shikiipüʼükana tü iküleesia nnojotkat shiimain. Weeʼiyata namüin tia sükajee tü pütchi namüinjatkat na laülaashiikana. Tia pütchikat, shikirajüin waya sünain naʼyataashaatain na laülaashiikana napüleerua na wawalayuukana. Jülüjale waaʼin tü naaʼinrakat na laülaashiikana, kojuteena maʼin naya wamüin (1 Tes. 5:12). Talateerü maʼin naaʼin sünain tü naʼyataainkat müleka kojutüle naya wamüin (Heb. 13:17).\\n12, 13. (1) ¿Jarat tü pütchi jülüjainjatkat waaʼin wekirajaapa sünain tü Wiwüliakat? (2) ¿Kasa weʼreetka wekirajaale sooʼomüin süchiki tü nüshajakat Ezequiel?\\n12 Pikirajaa sooʼomüin. Pikirajaapa sünain tü Wiwüliakat, püchajaa susouktia pütchikalüirua tüü:\\n¿Jaraiche ashajaka pütchikat tüü?\\n¿Jalajatü ashajünüin? ¿Joujatü ashajünüin?\\n¿Kasa alataka suʼunnaa süshajünüin karalouktakat tüü?\\nWachajaale susouktia tia, watüjaajeerü aaʼu tü pütchi nnojotkat shiyaawatüin aaʼu wayuu süpüshuaʼa.\\n13 Anuu wanee sukuwaʼipa. Saashin tü Wiwüliakat, müleka kaainjarale wanee pueulo nuulia Jeʼwaa, najaʼlajeʼereerü shia, najaʼttireerü tü neküinkat jee müsia tü namüʼlüinkat. Nümaka Jeʼwaa mapa: «Yaayüije Noé, Daniel otta Job, nnojoishiije ouktüin naya wanaa jümaa süka wayuuin loto akuwaʼipachii naya» (Ezeq. 14:13, 14, TNM). Müleka wekirajaale sooʼomüin süchiki tia, weʼreerü sünain nüshajüin Ezequiel tia pütchikat 612 juya süpülapünaa nüntüin Kürisüto yaa mmapaʼamüin. Ayatüshi sotuin naaʼin Jeʼwaa Noé otta Job mayaapejeʼe ouktüin naya kojuya juya süpülapünaa tia. Katapejeʼe noʼu Daniel soʼu tia, eetaasü maʼaka 20 nuuyase soʼu nüküjüin Jeʼwaa lotuin nukuwaʼipa Daniel maʼaka naaʼin Noé otta Job. ¿Kasa shikirajaka anain waya tia? Tü shikirajakalü anain waya shia kojutüin nümüin Jeʼwaa napüshuaʼa na wayuu aʼyataakana nümüin maʼaka naaʼin na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana (Sal. 148:12-14).\\nWEKIRAJAA MAʼIN SÜNAIN TÜ KARALOUKTAIRUA EEKAT WAMAʼANA\\n14. (1) ¿Kasa sükaaliinjaka anain na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana tü pütchi naapakat Jeʼwaa namüin? (2) ¿Kasa sükaaliinjeenaka anain waya tia pütchikalüirua jee tia karalouktakalüirua? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 28).\\n14 Napülajatka na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana. Wapüshuaʼa wayakana, eeshii süpüla watüjain sünainjee süpüshuaʼa tü Wiwüliakat. Eeshii süpüla watüjainya sünainjee süpüshuaʼa tü karaloukta ayuʼnnakat sünainjee tü Wiwüliakat. Anuu wanee sukuwaʼipa: wainmairü tü karaloukta naapakat Jeʼwaa namüin na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana.  Tia pütchikalüirua, sükaaliinjain naya süpüla eejiraain naya sümaa tü apüleeruaanakalü aka naaʼin koleejialuʼu jee müsia tü alatakat namüin nemiyoʼulaapa. ¿Kasa sükaaliinjeenaka anain waya tia pütchikalüirua jee tia karalouktakalüirua? Waashajeʼerüle tia karalouktakalüirua, watüjaajeerü aaʼu tü kasa eejiraakalü amaa na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana otta wakaaliinjeena naya sümaa watütüleʼereerüin naaʼin.\\n15. ¿Jamüsü naashajeʼerüinjatka na wawalayuu miyoʼuyuukana tü pütchi napülajatkat na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana?\\n15 «Nnojotsü choʼujaain taashajeʼerüinjatüin tü karaloukta napülajatkat na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana» nnojoishii müinjanain na wawalayuu miyoʼuyuuinnakana. Yaleta aaʼinna naya naainjüle tia. Alatüsü wamüin wapüshuaʼa wayakana tü alatakat namüin na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana. Jamüshiijaʼa naya, naküjüinjatü süchiki tü nanoujakalü anain, nachecherüinjatü naaʼin, eejiraainjana sümaa tü ooʼulakünakalü aka naaʼin natuma na nakonpanyeetsekana, nnojoliinjana aʼaleewajaain naya namaa wayuu mojulaashii otta nnojoishii ashaittüinjanain naya süka kasa nnojotka anain. Tü pütchi napülajatkat na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana suluʼujeejatü shia tü Wiwüliakat. Jalouisü wamüin wapüshuaʼa tia pütchikat.\\n16. ¿Kasa sükaaliinjaka anain na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana naashajeʼerüle tü karaloukta napülajatkat?\\n16 Aleeweena maʼin na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana nümaa Jeʼwaa naashajeʼerüle tü karaloukta napülajatkat (paashajeʼera Eclesiastés 12:1, 13). Aneetpajaʼa waashajeʼerüle tia karalouktakalia. Jamüsüjaʼa tü ¡Despertad! ojuʼitakat aaʼuriiroʼu 2009, aashajaasü süchiki tüü: «¿Cómo disfrutar la lectura de la Biblia?». Tia napülajatü na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana. Kojuyasü kasa aküjünaka sünain tia rewiisütakat süpüla waashajeʼerüin tü Wiwüliakat otta eejatü wanee pütchi süttüsü, kalüjülesü süpüla ochotoonoo süka palousa süpüla shikirajaanüin anain mapa. ¿Jalouisüche tia pütchikat namüin na miyoʼuyuukana? ¡Pümajayaai sümüin, jalouisü maʼin namüin! Eejatüinka wanee wayuu kachonsü, kapüleepuʼusü maʼin sümüin aashajeʼeraa tü Wiwüliakat, saaʼinraka mapa tü aküjünakat suluʼu tia rewiisütakat. Maaʼulu yaa, talatashaatasü maʼin saaʼin sünain aashajeʼeraa tü Wiwüliakat jee shiyaawata aaʼu nnojoluin naatayaa sümüin tü pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat. Sütüjaaitpa aaʼu kasain maʼin saashajaain achiki tü Wiwüliakat. «Kamalainshaataitpa maʼin tamüin aashajeʼeraa tü Wiwüliakat», müsün.\\n17, 18. ¿Jamüsü anaka waashajeʼerüle tü pütchi süpülajatkat wayuu süpüshuaʼa? Piʼitaa wanee shiyaawase.\\n17 Sümüinjatka wayuu süpüshuaʼa. Soʼu tü juyakat 2008, oʼttüshii waya sünain akumajaa tü karalouktakat Aapiria Wayuu napülajatka neʼe na wawalayuukana. Eepejeʼe waneeirua karalouktairua napülajatka na wayuu nnojoliikana anoujain. ¿Jamüsü anaka waashajeʼerüle tia karalouktakalüirua? Weʼitaa wanee shiyaawase, jamüshiijaʼa wounejaale wanee wayuu sünain tü outkajawaakat, talateena maʼin waya nuutkajaale wamaa. Shiasaʼa suʼunnaa tü outkajawaakat, eesüjaʼa jülüjale waaʼin jamüin naaʼin chia wayuukai sünain aapajaa tü pütchikat otta jülüjasü waaʼin eein süpüla sunouktaain nukuwaʼipa sutuma tü pütchi naapajakat. Müle shia, kojutüleejeeria maʼin wamüin tia pütchi aküjünakat.\\n18 Müsia neʼe sukuwaʼipa waashajeʼerapa wanee pütchi napülajatka na wayuu nnojoliikana anoujain. Sünain tü rewiisütakat Aapiria Wayuu süpülajatka wayuu süpüshuaʼa otta suluʼu jw.org, wanta anainrü pütchi mapüleeka süpüla ayaawatüna aaʼu sutuma wayuu süpüshuaʼa. Waashajeʼerüle tia pütchikat, wayaawataleejeeria aaʼu tü shikirajakalü anain tü Wiwüliakat. Shiasaʼa sutuma tia, kojutüleejeeria maʼin shia wamüin. Akaʼaya waya, atüjeena maʼin waya süpüleerua tü sukuwaʼipainjatkat wanüiki waküjapa pütchi. Sükaaliinjüinya waya tü rewiisütakat ¡Despertad! Süka jamüin, süküjüin tü wanoujainjatkalü aaʼujee sünain niain kakumalain chi Maleiwakai süpüshuaʼa kasa. Jee müsia sükaaliinjain waya süpüla wasouktüin namüin na asakitkana waya süchiki tü wanoujakalü anain (paashajeʼera 1 Pedro 3:15).\\n19. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin nümüin Jeʼwaa sünain kojutüin wamüin süpüshuaʼa tü pütchi nümaʼanajeejatkat?\\n19 Watta maʼin saalii tü pütchi naapakat Jeʼwaa wamüin süpüla anainjatüin wakuwaʼipa (Mat. 5:3). Ayataʼaya waashajeʼerüin otta woonooin sümaa süpüshuaʼa tü nikirajakalü anain Jeʼwaa. Waaʼinrüle tia, aneerü maʼin wakuwaʼipa otta weeʼiyateerü nümüin Jeʼwaa sünain kojutüin maʼin wamüin süpüshuaʼa tü pütchi nümaʼanajeejatkat (Is. 48:17).\\n^  (pütchi 14): Paashajeʼera tü karalouktakat Lo que los jóvenes preguntan. Respuestas prácticas volúmen 1 otta 2 otta püchajaa suluʼu jw.org eere «Los jóvenes preguntan» sümüin.\\nPÜTCHI PÜTÜJAAINJATKA AAʼU\\nTü pütchi nümaʼanajeejatkat Jeʼwaa shia tü nümakat wamüin süpüla anainjatüin wakuwaʼipa jee süpüla nuʼunirüin wakuwaʼipa. Maʼaka saaʼin tü Wiwüliakat, tü karalouktairua eekat wamaʼana otta tü pütchi suluʼukat jw.org. Aneere wakuwaʼipa sutuma tia pütchikat, waashajeʼerüinjatü süpüshuaʼa sümaa wekirajaain sünain.\\nNnojorüle wasürülüin wekii, waapa amaalü wanee pütchi eekai jeketüin wamüin. Waashajeʼerapa tü Wiwüliakat otta tü karalouktairua eekat wamaʼana, wasakireʼerüinjatü waaʼin sünain kasain sükaaliinjain anain waya tü pütchikat.\\nMaayoʼu 2016 | Ouktüle wanee wapüshi\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Maayoʼu 2016 | Ouktüle wanee wapüshi","num_words":4140,"character_repetition_ratio":0.096,"word_repetition_ratio":0.049,"special_characters_ratio":0.19,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9742.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Jülüjachon paaʼin jaraliin na paʼaleewajaainjanakana amaa | Ekirajaaya\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Alijunaiki Birmano Cakchiquel occidental Camboyano Chol Congo Dangme Endebele Endonga Enzema Ewé Francés Ga Garífuna Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Italiano Kayin sgaw Kikongo Kiluba Kimbundu Kisonge Kwangalí Kwanyama Lao Lingala Maltés Mam Mazateco de Huautla Ngäbere (o guaymí) Nyaneka Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Otetela Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Sepedi Sesoto de Lesoto Setsuana Suajili del Congo Suati Tahitiano Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tshiluba Tsonga Twi Umbundú Uruund Vendal Wayuunaiki Xhosa Zulú\\n«Nnojo jaʼaleewajaain sümaa wayuu mojulaasü suulia mojujain jukuwaʼipa.» (1 COR. 15:33, TNM)\\nJAYEECHI: 73, 119\\n¿Kasa alataka namüin na israeliitakana saaliijee naʼaleewajaain sümaa wayuu kaainjarannuu?\\n¿Jamüsü kasaalüinjatka wanee anoujasü nümaa wanee wayuu anoujashi?\\n¿Jaralii waʼaleewajaainjanaka amaa?\\n1. ¿Jamüsü tü mmapaʼakat maaʼutpünaa yaa?\\nAMOJUJAASÜ maʼin sukuwaʼipa tü mmapaʼakat soʼujee 1914. Alatüsü tia süka sülüʼülaain sükalia sajaʼttüinjatüin tü kasakat süpüshuaʼa (2 Tim. 3:1-5). Moju moju maaʼatsü shiʼipaʼaya tü mmapaʼakat. Saashin tü Wiwüliakat, mojulaajeerü maʼin tü wayuukalüirua maaʼutpünaa yaa (2 Tim. 3:13, TNM).\\n2. ¿Kasa naainjaka maʼin na wayuukana maaʼulu yaa? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat.)\\n2 Watta naalii na wayuu aainjakana tü kasa niyouktakat Jeʼwaa. Jamüshiijaʼa naya, anajüshii peliikula eere suʼuniraain saaʼin wayuu, nanajüin tü sünainpünaakat amaʼüjirawaa akuwaʼipaa jee tü sünainpünaakat yolujaa. Alatinnüsü tia suluʼupünaa Internet, telewisoot, cine jee müsia suluʼu karalouktairua. Akumajünüsü sukuwaʼipa tia süpüla nnojoluinjatüin mojushiin sümüin wayuu. Suluʼu waneeirua mma, nnojoluitpa napülajüin na sülaülashiikana mma tü mojushiipuʼukat sümüin wayuu sümaiwa paala. Aluʼujasaʼa tü nuluwataakalü anain Jeʼwaa matüjüinsat aʼwanajawaa jee ayatüsia nüʼürülain tü kasa mojusükat (paashajeʼera Roma 1:28-32).\\n3. ¿Kasa alataka wamüin sutuma waainjain tü nümakat Maleiwa?\\n3 Na nikirajüinkana Jesuu namaiwajanakana, nayouktüin naainjain tü kasa mojusü keejiapuʼukat namüin na manoujainsaliikana. Jamüshiijaʼa na manoujainsaliikana, keejiapuʼusü namüin emiʼijawaa süka kasa kashüülasü jee sünainpünaaka amaʼüjirawaa akuwaʼipaa. Müshiijeseʼe meeʼerapalain na anoujashiikana sümaa müliain naya atumawaa süka nnojoluin wanaawajiraain naaʼin namaa na manoujainsaliikana (1 Ped. 4:4). Akaataajaʼa wakuwaʼipa maaʼulu yaa, eʼnnaa amüinchii waya süka woonooin sümaa nünüiki Maleiwa. Saashin tü Wiwüliakat, shiʼreena amüin waya wayuu saaliijee woushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto (2 Tim. 3:12).\\n«NNOJO JAʼALEEWAJAAIN SÜMAA WAYUU MOJULAASÜ SUULIA MOJUJAIN JUKUWAʼIPA»\\n4. ¿Kasa waaʼinrüinjatka woonoweere sümaa nünüiki Jeʼwaa?\\n4 Woonoweere sümaa nünüiki Jeʼwaa, nnojoluinjatü keejiain wamüin tü kasa mojusü naaʼinrakat na manoujainsaliikana. Wayouktajaainjatü sümaa tü kasa mojusü keeʼireekat naaʼin (paashajeʼera 1 Juan 2:15, 16). Nia aluwataaka Satanaa saaʼu tü Mmakat saashin tü Wiwüliakat. Nimeʼejüin saaʼin Satanaa tü wayuukalüirua sükajee tü iküleesia nnojotkat shiimain, sükajee tü poliitikakat, sükajee tü kasa oikkaanakat jee sükajee tü alatinnakat suluʼu telewisoot, raawia jee Internet (2 Cor. 4:3, 4; 1 Juan 5:19). Nnojoliire waʼaleewajaain sümaa wayuu mojulaasü, nnojoleerü amojujaain wakuwaʼipa. Anuu sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tia: «Nnojo jaʼaleewajaain sümaa wayuu mojulaasü suulia mojujain jukuwaʼipa» (1 Cor. 15:33, TNM). (Paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu».)\\n5, 6. (1) ¿Jaralii na nnojoliinjanakana waʼaleewajaain amaa? (2) ¿Jamüshii nnojoliinjanaka waʼaleewajaain nümaa chi eekai naainjain kasa mojusü?\\n5 Naʼaleewainjeenaʼaya waya Maleiwa nnojoliire waʼaleewajaain sümaa wayuu kaainjarat. Nnojoliinjana waya aʼaleewajaain nümaa wanee anoujashi eekai piamain oʼupünaa. Müshiijeseʼe nnojoluin waashajaain nümaa chi eekai nujuʼitinnüin naʼakajee na wawalayuukana, süka jamüin, kaainjalain nia sümaa nnojoluin nuuʼulaweein suulia tia (Roma 16:17, 18).\\n6 Müleka waʼaleewajaataale nümaa chi eekai naainjain kasa mojusü, washateeria tü nukuwaʼipakat. Makaʼa wanüiki, shia süka eein süpüla anajüin wamüin müin wakuwaʼipa maʼaka naaʼin chi waʼaleewainkai. Jamüshijaʼa waʼaleewaintaarüle chi eekai nümaʼüjiraain nukuwaʼipa sümaa wanee jierü nnojotkat nuʼwayuusein, eesü süpüla waainjain tia. Eeshii wawalayuu eekai naaʼinrüirüin tia. Eeshi chi eekai niyaawajaain suulia naainjala, eeshi chi ayatakai macheʼein süchiirua kaainjalaa, müshijeseʼe nujuʼitinnüin naʼakajee na wawalayuukana (1 Cor. 5:11-13). Nnojoire niyaawajaain wanee wawala suulia tü kasa mojusü naainjakat, alateerü nümüin tü sümakat 2 Pedro 2:20-22 (paashajeʼera).\\n7. ¿Jaralii waʼaleewajaainjanaka amaa?\\n7 Nücheküinre Maleiwa kamaneein waya sümüin wayuu süpüshuaʼa. Tü niyouktakat Maleiwa, shia waʼaleewajaale sümaa wayuu nnojotka oonooin sümaa nünüiki. Jamüshijaʼa kepiale wanee wawala nipialuʼu wanee manoujainsai, eesü süpüla sumojujaain nukuwaʼipa suluʼujee tia. Jee müsia mojeerü nukuwaʼipa wanee wawala kamüraajüinre nia wanee jierü manoujainsat. Anaʼleesia maʼin aleewaa nümaa Maleiwa suulia aleewaa sümaa wayuu maalinkai apüla nia. Nayainjana waʼaleewajaakana amaa na aaʼinrakana tü nüchekakat Maleiwa napüleerua. Naashin Jesuu, naya wawalayuuinjanakana «na eekai naaʼinrüin waneepia tü nuluwataakat anain chi Maleiwakai» (Mar. 3:34, 35).\\n8. ¿Kasa alataka namüin na israeliitakana saaliijee naʼaleewajaain sümaa wayuu mojulaasü?\\n8 Shiimain nnojoluin anain nukuwaʼipa chi wayuu eekai naʼaleewajaain sümaa wayuu mojulaasü. Jamüshiijaʼa na israeliitakana süpülapünaa nantüin suluʼumüin tü mma naapüinjatkat Jeʼwaa namüin, nüchiaain naya suulia naʼaleewajaʼalaain sümaa tü wayuu kepiakat pejepünaa nanain. Anuu nünüiki Jeʼwaa namüin: «Nnojoliinjana jia jüsapainyoʼukain sümülatuʼu tü namaleiwaseyaasükat. Nnojoishii jia aʼyataainjanain namüin na namaleiwasekana. Jüsoʼlojüinjatü shiyaakua tü maleiwayaasükalüirua jee jujunnejeeʼera tü ipairua jutpünasü aʼwaajünakat. Niainjachi neʼe Jeʼwaa chi Jümaleiwasekai juʼwaajaka» (Éx. 23:24, 25, TNM). Macheʼesalii na israeliitakana nümüin Jeʼwaa, ayatüshiʼiya neʼe aaʼinrüin kasa mojusü (Sal. 106:35-39). Sutuma müin nakuwaʼipa na israeliitakana, niyouktüin naya Jeʼwaa jee nüneekaka wanee pueulo jeket neeʼiraka (Mat. 23:38; Aluw. 2:1-4).\\nEE WAAʼIN SÜNAIN TÜ KASA WANAJAKAT JEE WAASHAJEʼERAKAT\\n9. ¿Kasa mojeetka atuma wanoula?\\n9 Nnojoleena waya naʼaleewain Jeʼwaa wanajüle tü kasa mojusü ojuʼitakat suluʼu telewisoot, waashajeʼerüle karalouktairua sümaajatka kasa mojusü, waapajüle muusika eekai kashüülain otta wanajüle kasa mojusü suluʼu Internet. Waaʼinrüle tia müsia neʼe aka saaʼin waʼaleewajaale sümaa wayuu mojulaasü. Weʼitaajeerü neʼe waaʼin sünain tü kasa nuluwataakalü aaʼu Satanaa, nnojoleerü weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa jee sünain tü nümakat. Jaliachon maʼin waya suulia tia. Nnojo wanajüin kasa mojusü, nnojo waapajüin kasa mojusü otta nnojo waashajeʼerüin karalouktairua eekai sumojujeʼereerüin wanoula. Waainjüle tia, nnojoleerü kachiiruain waaʼin tü kasa mojusü keejiakat namüin na manoujainsaliikana (Tito 2:12).\\n10. ¿Kasa ajaʼlajeʼenneetka soʼu palitchon kaʼi?\\n10 Alüʼütsü maʼin sükalia sajaʼttüinjatüin tü kasa nuluwataakalü aaʼu Satanaa. Ajaʼlajeʼenneerü tü kasa mojusü ojuʼitakat suluʼu telewisoot, tü kasa mojusü ashajünakat suluʼu karaloukta jee tü kasa mojusü suluʼukat Internet. Saashin tü Wiwüliakat, yüüʼülaa meerü soʼuweena wanee kaʼi tü kasa mojusükat. Aluʼujasaʼa na wayuu aaʼinrakana tü nuluwataakalü anain Jeʼwaa, ayateena naya nümaa süpüla kaʼikat süpüshuaʼa (1 Juan 2:17). Suluʼu tü karalouktakat Salmos, aküjünüsü süchiki sajaʼttinnüinjatüin tü wayuu mojulaasükalüirua jee müsia eejeenain süpüla kaʼikat süpüshuaʼa yaa mmapaʼa na wayuu anamiakana (Sal. 37:9, 11, 29).\\n11. ¿Kasa nükaaliinjaka akajee waya Jeʼwaa süpüla waneepiainjanain waya nümaa?\\n11 Naashin Jesuu, keeʼireere waaʼin katüin woʼu waneepia, acheküsü weʼraajüinjatüin nukuwaʼipa Jeʼwaa jee müsia nukuwaʼipa chi Nüchonkai (Juan 17:3, TNM). Nükaaliinjain waya Jeʼwaa sükajee nupueulose süpüla weʼraajüinjachin nia jee müsia süpüla waneepiainjanain waya nümaa. Anashaatasü tü kasa saainjakat nupueulose Maleiwa suulia tü saainjakat tü wayuukalüirua. Tü nupueulosekat Maleiwa akumajüsü karalouktairua, video jee shiʼitaain suluʼu Internet tü waaʼinrajatkat süpüla katüinjatüin woʼu waneepia. Wainma tü kasa watüjakat sünainjee tü Wiwüliakat süka wekirajünüin sünain chaa eere woutkajaain, watta saalii tü piichi outkajaalee eekat, alatüsü suulia 110.000. Tü ekirajünakalü anain waya sünain tü outkajawaakat jee müsia sünain tü outkajawaakat miyoʼu, sükaaliinjain waya süpüla weʼitaain maʼin waaʼin nünain Jeʼwaa jee müsia sünain tü nümakat (Heb. 10:24, 25).\\nKASAALÜINJANA WAYA SÜMAA WAYUU EEKAI SUNOUJAIN\\n12. ¿Jamüsü kasaalüinjatka wanee anoujasü nümaa wanee wayuu anoujashi?\\n12 Suchuntaale waaʼin kaʼwayuusee, anasü jülüjüle waaʼin tü nümakat Maleiwa süchiki tia. Naashin Jeʼwaa, nnojoishii amüraajiraainjanain waya sümaa wayuu eekai maʼyataain nümüin Jeʼwaa, süka jamüin, nnojoluin wanaawajiraain waaʼin sümaa wayuu eekai manoujain (2 Cor. 6:14). Saashin tü Wiwüliakat, kasaalüinjatü wanee anoujasü nümaa «wane wayuu anoujashi» (1 Cor. 7:39). Tü wayaawatakat sünainjee tia pütchikat, shia kasaalüinjanain waya sümaa wayuu eekai woutiisain otta eekai kojutüin sümüin tü nuluwataakalü anain Jeʼwaa. Kasaarüle waya sümaa wayuu eeka alin apüla Jeʼwaa, sükaaliinjeena waya süpüla waneepiainjanain waya nümaa Jeʼwaa.\\n13. ¿Kasa nüchiaaka oulia Jeʼwaa na israeliitakana?\\n13 Niʼreein waya Jeʼwaa suluʼu anain wakuwaʼipa. Müshiijeseʼe nuluwataain na aʼyataashiikana nümüin sünain kasaalüinjanain naya sümaa wayuu eekai shiʼyataain nümüin. Jamüshiijaʼa na israeliitakana, nüchiaain naya Jeʼwaa suulia kasaalüin naya sümaa wayuu eekai suʼwaajüin tü maleiwayaasükalüirua. Makaʼa naainjain Jeʼwaa tia, shia suulia naʼwaajüin na israeliitakana tü maleiwayaasükalüirua. Nüküjaleeinya uatuwoʼushi Jeʼwaa namüin na Israeliitakana najaʼlajeʼereenain naya macheʼere süchiirua tü nüchiaakat oulia naya (Deut. 7:3, 4).\\n14, 15. ¿Kasa alataka nümüin Salomón süka macheʼein nia sümüin tü nümakat Jeʼwaa?\\n14 Nuʼttaiwaʼaya Salomón sünain aluwatawaa saaʼu Israel, achuntüshi nia kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa süpüla kekiinjachin maʼin nia. Naapüinjeseʼe Jeʼwaa nümüin tü nuchuntakat nümüin. Saapa achikichi maʼin wayuu Salomón sünain kekiin maʼin nia jee sünain wainmain nuwashirüin. Eejatüinkamaʼinka wanee wayuu aluwataalü antaka nümaʼanamüin Salomón, wayuu wattajeʼewat tia. Ponoshaatashi maʼin saaʼin Salomón tia wayuukot süka kekiin maʼin nia jee süka washirüin maʼin nia (1 Rey. 10:7). Mojusü nukuwaʼipa Salomón mapa süka kasaalüin nia sümaa jieyuu nnojotka aʼyataain nümüin Jeʼwaa. Tü shikirajakalü anain waya tia, shia mojeerüin wakuwaʼipa kasaarüle waya sümaa wayuu nnojotka aʼyataain nümüin Jeʼwaa jee müsia mojeerü wakuwaʼipa macheʼere waya sümüin tü nümakat wamüin (Ecl. 4:13).\\n15 Eʼrüishi wayumüin Salomón mapa nümüin Jeʼwaa, müshijeseʼe kasaalüin nia sümaa watta saalii jieyuu suluʼujeejatka wanee mma naatajatü. Watta saaliin nierüinyuu, eesü maʼaka 1.000 jieyuu. Sutuma macheʼein Salomón sümüin tü nümakat Jeʼwaa, akaaʼinjaashi nia nuulia Jeʼwaa sutuma tü jieyuukalüirua jee nuʼwaajüin tü sümaleiwaseyaasükalüirua (1 Rey. 11:1-6). Eejashaatainjatü waaʼin suulia kasaalüin waya sümaa wayuu eekai nnojoluin shiʼyataain nümüin Jeʼwaa. Ichaʼasa neʼe Salomón eereje kekiin maʼin nia. Suchuntaale waaʼin kasaaleein waya sümaa wayuu eekaii maalin apüla Jeʼwaa, wasünneʼeramaatüinjatü tia suluʼujee waaʼin.\\n16. ¿Kasa saaʼinrajatka wanee wawala manoujainre chi suʼwayuusekai?\\n16 ¿Kasa saaʼinrajatka wanee wawala manoujainre chi suʼwayuusekai? Anuu sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tia: «Jia jieyuukana kaʼwayuuseshiikana, anashii müleka jüüjüüle jia waneʼewaʼire jukua namüin juʼwayuuse. Mayaashiije naya ayouktüin nünüiki Maleiwa, eesü süpüla jimeʼejüin naaʼin sümaa nnojolüin jüʼülüjaain namaa, süka jaaʼinrüin kasa anasü waneepia noʼupala» (1 Ped. 3:1). Jüüjüüle tü jietkat nümüin suʼwayuuse maʼaka sümüin tü Wiwüliakat, eeshijaʼa süpüla nikeroleechin sünain anoujaa chi suʼwayuusekai. Wainmairü wawalayuu anoujakana aʼwayuusee sutuma naaʼinrüin tia. Akaʼaya na wawalayuu tooloyuu manoujüinkana aʼwayuusee, naaʼinrüinjatü tü sümakat 1 Pedro 3:1.\\nALEEWA WAYA NAMAA NA AIKANA APÜLA JEʼWAA\\n17, 18. (1) ¿Kasa naainjaka Noé süpüla nuʼttaainjachin suʼunnaa tü juya miyoʼushaatakat? (2) ¿Kasa naainjaka na nikirajüinkana Jesuu süpüla noʼttaainjanain suʼunnaa sajaʼlajeʼennüin Jerusalén?\\n17 Waʼaleewajaale sümaa wayuu mojulaasü, nnojoleena waya oonooin sümaa nünüiki Jeʼwaa natuma. Eekajasaʼa waʼaleewajaale namaa na aikana apüla Jeʼwaa, nakaaliinjeena waya süpüla waneepiain waya nümaa Jeʼwaa. Waashajaa motsoʼo süchiki tü naainjakat Noé. Mojulaajüsü maʼin tü wayuukalüirua sümaa jülüjain saaʼin tü mojuluʼutkat waneepia soʼu tia (Gén. 6:5). Sutuma müin sukuwaʼipa tü wayuukalüirua, najaʼlajeʼerüin shiairua Jeʼwaa. Saashin tü Wiwüliakat, wayuu anamia Noé jee lotusü nukuwaʼipa waneepia nuʼupala Jeʼwaa (Gén. 6:7-9). ¿Jamüshi waneepiaka nia nümaa Maleiwa?\\n18 Nnojoishi aʼaleewajaain Noé sümaa wayuu eekai maalin apüla Jeʼwaa. Naya naʼaleewajaakana amaa Noé na nüchonniikana, tü nuʼwayuusekat otta tü naʼwayuusekat na nüchonniikana. Aʼyataajiraashii naya sünain akumajaa tü anua miyoʼushaatakat jee aküjüshii naya pütchi (2 Ped. 2:5). Sutuma naainjain tia, nnojoishii wüinsirajüin naya suʼunnaa tü juya miyoʼushaatakat. Jamüshiijaʼa wayakana, nuuʼuliwoʼu waya Noé. Talatüsü maʼin waaʼin sutuma noonooin Noé sümaa nünüiki Jeʼwaa otta niyouktüin süpüleerua aleewain nia sümaa wayuu mojulaasü. Akaataajaʼa na nikirajüinkana Jesuu, oonooshii naya sümaa nünüiki Jeʼwaa otta nayouktüin naʼaleewajaain sümaa wayuu eekai maalin apüla Jeʼwaa. Sükajee naainjain tia, oʼttaashii naya suʼunnaa sajaʼlajeʼennüin Jerusalén soʼu juyaka 70 (Luc. 21:20-22).\\nKottiraale waya namaa na aikana apüla Jeʼwaa, wayaawateerü aaʼu aneenain maʼin waya suluʼupa tü Paʼaraiisükat (Paashajeʼera tü pütchikat 19)\\n19. ¿Kasa waainjüinjatka süpüla waneepiainjanain waya nümaa Jeʼwaa?\\n19 ¿Kasa waainjüinjatka süpüla waneepiainjanain waya nümaa Jeʼwaa sümaʼinruʼu waʼatapajüin sajaʼttinnüin tü kasakat süpüshuaʼa? (1 Cor. 16:13; Prov. 13:20.) Washatüinjatü nukuwaʼipa Noé sümaa nüpüshi jee müsia nakuwaʼipa na nikirajüinkana Jesuu. Wayoukta waʼaleewajaain sümaa wayuu eekai maalin apüla Jeʼwaa. Watta naalii na wawalayuu eekana süpüla waʼaleewajaain amaa. Waainjüle tia, nakaaliinjeena waya süpüla waneepiainjanain waya nümaa Jeʼwaa, süpüla woʼttaainjanain sajaʼttinnapa tü kasakat süpüshuaʼa otta süpüla suluʼuin waya tü Paʼaraiisükat. Müsüjeseʼe anain waneeküle jaraliinjanain waʼaleewajaain amaa maaʼulu yaa.\\n«Nnojo jaʼaleewajaain sümaa wayuu mojulaasü suulia mojujain jukuwaʼipa»: Nnojoishii waya aʼaleewajaainjanain sümaa wayuu eekai maalin apüla Jeʼwaa suulia waainjaʼalüin kasa mojusü wanaa namaa. Nnojoishii waya kottiraainjanain namaa naya wayuukana jee nnojoishii waya kasaalüinjanain sümaa wayuu eekai manoujain. Nnojoishii anajüinjanain waya kasa mojusü, nnojotsü waashajeʼerüinjatüin shiayaʼasa otta nnojotsü waapajüinjatüin kasa eekai mojuin suulia mojujain wakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa sutuma","num_words":3606,"character_repetition_ratio":0.076,"word_repetition_ratio":0.035,"special_characters_ratio":0.197,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9735.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Ajaʼtteetche mapeena tü alerajaakat wayuu?\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Birmano Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Italiano Japonés Kazajo Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Kwangalí Lingala Lituano Luo Malgache Ngäbere (o guaymí) Noruego Oromo Papiamento de Aruba Polaco Portugués Quechua boliviano Rumano Ruso Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Sueco Tagalo Tai Tigriña Tsonga Turco Twi Ucraniano Uruund Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\n«KEEʼIREESÜ TAAʼIN wanee kasa.» Nüküjüin tia Martin Luther King akoosütoʼu 28 soʼu 1963 sünain wanee pütchi nüküjaka sümüin wayuu chaa Estados Unidos. Kojuyatua nüküjüin pütchikat tia süka niʼreein soʼu wanee kaʼi sünain kottiraain napüshuaʼa na wayuukana. Mayaainjeʼe nüküjüin pütchikat tia chaa Estados Unidos, saapaa amaalü shia wainma wayuu.\\nMartin Luther King sünain aashajawaa süchiki wanaawainjanain na wayuukana\\nApünüin kashi süchikijee nüküjüin pütchikat tia, aashajaana achiiruat sutuma tü ONU münakat (Organización de las Naciones Unidas) süpüla sajaʼttinnajatüin tü alerajaakat wayuu. Jutkatüshii soʼu tia maʼaka 100 sülaülashii mma. Alatüirü jaʼrai shikii juya süchikijee tia otta anasü jülüjüle waaʼin wanee kasa. ¿Kasa eeka sünainjee tü naainjakat na sülaülashiikana mma?\\nMaatsoʼu 21, soʼu 2012, müshi Ban Ki-moon, Secretario General de la ONU: «Wainma tü kasa akumajünakalü akuwaʼipa süpüla sajaʼttinnajatüin tü alerajaakat wayuu, tü yaletaakalü aaʼin sutuma naataa oumain otta waneeirua kasa mojutka atuma na wayuukana. Ayatapajaʼaya müliain wainma wayuu sutuma nalerajünüin süka naatain noumain sümaa neʼiruku.\\nWainmairü kasa aainjünaka süpüla wanaawain na wayuukana jaʼitairü naatain noumain. Makalaka anain jülüjüle waaʼin wanee kasa: ¿Ojolooinnachepa suulia alerajaa wayuu na wayuukana? ¿Ayatayüttaapa shia suluʼu naaʼin? Naashin na wayuukana, nnojoluitpa mojuin maʼin pütchi sümüin wayuu akatsaʼa ayatüinya sülerajünüin wayuu. Mojule pünüiki sümüin wanee wayuu kasalajaneerü pümüin. Aluʼusaʼa tü alerajaakat wayuu sünainpünaasü pukuwaʼipa; piyaʼala neʼe pümüiwaʼa atüjaaka saaʼu pülerajüle wayuu.\\nSüpüla nnojoluin walerajüin wayuu, jülüjüinjatü waaʼin kasa anasü otta weeʼiratüinjatü tü wakuwaʼipakat nanainmüin na wayuukana. Waashajaa nachiki apünüinshii wayuu aainjakana tia. Watüjaajeerü aaʼu kasain akaaliinjüin naya süpüla nainküin shia.\\nNEEʼIRATÜIN NAKUWAʼIPA SUTUMA TÜ WIWÜLIAKAT\\n«Nnojoliinnapa talerajüin na wayuukana.» (Linda)\\nLinda: «Joʼuusü taya Sudáfrica otta wuletat taya. Mojutsalii tamüin na nnojoliikana müin aka taaʼin. Maʼwaisü taya: ‹Nnojoishii kasain anain apüla, kaʼruwaralii otta achepchiee neʼe naya›. Talerajüin na wayuukana, taainjüin tia sooʼopünaa taaʼin. Shiasaʼa müin teeʼiratüin takuwaʼipa süka tekirajaain sünain tü Wiwüliakat. Tatüjaaitpa aaʼu nnojoluin koʼuin nukuwaʼipa Maleiwa sümüin wayuu, shia jülüjaka naaʼin Maleiwa tü wakuwaʼipakat; nnojotsü shiain jülüjüin naaʼin tü wanüikikat otta tü woumainkat (Aluwataaushikana 10:34, 35; Proverbios 17:3). Süküjüin tamüin Filipos 2:3 kojutüinjanain tamüin na wayuukana süpüla nnojoliinjanain talerajüin naya. Shikirajüin taya tü Wiwüliakat sünain takaaliinjüinjanain na wayuukana; jaʼitainna nnojoliin müin aka taaʼin. Nnojoliinnapa talerajüin na wayuukana».\\n«Tatüjaaitpa aaʼu wanaawain wayuu nümüin Maleiwa.» (Michael)\\nMichael: «Chejeʼewai taya Australia. Miyoʼushi taya eere wuletaliin na wayuukana makalaka talerajüin na chinokana. Nnojoishi teʼreein naya, suluʼule taya teʼejena, tashakatirüin surouyain tü kemionkat süpüla taʼülüjüin namüin, eeshi tamawaire namüin: ‹Kasakai paainjaka yaa, puʼunajaʼala puumainpaʼamüin›. Sutuma tekirajaain sünain tü Wiwüliakat tatüjaaitpa aaʼu wanaawain wayuu nümüin Maleiwa. Aisü wayuu süpüshuaʼa nüpüla Maleiwa. Makalaka alin tapüla na wayuukana, nnojoliinnapa talerajüin. Müsü alawaakai saaʼin tü alatakat tamüin. Aleewashi taya maaʼulu sümaa wainma wayuu naataka oumain; wainmairü kasa tatüjaaka aaʼu sutuma tia otta talatsü maʼin taaʼin».\\n«Talatsü taaʼin sutuma taainjüin tü sümakat tü Wiwüliakat.» (Sandra)\\nSandra: «Chejeʼewat Umunede tü teikat, wanee pueulo chasü Nigeria. Otta nüpüshi chi tashikai chejeʼewalii Edo, aashajaashii esán. Müsüjeseʼe sülerajünüin tü teikat sutuma nüpüshi chi tashikai, ouktüsü shia sünain müin sukuwaʼipa atumawaa. Tamajiraaka: ‹Müirümaʼaleejaʼa taya nnojoluin yootuin sümaa wayuu eekai saashajaain esán otta nnojotsü keechinjatüin taya wayuu eekai chejeʼewalüin Edo›. Shiasaʼa mapa tekirajaapa sünain tü Wiwüliakat, nnojoluitpa taleʼeruʼuin tia. Saashin tü Wiwüliakat, nnojotsü koʼuin nukuwaʼipa Maleiwa sümüin wayuu otta nücheküin wayuu süpüshuaʼa, ¿jamataalaka joo üttüinjatka taaʼin sünainmüin wayuu naataka oumain otta anüiki? Teeʼiratüin takuwaʼipa otta anajiraasü taya sümaa nüpüshi chi tashikai. Talatsü taaʼin sutuma taainjüin tü sümakat tü Wiwüliakat. Nnojoluitpa talerajüin wayuu; jaʼitairü naatain suumain otta sünüiki toulia. Mototooirüje taaʼin, taʼwayuuseshi wanee wayuu chejeʼewai Edo otta aashajaashi esán».\\n¿Jamüsü neeʼirataka nakuwaʼipa na wayuukana sutuma tü Wiwüliakat? Süka Nünüikin shia Maleiwa. Eesü süpüla sunoukteʼerüin wanee wayuu tü sukuwaʼipakat nanainmüin na waneeinnua sutuma tü sümakat tü Wiwüliakat. Akatsaʼa süküjüin wamüin eein wanee kasa nnojoluinjatka atuma tü alerajaakat wayuu.\\nNNOJOLEERÜ TÜ ALERAJAAKAT WAYUU MAPEENA\\nShiimain sükaaliinjüin waya tü Wiwüliakat süpüla nnojoluinjatüin walerajüin wayuu. Akatsaʼa eein piamasü kasa ajaʼttinnajatka palajana süpüla nnojoluinjatüin eein alerajaa wayuu. Tü palajatkat shia kaainjalain otta nnojoluin lotuin wakuwaʼipa. Müsü tü Wiwüliakat: «Kaainjala[sü] wayuu ütamüinreʼeya» (Roma 3:23). Makalaka sülatüin wamüin tü alatakat nümüin chi aluwataaushikai Pablo, müshi nia: «Mayaainje tacheküin taaʼinreein kasa anasü, ayatsia neʼe taneeküin aaʼinraa tü kasa mojusükat» (Roma 7:21). Shiajaʼa mata wojuʼitiraka waanüküluʼujee «kasa mojusü», tü kasa walerajakalü atuma wayuu (Marcos 7:21).\\nTü wanee kasa ajaʼttinnajatkat shia tü eekat nutuma chi Yolujaakai. Saashin tü Wiwüliakat, oʼttatüjüiya nia «sünain uwomuyuwaa» otta nia «chi eʼikeʼerakai wayuu sainküin mmakat süpüshua» (Juan 8:44; Alateetkat Mapeena 12:9). Müsüjeseʼe sainküin mma tü alerajaakat wayuu, jouluin tü mojuukalü anüiki, oʼutaa saaʼin wayuu otta üttaa aaʼin nanainmüin na naatakana anüiki, oumain otta anoula.\\nSüpüla nnojoluinjatüin eein tü alerajaakat wayuu, asünneʼennajatü woulia tü kaainjalaakat otta lotuinjatü wakuwaʼipa. Otta ajaʼttinnajatü tü kasa eekat nutuma chi Yolujaakai. Shieerü ajaʼttiraka tia tü Nuluwataayakat Maleiwa saashin tü Wiwüliakat.\\nNaashin Jesuu, müinjatü noʼuraajia na nikirajüinkana: «Kasataalejese püntüin maalü waʼakamüin sünain aluwatawaa. Keeʼireesü waaʼin soonooin wayuu süpüshua yaa mmaluʼu sümaa pünüiki, maa aka soonooin tü aapieekalüirua chakat iipünaa» (Mateo 6:10). Shieerü Nuluwataaya Maleiwa ajaʼttiraka tü alerajaakat wayuu otta waneeirua kasa mojuka atuma saaʼin wayuu.\\nNuluwataapa Maleiwa saaʼu tü Mmakat, kapeechi atumawaa Satanaa otta nnojoleerü niʼikeʼerüin tü wayuukalüirua (Alateetkat Mapeena 20:2, 3). Süchikijee tia, nayeena kepiaka saaʼu tü mmakat na wayuu «jüüjüüshiikana nümüin Maleiwa» (2 Pedro 3:13). *\\nNa wayuu jüüjüüshiikana nümüin Maleiwa, ojuʼitinneena suulia naainjala otta anashiijeena maʼin naya noʼuluʼu Maleiwa (Roma 8:21). Na wayuu suluʼujeenakana Nuluwataaya Maleiwa, «nnojoleena aainjüin kasa mojusü [...] süka pirateerüin tü mmakat namaa na atüjüshiikana nüchiki Jeʼwaa» (Isaías 11:9, NM). Ekirajüneena na wayuukana sünain tü nüchekakat Maleiwa süpüla nashatüin tü nukuwaʼipakat. Soʼu kaʼikat tia nnojoleerü eein tü alarejaakat wayuu «süka matüjain kachekalaawaʼataa wayuu [Maleiwa]» (Roma 2:11).\\n^ püt. 17 Puusüteerü anain pütchi süchiki Nuluwataaya Maleiwa suluʼu tü karalouktakat ¿Kasa shikirajaka maʼin tü Wiwüliakat?, ekirajaaya 3, 8, 9, nakumajala na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa.","num_words":2006,"character_repetition_ratio":0.065,"word_repetition_ratio":0.013,"special_characters_ratio":0.182,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9337.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Woutiisainjana na oushikajaakana süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto | Ekirajaaya\\n«Oʼtteʼenneena jia sutuma woutiisainapain jia» (1 PED. 3:21, TNM).\\nJAYEECHI: 52, 41\\n¿KASA WATÜJAAKA AAʼU SÜCHIKI TÜ WOUTIISAAKAT SUTUMA PÜTCHIKAT TÜÜIRUA?\\n1, 2. (1) ¿Jamüsü naaʼin waneinnua wayuu sutuma woutiiseein nachonnii? (2) ¿Jamüshii nasakinnawaika na woutiisainjanakana müleka naapüinapale naaʼin nümüin Jeʼwaa? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).\\nASHAʼWALAASÜ María naʼaka na wayuu woutiisainjanakana. Niʼrajaain maʼin shia chi süshikai otta tü shiikat susoutapa shiʼipajee tü piamasükat pütchi asakinnaka anain na woutiisainjanakana. Woutiisasüjaʼaya tia jintutkat soʼu tia.\\n2 Talatüshi maʼin süshi otta shii sutuma saapüin saaʼin nümüin Jeʼwaa otta woutiisain shia. Süpülapünaa woutiisain María wainmajüsü saaʼin tü shiikat saaʼu, müsüjeseʼe süsakirawalin saaʼin sünain tüü: «¿Keraasüche shia süpüla woutiisaa? ¿Shiyaawatüinche saaʼu nnojoluin shaitaain tü saaʼinrajatkat? ¿Shiataapa anain aluʼu saʼatapajüin palaa süpüla woutiisain shia?». Watta naalii wayuu asakireʼerawaikana naaʼin sünain tia sükajee namüin na nachonniikana namüin woutiiseein naya (Ecl. 5:5). Nasakireʼerüinjaʼaya naaʼin sünain tia süka natüjaain saaʼu shiain wanee kasa kojutukat maʼin wamüin waya anoujashiikana (paashajeʼera tü pütchikat « ¿Paapüitpache paaʼin nümüin Jeʼwaa?»).\\n3, 4. (1) ¿Kasa shiyaawaseka nutuma Pedro süpüla niiʼiyatüin sünain choʼujaain maʼin woutiisain wanee wayuu? (2) ¿Kasa meemataka aluʼu tü niʼyataainkat Noé sünain akumajaa tü anuwakat sümaa tü woutiisaakat?\\n3 Naashin Pedro, tü woutiisaakat müsü aka saaʼin tü niʼyataainkat Noé sünain akumajaa tü anuwakat, nümaka süchikijee: «Oʼtteʼenneena jia sutuma woutiisainapain jia» (paashajeʼera 1 Pedro 3:20, 21, TNM). Sükajee tü anuwa nukumajakat Noé niiʼiyatüin namüin na wayuukana sünain noonooin nümaa Jeʼwaa. Kanoulashi maʼin Noé, müsüjeseʼe naaʼinrüin süpüshuaʼa tü nümakat Jeʼwaa nümüin. Sutuma naaʼinrüin tia oʼttaashi nia sümaa nüpüshi süchikijee tü Juya miyoʼusükat. ¿Kasa nikirajeeka achiki Pedro?\\n4 Wanaa sümaa neʼrüin na wayuukana tü anuwa nukumajakat Noé, nayaawatüin saaʼu kanoulain nia nünain Maleiwa. Müsia neʼe woutiisapa wanee wayuu, atüjaana aaʼuchi naapüin naaʼin nümüin Maleiwa sümaa nunoujain nünain Jesuu. Na anoujashiikana oonooshii jee naaʼinrüin tü nuluwataakalü anain naya Jeʼwaa maʼaka naaʼinrüin shia Noé. Oʼtteʼennüshi Noé nutuma Jeʼwaa soʼu tü Juya miyoʼusükat, meenaʼaya nutuma na waneepiakana nümaa maaʼulu süntapa tü kaʼi najaʼttirajatkalü oʼu tü kasa mojusükat (Mar. 13:10; Alat. Map. 7:9, 10). Müsüjeseʼe choʼujaain maʼin waapüin waaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisain waya. Nnojotsü anain müleka kakaliakuʼu nümüle wanee wayuu süpüla naaʼinrüin tia, süka jamüin, eein süpüla nnojoleerüin katüin noʼu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa.\\n5. ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?\\n5 Süka watüjaaitpain saaʼu choʼujaain maʼin woutiisainjanain waya, wasouta shiʼipajee apünüinsü asakiraa: ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tü woutiisaakat? ¿Kasa naaʼinrajatka wanee wayuu süpülapünaa woutiisain nia? Wekirajüle wachonnii jee niale wanee wayuu wekirajüin, ¿jamüsü waküjainjatka namüin choʼujaain maʼin woutiisainjanain naya?\\n¿JAMÜSHII WOUTIISAINJANAKA WAYA SAASHIN TÜ WIWÜLIAKAT?\\n6, 7. (1) ¿Jamüshii nawoutisaajünaka na wayuukana nutuma Juan? (2) ¿Jamüsü naataka sukuwaʼipa soʼu nuwoutisaajünüin Jesuu nutuma Juan?\\n6 Chi palajaikai wayuu achuntunakai anülia suluʼu tü Wiwüliakat sünain awoutisaajaa, nia Juan (Mat. 3:1-6). Oʼunapuʼushii na wayuukana süpüla nawoutisaajünüinjanain nutuma Juan süpüla neeʼiyatüin nayaawajaain suulia naainjala saaʼu nnojoluin naaʼinrüin tü sümakat tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés. Naatapejeʼe maʼin sukuwaʼipa soʼu nuwoutisaajünüin Jesuu nutuma Juan, süka jamüin, niain Jesuu chi Nüchonkai Maleiwa (Mat. 3:13-17). Süka maainjalain Jesuu, nnojotsü choʼujaain nümüin niyaawajaain saaʼu naainjala (1 Ped. 2:22). Woutiisashi Jesuu süpüla niiʼiyatüin kettaain nia süpüla aaʼinraa tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa nüpüleerua (Heb. 10:7).\\n7 Süchikijee nuʼttüin Jesuu sünain aküjaa pütchi oʼttushiijaʼa na nikirajüinkana sünain awoutisaajaa wayuu (Juan 3:22; 4:1, 2). Soʼu tia awoutisaajünüshii na wayuukana süpüla neeʼiyatüin nayaawajaain suulia naainjala saaʼu nnojolin naaʼinrüin tü sümakat tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés. Eekajasaʼa na awoutisaajünakana süchikijee nüsoʼiraain aaʼin Jesuu, naata tü woutiisakalü apüla naya.\\n8. (1) ¿Kasa nuluwataaka anain Jesuu na nikirajüinkana süchikijee nüsoʼiraain aaʼin? (2) ¿Jamüsü choʼujaaka woutiisain na anoujashiikana?\\n8 Soʼu tü juyakat 33, süchikijee nüsoʼiraain aaʼin Jesuu eeʼiyataashi nia namüin maʼaka 500 wayuu. Eejana tooloyuu, jieyuu jee waneinnua tepichi naʼaka naya wayuukana. Eesüjaʼa shiale wanaa sümaa nümüin namüin: «Juʼuna jumaala sainküin mmakat süpüshua süpüla jüküjainjatüin tachiki sümüin wayuu süpüla sünoujainjatüin tanain. Jikirajeena naya süpüla nayainjanain na tekirajüinkana maa aka jiakana. Je juwoutisaajeena naya saaʼu nünülia chi Tashikai, saaʼu tanülia tayakai chi Nüchonkai, je saaʼu nünülia chi Naaʼinkai Maleiwa. Jikirajeena naya sünain tü taluwataapüʼükat anain jia süpüla noonooinjatüin sümaa» (Mat. 28:19, 20; 1 Cor. 15:6). Nuluwataain Jesuu na nikirajüinkana sünain ekirajaa wayuu nüchiki. Naashin niakai, na wayuu oushikajaweekana süchiirua nukuwaʼipa ekirajaainjana nüchiki otta woutiisainjana naya (Mat. 11:29, 30). Na wayuu aneekana akuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa, nayaawatüinjatü saaʼu niain aneekünüin Jesuu nutuma Maleiwa süpüla shikeraajüin tü keeʼireekat naaʼin. Nayaawatüle saaʼu tia, aneerü noʼuluʼu Jeʼwaa woutiisale naya. Watta maʼin naalii na wayuu aküjünakana achiki suluʼu tü Wiwüliakat, ayaawatakana saaʼu kasain sünainpünaain tü woutiisaakat otta nnojoishii kakaliakuʼu müin süpüla woutiisaa (Aluw. 2:41; 9:18; 16:14, 15, 32, 33).\\nNNOJO KAKALIAKUʼU PÜMÜIN SÜPÜLA WOUTIISAA\\n9, 10. ¿Jamüshi woutiisamaataka chi wayuu chejeʼewaikai Etiopía otta Saulo?\\n9 (Paashajeʼera Aluwataaushikana 8:35, 36). Jülüjaa paaʼin tü nukuwaʼipakat chi wayuu chejeʼewaikai Etiopía, anoujashi nia wanaa namaa na judíokana. Soʼu wane kaʼi, aleʼejüshi nia nipialuʼumüin Jerusalénjee süchikijee nuʼwaajüin Maleiwa. Nuluwataanaka Felipe nutuma wanee aapiee süpüla nüküjainjachin «tü pütchi anasükat nüchikü Jesús» nümüin chia etiopekai. ¿Kasaka naainjain chia wayuukai naapapa tia pütchikat? Niyaawatamaatüin saaʼu niain Jesuu chi Senyotkai jee naainjeein maʼin tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa napüleerua na oushikajaweekana süchiirua nukuwaʼipa Jesuu. Müshijeseʼe woutiisamaatüin nia.\\n10 Müsia nukuwaʼipa wane judío kanüliakai Saulo. Mayaapejeʼe joʼuushiin napüshuaʼa na judíokana süpüla naʼyataainjanain nümüin Maleiwa, niyoutuin naya Maleiwa süka nnojoluin jaa namüin nümüin. Nüküjainruʼu Saulo nayaʼala neʼe na judíokana aʼwaajaka Maleiwa namüiwaʼa. Müshiijeseʼe müliain maʼin nutuma na anoujashiikana nünain Kürisüto. Soʼu wane kaʼi, aashajaashi Jesuu nümaa Saulo chaa iipünaajee. ¿Kasache naainjaka Saulo süchikijee naapüin tia pütchikat? Nuuʼulaain nükaaliinjünüin nutuma wanee anoujashi Ananías nünülia. Müsü tü Wiwüliakat: «Nütamaakalaka, woutiisakalaka nia» (Aluw. 9:17, 18; Gal. 1:14). Chi aluwataaushikai Pablo münüshi mapa. Woutiisamaatüshi nia niyaawatapa saaʼu niain Jesuu chi aneekünakai nutuma Maleiwa süpüla nikeraajüin tü keeʼireekat naaʼin (paashajeʼera Aluwataaushikana 22:12-16).\\nTalatüshii maʼin waya naapaale sümaa tü shiimainkat wanee wekirajüin otta woutiisale nia\\n11. (1) ¿Kasa woutiisaka anainjee na wayuu ekirajaakana sünain tü Wiwüliakat? (2) ¿Jamüsü waaʼin woutiisapa wanee wayuu ekirajaaka sünain tü Wiwüliakat?\\n11 Müsia neʼe nakuwaʼipa na ekirajaakana sünain tü Wiwüliakat maaʼulu. Jaʼitainna jimaʼalin jee laülaain naya. Na wayuu kojutukana amüin tü sümakat tü Wiwüliakat, keeʼireesü naaʼin naapüin naaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisain naya. Sünain tü outkajawaakat miyoʼu aküjünawaisü wanee pütchi namüinjatü na wayuu woutiisainjanakana. Wayakana aküjaliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa, talatüshii maʼin waya naapaale sümaa tü shiimainkat wanee wekirajüin otta woutiisale nia. Talataleepajaʼa naaʼin na wawalayuukana woutiisapa na nachonniikana. Suʼunnaa waʼyataain nümüin Maleiwa soʼu 2017, alatüshii suuʼulia 284.000 wayuu aapakana naaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisakana (Aluw. 13:48). Wayuukana naainnua nayaawata aaʼu choʼujaain maʼin woutiisain naya süpüla noushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto. ¿Kasache naainjaka palaa süpüla kettaain naya süpüla woutiisaa?\\n12. ¿Kasa naaʼinrajatka wanee wayuu süpülapünaa woutiisain nia?\\n12 Süpülapünaa woutiisain wanee wayuu nütüjaainjatü aaʼu tü shiimainkat nüchiki Maleiwa, tü naaʼinrajatkat süpüleerua wayuu otta tü kasa naaʼinrakat süpüla nuʼuteerüin wayuu (1 Tim. 2:3-6). Sutuma niyaawatüitpain saaʼu tü shiimainkat nüchiki Jeʼwaa, niyouteerü tü kasa mojushiikat nümüin Jeʼwaa jee oonoweechi nia sümaa tü kasa nuluwataakalü anain (Aluw. 3:19). Nnojotpejeʼe anain nümüin Jeʼwaa naapüle naaʼin wanee wayuu nümüin sümaa ayatüin naaʼinrüin kasa mojusü (1 Cor. 6:9, 10). Nnojotsü shiain naaʼinrajatüin neʼe tia, choʼujaasü nuʼunüinjachin sünain tü outkajawaakat jee nujuʼituin sünain aküjaa pütchi otta choʼujaasü nikirajüin wayuu sünain tü Wiwüliakat. Naashin Jesuu, naaʼinrüinjatü tia na nikirajüinkana (Aluw. 1:8). Naaʼinrapa süpüshuaʼa tia, eeshi süpüla naashajaain nümaa Jeʼwaa nümüiwaʼa süpüla naapüin naaʼin nümüin otta eeshi süpüla woutiisain nia.\\nPÜKAALIINJA CHI PIKIRAJÜINKAI SÜPÜLA WOUTIISAIN NIA\\n¿Kojutusüche maʼin pümüin tü woutiisaakat jee püchajaain maʼin sukuwaʼipa süpüla yootuin pia nümaa chi pikirajüinkai süchiki? (Paashajeʼera tü pütchikat 13).\\n13. ¿Jamüsü jülüjeeka waaʼin choʼujaain woutiisain na wayuu wekirajüinkana?\\n13 Wakaaliinja na wachonniikana jee na wayuu wekirajakana sünain tü Wiwüliakat süpüla naaʼinrüin tü choʼujaakat süpüla woutiisain naya. Jülüjeesü maʼin waaʼin choʼujaain woutiisain naya süpüla noushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto. Jülüjale waaʼin tia, wachajaajeerü sukuwaʼipa süpüla yootuin waya namaa süchiki tia. Keeʼireesü waaʼin naʼyataain süchiirua tia jee nasaʼwatüin woutiisain naya.\\n14. ¿Jamüshii nnojoliika wapüleeruain naaʼin na wayuukana süpüla woutiisaamaatüin naya?\\n14 Nnojoishi apüleeruaanüinjachin aaʼin wanee wayuu süpüla woutiisain nia, nnojoishi apüleeruaanüinjachin aaʼin nia nutuma nüshi, nii, nutuma chi ekirajakai nia otta niale wanee wawala. Nnojoishi apüleeruaanüin aaʼin nia nutuma Jeʼwaʼaya (1 Juan 4:8, TNM). Tü waaʼinrajatkat shia wamüin nümüin choʼujaain maʼin aleewain maʼin nia nümaa Jeʼwaa. Woutiisainjachi wanee wayuu saaʼujee kojutuin maʼin nümüin tü shiimainkat nüchiki Jeʼwaa jee sükajee naaʼinreein tü naaʼinrajatkat wanee anoujashi (2 Cor. 5:14, 15).\\n15, 16. (1) ¿Jeʼrainjatche nuuyase wanee wayuu süpüla woutiisain nia? (2) ¿Jamüshi woutiisainjachika wanee wayuu ekirajaakai sünain tü Wiwüliakat jaʼitaichi woutiisain nia nümaiwa suluʼu wanee iküleesia naatajatü?\\n15 ¿Jeʼrainjatche nuuyase wanee wayuu süpüla woutiisain nia? Süka naatawalin nakuwaʼipa na wayuukana, eeshii eekai naapaamaatüin sümaa tü pütchikat jee eeshii na kakaliakana süpüla tia. Eeshii na woutiisakana tepichijaiwaʼaya naya otta ayatüshii waneepiain nümaa Jeʼwaa laülaaleepa naya. Otta eeshii na eʼraajakana Jeʼwaa nataralaapa maʼin jee eeshii na alatakana suuʼulia 100 juya nouyase woutiisapa naya.\\n16 Choʼujaasü woutiisain na wayuu ekirajaakana sünain tü Wiwüliakat, jaʼitashiijaʼa woutiisain naya paala suluʼu wanee iküleesia naatajatü. Anasü noʼuluʼu Jeʼwaa woutiisale wanee wayuu sutuma nütüjaain saaʼu tü shiimainkat. Shiaʼaya alatakat tia sümüin wanee wayuu alüʼütka süpüla süsaʼwatüin 80 juya. Kojuya iküleesia woutiisaka aluʼu shia sümaiwa. Süsakitka tü wawala ekirajakat shia müleka choʼujaale woutiisain shia süchikuaʼa. Shikirajaka shia tü wawalakat sünain tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki tia. Shiyaawatapa saaʼu tü saaʼinrajatkat, woutiisasü shia (paashajeʼera Aluwataaushikana 19:3-5).\\n17. ¿Kasa wasakireʼerüinjatka anain waaʼin woutiisainjanapa waya?\\n17 Anashaatasü maʼin tü kaʼi woutiisakalü oʼu wanee wayuu. Shiapejeʼe wanee kaʼi nüsakireʼerüinjatka oʼu naaʼin sünain tü naaʼinrajatkat süpüla nikeraajüin tü nümakat nümüin Jeʼwaa. Na oushikajaakana süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto nnojoluitpa naaʼinrüin tü nachekakat neʼe namüiwaʼa, shia naaʼinraka tü talatakalü atuma naaʼin Kürisüto süka outuin nia saaʼu waainjala sümaa süsoʼiraain naaʼin (2 Cor. 5:15; Mat. 16:24).\\n18. ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain tü wanee ekirajaayakat?\\n18 Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaa anainrü choʼujaain maʼin woushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto otta nnojotsü shaitaain tia. Müsüjeseʼe süsakireʼerüin maʼin saaʼin shii María sünain tü asakiraa waashajeʼerakat suʼttiajee ekirajaayakat tüü. Kachonle pia, eeshijaʼa püsakireʼerüle paaʼin sünain tüü: «¿Kettaashiche chi tachonkai süpüla woutiisaa? ¿Niʼraajüinche maʼin nukuwaʼipa Jeʼwaa süpüla naapüin naaʼin nümüin? ¿Choʼujaasüche nikirajaain suluʼu wanee eʼikülee miyoʼu otta niʼyataainjachin süpülapünaa woutiisain nia? ¿Jama naaʼinrüle wanee kasa mojusü süchikijee woutiisain nia?». Wekirajaajeerü anain tia sünain tü wane ekirajaayakat. Otta wekirajaajeerü anain kasain naaʼinrajatüin na wayuu kachonniikana süpüla pansaain tü jülüjakat naaʼin süchiki tü woutiisaakat.\\nWaapüin waaʼin nümüin Jeʼwaa wanaa sümaa woʼuraajüin nümüin wamüiwaʼa jee waküjain nümüin waʼyataainjanain nümüin waneepia jee waaʼinrüinjatüin tü keeʼireekat naaʼin wapüleerua. Na oushikajaweekana süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto naapüinjatü naaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisainjana naya.\\n¿Paapüitpache paaʼin nümüin Jeʼwaa?\\nSüpülapünaa woutiisain na ekirajaakana sünain tü Wiwüliakat süpüla naküjaliinjanain pütchi nüchiki Jeʼwaa, asoutuinjana suʼupala wayuu shiʼipajee piamasü asakiraa. Tü palajatkat shia tüü: «Saaʼujee naapajiraain nikii Jesucristo paaʼu, ¿puuʼulaaitpa suulia paainjala otta paapüitpa paaʼin nümüin Jeʼwaa süpüla paaʼinrüinjatüin tü keeʼireekat naaʼin?».\\n¿Kasa wayaawataka aaʼujee naapüichipain naaʼin wanee wayuu nümüin Maleiwa sümaa niʼyataainjachin nümüin waneepia? Nuluwataain Jesuu na nikirajüinkana süpüla nekirajüin wayuu nüchiki jee nawoutisaajüin naya (Mat. 28:19, 20). Wanee juya süpülapünaa tia nüküjatüjülia Jesuu namüin na nikirajüinkana pütchikat tüü: «Chi wayuu eekai tamaweein, anakaja müleka nnojorule naaʼinrüin tü nüchekakat neʼe nümüiwa. Shia anaka aluʼu müleka naaʼinrule waneepia tü nüchekakat Maleiwa nüpüleerua» (Mat. 16:24).\\nWanaa sümaa yaajachin Jesuu yaa mmapaʼa shia naaʼinraka waneepia tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa. Na wayuu ekirajaakana sünain tü Wiwüliakat jee na oonoweekana sümaa süpüshuaʼa tü nuluwataakalü anain Jesuu, nnojoluinjatü naaʼinrüin tü nachekakat neʼe namüiwaʼa otta shia naaʼinrajatka waneepia tü nüchekakat Jeʼwaa napüleerua. Kojutusü maʼin namüin wayuukana naainnua aaʼinraa tü nüchekakat Jeʼwaa maʼaka kojutuin shia nümüin Jesuu (Mat. 26:39). Woutiisainjanapa naya neeʼiyatüin nooʼulaainnapain suulia tü kasa keeʼireekat naaʼin otta naʼyataweein nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa natsüin jee sükajee tü kasa natüjakalü apüleerua otta tü kasa eekat namaʼana (Roma 12:1). Müsüjeseʼe choʼujaain maʼin nasakinnüin na woutiisainjanakana sünain naapüinnapale naaʼin nümüin Jeʼwaa süpüla naaʼinrüin tü keeʼireekat naaʼin.","num_words":3595,"character_repetition_ratio":0.082,"word_repetition_ratio":0.032,"special_characters_ratio":0.198,"stopwords_ratio":0.002,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10154.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Paaʼinmajaa punoula sünain aʼyatawaa suluʼu wanee anüikii naatajatü | Ekirajaaya\\n«Tanaajaain suluʼu taaʼin tü pünüikikat süka kojutüin shia tamüin» (SAL. 119:11, TNM).\\nJAYEECHI: 142, 92\\n¿Kasa akaaliinjaka Daniel otta chi ashajakai Salmo 119 süpüla ayatüinjanain aleewain naya nümaa Jeʼwaa?\\n¿Kasa naaʼinrajatka na outkajaakana namaa na wawalayuu aashajaakana süka anüikii naatajatü süpüla ichein nanoula?\\n¿Kasa naaʼinrajatka na kachoinkana süpüla icheinjatüin nanoula na nachonniikana?\\n1-3. (1) ¿Kasa waaʼinmaainjatka waneepia? (2) ¿Kasa kapüleeka namüin na ekirajaakana sünain wanee anüikii naatajatü? (3) ¿Kasa wekirajaainjatka anain? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).\\nMAAʼULU YAA, watta naalii na wawalayuu aküjakana maʼin pütchi «sümüin eʼirukuukat süpüshua sainküin mmakat süpüshua» süpüla nekeraajüin tü sümatüjütkalia tü Wiwüliakat (Alat. Map. 14:6). ¿Eeshi pia ekirajaain sünain wanee anüikii naatajatü? Naʼaka na ekirajaakana sünain anüikii naatajatü, eeshii eekai misioneeroin, eeka noʼunüin eere palitchoin aküjülii pütchi otta eeshii na outkajaakana noumainpaʼa namaa na wawalayuu aashajaakana anüikii naatajatü.\\n2 Choʼujaasü anainjatüin nanoula napüshuaʼa na aʼyataashiikana nümüin Maleiwa jee jülüjainjatü naaʼin sunoula napüshi (Mat. 5:3) (paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»). Eesü kapüleʼewaire wamüin wekirajaain sünain tü Wiwüliakat süka wainmain kasa waaʼinraka. Eepejeʼe waneeirua kasa kapüleeka namüin na outkajaakana namaa wawalayuu aashajaakana anüikii naatajatü.\\n3 Na outkajaakana namaa na wawalayuu aashajaakana anüikii naatajatü, ekirajaainjana sünain tia anüikiikat jee müsia ekirajaainjana naya waneepia sünain tü Wiwüliakat süpüla nayaawatüin saaʼu tü jülüjakat naaʼin chi Maleiwakai (1 Cor. 2:10). ¿Kasa naaʼinrajatka nnojorüle nayaawatüin saaʼu tü ekirajünakat sünain tü outkajawaakat süchiki tü jülüjakat naaʼin chi Maleiwakai? ¿Kasa naaʼinrajatka na kachoinkana süpüla süntüin suluʼumüin naaʼin nachonnii tü shiimainkat müleka noutkajaale namaa na wawalayuu aashajaakana anüikii naatajatü? Wekirajaa sünain tia.\\nEEKA SÜPÜLA AMOJUJEʼERÜIN WAKUWAʼIPA NÜMAA JEʼWAA\\n4. ¿Kasa eeka süpüla amojujeʼerüin wakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa? Püküja süchiki tü alatakat nükalioʼu Nehemías.\\n4 Nnojorüle wayaawatüin saaʼu tü shikirajakalü anain tü Wiwüliakat suluʼu wanee anüikii naatajatü, eesü süpüla sumojujaain wakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa. Jamüshijaʼa nüleʼejapa nüchikuaʼa Nehemías Jerusalénmüin, niʼrüin eein tepichiirua matüjainka aashajawaa hebreo (paashajeʼera Nehemías 13:23, 24). Müsüjeseʼe isain nachiki naya tepichikana nayaawatüin saaʼu tü nünüikikat Maleiwa. Amojujaasü nakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa (Neh. 8:2, 8).\\n5, 6. ¿Kasa neʼraka sünain nakuwaʼipa nachonnii waneeinnua wawalayuu outkajaakana namaa na aashajaakana anüikii naatajatü? ¿Jamüsü sülataka tia?\\n5 Noʼutku na outkajaakana namaa na wawalayuu aashajaakana anüikii naatajatü neʼrüin sumojujaweein nanoula nachonnii. Alatüsü tia süka nnojoluin nayaawatüin aaʼu na tepichikana süpüshuaʼa tü aküjünakat sünain tü outkajawaakat. Shiasaʼa suluʼujee tia, nnojotsü antüin suluʼumüin naaʼin tü pütchi ekirajünakat otta nnojotsü neʼitaain suluʼu nakuwaʼipa. «Waashajaapa süchiki tü sünainpünaakat wanoula, antüinjatü suluʼumüin waaʼin», müshi Pedro, wanee wayuu okolojookai sümaa nüpüshi Australiamüin, yaajeʼewai nia Sudamérica  (Luc. 24:32).\\n6 Waashajeʼerapa wanee karaloukta ashajünaka süka naata anüikii, nnojotsü antüin suluʼumüin waaʼin tia pütchikat maʼaka saaʼin tü ashajuushikat süka wanüiki. Akaʼaya isale wachiki tü anüikii wekirajaakalü anain, mapüseena waya. Shiasaʼa suluʼujee tia, eesü süpüla nnojoluin anain tü waʼyataainkat nümüin Jeʼwaa. Mayaapejeʼe keeʼireein maʼin waaʼin ayatüin waya sünain aküjaa pütchi süka wanee anüikii naatajatü, choʼujaasü waaʼinmajüin tü wakuwaʼipakat nümaa Jeʼwaa (Mat. 4:4).\\nNAAʼINMAJÜIN TÜ NAKUWAʼIPAKAT NÜMAA JEʼWAA\\n7. ¿Kasa naaʼinraka na babiloniajeʼewaliikana shiiʼiree nüshatüin Daniel tü nakuwaʼipakat jee tü nanoulakat?\\n7 Wanaa sümaa nümaanüin Daniel otta na naʼaleewainyuukana Babiloniamüin, apüleeruaana aaʼinchii naya natuma na babiloniajeʼewaliikana shiiʼiree nashatüin tü nakuwaʼipakat jee tü nanoulakat. Müshiijeseʼe nekirajüin naya sünain nanüiki na caldeokana otta neʼitaain nanain anüliee babiloniajeʼewat (Dan. 1:3-7). Tü anüliee neʼitaakat nünain Daniel sünainpünaasü nünülia Bel, chi namaleiwasekai na wayuu Babiloniakana. Eesüjaʼa shiale keeʼireein naaʼin Nabucodonosor nunoujainjachin Daniel sünain pülashaataleein chi namaleiwasekai nuulialeʼeya Jeʼwaa (Dan. 4:8).\\nIchesü nunoula Daniel süka nikirajaain sünain tü nünüiki Jeʼwaa ashajuushikat süka hebreo\\n8. ¿Kasa naaʼinraka Daniel süpüla ayatüinjatüin katsüin maʼin nunoula nünain Jeʼwaa?\\n8 Tü eküülü aapünapuʼukat nümüin Daniel chaa Babilonia müsü aka saaʼin niküin chi aluwataaikai. Akaisaʼa Daniel, niʼitaatüjülia «suluʼu naaʼin» noonooinjachin waneepia sümaa tü nuluwataakalü anain Maleiwa (Dan. 1:8). Süka nikirajaain waneepia Daniel sünain tü nünüikikat Maleiwa ashajuushika süka hebreo, katsüinsü maʼin nunoula suʼunnaa chajachin nia suluʼu wanee mma naatajatü (Dan. 9:2). Mayaainjeʼe sülatüin maʼaka 70 juya chajachin Daniel Babilonia, ayatüshia eʼnnaajünüin nia süka tü nünüliakat hebreo (Dan. 5:13).\\n9. ¿Jamüsü naaʼin chi ashajakai Salmo 119 sümüin Nünüiki Maleiwa?\\n9 Müliashi maʼin chi ashajakai Salmo 119 sutuma nanüiki na niʼipajanakana chi aluwataaikai. Nüchechetpejeʼe naaʼin sutuma Nünüiki Maleiwa otta nnojotsü wanaawain nukuwaʼipa namaa na waneeinnua (Sal. 119:23, 61). Nuuʼulaain süntüin suluʼumüin naaʼin tü Nünüikikat Maleiwa (paashajeʼera Salmo 119:11, 46).\\nJÜCHECHERA JUNOULA NÜNAIN JEʼWAA\\n10, 11. (1) ¿Kasa jülüjainjatka waaʼin wekirajaapa sünain tü Wiwüliakat? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wainküin tia? Piʼitaa wanee shiyaawase.\\n10 Mayaapejeʼe wainmain tü kasa waaʼinrakat suluʼu tü outkajaaleekat jee waʼyataaleruʼu, choʼujaasü wakatalüin kaʼi süpüla wekirajaain wamüiwaʼa sünain tü Wiwüliakat jee wekirajaain sümaa wapüshi (Éf. 5:15, 16, TNM). Nnojotpejeʼe waashajeʼerüinjatüin neʼe süpüshuaʼa tü Wiwüliakat, tü wanee karalouktakalüirua jee yapain watuma tü wanüikinjatkat sünain tü outkajawaakat, wooʼulaainjatü süntüin suluʼumüin waaʼin tü Nünüikikat Maleiwa otta ichein wanoula sutuma.\\n11 Wekirajaapa sünain tü Wiwüliakat, nnojotsü shiainjatüin neʼe jülüjain waaʼin tü choʼujaakat namüin na waneeinnua, jülüjeesü waaʼin tü choʼujaakat sünain wakuwaʼipa (Filip. 1:9, 10, TNM). Wekirajaapa sünain tü wanüikinjatkat sünain aküjaa pütchi, süpüla tü outkajawaakat jee süpüla wekirajüin wayuu, eesü nnojorüle jülüjain waaʼin kasain sükaaliinjain anain waya tü waashajeʼerakat. Weʼitaa wanee shiyaawase, chi eekai nüʼlakajaain, nuuʼulaküinjatü seʼejü tü nutsekat süpülapünaa niitajüin shia, nnojoipejeʼe kettaain nia sutuma nuuʼulaküin seʼejü tü eküütkat, anainjatü niküin waneepia suulia ayuuijüin nia. Müsia neʼe sukuwaʼipa wanoula, aneere wanoula ekirajaainjana waya waneepia sünain tü Wiwüliakat. Waaʼinrüle tia, katsüinjeerü wanoula.\\n12, 13. ¿Jamüsü anaka naashin waneeinnua wawalayuu nekirajaale sünain tü Wiwüliakat süka tü anüikii naashajaakalü aka?\\n12 Na outkajaakana namaa na wawalayuu aashajaakana anüikii naatajatü, neʼrüin sünain anain namüin ekirajawaa waneepia sünain tü Wiwüliakat süka tü anüikii naashajaakalü aka (Aluw. 2:8). Jamüshiijaʼa na misioneerokana natüjaa aaʼulu nnojoleerüin nachecherüin naaʼin sünain tü naʼyataainkat nümüin Jeʼwaa sutuma neʼe tü pütchi naapajakat sünain tü outkajawaakat.\\n13 Ekirajaashi Alain sünain persian, mekiisatshi nia juya sünain tia. Müshi nia: «Tekirajaʼawaipa sünain tü outkajawaakat süka anüikii persian, shia neʼe jülüjaka taaʼin tatüjain süpüleerua tia anüikiikat. Tekiiruʼusü neʼe tü taashajeʼerakat, nnojotsü antüin suluʼumüin taaʼin tü pütchi tekirajaakalü anain. Müshijeseʼe takatalüin kaʼi süpüla tekirajaain sünain tü Wiwüliakat jee tü karalouktairua ashajünakat süka tü anüikii taashajaakalü aka».\\nPIKIRAJA NAYA SÜNTAIWA SULUʼUMÜIN NAAʼIN TÜ SHIIMAINKAT\\n14. ¿Kasa jülüjainjatka naaʼin na kachoinkana? ¿Jamüsü naaʼinrüinjatka tia?\\n14 Na wayuu kachoinkana jülüjainjatü naaʼin süntüle suluʼumüin naaʼin nachonnii tü shiimainkat. Jülüja waaʼin tü naaʼinrakat Serge sümaa Muriel tü nuʼwayuusekat, alatüshii suulia apünüin juya noutkajaain namaa na wawalayuu naatakana anüikii. Jamüshijaʼa naya, nayaawata aaʼuchi sünain nnojoluin talatüin naaʼin chi nachonkai sünain aküjaa pütchi jee sünain tü outkajawaakat. 17 nuuyase chi neimaʼaisekai. Müsü Muriel: «Nnojotsü naaʼin sünain aküjaa pütchi süka anüikii naatajatü. Akaisaʼa paala, talatapuʼushi maʼin nia sünain aküjaa pütchi süka francés». Anuu nünüiki Serge: «Wayaawatapa saaʼu nnojoluin keeʼireein naaʼin chi wachonkai nukooʼomüinjüin nunoula, alataashii waya wachikuaʼa eepuʼule woutkajaain paala».\\nPikiraja püchonnii süntaiwa suluʼumüin naaʼin tü shiimainkat. (Paashajeʼera tü pütchikat 14 otta 15).\\n15. (1) ¿Kasa jülüjainjatka naaʼin na kachoinkana süpüla natüjaain saaʼu choʼujaale nalataain suluʼumüin wanee outkajaalee? (2) ¿Kasa naaʼinrajatka na kachoinkana saashin Deuteronomio 6:5-7?\\n15 ¿Kasa jülüjainjatka naaʼin na kachoinkana süpüla natüjaain saaʼu choʼujaale nalataain suluʼumüin wanee outkajaalee eere saashajaanüin aka nanüiki na nachonniikana? Palajana, jülüjeesü naaʼin müleka nounteerüle nekirajüin nachonnii süpüla alinjachin Jeʼwaa napüla otta nekirajüin naya sünain wanee anüikii naatajatü. Piama, jülüjeesü naaʼin müleka nnojorüle sukulajaain naaʼin nachonnii sünain aküjaa pütchi, oʼunaa sünain tü outkajawaakat jee ayateere naya noutkajaain namaa na wawalayuu aashajaakana süka anüikii naatajatü. Jülüjainjatü naaʼin tia na kachoinkana, eesüjaʼa neʼrüle anain nalataale nachikuaʼa eepuʼule noutkajaain paala süka shiain aashajaanüin aka tü nanüikipalakat. Naaʼinrüle tia, eeshii süpüla noutkajaain nachikuaʼa namaa na wawalayuu aashajaakana süka anüikii naatajatü katsüinpa nanoula na nachonniikana (paashajeʼera Deuteronomio 6:5-7).\\n16, 17. ¿Kasa naaʼinraka waneeinnua wawalayuu süpüla nekirajüin nachonnii nüchiki Jeʼwaa?\\n16 Eeshii na wawalayuu ekirajakana nachonnii nüchiki Jeʼwaa süka tü anüikii naashajaakalü aka sümaa noutkajaain namaa na wawalayuu aashajaakana süka anüikii naatajatü. Jamüshijaʼa chi wawalakai Charles, apünüinsü nüchonnii, tü joʼuuchonkat mekietsat suuyase jee tü müloʼusükat 13 suuyase. Outkajaashii naya namaa na wawalayuu aashajaakana süka lingala. Müshi nia: «Wekirajüin na wachonniikana otta soʼu tü ai waʼwaajakalü oʼu Maleiwa, ekirajaashii waya süka tü anüikii waashajaakalü aka. Ekirajaapejeʼe waya namaa sünain tü wanüikinjatkat waküjapa pütchi süka lingala otta eeshii washaittüle süpüla kamalain namüin ekirajawaa sünain tia anüikiikat».\\nJikirajaa sünain nanüiki na wawalayuukana jee pusoukta shiʼipajee tü asakinnakalü anain sünain tü outkajawaakat. (Paashajeʼera tü pütchikat 16 otta 17).\\n17 Piamasü nüchonnii Kevin, tü joʼuuchonkat jaʼrai suuyase jee müsia tü wanee mekiisat suuyase. Nikirajüin maʼin Kevin tü nüchonniikalüirua nüchiki Maleiwa süka tü anüikii naashajaakalü aka. Naaʼinrüin tia süka nnojoluin nayaawatüin saaʼu süpüshuaʼa tü pütchi ekirajünakalü anain eere noutkajaain namaa na wawalayuu aashajaakana süka anüikii naatajatü. Müshi nia: «Akatatshi taya kaʼi sümaa taʼwayuuse süpüla wekirajaain sümaa tü wachoinkalüirua süka francés, tü anüikii naashajaakalü aka. Shiasaʼa uatua süpüla kashikat, oʼunawaishii waya sünain tü outkajawaa eekat suluʼu francés. Akaʼaya wakasionpa waya, oʼunüshii waya sünain tü outkajawaa miyoʼu apünüinkat kaʼi suluʼu francés».\\n18. (1) ¿Kasa paaʼinrajatka saashin Roma 15:1, 2 süpüla pükaaliinjain na püchonniikana? (2) ¿Kasa naaʼinraka waneeinnua wawalayuu süpüla nakaaliinjain nachonnii? (Paashajeʼera tü nootakat).\\n18 Na kachoinkana, nayainjana aneekaka tü anakat napüleerua nachonnii jee tü anainjatkalü atuma nakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa  (Gal. 6:5). Mayaainjeʼe keeʼireein saaʼin Muriel nümaa chi suʼwayuusekai noutkajaain namaa na wawalayuu aashajaakana süka anüikii naatajatü, alataashii naya suluʼumüin wanee outkajaalee shiiʼiree icheinjatüin nunoula chi nachonkai (paashajeʼera Roma 15:1, 2). Niyaawata aaʼu Serge maaʼulu, anain maʼin tü naaʼinrakat. Müshi nia: «Woutkajaapa wachikuaʼa namaa na wawalayuu aashajaakana süka francés, weʼrüin sükatsüinraain nunoula chi wachonkai jee woutiisashi nia. Pürekutsootshi rekulaat nia maaʼulu yaa. Jee müsia, keeʼireesü naaʼin nuutkajaain nüchikuaʼa namaa na wawalayuu aashajaakana süka anüikii naatajatü».\\nSULUʼUINJATÜ JAAʼIN TÜ NÜNÜIKIKAT MALEIWA\\n19, 20. ¿Kasa weeʼiyataka aka kojutüin wamüin tü Nünüikikat Maleiwa?\\n19 Aisü wayuu süpüshuaʼa nüpüla Jeʼwaa. Müsüjeseʼe nüshajirüin tü Wiwüliakat suluʼu wainma anüikii süpüla sütüjaainjatüin saaʼu wayuu süpüshuaʼa tü shiimainkat nüchiki (1 Tim. 2:4). Nütüjaa aaʼulu Jeʼwaa katsüinjeerüin maʼin wanoula waashajeʼerüle tü Wiwülia ashajuushikat süka tü anüikii waashajaakalü aka.\\n20 Choʼujaasü wamüin wapüshuaʼa wachajaain sukuwaʼipa süpüla ayatüin aleewain waya nümaa Jeʼwaa. Wounteerü tia wekirajaale waneepia sünain tü Wiwülia ashajuushikat süka wanüiki. Jee müsia, wakaaliinjeena wapüshi süpüla anainjatüin tü nanoulakat otta weeʼiyateerü sünain kojutüin wamüin tü Nünüikikat Maleiwa (Sal. 119:11).\\n^  (pütchi 5): Nnojotsü shiain tü nünülia shiimainsükat.\\n^  (pütchi 18): Süpüla puusütüin anain pütchi suluʼujeejatü tü Wiwüliakat anaka süpüla pükaaliinjain aka püpüshi, paashajeʼera tü pütchikat «La crianza de los hijos en un país extranjero: desafíos y galardones» suluʼu Aapiria Wayuu ojuʼitaka oʼutuupüroʼu 15, 2002.\\nSüpüla anain nunoula wanee wayuu, anainjatü nukuwaʼipa nümaa Jeʼwaa. Waashajeʼerüle tü Wiwülia ashajuushikat süka tü anüikii waashajaakalü aka, anteerü suluʼumüin waaʼin jee katsüinjeerü wanoula sutuma. Sünainjee tia, aleeweena maʼin waya nümaa Jeʼwaa.","num_words":3117,"character_repetition_ratio":0.098,"word_repetition_ratio":0.037,"special_characters_ratio":0.191,"stopwords_ratio":0.014,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10703.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Jaralii na chainjanakana chaa iipünaa? | Susoutaka eʼipajee tü Wiwüliakat\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Birmano Búlgaro Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Danés Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Francés Georgiano Griego Hausa Hebreo Hiligaynon Hindi Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kachin Kikamba Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Lingala Lituano Luo Macedonio Malayo Malayálam Malgache Maltés Noruego Pangasinán Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Polaco Portugués Rumano Ruso Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Setsuana Shona Suajili Sueco Tagalo Tai Tamil Telugu Turco Tártaro Ucraniano Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\n¿Jaralii na chainjanakana chaa iipünaa?\\nYaawashii na anoujashii nüneekakana Maleiwa süpüla chainjanain naya iipünaa. Outapa naya, asoʼiraajeerü naaʼin süpüla chain naya iipünaa nümaa Maleiwa (1 Pedro 1:3, 4). Süpüla saapünüinjatüin namüin tü kataakalü oʼuu chaa iipünaa, ayatüinjatü katsüin nanoula jee wulein nakuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa (Éfeso 5:5; Filipos 3:12-14).\\n¿Kasa naaʼinrüinjatka chaa iipünaa?\\nAluwataainjana jee sacerdooteinjana naya nümaa Jesuu soʼu 1.000 juya (Alateetkat Mapeena [Apocalipsis] 5:9, 10; 20:5, 6). Aluwataainjana naya suluʼu Nuluwataaya Maleiwa («jeketü sirumatuʼu», münüshii naya sutuma tü Wiwüliakat). Aluwataainjana naya naaʼu na wayuu yaainjanakana kepiain saaʼu tü mmakat (na «jeketü mma» sümakana amüin tü Wiwüliakat). Aneerü maʼin wakuwaʼipa natuma otta loteerü wakuwaʼipa maʼaka nüküjain shia paala Maleiwa (Isaías 65:17; 2 Pedro 3:13).\\n¿Jeʼrainjana na aluwataainjanakana chaa iipünaa?\\nSaashin tü Wiwüliakat 144.000 na wayuu chainjanakana oʼunuin iipünaamüin (Alateetkat Mapeena 7:4). Anuu nünüiki chi aluwataaushikai Juan: «Teʼrataalaka joo chi Anneetchonkai [Jesucristo] shaʼwatüin chaʼaya saaʼu tü wutai kanüliakat Sión sümaa wayuu watta saalii, maa aka 144.000 wayuu» (Alateetkat Mapeena 14:1-3; Juan 1:29; 1 Pedro 1:19). Tü wutai kanüliakat Sión, shia tü laülawaa naapakat Maleiwa nümüin Jesuu otta namüin na 144.000 wayuuinnua aluwataainjanakana iipünaa (Salmo 2:6; Hebreokana 12:22).\\n«Palitchonkana anneerü», münüshii na 144. 000 «nüneekakana» Maleiwa süpüla naluwataainjanain nümaa Kürisüto chaa iipünaa (Alateetkat Mapeena 17:14; Lucas 12:32). Tü wayaawatakat sünainjee tia, shia palitchon na nüneekakana Maleiwa süpüla aluwatawaa chaa iipünaa noulia na wane naʼanneetsekana Jesuu (Juan 10:16).\\nPütchi nnojotka shiimain nachiki na chainjanakana iipünaa\\nNanoujaka anain na waneinnua: Chainjana iipünaamüin napüshuaʼa na anamiakana.\\nTü shiimainkat: Naashin Maleiwa, na wayuu anamiakana yaainjana kepiain yaa saaʼu tü Mmakat (Salmo 37:11, 29, 34).\\nAnuu nünüiki Jesuu: «Nnojoishi eeichin wane wayuu eekai nuʼunüin chamüin iipünaamüin nümaʼanamüin Maleiwa» (Juan 3:13). Tü nüküjeekalü achiki Jesuu shia nnojoluin noʼunuin iipünaamüin na wayuu anamia outakana nüpülapünaa, maʼaka naaʼin Abraham, Moisés, Job otta David (Aluwataaushikana 2:29, 34). Asoʼiraainjatü naaʼin naya wayuukana yaa saaʼu tü Mmakat (Job 14:13-15).\\nAsoʼiraainjatü naaʼin palajana na chainjanakana kepiain chaa iipünaa (Alateetkat Mapeena 20:5, 6). Makalaka eeinjanain waneinnua wayuu asoʼiraainjanaka aaʼin süpüla kepiainjanain naya yaa saaʼu tü Mmakat.\\nSaashin tü Wiwüliakat, «müiria nnojolüin ouktaa» suluʼu Nuluwataaya Maleiwa (Alateetkat Mapeena 21:3, 4). Ekeraajeerü tia pütchikat yaa Mmapaʼa, süka jamüin, nnojoyülüin eein outaa chaa iipünaa.\\nNanoujaka anain na waneinnua: Eesü süpüla nüneeküin wanee wayuu chainjachire nia kepiain chaa iipünaa jee yaainjachire nia kepiain yaa saaʼu tü Mmakat.\\nTü shiimainkat: Nia Maleiwa aneekaka jaralinjachin naapüin amüin «tü kasa anasü nünaajakat, tü eenajünakat apüla [nia] nütüma chaa iipünaamüin» (Filipos 3:14). Nnojoishii wayain aneeküin süka waaʼin wamüiwaʼa chainjanale waya oʼunuin chaa iipünaamüin (Mateo 20:20-23).\\nNanoujaka anain na waneinnua: Na yaainjanakana kepiain saaʼu tü Mmakat, naya na nnojoliikana anain süpüla oʼunaa chaa iipünaamüin.\\nTü shiimainkat: «Tü tapueulosekat», «na taneekakana», «na taapakana amüin taʼanasiain», müshi Maleiwa namüin na kepiainjanakana yaa saaʼu tü Mmakat (Isaías 65:21-23). Ekeraajeerü tü keeʼireetüjütkalia naaʼin Maleiwa paala süpüleerua tü wayuukalüirua: kepiainjanain naya waneepia yaa saaʼu tü Mmakat paʼaraiisüpa shia (Génesis 1:28; Salmo 115:16; Isaías 45:18).\\nNanoujaka anain na waneinnua: Shiyaawase neʼe wanee kasa tü nuumero 144.000 ashajünakat suluʼu Apocalipsis.\\nTü shiimainkat: Mayaainjeʼe eein nuumero shiyaawaseka wanee kasa suluʼu tü karaloʼutakat Apocalipsis, eesü waneirua nnojotkat shiyaawasein wanee kasa. Wanee sukuwaʼipa shia tü nanüliakat «na polookana piammüin Aluwataaushi eʼitaanakana nütüma chi Anneetchonkai» (Alateetkat Mapeena 21:14). Anuu waneirua wetsiikulo eeʼiyataka nnojoluin shiyaawasein wanee kasa tü nuumerokat 144.000.\\nAshajünüsü suluʼu Alateetkat Mapeena (Apocalipsis) 7:4 jeʼrashiin na aneekünakana süpüla kepiaa chaa iipünaa. Saashin tia wetsiikulokot eʼitaanüsü «nejeetse chi Maleiwakai shiʼipoʼunain 144.000 wayuu» otta süküjaleʼinya nachiki na waneinnua oʼttaainjanakana nutuma Maleiwa. «Watta maʼi saalii». «Isasü achikii nayaawajünüin süka wainmashaatain maʼi naya», müsü shia (Alateetkat Mapeena 7:9,10). Shiyaawasere wanee kasa tü nuumerokat 144.000 jee saashajaale neʼe süchiki kojuyasü wayuu, nnojotsüjeʼe aküjünüin nachiki na wattakana naalii wayuu oʼttaainjanakana. *\\nAkaʼaya na 144.000 wayuuinnua aküjünüsü nayain «aneekünüin palajana saʼakajee wayuu» (Alateetkat Mapeena 14:4, TNM). Wanaa sümaa «palajana» sümüin tü pütchikat, shia saashajaaka achiki palitchoin na aneekünakana saʼakajee tü wayuukalüirua süpüshuaʼa. Aluwataainjana naya nümaa Kürisüto iipünaajee saaʼu watta maʼin saalii wayuu kepiainjatka yaa saaʼu tü Mmakat (Alateetkat Mapeena 5:10).\\n^ püt. 21 Anuu nünüiki chi ekirajüikai Robert Thomas süchiki tü nuumero 144.000 ashajünaka suluʼu Apocalipsis 7:4: «Aküjünüsü yala jeʼrashiin maʼin na wayuu aashajaanakana achiki, aluʼuinjaʼa suluʼu Apocalipsis 7:9 nnojotsü aküjünüin jeʼrashiin maʼin na wayuu aashajaanakana achiki. ‹Shiyaawase neʼe wanee kasa›, wamüle, meeria neʼe wanüiki süchiki tü waneirua nuumero ashajünakat suluʼu tia karaloʼutakat» (Revelation 1-7: An Exegetical Commentary [Pütchi aküjünaka süchiki Alateetkat Mapeena 1-7], süpana 474).\\nSirumatuʼu jee meʼrujusalii Kataa oʼuu & outaa Susoutaka eʼipajee tü Wiwüliakat","num_words":1648,"character_repetition_ratio":0.085,"word_repetition_ratio":0.005,"special_characters_ratio":0.214,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9131.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Aküjalaa: O’utuna aa’inchi Jesús - Tü yaakat suluʼu Internet neʼinaajala na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeowa\\nPIIRAKAA nümüin Jesús oʼutuna aaʼinchi. Kachetüshi nia sünain wanee wunuʼu otta eʼitaanüsü külaawa sünain najapü otta nuuʼui. ¿Jamüsü saainjünaka tia nümüin Jesús?\\nShia süka süʼürülain nia wayuu. ¿Pütüjaa aaʼu jaralii naya? Wanee nia chi mojulaashikai Satanás chi Yolujaakai. Nnojoishi oonooin Adán otta Eva nümüin Jeowa nutuma. Nia Satanás oʼutiraka naaʼin Jesús.\\nSüpülapünaa ouktuin Jesús müliashi nia natuma na nüʼünüükana. ¿Sotusü paaʼin nütaʼünüin chaaʼaya Getsemaní? ¿Jaralii ataʼülaka nia? Naya na laülaashiikana naʼakajee na sacerdotekana. Wekirajaa sünain tü alatakat mapa.\\nNütaʼünapa Jesús, apantajaashii na aluwataaushiikana. Mmotshii naya, napütaka Jesús nümüiwaʼa namaa na nüʼünüükana. Oʼunushi Pedro otta Juan nachiirua süpüla natüjaain saaʼu tü alatajatkat nümüin Jesús.\\nEʼikajaanüshi Jesús nipialuʼumüin Anás, chi laülaapuʼukai napüleerua na sacerdotekana. Kamaʼa naya chaaʼaya. Mapa niʼikajaanaka nipialuʼumüin Caifás chi laülaashikai napüleerua na sacerdotekana. Wainma na laülaashiikana naʼakajee na sacerdotekana chaaʼaya.\\nOutkajaashii naya nipialuʼu Caifás. Nantitka wayuuinnua süpüla naküjüin alawaa nüchiki Jesús. Namaka napüshuaʼa na laülaashiikana naʼakajee na sacerdotekana: ‹Anashi nuʼutunule aaʼin›. Nejetaka nuʼuutajee Jesús sümaa nasheʼetüin nia.\\nChajachi Pedro anooipaʼa wanaa sümaa tia. Aisü jemiai, nachuwajaaka siki na wayuukana. Joyotushi Pedro süʼütpaʼa tü sikikat. Shiʼraka nia wanee achepchiee, sümaka: ‹Wayuukai chii nümaajachi Jesús›.\\nNümaka Pedro: ‹¡Nnojo, nnojoishi taya nümaajachin!›\\nApünüintua namüin na wayuukana nümüin Pedro. Nunjulajaka süchiki. Apünüintuapa naainjüin tia, eirakaashi Jesús nümüin. Mojuka naaʼin Pedro süka nüküjüin alawaa, nujuʼitaaka sümaa niʼyalajüin.\\nPiennoʼu watta maalü, eʼikajaanüshi Jesús eemüin noutkajaale na laülaashiikana naʼakajee na sacerdotekana süpüla saashajaanüin süchiki tü aainjünajatkat nüka. Neʼikajaaka nia eemüin Poncio Pilato chi aluwataakai Judea.\\nNamaka nümüin Pilato: ‹Mojulaashi chi wayuukai, anashi nuʼutunule aaʼin›. Nüsakiijapa Pilato Jesús, nümaka: ‹Nnojoishi kaainjaralin wayuukai chii›. Niʼikajaanaka Jesús nutuma Pilato eemüin Herodes Antipas chi aluwataakai Galilea. Nnojoishi kaainjaralin Jesús naashin. Niʼikajaaka nia nümüin Pilato.\\nNüjüteein Pilato Jesús. Akatsaʼa naashin na nüʼünüükana Jesús nia ajütünüinjachika Barrabás chi kaʼruwaraikai. Nujuʼitiraka Pilato Jesús anooipaʼamüin kaleʼu. Nümaka: ‹¡Anii chi aluwataashikai jaaʼu!›. Namaka na laülaashiikana naʼakajee na sacerdotekana: ‹¡Püsünneʼerapan! ¡Puʼuta naaʼin!› Nüjütünaka achiki Barrabás otta oʼutunajachi aaʼin Jesús.\\nPiennoʼu aliika akachennüshi Jesús sünain wanee wunuʼu, maʼaka piʼrüin suluʼu tü ayaakuaakat. Akachennüshii naʼatoʼu 2 wayuu kaainjarannuu. Süpülapünaa ouktuin Jesús nümaka wanee kaainjarai: ‹Motojoyoo taya paaʼin puluwataapa›. Nümaka Jesús nümüin: ‹Cheechi pia tamaa suluʼu tü Paraiisükat›.\\n¡Anasü maʼin tia! ¿ashimüin? ¿Pütüjaa aaʼu kasa Paraiisü naashajaaka achiki Jesús? ¿Jalajatü tü paraiisü naainjakat Maleiwa sümaiwa? Yaajatü Mmapaʼa. Nuluwataapa Jesús sirumatuʼu, asoʼiraajeerü naaʼin chi wayuukai süpüla katüin noʼu suluʼu tü Paraiisükat. ¡Anasü maʼin tia! ¿ashimüin?\\n¿Jara oʼutiraka naaʼin Jesús?\\n¿Kasa naainjaka na aluwataaushiikana nütaʼünapa Jesús?\\n¿Kasa alataka nipialuʼu Caifás?\\n¿Jamüshi nujuʼitaaka Pedro sümaa niʼyalajüin?\\n¿Jamüsü nanüiki na laülaashiikana naʼakajee na sacerdotekana niʼikajaanapa Jesús nüchikuaʼa eemüin Pilato?\\n¿Kasa aainjünaka nüka Jesús piennoʼu aliika? ¿Jamüsü nünüiki Jesús nümüin wanee kaainjarai akachennüshi naʼatoʼu?\\n¿Jalainjatü tü paraiisü naashajaakat achiki Jesús?\\nPaashajeʼera Mateo 26:57-75.\\n¿Kasa naainjaka na laülaashiikana naʼakajee na sacerdotekana sükajee mojulaain naya? (Mat. 26:59, 67, 68.)\\nPaashajeʼera Mateo 27:1-50.\\n¿Jamüsü nnojotka shiimain mojuin naaʼin Judas saalii naapüin nikii Jesús? (Mat. 27:3, 4; Mar. 3:29; 14:21; 2 Cor. 7:10, 11.)\\nPaashajeʼera Lucas 22:54-71.\\n¿Kasa shikirajaka anain waya tü naainjakat Pedro nunjulajüin nüchiki Jesús? (Luc. 22:60-62; Mat. 26:31-35; 1 Cor. 10:12.)\\nPaashajeʼera Lucas 23:1-49.\\n¿Kasa naainjaka Jesús wanaa sümaa müliain nia atumawaa? ¿Kasa shikirajaka anain waya tia? (Luc. 23:33, 34; Roma 12:17-19; 1 Ped. 2:23.)\\nPaashajeʼera Juan 18:12-40.\\n¿Kasa shiiʼiyataka tü alatakat nümüin Pedro anain nukuwaʼipa sünain aküjaa pütchi süchikijee mmoluin nia seema wayuu? (Juan 18:25-27; 1 Cor. 4:2; 1 Ped. 3:14, 15; 5:8, 9.)\\nPaashajeʼera Juan 19:1-30.\\n¿Jamüsü nünüiki Jesús süchiki tü kasa choʼujaakat wamüin? (Juan 2:1, 2, 9, 10; 19:23, 24; Mat. 6:31, 32; 8:20.)\\n¿Jamüsü watüjaaka saaʼu yaletüin nuluwataaya Jeowa nutuma Jesús süpülapünaa ouktuin nia? (Juan 16:33; 19:30; 2 Ped. 3:14; 1 Juan 5:4.)","num_words":1192,"character_repetition_ratio":0.081,"word_repetition_ratio":0.019,"special_characters_ratio":0.232,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8065.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"«Oʼuneeshii waya jümaa» (Zacarías 8:23, TNM) | Ekirajaaya\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Alijunaiki Aucano Bassa de Camerún Baulé Birmano Bislama Boulou Cakchiquel occidental Camboyano Chitonga Chokue Chol Cibemba Congo Criollo de las Seychelles Criollo mauriciano Dangme Dehu Efik Endebele Endonga Enzema Ewé Fon Francés Ga Galés Garífuna Groenlandés Hausa Hmong (blanco) Iban Ibo Inkülee Isoko Italiano Kabiye Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kiluba Kimbundu Kisi Kisonge Krío Kwangalí Kwanyama Lao Lingala Lunda Luvale Maltés Mam Mambue-Lungu Mazateco de Huautla Mendé Mixe Mizo Ngäbere (o guaymí) Nyaneka Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Otetela Pidgin camerunés Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Imbabura Saramacano Sepedi Sesoto de Lesoto Setsuana Silozi Suajili del Congo Suati Tahitiano Tivo Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tshiluba Tsonga Twi Uhobo Umbundú Uruund Vendal Wallisiano Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Ñanya Ñemba\\n«Oʼuneeshii waya jümaa süka waapüin jüchiki sünain eein chi Maleiwakai jümaa» (ZAC. 8:23, TNM).\\nJAYEECHI: 65, 122\\n¿JAMÜSÜJEʼE SHIKIRAJIA PUTUMA?\\n¿Jamüsü shikeraajia maaʼulu yaa tü sümakat Zacarías 8:23?\\n¿Jamüsü neisalajüinjatka nakuwaʼipa na chainjanakana chaa iipünaa? (1 Corinto 4:6-8).\\n¿Jamüsü nnojoluinjatka shapaain waaʼin sutuma nawainmalaain na ekakana tü pankat jee na asakana tü wiinokot? (Roma 9:11, 16).\\n1, 2. (1) ¿Kasa nüküjatüjütkalia Jeʼwaa paala sümaiwa? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain jooluʼu? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).\\nNÜKÜJATÜJÜLIA paala Jeʼwaa eeinjanain maaʼulu yaa «polooshii wayuu» sainküinjee mmakat süpüshuaʼa, naya wayuu makana, naapaainjachi süka nüsheʼin wanee wayuu «judío». Meerü nanüiki yaa: «Oʼuneeshii waya jümaa süka waapüin jüchiki sünain eein chi Maleiwakai jümaa» (Zac. 8:23, TNM). Chi «judío» waashajaakai achiki, naya napüshuaʼa na anoujashii nüneekakana Maleiwa nüka chi naaʼinkai. «Tü Israel nüneekakat Maleiwa» münüshii naya suluʼu tü Wiwüliakat (Gal. 6:16, TNM). Na «polooshii wayuu» waashajaakana achiki, naya na anoujashii yaainjanakana kepiain yaa Mmapaʼa. ¿Jamüshii noʼuneeka naya anoujashiikana namaa na chainjanakana chaa iipünaa? Shia süka natüjaain aaʼu anain naya noʼuluʼu Jeʼwaa otta kojutüsü namüin aʼyataajirawaa namaa.\\n2 Wanaawasü tü nümakat Jesuu sümaa tü nümakat Zacarías. Naashin Jesuu, paaʼinwajiraainjana na aʼyataashiikana nümüin Maleiwa. «Na anneerü palitchonkana», müshi nia namüin na chainjanakana chaa iipünaa. Jee müsia, «anneerüiruayaʼa waneejannuu», müshi Jesuu namüin na anoujashii yaainjanakana kepiain yaa Mmapaʼa. Kottüinjana naya napüshuaʼa naashin Jesuu otta niainjachi «chi napüʼüyakai» (Luc. 12:32, TNM; Juan 10:16). Eeshiijaʼa süpüla wasakireʼerüin waaʼin sünain tüü: ¿Choʼujaasüche watüjaain saaʼu nanülia waneʼewai nakua na chainjanakana chaa iipünaa? ¿Jamüsü neisalajüinjatka nakuwaʼipa na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa? Weʼrüle wanee wawala eekai niküin tü pankat jee nüsüin tü wiinokot sünain tü Outkajawaakat eere Sotuin Waaʼin Ouktüin Jesuu, ¿kojutüleeinjaiche nia wamüin noulia na wanee wawalayuukana? Nawainmalaale na ekakana tü pankat jee na asakana tü wiinokot, ¿shapaainjatche waaʼin sutuma tia? Joʼu wekirajaai sünain tia.\\n¿CHOʼUJAASÜCHE WATÜJAAIN SAAʼU KASAICHIN NANÜLIA?\\n3. ¿Jamüsü nnojotka watüjaain aaʼu jaralin noʼutku na 144.000 anoujashii chainjanakana chaa iipünaa?\\n3 ¿Choʼujaasüche watüjaain saaʼu nanülia na chainjanakana chaa iipünaa yaayüliikana yaa Mmapaʼa? Nnojo, nnojotsü choʼujaain. Jaratka atüjaain saaʼu noʼuneenale chaa iipünaamüin.  Shiimainsaʼaya nüneeküin naya Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa, nnojoleenapajaʼa naya oʼunüin nnojoliire waneepiain naya nümaa Maleiwa. Nütüjaa aaʼu Satanaa tia, müshijeseʼe nimeejeein naya sükajee tü nekirajakalü anain na nünüikimaajanayaakana Maleiwa (Mat. 24:24). Shiimain noʼuneenain chaa iipünaamüin na aneekuushikana shiʼitaanapa «nejeetse» Jeʼwaa nanain. Eʼitaaneerü tia nanain süpülapünaa ouktüin naya jee shiale süpülapünaachon suʼttüin tü müliaa miyoʼusükat (Alat. Map. 2:10; 7:3, 14).\\n4. «Oʼuneeshii waya jümaa», ¿jamüshii wamaka namüin na aneekuushiikana sümaa nnojoluin watüjaain saaʼu kasaichin nanülia?\\n4 «Oʼuneeshii waya jümaa», ¿jamüshii wamaka namüin na aneekuushiikana sümaa nnojoluin watüjaain saaʼu kasaichin nanülia? Saashin tü Wiwüliakat, na yaainjanakana kepiain yaa Mmapaʼa, naapaainjachi süka nüsheʼin wanee wayuu «judío» sünain namüin nümüin: «Oʼuneeshii waya jümaa süka waapüin jüchiki sünain eein chi Maleiwakai jümaa». ¿Jamüsüche «oʼuneeshii waya jümaa» nümünaka chi judíokai sümaa waneeshiain neʼe nia? Chi «judío» münakai, naya napüshuaʼa na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa. Natüjaa aaʼu tia na anoujashii yaainjanakana yaa Mmapaʼa, müshiijeseʼe «noʼunüin» namaa na chainjanakana chaa iipünaa. Aʼyanaajiraashii naya namaa nümüin Jeʼwaa. Nnojotpejeʼe choʼujaain neʼraajüinjanain na aneekuushiikana waneʼewai nakua suulia nayain noushikajaain achiirua. Niaʼala neʼe Jesuu woushikajaainjachikai süka niain wekiipüʼüin (Mat. 23:10).\\n¿JAMÜSÜ NEISALAJÜINJATKA NAKUWAʼIPA NA CHAINJANAKANA CHAA IIPÜNAA?\\n5. (1) ¿Jarat tü pütchi jülüjainjatkat naaʼin waneepia na chainjanakana chaa iipünaa? (2) ¿Jamüsü nnojotka shaittaain tü nümakat Maleiwa namüin na aneekuushikana?\\n5 Na chainjanakana chaa iipünaa jülüjainjatü naaʼin waneepia tü sümakat 1 Corinto 11:27-29 (paashajeʼera). Niküle tü pankat otta nüsüle tü wiinokot juyawai wanee anoujashi aneekuushi eekai nnojoluin keisalain sümüin nukuwaʼipa nuʼupala Maleiwa, mojutsat mata nümüin naapajiraain nikii Jesuu (Heb. 6:4-6; 10:26-29). Nnojotsü shaittaain tia nümakat Maleiwa namüin na aneekuushikana. Jamüshijaʼa nnojoire waneepiain nümaa Jeʼwaa wanee anoujashi aneekuushi, nnojoleerü aapünüin nümüin tü kasa anasü nünaajakat Maleiwa nüpüla (Filip. 3:13-16).\\n6. ¿Kasa jaʼyainjatka sünain nakuwaʼipa na chainjanakana iipünaa?\\n6 Anuu nünüiki Pablo namüin na aneekuushikana: «Temeʼeja aaʼinchii jia süpüla ayatüinjanainya sünain tü nüneekakat apüla jia chi Maleiwakai». Nümaka süchikijee: «Anakaja müleka nnojorule pülayaain jaaʼin noulia na juwalayuukana. Jümüliaja eekai mojuin naaʼin. Nnojo jukulajaain aaʼin sümaa akaalinjirawaa. Jaaʼinra tü anasükat niʼipajee chi juwalakai eekai niʼrülüin wayumüin jümüin, saaʼu alin jia jüpüshua nüpüla chi Maleiwakai». Nüküjüinya Pablo namüin naya anoujashiikana wanaawajiraainjatüin naaʼin otta nnojoluinjanain natkaajiraain (Éf. 4:1-3). Nükaaliinjain Maleiwa nükajee chi naaʼinkai na aʼyataashiikana nümüin süpüla nnojoluinjatüin yaletüin naaʼin (Col. 3:12). Müsüjeseʼe nnojoluin jülüjain naaʼin na aneekuushikana nayain anashin noulia na wanee anoujashiikana. Nnojotsü antajaain suluʼu nekii katsüinreein chi naaʼinkai Maleiwa naaʼu. «Waya atüjaleeka süpüleerua tü Wiwüliakat», nnojoishii müin nayayaʼasa. «Anashi piküle tü pankat jee püsüle tü wiinokot, aneekuushi pia saaʼin wamüin», nnojoishii müin naya namüin na wawalayuukana. Nnojotsü naaʼinrüin tia süka nnojoluin yaletüin naaʼin otta natüjaa aaʼu niain neʼe Jeʼwaa aneekaka na chainjanakana chaa iipünaa.\\n7, 8. (1) ¿Kasa nnojotka naaʼinrüin na aneekuushikana? (2) ¿Jamüsü nnojotka naaʼinrüin tia?\\n7 Mayaapejeʼe natüjaain saaʼu na chainjanakana chaa iipünaa sünain kojutüin naya nümüin Maleiwa saaʼu naneekuushin, mamalainsat namüin kapülaleeinjanain naya amüinyüü noulia na wanee wawalayuukana (Éf. 1:18, 19; paashajeʼera Filipos 2:2, 3). Sotusü naaʼin nüneekaiwaʼaya naya Jeʼwaa süpüla oʼunaa chaa iipünaa, nnojotsü jaralüin atüjaain saaʼu tia, nayaʼala neʼe atüjaaka saaʼu. Nnojotsüjeseʼe ponuin naaʼin manoujuule sünain aneekuushin naya nutuma Maleiwa. Süküjüin tü Wiwüliakat nnojoluinjanain wanoujamaat��in sümaa süpüshuaʼa tü münakat wamüin (Alat. Map. 2:2). Akaʼaya naya, nnojotsü naküjakuʼu namüin sünain naneekuushin. Nnojotsü naaʼinrüin tia süka nnojoluin nacheküin kojutüleein naya amüinyüü. Jee müsia, nnojoishii naya aʼwaataain saaʼu tü kasa anashaatasü naaʼinrajatkat chapa naya chaa iipünaa (1 Cor. 1:28, 29, TNM; paashajeʼera 1 Corinto 4:6-8).\\n8 «Katatüinjanasaʼa waya wamüiwaʼa», nnojoishii müin na aneekuushikana nutuma Maleiwa. Nnojoishii nachajaain na wanee aneekuushikana süpüla yootiraain naya namüiwaʼa otta nekirajaain sünain tü Wiwüliakat namüiwaʼa (Gal. 1:15-17). Müleka naaʼinrüle tia, nnojoishiijeʼe paaʼinwain na wawalayuukana natuma otta nnojotsüjeʼe wanaawain naaʼin nümaa chi naaʼinkai Maleiwa. Makaʼa paaʼinwajiraain sümaa anajiraain na aʼyataashiikana nümüin Maleiwa shia nutuma chi naaʼinkai Maleiwa (paashajeʼera Roma 16:17, 18).\\n¿KOJUTÜLEEINJANACHE NAYA WAMÜIN NOULIA NA WANEE WAWALAYUUKANA?\\n9. ¿Jamüsü nnojotka anain sülanaʼaleere nojutü watuma na aneekuushikana? (Paashajeʼera tü pütchikat « Aire wapüla wayuu nnojoleena waya eʼrüliin wayumüin namüin»).\\n9 «Pawalaawashii jia jüpüshua», müshi Jesuu namüin na nikirajüinkana. Nümaka süchikijee: «Chi eekai yaletayaain nukuaippa suʼupala wayuu, nnojoleechi kasajachin nümüin Maleiwa. Aluʼusa chi eekai nnojolüin yaletayaain naaʼin, kojuteechi nütüma» (Mat. 23:8-12). Nnojotsü anain sülataʼatüle nujutü wanee wawala wamüin, jaʼitaichi nüneekuushin. Saashin tü Wiwüliakat, washatüinjatü sukuwaʼipa nanoula na laülaashiikana, nnojotsü süküjüin wamüin kekiipuʼujanainjanain waya wayuu (Heb. 13:7, TNM). Shiimainsaʼaya süküjüin tü Wiwüliakat eein na wawalayuu kojutüinjanakana maʼin wamüin saaʼu wainmain naʼyataain sünain aküjaa pütchi jee sünain ekirajaa suluʼu tü outkajaaleekat, nnojotsü shiainjatüin sutuma chainjanain naya chaa iipünaa (1 Tim. 5:17). Sülanaʼaleere nojutü watuma na aneekuushikana, eeshii süpüla japüijeenain naya watuma jee eeshii süpüla naʼwaataain suluʼu nakuwaʼipa saaʼujee müin naya watuma (Roma 12:3). Nnojo waaʼinrüin wanee kasa eekai kaainjaleenain atuma na aneekuushikana (Luc. 17:2).\\n¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin sünain kojutüin wamüin na chainjanakana chaa iipünaa? (Paashajeʼera tü pütchikat 9 sünainmüin 11).\\n10. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin sünain kojutüin wamüin na chainjanakana chaa iipünaa?\\n10 ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin sünain kojutüin wamüin na chainjanakana chaa iipünaa? Nnojoishii wasakiijüinjanain naya sünain jamakuwaʼipalin süpüla naneekünüinjanain. Nnojoishi jaralinjachin ekeroluin sünainpünaa tia, nukuwaʼipajiraa neʼe nümüiwaʼa nümaa Jeʼwaa (1 Tes. 4:11; 2 Tes. 3:11). «Aneekuushii nayaʼaya», nnojoishii müin waya nümüin nashi, nei, otta naʼwayuuse naya wawalayuukana. Nnojotsü müin tia aka saaʼin wanee apaalaa nümüin wanee wayuu nutuma nüshi (1 Tes. 2:12). Akaʼaya waya, nnojotsü mojuinjatüin saaʼin watuma nuʼwayuuse wanee wawala chainjachikai chaa iipünaa, makalaka nnojoluinjatüin wasakiijüin shia jamüin saaʼin sutuma nnojoleechin chi suʼwayuusekai sümaa suluʼu Paʼaraiisükat. Watüja aaʼu naapeerüin Jeʼwaa wamüin süpüshuaʼa tü keeʼireekat waaʼin (Sal. 145:16).\\n11. ¿Jamüsü anaka woonoole sümaa tü nümakat Judas?\\n11 Aneerü wakuwaʼipa wanaawale wamüin nojutü na wawalayuukana napüshuaʼa, na chainjanakana chaa iipünaa jee na yaainjanakana yaa mmapaʼa. Saashin tü Wiwüliakat, eeshii süpüla eejeenain waʼaka na anoujayaakana otta eeshii süpüla naküjüin sünain naneekuushin (Gal. 2:3-5; 1 Juan 2:19). Otta müsia, eeshi süpüla nükatalaain nuulia Maleiwa wanee aneekuushi (Mat. 25:10-12; 2 Ped. 2:20, 21). Naashin Judas, nnojoishii waya oushikajaainjanain süchiirua wayuu. Nnojoishii waya oushikajaainjanain nachiirua na anoujiraakana wanaa wamaa saaʼu naneekuushin nutuma Maleiwa süpüla oʼunaa chaa iipünaa, saaʼujee neʼnnaajünüin otta sutuma kakaliajüinnain naya sünain anoujaa. Jamüshiijaʼa nakatalaale naya anoujashiikana nuulia Jeʼwaa, nnojoleerü eemiajaain wanoula otta nnojoleena waya akaaʼinraain nuulia Jeʼwaa, makalaka anain woonoole sümaa tü nümakat Judas (Jud. 16, TNM).\\n¿SHAPAAINJATCHE WAAʼIN SUTUMA NAWAINMALAAIN?\\n12, 13. ¿Jamüsü nnojoluinjatka shapaain waaʼin sutuma nawainmalaain na ekakana tü pankat jee na asakana tü wiinokot?\\n12 Sümaiwa paala, apaliʼirajüshii na ekakana tü pankat jee na asakana tü wiinokot sünain tü Outkajawaakat eere Sotuin Waaʼin Ouktüin Jesuu. Eekajasaʼa maaʼutpünaa yaa, kooʼomüintataalashii naya. ¿Shapaainjatche waaʼin sutuma tia? Nnojo, nnojotsü shapaainjatüin waaʼin. Wekirajaa sünain pienchisü kasa nnojoluinjatka shapaain aaʼujee waaʼin.\\n13 «Na nüpüshikana Maleiwa, eʼnnaajünüshii napüshua nütüma» (2 Tim. 2:19). Nütüjaa aaʼu Maleiwa jaralüin nüneeküin süpüla oʼunaa chaa iipünaamüin. Aluʼujasaʼa na ayaawajakana na ekakana tü pankat jee na asakana tü wiinokot sünain tü Outkajawaakat eere Sotuin Waaʼin Ouktüin Jesuu, nnojotsü natüjaain aaʼu jaralüin chi shiimainkai aneekuushin. Matüjaaju aaʼu jaralüin aneekuushin süka eein na ekakana tü pankat jee na asakana tü wiinokot sutuma naneekuushin saaʼin namüin. Eepuʼushii na ekakana tü pankat jee na asakana tü wiinokot, shiasaʼa mapa, ooʼulaashii naya suulia aaʼinraa tia. Eetaashii na ayuuikana ekii otta eeshii eekai mojuin maʼin naaʼin, shiasaʼa sutuma tia aneekuushii naya saaʼin namüin. Nnojotsü watüjaain aaʼu jeʼrashiin na aneekuushii yaayüliikana yaa Mmapaʼa.\\n14. ¿Jeʼrainjana anoujashii aneekuushii eejeenaka süntapa tü müliaa miyoʼusükat saashin tü Wiwüliakat?\\n14 Nüntapa Jesuu süpüla nümaainjanain na aneekuushikana chaa iipünaamüin, eejeena naya sainküinpünaa tü Mmakat süpüshuaʼa. Saashin tü Wiwüliakat, «ajütüneena na aapiee nümaʼanajeejanakana Maleiwa süpüla nakotchajüinjatüin tü wayuu aneekuushikalüirua nütüma sainküinjee tü mmakat süpüshuaʼale» (Mat. 24:31). Maaʼulu yaa, nnojoishii wainmain maʼin na aneekuushii eekana yaa Mmapaʼa saashin tü Wiwüliakat (Alat. Map. 12:17). Nnojotpejeʼe süküjüin tü Wiwüliakat jeʼrainjanain naya süntapa tü müliaa miyoʼusükat.\\n15, 16. ¿Jarat tü piamasü kasa watüjaainjatkalü aaʼu nachiki na chainjanakana chaa iipünaa?\\n15 Nia neʼe atüjaaka saaʼu Jeʼwaa joujainjachin nüneeküin wanee anoujashi süpüla oʼunaa chaa iipünaa (Roma 8:28-30). Oʼttüshi Jeʼwaa sünain aneeka na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa süchikijee nüsoʼireʼerüin naaʼin Jesuu nüchikuaʼa. Eeshiijaʼa süpüla naneekuushin napüshuaʼa na anoujashii eejanakana soʼu tia. Kakalia mapa süchikijee tia, watta naalii na anoujayaakana neʼe otta kakalia müin sukuwaʼipa tia. Nüneekapajaʼa Jeʼwaa nükajee chi naaʼinkai na anoujashii shiimainshii eejanakana suʼunnaa tia. Müshii naya aka saaʼin tü trigo miyoʼusükat saʼaka «tü mojuui keimsesükat» (Mat. 13:24-30). Sajaʼttiamüin tü kasakalüirua, ayatüshi Jeʼwaa sünain aneeka noʼutku na 144.000 anoujashii chainjanakana chaa iipünaamüin.  Nüneeküle Jeʼwaa wanee anoujashi süpülapünaachon najaʼttirüin kasakat süpüshuaʼa, weʼitaainjatü waaʼin sünain lotuin sukuwaʼipa tü naainjakat Jeʼwaa (Is. 45:9; Dan. 4:35; paashajeʼera Roma 9:11, 12, 16).  Nnojotsü washatüinjatüin tü naainjakat na wayuu ayoujakana nalaamain saaʼu anamiain nia namüin na oʼttakana sünain aʼyatawaa «motsapa kaʼi» (paashajeʼera Mateo 20:8-15).\\n16 «Chi achepchiee oonookai otta kekiikai maʼin», nnojoishii nayain napüshuaʼa na chainjanakana chaa iipünaa (Mat. 24:45-47, TNM). Palitchon na niʼitaakana Jeʼwaa nümaa Jesuu süpüla nekirajüin tü shiimainkat sümüin wayuu. Mapuʼusü sukuwaʼipa natuma sümaiwa. Jamüsüjaʼa sümaiwa, nnojoishii jeʼrashiin na anoujashii aneekuushikana ashajakana tü pütchi Ashajünakat süka Griego. Akaataajaʼa maaʼulu yaa, nnojoishii jeʼrashiin na niʼitaakana Jeʼwaa süpüla «naapüin tü eküütkat wanaapünaa sümaa tü kaʼi choʼujaakalü oʼu namüin na nüchepchiakana».\\n17. ¿Kasa wekirajaaitpaka anain sünain ekirajaakat tüü?\\n17 ¿Kasa wekirajaaitpaka anain sünain ekirajaakat tüü? Wekiraja anainrü wainmaleeinjanain na yaainjanakana kepiain yaa Mmapaʼa süpüla kaʼikat süpüshuaʼa otta paliʼirüin na nüneekakana Jeʼwaa süpüla aluwatawaa nümaa Jesuu chaa iipünaa. Naapeerü Jeʼwaa kasa anasü namüin na yaainjanakana yaa Mmapaʼa jee na chainjanakana chaa iipünaa. Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa noonooinjanain napüshuaʼa sümaa tü nuluwataakalü anain naya otta waneepiainjanain naya nümaa. Nnojotsü yaletüinjatüin naaʼin otta wanaawainjatü naaʼin sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Akaʼaya naya, nnojoishii atkaajiraainjanain. Sümaʼinruʼu waʼatapajüin najaʼttirüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü kasa mojusükat, ayataʼaya waʼyanaajiraain nümüin Jeʼwaa otta woushikajaa süchiirua nukuwaʼipa Jesuu.\\n^  (pütchi 3): Saashin Salmo 87:5, 6, eesü süpüla nüküjeerüin Maleiwa nanülia napüshuaʼa na cheenakana aluwataain wanaa nümaa Jesuu chaa iipünaa (Roma 8:19).\\n^  (pütchi 15): Saashin Aluwataaushikana 2:33, eeshi Jesuu nümaa Jeʼwaa sünain aneekaa wanee anoujashi nükajee chi naaʼinkai Maleiwa. Niapejeʼe Jeʼwaa aneekaka jaralin oʼunajachin chaa iipünaamüin.\\n^  (pütchi 15): Pütüjaweere sooʼomüin, paashajeʼera «Preguntas de los lectores» suluʼu Aapiria Wayuu ojuʼitaka maayoʼu 1 soʼu 2007, süpana 30 otta 31 (alijunaikiruʼu).\\nAire wapüla wayuu nnojoleena waya eʼrüliin wayumüin namüin\\nAnuu nünüiki chi aluwataaushikai Pablo: «Müleka shiimüinre sünain alin tapüla wayuu, nnojoleerü akulajaain taaʼin sünain kamanewaa namüin, je nnojoleerü achunjain taaʼin sümaa taʼwaataain suluʼu takuaippa noʼupala sünain pülayaain taaʼin noulia. Nnojoleechi jiʼiyein taya noulia, je nnojoleechi eʼrülin wayumüin namüin» (1 Cor. 13:4, 5). Saashin wetsiikulokot tüü, chi wayuu eekai «eʼrülin wayumüin» nia chi eekai mojutüin amüin wayuu. Müleka aire wapüla na wawalayuukana, nnojoleerü airuʼuluin wanüiki namüin süka nnojoluin wacheküin mojuin naaʼin watuma.\\nWeeʼiyata sükajee wakuwaʼipa sünain alin wapüla na wawalayuu oʼunirakana sukuwaʼipa nupueulose Maleiwa. Eeshii nantüle wawalayuu eʼnnaajünaka maʼin sünain awaraijawaa waaʼu suluʼu tü outkajaaleekat jee shiale sünain tü outkajawaakat miyoʼu. Noʼutku naya makana, eeshi niale chi wawala alapalaakai waaʼu, wanee weteliita, eeshii nayale Na laülaashii jülüjakana aaʼin tü aʼyatawaakat suluʼu Weteet, na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjüliikana Pütchi sainküin Mma jee nayale na aʼyataakana neʼipajee. Kojutüinjana wamüin naya wawalayuukana sümaa naʼwayuuse. Nnojoishii waya müinjanain maʼaka naaʼin Diótrefes, «mamaneesai nia» namüin na wawalayuu alapalaakana naaʼu saaʼujee mojutüin naya nümüin (3 Juan 9, 10). Eeshii talatüle waya namaa na wawalayuukana sümaa nnojoluin weeʼiyatüin sünain kojutüin naya wamüin. ¿Suluʼu jamüin?\\nShiimainya talatüin waya saaʼu weʼraajüin jee yootuin waya namaa na wawalayuu awaraijaakana waaʼu, mojuteenapejeʼe naya wamüin müleka sülanaʼaleere nojutü wamüin maʼaka naaʼin atumawaa na actor ojuʼitakana suluʼu telewisoot. Mojuteena naya wamüin müleka wayuʼrüle nayaakua sünain ekawaa jee sünain aaʼinraa wanee kasa sümaa nnojoluin waapirüin naya palajana. Akaʼaya waya, nnojotsü weʼiteʼerüin nefirmase naya wawalayuukana sünain wanee wakaraloukse jee sünain tü Wewiwüliasekat, nnojotsü anain woʼttüle nachiki na waneeinnua süpüla wayujirüin wayaakua namaa. Waaʼinrüle tia, mojeerü nanüiki na wayuu eiwaʼaliikana oʼunaa sünain tü outkajawaakat miyoʼu. Aire wapüla na wawalayuukana, weeʼiyateerü sünain kojutüin naya wamüin saaʼu nalapalaain waaʼu jee wainmain naʼyataain wapüleerua.\\n¿Kasa jülüjeeka waaʼin nalapalaapa waaʼu naya wawalayuukana? Jülüjeesü waaʼin niainjachin neʼe Jeʼwaa waʼwaajaka nümüiwaʼa (Alat. Map. 4:11). Mayaainjeʼe kojutüinjanain wamüin naya wawalayuukana sümaa naʼwayuuse, nnojoishii müinjanain naya watuma maʼaka naaʼin na ojuʼitakana suluʼu telewisoot. Keeʼireesü naaʼin wanaawainjanain wamüin napüshuaʼa na wawalayuukana (Mat. 23:8). Otta müsia, soteesü waaʼin tü nümakat Jesuu, müshi nia: «Anasü müleka jaaʼinrüle tü anasükat sümüin wayuu, maa aka jücheküin saaʼinreein tü anasükat jümüin» (Mat. 7:12). Jülüjale waaʼin tia, aijeena wapüla naya wawalayuukana otta nnojoleena waya eʼrüliin wayumüin namüin.\\n«Oʼuneeshii waya jümaa» (Zacarías 8:23, TNM): Na «polooshii wayuu» waashajaakana achiki, naya na anoujashii yaainjanakana kepiain yaa Mmapaʼa. Chi «judío» waashajaakai achiki, naya napüshuaʼa na aneekuushikana. Wanaawasü naaʼin sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa na anoujashii yaainjanakana saaʼu tü Mmakat namaa na aneekuushikana. Nnojotsü alanaʼaleein nojutü na aneekuushikana natuma na wanee anoujashiikana. Aijiraapejeʼe naya, kojutüjiraashii naya jee pawalaawajiraashii naya","num_words":4759,"character_repetition_ratio":0.085,"word_repetition_ratio":0.065,"special_characters_ratio":0.2,"stopwords_ratio":0.004,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9984.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Kasa saashajaaka maʼin achiki tü Wiwüliakat? | Bible Answers | Bible Questions\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Alemán de Pensilvania Bajo alemán Bashkir Becol Boulou Búlgaro Dangme Ga Hmong (blanco) Ibanag Ilocano Islandés Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kisi Kpelle Krío Kwanyama Lengua de señas chilena Lengua de señas venezolana Lenguaje de señas finlandés Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas peruano Lenguaje de señas portugués Lenguaje de señas suizoalemán Lenguaje de señas taiwanés Letón Lunda Macedonio Maninkakan oriental Mendé Mingreliano Moré Nias Nyungwe Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Romaní del sur de Grecia Rumano Samoano Serbio Serbio (alfabeto latino) Setsuana Shona Susu Tayik Tivo Turco Twi Vietnamita Wayuunaiki Yoruba Ñanya\\n«Paʼünüüwajiraweerü pia sümaa tü jietkat, püchoteerü shiinee suuʼui suuʼuliwoʼu tü jietkat otta müsia tü jietkat seewainjeerü shikii tü puuʼuliwoʼukot.»\\n«Jee sükajee poonooin sümaa tanüiki, shieerü antiraka anaa akuwaʼipaa sümüin wayuu süpüshuaʼa tü puuʼuliwoʼukat.»\\n«Püntira tü puluwataayakat. Saainjüna tü keeʼireekat paaʼin yaa mmapaʼa maʼaka saainjünüin chaa iipünaa.»\\n«Niasaʼa müin chi Maleiwa aapakai wanee anaa wamüin, niainjachi ayamutka chi Yolujaakai juʼupala soʼu palitchon kaʼi.»\\n«Shiasaʼa süchikijee laülaain chi nüchonkai Maleiwa saaʼu kasa süpüshuaʼa, ayateechia nia jüüjüüin nümüin chi Nüshikai, chi aapakai laülawaa nümüin saaʼu kasa süpüshuaʼa. Süchikijee tia, nieechikalaka chi Maleiwakai aluwataain saaʼu kasa süpüshuaʼa.»\\n«Otta tü pütchi nüküjakat chi Maleiwakai nümüin Abraham sünain pansaain nünüiki, nüküjüin shia nümüin niakai otta nümüin chi nuuʼuliwoʼukai [...] nia Kürisüto. Jee na nümaakana Kürisüto nayainnapa na nuuʼuliwoʼukana Abraham.»\\n«Chi aluwataainjachikai joo saaʼu wayuu süpüshuaʼa niainjachi chi Wasenyotsekai otta chi Kürisüto nüneekajalakai. Nieechikalaka aluwataain süpüla kaʼika süpüshuaʼa.»\\n«Nujutunakalaka iipünaajee chi kayuushi miyoʼushaatakai, chi wüi nümaiwajachikai, chi Yolujaa otta Satanaa münakai. Chi eʼikeʼerakai wayuu sainküin mmaka süpüshuaʼa. Ojutünüshi nia iipünaajee namaʼaleʼeya na aapiee nümaajanakana.»\\n«Nütaʼünakalaka chi kayuushi miyoʼushaatakai, chi wüi nümaiwajachikai, chi Yolujaa otta Satanaa münakai, süpüla kapüinjachin nia soʼu miit juya.»","num_words":638,"character_repetition_ratio":0.077,"word_repetition_ratio":0.029,"special_characters_ratio":0.173,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7972.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Jülüja paaʼin waneepia tü kasa kojutukat maʼin: niain Jeʼwaa anaka süpüla aluwatawaa. | Ekirajaaya\\nNümülialüin waaʼin Jeʼwaa suʼunnaa müliaa\\nKojuta maʼin wamüin tü kasa nümaʼanajeejatkat Maleiwa\\nJülüja paaʼin waneepia tü kasa kojutukat maʼin\\nKojuta pümüin sukuwaʼipa nuluwataaya Jeʼwaa\\nWakumaja sukuwaʼipa wanee mojujirawaa süpüla eein anajirawaa\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Juunioʼu 2017\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Aucano Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Biak Bislama Camboyano Chin haka Chokue Chopi Chuabo Criollo de las Seychelles Criollo mauriciano Dayaco engayú Dehu Digor Endáu Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Javanés Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kimbundu Kisi Krío Lao Lhukonzo Lomue Macua Maltés Mapudungún Mizo Navajo Nias Niueano Nyaneka Nyungwe Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Romaní de Macedonia Romaní de Macedonia (alfabeto cirílico) Romaní del sur de Grecia Runyankore Rutoro Sanguir Saramacano Sena Sundanés Tahitiano Uigur (alfabeto cirílico) Umbundú Urdu Uruund Wallisiano Wayuunaiki Xitshwa Ñemba\\n«Süpüla sütüjaainjatüin aaʼu wayuu, piain neʼe pümüiwaʼa chi Miyoʼushikai saaʼu tü mmakat süpüshuaʼa, piakai chi kanüliakai Jeʼwaa» (SAL. 83:18, TNM).\\nJAYEECHI: 46, 136\\n¿Jamüsü choʼujaaka sütüjaain aaʼu wayuu süpüshuaʼa niain neʼe Jeʼwaa anaka süpüla aluwatawaa?\\n¿Kasa naaʼinraka Job süpüla niiʼiyatüin waneepiain nia nümaa Jeʼwaa? ¿Kasa mojusü naainjaka Job?\\n¿Kasa eeka süpüla waaʼinrüin süpüla weeʼiyatüin niain Jeʼwaa anaka süpüla aluwatawaa?\\n1, 2. (1) ¿Kasa choʼujaaka maʼin nayaawatüin aaʼu na wayuukana napüshuaʼa? (2) ¿Jamüsü choʼujaaka maʼin sütüjaanüinjatüin aaʼu tia?\\nTÜ KASA kojutuleekat sümüin watta saalii wayuu shia tü nneetkat. Nachajaain sukuwaʼipa süpüla washirüinjanain naya, washirüle naya, nachajaain sukuwaʼipa süpüla nnojoluin sajaʼlajaain nawashirüin. Eetaashii joo na eekana kojutuleein namüin napüshi, eekai jülüjüin aaʼin waneepia nakuwaʼipa suulia ayuulin naya jee shiale naaʼinmaain tü kasa nountakat naaʼinrüin.\\n2 Eepejeʼe wanee kasa alanaʼaleeka sünain jülüjüinjatüin waaʼin suulialeʼeya kasa süpüshuaʼa: niain Jeʼwaa anakai süpüla aluwatawaa saaʼu kasakat süpüshuaʼa. Shiale jülüjüin waaʼin tü kasa waaʼinrawaikat waneepia jee tü kasa mojusü eejiraakalü amaa waya, moteerü waaʼin niain Jeʼwaa anakai süpüla aluwatawaa saaʼu kasakat süpüshuaʼa. Eejeesü waaʼin suulia motuin waaʼin tia. Müleka wayaawajaale waaʼin niain Jeʼwaa anakai süpüla aluwatawaa, watüjaajeerü aaʼu sukuwaʼipa süpüla eejiraain waya sümaa tü kasa mojusü alatakat wamüin otta aleewaleejeena maʼin waya nümaa Jeʼwaa.\\n¿JAMÜSÜ CHOʼUJAAKA MAʼIN TIA?\\n3. ¿Jamüsü nünüiki Satanaa süchiki Nuluwataaya Jeʼwaa?\\n3 Naashin Satanaa, nnojoishi anain Jeʼwaa süpüla aluwatawaa saaʼu kasa süpüshuaʼa. Nüküjain nnojoluin lotuin sukuwaʼipa tü Nuluwataayakat Jeʼwaa, nnojoishii niʼreein waya sünain anain wakuwaʼipa naashin otta talateerü maʼin waaʼin müleka laülaale waya saaʼu wakuwaʼipa wamüiwaʼa (Gén. 3:1-5). Nüküjain Satanaa nnojoluin eein wanee wayuu aʼyataakai nümüin Maleiwa süka süpüshuaʼa naaʼin otta akatalaajeechi nuulia müleka niʼrüle nümüliala (Job 2:4, 5). Nuuʼulaain Jeʼwaa sülatüin süpüshuaʼa tia süpüla sütüjaanüinjatüin aaʼu mojushaatain maʼin niyoutunüle süpüla aluwatawaa.\\n4. ¿Jamüsü sukumajünüinjatka sukuwaʼipa jaralin chi anakai süpüla aluwatawaa?\\n4 Nütüjaa aaʼu Jeʼwaa alawaain tü nümakat Satanaa. ¿Jamaka nnojotka nukumajamaatüin sukuwaʼipa tia? Eekajasaʼa tia sünainpünaasü nakuwaʼipa na aapieekana jee wakuwaʼipa wayakana wayuukana wapüshuaʼa (paashajeʼera Salmo 83:18). Adán sümaa Eva nayoutuin Jeʼwaa süpüla niainjachin aluwataain naaʼu, watta naalii na aaʼinrakana tia nachiirua. Suluʼujee tia eeshii eekai namüin: «Shiimaintaajaʼa tü nümakat chi Yolujaakai». Nnojorüle sukumajünüin sukuwaʼipa tü makalü yaa, ayateeria nnojoluin natüjaain aaʼu na wayuukana jee na aapieekana jaralin maʼin anain süpüla aluwatawaa. Jee müsia, ayateeria neʼe atkaajiraain wayuu süpüshuaʼa sainküin mmakat jee saʼakajee eʼirukuukat süpüshuaʼa. Sütüjaanapa aaʼu niain Jeʼwaa anaka süpüla aluwatawaa, shieerü oʼuniraka wakuwaʼipa suluʼu kaʼikat süpüshuaʼa tü Nuluwataayakat, jimateetkalaka saaʼin wayuu süpüshuaʼa (Éf. 1:9, 10).\\n5. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin niain Jeʼwaa anaka süpüla aluwatawaa?\\n5 Atüjaaneerü aaʼu shiain anaka süpüla oʼuniraa sukuwaʼipa wayuu tü Nuluwataayakat Maleiwa otta atüjaaneerü aaʼu nnojoluin anain tü nuluwataayakat Satanaa jee na wayuukana. Ajaʼttinneerü tia aluwataayakat. Akanajeerü tü Nuluwataayakat Maleiwa sükajee Nuluwataaya chi Mesíaskai. Na wayuu waneepiakana nümaa Jeʼwaa, neeʼiyateerü eein süpüla waneepiain wayuu sümaa Nuluwataaya Jeʼwaa (Isa. 45:23, 24). ¿Aashin waneepieein waya nümaa Jeʼwaa? Süpüla wountuin tia, acheküsü sotuinjatüin waaʼin choʼujaashaatain wamüin niainjachin Jeʼwaa aluwataain waaʼu.\\nKOJUTULEESIA TIA SUULIA WOʼTTEʼENNÜINJANAIN\\n6. ¿Kasa kojutuleeinjatka wamüin?\\n6 Shia kojutuleeinjatka wamüin sütüjaanüin aaʼu niain Jeʼwaa anaka süpüla aluwatawaa. Kojutuleeinjatü shia wamüin suulialeʼeya wanee kasa talataka atuma waaʼin. ¿Nnojotkaʼa jamajatüin nümüin Jeʼwaa tü wakuwaʼipakat? ¿Nnojotsü jamajatüin nümüin katüle woʼu? Nnojotsü maluʼuluin tia. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoluin maluʼuluin tia?\\nShia kojutuleeinjatka wamüin sütüjaanüin aaʼu niain Jeʼwaa anaka süpüla aluwatawaa. Kojutuleeinjatü shia wamüin suulialeʼeya wanee kasa talataka atuma waaʼin\\n7, 8. ¿Kasa anasü weʼreetka niiʼiyatapa Jeʼwaa niain anaka süpüla aluwatawaa?\\n7 Kojutushaatasü nümüin Jeʼwaa wayuu süpüshuaʼa. Aishaatashii waya nüpüla, naapüinjeseʼe nikii chi Nüchonkai süpüla nuʼtteʼerüin waya suulia outaa, kateerü woʼu suluʼu kaʼikat süpüshuaʼa sutuma tia (Juan 3:16, TNM; 1 Juan 4:9, TNM). Nnojorüle naaʼinrüin Jeʼwaa tü nümakat, nüküjainje Satanaa alaain Jeʼwaa jee nüküjainje niain Jeʼwaa wanee aluwataai mojulaashi süka nnojoluin naapüin namüin na wayuukana tü kasa choʼujaakat namüin. Alaayüireje Jeʼwaa shimeeʼerainpalashije nia tü nüʼünüükalüirua sünain maa: «¿Pansaayaasükalajeʼe tü namakat na nünüikimaajanakana Maleiwa sünain niitaainjachin Cristo? ¿Jalakaʼa nia? Nnojotsü kasain eeʼiranajaayaain süchikijee ouktüin na watuushinuukana. Müsü wanaawakai saaʼin wamüin kasa süpüshua maa aka paala sümaiwa sükumajaiwaʼaya tü mmakat» (2 Ped. 3:3, 4). Na wayuu oonookana nümaa Jeʼwaa, nayeena oʼttaakana nutuma, tia kottaleesia sümaa niiʼiyatüinjatüin Jeʼwaa niain anain süpüla aluwatawaa (paashajeʼera Isaías 55:10, 11). Shia jaʼyaka sünain nuluwataaya Jeʼwaa aipüralin maʼin nia. Müsüjeseʼe watüjaain saaʼu aijeenain nüpüla suluʼu kaʼikat süpüshuaʼa na wayuu waneepiakana nümaa (Éx. 34:6).\\n8 Shiimain kojutuin wamüin niain Jeʼwaa anaka süpüla aluwatawaa, nnojotpejeʼe jooluʼu mojutuin wamüin nuʼtteʼerüinjanain waya Jeʼwaa. Akaʼaya waya, ayatüshii kojutuin nümüinyaʼasa. Shiajaʼa neʼe jülüjainjatüin waaʼin tü kojutuleeinjatkat wamüin otta waneepiainjana waya sümaa Nuluwataaya Jeʼwaa.\\nNUNOUTEʼERÜIN JOB NUKUWAʼIPA\\n9. ¿Jamüsü nünüiki Satanaa nüchiki Job? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 15).\\n9 Süküjain tü karaloʼutakat Job wanaawainjatüin tü jülüjakat waaʼin sümaa tü jülüjakat naaʼin Jeʼwaa. Suluʼu tia karaloʼutakat, nüküjain Satanaa nuuʼulaajeechin Job suulia aʼwaajaa Jeʼwaa müleka müliashaatüle nia. Nuchuntuin Satanaa nümüin Jeʼwaa naaʼinrüinjatüin tia kasa mojusükat nümüin Job, nnojotpejeʼe naaʼinrüin Jeʼwaa tia. Nuuʼulaain Jeʼwaa nuuʼulakünüin aaʼin Job nutuma Satanaa. Müshi Jeʼwaa: «Taapüin pümüin shikii tü kasa nümaʼanakat» (paashajeʼera Job 1:7-12). Outushii na wayuu aʼyataakana nümüin Job, ajaʼttüsü süpüshuaʼa tü kasa nümaʼanajatkat jee outushii na polooshiikana nüchonnii. Sutuma tü kasa naainjakat Satanaa, müshi niakai aaʼin kasirüin Maleiwa tü kasa mojusü alatakat nümüin Job (Job 1:13-19). Mapa ayuuishi Job nutuma Satanaa, keemasü maʼin sümaa alin tia ayuuliikat (Job 2:7). Wanee kasa mülialeeka atuma naaʼin Job shia shiyoujuin nia tü nuʼwayuusekat otta na apünüinshiikana wayuu aleewayaakana nümaa (Job 2:9; 3:11; 16:2).\\n10. (1) ¿Kasa naaʼinraka Job süpüla niiʼiyatüin waneepiain nia nümaa Jeʼwaa? (2) ¿Kasa mojusü naainjaka Job?\\n10 ¿Shiimainche tü nümakat Satanaa? Nnojo, naʼalain neʼe. Ayatüshia waneepiain Job nümaa Jeʼwaa (Job 27:5). Motopünaapejeʼe naaʼin Job tü kasa kojutuleekat maʼin. Shia naaʼinmaaka neʼe niiʼiyatüin sünain lotuin nukuwaʼipa, asakitshi niayaa jamüin niʼraka müliaa (Job 7:20; 13:24). Eeshiijaʼa wamüle: «Naaʼinrüin tia Job sutuma mojushaatain naaʼin sutuma tü alatakat nümüin». Nütüjaapejeʼe saaʼu Jeʼwaa mojuin tü naainjakat Job, müshijeseʼe nüchiaain nia. ¿Jamüsü nünüiki Jeʼwaa nümüin?\\n11, 12. (1) ¿Kasa niyaawataka aaʼu Job wanaa sümaa nükaaliinjain nia Jeʼwaa? (2) ¿Jamüsü naaʼin Job süchikijee nüchiaanüin?\\n11 Eesü süpüla waashajeʼerüin tü nümakat Jeʼwaa nümüin Job suluʼu kapiitulo 38 sünainmüin 41, nnojotpejeʼe nüküjain Jeʼwaa nümüin Job jamüin müliaka nia. Tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa shia niyaawatüinjatüin Job niain Jeʼwaa miyoʼushaatain nuulia. Nükaaliinjain nia süpüla niyaawatüin saaʼu eein tü kasa kojutuleekat suulia tü alatakat nümüin (paashajeʼera Job 38:18-21). Sutumajee tia, nunouteʼerüin Job tü nukuwaʼipakat.\\n12 ¿Mojusüche tü naainjakat Jeʼwaa wanaa sümaa nüchiaain Job? Nnojotsü mojuin, jaʼitakajeʼe nümüin Job, anasü nümüin nüchiaanüin. Mayaapejeʼe wainmain tü kasa mojusü alatakat nümüin Job, niyaawata aaʼu tü nikirajeekalü anain nia Jeʼwaa. Anuu nünüiki: «Mojutaʼaleesüjaʼa taaʼin saaliijee tü tamakat pümüin». Anashaatasü tü nümakat Jeʼwaa nümüin Job jee sütütüleʼerüin naaʼin (Job 42:1-6). Süpülapünaa paala tia, nüchiaain nia wanee jimaʼai, Elihú nünülia (Job 32:5-10). Süchikijee naapaain Job sümaa tü pütchi nümakat Jeʼwaa nümüin, nüküjain Jeʼwaa anain nukuwaʼipa Job (Job 42:7, 8).\\n13. ¿Jamüsü anaka nukuwaʼipa Job kakalia mapa sutuma tü nümakat Jeʼwaa nümüin?\\n13 Ayatüsia anain nukuwaʼipa Job sutuma tü pütchi nüküjakat Jeʼwaa nümüin, ayatsia anain nümüin süchikijee sülatüin tü müliaakat nuulia. Mayaapejeʼe anaʼleein nukuwaʼipa Job nutuma Jeʼwaa, kakalia nia süpüla anainjatüin naaʼin nüchikuaʼa. Kakaliashi süpüla kooʼuliwoʼuin nia nüchikuaʼa, akaratshishii nüchonnii tooloyuu jee apünüinsü jieyuu (Job 42:12-14). Mayaapejeʼe alin nüpüla Job na nüchonniikana, eesüjaʼa müliale naaʼin nachiirua na nüchonnii outakana nutuma Satanaa. Eesüjaʼa sotule naaʼin waneepia tü müliaa niʼrakat. Jaʼitakajeʼe nütüjaale saaʼu Job jamüin müliaka maʼin nia, eeshijaʼa nüsakirawaire naaʼin jamüin sülataka tia nümüin. Sotopejeʼe naaʼin Job tü nünüikikat Jeʼwaa. Anasü naaʼin sutuma tia otta wanaawasü naaʼin nümaa Jeʼwaa (Sal. 94:19).\\nSuʼunnaa piʼrüin pümüliala, ¿jülüjeetche paaʼin niain Jeʼwaa anaka süpüla aluwatawaa? (Paashajeʼera tü pütchikat 14).\\n14. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü alatakat nümüin Job?\\n14 Jülüjale waaʼin tü alatakat nümüin Job, sükaaliinjeena waya süpüla anainjatüin tü jülüjakat waaʼin otta sütütüleʼereerü waaʼin. Tü karaloʼutakat Job süpüshi tü nüshajirakat Jeʼwaa «süpüla wekirajaajiraain sünain. Müleka weʼrüle müliaa, akaaliijünüshii waya sütüma tü pütchikat süpüla süchecherüinjatüin waaʼin suʼutpünaa tü müliaakat. Je müleka süshapajaale waaʼin sünain waʼatapajüin tü naaʼinrüinjateetkat chi Maleiwakai wamüin, katsüinsü waaʼin sütüma tü pütchikat sümaʼinruʼu waʼatapajüin» (Roma 15:4). Tü watüjakat sünainjee tü alatakat nümüin Job shia nnojoluinjatüin jülüjain waaʼin waneepia tü alatakat wamüin otta motuin waaʼin niain Jeʼwaa anaka süpüla aluwatawaa. Anasü washatüle nukuwaʼipa Job, weeʼiyata sümaain waya Nuluwataaya Jeʼwaa. Waneepia waya nümaa Jeʼwaa suʼunnaa tü müliaa weʼrakat.\\n15. ¿Jameerü wakuwaʼipa wachecherüle waaʼin suʼunnaa weʼrüin wamüliala?\\n15 Sütütüleʼerüin waaʼin tü alatakat nümüin Job süka watüjaain saaʼu nnojoluin weʼrüin wamüliala sutuma jashichin Jeʼwaa wamüin. Wachecherüle waaʼin suʼunnaa weʼrüin wamüliala, weeʼiyateerü sünain anain wamüin niain Jeʼwaa aluwataain waaʼu (Prov. 27:11). Wachecherüle waaʼin suʼunnaa müliaa, aneerü wakuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa otta weʼitaajeerü maʼin waaʼin sünain tü waʼatapajakat nutuma Jeʼwaa (paashajeʼera Roma 5:3-5). Tü alatakat nümüin Job, shiiʼiyatüin sünain aipüralin maʼin wayuu Jeʼwaa sümaa nümüliajülin wayuu (Sant. 5:11, TNM). Shiimain maʼin aneerüin wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa müleka weeʼiyatüle sünain anain wamüin tü Nuluwataayakat. Sutuma watüjaain saaʼu tia, sükaaliinjain waya süpüla nnojoluin süshapalaain waaʼin jee talatüin waaʼin suʼunnaa müliaa (Col. 1:11).\\nSOTO PAAʼIN WANEEPIA TÜ KOJUTUINJATKAT PÜMÜIN\\n16. ¿Jamüsü sotuinjatka waaʼin choʼujaain sütüjaanüin aaʼu niain Jeʼwaa anaka süpüla aluwatawaa?\\n16 Eesü tü kaʼi motokalü oʼu waaʼin niain Jeʼwaa anaka süpüla aluwatawaa. Alatüsü tia wamüin wanaa sümaa shapaain maʼin waaʼin sutuma tü kasa mojusü alatakat wamüin. Jaʼitakajeʼe neʼe nnojorüle mojuin maʼin tü alatakat wamüin, shieerü waaʼinmaaka maʼin jülüjale shia waaʼin waneepia. Sutuma tia, choʼujaasü sotuinjat��in waaʼin waneepia kojutuinjatüin wamüin niain Jeʼwaa anaka süpüla aluwatawaa, shialeekajaʼa weʼrapa wamüliala.\\nWaneepiale waya sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa, nnojoleerü motuin waaʼin tü kojutuleeinjatkat wamüin\\n17. ¿Jamüsü nnojoleetka motuin waaʼin tü kojutuleeinjatkat wamüin waküjale maʼin pütchi?\\n17 Waneepiale waya sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa, nnojoleerü motuin waaʼin tü kojutuleeinjatkat wamüin. Eesü wanee wawala amülasü isha shikiiruʼu, aiwaisü shikii sümüin otta kansetsü shia. Wanaa sümaa suʼunawalin sünain eʼrajeʼeraa, aküjapuʼusü pütchi namüin na tottootkana, na perümeerakana, na ayuuishiikana otta namüin na wayuu waraitakana saaʼu. Jamüsüjaʼa shia chajatüinka shia mayein pitaaraluʼu piamasü semaana shiatapünaamüin, süküjaka pütchi 80 oora soʼu tia. Nnojotsü motuin saaʼin tü wawalakat tü kojutuleeinjatkat sümüin, eerejeʼe sütüjaain aaʼu outajatüin shia. Sutuma saainjain tia, nnojotsü müliain maʼin saaʼin.\\n18. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü saaʼinrakat wanee wawala?\\n18 Eejiraashii waya waneepia sümaa wainma kasa nnojotka mojuin maʼin, ayatüinjatpejeʼe sotuin waaʼin suʼunnaa tia niain Jeʼwaa anaka süpüla aluwatawaa. Jamüsüjaʼa wanee wawala Jennifer sünülia, chajatü shia apünüin kaʼi suluʼu wanee suʼwanülee katünasü, aʼatapajüsü sujuʼitüin wanee katünasü suʼunajatkalü aluʼu shipialuʼumüin. Nnojotsü ooʼuleʼennüin suʼwatüin katünasü soʼu tia. Mojusü saaʼin Jennifer süka sümüiwaʼain shia otta mapüsain shia. Nnojotpejeʼe jülüjain saaʼin sukuwaʼipa neʼe sümüiwaʼa. Shia sotoka saaʼin tü kojutuleeinjatkat sümüin, suʼuraajaka nümüin Jeʼwaa süpüla suchuntuin kaaliinwaa nümüin süpüla aküjaa pütchi namüin na yalajanakana aʼatapajüin süka mojuin naaʼin naya wayuukana. Watta naalii na wayuu süküjakana amüin pütchi otta wainma karaloʼuta shiitajaka. Anuu sünüiki: «Mayaapejeʼe kapüleein tü taaʼinrakat, tatüjaa aaʼu nükaaliinjain taya Jeʼwaa süpüla kojutuinjachin nia tatuma sükajee tü takuwaʼipakat».\\n19. ¿Jamüsü sütüjaanaka aaʼu jaraliin na anoujashii shiimainshiikana?\\n19 Shiaʼala neʼe nupueulose Maleiwa kojutuka amüin niain Jeʼwaa anaka süpüla aluwatawaa. Sutuma saaʼinrüin tia naata sümüin sukuwaʼipa suulia tü iküleesia ekirajakat alawaa. Choʼujaapejeʼe wamüin wayakana waneʼewai wakua kojutuinjatüin wamüin sukuwaʼipa Nuluwataaya Maleiwa. Atüjaana aaʼulu wayain na anoujashii shiimainshiikana sutuma waaʼinrüin tia.\\n20. ¿Jamüsü naaʼin Jeʼwaa sutuma tü waaʼinrakat süpüla weeʼiyatüin niain anaka süpüla aluwatawaa?\\n20 Nütüjaa aaʼu Jeʼwaa süpüshuaʼa tü waaʼinrakat süpüla weeʼiyatüin niain anaka süpüla aluwatawaa. Kojutusü nümüin wachecherüin waaʼin suʼunnaa müliaa sümaa waneepiain waya nümaa (Sal. 18:25). Sünain tü wane ekirajaayakat, wekirajaajeerü anain jamüin kojutuinjatka maʼin wamüin sukuwaʼipa nuluwataaya Jeʼwaa otta müsia tü waaʼinrüinjatkat süpüla weeʼiyatüin kojutuin maʼin shia wamüin.\\nNia neʼe Jeʼwaa aluwataaka saaʼu kasa süpüshuaʼa, müshijeseʼe eein süpüla nüküjain sümüin süpüshuaʼa tü kasa nukumajakat tü naaʼinrajatkat. Naashin Satanaa, nnojoishi niainjachin Jeʼwaa aluwataaka saaʼu kasa süpüshuaʼa otta mojusü sukuwaʼipa nuluwataaya naashin. Alüʼütsü süpüla sütüjaanüin aaʼu niain Jeʼwaa anaka süpüla aluwatawaa. Soʼu tia, kojuteerü Nuluwataaya Maleiwa namüin napüshuaʼa na katoʼuchiikana.\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Juunioʼu 2017","num_words":3812,"character_repetition_ratio":0.09,"word_repetition_ratio":0.033,"special_characters_ratio":0.2,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10467.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Kaʼapürale süpüla naaʼinmajiraain\\nWachajaa tü washirüü anasükat\\n«Anashii jiʼyalajüle wanaa namaa na aʼyalajakana»\\n¿Jamüshi puʼwaajüinjachika Jeʼwaa?\\n«Kasataalejeseʼe anain nutuma Jeʼwaa süpüshuaʼa tü paaʼinrajatkat»\\nEe paaʼin suulia sumojujeʼennüin tü jülüjakat paaʼin\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Juulioʼu 2017\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Aucano Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Biak Bislama Camboyano Chin haka Chokue Chopi Chuabo Criollo de las Seychelles Criollo mauriciano Dayaco engayú Dehu Endáu Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Javanés Kachin Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kimbundu Kisi Krío Lao Lhukonzo Lomue Macua Maltés Mapudungún Mizo Navajo Nias Niueano Nyaneka Nyungwe Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Romaní de Macedonia Romaní de Macedonia (alfabeto cirílico) Romaní del sur de Grecia Runyankore Rutoro Sanguir Saramacano Sena Sundanés Tahitiano Uigur (alfabeto cirílico) Umbundú Urdu Uruund Wallisiano Wayuunaiki Xitshwa Ñemba\\n¿Anashiche kaʼapürale wanee wawala süpüla naa��inmajiraain suulia tü mojulaasükalüirua?\\nNaneeküinjanapa na wawalayuukana tü naaʼinrajatkat süpüla naaʼinmajiraain suulia wayuu mojulaasü, jülüjainjatü naaʼin tü sümakat tü Wiwüliakat. Naaʼinrüle tia, neʼreerü nnojoluin anain kaʼapürale naya süpüla naaʼinmajiraain suulia wayuu mojulaasü. Wekirajaa sünain waneirua pütchi akaaliinjeenaka waya.\\nKojutusü nümüin Jeʼwaa tü kataakalü oʼuu sünainka wayuu. Anuu nünüiki David nüchiki Jeʼwaa: «Pia chi shikiishikai tü kataakat oʼuu» (Sal. 36:9, TNM). Sutuma tia, nüneeküinjachipa wanee wawala tü sukuwaʼipainjatkat nutuma süpüla naaʼinmajiraain suulia wayuu mojulaasü jee naaʼinmajüin tü kasa nümaʼanakat, shieerü nüneekaka wanee kasa nnojoleetka outuin anainjee wayuu suulia joo kaainjalajüin nia noʼuluʼu Jeʼwaa (Deut. 22:8; Sal. 51:14).\\nShiimainya eein süpüla suʼutunüin aaʼin wayuu süka kasa eeka eein, shiapejeʼe keemaleein shiʼitünüle süka kousuloʼu. Eeshi chi eʼitakai wayuu sümaa nnojoluin naaʼinjeein shia jee eeshi eekai niʼitüin wayuu süka nuʼuteein saaʼin. * Jamüshijaʼa nüntüle wanee kaʼruwarai nünainmüin wanee wayuu otta niʼrüle kaʼapülain nia, eesü süpüla eein eʼinirawaa jee outaa.\\nWanee ai süpülapünaa nuʼutunüin aaʼin Jesuu, nüküjain namüin na nikirajüinkana nayaʼlajüinjanain wanee chajaruuta, nnojotpejeʼe süpülajatüin eejirawaa (Luc. 22:36, 38). Makaʼa nünüiki Jesuu shia süpüla nikirajüin naya sünain wanee kasa: nnojoishii atkaainjanain na nikirajüinkana, jaʼitairü sushutuin wayuu kaʼapülasü naaʼu (Luc. 22:52). Süchikijee nüshottüin Pedro süka chajaruuta «wane nüchepchia chi laülaashikai napüleerua na sacerdote judíokana», müshi Jesuu nümüin: «Piʼitaa püchajaruutse süchikua suluʼu süta». Nümaka wanee pütchi nümüin ayatayütka oʼunirüin wakuwaʼipa waya anoujashiikana maaʼulu, müshi nia: «Chi eekai nütkaweein süka chajaruuta, shiimüin sünain oukteechin nia sütüma tü atkawaakat» (Mat. 26:51, 52).\\nSaashin Miqueas 4:3, na aʼyataakana nümüin Maleiwa «napünajieerü tü chajaruuta otta tü jatü natkaayakat». Na anoujashii shiimainshiikana matüjainsalii atkawaa. Shia naaʼinraka tü nümakat Pablo: «Mojulaale wane wayuu jümüin, anakaja müleka jiirakaale nüka. Nnojo mojulaain jia niʼipajee. [...] Anakaja müleka kamaneere jia sümüin wayuu süpüshua suulia paʼürülaawajirawaa» (Roma 12:17, 18). Wainma kasa alataka nümüin Pablo otta ajachijuushi nia sutuma kaʼruwarannuu. Nnojoipejeʼe nia aaʼinrüin wanee kasa mojuka noʼuluʼu Maleiwa (2 Cor. 11:26). Niʼitaain naaʼin Pablo nünain Maleiwa otta naaʼinrüin tü sümakat tü Wiwüliakat süka shiain anaʼleein tia suulia kaʼapülain wayuu (Ecl. 9:18).\\nKojutuleesia wamüin tü kataakalü oʼuu suulialeʼeya tü koroloirua wamaʼanakat. Watüjaa aaʼu nnojoluin shiain katüin atuma noʼu wanee wayuu tü koroloirua nümaʼanakat (Luc. 12:15, TNM). Nüntüle wanainmüin wanee kaʼruwarai eekai kaʼapülain, nnojoishii waya eejiraainjanain nümaa, shia anaka aluʼu waaʼinrüle tü nümakat Jesuu: «Nnojo keeʼireein paaʼin pasalawaa». Wooʼulaainjatü nülüʼüjain chi kaʼruwaraikai tü eekai nülüʼüjeein (Mat. 5:39, 40; Luc. 6:29). * Shiapejeʼe anain eetüjürüle waaʼin. Jamüshiijaʼa waya, nnojoleena jooin waya süpüla kaʼruwarannuu waaʼinrüle tü sümakat tü Wiwüliakat jee nnojorüle weeʼiyajakuʼu wamüin tü koroloirua eekat wamaʼana (1 Juan 2:16). Wanee kasa anasü maʼin shia natüjaale saaʼu na wayuu kepiakana pejepünaa wanain wayuuin anamia waya otta waküjaliin pütchi nüchiki Jeʼwaa (Prov. 18:10).\\nNnojotsü mojeein naaʼin na waneinnua watuma (Roma 14:21). Eesüjaʼa mojushiijeerüle namüin na wawalayuukana natüjaale saaʼu kaʼapülain wanee wawala süpüla naaʼinmajiraain suulia tü mojulaasükalüirua. Süka alin wapüla na wawalayuukana, nnojoleena waya aaʼinrüin wanee kasa mojushiijeetka namüin mayaainjeʼe eein süpüla kaʼapülain waya (1 Cor. 10:32, 33; 13:4, 5).\\nKeeʼireesü waaʼin anainjatüin tü wakuwaʼipakat süpüla nashatüin shia na wawalayuukana (2 Cor. 4:2; 1 Ped. 5:2, 3). Eere wanee wawala eekai kaʼapülain süpüla naaʼinmajiraain suulia tü mojulaasükalüirua, achiaaneechi nia natuma na laülaashiikana. Shiasaʼa macheʼere nia süchiirua kaʼapülain nia, nnojoleechi anain süpüla nashatüin na wawalayuukana tü nukuwaʼipakat. Akaʼaya nia, nnojoleechi aneekünüin süpüla saapünüin wanee aʼyatawaa nümüin suluʼu tü outkajaaleekat. Müsia neʼe nukuwaʼipa wanee wawala eekai kaʼapülain atuma niʼyataaleruʼu. Shia anaka nümüin wanee wawala nüchajaale wanee aʼyatawaa naata suulia tia. *\\nNa wawalayuukana waneʼewaire nakua, nayainjana aneekaka tü naaʼinrajatkat süpüla naaʼinmajiraain noulia na mojulaashiikana, süpüla naaʼinmajüin napüshi jee süpüla naaʼinmajüin tü koroloirua eekat namaʼana otta müsia nayainjana aneekaka tü naʼyataainjatkalü anain. Jülüjainjatpejeʼe naaʼin palajana tü sümakat tü Wiwüliakat süpülapünaa naneeküin tü naaʼinrajatkat. Naaʼinrüinjatü tia süpüla kekiinjachin maʼin nia otta aipüralin nia wayuu maʼaka naaʼin Jeʼwaa. Kojutusü namüin na wawalayuu laülaakana aaʼin tü sümakat tü Wiwüliakat otta nnojoishii naya kaʼapülain süpüla naaʼinmajiraain suulia tü mojulaasükalüirua. Natüjaa aaʼu aneenain naya süpüla kaʼikat süpüshuaʼa neʼitaale naaʼin nünain Maleiwa sümaa kojutuin namüin tü sümakat tü Wiwüliakat (Sal. 97:10; Prov. 1:33; 2:6, 7).\\nSuʼunnaa tü müliaa miyoʼusükat, neʼitaajeerü naaʼin nünain Jeʼwaa na wawalayuukana otta nnojoleena atkaain sümaa tü mojulaasükalüirua.\\n^ püt. 3 Eeshijaʼa niyaʼlajüle wanee wawala wanee kupeeta süpüla nulojuin tü niküinjatkat jee shiale süpüla nnojoluin jamajüin nia sutuma wüchii jashichi. Nnojotpa choʼujaain nümüin tü kupeetakat, nünaajaainjatü sümaa maʼüin shia otta sheketüinjatü sunut nutuma suulia susotooin. Müleka napülajüle na sülaülashiikana mma kaʼapülain wayuu, oonooinjana waya namaa (Roma 13:1).\\n^ püt. 6 Süpüla pütüjaain saaʼu tü paaʼinrajatkat suulia pütaüjaanüin, paashajeʼera tü pütchikat «Cómo evitar una violación», suluʼusü ¡Despertad! ojuʼitaka maatsoʼu 8 soʼu 1993.\\n^ püt. 2 Süpüla pütüjain sooʼomüin süchiki wanee aʼyatawaa eere kaʼapülainjachin wayuu, paashajeʼera Aapiria Wayuu ojuʼitaka nowienpüroʼu 1 soʼu 2005, süpana 31; jee müsia tü ojuʼitakat nowienpüroʼu 1 soʼu 1983, süpana 25 otta 26 (alijunaikiruʼusü).\\nSüsakiraka anain wayuu, juulioʼu soʼu 2017\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Juulioʼu 2017","num_words":1785,"character_repetition_ratio":0.077,"word_repetition_ratio":0.014,"special_characters_ratio":0.203,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10064.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Jamüsü nnojotkalü eein jimataa aaʼin saaʼu tü mmakat?\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Becol Birmano Bislama Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Guaraní Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Italiano Japonés Kazajo Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Kwangalí Lingala Lituano Luo Malgache Ngäbere (o guaymí) Noruego Papiamento de Aruba Persa Polaco Portugués Quechua boliviano Rumano Ruso Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Sueco Tagalo Tahitiano Tai Telugu Tigriña Tsonga Turco Twi Ucraniano Uruund Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\n¿Jamüsü nnojotka eein jimataa aaʼin saaʼu tü mmakat?\\nChoʼujaasü anainjatüin sukuwaʼipa wanee aluwataaya süpüla eeinjatüin jimataa aaʼin sainküin mmakat\\nSaashin tü Wiwüliakat piamasü kasa nnojotka eein atuma jimata aaʼin. Palajana shia sutuma isain nachiki na wayuukana naluwanaajiraain saaʼu nakuwaʼipa namüiwaʼa. Tü wanee shia sutuma nuluwataain chi Yolujaakai naaʼu na manoujüinsaliikana. Müsüjeseʼe nnojoluin eein jimataa aaʼin saaʼu tü mmakat. (Paashajeʼera Jeremías 10:23; 1 Juan 5:19.)\\nNnojotsü eein jimataa aaʼin maaʼutpünaa süka naaʼinreein neʼe na wayuukana tü keeʼireekat naaʼin namüiwaʼa otta washireein naaʼin. Choʼujaasü anainjatüin sukuwaʼipa wanee aluwataaya süpüla eeinjatüin jimataa aaʼin. Ekirajünüinjana na wayuukana süpüla aipüraliinjanain naya otta süpüla kapülainjatüin naaʼin nakuwaʼipa na waneeinnua. (Paashajeʼera Isaías 32:17; 48:18, 22.)\\n¿Jarai chi eeinjachikai atuma jimataa aaʼin saaʼu tü Mmakat?\\nNajaʼttireerü Maleiwa süpüshuaʼa suluwataaya wayuu, shieetka eein waneepia tü nuluwataayakat. (Daniel 2:44). Jesuu, «chi Aluwataai eekai atuma jimataa aaʼin», nieechi sülaülaka tia aluwataayakat. Najaʼttireerü tü kasa mojusükat otta nikirajeena na wayuukana sünain aaʼinraa kasa anasü. (Paashajeʼera Isaías 9:6, 7, NM; 11:4, 9.)\\nMaaʼutpünaa yaa, wainma wayuu oʼuninnaka akuwaʼipa nutuma Jesuu otta aaʼinraka tü sümakat tü Wiwüliakat. Nekirajüinjeseʼe na waneeinnua süpüla naaʼinrüinjatüin waneepia tü anasükat. Alüʼütsü maʼin tü kaʼi eeinjatkalü oʼu jimata aaʼin sainküin mmakat. (Paashajeʼera Isaías 2:3, 4; 54:13.)","num_words":675,"character_repetition_ratio":0.082,"word_repetition_ratio":0.018,"special_characters_ratio":0.191,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8467.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Wopu talataka atuma waaʼin: Watüjaainjatü aaʼu kasapülajanain nukumajaka waya Maleiwa\\nNAATA MAʼIN WAKUWAʼIPA SUULIA MÜRÜT SÜKA WATÜJAIN ASHAJAA, EPINTAJAA, AKUMAJAA KASA OTTA WASAKIREʼERAWALIN WAAʼIN SÜNAIN TÜÜ: ¿Jamakuwaʼipat süpüshuaʼa tü kasairua eekat yaa Mmapaʼa otta chaa iipünaa? ¿Jamakuwaʼipat süpüla eeinjatüin wayuu yaa Mmapaʼa? ¿Kasapülajana eeka waya? ¿Jameerü wakuwaʼipa mapeena?\\nEeshii wayuu eekai nnojoluin nasakireʼerüin naaʼin sünain tia sutuma kapüleein atüjawaa saaʼu tia naashin. Eetaashii na nnojoliikana asakireʼerüin naaʼin sünain tia süka sukumajaain wayuu otta kasa süpüshuaʼa sünainjee tü evolucionkot naashin. «Nnojotsü eein maleiwairua otta nnojoishii kasapülajanain yaaka waya Mmapaʼa», müshi William Provine, wanee wayuu ekirajakai sünain sukuwaʼipa wayuu sümaiwajatü jee sünain Biología. «Nnojotsü eein wanee akuwaʼipaa süshatüinjatka wayuu otta eeʼeraashii neʼe waya yaa Mmapaʼa», müshi joo niaya.\\nEepejeʼe wayuu eekai nayaawatüin saaʼu eein tü kasa oʼunirakat sukuwaʼipa tü kasairua chakat iipünaa jee tü yaakat Mmapaʼa. Akaʼaya naya, ponusü maʼin naaʼin anashaatain sukumajia tü kasairua yaakat yaa Mmapaʼa otta eesü eekai süshatünüin sutuma wayuu süpüla nakumajüin wanee kasa. Sutuma neʼrüin anain maʼin tü kasairua eekat yaa Mmapaʼa otta nnojoluin yaʼalaain shia, nayaawata aaʼu kekiishaatain maʼin chi Kakumalakai shia jee nnojotsü akumajaain neʼe sümüiwaʼa.\\nSutuma müin tü jülüjakat naaʼin wayuukana naainnua, eeshii na nnojoliinnapakana anoujain sünain tü evolucionkot. Wekirajaa nachiki piamashii wayuu anoujapuʼukana sünain tia.\\nALEXEI MARNOV, NEUROCIRUJANO. Anuu nünüiki: «Suluʼu tü koleejiakat ekirajünüshi taya sünain ateísmo otta evolución. Niasaʼa chi eekai nunoujain nünain Maleiwa, ‹wayuu matüjainsai›, müna amüinchi». Aʼwanajaapejeʼe tü jülüjakat naaʼin Alexei soʼu 1990.\\n«Tachajaain sukuwaʼipa waneepia süpüla tatüjaain saaʼu jamakuwaʼipalüin wanee kasa otta kasapülajatüin shia maʼaka saaʼin tü wekiisholoinkat. Naashin na cientiificokana, nnojotsü eein wanee kasa eekai anain sukumajia maʼaka saaʼin tü wekiisholoinkat. ¿Jamakaʼa nnojotka kakaliain katüin woʼu süka anashaatain maʼin sukumajia tü wekiisholoinkat otta watüjain maʼin sutuma? Sutuma nnojoluin pansaain tia tamüin, tasakireʼerüin taaʼin sünain tüü: ‹¿Kasapülajana yaaka waya yaa Mmapaʼa? ¿Kasapülajatü katüin woʼu?›. Sutuma tia, tayaawata aaʼu eein chi Kakumalakai kasaka süpüshuaʼa».\\nSutuma nütüjaweein saaʼu Alexei kasapülajanain yaaka waya yaa Mmapaʼa, nikirajaa anainrü tü Wiwüliakat. Tottoolu tü nuʼwayuusekat otta nnojotpuʼusü anoujain sünain eein chi Maleiwakai, ekirajaasü shia sünain tü Wiwüliakat süpüla shiiʼiyatüin nümüin Alexei nnojoluin eein wanee Maleiwa akumajakai kasa süpüshuaʼa. Maaʼulu yaa, nanouja anainrü piamaleʼeya sünain eein chi Maleiwakai otta natüjaaitpa aaʼu tü kasa anasü naaʼinrajatkat Maleiwa süpüleerua wayuu soʼu palit kaʼi.\\nHUABI YIN, CIENTIIFICA. Ekirajaasü Huabi Yin sünain Física otta kakalia shia sünain ekirajawaa süchiirua nukuwaʼipa chi Kaʼikai.\\nAnuu sünüiki Huabi: «Wayakana cientiificokana, wanaa sümaa wekirajaain süchiirua sukuwaʼipa tü kasairua eekat yaa Mmapaʼa jee tü kasairua chakat iipünaa, weʼrüin anashaatain maʼin sukumajia otta eesü tü kasa oʼunirakat sukuwaʼipa. ‹¿Jaraiche kakumalaka tü kasa oʼunirakat sukuwaʼipa?›, maʼwaisü taya. ‹Wanaa sümaa waʼlakajaain, eesü wajaʼapürüle otta wamotsojule sukua tü waʼlakajaainkat, ¿jaraika eʼitaain sukuwaʼipa süpüla sajaʼapülaain jee sumotsojaain naaʼayula chi Kaʼikai?›. Tayaawata aaʼu mapa süküjünüin tia suʼttiajee tü Wiwüliakat, pansaasü maʼin sünüiki, müsü shia: ‹Sümaiwa paala, oʼttushi chi Maleiwakai sünain nukumajüin tü kasa chakat iipünaa jee tü Mmakat›» (Génesis 1:1, TNM).\\nShiimain wainmain kasa watüjaka sünainjee tü namakat na cientiificokana, maʼaka saaʼin sukuwaʼipa tü neurona münakat otta sukuwaʼipa süpüla kawaralain otta chuwatüin chi Kaʼikai. Niyaawatapejeʼe saaʼu Alexei otta müsia Huabi sutuma tü Wiwüliakat, kasapülajatüin sukumajünaka tü kasairua chakat iipünaa jee tü yaakat yaa Mmapaʼa, jamüin eeka wanee kasa oʼuniraka sukuwaʼipa otta kasapülajanain yaaka waya yaa Mmapaʼa.\\nSaashin tü Wiwüliakat, nukumajüin Maleiwa tü Mmakat «süpüla kepiainjatüin wayuu suluʼu» (Isaías 45:18). Watüjaaitpa aaʼu eein tü kasa nukumajakalü apüla Maleiwa tü Mmakat otta wekirajaajeerü anain sünain tü wane pütchikat sünainpünaain shia tü kasa anasü waʼatapajakat.\\nPÜTCHI JÜLÜJAINJATKA WAAʼIN\\nNukumajüin Maleiwa tü Mmakat «süpüla kepiainjatüin wayuu suluʼu» (Isaías 45:18).\\n«Choʼujaasü watüjaain saaʼu kasapülajanain yaaka waya yaa Mmapaʼa»\\n«Süpüla ayatüin katüin woʼu otta nnojoluin shapaain waaʼin, choʼujaasü watüjaain saaʼu kasapülajanain yaaka waya yaa Mmapaʼa», müshi William McDougall wanee ekirajüi sünain Psicología. Anuutaa sünüiki Carol Ryff, ekirajüt shiaya sünain Psicología: «Nnojoishii ayuulin maʼin na atüjaakana saaʼu kasapülajanain yaaka naya yaa Mmapaʼa. Nnojoleerü ayuulin nekiiruʼu [...] jee nnojoleerü ayuulin tü naaʼinkat, anamaateena naya müleka amürale isha nekiiruʼu [...] shiasaʼa sutuma tia, kakaliashii naya».\\n¿Kasache nukumajaka apüla Maleiwa tü Mmakat?\\nAnachonsü maʼin tü Mma kepiakalü aluʼu waya. Nnojotsü wattaleein otta pejereein shia nünain chi kaʼikai, pansaasü shiʼitaaya eeinjatüle leeyatüin shia otta jetsüinjatüin suwachira. ¿Jamüsüche anaka maʼin sukumajia nutuma Maleiwa?","num_words":1227,"character_repetition_ratio":0.075,"word_repetition_ratio":0.025,"special_characters_ratio":0.183,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9782.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Jikirajaa piamaleʼeya sünain tü Wiwüliakat | Pütchi napülajatü na apüshiikana\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Birmano Búlgaro Cebuano Checo Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Eslovaco Esloveno Estonio Finlandés Francés Griego Gun Hiligaynon Hindi Holandés Húngaro Ilocano Indonesio Inkülee Italiano Japonés Lituano Macedonio Malgache Mongol Noruego Osético Pidgin de las islas Salomón Polaco Portugués Rumano Ruso Sepedi Serbio Shona Sranangtongo Sueco Tagalo Tai Tsonga Turco Ucraniano Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Zulú Árabe\\nPütchi napülajatü na apüshiikana\\nChoʼujaasü nikirajaainjachin wane wayuu sümaa nuʼwayuuse sünain tü jülüjakat naaʼin Maleiwa\\nEnrique: * «‹Kasaatpa waya, wekirajaajeerü anain tü Wiwüliakat piamaleʼeya›, tamatüjülia Liliana. Keeʼireesü taaʼin eejüin saaʼin sünain tü wekirajaakalü anain, shiasaʼa müin wattakai saaʼin, nnojotsü jimatüin. Tasakirapa shia sünain tü wekirajaakalü anain, eesü «aa» sümüle neʼe jee eesü «nnojo» sümüle. Nnojotsü anain ekirajawaa sümaa wanee wayuu müle sukuwaʼipa».\\nLiliana: «Poloosü mekiisatmüin touyase wanaa sümaa tekerotuin nümaa Enrique. Anasü maʼin paala tamüin ekirajawaa, shiasaʼa mapa nüküjawalin tamüin weinshi tü kasa mojukat tatuma otta nüküjawalin tamüin tü taaʼinrajatkat süpüla tanoukteʼerüin takuwaʼipa. Aisü tamüin tia otta mojuwaisü taaʼin sutuma».\\n¿Jamüsüche paashin makaʼa nukuwaʼipa Enrique sümaa Liliana? Anasü tü keeʼireekat naaʼin. Aishi Maleiwa napüla otta natüjaa aaʼu nekirajaainjanain piamaleʼeya sünain tü Wiwüliakat. Paaʼinwainjana naya sutuma nekirajaain, nnojotpejeʼe müin nakuwaʼipa. Ekirajaashii naya piamaleʼeya, akatsaʼa nnojoluin jülüjain naaʼin tü jülüjakat naaʼin Maleiwa.\\n¿Kasa sünainpünaaka jülüjain waaʼin tü jülüjakat naaʼin Maleiwa? ¿Jamüsü jülüjainjatka naaʼin na kaʼwayuuseshiikana tü jülüjakat naaʼin Maleiwa? ¿Kasa eeka süpüla amojujeʼerüin nakuwaʼipa? ¿Kasa naainjüinjatka süpüla ayatüinjatüin jülüjain naaʼin tü jülüjakat naaʼin Maleiwa?\\n¿Kasa sünainpünaaka jülüjain waaʼin tü jülüjakat naaʼin Maleiwa?\\nSaashin tü Wiwüliakat naatawai nakuwaʼipa na wayuukana sünain tü naainjakat (Judas 18, 19). Nüküjüin chi aluwataaushikai Pablo naatain nukuwaʼipa chi wayuu kojutükai amüin tü nümakat Maleiwa nuulia chi wayuu aainjakai tü nüchekakat neʼe nümüiwaʼa (1 Corinto 2:14; Galacia 5:19, 20).\\nChi wayuu jülüjakai aaʼin tü jülüjakat naaʼin Maleiwa, kojutüsü nümüin nümakat Jeʼwaa süchiki wanee kasa. Aleewashi nümaa otta nüchajaain sukuwaʼipa süpüla nüshatüin nukuwaʼipa (Éfeso 5:1). Makalaka kamaneein nia sümüin wayuu süpüshuaʼa (Éxodo 34:6). Oonooshi nümaa Maleiwa jaʼitairü kapüleein nümüin (Salmo 15:1, 4). Darío, nia wanee wayuu kepiakai chaa Canadá, apünüinchi shikii jaʼralimüin juya sümaa nuʼwayuuse, müshi nia: «Chi wayuu jülüjakai aaʼin tü jülüjakat naaʼin Maleiwa, nütüjaa aaʼu sumojujaajeerüin nukuwaʼipa nümaa Jeʼwaa müleka naainjüle jee nüküjüle wanee kasa mojusü». Müsü sünüiki Julia, tü nuʼwayuusekat Darío: «Wanee wayuu eekai jülüjüin saaʼin tü jülüjakat naaʼin Maleiwa, süchajaain sukuwaʼipa süpüla jüüjüüinjatüin shia nümüin chi naaʼinkai Maleiwa» (Galacia 5:22, 23).\\nNnojotsü waʼatapajüinjatüin kaʼwayuusein süpüla müinjatüin wakuwaʼipa. Saashin tü Wiwüliakat eʼraajünüinjachi Maleiwa otta ashatünüinjatü nukuwaʼipa natuma napüshuaʼa na anoujashiikana (Aluwataaushikana 17:26, 27).\\n¿Jamüsü jülüjainjatka naaʼin na kaʼwayuuseshiikana tü jülüjakat naaʼin Maleiwa?\\nAsouktüinjana waya waneʼewai wakua nümüin Maleiwa saaʼu tü wakuwaʼipakat, ¿jamaka choʼujaaka nekirajaainjanain piamaleʼeya na kaʼwayuuseshiikana? Jülüjataa paaʼin nakuwaʼipa piamashii wayuu eekana amaʼana wanee yüüja: chi wanee apünajeeshi nia, chi wanee nnojoishi apünajeein. Chi wanee naawajeein tü mmakat otta chi wanee «jamajatche joo tamüin» müshi. Chi wanee aʼyataweeshi maʼin sünain tü mmakat otta chi wanee yalashi neʼe «nnaweerüjaʼa sukuwaʼipa», müshi neʼe. ¿Eejeetche aʼttiee suluʼu yüüjaka? Eejeeria palitchon. Aluʼusaʼa müin naʼyataajiraale piamaleʼeya wainmaleejeeria tü aʼttieekat.\\nMüsia neʼe nakuwaʼipa na kaʼwayuuseshiikana. Anouktaajeerü nakuwaʼipa müleka shiale tü jietkat jee niale chi toolokoi achajaain sukuwaʼipa süpüla jülüjain naaʼin tü jülüjakat naaʼin Maleiwa (1 Pedro 3:1, 2). Analeejeetpajaʼa nakuwaʼipa müleka naʼyataajiraale süchiirua aainjaa tü nümakat Maleiwa jee nakaaliinjiraale sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa. Müshi Salomón: «Anashii piamashii wayuu nuulia waneeshia». Süka jamüin, «eesü kasa anasü aapünaka namüin sükajee naʼyataain maʼin. Nujutuule waneeshia eeshi süpüla nütameʼennüin nutuma chi wanee» (Eclesiastés 4:9, 10).\\nKeeʼireesü paaʼin sümaa puʼwayuuse jülüjain jaaʼin tü kasa jülüjakat naaʼin Maleiwa. Paaʼinwainjana jia sünain tia. Aʼyataajiraainjana jia piamaleʼeya süpüla jüinküinjatüin shia. Wekirajaa sünain piamasü kasa kapüleeka atuma jülüjüin waaʼin tü jülüjakat naaʼin Maleiwa otta tü waaʼinrajatka süpüla eejiraain waya sümaa.\\nTÜ KASA KAPÜLEEKALÜ ATUMA: «Kupaashii maʼin waya».\\n«Nüsaapünaʼawalin taya chi taʼwayuusekai lasiete aipaʼa süchikijee taʼyataain. Watta saalin kasa waaʼinrajatka wantapa wepialuʼumüin. Keeʼireesü waaʼin wekirajaain piamaleʼeya sünain tü Wiwüliakat shiasaʼa müin mapüsain maʼin waya», müsü Susy, jeketü kaʼwayuusein.\\nAnuu tü eekat süpüla jaainjain: Jüchajaa sukuwaʼipa süpüla jikirajaain otta jükaaliinjiraain. Müsü sünüiki Susy süchiki tü saainjakat nümaa chi suʼwayuusekai: «Achijiraʼawaishii waya wattachon süpüla waashajeʼerüin tü Wiwüliakat süpülapünaa woʼunüin sünain aʼyatawaa. Nükaaliinjain taya sünain waneeirua kasa yaa miichipaʼa. ¿Anasüche nakuwaʼipa sutuma naainjain tia? «Teʼrüin mapüleein wamüin anoukteʼeraa wanee kasa sümaa Susy müleka wekirajaʼawaire weinshi. Otta jimatüsü waaʼin», müshi Eduardo.\\nAnashii müleka juʼuraajüle piamaleʼeya. Choʼujaasü maʼin jaainjain tia süpüla anainjatüin jukuwaʼipa. «Mojusü maʼin paala takuwaʼipa sümaa taʼwayuuse. Makalaka woʼuraajüin piamaleʼeya weinshi aipaʼawai süpüla waküjüin nümüin Maleiwa tü shapaakalü atuma wakuwaʼipa. Anaitpa wakuwaʼipa sutuma waainjain tia otta talatüsü waaʼin», müshi Ramon, polooichi aipiruamüin juya sümaa nuʼwayuuse.\\nANASÜ MÜLEKA JAAINJÜLE TÜÜ: Yooto jia motsoʼo aipaʼa süchiki tü kasa anasü naapakat Jeʼwaa jümüin otta jaapa analuʼut nümüin saaʼu tia. Yooto jia süchiki tü kasa choʼujaakat maʼin akaaliinjünüin anain jia nutuma Jeʼwaa. Nnojo jajayatüin tia süpüla jiʼinaajiraain saaʼu wanee kasa eekai sülatüin. Juʼuraajapa, jüküja nümüin Maleiwa tü kasa junoukteʼerüinjatkat piamaleʼeya. Wattaʼamüin süchikijee tia, jüchajaainjatü sukuwaʼipa süpüla junoukteʼerüin jukuwaʼipa.\\nTÜ KASA KAPÜLEEKALÜ ATUMA: «Naatawaisü wakuwaʼipa».\\n«Mamalainsat tamüin aleejaa», müshi Tony. Nnojotsü müin sukuwaʼipa Natalia, tü nuʼwayuusekat. «Kamalainsü maʼin tamüin aleejaa otta yootoo süchiki tü taleejakat. Müshi moʼookai naaʼin Tony tatuma yootopa taya nümaa süchiki wanee pütchi suluʼuka tü Wiwüliakat.» müsü shiakat\\nAnuu tü eekat süpüla jaainjain: Jükaaliinjiraa, nnojo jiyoujiraain süchiirua jaralin atüjain maʼin. Jülüja jaaʼin tü nütüjakat apüleerua juʼwayuuse otta talata jaaʼin sümaa tia. «Süka wainmain tü kasa sütüjaakalü aaʼu tü taʼwayuusekat süchiki tü Wiwüliakat, eesü nnojorüle taaʼin sünain ekirajawaa sutuma. Sükaaliinjain taya Natalia. Ekirajaashii jooluʼu waya piamaleʼeya sünain tü Wiwüliakat. Kamalaitpa tamüin yootoo sümaa süchiki tia. Anasü wakuwaʼipa sutuma tia, jimatüsü waaʼin otta talatüshii waya,» müshi Tony.\\nWatta naaliin na wayuu eʼrakana anain nakuwaʼipa sümaa naʼwayuuse süka nekirajaain piamaleʼeya sünain tü Wiwüliakat. Shia jülüjainjatka paaʼin tü kasa punoukteʼerüinjatkat sünain pukuwaʼipa (Galacia 6:4). Eere wanee kasa mojujiraaka anainjee jia, nnojo yootuin jia süchiki wanaa sümaa jikirajaain sünain tü Wiwüliakat. ¿Jamüsüche jaainjainjatka tia?\\n¿Kaseerü paainjaka eʼikaale püta sümaa kajüin shia? ¿Piiyajeetche tü pülioʼukat suʼunnaa maʼin pikaain sümaa püpüshi? Nnojoleerü paainjain tia süka mojushiijeerüin namüin na yalakana ekaain pümaa. Naashin Jesuu müsü aka saaʼin ekaa eküülü ekirajawaa nüchiki Maleiwa otta aainjaa tü nüchekakat (Mateo 4:4; Juan 4:34). Pajayatüle tü ekirajawaakat sümaa puʼwayuuse süpüla yootoo süchiki tü kasa mojusü saainjakat, nnojoleerü keeʼireein saaʼin ekirajawaa. Shiimain yootuinjanain jia eere mojujirawaa, akatsaʼa nnojoluinjatüin jaainjain shia suʼunnaa jikirajaain sünain tü Wiwüliakat (Proverbios 10:19; 15:23).\\nANASÜ MÜLEKA JAAINJÜLE TÜÜ: Jüshaja suluʼu wanee karaloukta tü akuwaʼipaa kamalainkat maʼin pümüin sünainjee juʼwayuuse. Jikirajaa sünain tia akuwaʼipaakat otta jaapa tü analuʼutkat sümüin juʼwayuuse saaʼu müin sukuwaʼipa jümaa.\\nMüleka nekirajaale piamaleʼeya na kaʼwayuuseshiikana, aneerü nakuwaʼipa otta talateerü naaʼin. Müsü tü Wiwüliakat: «Chi aaʼinrakai tü kasa anasükat, walaajeechi nütüma [Jeʼwaa]. Otta chi aaʼinrakai tü kasa mojusükat, nnojoleechi walaain nütüma» (Galacia 6:7).\\nNiyaawata aaʼu Enrique sümaa Liliana shiimainshaatain tia pütchikat. Pienchiinna jaʼralimüin juya sünain kasaalüin naya. Natüjaa aaʼu anain nakuwaʼipa sutuma weinshin naya sünain ekirajawaa. «‹Matüjainsat pia yootuuka amaa›, tamawaisü tü taʼwayuusekat. Tayaawataka saaʼu mapa, tanoukteʼerüinjatüin takuwaʼipa», müshi Enrique. «Eejiraashii waya sümaa tü kasa mojusü alatakat wamüin süka alin wapüla Jeʼwaa. Wekirajaa anainrü weinshi tü Wiwüliakat piamaleʼeya otta woʼuraaja amüinchi Maleiwa. Teʼrüin Enrique sünain nunoukteʼerüin nukuwaʼipa makalaka alin nia tapüla», müsü Liliana.\\n^ par. 3 Nnojotsü shiain tü nanülia shiimainsükat.\\n¿Jeʼrairü kaʼi alataka süchikijee toʼuraajüin sümaa taʼwayuuse?\\n¿Kasa taaʼinrajatka süpüla shikirajaweein tamaa tü taʼwayuusekat?\\nPikirajaa sünain tü aʼwaajaakat Maleiwa sümaa wapüshi süpüla pürütkaain nünainmüin Maleiwa otta paaʼinwajiraain pia sümaa püpüshi.\\nAnuu piamasü pütchi anaka süpüla püsakireʼerüin anain paaʼin.\\nJikirajaa piamaleʼeya sünain tü Wiwüliakat\\nPuʼwaaja Maleiwa sümaa püpüshi","num_words":2306,"character_repetition_ratio":0.085,"word_repetition_ratio":0.025,"special_characters_ratio":0.184,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10562.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"PQRSD - Defensa Civil Colombiana\\njul 2, 2022 02:57\\nSus preguntas, quejas, reclamos, solicitudes o denuncias pueden ser radicados por medio del canal de recepción creado por la institución, para ello envíe la información al correo orientacionciudadana@defensacivil.gov.co\\nSi usted desea que su solicitud se haga con identidad reservada por favor diríjase al link solicitud de información con identificación reservada, de lo contrario diligencie el formulario que se despliega al acceder al siguiente link, teniendo en cuenta que para darle un trámite en forma organizada y garantizarle la entrega de una respuesta, le recomendamos incluir la siguiente información:\\nPara realizar seguimiento a su solicitud, debe ingresar con su usuario y contraseña asignados y el código de radicado que le asigna el sistema. Si solicitud fue radicada en punto presencial, podrá hacer seguimiento al proceso con el número de radicado entregado en la ventanilla de atención al usuario.\\nLINEAMIENTOS PQRSD EN WAYUNAIKI\\nTü jüsakakalü anain, jüsouttakalü anainje, jüsouttakalü achiirua, tü juchuntaakalü jee müsüja tü jükajalü achiki eesü süpüla juluwataain sulu´upuna tü shitaakalü eepünainjatüin shia tü miichi mülosükat, süpüla joo müinjatüin joo shia juluwatawein sulu´upuna tü orientacionciudadana@defensacivil.gov.co\\nJee müsia joo tü puchuntakalü akuwaipa eesü süpüla nojolüin jayain tü pünüliakat müinka pücheküle achiki tia´ pi´irajawein sulu´u achunta süchiki wanee kasa sümaa nojolüinjatüin ja´yain tanülia, müinka nojorule müin sukuwaipa putuma pi´rajamata türa e´iyataakalü süka tü achuntunakat yala sulu´u pujutatpa tü shi´ipanajakat kanülian link, anainjatü sukuwaipa shipirajia jutuma süpüla tü shiayawatünüinjatüin au tü jüsakakat achiirua yalasü aküjünamaatüin jümüin maalü, ma´jutuma sukuwaipa mayaa: pünülia jee müsüja pi´iruku, püshajüinjatü müinka eere ma´ana tü correo electrónico münakalü, shijeettia pükachuwetse jee müsüja tü kasain püsakirüin achiirua (pqrd).\\nAkumajia sukuwaipa sulu´u wanee jeketü asakiria süchiirua wanee kasa (PQR)\\nSüpüla pu´unajirüinjatüin sukuwaipa tü püsakirakalü achiirua, püna´leein süka tü anülie aapünakalümüin süma´aleja tü ojutalüinjatükamüin süpüla pünalüinjatüin shia. Müinka pi´ikajale tü pütchi sulu´u süshajuushin, eesü süpüla pu´unajirüin shia sünainjee tü shiyaawasekat atumawaa wanaa sümaa pi´iküin chejee cha´aya eeje tü wentaanachonkat.\\nAnüü wanee so´omüin pütchikat: müinka kapüleere sa´in jümüin süshajia tü jüsakirüinjatka achiirua PQR, anasüja jümata süpüla juluwataain sulu´upuna: orientacionciudadana@defensacivil.gov.co sümaa ji´itainjatüin tü jünülia jee ji´iruku, jee müsüja tü correo electrónico müinka eere jüma´ana sümaa tü sejettiase celular süpüla yalainjatüin ke´irakain pütchikat jümüin.\\nSukuwaipa süpüla ajaa sümüinjatüin amüin süsakünele achiirua wanee kasa´\\nTü pünüiki kojotsüma´in sümüin tü miichikat. Yalashi wanee e´ittaanüin a´yatainjachikai sünain nukumajüin sukuwaipa tü jüsaküinjatkat achiirua PQRD, niainjachi aapünaka amüin, niyawatüinjatü sau sukuwaipa sümaa keirakainjatüin tü jünüinki nutuma, pütchikalü tü nüküjainjatkat akumajainjatü sünainjee tü shi´iyataakalü achiirua tü miichikat.\\nSüpülapüna süsouktia jünüiki, piyaawata sau palaja tü pütchi:\\nAkuwaipa kojutusu aapünakat namüin wayuu maleekali´i süpüla ni´ikerüinjatüin wanee nünüiki sümüin tü miichi, nünainjeere shia nümüinwa´a jee kojuyale nia sünain ke´irakamatüinjatü joo tü pütchi mümüin.\\nNü´ülüjeere, mojushiire nümüin jee nojolüin talatüin naya sümaa wanee nakuwaipa naa yalashiikana a´yataain sulu´u tu miichi, eesü süpüla naküjain naa wayuukana sümaa nojolüin sukuwaipalu´uin tü nayataainkat.\\nTü akuwaipa kojutuukat eekalü nama´ana wayuu maleekali´i süpüla tü lotüinjatüin sukuwaipa wanee kasa´, namüinjatü amüin tü miichikat, eesü süpüla nünüiküin waneeshi jee kojuyale wayuu, sünainje tü müinka mojule sukuwaipa tü akalínjiakat jee shiale nojolüin jaa sümüin amüin tü nuchuntakat.\\nAsakitnaa sutuma tü miichikalü sünain anale sukuwaipa wanee kasa sutuma sünainjee tú shi´yaatakalü anain.\\nSukuwaipa wanee pütchi süpüla anainjatüin tü shi´iyataaya tü miichikat.\\nShia tü aküjünüinjatkat achiki namüin wanee yaleje´eruin laülakana süpüla makatka tia´ müinka eere wanee nojolüin anain sukuwaipa, süpüla süsakünüinjatüin achiirua, kasalajanainjatüin jooshia sulu´u sukuwaipa tü a´yataalekat, einjatka´a pütchi namüin. Loteesü kasoulajatüin ka´i, jamüsün sukuwaipa jee jalajatüin shia, yalainjatka shiyawatünüin au.\\nWanee pütchi talataku amaalü, ne´iyatüinjatü talatüin naa wayuukana süka soukuwalu´uin tü akalinjünaakat jee müsüja súka eein tü nachuntakat.\\nWanee pütchi nojosü talatakuin amaa süka tü nojoluyaain jaa amünüin naa wayuukana, nojotsü joo kojutuin amünii tü münakalü sulu´u tü karaloutta mülousükat.\\nJerainjatüin ka´i süpüla keirakainjatüin pütchi:\\nSüpüla supushua tü asakünakat achiirua\\n15 poloo ja´ralimüin ka´i süchikejee shi´ikajanüin.\\nSüpüla suchuntia karaloutta\\n10 poloo ka´i süchikejee shi´ikajanüin.\\nSüpüla süsakiria sünain sukuwaipa tü a´yatawaa nüma´anakat\\n30 apünüin shikii ka´i süchikejee shi´ikajünüin.\\nSüpüla suchuntia natuma laülayuu namüin jee laülayuuin\\n10 poloo ka´i süchikjee shi´ikajanüin.\\nSüpushua tü pütchi aluwatanüinjatkat sümüin joo tü miichikat, sükainjatü wanee pütchi anasü. Tü pütchi münakalü eesü süpüla süsakünüin achiirua müinka shiimüinre tü sumakalü, müinka perulawaale shia eesü süpüla kasalajanain.\\nTü miichi pülü´üjütkalü amüin pünüiki ke´irakakeerü pünüiki sutuma sünainje tü shi´iyataakalü anain. Müinka tü ma´awale sukuwaipa nutuma chi alü´üjitshikai nünüiki, wane´era ke´irakai pütchikat sutuma sutüjaapa sa´u sümaa shiain kamüinjatüin shia.\\nNaa a´yataashikana süka nacheküin nayataain tü nakuwaipakat sünainjeesü wanee pütchi ashajuushi sulu´u wanee karaloutta kanüliasü Reglamento del Líder Voluntario, sünainjeejatü wanee pütchi mülou yalejee sulu´u tü Organizaciones de Defensa Civil jee müsüja sünainjee wanee karaloutta kanüliasü (Resolución 870 del 30 de diciembre de 2011), yalasü sulu´u sülüjüle Artículo 19. Deberes del Líder Voluntario Numeral 17. Ounünijatü sünainjee tü jaralin laülaashin palajana (Líder Voluntario - Presidente - Director Seccional o Jefe de Oficina Operativa - Director General).\\nEere wanee pütchi aluwataanüsü namüin yala joo sulu´u Direcciones Seccionales jee shiale kalu´uin Oficinas Operativas, tü kama´anakat sünain anainjatüin oukajawaa nakuwaipa Defensa Civil jee müshiija naa Líderes Voluntarios, yalamüinsü aluwataanüin sulu´umuin Dirección Seccional jee shiale joo tü Oficina Operativa, yalejeesü ke´irakajainjatüin pütchikat.\\nEere wanee pütchi namüinjatü naa Organizaciones de Defensa Civil jee müshiija naa Líderes Voluntarios, asakünüinjanakana anain nakuwaipa, alatinüsü sulu´u tü Dirección Seccional jee müsja shiale Oficina Operativa süka shiain kama´anain sukuwaipa, yalasü joo kachiküin sümüin Comité de Disciplina a la Organización de Defensa Civil kapülajatka tia´ya, sünainjee tü pütchi yalakalü sulu´u karaloutta Reglamento del Líder Voluntario, jee müsüja yalajejatkat sulu´u Organizaciones de Defensa Civil jee ekalü sulu´u tü karaloutta (Resolución 870 del 3de diciembre de 2011), yalakalü joo sulu´u münüin Artículo 27. Kakuwaipa müsia yalejeechiki süpüla sütüjanüinjatüin au).\\nYalapa joo sünajanüin sümaa saapanüin karaloutta pünüikimaajatükat, eemateerü wanee shi´iraka sulu´u tü correo electrónico yalasü antüin sümaa joo ka´i pi´ikajakalü o´u, süka joo tia´ yalasü püsakia o´uin.\\nSüpüla ke´irakamatüinjatüin wanee pütchi ounüsü süchiirua tü ka´i eikajaanakalü o´u. katsa´aya eein süpüla nayain palajanain atumawa naa: süka tü nayain kojutüin akuwaipa, ma´aka nanüiki naa tepichikana, jintulu jee müshiija naa jima´alikana jee majayütnü, jee achujayülüinya, naa maletshakana a´in, ma´aka naa wayuuirua, naa mojukana kasa nanain, naa laülayuuinnain jee müshijaa naa ja´apüinakana yalapü´ükana sa´aka surulaalü.\\nMüinka nojolüi kottüin wanee pütchi tü asakiriakat eesü sa´atapajünüin süpüla joo shi´ikajanüin tü isakalü sünain süpüla joo tü shiyawatünüinjatüin sa´u sukuwaipa. Müinka sülatüle (30) apüniikat shiki ka´i sümaa nojoluyain jaa nümüin süchiki chi kanüiküshikai, anajaneerü ne´e yala´aya sümaa nojolüinjatüin ke´irakain pütchikat.\\nMüinka eere poloo (10) wayuu sünain nasaküin wanee kasa sümaa wanawain sukuwaipa tü natüjaweekalú a´u, eejerü waneesia karaloutta sümaajatü tü nanaiki shi´iraka nanüiki ma´aka tü karaloutta eittajünawaikat, sulu´upuna tü kanüliain web eesü saapünüin namüin naa achuntakana.\\nJee müsüja tü nojolüin shiain kama´anain sukuwaipa eere shi´ikajanüin, sülatapa (10) polookat ka´i süchikejee shi´ikajanüin, alatitnamünüsia sulu´umüin einjatüle akumajünüin sukuwaipa, yalasü joo kachiküin nümüin chi wayuu ke´ikajalakai sümaa sülatinnüin.","num_words":1950,"character_repetition_ratio":0.061,"word_repetition_ratio":0.016,"special_characters_ratio":0.163,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":6480.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Tü nümakat Jesuu: tü müliaa miyoʼushaatakat otta sülüʼütpa süpüla sajaʼttüin tü kasakalüirua, ¿joujaleerü? | Estudio\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Becol Birmano Búlgaro Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kazajo Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Kwangalí Kwanyama Lengua de señas argentina Lengua de señas colombiana Lengua de señas mexicana Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Letón Lingala Lituano Luo Malayo Malgache Maltés Nepalés Ngäbere (o guaymí) Noruego Oromo Pangasinán Polaco Portugués Quechua ayacuchano Quechua boliviano Rumano Ruso Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tsonga Turco Twi Ucraniano Uruund Uzbeko Vendal Vietnamita Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\n«¿Kasa shiyaawaseetka wamüin süpüla watüjaainjatüin saaʼu sünain sülüʼülüin pükalia süpüla piweetüinjachin, tü sükaliajatkat sajaʼlajaain kasakat süpüshua?» (MAT. 24:3)\\n¿Jamüsü shikeraajia tü nümakat Jesuu süchiki tü müliaa miyoʼushaatakat otta jameerü shikeraajia mapeena?\\n¿Kasa waainjüinjatka süka nnojotyülüinya sükatannüin tü wayuukalüirua maʼaka sükatannüin anneerü suulia kaaʼula?\\n¿Joujaleerü shikeraajaka tü sümakat Mateo 24 otta 25 süchiki nüntüinjachin Jesuu?\\n1. ¿Kasa watüjaweeka aaʼu wayakana maʼaka naaʼin na aluwataaushiikana?\\nALÜʼÜTSHI Jesuu süpüla ouktüin nia otta natüjawee aaʼu na nikirajüinkana kasainjatüin alatüin mapeena. Nüsakinnakalaka natuma pienchishii aluwataaushii: «¿Joujaleerü [sülataka tia]? ¿Kasa shiyaawaseetka wamüin süpüla watüjaainjatüin saaʼu sünain sülüʼülüin pükalia süpüla piweetüinjachin, tü sükaliajatkat sajaʼlajaain kasakat süpüshua?» (Mat. 24:3; Mar. 13:3). Nusouktaka namüin süka tü pütchi suluʼukat Mateo kapiitulo 24 otta 25. Wainma pütchi nüküjaka Jesuu suluʼu tia piamasükat kapiitulo. Wanainpünaasü tü pütchi nüküjakat Jesuu süka watüjaweein saaʼu kasainjatüin alatüin mapeena.\\n2. (1) ¿Kasa natüjaaitpaka aaʼu na aküjüliikana pütchi? (2) ¿Jarat tü apünüinsü pütchi wekirajaainjatkalü anain?\\n2 Kakaliainna na aküjüliikana pütchi ekirajaain sünain tü naashajaakalü achiki Jesuu. Otta nachuntüin chi naaʼinkai Maleiwa süpüla tia. ¿Jamüshii nekirajaaka sünain tü nümakat Jesuu? Shia shiiʼiree natüjaweein saaʼu joujaleerüin sülatüin tia. Watüjaaitpa maʼin aaʼu joujaleerüin shikeraajüin tü nümakat Jesuu, makalaka wekirajaainjanain sünain tü apünüinsükat pütchi: ¿Joujaleerü suʼttaka tü müliaa miyoʼushaatakat? ¿Joujaleerü nükatatka Jesuu «tü anneetkalüirua suulia tü kaaʼulakalüirua»? ¿Joujaleechi nüntaka Jesuu? (Mat. 24:21; 25:31-33.)\\n¿JOUJALEERÜ SUʼTTAKA TÜ MÜLIAA MIYOʼUSHAATAKAT?\\n3. ¿Joujainjatü oʼttüin waküjainruʼu tü müliaa miyoʼushaatakat?\\n3 Oʼttayaasü waküjainruʼu tü müliaa miyoʼushaatakat soʼu tü juyakat 1914 suʼunnaa la Primera Guerra Mundial. Aawalayaasü waaʼinruʼu nutuma Jeʼwaa tü atkawaakat soʼu 1918 süpüla naküjüinjanain pütchi sainküin mma na anoujüshii chainjanakana iipünaa (Mat. 24:21, 22). Sojoʼloopa tü aküjaakat pütchi, ajaʼttajatia waküjainruʼu tü nuluwataayakat Satanaa. Apünüinjatia waaʼinruʼu shiʼipapaʼa tü müliaa miyoʼushaatakat, oʼttüinjatü soʼu 1914-1918, aawalüinjatü shia soʼujee 1918 otta ojoʼlooinjatü shia soʼu Armagedón.\\n4. ¿Kasa ayaawatünaka aaʼu süchiki tü nümakat Jesuu?\\n4 Süchikijee wekirajaain sünain tü nüküjakat Jesuu, wayaawata aaʼu shikeraajüin nakalioʼu na nikirajüinkana otta wakalioʼu wayakana anoujakana maaʼulu (Mat. 24:4-22). Sutuma watüjaain saaʼu tia, pansaaitpa wamüin waneeirua pütchi sünainpünaaka tü nümakat Jesuu. *\\n5. (1) ¿Kasa oʼttaka soʼujee 1914? (2) ¿Joujatü ekeraajüin shia nakalioʼu na nikirajüinkana Jesuu?\\n5 Watüjaaitpa aaʼu nnojoluin suʼttüin tü müliaa miyoʼushaatakat soʼujee juyaka 1914. Süka jamüin, oʼttajatü wanaa sümaa sushutünüin aaʼu tü iküleesia nnojotkat shiimain saashin tü Wiwüliakat. Nnojotsü oʼttajatüin wanaa sümaa peʼipaajiraain na wayuukana sainküin mmaka süpüshuaʼa. Tü «meerü aka suʼttakai saalin joʼuu sümüin jieyuu» nümakat Jesuu, shia tü kasachiki oʼttakat soʼujee 1914. Nnojotsü shiain tü müliaa miyoʼushaatakat (Mat. 24:8). Ekeraajüsü shia palajana chaa Jerusalén otta Judea soʼu juyaka 33 otta 66 soʼu wakalia.\\n6. ¿Kaseerü shiyaawaseka suʼttüin tü müliaa miyoʼushaatakat?\\n6 ¿Kasa shiyaawaseetka wamüin suʼttüin tü müliaa miyoʼushaatakat? Müshi Jesuu: «Jiʼreerü shaʼwatüin yaa suluʼu tü aʼwaajüleekat Maleiwa tü kasa kashüülasü nülerajüinjatkat anainjee Maleiwa tü aʼwaajüleekat, tü ashajünakat achiki paala nütüma Daniel chi nünüikimaajachikai Maleiwa. (Jia aashajeʼerakana tü tashajakat, anakaja jiyaawatüle saaʼu.)» (Mat. 24:15, 16). Ekeraajüsü palajana tia soʼu juyaka 66, tü kasa kashüülasükat shia tü susurulaatsekat Roma; shaʼwatüsü shia suluʼu tü aʼwaajüleekat Maleiwa wanaa sümaa sajaʼttinnüin Jerusalén sümaa tü aʼwaajüleekat Maleiwa. Ekeraajeerü süchikuaʼa tü nümakat Jesuu: tü kasa kashüülasükat shieerü Organización de las Naciones Unidas shaʼwateerü shia suluʼu tü aʼwaajüleekat Maleiwa wanaa sümaa sushutüin saaʼu tü iküleesia nnojotkat shiimain. Tia, shieerü suʼttiaka tü müliaa miyoʼushaatakat (Alat. Map. 17:16-18).\\n7. (1) ¿Jamüsü shikeraajia naawaleʼerüinjatüin Maleiwa tü müliaa miyoʼushaatakat? (2) ¿Jameerü shikeraajia pütchikat tia mapeena?\\n7 Naashin Jesuu, naawaleʼereerü Maleiwa tia kaʼikat. Ekeraajüsü tia soʼu juyaka 66 wanaa sümaa nakaʼalirajüin Jerusalén na romanokana. Na anoujüshii chajanakana Jerusalén otta Judea, aʼluwataashii naya süpüla nnojoliinjanain noʼutünüin aaʼin (paashajeʼera Mateo 24:22; Mal. 3:17). ¿Jameerü shikeraajia pütchikat tia mapeena? Suʼunnaa tü müliaa miyoʼushaatakat, naawaleʼereerü Jeʼwaa las Naciones Unidas suulia tü iküleesia nnojotkat shiimain. Alatüinjatü tia suulia sümaayaleʼeinya na anoujüshii shiimainshiikana.\\n8. (1) ¿Kaseerü alataka süchikijee saawannüin tü müliaa miyoʼushaatakat? (2) ¿Joujeerü süsoʼiraaka naaʼin na 144.000 anoujüshii chainjanakana iipünaa? (Paashajeʼera noota 2.)\\n8 ¿Kaseerü alataka süchikijee saawannüin tü müliaa miyoʼushaatakat? Alateerü maʼaka jeʼra kaʼi süpüla suʼttüinjatüin Armagedón. ¿Kaseerü alataka soʼu tia kaʼikat? Aküjünüsü tia suluʼu Ezequiel 38:14-16 otta Mateo 24:29-31 (paashajeʼerapa). * Süchikijee tia, oʼtteerü Armagedón. Tü sükaliakat Armagedón wanaaweerü sümaa sajaʼttinnüin Jerusalén soʼu juyaka 70 (Mal. 4:1). Suʼunnaa Armagedón, «alanaʼaleejeeria maʼi tü müliaa shiʼreetkat wayuu suulia tü shiʼrakat wayuu paala sümaiwa süchikijee sükumajünüin tü mmakat je suulia tü shiʼrakat wayuu maaʼulu yaa» (Mat. 24:21). Süchikijee Armagedón, oʼtteechi Jesuu sünain aluwatawaa soʼu miit juya.\\n9. ¿Jamüsü waaʼin sutuma tü nümakat Jesuu süchiki tü müliaa miyoʼushaatakat?\\n9 Atütülaasü waaʼin sutuma tü nümakat Jesuu süchiki tü müliaa miyoʼushaatakat. Süka jamüin, ayateeria eein nupueulose Jeʼwaa jaʼitairü kasain alatüin (Alat. Map. 7:9, 14). Suʼunnaa Armagedón, atüjaaneechi aaʼu Jeʼwaa sünain laülaain saaʼu kasa süpüshuaʼa otta wuleerü nutuma tü nünüliakat. Talatsü maʼin waaʼin sutuma tia (Sal. 83:18; Ezeq. 38:23).\\n¿JOUJALEERÜ NÜKATATKA JESUU «TÜ ANNEETKALÜIRUA SUULIA TÜ KAAʼULAKALÜIRUA»?\\n10. ¿Joujatü akatannüin waküjainruʼu tü anneetkalüirua suulia tü kaaʼulakalüirua?\\n10 Waashajaa jooluʼu süchiki waneeirua kasa alatajatka naashin Jesuu, shia tü kaʼi nükatalüinjatkalü oʼu tü anneetkalüirua suulia tü kaaʼulakalüirua (Mat. 25:31-46). Sümaiwa paala, akatannajatia waküjainruʼu tü anneetkalüirua suulia tü kaaʼulakalüirua soʼujee 1914. Ouktüle wanee wayuu süpülapünaa tü müliaa miyoʼushaatakat sümaa niyouktüin süchiki anoujaa, müichimaʼaleʼeya masoʼiraain aaʼin waküjainruʼu.\\n11. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoluin nükatalüin Jesuu tü anneetkalüirua suulia tü kaaʼulakalüirua soʼu juyaka 1914?\\n11 Soʼu juyaka 1995, aashajaasü tü rewiisütakat Aapiria Wayuu süchiki tü sümakat Mateo 25:31; müsü mayaa: «Soʼuweena tü kaʼi tanteetkat oʼu tayakai, chi Shipayakai Wayuu, sümaa eeinjanain napüshua na aapieekana tamaa, je sünain eʼitaaushin taya nütüma Maleiwa süpüla aluwatawaa wanaa nümaa, oʼtteechi taya sünain aluwatawaa». Aküjünüsü nuʼttüin Jesuu sünain aluwatawaa suluʼu Nuluwataaya Maleiwa soʼu 1914. Nnojoitpajaʼa aikkalaain nia süpüla nükatalüin «wayuu süpüshua sainküinjee mmakat» (Mat. 25:32; puʼwanaajireʼera sümaa Daniel 7:13). Wanaa sümaa saashajaanüin achiki tü anneetkalüirua otta tü kaaʼulakalüirua, shia aashajaanaka achiki tü naaʼinrajatkat Jesuu nükatalapa tü wayuukalüirua (paashajeʼera Mateo 25:31-34, 41, 46). Sükajee nnojoluin nükatalüin Jesuu tü anneetkalüirua suulia tü kaaʼulakalüirua soʼu juyaka 1914, * ¿joujaleetka nükatalüin shiairua?\\n12. (1) ¿Joujainjachi aikkalaain Jesuu süpüla nükatalüin wayuu süpüshuaʼa sainküinjee mmaka? (2) ¿Kasa alatajatka saashin Mateo 24:30, 31 otta Mateo 25:31-33, 46? (Paashajeʼera noota 4.)\\n12 Aikkalaajeechi Jesuu süpüla nükatalüin wayuu süpüshuaʼa sainküinjee mmaka süchikijee sajaʼttinnüin tü iküleesia nnojotkat shiimain. Wekirajaa anainrü suluʼu pütchi 8 shikeraajüinjatüin tü sümakat Mateo 24:30, 31. Wekirajaale sünain tia wersiikulokalüirua, weʼreerü wanaawain tü naashajaakalü achiki Jesuu yala sümaa tü nümakat süchiki tü anneetkalüirua otta tü kaaʼulakalüirua. Naashin Jesuu antajachi nia namaa na aapieekana sünain pülashin maʼin nia. Jutkateerü nümülatuʼu tü wayuukalüirua sainküin mmaka süpüshuaʼa. Na wayuu makana aka saaʼin anneerü nayalereerü nekii süka müinnainya nnojoliin ouktüin naya. * Otta na makana aka saaʼin kaaʼula aʼwaateena naya süka nojutüneenain «süsala naainjala soʼumüin tü sikikat süpüla kaʼikat süpüshua» (Mat. 25:31-33, 46).\\n13. (1) ¿Joujaleerü nükatalaka Jesuu tü wayuukalüirua maʼaka sükatannüin anneerü suulia kaaʼula? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süka watüjaaitpain saaʼu tia?\\n13 Tü waküjeekalü achiki, shia nükataleerüin Jesuu tü wayuukalüirua makalü aka saaʼin anneerü suulia tü makalü aka saaʼin kaaʼula suʼunnaa tü müliaa miyoʼushaatakat. Suʼunnaa Armagedón müiria ouktüin tü wayuukalüirua makalü aka saaʼin kaaʼula. Süka watüjaaitpain saaʼu tia, nnojotsü weʼrayaainjatüin amüin tü aküjaakat pütchi. Eeyülia süpüla waapirüin tü wayuukalüirua süpüla nanoukteʼerüin nakuwaʼipa otta süpüla nanoujüin wanaajiraa wamaa (Mat. 7:13, 14). Jaʼitairü eein maaʼulu wayuu makalü aka saaʼin kaaʼula otta anneerü, watüjaʼaleejeeria aaʼu tia suʼunnaa tü müliaa miyoʼushaatakat. Nnojo wakulajaain aaʼin suulia aküjaa pütchi. Wakaaliinja na wayuukana süpüla nanoujüinjanain.\\nSuʼttapa tü müliaa miyoʼushaatakat nnojotsü süpüla shiiʼiratüin sukuwaʼipa wayuu (Paashajeʼera pütchi 13)\\n¿JOUJALEECHI NÜNTAKA JESUU?\\n14, 15. ¿Jara tü pienchisü wersiikulo aashajaaka süchiki nüntüinjachin Jesuu sünain akatalaa tü wayuukalüirua?\\n14 ¿Eeyütchejeʼeya waneeirua kasa wapansaajüinjatka süchiki tü nümakat Jesuu? Wekirajaa sünain tia.\\n15 Sünain tü pütchi suluʼukat Mateo 24:29–25:46, aashajaashi Jesuu süchiki waneeirua kasa alatajatkat maaʼulu jee alatajatka suʼunnaa tü müliaa miyoʼushaatakat. Eetaasü maʼaka mekiisattua nüküjüin Jesuu suluʼu tia wersiikulokalüirua süchiki nüntüinjachin. Müshi nia süchiki tü müliaa miyoʼushaatakat: «Shiʼreechi taya wayuu, tayakai, chi Shipayakai Wayuu, sünain antaa saʼaka tü sirumakat». Müshi nia nüchikuaʼa: «Anakaja müleka eere jaaʼin tapüla tayakai, chi Jüsenyotsekai, süka taleʼejüinjachin tachikua jünainmüin soʼuweena wane kaʼi matüjaajuukat aaʼu jütüma». Nümataalaka nüchikuaʼa: «Anashii müleka keraajüle jia sümaa eein jaaʼin tapüla tayakai, chi Shipayakai Wayuu, süka taleʼejüinjachin tachikua jünainmüin soʼuweena wane kaʼi matüjaajuukat aaʼu jütüma». Wanaa sümaa naashajaain süchiki tü anneetkalüirua otta tü kaaʼulakalüirua, müshi nia: «Je soʼuweena tü kaʼi tanteetkat oʼu tayakai, chi Shipayakai Wayuu» (Mat. 24:30, 42, 44; 25:31). Aashajaasü tia pienchisükat wersiikulo süchiki tü kaʼi nükatalüinjatkat oʼu Jesuu tü wayuukalüirua. Akatsaʼa eein waneeirua pienchisü wersiikulo aashajaaka sooʼomüin süchiki tia.\\n16. ¿Jara tü waneeirua wersiikulo aashajaaka süchiki nüntüinjachin Jesuu?\\n16 Müshi Jesuu wanaa sümaa naashajaain nüchiki chi achepchiee oonookai otta kekiikai maʼin: «Nüleʼejapa chi nülaamainkai, talateerü maʼi naaʼin nümaa müleka ayatüle naaʼinrüin süpüshua tü niʼitaakat nüpüleerua». Müshi nia wanaa sümaa naashajaain süchiki wanee jieyuu majayünnüü: «Shiasa nachikiruʼu sünain achajawaa seita, antüshi chi kaʼwayuuseinjachikai». Müshi nia wanaa sümaa naashajaain nachiki waneeinnua achepchiee aapünakana amüin nneerü: «Shiasa mapa kakalia süchikijee, nüleʼejakalaka chi washitshikai nipialuʼumüin». Nümakalaka nüchikuaʼa: «¿Jamakaʼa nnojotkaʼa paapüin tü neetkat sümüin wane wayuu süpüla shiʼyateʼerüin shia süpüla kachoinjatüin shia tapüla [tantapa, NM]» (Mat. 24:46; 25:10, 19, 27). ¿Joujainjatü shikeraajaka tia pienchisükat wersiikulo?\\n17. ¿Jamüsü shikeraajia waküjainruʼu tü nümakat Jesuu suluʼu Mateo 24:46?\\n17 Suluʼu tü karaloukta weitajakat, ashajünapuʼusü shikeraajüin tia pienchisükat pütchi soʼu 1918 wanaa sümaa nüntüin Jesuu. Waashajaa süchiki jamapuʼuin shikeraajia waküjainruʼu tü nümakat nüchiki chi achepchiee kekiikai otta oonookai maʼin (paashajeʼera Mateo 24:45-47). Ekeraajayaasü waaʼinruʼu soʼu 1918 tü sümakat wersiikulokot 46; aleʼejayaashi waaʼinruʼu Jesuu soʼu tia sünain anaʼlawaa sümüin nanoula na chainjanakana iipünaa. Jee eʼitaanayaashi waküjainruʼu chi achepchieekai soʼu 1919 süpüla laülaain nia saaʼu süpüshuaʼa tü kasa eekat nümaʼana chi Nülaamainkai (Mal. 3:1). ¿Pansaasüche tia? Nnojo, choʼujaasü wapansaajüin joujatüin shikeraajüin süpüshi tü nümakat Jesuu.\\n18. ¿Kasa watüjaaitpaka aaʼu süchiki tü kaʼi nüntüinjatkalü oʼu Jesuu?\\n18 Suluʼu tü wersiikulokolüirua süpülapünaaka Mateo 24:46, aashajaana achikirü nüntajachin Jesuu süpüla nükatalüin tü wayuukalüirua suʼunnaa tü müliaa miyoʼushaatakat (Mat. 24:30, 42, 44). Tü saashajaakalü achiki Mateo 25:31, shia nüntajachin Jesuu mapeena maʼaka waküjüin shia suluʼu pütchi 12. Müshijeseʼe niʼitaaneechin chi achepchieekai süpüla laülawaa saaʼu süpüshuaʼa tü kasa nümaʼanakat chi nülaamainkai nüntapa Jesuu suʼunnaa tü müliaa miyoʼushaatakat (Mat. 24:46, 47). Tü mekiisaatsükat wersiikulo wekirajaakalü anain, ekeraajeerü shia mapeena suʼunnaa tü müliaa miyoʼushaatakat.\\n19. (1) ¿Kasa apansaajünaka wamüin sünain ekirajaayakat tüü? (2) ¿Kaseerü wekirajaaka anain sünain tü waneeirua ekirajaayakat?\\n19 Sünain pütchi piama asakinna anainrü joujaleerüin sülatüin waneeirua kasa. Watüjaaitpa aaʼu nnojoluin suʼttüin tü müliaa miyoʼushaatakat soʼu juyaka 1914; oʼtteerü shia sushutünapa aaʼu tü Babilonia Miyoʼusükat sutuma las Naciones Unidas. Wekirajaa anainrü nnojoluin nükatalüin tü wayuukalüirua Jesuu soʼu juyaka 1914, aküjünüsü wamüin naainjeerüin tia suʼunnaa tü müliaa miyoʼushaatakat. Otta watüjaaitpa aaʼu nnojolin niʼitaain Jesuu soʼu juyaka 1919 chi achepchieekai süpüla laülawaa saaʼu süpüshuaʼa tü kasa eeka nümaʼana chi nülaamainkai, aküjünüsü wamüin shikeraajeerüin tia suʼunnaa tü müliaa miyoʼushaatakat. ¿Joujaleetka sülatüin tü apünüinsü kasa asakinnakalü anain? Alateerü shia suʼunnaa tü müliaa miyoʼushaatakat. ¿Choʼujaasüche wapansaajüin waneeirua kasa watüjaakalü aaʼu nüchiki chi achepchiee oonookai otta kekiikai maʼin? ¿Wapansaajüinjatche tü watüjaakalü aaʼu süchiki waneeirua kasa nikirajakalü anain Jesuu? Wekirajaajeerü anain tia sünain tü waneeirua ekirajaayakat.\\n^ püt. 4 Pütchi 4: Pütüjeere sooʼomüin, paashajeʼera Aapiria Wayuu ojuʼitaka peʼureeroʼu 15 soʼu 1994, süpana 8-21. Aapiria Wayuu ojuʼitaka maayoʼu 1 soʼu 1999, süpana 8-20.\\n^ püt. 8 Pütchi 8: Saashin tia wersiikulokolüirua, ajütüneena na aapieekana «süpüla nakotchajüinjatüin tü wayuu aneekuushikalüirua» (Mat. 24:31). Suʼunnaa sushutünüin saaʼu tü iküleesia nnojotkat shiimain ayateenia eein yaa mmapaʼa na anoujüshii chainjanakana iipünaa. Saawalapa tü müliaa miyoʼushaatakat, asoʼiraajeerü naaʼin nutuma Maleiwa chayaa iipünaa. Alateerü tia süpüla suʼttüin Armagedón. Shia pansaaka tüü suulia tü sümakat Aapiria Wayuu ojuʼitaka akoosütoʼu 15 soʼu 1990, süpana 30.\\n^ püt. 11 Pütchi 11: Paashajeʼera Aapiria Wayuu ojuʼitaka oʼutuupüroʼu 15 soʼu 1995, süpana 18-28.\\n^ püt. 12 Pütchi 12: Paashajeʼera Lucas 21:28.","num_words":4115,"character_repetition_ratio":0.088,"word_repetition_ratio":0.077,"special_characters_ratio":0.209,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9229.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Kasa paaʼinrajatka süpüla piyaawatüin saaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat? | Susouktaka eʼipajee tü Wiwüliakat\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Becol Birmano Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Guaraní Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Kwangalí Letón Lingala Lituano Luo Malgache Ngäbere (o guaymí) Noruego Oromo Polaco Portugués Quechua boliviano Rumano Ruso Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tsonga Tsotsil Turco Twi Ucraniano Uruund Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\n¿Eesü süpüla piyaawatüin saaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat?\\nNünüiki Maleiwa tü Wiwüliakat. Müsü aka saaʼin wanee karaloukta nüshajaka wanee wayuu aipürai nümüin wanee nüchon (2 Timoteo 3:16). Yala, nüküjüin Maleiwa tü waaʼinrajatkat süpüla watalateʼerüin naaʼin, nüküjüin jamüin nuuʼulaaka sülatüin kasa mojusü sümüin wayuu otta nüküjüin tü kasa anasü naaʼinreetkat napüleerua na wayuukana. Wainma maʼin wayuu nnojoleenaka ayaawatüin saaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat naashin. Tia, shia sutuma nnojoluin lotuin tü kasa nekirajakalü anain na shikiipüʼükana tü iküleesiakalüirua (Aluwataaushikana 20:29, 30).\\nKeeʼireesü naaʼin Jeʼwaa sütüjaanüinjatüin aaʼu tü shiimüinkat nüchiki, müsüjeseʼe nüshajirüin tü Wiwüliakat sümaa mapüleein shia. (Paashajeʼera 1 Timoteo 2:3, 4.)\\n¿Kasa paaʼinrajatka süpüla piyaawatüin saaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat?\\nNuluwataain Jeʼwaa Jesuu süpüla nikirajüinjatüin wayuu sünain tü sümakat tü Wiwüliakat (Lucas 4:16-21). Nikirajüin Jesuu na wayuukana sükajee tü Ashajuushikat nüchiki Maleiwa. (Paashajeʼera Lucas 24:27, 32, 45.)\\nNüneeküin Jesuu na anoujüshiikana süpüla ayatüinjatüin süküjünüin pütchi (Mateo 28:19, 20). Ekirajüshii wayuu naya nüchiki Maleiwa. Piyaawateere saaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat, paashajaa namaa na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. (Paashajeʼera Aluwataaushikana 8:30, 31.)\\nPiyaawateerü aaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat\\n¿Jamüsü choʼujaaka pikirajünüinjachin süpüla piyaawatüin saaʼu tü Wiwüliakat?\\n¿Eesüche süpüla piyaawatüin saaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat?","num_words":689,"character_repetition_ratio":0.129,"word_repetition_ratio":0.04,"special_characters_ratio":0.183,"stopwords_ratio":0.004,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7449.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Nümüliajaka aka waya Maleiwa\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aucano Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bashkir Batako karo Batako toba Baulé Becol Bengalí Biak Birmano Bislama Búlgaro Cakchiquel occidental Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Chuvash Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Dangme Danés Dehu Efik Embunda Endebele Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Fon Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Gujarati Gun Hausa Hebreo Hiligaynon Hindi Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ibanag Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Javanés Kabiye Kannada Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisi Kisonge Krío Kurdo Kurdo kurmanyí del Cáucaso Kwangalí Kwanyama Lamba Letón Lhukonzo Lingala Lituano Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Malayo Malayálam Malgache Maltés Mam Mambue-Lungu Maratí Maya Mazateco de Huautla Mizo Mongol Moré Nias Noruego Nyaneka Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del norte de Puebla Oromo Osético Otetela Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Pidgin camerunés Pidgin de las islas Salomón Polaco Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Rumano Runyankore Ruso Samoano Sango Saramacano Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sidama Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tamil Telugu Tetun Dili Tigriña Tivo Tojolabal Tok pisin Tseltal Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Twi Tártaro Ucraniano Uhobo Umbundú Urdu Uruund Vendal Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zandé Zulú Árabe Ñanya Ñemba\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT | ¿KASA AMÜLIALEETKA PAAʼIN?\\nMüshinka Pablo nüchiki Jeʼwaa *: «Nia chi Maleiwa amüliajüikai. Chi amüliajakai waya suʼunnaa müliaa» (2 Corinto 1:3, 4). Saashin tia pütchikat, nia neʼe Maleiwa eeka süpüla akaaliinjain waya suʼunnaa müliaa, jaʼitairü mojuin maʼin tü alatakat wamüin, ayateerü nümülialüin waaʼin chi Washi iipünaajachikai.\\nKeeʼireere waaʼin nümülialüin waaʼin chi Maleiwakai, eeinjatü wanee kasa waaʼinraka. ¿Nüküjeetche wamüin wanee tottoot kasain ayuulii wanainka nnojorüle waküjüin palajana nümüin kasain alin wanain? Müshinka Amós: «Nnojoishii süpüla nantiraain piamashii wayuu, nnojoliire neenajiraain» (Amós 3:3, TNM). Müsüjeseʼe müin sünüiki tü Wiwüliakat wamüin: «Jürütkaa nünainmüin Maleiwa süpüla nürütkaainjachin jünainmüin» (Santiago 4:8).\\n¿Jamüsü süpüla watüjaain saaʼu nürütkaweein wanainmüin Maleiwa? Süka nüküjüin wamüin kojuyatua nükaaliinjeein maʼin waya (paashajeʼera tü pütchi süttakat). Jee müsia süka eein na wayuu nümüliajakana aaʼin paala Maleiwa jee maaʼutpünaa yaa.\\nEʼrüshi maʼin nümüliala David, achuntapejeʼe nia kaaliinwaa nümüin Maleiwa. Müshi nia nümüin Maleiwa: «Pükaaliinja maa taya, eʼrüshi maʼin taya tamüliala». ¿Naapüinche Maleiwa tü nünüikikat? Jamüsaʼa. Müshijeseʼe müin nia: «Nükaaliinjain taya, talatüsüjeseʼe taaʼin» (Salmo 28:2, 7, TNM).\\n¿KASA NAAʼINRAKA JESUU SÜPÜLA NÜMÜLIAJÜIN SAAʼIN WAYUU?\\nNiʼitaain Maleiwa Jesuu süpüla nümüliajüinjatüin saaʼin wayuu, maʼaka naaʼin «na wayuu müliakana aaʼin» otta «na kaamakashiikana» (Isaías 61:1, 2, TNM). Shiimain nümüliajüin Jesuu naaʼin napüshuaʼa na shapaakana maʼin aaʼin (Mateo 11:28-30, TNM).\\nNümüliajüin Jesuu saaʼin wayuu eekai mojuin saaʼin süka pütchi anasü, kamaneeshi nia namüinya jee niiyajüin na ayuuikana. Müshinka wanee wayuu ajaʼtta atachi nümüin: «Müinka pücheküle, piiyaja taya». Sümülialaaka naaʼin Jesuu naaliin chi ayuuishikai, müshi nia nümüin: «Tacheküin süpüleerua anainjachin pia» (Marcos 1:40, 41). Anashi chi wayuukai nutuma Jesuu.\\nMayaainjeʼe nnojoluichipain yaain wamaa chi Nüchonkai Maleiwa süpüla nümülialüin waaʼin, ayatapejeʼe chi Nüshikai amüliajüin saaʼin wayuu eekai müliain saaʼin (2 Corinto 1:3). ¿Kasa nümüliajaka aka waaʼin Maleiwa? Wekirajaa sünain pienchisü kasa nükaaliinjaka anain waya.\\nTü Wiwüliakat. «Aamasü maʼi wamüin süpüshua tü pütchi ashajünakat paala suluʼu tü karaloukta nüchikimaajatkat Maleiwa [...]. Müleka weʼrüle müliaa, akaaliijünüshii waya sütüma tü pütchikat süpüla süchecherüinjatüin waaʼin [...]. Je müleka süshapajaale waaʼin sünain waʼatapajüin tü naaʼinrüinjateetkat chi Maleiwakai wamüin, katsüinsü waaʼin sütüma tü pütchikat sümaʼinruʼu waʼatapajüin» (Roma 15:4).\\nChi naaʼinkai. ¿Jamüsü jimataka naaʼin na nikirajüinkana Jesuu süchikijee ouktüin nia? Saashin tü Wiwüliakat, «mmoluwaashii naya neema Jeʼwaa jee nümüliajüin naya nükajee chi naaʼinkai» (Aluwataaushikana 9:31, TNM). Nümüliajüin Maleiwa saaʼin wayuu süpüshuaʼa nükajee chi naaʼinkai, jaʼitairü kasain alatüin namüin.\\nTü oʼuraajaakat. Müsü tü Wiwüliakat: «Nnojo jüshapataain aaʼin sooʼopünaa wane kasa. [...] Jüküja nümüin tü shapaakat atüma jaaʼin. [...] Müleka masütaajule jia sünain achuntaa nümüin Maleiwa, aapüneerü wane anaa jümüin nütüma. [...] Jutateena waya suulia shapawaa aaʼin je suulia jülüjaa aaʼin kasa mojusü wanaa sümaa anain waya nütüma» (Filipos 4:6, 7).\\nNa wawalayuukana. Eeshii wawalayuu eeka amüliajüin waaʼin. Naashin Pablo, amüliajünüshi nia natuma na nuwalayuukana jee achechennüsü naaʼin suʼunnaa tü müliaa niʼrakat saʼakapünaa shiʼrala wayumüin wayuu nümüin (Colosas 4:11; 1 Tesalónica 3:7).\\n«¿Shiimainchejeʼe sükaaliinjeenain waya tia?», eesü müle pünüiki. Wekirajaa süchiki tü alatakat namüin na wayuu waashajaainnapakana achiki. Piyaawateerü aaʼu shiimain tü nümakat Maleiwa wanaa sümaa nümüin: «Maʼaka naaʼin wanee wayuu ayataka amüliajünüin sutuma nii, meechia taya sünain amüliajaa jia waneepia» (Isaías 66:13, TNM).\\n^ püt. 3 Jeʼwaa nünülia Maleiwa saashin tü Wiwüliakat.\\n¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nümüliajeein waaʼin Maleiwa?\\n«Jeʼwaakalee, pia neʼe piakai akaaliinjakai taya otta amüliajakai taaʼin» (Salmo 86:17, TNM).\\n«‹Jümüliaja saaʼin tü tapueulosekat›, müshi Maleiwa jümüin jiakana» (Isaías 40:1, TNM).\\n«Anuu nünüiki Jeʼwaa: [...] ‹Maʼaka naaʼin wanee wayuu ayataka amüliajünüin sutuma nii, meechia taya sünain amüliajaa jia waneepia›» (Isaías 66:12, 13, TNM).\\n«Anataʼaleeshiijaʼa maʼi jia aʼyalajakana nümüin Maleiwa [...] süka jümülianneenain nütüma» (Mateo 5:4).\\n«Jüküja jümaala nümüin süpüshualeʼeya tü ashapataakat atüma jaaʼin süpüla suuʼulaainjatüin juulia tü ashapatawaakat aaʼin» (1 Pedro 5:7).","num_words":1908,"character_repetition_ratio":0.042,"word_repetition_ratio":0.018,"special_characters_ratio":0.195,"stopwords_ratio":0.012,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7503.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Aküjalaa: O’unushii Babiloniajee - Tü yaakat suluʼu Internet neʼinaajala na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeowa\\nALATÜSÜ piama juya süchikijee nashutuin saaʼu Babilonia na medokana otta na persakana. ¡Piirakaa namüin na israeliitakana! Oʼunushii Babiloniajee. ¿Jamüshii noʼunaka? ¿Jara ajütaka naya?\\nNia Ciro chi aluwataaikai Persia. Nnojoliiwaʼaya jemein nia müsü nünüiki Jeowa nüchiki nükajee Isaías: ‹Paainjüinjatü tü keeʼireekat taaʼin. Apütüneerü jutatüin soʼu süsepü Babilonia süpüla pushutuin saaʼu›. Nekiipuʼuka na medokana otta na persakana Ciro süpüla nashutuin saaʼu Babilonia. Antüshii naya saʼwai otta jutatüsü soʼu süsepü Babilonia napüla.\\nNüküjüin Jeowa nümüin Isaías niainjachin Ciro aluwataaka na israeliitakana sünain akumajaa Jerusalén otta tü aʼwaajüleekat. ¿Naainjüin Ciro tia? Aa, müshi nia namüin na israeliitakana: ‹Juʼuna Jerusalénmüin otta jukumaja tü aʼwaajüleekat Jeowa›. Tia shia tü naainjüinjatkat na israeliitakana.\\nNnojoishii oʼunuin napüshuaʼa na israeliitakana süka laülaain otta ayuulin naya. Wattasü maʼin Jerusalén, eesü maʼaka 800 kiloometüro chamüin. Nümaka Ciro namüin na nnojoliikana oʼunuin: ‹Jüsülaja ooro, pülaata otta waneeirua kasa namüin na oʼunajanakana sünain akumajaa Jerusalén otta tü aʼwaajüleekat›.\\nNa oʼunajanakana Jerusalénmüin wainma kasa asülajünaka namüin. Naapüin Ciro tü iita nülüʼüjakat Nabucodonosor suluʼujee tü aʼwaajüleekat Jeowa chajatka Jerusalén. Wainma kasa nalüʼüjaka na israeliitakana.\\nAntüshii na israeliitakana Jerusalénmüin süchikijee pienchi kashi. Alatüsü 70 juya süchikijee saʼajünüin Jerusalén otta nnojoluin wayuu suluʼu. Alateerü kasa mojusü namüin na israeliita aleʼejakana Jerusalénmüin. Wekirajaa sünain tia.\\n¿Kasa naainjaka na israeliitakana suluʼu tü ayaakuaakat?\\n¿Naainjüin Ciro tü nüküjakat Jeowa nümüin Isaías?\\n¿Jamüsü nünüiki Ciro namüin na nnojoliikana oʼunuin Jerusalénmüin?\\n¿Kasa naapaka Ciro namüin na oʼunakana Jerusalénmüin?\\n¿Jeʼra kashi süpüla nantüin na israeliitakana Jerusalénmüin?\\n¿Jeʼra juya alatüsü süchikijee nnojoluin wayuu suluʼu Jerusalén?\\nPaashajeʼera Isaías 44:28 otta 45:1-4.\\n¿Jamüsü nünüiki Jeowa süchiki tü pütchi ekeraajakat nutuma Ciro? (Isa. 55:10, 11; Roma 4:17.)\\n¿Jamüsü shiiʼiyatia nutuma Jeowa nükajee Ciro eein süpüla nüküjüin tü alatajatkat mapeena? (Isa. 42:9; 45:21; 46:10, 11; 2 Ped. 1:20.)\\nPaashajeʼera Esdras 1:1-11.\\nMaʼaka naaʼin na nnojoliikana oʼunuin Jerusalénmüin, ¿kasa waainjüinjatka süpüla wakaaliinjüin na aʼyataakana waneepia nümüin Jeowa? (Esd. 1:4, 6; Roma 12:13; Col. 4:12.)","num_words":680,"character_repetition_ratio":0.106,"word_repetition_ratio":0.024,"special_characters_ratio":0.205,"stopwords_ratio":0.004,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7548.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Aküjalaa: Paraiiseerü tü Mmakat - Tü yaakat suluʼu Internet neʼinaajala na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeowa\\nTÜÜ, shiyaakua wanee paraiisü müsü aka saaʼin tü niiʼiyatakat Maleiwa nümüin Isaías, chi nünüikimaajachikai. Isaías eeshi nüchikumüin Jonás.\\nTü paraiisükat shia wanee «mma anasü». ¿Kasa sotoka paaʼin sutuma tü ayaakuaakat? Shia tü mma anasü naainjakat Maleiwa nüpüla Adán otta Eva, ¿aashimüin? ¿Paraiisüinjatü süpüshuaʼa tü Mmakat?\\nNüshajirüin Jeowa Isaías süchiki tü mma anasükat eeinjanale na aʼyataashiikana nümüin. Müsü nünüiki: ‹Kottiraainjana walirü otta anneerü. Kotteena sünain ekajawaa paaʼachen otta wasashichen, naaʼinmajeena naya wanee jintüi. Chi joʼuu ashaitakai süʼütpaʼa wanee wüi jashichi nnojoleechi jamajüin›.\\nEeshii eeka namüin: ‹Nnojotsü süpüla eeinjatüin tia süka eein kasa mojusü saaʼu tü Mmakat otta müinjatia shia›. Püsakiraa paaʼin, ¿kasa eejatka suluʼu tü mma naapakat Maleiwa nümüin Adán otta Eva?\\nNiʼitaain Maleiwa Adán otta Eva suluʼu wanee mma anasü. Sükajee nnojoluin noonooin nümüin Maleiwa najünajaanaka suluʼujee, laülaaka jee ouktaka naya. Naapüinjatü Jeowa tü amülouikat nutuma Adán otta Eva namüin na aikana apüla nia.\\nNnojoleerü aainjünüin kasa mojusü suluʼu tü mma anasükat. Nnojoleerü atkawaa, ayuulii otta talateena waya maʼaka nücheküin Maleiwa paala. Wekirajaajeerü anain mapa tü sukuwaʼipainjatkat nutuma.\\nIsaías 11:6-9; Alateetkat Mapeena 21:3, 4.\\n¿Jarai chi wayuu kanüliakai Isaías? ¿Jara kachikumüinka nia? ¿Kasa niiʼiyataka Jeowa nümüin?\\n¿Kasa wayuu tü paraiisükat? ¿Kasa sotoka paaʼin sutuma?\\n¿Kasa nüshajiraka Jeowa Isaías süchiki tü mma anasükat?\\n¿Jamüshii najünajaanaka Adán otta Eva suluʼujee tü mma anasükat?\\n¿Kasa naapüinjatka Jeowa namüin na aikana apüla nia?\\nPaashajeʼera Isaías 11:6-9.\\n¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tü nakuwaʼipainjatkat na wayuukana otta na mürütkana suluʼu tü mma anasükat? (Sal. 148:10, 13; Isa. 65:25; Eze. 34:25.)\\n¿Jamüsü shikeraajia nanain na anoujashiikana tü nüküjakat Isaías? (Roma 12:2; Éfe. 4:23, 24.)\\n¿Jarai chi kojutuinjachikai sükajee shiiʼiranajaain nakuwaʼipa na wayuukana maaʼulu otta suluʼu tü mma anasükat? (Isa. 48:17, 18; Gal. 5:22, 23; Fil. 4:7.)\\nPaashajeʼera Alateetkat Mapeena 21:3, 4.\\nEeinjachi Maleiwa sümaa wayuu saashin tü Wiwüliakat, ¿jamaluʼulu tia? (Lev. 26:11, 12; 2 Cró. 6:18; Isa. 66:1; Alat. Map. 21:2, 3, 22-24.)\\n¿Kasa tü najaʼlajeʼerüinjatkat Maleiwa? (Luc. 8:49-52; Roma 8:21, 22; Alat. Map. 21:4.)","num_words":589,"character_repetition_ratio":0.071,"word_repetition_ratio":0.003,"special_characters_ratio":0.244,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7906.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Watüjaa aaʼuche jaraliin na ashajakana tü Wiwüliakat? | Susoutaka eʼipajee tü Wiwüliakat\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Asamés Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Birmano Bislama Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitumbuka Cibemba Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Feroés Finlandés Fiyiano Fon Francés Ga Georgiano Griego Gun Hausa Hebreo Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Kikamba Kikongo Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Lenguaje de señas americano Letón Lingala Lituano Luganda Luo Macedonio Malayo Malayálam Malgache Maltés Mongol Nepalés Noruego Osético Pangasinán Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Polaco Portugués Quechua cuzqueño Rumano Ruso Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Suajili Sueco Sundanés Tagalo Tai Tamil Telugu Tivo Tsonga Turco Turcomano Twi Tártaro Ucraniano Uhobo Umbundú Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\n¿Watüjaa aaʼuche jaraliin na ashajakana tü Wiwüliakat?\\nEeshii na wayuu makana nnojoluin watüjaain saaʼu jaraliin na ashajakana tü Wiwüliakat. Akatsaʼa süküjain wamüin tü Wiwüliakat nanülia na ashajakana shia. Eesü sümüle tü Wiwüliakat mayaa: « Anuu nünüiki Nehemías », « tü niʼrakat Isaías » otta « tü nünüikikat Jeʼwaa nümüin Joel » (Nehemías 1:1; Isaías 1:1; Joel 1:1).\\nNaashin na ashajakana tü Wiwüliakat, shia nashajakat tü münakat namüin nutuma Jeʼwaa, chi waneeshikai jee chi shiimainshikai sünain Maleiwain otta nia oʼuniraka tü nakuwaʼipakat. Na ashajakana tü pütchikat süka Hebreo, alatüsü suulia 300 naküjain tü pütchi makat: « Anuu tü nümakat Jeʼwaa » (Amós 1:3; Miqueas 2:3; Nahúm 1:12). Eeshii na aküjünakana amüin tü pütchikat natuma na aapieekana (Zacarías 1:7, 9).\\nAshajünüsü tü Wiwüliakat natuma 40 wayuu soʼutpünaa 1.600 juya. Naʼakajee naya wayuukana eeshi na ashajakana kojuyasü karaloʼuta. Eesü 66 karaloʼuta suluʼu tü Wiwüliakat. Saʼakajee tiairua eesü 39 karaloʼutairua ashajünaka süka Hebreo, tü Antiguo Testamento münakat otta 27 karaloʼutairua ashajünaka süka Griego, tü Nuevo Testamento münakat.\\nPütchi süchikikat tia\\nTü Wiwüliakat Susoutaka eʼipajee tü Wiwüliakat\\n¿Jamüsü wanoujüinjatka sünain tü sümakat tü Wiwüliakat?\\nNünüikire shia Maleiwa, naatasüje shia suulia tü wanee karalouktakalüirua.\\n¿Shiimainchejeʼe nümaʼanajeejatüin Maleiwa tü Wiwüliakat?","num_words":765,"character_repetition_ratio":0.086,"word_repetition_ratio":0.022,"special_characters_ratio":0.182,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8260.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Abraham, shikiishikai tü anoujaakat | Shiimain nunoula\\n«Nashi napüshuaʼa na kanoulashiikana»\\n1, 2. ¿Kasa aʼwanajaaka süchikijee nükalioʼu Noé? ¿Jamüsü naaʼin Abraham sutuma tü alatakat?\\nASHAʼWALAAPÜNAASHI Abraham sümaa niirakaain wopumüin. * Shiasaʼa niirakaaka sümüin wanee pirámide, zigurat münüsü. Niʼrüin kaitataalain sümüsain tü aʼajünakat suluʼu tia aʼwaajüleekat. Eeshiijaʼa süpüla nayain aʼajüin tia na sacerdoote aʼwaajakana chi kashikai. Aapünüsü nekiisa kaayeruʼupünaa. «Mojutaʼaleesüjaʼa maʼin tü naainjakat wayuukana naainua», nümaka Abraham. Oʼunaajaa nümüin nipialuʼumüin. Jeej, alatüshi nia pasanainpünaa sünain tü wayuukalüirua; üttakajasaʼa naaʼin sutuma suʼwaajünüin maleiwayaasü suluʼu tü pueulokot Ur. Eeyaai neʼe mapuʼuin tü mmapaʼakat kataiwaʼaya noʼu Noé.\\n2 Joʼuushi Abraham piama juya süchikijee nünaajaain Noé. Wanaa sümaa nüshakatüin Noé sümaa nüpüshi suluʼujee tü anuwakat, aʼajüshi nia mürüt nümüin Maleiwa, shiiʼiyataaka wanee kasüpolüin sirumatuʼu (Gén. 8:20; 9:12-14). Niaʼala neʼe aʼwaajünaka Jeʼwaa nümüiwaʼa soʼu tia. Kakalia süchikijee tia, nükalioʼu Abraham, palitchon na aʼwaajakana Jeʼwaa. Shia aʼwaajünaka maʼin tü maleiwayaasükalüirua, eejachijaʼa Taré chi nüshikai Abraham sünain aaʼinraa tia. Eeshijaʼa nukumajüire shiyaakua maleiwayaasü (Jos. 24:2).\\n¿Jamüsü anaka ashataa sukuwaʼipa nunoula Abraham?\\n3. ¿Jarat tü akuwaʼipaa eʼnnaajünakalü aluʼujee Abraham? ¿Kasa eeka süpüla washatüin sünainjee nukuwaʼipa?\\n3 Naatajatpajaʼa nukuwaʼipa Abraham, eʼnnaajünüshi nia suluʼu kanoulain nia nünain Maleiwa. Suʼunnaa sülatüin tü kaʼikalüirua, ayatsia akooʼomüinraain tü nunoulakat, müshijeseʼe «nashi napüshuaʼa na kanoulashiikana» nümüin Pablo nüchiki (paashajeʼera Roma 4:11, TNM). Wekirajaa sünain tü naaʼinrakat Abraham süpüla kanoulainjachin nia nünain Maleiwa otta tü waaʼinrajatkat süpüla washatüin nukuwaʼipa.\\nAlataka süchikijee Juya Miyoʼusüka\\n4, 5. ¿Jara ekirajaka Abraham nüchiki Jeʼwaa? ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu tia?\\n4 ¿Jara ekirajaka Abraham nüchiki Jeʼwaa? Eejana waneeinnua wayuu waneepiakana nümaa Maleiwa nükalioʼu Abraham maʼaka naaʼin Sem. Mayaainjeʼe nnojolin niain eʼirumaain, nia achuntunawaika anülia palajana suluʼu tü Wiwüliakat, eesüjaʼa shiale sutuma wayuuin kanoulashi nia. * Kakalia mapa süchikijee tü Juya Miyoʼusükat, «chi Nümaleiwasekai Sem» müshi Noé nüchiki Jeʼwaa (Gén. 9:26). Kojutushi maʼin Jeʼwaa nümüin Sem otta kojutusü nümüin aʼwaajaa nia.\\n5 ¿Niʼraajüinche Abraham Sem kataiwaʼaya noʼu? Eeshijaʼa süpüla niʼraajüin nia. Eeshijaʼa süpüla niʼraajüin Sem laülaacheʼechonpa nia. Ponokajasaʼa naaʼin Abraham wattairüin saaliin tü kasa niʼrakat chi nutuushikai, yaamaʼaichika joo nutuushi, alatüirü suulia 400 juya nuuyase. Eetüjüiya Sem süpülapünaa tü Juya miyoʼusükat. Niʼrüin mojulaain maʼin wayuu otta niʼrüin shipirajaain wüin tü Mmapaʼakat. Niʼrüin tü palajatkalüirua pueulo akumajaakalü. Niʼrüin sumojujaain tü mmapaʼakat sutuma niʼrüin wayumüin Nemrod, chi akumajitkai tü torre chajatkat Babel. Nnojoipejeʼe sünainpünaain Sem tia. Nnojotsüjeseʼe eeʼiranajaain nünüiki otta sünüiki nüpüshi soʼu nükatajirüin Jeʼwaa «sükuaippa sünüiki tü wayuukolüirua süpüshua». Ayatshiijaʼa naya aashajaain süka tü sünüikitüjütkaʼaya wayuu nutuma Jeʼwaa sümaʼleiwaʼaya. Kojutushaatashi Sem nümüin Abraham. Eeshijaʼa süpüla niain ekirajüin Abraham nüchiki Jeʼwaa, malaaka kakaliain niʼraajüin nia Abraham.\\nNiyoutashaatain Abraham naʼwaajünüin maleiwayaasü na wayuu chejeʼewaliikana Ur.\\n6. (1) ¿Kasa naaʼinraka Abraham sutuma nütüjaain saaʼu tü nüʼitirakalü aaliijee Jeʼwaa tü Juya Miyoʼusükat? (2) ¿Jamapuʼusü nukuwaʼipa Abraham sümaa Sara kasaatpa naya?\\n6 Nünaajaain Abraham suluʼu naaʼin tü nüʼitirakalü aaliijee Jeʼwaa tü Juya Miyoʼusükat otta wanaawasü naaʼin nümaa Jeʼwaa maʼaka naaʼin Noé. Niyoutuinjeseʼe aʼwaajaa tü maleiwayaasükalüirua, nnojotsü nüshatüin nakuwaʼipa na wayuu manoulasaliikana, jaʼitakajeʼe neʼe nüpüshire naya. Kasaatshi Abraham sümaa wanee wayuu anamia maʼin, Sara sünülia. * Anachonsü maʼin tia wayuukot otta kanoulashaatasü maʼin shia nünain Maleiwa. Mayaapejeʼe machonniin naya, talatüshii maʼin naya sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Nia nachonyaaka Lot, nüsiipü Abraham chia makai otta mooʼutshi nia.\\n7. ¿Jamüsü choʼujaaka washatüinjatüin nukuwaʼipa Abraham?\\n7 Abraham sümaa Sara waneepiashii naya nümaa Jeʼwaa, nnojotsü naʼwaajüin namaleiwaseya na wayuu chejeʼewaliikana Ur. Süpüla katsüinjatüin wanoula, nnojotsü washatüinjatüin nakuwaʼipa na manoujainsaliikana jee nnojoliinjana waya mmoluin. Naashin Jesuu, nnojotsü wanaawain naaʼin na nikirajüinkana namaa na manoujainsaliikana, müshiijeseʼe maaliin naya napüla na manoujainsaliikana (paashajeʼera Juan 15:19). Püʼleejünüle sutuma püpüshi jee sutuma wayuu saaliijee piʼyataain nümüin Jeʼwaa, soteesü paaʼin wainmainnain na wawalayuu alatakana amüin tia. Alatüsü tia pümüin süka wayuuin kanoulashi pia maʼaka naaʼin Abraham sümaa Sara.\\n«Puʼuna suluʼujee tü puumainkat»\\n8, 9. (1) ¿Jarat tü kasa anashaatasü alatakat nümüin Abraham soʼuinka wanee kaʼi? (2) ¿Jarat tü pütchi nümaʼanajeejatkat Maleiwa aküjünaka nümüin Abraham?\\n8 Soʼu wanee kaʼi, alatüsü wanee kasa anashaatasü nümüin Abraham. Naapüin wanee pütchi nümaʼanajeejatü Maleiwa. Nnojotsü aküjünüin jamüin maʼin sukuwaʼipa süpüla süküjünüinjatüin tia pütchikat nümüin Abraham, shiajaʼa aküjünaka niiʼiyataain nümüin «chi Maleiwa anashantashikai maʼi» (paashajeʼera Aluwataaushikana 7:2, 3). Eeshijaʼa süpüla aapieein chi aküjakai nümüin Abraham nünüiki chi Maleiwa Aluwataashikai saaʼu kasakat süpüshuaʼa. Atütülaakajasaʼa naaʼin Abraham sutuma niʼrüin naatajatshaanain nukuwaʼipa Maleiwa suulia tü sümaleiwayaasükat wayuu.\\n9 Anuu tü pütchi nümaʼanajeejatkat Maleiwa aküjünaka nümüin Abraham: «Puʼuna suluʼujee tü puumainkat otta namaʼanajee na kasakana pünain. Puʼuna suluʼumüin tü mma teeʼiyateetkat pümüin». Nnojotsü nüküjain Jeʼwaa nümüin Abraham jaralüin tü mma eeinjachire kejepüsein nia, shia neʼe nüküjaka niiʼiyateerüin shia nümüin. Oʼunuinjachi Abraham suluʼujee nuumain jee sümaʼanajee nüpüshi. Sümaiwa paala, kojutushaatasü nüpüshi wanee wayuu nümüin chaa Oriente Medio. Nüpütüle wanee wayuu nüpüshi sümaa nuʼunuin wattamüin noulia, mojushaatasü maʼin tü naaʼinrakat. Mojuleesia suulia outaa naashin naya wayuukana.\\n10. ¿Kasa kapüleeka aaʼujee nümüin Abraham sümaa Sara napütüin tü nepia chajatkat Ur?\\n10 Kapüleekajasaʼa nümüin Abraham oʼunaa nuumainpaʼajee. Washitpuʼu maʼin tü mmakat Ur otta watta saalii wayuu eejatka chayaa (paashajeʼera tü pütchikat « Tü mma nuʼunakalü aluʼujee Abraham sümaa Sara»). Wanaa sümaa supotunüin eejatüle tü pueulokot Ur, antüna anainrü süchikanain piichi muloʼuyuu otta atüjaana aaʼu kepiuunasein na kepiapuʼukana suluʼu tia piichikalüirua. Eesü piichi eekai 12 sukuatse otta ipa süpaʼa tü süpaatiasekat. Eesü kaʼwüinseka, eekai kaluʼuin oʼoojulee jee alcantarillado. Wanee kasa kapüleeka aaʼujee nümüin Abraham nuʼunuin nuumainpaʼajee shia sutuma 70 nuuyase otta Sara eesü maʼaka 60 suuyase. Shapaakajasaʼa naaʼin Abraham saaʼu tü nuʼwayuusekat, jamaleere shia chaa eemüinjanale noʼunuin. ¿Naaʼinmajeetche eera shia? Yootokajasaʼa nia sümaa Sara süchiki tü shapaakalü atuma naaʼin piamaleʼeya. Talatashaatasü naaʼin Abraham wanaa sümaa «oʼuneerü taya pümaa» sümüin Sara nümüin. Yapasüjaʼa Sara süpüla apütaa shipia mayaasüjeʼe anashaatain shia.\\n11, 12. (1) ¿Kasa naaʼinrajatka Abraham sümaa Sara süpülapünaa noʼunuin noumainpaʼajee? (2) ¿Jamüsü maʼin nukuwaʼipa Abraham namaa na nüpüshikana noʼunajanapa suluʼujee mmakat Ur?\\n11 Kettaapa sukuwaʼipa nutuma Abraham sümaa Sara tü naaʼinrajatkat, yapaajaʼa namüin. Wainma kasa naaʼinrajatka, naneeküinjatü kasain nalüʼüjüinjatüin. ¿Namaainjanache na napüshikana namaa na nepiuunasekana? Laülaaichipajaʼa maʼin Taré, chi nüshikai Abraham. ¿Anashiche nümaanüle chaa eeʼewaire Abraham sümaa Sara? Nnojoishi napüteein süka laülaaichin nia, choʼujaashi naaʼinmajüin. Niakajaʼa jamüshin Taré, oʼuneeshi nia namaa; nnojoluichipa nia aʼwaajüin maleiwayaasü. Süküjain tü Wiwüliakat niain Taré nekiipüʼüjanain na nüpüshikana soʼu nojuʼitüin suluʼujee tü pueulokot Ur. Oʼunataalashi Lot namaʼaya (Gén. 11:31).\\n12 Anta müsüjaʼa tü kaʼi noʼunajatkalü oʼu. Jutkatapüittaalashii naya anooipaʼa sünain tü pueulokot süʼütpaʼa tü wüin süsapoʼupünaakat tü pueulokot. Yalajatüjaʼa anneetkalüirua naʼütpaʼa, keraasü chisoouikat saaʼu püliikükalüirua otta tü kameeyakalüirua. * Talatajüshii na wayuukana. Eirakaa müshiijaʼa naya nümüin Abraham, «jooʼuya jümaala» nümaka namüin. Akoʼulayaa müshiijaʼa naya nüchiirua, müinnamaʼaleʼe maleʼejüin nachikuaʼa suluʼumüin tia pueulokot.\\n13. ¿Kasa naaʼinraka na wawalayuukana süka nashatüin nukuwaʼipa Abraham sümaa Sara?\\n13 Maaʼulu yaa, watta naalii wawalayuu okolojookana eere alin neeʼiree Aküjalii pütchi. Eeshii na ekirajaakana sünain wanee anüikii naatajatü süpüla kooʼomüin naʼyataain sünain aküjaa pütchi, eeshii na ooʼulakakana tü sukuwaʼipakat aküjaa pütchi jeketkat. Kapüleesia namüin na wawalayuukana aaʼinraa tia süka napütüinjatüin tü kasa namaʼanakat maʼaka saaʼin nutuma Abraham sümaa Sara. Shiimainshaata kojutuin namüin naʼyataain nümüin Jeʼwaa, müsüjeseʼe naaʼinrüin tia. Waaʼinrüle tia, aneerü maʼin wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa otta alanaʼaleejeeria tü naapakat wamüin suulialeʼeya tü waapakat nümüin (Heb. 6:10; 11:6). ¿Kasaka naaʼinrüin Maleiwa nüpüleerua Abraham saaʼu kanoulain nia nünain?\\nNalatüin tü süchikat Éufrates\\n14, 15. ¿Jamüsü nukuwaʼipa Abraham nuʼunaiwaʼaya chejee Ur nüntaleepa Haránmüin? ¿Kasa makataka anainjee Abraham suluʼu tü pueulokot Harán?\\n14 Wattainna wayuukana otta kiʼrainnapa naya sünain waraitaa jee saaʼuwaa püliikü jee kameeya. Yootushi Abraham sümaa Sara wopuluʼupünaa. Nnojotpejeʼe jaʼyain nanüiki sutuma chalen chalen majüin shipisana sükaleenase tü neʼejenakalüirua. Shiasaʼa sutuma kakaliairüin tü wayuukalüirua sünain waraitaa, mapüleeitpa namüin akumajaa otta atsajaa tü nepiayaakat eere natunkaapünaain. Püliikoʼushi Taré jee eeshi saaʼule nia kameeya. Palaamüinkuatsü tü wayuukalüirua, sotpaʼapünaasüirua tü süchikat Éufrates. Kakalia naya waraitüin otta anashii naya napüshuaʼa.\\n15 Waraitapa naya maʼaka 960 kiloometüro, antapaatüshii naya eemüin wanee piichichennii, shiajaʼa tü pueulokot Harán, süpünaluʼusü wayuu wüinpejeʼewat jee wopujeʼewat. Makatüshijaʼa Abraham suluʼu tia pueulokot süka mapülüʼüin naaʼin chi nüshikai, isasü nüchiki oʼunaa.\\n16, 17. (1) ¿Jarat tü pütchi nüpansaajakat Jeʼwaa nümüin Abraham? (2) ¿Jamüsü nukuwaʼipa Abraham chaa Harán sutuma nükaaliinjain nia Jeʼwaa?\\n16 Süchikijee tia, anaajaashi chi laülaakai Taré, 205 nuuyase soʼu tia (Gén. 11:32). Mojukajasaʼa naaʼin Abraham nüchiirua chi nüshikai. Aashajaashi Jeʼwaa nüchikuaʼa nümaa Abraham. Nüküjain süchikuaʼa nümüin Abraham tü nümakalinkat nümüin soʼu chajachin nia Ur. Nüküjainjaʼa Jeʼwaa wattainjanain naaliin nuuʼuliwoʼu Abraham otta anakuwaʼipalüinjatüin wayuu süpüshuaʼa nünainjee (paashajeʼera Génesis 12:2, 3). Atütülaakajasaʼa naaʼin Abraham sutuma nünüiki Jeʼwaa. Oʼunushijaʼa nia suluʼujee tü pueulokot Harán, talatüin nia sutuma tü pütchi nüpansaajakat Jeʼwaa nümüin.\\n17 Wainmaleesia maʼin tü kasa nakotchojüinjatkat. Akooʼomüinraasü nuwashirüin Abraham chaa Harán süka anakuwaʼipalin nia nutuma Jeʼwaa. Saashin tü Wiwüliakat, wainma «tü nawashirüinkat je tü nachepchiakalüirua nayalainkat» chaa Harán (Gén. 12:4, 5). Choʼujaasü wainmainjatüin nuwashirüin Abraham otta nüchepchiairua, malaaka joo wainmainjatüin nuuʼuliwoʼu. Maaʼulu yaa, nnojoishii washirüin nutuma Jeʼwaa na aʼyataashiikana nümüin, shiajaʼa naapaka tü choʼujaakat süpüla nekeraajüin tü nuluwataakalü anain naya. Yapashijaʼa Abraham süpüla oʼunaa Haránjee, nnojotpejeʼe nütüjaain aaʼu jalamüinjachin nüntüin.\\nNüpütüin Abraham otta Sara süpüshuaʼa tü kasa namaʼanajatkat Ur.\\n18. (1) ¿Kasoʼulajachi nülatüin Abraham waneemüin saʼata tü süchikat Éufrates? (2) ¿Kasa maa alataka 14 nisán kakalia mapa süchikijee nülatüin Abraham waneemüin saʼata tü süchikat? (Paashajeʼera « Kojutusü maʼin tia kaʼikat»).\\n18 Waraitüle Abraham namaa na nümaajanakana maʼaka jeʼra kaʼi, antüshiijee Carquemis, süpüna maʼin wayuu tia pueulokot otta shia eere sülatüin wayuu waneemüin saʼata süchikat Éufrates. Eeshijaʼa süpüla chajachin Abraham soʼu tü kaʼi kojutukalü maʼin sümüin nupueulose Maleiwa. Soʼu 1943 süpülapünaa wakalia, alatüshi Abraham waneemüin saʼata tü süchikat Éufrates, eesüjaʼa soʼujatüle shia 14 nisán (Éx. 12:40-43). Soʼujeʼereʼeya tia, oʼttüsü sünain shikeraajüin tü pütchi nüpansaajakat Jeʼwaa nümüin Abraham. Uuchimüin sukua, chajatü tü mma niiʼiyatüinjatkat Jeʼwaa nümüin Abraham.\\n19. ¿Kasa nümaka Jeʼwaa nümüin Abraham? ¿Kasache antajaaka nikiiruʼu soʼu tia?\\n19 Uuchimüinkuatsü tü wayuukalüirua, antüsüjaʼa shiairua Siquemmüin, nashaʼwalaapünaaka süʼütpaʼa tü wunuʼuirua miyoʼuyuu chajatkat Moré. Naashajaaka Jeʼwaa nüchikuaʼa nümaa Abraham yalaʼaya, müshi Jeʼwaa nümüin: «Süpüshua mmakat tüü, shiimüin sünain taapeerüin shia namüin na puuʼuliwoʼukana». Shiayaainjeʼe sotojooin naaʼin Abraham tü nümakalinkat Jeʼwaa suluʼu tü apainkat Edén nüchiki wanee suuʼuliwoʼu tü jietkat, chi oʼtteʼerüinjachikai wayuu (Gén. 3:15; 12:7). Eesüjaʼa süpüla niyaawatüin saaʼu Abraham naaʼinrüinjatüin Jeʼwaa wanee kasa anashaatasü nükajee niakai.\\n20. ¿Kasa naaʼinraka Abraham süka kojutushaatain nümüin tü nüneekakalü apüla nia Jeʼwaa?\\n20 Kojutushaatasü nümüin Abraham tü nüneekakalü apüla nia Jeʼwaa. Soʼu chajachinkain nia suluʼu tia mmakat eere kepiapuʼuin na kananeokana, eejüsü naaʼin. Akumajüshi nia aʼajülee mürüt nümüin Jeʼwaa eere nutunkaapünain; nukumajüin wanee süʼütpaʼa tü wunuʼu miyoʼuyuu chajatkat Moré otta wanee süʼütpaʼa Betel. Nuchuntapuʼuin Abraham nünülia Jeʼwaa. Eeshijaʼa naapüle analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼu niiʼiyatüin nümüin tü mma namüinjatkat na nuuʼuliwoʼukana. Eeshijaʼa süpüla nüküjain pütchi namüin na kepiakana suluʼu tia mma nüntakalü aluʼumüin (paashajeʼera Génesis 12:7, 8). Choʼujaayütpejeʼe niʼrüin nümüliala Abraham soʼu tia saaliijee kanoulain nia. Akalajasaʼa nnojoluin jülüjakuʼu müin naaʼin tü kasa nüpütakat Ur. Shia jülüjaka naaʼin tü kasa anasü naapüinjatkat Maleiwa nümüin. Saashin tü Wiwüliakat, «naʼatapajüin tü pueulo ichekat maʼin aikalaaya, tü nukumajakat Maleiwa» (Heb. 11:10, TNM).\\n21. ¿Kasa watüjaaka aaʼu süchiki Nuluwataaya Maleiwa nnojotka nütüjaain aaʼu Abraham nümaiwa? ¿Kasa anaka süpüla waaʼinrüin?\\n21 Maaʼulu yaa, wainmaleesia tü watüjaakalü aaʼu nuulia Abraham süchiki tü pueulo aküjünakalü achiki nümüin, watüjaa aaʼu shiain Nuluwataaya Maleiwa. Watüjaa aaʼu suluwataaitpain tia Aluwataayakat chaa iipünaa otta shiainjatü ajaʼlajeʼeraka tü kasa mojusükat. Watüjaaitpa aaʼu niain Jesuu shikiipüʼüin tia Aluwataayakat otta nuuʼuliwoʼuin nia Abraham. Anashaateerü maʼin weʼrapa süsoʼiraain naaʼin Abraham otta nütüjaapa saaʼu tü naaʼinrakat Maleiwa süpüla nikeraajüin tü nünüikikat. ¿Jama piakai? ¿Piʼreein tü naaʼinrüinjatkat Jeʼwaa süpüla nikeraajüin nünüiki? Ayataʼaya püshatüin nukuwaʼipa Abraham. Piʼyataa nümüin Jeʼwaa jaʼitairü puuʼulaainjatüin tü kasa pümaʼanakat süpüleerua aaʼinraa tia, poonoo sümaa nünüiki otta kojuta maʼin pümüin tü aʼyatawaa eekai naapüin Jeʼwaa pümüin. Paaʼinrüle tia, meechi Abraham maʼaka naaʼin wanee püshi pümüin.\\nTü mma nuʼunakalü aluʼujee Abraham sümaa Sara\\nWaashajeʼerüle tü karaloʼutairua nakumajakat na Aküjaliikana pütchi, müshii weʼrakai naaʼin na wayuu aküjünakana achiki suluʼu tü Wiwüliakat otta müshii chakai waaʼin chaa eepuʼule kepiain naya. Jamüsüjaʼa suluʼu tü ¡Despertad! ojuʼitakat maayoʼu 22 soʼu 1988, aküjünüsü süchiki tü pueulokot Ur:\\nPASANAIN sünain Bagdad otta tü palaa Pérsico münakat, yalasü paaʼuwaain watta saalii ladrillo. Müsü aka saaʼin niyolojo wanee surulaat wattajee, shaʼwatakai pasanain sünain wanee anoouishii. Kaitaʼatsü neʼe tü mmakat chayaa sümaa jaʼishaatain kaʼikat. Maaʼinyatuuisü maʼin chaʼayaa, shia neʼe jaʼyawaika shiiʼira tü wüchii waraitakalü aipaʼa. Müsü sukuwaʼipa maaʼulu tü pueulokot Ur.\\nAnapuʼusü maʼin tia pueulokot otta chajatü shia wüinpejeeruʼu sünain tü süchikat Éufrates; alatüirü kuatüro miit juya süchikijee tü waashajaakalü achiki. Wainma piichi eejatka chayaa sümaa kasuupüittaalain shia. Eejana oikaalii jee na ayaʼlajakana tientaluʼu. Eepuʼushii na aʼyataakana sünain asuttajaa laana. Eejana piuunaya, jokotoʼotshii sutuma saawain tü ooro nashakajitkat suluʼujee anuwa.\\nSüpüshuaʼa tia, alatüsü suupünaa seemiouse wanee aʼwaajülee müleʼushaata, zigurat münüsü. Jaʼyasü wattajee süka müleʼushaatain shia. Aʼwaajülee namaleiwase na chejeʼewaliikana Ur. Nanna otta Sin nünülia chi namaleiwasekai, nia anakai atuma nakuwaʼipa naashin.\\nEepejeʼe wanee wayuu alerajakai seejuu tü aʼajünakat nümüin chia maleiwayaashikai, chia wayuukai nia Abrán.\\nKojutusü maʼin tia kaʼikat\\nKojutusü maʼin tü kaʼi nülatakalü oʼu Abraham waneemüin saʼata tü süchikat Éufrates. Soʼujatü 14 nisán naainjain tia. 430 juya süchikijee tia, 14 nisán soʼu 1513 süpülapünaa wakalia, taashishii na israeliitakana nutuma Jeʼwaa suulia achepchiee chaa Egipto. Taashishii naya nutuma süpüla naapüin namüin tü mma nümakat nümüin Abraham (Éx. 12:40, 41; Gal. 3:17). 14 nisán soʼu juyaka 33 soʼu wakalia, nüpansaajüin Jesuu wanee pütchi namaa na polookana waneemüin aluwataaushii süpüla naluwataain wanaa nümaa chaa iipünaa. Tia Aluwataayakat sajaʼttireerü süpüshuaʼa kasa müliaka atuma wayuu (Luc. 22:29). Outkajaashii juyawai na Aküjaliikana pütchi soʼu 14 nisán sünain tü Ekawaa aipaʼajatkat nutuma chi Senyotkai (Luc. 22:19).\\n^ püt. 1 Soʼu tia, Abrán nünülia chia wayuukai. Kakalia mapa süchikijee tia, Abraham nünülia nutuma Maleiwa, «Süshi wayuu Watta saalii», maluʼulu tia anülieekat (Gén. 17:5, TNM).\\n^ püt. 4 Akaʼaya neʼe Abraham, nia achuntunawaika anülia palajana suluʼu tü Wiwüliakat mayaainjeʼe nnojolin niʼirumain nia Taré.\\n^ püt. 6 Wanaa sümaa tia, Sarai sünülia tia wayuukot. Mapa süchikijee tia, Sara sünülia nutuma Maleiwa, «Nüchon wanee aluwataai» maluʼulu tia anülieekat (Gén. 17:15, TNM).\\n^ püt. 12 Naashin noʼutku na wayuu ekirajaakana sünain sukuwaʼipa wayuu sümaiwajatka, nnojotpuʼusü kamüʼlüin wayuu kameeya kataiwaʼaya noʼu Abraham. Nnojotpejeʼe pansaain tü namakat. Kojuyatua ashajünüin suluʼu tü Wiwüliakat kamüʼlüin kameeya Abraham (Gén. 12:16; 24:35).\\n¿Kasa naaʼinraka Abraham sutuma kanoulain nia mayaapejeʼe shiain aʼwaajünüin tü maleiwayaasükalüirua?\\n¿Kasa kamalainka pümüin sünainjee nukuwaʼipa Abraham wanaa sümaa nuʼunuin Urjee?\\n¿Kasa naapaka Jeʼwaa nümüin Abraham sutuma kanoulain nia?\\n¿Kasa paaʼinrajatka süpüla püshatüin sukuwaʼipa nunoula Abraham?\\nAbraham: «Nashi napüshuaʼa na kanoulashiikana»","num_words":4573,"character_repetition_ratio":0.065,"word_repetition_ratio":0.024,"special_characters_ratio":0.198,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9911.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"PAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Batako toba Becol Birmano Búlgaro Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitumbuka Chiyao Chokue Chuvash Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo haitiano Croata Dangme Danés Efik Endebele Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Garífuna Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Gun Hausa Hebreo Hiligaynon Hiri motu Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kisonge Krío Letón Lingala Lituano Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Malayo Malgache Maltés Mam Mambue-Lungu Maya Mazateco de Huautla Mixe Mongol Moré Nepalés Ngäbere (o guaymí) Noruego Nyaneka Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Oromo Osético Otetela Pangasinán Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Polaco Portugués Quechua boliviano Quichua de Imbabura Rumano Runyankore Ruso Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sidama Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tivo Tlapaneco Tok pisin Totonaco Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Tuvaluano Twi Tártaro Ucraniano Umbundú Urdu Vietnamita Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zandé Zapoteco del Istmo Zulú Árabe Ñanya\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT | ¿PÜTÜJAWEE AAʼU KASAIN SHIKIRAJÜIN ANAIN TÜ WIWÜLIAKAT?\\nEʼnnaajünüshii waya aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa sünainjee waküjüin tü pütchi nüchikikat Maleiwa. Jee müsia sünainjee wekirajüin wayuu sünain tü Wiwüliakat sainküin mmaka süpüshuaʼa.\\nSoʼu juyaka 2014, alatüshii suulia 9.500.000 wayuu ekirajünaka sünain tü Wiwüliakat, nekirajüin naya na 8.000.000 aküjüliikana pütchi. Naainjain tia suluʼu 240 mma. * Watta maʼin naalii wayuu ekirajaaka wamaa sünain tü Wiwüliakat sainküin mmakat süpüshuaʼa.\\nSüpüla wountüin wekirajüin naya wayuukana sünain tü Wiwüliakat, weʼinprimiijüin maʼaka 1.500 miyoone karalouktairua, maʼaka saaʼin Wiwülia, rewiisüta otta poyeeto. Eesü tia karalouktakalüirua suluʼu 700 anüikii. Süka waainjain tia, eeshi süpüla nikirajaain wanee wayuu wamaa suluʼu tü anüikii naashajaakalü aluʼu.\\n«Mamalainpuʼusat tamüin ekirajawaa sünain tü Wiwüliakat, aluʼusaʼa jooluʼu kamalainsü tamüin. Anashi taya sutuma tü tekirajaakalü anain.» (Katlego, Sudáfrica)\\n«Aküjünüsü tamüin süpüshuaʼa tü tasakitkalü anain, wainma maʼin tü kasa ekirajünakalü anain taya.» (Berta, México)\\n«Ekirajünüshi taya tepialuʼu soʼu tü oora anashiikat oʼu tamüin. ¡Anashaatasü maʼin tü naainjakat tapüleerua!» (Eziquiel, Brasil)\\n«Nekirajüin taya soʼu 15 minuuto jee shiale 30 minuuto; eesü sülataleere suulia tia. Tayapejeʼe aneeküin jeʼrainjatüin minuuto tekirajünaka oʼu.» (Viniana, Australia)\\n«¡Nnojoishii achekajüin saaʼu nekirajüin taya, ponoshootosü taaʼin tia!» (Aimé, Benín)\\n«Kamaneesü maʼin tü wayuu ekirajakat taya otta nnojotsü süshapajeʼerüin taya sünain ekirajawaa. Aleewasü maʼin taya sümaa.» (Karen, Irlanda del Norte)\\n«Wainma wayuu nekirajaka na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa, nnojoliipejeʼe anoujain naya napüshuaʼa mapa.» (Denton, Inglaterra)\\nSÜSAKIRAWAIKA ANAIN WAYUU SÜCHIKI TÜ EKIRAJAWAAKAT SÜNAIN TÜ WIWÜLIAKAT.\\n¿Kasa shikirajaka anain wayuu?\\nWekirajüin naya sünain tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki wanee kasa. Jamüshiijaʼa nekirajaweere sünain tü sümakat tü Wiwüliakat nüchiki Maleiwa, wekirajüin naya sünain tü nukuwaʼipakat, kasaichin nünülia, jalain kepiain nia otta tü naainjüinjatkat süpüla naʼaleewainjanain naya Maleiwa. Jee müsia wekirajüin naya süpüla nachajaain suluʼujee tü Wiwüliakat tü sümakat süchiki tü nasakitkalü anain.\\nWekirajüin na wayuukana sükajee tü karalouktakat ¿Kasa shikirajaka maʼin tü Wiwüliakat? * Sükaaliinjeena tia karalouktakat süpüla nayaawatüin saaʼu tü kasa mapüleechonkat suluʼujee tü Wiwüliakat. Suluʼu tü karalouktakat, eesü waneeirua ekirajaaya aashajaaka nüchiki Maleiwa, nüchiki Jesukürisüto, jamüin müliaka wayuu, süchiki katüinjatüin noʼu nachikuaʼa na ouktüshiikana, süchiki tü oʼuraajaakat jee müsia waneeirua kasa.\\n¿Jalawaishi otta joujawaishi jikirajüin wanee wayuu?\\nNüneeküinjatü chi wayuukai jalainjachin otta joujawalinjachin nikirajünüin.\\n¿Jeʼra jümaʼa sünain ekirajaa wanee wayuu?\\nNüneeküinjatü chi wayuukai nikirajaweere wanee oora jee sülatüle suulia tia. Ekirajünüshi nia uatua semaanawai. Wekirajeechi pia soʼu tü minuuto anashiikat oʼu pümüin. Eeshi eekai nikirajaain soʼu 10 minuuto jee shiale soʼu 15 minuuto.\\n¿Jeʼraka jüchekajüin nümüin wanee wayuu saaʼu jikirajüin nia?\\nNnojoleena waya achekajüin pümüin saaʼujee wekirajüin pia jee wasülajeerü pümüin tü karaloukta wekirajeechikalü aka pia. «Anakaja müleka nnojorule jüchuntüin awalaajünaa saaʼu tü kasa anasü jaaʼinrakat sümüin wayuu», müshi Jesuu namüin na nikirajüinkana (Mateo 10:8).\\n¿Jeʼra kaʼi jia sünain ekirajaa wanee wayuu?\\nEepünaale pücheküin piakai. 19 ekirajaaya eeka suluʼu tü karalouktakat ¿Kasa shikirajaka maʼin tü Wiwüliakat? Nnojoleechi washapajeʼerüin pia sünain ekirajawaa.\\n¿Choʼujaashiche nunoujain chi jikirajüinkai wanaa jümaa?\\nNnojo, niainjachin chi wayuukai aneekaka nümüiwaʼa nikerotüinjachire wamaa sünain anoujaa. Nütüjaale saaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat, sükaaliinjeechi nia süpüla naaʼinrüin tü kasa anasükat.\\n¿Kasa taainjüinjatka süpüla tatüjaainjatüin saaʼu tü jaainjakat?\\nPikerotüle suluʼu jw.org puusüteerü anain karalouktairua aashajaaka süchiki tü wanoujakalü anain otta süchiki tü waʼyataainkat nümüin Maleiwa.\\n¿Kasa taainjüinjatka süpüla jikirajüinjachin taya?\\nPipiraja eere «püchunta ekirajawaa sünain tü Wiwüliakat» sümüin suluʼu www.jw.org.\\n^ par. 4 Eeshi süpüla nekirajüin pia pümüiwaʼa jee shiale namaa kojuya wayuu.\\n^ par. 9 Nakumajala na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Alatüsü suulia 230 miyoone karalouktairua eʼinprimiijuushika jee ashajünüsü suluʼu 260 anüikii.\\nANOUKTAASÜ SUKUWAʼIPA WAYUU SÜMAA SÜPÜSHI SUTUMA TÜ WIWÜLIAKAT\\n«Wanaa sümaa shikirajaain taʼwayuuse sünain tü Wiwüliakat, anouktaasü maʼin tü sukuwaʼipakat. Ponusü maʼin taaʼin tü saainjakat wapüleerua, müshijeseʼe tekirajaain sünain tü Wiwüliakat. Anouktaasü maʼin tü takuwaʼipakat sutuma tekirajaain sünain tü Wiwüliakat otta paaʼinwashi taya sümaa taʼwayuuse jee namaa tachonnii sutuma.» (Eziquiel)\\n«Wanaa sümaa tayaawatüin saaʼu tü nümakat Maleiwa suluʼu tü Wiwüliakat, ooʼulaasü taya suulia akaijaa yüi, suulia asawaa jee suulia taashichijaʼawalin maʼin. Keisalaaipa taya sümüin tü tepiakat. Alinnapa maʼin tapüla na tapüshikana jee talatüsü maʼin taaʼin sünain aainjaa waneeirua kasa napüleerua.» (Karen)\\n«Wainma na wayuu mojushiikana amüin tekirajaain sünain tü Wiwüliakat. Nükaaliinjapajaʼa taya chi taʼwayuusekai süpüla ayatüinjatüin taya sünain ekirajawaa. ‹Nnojo poonooin sümaa sünüiki wayuu, anuʼusa anaitpain maʼin pukuwaʼipa sutuma pikirajaain sünain tü Wiwüliakat. Ayataʼaya pia sünain ekirajawaa›, maʼwaishi nia tamüin. Anaitpa maʼin takuwaʼipa sümaa tapüshi maaʼulu.» (Viniana)","num_words":1912,"character_repetition_ratio":0.073,"word_repetition_ratio":0.011,"special_characters_ratio":0.175,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7867.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"UDHR - Wayuu\\nUniversal Declaration of Human Rights - Wayuu\\n1. Wayuu ekai aküjünüin achiki sünain kaañajala nnojolüinjachi süsalajanain ma'aka matujajule a'u; wane'ereja shiraajünapa sükua'ipa, shiitanetka süsalajana ma'aka sülu'uwatain laulayuu süpu'uya tüü.\\n2. Nnojolüinjana süsalajana'in wane kasa ekai masalajana'in wane suma saañajunüin aka sülu'uwatain sükua'ipa laulapia nnojolüinjatü joolu'u mülo'ulein süsalajana atuma ayatüinjatü saalii ma'aka so'ukai sañajünaka a'u.\\n1. Naa wayuukana eeshi süpüla waraitüin eepünaweele, eeshi süpüla kapüyain sülu'u tüü mma nachekakalü na'in.\\n2. Jee müsüya naa wayuukana eeshi süpüla antaa süma o'una sülu'uje no'ummain otta müsüya sülu'uje wane mma naatajatü.\\n1. Ma'aka nüchejanüle achiki wane wayuu sülu'u no'ummain, eeshi süpüla nüchüntüin akaliijuna sülu'u wane mma eere anain nümüin.\\n2. Akua'ipakat tüü kajutüinjatü atuma süuleerua wane añajala ekai naatüin süulia sükua'ipa tüü Nasiones Uniiras münaka.\\n1. Naa wayuukana eeshi süpüla sünüliamüin naya wane mma.\\n2. Nnojotüsü süpüla saakatnüin no'ulia sünülia no'ummainnnojotüsü achechetnüinjatüin shia nanain ma'aka nawanajaweere süulia.\\n1. Nnojotsü pülajünüinjatüin namüin naa wayuukana kawayuuse, jieyuu nama tooloyuunnojotsü erajanüinjatüin palajaana jalejeewolin, kasain nano'ujain anain kasatalüin nata, süpüla kapüshinjanain wanawainjana sülu'u anakat akua'ipa.\\n2. Akasalajünüshi naa wayuukana ma'aka nacheckule na'in.\\n3. Tüü wapüshika shia akümajaka wapüleerua tüü akua'ipakat, aka müin yaa wa'inmajüinjatü jee müsüya a'inmajünüinjatü natuma naa sülaulayuukana mma.\\n1. Napüshua naa wayuukana eeshi süpüla kakoroloin naya, otta müsüya kakorolojirain nama waima wayuu.\\n2. Nnojotsü süpüla süsütünüin mojütoule nükorolo wane wayuu.\\n1. Naa wayuukana eeshi süpüla taashi akua'ipa süpüla a'inraa wane jutkataa jee müsüya kottirawa sülu'u mausii.\\n2. Nnojotsü süpüla achechetnüin a'in wane wayuu sünain süpushi wane jutkataa.\\n1. Napüshua naa wayuukana eeshi süpüla nalu'uwataajirain nama naa sülaülayuukana alu'uwatawaa;ottamüsüya eeshi süpüla neitain wane nache'epu'ujana ekai nachekuin na'in.\\n2. Naa wayuukana eeshi süpüla erajaa wanawaa sukua'ipa tüü alu'uwatawaaka sa'u no'ummain.\\n3. Jutchüin na'in naa wayuukana shia suyuupalaka sukua'ipa tüü alu'uwatawaa aka müin yaa jayasü sukua'ipa suka tüü woto münaka, süpüla aliikira naa shikiipu'unüinjanaka alu'uwatawaa su'lu'u anakat akua'ipa.\\n1. Naa wayuukana eeshi süpüla nayatain sünain kasa nayataweekat anain, suma sa'inmajünüinjatüira sukua'ipa nayatain suulia amüloulii.\\n2. Naa wayuukana nnojülüinjana ko'utküin wanawainjatü nakanajüin, wanawale nayatain.\\n3. Nayataale naa wayuukana akanajüinjana sünainje nayatain, süma wanawa'injatüin tüü nakanajaka suma nayatain,süpüla anainjatüin na'in sünain epijaa nuchounni.\\n4. Naa wayuunakana eeshi süpüla achejawaa sukua'ipa wane kottaa süpüla kajütüin atuma tüü keireekat na'insunain anatiraa nakua'ipa.\\n1. Naa wayuukana eeshi süpüla epijawaa sulu'u anakat akua'ipa süma napüshi ma'aka sa'in kapuyaa, kashe'in, erajaana ayuipa, anaa sülu'u sükua'ipakat süpushua.\\n2. Naa jemeyuunnukana otta müsüya naa jo'uyuukana a'inmajünüinjana süpüleerua kasa süpushua naa jo'uyuukana a'inmajünüinjana sülu'u sükua'ipa süpushua a'itaina jemein süma waneejetüin napüshi.\\n1. Naa wayuukana napushua eeshi süpüla ekirajuna mojutüinjatü shia napuleerua suttiana'in ekirajawaa nalatirapatüü, süpüla ko'omünüin natüjain wanawainjatü nakua'ipa sünain antaa sülu'umüin tüü ekirajaapulee mulo'usüka unipersitaa munaka aka sükua'ipa atuma.\\n2. Naa wayuukana ekirajünuinjana süpüleerua anataa nakua'ipa suma atujaa kajutaa atüma tüü suchikika sujutu wayuu süpüla anainjatüin susanalia tüü mmakat süchirua asauta tüü anamia suchekaka achiki tüü Nasiones Uniiras munaka.\\n3. Napüla naa wayuukana eeshi süpüla aneekajaa tüü ekirajawaa aapuneeka namüin nachounni.\\n1. Napushua naa wayuukana eeshi süpüla erajirain wanaa nama naa waneirua sünain antiraa süchiki kasa anasü napüla napushua.\\n2. Naa wayuukana eeshi süpüla sa'inmajünüin tüü kasa namüinka,otta müsüya tüü kasa nayuralaka nekiiru'uje suka na'in namuiwa'a.\\n1. Naa wayuukanairua jülüinjatüna'in nakua'ipa naa wayuu kapuyakiraaka nama aka anain naya sünain epijawa anajiralee nakua'ipa napushua.\\n2. Shia'ala nnojotka anain süpüla na'inraa tüü apülajunaka napüleerua laülapialu'ujesüpüla anainjatüin sukua'ipa süpushua tüü kasakat.\\n3. Akua'ipakat tüü nnojotsü peipoloinjatüin suma tüü akua'ipa sülu'uwatakat anain tüü Nasiones Uniiras münaka.","num_words":965,"character_repetition_ratio":0.112,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.173,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5745.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Jalia waya saaʼin tü wayeekat (Salmo 19:14) | Ekirajaaya\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jamüsü anaka waashajeʼerüle tü Wiwüliakat?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Mapüleesat ayaawataa saaʼu tü ashajünakat suluʼu\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Piyaawateerü aaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat\\nAashajaashi Jeʼwaa wamaa\\nMapüleeitpa ayaawataa saaʼu Nünüiki Maleiwa\\nJalia waya saaʼin tü wayeekat\\nNaaʼinmajeechi pia Jeʼwaa\\nWASHATA SUKUWAʼIPA NANOULA Tachon aishikai tapüla\\nAapiria Wayuu | Tisienpüroʼu 2015\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Alijunaiki Birmano Bislama Cakchiquel occidental Camboyano Chitonga Chol Cibemba Congo Criollo de las Seychelles Criollo mauriciano Dangme Dehu Endebele Endonga Enzema Ewé Francés Ga Garífuna Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Italiano Kaonde Kayin sgaw Kikongo Kiluba Kimbundu Kisonge Kwangalí Kwanyama Lao Lingala Lunda Luvale Maltés Mam Mambue-Lungu Mazateco de Huautla Ngäbere (o guaymí) Nyaneka Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Otetela Pidgin camerunés Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Sepedi Sesoto de Lesoto Setsuana Silozi Suajili del Congo Suati Tahitiano Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tshiluba Tsonga Twi Umbundú Vendal Wallisiano Wayuunaiki Xhosa Zulú Ñanya\\n«Kasataalejeseʼe talatüin paaʼin sümaa süpüshuaʼa tü pütchi tamüinjatkat.» (SAL. 19:14, TNM)\\nJAYEECHI: 82, 77\\n¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla watüjaain saaʼu anashiire aashajawaa sümaa wayuu maʼaka saaʼin nutuma Jesuu?\\n¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla anainjatüin süneekia watuma tü pütchi waashajaainjatkat maʼaka saaʼin nutuma Jesuu?\\n¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla anainjatüin sukuwaʼipa wanüiki maʼaka saaʼin nutuma Jesuu?\\n1, 2. ¿Jamüsü maka wanüiki maʼaka saaʼin wanee sikoʼu saashin tü Wiwüliakat?\\nJOTUSÜINKA watta saalii wunuʼulia chaa Estados Unidos, eesü maʼaka 2.000 miyoone; watta naalii na oʼuwoʼutkana soʼu tia, alatüshii suulia 1.200 na ouktakana. ¿Kasa kasitka tia? Achuwajaasü tü alamakat sutuma suuʼui tü türein alatawaikat pasanainpünaa sünain tia mojuuikat. Tia alatüsü soʼu juyakat 1871. Saashin tü Wiwüliakat, «achuwajaasü watta saalii wunuʼulia sutuma wanee sikoʼuchon neʼe» (Sant. 3:5, TNM). ¿Jamüsü saashajaaka tü Wiwüliakat süchiki tia?\\n2 «Tü wayeekat müsü aka saaʼin wanee sikoʼu» saashin tü Wiwüliakat (Sant. 3:6, TNM). «Tü wayeekat» shia tü wanüikikat saashin tü Wiwüliakat. ¿Jamüsü maka aka saaʼin sikoʼu tü wayeekat? Süka tü sikoʼukat, aʼlakajaashii waya, aatulujushii waya otta warattuuisü tü mmapaʼakat sutuma, wainma tü kasa anakalü apüla tü sikoʼukat. Akaataajaʼa neʼe wayaawajaale saaʼu wanüikiyaa, aneerü wakuwaʼipa sümaa wayuu süpüshuaʼa sutuma. Mojule sukuwaʼipa watuma tü sikoʼukat eesü süpüla jotuin wainma kasa sutuma. Akaʼaya neʼe airuʼurule wanüikiyaa, wainmeena na wayuu mojujiraajeenakana amaa waya sutuma. Saashin tü Wiwüliakat, aneerü saaʼin wayuu watuma anale wanüiki sümüin (Prov. 18:21). Waʼwaajüinjachi Jeʼwaa süka wanüiki otta watütüleʼerüinjatü naaʼin na waneeinnua, shia waaʼinrüinjatka tia (Sal. 19:14).\\n3. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla watütülüinjatüin naaʼin na wayuukana?\\n3 Atüjashii waya aashajawaa süka aletüjülüin wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa. Wayakana kanüishiikana waküjüin tü suluʼukat waaʼin. Akaʼaya na manüisaliikana, naküjüin tü suluʼukat naaʼin süka najapü. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla watütülüinjatüin naaʼin na wayuukana? (Paashajeʼera Santiago 3:9, 10.) Tü waaʼinrüinjatkat shia wayaawatüinjatüin saaʼu anashiire aashajawaa sümaa wayuu, kasainjatüin waashajaain achiki otta jamüinjatüin sukuwaʼipa wanüiki.\\n4. ¿Joujainjana waya koʼutüin?\\n4 Saashin tü Wiwüliakat, «eesü kaʼi süpüla koʼutaa» (Ecl. 3:7, TNM). Wanaa sümaa yootuin wanee wayuu, waapajüinjatü nünüiki, kojutüshi nia wamüin müle nia watuma (Job 6:24). «Tü taküjüinjatkat pümüin, nnojotsü püküjüinjatüin shia yalapünaa» wamünüle, ayatüinjatia müin sukuwaʼipa watuma (Prov. 20:19). Airuʼurule nünüiki wanee wayuu wamüin, nnojoishii waya asounnajaainjanain niʼipajee, wachecherüinjatü waaʼin (Sal. 4:4).\\n5. ¿Kasa waaʼinrajatka talatüle waaʼin sümaa tü kasa nüsülajalakat Jeʼwaa wamüin?\\n5 Eepejeʼe kaʼi eere waashajaainjanain (Ecl. 3:7). Aashajaashii waya waʼwaajapa Jeʼwaa, watütülapa naaʼin wanee wayuu otta waashajaapa süchiki tü suluʼukat waaʼin (Sal. 51:15). Waaʼinrüle tia, weeʼiyateerü nümüin Jeʼwaa sünain talatüin waya sümaa tü kasa nüsülajalakat wamüin. Nüsülajüle wamüin wanee waʼaleewain wanee kasa, kojutüinjatü shia wamüin.\\n6. ¿Jamüsü choʼujaaka wayaawatüinjatüin saaʼu anashiire aashajawaa sümaa wayuu?\\n6 ¿Jamüsü choʼujaaka wayaawatüinjatüin saaʼu anashiire aashajawaa sümaa wayuu? Müsü tü Wiwüliakat yaa: «Tü pütchi aküjünakat wanaa sümaa choʼujaain maʼin shia müsü aka saaʼin wanee mansaanairua aainjuushi süka ooro eʼitaanaka suluʼu wanee iita aainjuushi süka pülaata» (Prov. 25:11, TNM). Anacheʼechonsü saainjünüle wanee shiyaakua mansaana süka ooro, anacheʼechonleejeetpejeʼe shia shiʼitaanüle suluʼu wanee iita aainjuushi süka pülaata. Müsia neʼe sukuwaʼipa waashajaainjanapa, eesüjaʼa waneeküipale tü pütchi anasü waküjüinjatkat nümüin wanee wayuu, anaʼleejeetpejeʼe naaʼin chia wayuukai müleka wayaawatüle saaʼu joujainjanain waashajaain nümaa. Wekirajaa sünain jamüinjatüin sukuwaʼipa tia watuma.\\n7, 8. ¿Kasa naaʼinraka na wawalayuu chejeʼewaliikana Japón süpüla nashatüinjatüin nukuwaʼipa Jesuu?\\n7 Waneeküinjatü wanee kaʼi anakat süpüla waashajaain namaa na wayuukana, waaʼinrüinjatü tia süpüla naapajüinjatüin tü wanüikikat (paashajeʼera Proverbios 15:23). Soʼu kashikat maatsoʼu 2011, ouktüshii wainma wayuu sutuma wanee tsunami jee sutuma sukutkujaain tü mmakat chayaa Japón. Alatüshii suulia 15.000 na wayuu ouktakana sutuma tsunami otta kojuyasü pueulo ajaʼttaka sutuma. Eeshii wawalayuu ouktakana apüshi jee ouktakana aʼaleewain. Oʼunüshii na wawalayuukana sünain aküjaa pütchi namüin na wayuu kepiakana naʼütpünaa. Nnojotpejeʼe shiain naashajaain achiki nüsoʼireʼerüinjatüin Jeʼwaa saaʼin wayuu ouktüsü, ¿jamüsü nnojotka naashajaain süchiki tia? Shia süka budistain na wayuu kepiakana naʼütpünaa, eeshii na nnojoliikana eʼraajüin maʼin tü Wiwüliakat. Tü naaʼinrakat na wawalayuukana shia namülialüin naaʼin naya wayuukana jee naküjüin namüin jamüin sülataka kasa mojusü.\\n8 Niyaawata aaʼu Jesuu anashiire süpüla naashajaain sümaa wayuu (Juan 18:33-37; 19:8-11). Wanaa sümaa niʼiküin Jesuu na nikirajüinkana, nüneeküin wanee kaʼi naaʼinrüinjatkalü oʼu tia (Juan 16:12). Müsia neʼe sukuwaʼipa natuma na wawalayuu chejeʼewaliikana Japón, naneeküin wanee kaʼi süpüla nekirajüin na wayuukana süchiki nüsoʼireʼerüinjatüin Jeʼwaa naaʼin na wayuu anaajaainnakana, nia nashataka akuwaʼipa Jesuu. Sülatapa piama juya shiatapünaamüin süchikijee tü tsunami eejatkat, aküjüshii pütchi na wawalayuukana nüka chi karalouktachonkai: ¿Kateetche noʼu nachikuaʼa na wayuu ouktakana? Watta naalii na wayuu aapaakana tia karalouktachonkot jee anasü naaʼin sutuma tü pütchi sulujutkat. Tü shikirajakalü anain waya tia shia jülüjainjatüin waaʼin nakuwaʼipa na wayuu kepiakana eere waküjüin pütchi jee tü kasa nanoujakalü anain. Jülüjale waaʼin tia, waneekeerü wanee kaʼi anaka süpüla waashajaain namaa na wayuukana.\\n9. ¿Jamüinjatü wanüiki airuʼurule pütchi wamüin?\\n9 ¿Jamüinjatü wanüiki airuʼurule pütchi wamüin? Nnojoishii waya peʼipaainjanain nümaa chi wayuu mojukai anüiki wamüin, wasounnajaale niʼipajee eesü süpüla waküjüin wanee pütchi mojusü nümüin, moju müsia waaʼin sutuma tia. Shia anaka aluʼu wachecherüle waaʼin müleka nnojorüle mojuin maʼin tü nümakat, mojule maʼin nünüiki wanee wayuu wamüin, shia anaka aluʼu wakatarüle wanee kaʼi waashajaainjanaka oʼu nümaa, sülatapa woulia tü jashieekat (paashajeʼera Proverbios 15:28). Akaataajaʼa neʼe watütüleʼerüinjatpa naaʼin na kasakana wanain süpüla nekirajaain nünain Jeʼwaa, eesü süpüla waneeküin wanee kaʼi eere anain yootoo namaa, waneeka tü pütchi anainjatkalü atuma naaʼin otta nnojo waashichijaain namüin.\\nTÜ WAASHAJAAINJATKALÜ ACHIKI\\n10. (1) ¿Jamüsü waneeküinjatka tü wanüikinjatkat? (2) ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa wanüiki wayakana aʼyataakana nümüin Jeʼwaa?\\n10 Waneeküinjatü tü pütchi aneetkalü atuma naaʼin na wayuukana, nnojorüle waaʼinrüin shia, waküjeerü neʼe namüin wanee pütchi mojeetka atuma naaʼin (paashajeʼera Proverbios 12:18). Eeshii na airuʼutkana maʼin anüiki, tü nanüikikat müsü aka suchotookoi waaʼin wanee chajaruuta jee shiale wanee shiʼichi jatü (Sal. 64:3). Makaʼa nanüiki shia süka nashatüin nanüiki na nanajakana suluʼu telewisoot, maʼaka saaʼin tü peliikulakalüirua. Wayakana aʼyataakana nümüin Jeʼwaa, nnojoishii waya eʼrüliiyaainjanain wayumüin suluʼu wanüiki, jaʼitakajeʼe neʼe wemeeʼerajaale. Nnojotsü mojuin tü emeeʼerajawaakat, shiainjaʼa mojuin wemeeʼerainparale wanee wayuu süpüla neʼe nasirajüinjanain na waneeinnua süka wemeeʼerain, mojusü airuʼurule wanüikiyaa. Saashin tü Wiwüliakat, mojusü wojuʼitirüle pütchi yarüttüsü, tü pütchi wojuʼitirüinjatkat shia tü pütchi anasükat, tü atütülüinjatkat naaʼin na wayuukana (Éf. 4:29, 31).\\n11. ¿Kaseerü waaʼinraka anale tü kasa eekat suluʼu waaʼin?\\n11 «Tü saashajaakat wane wayuu, shia tü ajuittakat suluʼujee saaʼin», müshi Jesuu (Mat. 12:34). Müleka eere kasa anasü suluʼu waaʼin, aneerü wanüiki namüin na wayuukana jee watütüleʼereerü naaʼin.\\n12. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla anainjatüin maʼin wanüiki?\\n12 Mayaapejeʼe kekiin maʼin Salomón, nüneeküin tü pütchi nüshajüinjatkat, anasüjeseʼe maʼin nünüiki (Ecl. 12:9, 10). Tü shikirajakalü anain waya tia shia waneeküinjatüin tü pütchi waashajaainjatkat. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla anainjatüin maʼin wanüiki? Acheküsü waashajeʼerüinjatüin tü Wiwüliakat jee müsia tü rewiisütakalüirua. Nnojorüle wayaawatüin saaʼu wanee pütchi waashajeʼeraka, anasü müleka wachajaale jamaluʼuluin tia pütchikat. Tü wanee kasa akaaliinjeenakat waya shia watütüleʼerüle naaʼin na wayuu müliakana aaʼin ooʼulaka amülialaainjana waya naalin maʼaka saaʼin nutuma Jesuu (Is. 50:4). Ayaawajaainjana waya saaʼu wanüiki suulia mojujain naaʼin na wayuukana watuma (Sant. 1:19). Püsakireʼera paaʼin sünain pütchikat tüü: «¿Shiyaawateetche aaʼu wayuu tanüiki taküjüle namüin tü pütchi jülüjakat taaʼin maaʼulu yaa? ¿Aneetche naaʼin sutuma?».\\n13. ¿Jamüshii waashajaainjanaka süka pütchi shiyaawataka aaʼu wayuu?\\n13 Anasü müleka waashajaale süka pütchi shiyaawateetka aaʼu wayuu. Anasü wekirajaale sünain jamüin choʼujaaka maʼin tia. Aʼyalajinnüsü wanee trompeta süpüla noutkajaainjanain na israeliitakana, eetaasü joo tü aʼyalajinnakaʼaya süpüla nashutüinjanain na israeliitakana saaʼu naʼünüü; nnojorüle nayaawatüin saaʼu na surulaatkana shiiʼira tü trompetakat, eesü süpüla nnojoluin natüjaain saaʼu tü naaʼinrajatkat. Akaataajaʼa neʼe waashajaainjanapa, aashajaainjana waya süka pütchi shiyaawataka aaʼu wayuu. Nnojorüle müin shia watuma, nnojoleerü shiyaawatüin aaʼu wayuu wanüiki saashin tü Wiwüliakat. Waashajaainjanapa, nnojotsü airuʼuluinjatüin wanüiki otta kojutüinjatü wamüin wayuu (paashajeʼera 1 Corinto 14:8, 9).\\n14. ¿Jamüsü sukuwaʼipa nutuma Jesuu niʼikapa na nikirajüinkana?\\n14 Ayaawatüna aaʼu nünüiki Jesuu naashajaʼawaipa. Anashaatasü nikirajia Jesuu, shiyaawata aaʼu wayuu nünüiki nikirajapa otta nnojotsü airuʼuluin nünüiki, ashajünüsü süpüshi tia nünüikikat suluʼu Mateo kapiitulo 5 sünainmüin 7. Anuu sukuwaʼipa nutuma Jesuu niʼikapa na nikirajüinkana: «Jülüja jaaʼin sukuaippa tü wuchiikalüirua. Mapünajüinsat shia je manaajaalasat shia shiküin, nnojotpaja eʼrüin jamü shia, süka shikinnüin nütüma chi Jüshikai Maleiwa chakai iipünaa. Jialeeka jiakana, aaʼinmajünüshii waneepia nütüma Maleiwa, süka alanaʼaleein jia sünain kojutüin nütüma suulialeʼeya tü wuchiikalüirua». Tia nnojotsü motuin naaʼin na wayuukana (Mat. 6:26). Nütütüleʼerüin Jesuu saaʼin wayuu süpüshuaʼa sükajee tia pütchikat jee nikirajüin naya sünain kasa anaka atuma nakuwaʼipa.\\nTÜ SUKUWAʼIPAINJATKAT WANÜIKI\\n15. ¿Jamüshii kamaneeinjanaka waya?\\n15 Wekirajaaitpa anain anainjatüin sukuwaʼipa wanüiki otta jülüjainjatü waaʼin tü wanüikinjatkat süpülapünaa waashajaain. Kamaneeshi maʼin Jesuu naashajaapa sümaa wayuu, kamalainsüjeseʼe maʼin sümüin wayuu aapajaa nünüiki (Luc. 4:21, 22). Kamaneere maʼin waya waashajaapa, kamalainjeerü sümüin wayuu aapajaa wanüiki otta naaʼinreerü tü wekirajakalü anain naya (Prov. 25:15). ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla kamaneein waya? Kojutüinjatü wamüin wayuu otta jülüjainjatü waaʼin jamüin naaʼin maʼaka saaʼin nutuma Jesuu. Wanaa sümaa niʼrüin Jesuu watta saalii wayuu ekirajaweeka nüchiki Maleiwa, amülialaasü naaʼin Jesuu naalin jee nuʼttaka sünain ekirajaa naya (Mar. 6:34). Wanaa sümaa müliain nia sutuma wayuu, nnojotsü mojuin nünüiki neʼipajee (1 Ped. 2:23).\\n16, 17. (1) ¿Jamüinjatü wanüiki namüin na wapüshikana otta na waʼaleewainkana? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 18.) (2) ¿Kasa anasü eeka sutuma anain sünüiki wanee wawala?\\n16 Aishii wapüla napüshuaʼa na wapüshikana otta na waʼaleewainkana. Sutuma kottiraain naya wamaa, eeshii nnojoliire wayaawajaain saaʼu wanüiki, airuʼulu müsia wanüiki namüin, müsüjeseʼe jülüjainjatüin waaʼin nukuwaʼipa Jesuu. Kojutüshii nümüin Jesuu na naʼaleewainkana, jamüshiijaʼa naya, aʼülüjiraashinka sooʼopünaa jaralin miyoʼuinjachin naʼaka sünain aluwatawaa, nüchiaain naya sümaa nnojoluin jashichin nia namüin. Nüküjüin Jesuu namüin na nikirajüinkana sünain müinjatüin nakuwaʼipa maʼaka saaʼin nukuwaʼipa wanee jintüi suluʼu nnojoluinjatüin yaletüin naaʼin (Mar. 9:33-37). Müshiʼiya na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat, nashatüinjatü nukuwaʼipa Jesuu nachiaainjachipa wanee wawala (Gal. 6:1).\\n17 Airuʼurule nünüiki wanee wayuu wamüin, anainjatü wanüiki nümüin chia wayuukai (Prov. 15:1). Anuu sukuwaʼipa sutuma wanee wawala epijaka süchon sümüiwaʼa. Aainjawaishi kasa mojusü chi süchonkai, naainjawalin tia ojuunaa. Shiasejeʼe wanee wawala, saapa achikichi sünain mojulaain chia jimaʼaikai, süntaka shipialuʼumüin tü wawala kachonkai nia; sümaka tü wawala antüsükat: «Aluʼuwatsiaʼaya maʼin pia isaka püchiki epijaa püchon». Anuujeseʼe sünüiki tü wawalakat shiʼipajee: «Ayatüsia taya achajaain sukuwaʼipa süpüla anainjatüin nukuwaʼipa chi tachonkai watta kaʼi». Tü wawala kachonsükat, süchajaajaain suluʼu shikii tü sünüikinjatkat suulia airuʼulajüin sünüiki sümüin tü wanee wawalakat. Ayatüsia aleewajiraain tia wawalayuukat maaʼulu yaa. Chi süchonkai tü wawalakat, naapüin sünain anain sünüiki tü niikat, shiasejeʼe suluʼujee tia, ooʼulaashi nia suulia aainjaa kasa mojusü; woutiisashi nia mapa jee maaʼulu yaa, aʼyataashi nia suluʼu Weteet. ¿Kasa shikirajaka anain waya tü saainjakat tia wawalakat? Tü shikirajakalü anain waya shia kemeʼeriainjatüin wanüiki namüin na wawalayuukana, namüin na wapüshikana jee müsia sümüin wayuu nnojotka weʼraajüin. Kojutüinjana wamüin na wayuukana waashajaapa namaa (Col. 4:6).\\n18. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla washatüinjatüin nukuwaʼipa Jesuu?\\n18 Atüjashii waya aashajawaa süka aletüjülüin wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa. Sutuma wountüin waashajaain, waküjüin tü suluʼukat waaʼin. Wayaawatüinjatpejeʼe saaʼu anashiire aashajawaa sümaa wayuu, kasainjatüin waashajaain achiki otta jamüinjatüin sukuwaʼipa wanüiki. Waaʼinrüle tia, nieechi washataka akuwaʼipa Jesuu. Kamanee waya waneepia, watütüleʼera naaʼin na waneeinnua süka wanüiki otta watalateʼera naaʼin Jeʼwaa.\\nSüpüla kojutüin pümüin wayuu paashajaapa sümaa, kamaneeinjachi pia sümüin, jülüjainjatü paaʼin sukuwaʼipa otta nnojotsü airuʼuluinjatüin pünüiki sümüin\\nKOJUTA WAMÜIN JEʼWAA SÜKAJEE WANÜIKI\\nANASHIIRE AASHAJAWAA: Wayaawatüinjatü saaʼu joujainjanain waashajaain\\nTÜ WAASHAJAAINJATKALÜ ACHIKI: Anainjatü süneekia watuma tü pütchi waashajaainjatkat\\nTÜ SUKUWAʼIPAINJATKAT WANÜIKI: Kamaneeinjana waya waashajaapa sümaa wayuu\\nTisienpüroʼu 2015 | Piyaawateerü aaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat\\nAAPIRIA WAYUU Tisienpüroʼu 2015 | Piyaawateerü aaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat","num_words":3712,"character_repetition_ratio":0.067,"word_repetition_ratio":0.034,"special_characters_ratio":0.195,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9371.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Wooʼulaa niaiwa kojutüin atuma waya Maleiwa | Estudio\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Becol Birmano Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hebreo Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kazajo Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Kwangalí Kwanyama Lengua de señas argentina Lengua de señas colombiana Lengua de señas mexicana Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas ruso Letón Lingala Lituano Luo Malayo Malgache Maltés Nepalés Ngäbere (o guaymí) Noruego Oromo Pangasinán Polaco Portugués Quechua ayacuchano Quechua boliviano Rumano Ruso Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tsonga Turco Twi Ucraniano Uruund Uzbeko Vendal Vietnamita Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zandé Zulú Árabe\\n«Chi nnojoikai pülain aaʼin, nieechi kojutka atumaa.» (PROV. 29:23, NM)\\n¿Kasa kojutka akajee waya nutuma Jeʼwaa?\\n¿Kasa waaʼinrajatka süpüla ayatüin kojutüin waya nutuma Jeʼwaa?\\n¿Jamakuwaʼipat kojuteenain na waneeinnua nutuma Maleiwa neʼrüle wachecherüin waaʼin?\\n1, 2. (1) ¿Jaralii na kojutkana nutuma Jeʼwaa? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain?\\n«ANASÜ maʼin tü kasakalüirua», «kojutshi chira wayuukai», «aʼwaajünüshi chira wayuukai». ¿Kasa jülüjamaataka paaʼin paapapa tia pütchikalüirua? Eesü shiale jülüjüin paaʼin anain maʼin sukumajia tü kasakalüirua nutuma Maleiwa (Sal. 19:1). Otta eesü jülüjüle paaʼin kojutüin atumaa wanee wayuu süka washirüin nia. Otta eesü jülüjüle paaʼin nuʼwaajünüin wanee wayuu sutuma kekiin maʼin nia sümaa kuʼyamalin nia.\\n2 Eeshii kojutüle atumaa na wayuukana jee naʼwaajünüle süka washirüin naya, süka naʼyataain sünain wanee kasa otta süka neʼraajünüin maʼin. Nnojotsü naainjüin Jeʼwaa tia. Süküjüin tü Wiwüliakat jaraliin na wayuu kojutkana jee nuʼwaajakana Jeʼwaa. Müsü Proverbios 22:4, NM: «Nnojorüle yaletüin naaʼin wanee wayuu sümaa mmoluwaain nia neema Jeʼwaa, washireechi, kojuteechi atumawaa otta eejeechi waneepia.» Müsü tü nüshajakat Santiago: «Shiimüin sünain kojuteenain jia nütüma Maleiwa müleka jüüjüüle jia nümüin» (Sant. 4:10). Makalaka wekirajaainjanain sünain pütchikalüirua tüü: ¿Jamakuwaʼipalii kojutüin waya nutuma Jeʼwaa? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla ayatüin kojutüin waya nutuma Jeʼwaa? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kojutüin na waneeinnua nutuma Jeʼwaa?\\n3-5. ¿Kasa kojutka akajee waya nutuma Jeʼwaa?\\n3 Nütüjaa aaʼu chi eeʼiraikai kojuteechin nia nutuma Jeʼwaa (paashajeʼera Salmo 73:23, 24). Wainma tü kasa naainjakat Jeʼwaa süpüla kojutüin nutuma na wayuu oonookana nümaa. Maʼaka saaʼin nükaaliinjüin waya süpüla watüjaain saaʼu tü nüchekakat (1 Cor. 2:7). Otta eeshii süpüla naʼaleewain waya müleka woonoole nümaa. Niiʼiyatüin mayaa kojutüin waya nutuma (Sant. 4:8).\\n4 Niʼitaain Jeʼwaa najapuluʼu na anoujüshiikana tü aküjaakat pütchi (2 Cor. 4:1, 7). Waküjüle pütchi shiiʼiree kojuteein watuma Jeʼwaa sümaa wakaaliinjeein na wayuukana, kojutshii waya nutuma. «Kojuteena tatuma na kojutkana atuma taya», müshi Jeʼwaa (1 Sam. 2:30, NM). Makalaka eein süpüla anain maʼin wakuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa otta noʼuluʼu na wawalayuukana (Prov. 11:16; 22:1).\\n5 Wanoujüle nünain Jeʼwaa otta woonoole sümaa tü nümakat, aneerü maʼin wakuwaʼipa mapeena. «Kojuteechi pia nutuma Jeʼwaa süpüla paapaain tü puumainkat. Piʼrajeerü nakua na mojulaashiikana sünain oukta», müsü tü Wiwüliakat (Sal. 37:34, NM). Kojutshii waya nutuma Jeʼwaa sükajee waʼatapajüin kateerüin woʼu waneepia nutuma (Sal. 37:29).\\n«NNOJOISHI TAYA ACHAJAASHIN SUʼWAAJAA WAYUU»\\n6, 7. ¿Jamüsü eeka wayuu manoujüinka nünain Jesuu?\\n6 Watüjaaitpa aaʼu keeʼireein naaʼin Jeʼwaa kojutüin waya nutuma. ¿Kasakaʼa waaʼinrüinjatüin süpüla ayatüin kojutüin waya nutuma Jeʼwaa? Nnojoluinjatü waaʼinmaain tü namakat wachiki na manoujüinsaliikana. Alatsü tia namüin na laülaayuu judíokana. Müshi chi aluwataaushikai Juan nachiki: «Eesü wainma naʼakajee na laülaayuu judíokana anoujain nünain. Shiasa süka mmolüin naya neema na fariseokana suulia ajuittinnaa suluʼujee tü ekirajüleekat, nounjulajakalaka nachiki sünain nanoujain nünain Jesús, süka shiain keeʼireein maʼi naaʼin aʼwaajünaa [kojutüin] sütüma wayuu» (Juan 12:42, 43). Anasüjeʼe maʼin nakuwaʼipa nnojorüleje naaʼinmaain tü namakat na fariseokana.\\n7 Nüküjüin Jesuu jamüin nnojoliika nanoujüin na wayuukana nünain (paashajeʼera Juan 5:39-44). Natüjaatüjülia aaʼu na judíokana nüntüinjachin chi Mesiiakai otta nüküjatüjülia Daniel joujainjachin nüntüin. Shiajaʼa mata namajiraaka na judíokana sutuma neʼrüin Juan chi Awoutisaajüikai sünain aküjaa pütchi: «Niataakaja Cristo, chi waʼatapakai süka süpüshua waaʼin» (Luc. 3:15). Süchikijee tia, oʼttüshi Jesuu sünain aküjaa pütchi jee ekirajaa wayuu, chi Mesías aʼatapajünakai paala. Nayoukta achikit tia na karalouktamaajanakana. Lotusü maʼin nünüiki Jesuu süchiki jamüin sülataka tia namüin: «Nnojoishii jia anoujeein tanain, süka shiain keeʼireein neʼe jaaʼin juʼwaajuneein sütüma wayuu».\\n8, 9. Püküja jamüin eeka süpüla nnojoluin weʼrüin achiki kojutüin waya nutuma Jeʼwaa.\\n8 Eesü süpüla nnojoluin weʼrüin achiki kojutüin waya nutuma Jeʼwaa süka shiain waaʼinmaain kojutüin waya natuma na wayuukana. Jülüjataa paaʼin wanee kasa: chayaa iipünaa wainma tü kasa chuwatuuitkat. Piirakaale saʼwai chaa iipünaamüin, piʼrüin wainmashaatain tü shüliwaikat. Ponusü maʼin waaʼin «tü kasa anakat maʼi weʼrüin chaa iipünaa» (1 Cor. 15:40, 41). Aluʼusaʼa pueulopaʼale pia, nnojoleerü piʼrüin warattuulin tü mmakat. ¿Jamüsü? Shia süka eein luusa pueulopaʼa. Shia weʼramaataka amachera tü luusa eekat pueulopaʼa süka shiain pejein wanain, nnojotsü shiain süka katsüin maʼin shia suulia tü shüliwaikat. Süpüla weʼrüinjatüin warattuulin tü mmapaʼakat sutuma tü shüliwaikat, acheküsü wayokojooin tü luusakalüirua.\\n9 Süka shiain waaʼinmaain kojutüin waya natuma na wayuukana, eesü süpüla nnojoluin weʼrüin achiki kojutüin waya nutuma Jeʼwaa. Wainma na wayuu nnojoliikana anoujeein süka shiain naaʼinmaain tü namakat na naʼaleewainkana otta napüshi. ¿Eesüche süpüla keeʼireein naaʼin wanee anoujüshi kojuteein maʼin nia natuma na wayuukana? Jülüjataa paaʼin wanee wawala jimaʼai: aküjüinjachi nia pütchi eere niʼraajünüin, akatsaʼa nnojolin nütüjaanüin aaʼu sünain nüküjülin pütchi. ¿Japüijeechi nia niʼnnüle sünain aküjaa pütchi? Jülüjataa paaʼin meeʼeraparale wanee wawala sutuma kooʼomüinweein niʼyataain nümüin Maleiwa. ¿Kaseerü naainjaka? ¿Ooʼulaweechi suulia aʼyatawaa süchiirua tü keeʼireekat naaʼin? ¿Jama kaainjarale wanee wawala? ¿Shialeejeeria kojutka nümüin anain nukuwaʼipa noʼuluʼu na wawalayuukana otta na nüpüshikana? Shiale kojutüin maʼin nümüin anajiraain nia nümaa Jeʼwaa, aashajaajeechi namaa «na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat süpüla» nuchuntüin kaaliinwaa namüin (paashajeʼera Santiago 5:14-16).\\n10. (1) ¿Kaseerü alataka wamüin shiale waaʼinmaain wakuwaʼipa noʼupala na waneeinnua? (2) ¿Kaseerü alataka wamüin nnojorüle pülain waaʼin?\\n10 Eeshii waʼyataale süchiirua wanoukteʼerüin wakuwaʼipa, shiasaʼa nüntaka wanee wawala sünain nüchiaain waya. Waapajeerü amaa tü nümakat müleka nnojorüle pülain waaʼin. Nnojo waashichijaain waaʼujiraa shiiʼiree anain wakuwaʼipa noʼupala na waneeinnua. Waʼyataajiraainjanale nümaa wanee wawala, eesü süpüla keeʼireein waaʼin waʼwaajünüin süka kuʼyamaliin waya wanee kasa otta waʼyataain maʼin sünain. Sülatüle wamüin tia, soto waaʼin pütchikat tüü: «Chi nnojoikai pülain aaʼin, nieechi kojutka atumaa» (Prov. 29:23, NM).\\n11. ¿Kasa antüinjatka suluʼumüin waaʼin waʼwaajünüle sutuma waainjüin wanee kasa? ¿Jamüsü jülüjüinjatka waaʼin tia?\\n11 Na keeʼireekana aaʼin laülaashiin suluʼu tü outkajaaleekat jee na laülaashiikana, nnojotsü nachajaainjatüin sukuwaʼipa kojutüin naya sutuma wayuu jee naʼwaajünüin (1 Tes. 2:6; 1 Tim. 3:1). ¿Kasakaʼa naainjüinjatüin wanee wawala anale maʼin pütchi nümüin saaʼu tü niʼyataainkat? Nnojoleerü naainjüin tü naainjakat chi aluwataaikai Saúl (1 Sam. 15:12). Shiainjatü jülüjaka naaʼin isainje nüchiki tü naainjakat müleka nnojoire nükaaliinjünüin nutuma Jeʼwaa. Otta jülüjüinjatü naaʼin nüinkeerüin waneeirua kasa sutuma nükaaliinjünüin nutuma Maleiwa (1 Ped. 4:11). Watüjaale saaʼu kasain antüin suluʼumüin waaʼin sutuma waʼwaajünüin saaʼu tü kasa waainjakat, watüjaajeerü aaʼu shiale waaʼinmaain kojutüin waya nutuma Jeʼwaa jee nayale na wayuukana (Prov. 27:21).\\nSHIA JAAʼINREEKA TÜ NÜCHEKAKAT CHI YOLUJAAKAI\\n12. ¿Jamüshii eeka na judío nnojoliikana kapülain aaʼin tü nümakat Jesuu?\\n12 Nnojoleena kojutüin waya nutuma Maleiwa müleka jülüjüle waaʼin kasa mojusü otta nnojoleerü kapülain waaʼin tü shiimainkat (paashajeʼera Juan 8:43-47). Naashin Jesuu, eeshii na judío nnojoliikana kapülain aaʼin tü nümakat namüin süka shiain naainjüin tü keeʼireekat naaʼin chi Yolujaakai. «Shia jaaʼinreeka maʼi tü kasa mojusü nüchekakat jüpüleerua chi sülaülakai yolujaa», müshi Jesuu namüin.\\n13, 14. (1) Sutuma shikirajaanüin achiirua tü wekiisholoinkat, ¿kasa atüjaanaka aaʼu? (2) ¿Kasa waneekeetka atuma jaraliin waapajüin anüiki?\\n13 Shia waapajawaika tü kasa kamalainkat wamüin (2 Ped. 3:5). Nukumajüin waya Jeʼwaa süpüla waainjüinjatüin tia. ¿Kasa paapajaka episana maaʼulu? Eesü nnojorüle jülüjüin paaʼin paala kasain paapajüin episana. Shia jülüjaka neʼe paaʼin tü kasa paainjakat mayaapejeʼe paapajüin shipisana waneeirua kasa sümaʼinruʼu paainjüin shia. Sutuma shikirajaanüin achiirua tü wekiisholoinkat, atüjaana aaʼu nnojoluin süpüla wayaawatüin saaʼu tü münakat wamüin susouktayaa sümüle wamüin kojuyasü wayuu. Shieerü waneekaka tü waapajeekalü anüiki. Nnojoishii naapajüin anüiki Jesuu na judíokana süka shiain naainjeein tü nüchekakat chi Yolujaakai napüleerua.\\n14 Suluʼu tü karalouktakat Proverbios, aküjünüsü wamüin süchiki piamasü kasa: tü kekiiwaakat otta tü malaakat (Prov. 9:1-5, 13-17). Aküjünüsü wamüin müin shia aka saaʼin wayuu süka müin susouktakai wamüin piamaleʼeya. ¿Jaraleerü waapajaka anüiki? Nnaajaʼa watuma jaralin woonoweein amaa. Oonooshii sümaa nünüiki Jesuu na naʼanneetsekana naashin (Juan 10:16). Kachiiruasü naaʼin tü shiimüinkat otta nnojoleena oʼunüin sümaa wayuu eekai naatajatüin süka nnojoluin neʼraajüin sünüiki (Juan 10:5; 18:37). Nnojotsü pülain naaʼin na wayuu makana akuwaʼipa makalaka kojuteenain naya nutuma Maleiwa (Prov. 3:13, 16; 8:1, 18).\\n«KOJUTEENA [...] JIA ATUMAWAA SÜNAINJEE»\\n15. ‹Kojuteena jia atumawaa sünainjee tü tamülialakat›, ¿jamüshi nümaka Pablo?\\n15 Nnojoliire wooʼulaain suulia anoujaa, wakaaliinjeena na wayuukana süpüla kojutüin naya nutuma Jeʼwaa. Müshi Pablo: «Nnojo juuʼulaain suulia anoujaa saaʼu jiʼrüin müliain taya jünainjee, süka kojuteenain jia atumawaa sünainjee tü tamülialakat» (Éf. 3:13, NM). ¿Kasa nüküjeeka achiki? ‹Kojuteena jia atumawaa sünainjee tü tamülialakat›, ¿jamüshi nümaka Pablo? Shia süpüla natüjaain saaʼu na anoujüshiikana kojutüin maʼin nümüin Pablo tü aʼyatawaakat nümüin Maleiwa. Nuuʼulaalejee suulia tü anoujaakat, niiʼiyatüinjee sükajee tia mojutüin nümüin tü naʼatapajakat, tü aleewaakat nümaa Maleiwa otta tü aʼyatawaakat nümüin Maleiwa. Süka nnojolin nuuʼulaain suulia anoujaa, atüjaana aaʼu anain maʼin tü anoujaakat otta niiʼiyatüin talatüin naaʼin wanee wayuu jaʼitairü nüpütüin waneeirua kasa süpüleerua oʼunaa nüchiirua Kürisüto.\\n16. ¿Kasa alataka nümüin Pablo chaa Listra?\\n16 Atütülaasü naaʼin na anoujüshiikana sutuma nüchecherüin naaʼin Pablo suʼunnaa tü müliaa niʼrakat. «Nantapaatakalaka wane judíoinnua chejeechikü Antioquíajee, tü chakat Pisidia, otta Iconiojee, na anaa aʼwanajeʼerüin naaʼin na wayuukana nooʼomüin Pablo nümaa Bernabé. Naʼinaʼatkalaka Pablo süka ipa, je süka ouktayaain nia natüma naashin, najaraittakalaka nia nojutüin anouipaʼamüin suulia tü pueulokat. Shiasaʼa mapa, nantapa na anoujashiikana, pasanainjaakalaka nia nachikü. Nütamaakalaka je nikerotkalaka nüchukuaʼa suluʼumüin tü pueulokat [Listra]. Je waneemüin kaʼi nuʼunakalaka yalejee nümaa Bernabé chai nakua Derbemüin». (Aluw. 14:19, 20.) ¡Anataʼaleesüjaʼa maʼin tü naainjakat Pablo! Ouktayaashi nia süküjainruʼu wayuu, shiasaʼa waneemüin kaʼi, nuʼunaka yalejeechiki maʼaka 100 kiloometüro. Eetaayaai eejatüin eʼejetuu eekai anain maʼin maʼaka eein shia maaʼulu.\\n17, 18. (1) ¿Jamüsü nütüjaaka saaʼu Timoteo tü müliaa niʼrakat Pablo chaa Listra? (2) ¿Jamüsü nukuwaʼipa Timoteo sutuma niʼrüin nüchecherüin naaʼin Pablo?\\n17 Eeshijaʼa süpüla yalajachin Timoteo naʼaka na anoujüshii akaaliinjakana Pablo. Makalaka nümüin Pablo nümüin: ‹Aluʼusa piakai, puushikajaain süchiirua takuaippa waneepia, pütüjaa aaʼu tü müliaa talatirakat chaʼaya suluʼu tü pueulokalüirua Antioquía [wanaa sümaa tajünajaanüin], Iconio [wanaa sümaa tajachijünüin] ooʼulaka Listra [wanaa taʼinaʼannüin]. Akaisa ajuittinnüin taya nütüma chi Senyotkai saʼakapünaa tia müliaakat süpüshua› (2 Tim. 3:10, 11; Aluw. 13:50; 14:5, 19).\\n18 Oushikajaashi Timoteo waneepia süchiirua nukuwaʼipa Pablo otta nütüjaa aaʼu süpüshuaʼa tü kasa alatakat nümüin. Atüjüshi Timoteo nünainjee Pablo. Nüleʼejapa Pablo Listramüin, anasü maʼin nukuwaʼipa Timoteo sünain anoujaa, makalaka «na anoujashiikana chajanakana Listra otta Iconio, anasü maʼi naashajaala nüchikü» (Aluw. 16:1, 2). Mapa, aluwataanüshi Timoteo nutuma Pablo sünain alapalawaa naaʼu na anoujüshiikana (Filip. 2:19, 20; 1 Tim. 1:3).\\n19. ¿Jameerü nakuwaʼipa na waneeinnua wachecherüle waaʼin suʼunnaa müliaa?\\n19 Ayatüle waya sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa mayaapejeʼe weʼrüin müliaa, aneerü nakuwaʼipa na wawalayuukana sutuma. Sutuma neʼrüin na jimaʼaliikana otta na majayünnüükana anain wakuwaʼipa, eeshii süpüla alin maʼin nüpüla Maleiwa. Atüjeena naya wanainjee, neʼrüle anain wanüiki sümüin wayuu sünain aküjaa pütchi otta kasain waainjüin sülatüle kasa mojusü wamüin. Washata nukuwaʼipa Pablo: wachechera waaʼin sünain süpüshuaʼa tü müliaa weʼrakat maaʼulu süpüla ayatüin nanoujüin na waneeinnua sümaa katüin noʼu otta kojutüin naya atumaa waneepia (2 Tim. 2:10, NM).\\nNeʼrüin na jimaʼaliikana nachecherüin naaʼin na wawalayuu laülaayuukana\\n20. ¿Jamüsü wachajaainjatka sukuwaʼipa süpüla niain kojutüin atuma waya Maleiwa?\\n20 Ayata wachajaain sukuwaʼipa süpüla niain kojutüin atuma waya Maleiwa (Juan 5:44; 7:18; paashajeʼera Roma 2:6, 7, NM). Kateerü noʼu waneepia na wayuu achecherakana aaʼin sünain aainjaa kasa anasü otta kojuteena naya atumawaa. Wakaaliinjeena na waneeinnua süpüla nachecherüin naaʼin otta katüin noʼu waneepia. Waʼyataa maʼin süchiirua kojutüin waya nutuma chi Maleiwakai.","num_words":3540,"character_repetition_ratio":0.057,"word_repetition_ratio":0.021,"special_characters_ratio":0.205,"stopwords_ratio":0.004,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9898.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Eejiraashi Pedro sümaa tü jookalü apüla nia | Kanoulaa shiimainsüka\\nEejiraashi sümaa tü jookalü apüla nia\\n1-3. ¿Kasa niʼraka Pedro naainjain Jesuu? ¿Kasa eejiraaka amaa nia soʼu aikat tia?\\nCHAJAITTAA Pedro sünain oʼuniraa wanee anuwa pasanain sünain tü palaakat Galilea, piyuushisü maʼin jee koʼlotüinsü maʼin tü palaakat, katchinsü maʼin tü joutaikat nüpanapajee. Yalejewaain müsü tü anuwakat sutuma tü joutaikat. Mapüsashi Pedro jee aijashi nia sutuma nuʼunirüin tü anuwakat. Wanaa sümaa tia niʼrakalaka wanee suwarala luusa. ¿Alüʼütsüche süpüla jaʼyuuin?\\n2 Nnojoishi yalajachin Jesuu nümaa Pedro suluʼu tü anuwakat, naya yalajanaka na wane nikirajüinkana Jesuu. Soʼuleʼeya kaʼikat tia, niʼrüin Pedro pülain Jesuu nutuma Maleiwa. Wainmajaasü nutuma Jesuu maʼaka jeʼrashiichen pan otta jime süpüla shiküinjatüin wainma wayuu. Neʼitaweekalaka nia na wayuukana süpüla aluwatawaa naaʼu. Nnojotpejeʼe keeʼireein naaʼin Jesuu tia, nnojoishi sünainpünaain nia poliitika. Otta müinjatia nakuwaʼipa na nikirajüinkana. Nuʼunajaakalaka Jesuu noulia na wayuukana jee nüjütüin na nikirajüinkana waneemüin saʼata tü palaakat. Otta müshia niakai, oʼunushi saaʼumüin wanee uuchi süpüla oʼuraajaa (Mar. 6:35-45; paashajeʼera Juan 6:14-17).\\n3 Oʼunushii naya sotpaʼajee tü palaakat wanaa sümaa kaʼlein aikat jee chuwatapa maʼin kashikai. Shiasaʼa kamaʼa süchikijee tia, nnojotsü wattain tü anuwakat namaa, eeʼeraasü neʼe maʼaka jeʼra kiloometüro. Jayuuweemateeirü naaʼu sünain oʼuniraa tü anuwakat. Nnojotsü jaʼyain nanüiki sutuma katchin maʼin tü joutaikat jee koʼlotüin maʼin tü palaakat. Eejiraashii naya sünain oʼuniraa tü anuwakat. Wainmakajasaʼa kasa antaka suluʼu nikii Pedro wanaa sümaa tia.\\nMayaainjeʼe wainmain tü kasa nütüjakat Pedro nünainjee Jesuu soʼu tü piama juya alatakat, choʼujaayülia nunouteʼerüin nukuwaʼipa\\n4. ¿Jamüsü anaka ashataa nukuwaʼipa Pedro?\\n4 Wainma kasa jülüjaka naaʼin Pedro. Alatüirü piama juya süchikijee niʼraajüin Jesuu jee wainma kasa niʼraka soʼu tü piamasükat juya. Wainma kasa nütüjaka nünainjee Jesuu, eepejeʼe tü kasa choʼujaayütkat nüpüleerua soʼu tia. Keeʼireesü naaʼin Pedro niain wanee nikirajüin Jesuu anakai maʼin akuwaʼipa. Anasü maʼin ashataa nukuwaʼipa Pedro süka niain wanee wayuu eejiraakai sümaa tü akuwaʼipaa jookalü apüla nia, wainmajüsü paala naaʼin sünain anoujaa jee eimmolojoʼowaishi nia. Wekirajaainjatü anain jooluʼu süchiki tia nukuwaʼipakat Pedro.\\n«Wantüichipa anain chi Mesíaska»\\n5, 6. ¿Kasa watüjaaka aaʼu nüchiki Pedro?\\n5 Nnojotsü motuin naaʼin Pedro tü kaʼi niʼraajakalü oʼu Jesuu. Nia Andrés chi nimüliakai maka nümüin: «Wantüichipa anain chi Mesíaskai». Nnojotsü antapünaain suluʼu nikii Pedro niʼrüinjatüin wainma kasa sünainjee tia (Juan 1:41).\\n6 Chajachi Pedro kepiain chaa Capernaum, mmakat tia chasü palaamüin saaʼujee tü palaakat Galilea, wüin jemetüsü tia. Pedro nümaa Andrés, aʼyataapuʼushi sünain ejimejaa nümaa Jacobo (Santiago) otta Juan, na nüchonniikana Zebedeo. Kottiraasü tü nimeshukat Pedro nümaa otta müshia Andrés. Na ejimejüliikana, wayuu katsüinshii, tütüshii otta atüjashii süpüleerua tü naʼyataainkat. Chashii naya shiroku palaakat wainma oora sünain ojotoo tü kusukat jee nayuʼla namüsia shia sümaa tü jimekalüirua. Nantapa sotpaʼamüin palaakat wattaʼa maalü, yalashii naya sünain aneekajaa tü jimekalüirua süpüla noiküin shia. Noʼotojuin shiʼyarüla tü kusukat jee naruwentajüin shia sütsajaale.\\n7. ¿Kasa naapaka achiki Pedro? ¿Jamüsü talataka naaʼin sutuma?\\n7 Süküjain tü Wiwüliakat jamakuwaʼipalin süpüla nikirajünüinjachin Pedro nutuma Jesuu. Andrés, chi nimüliakai, nümaataraipuʼu Juan chi Awoutisaajüikai. Makalaka naapajawalin Pedro süpüshuaʼa tü nüküjakat Andrés nüchiki Juan. Soʼu wanee kaʼi, eesü wanee kasa alataka nuʼupala Andrés. Müshi Juan chi awoutisaajüikai niʼraiwaʼaya Jesuu: «Jiirakaa, ichaaichi chi wayuu aneekünakai nütüma Maleiwa süpüla nuʼutünajachin aaʼin maa akaapüʼü tü anneerü oʼutünapüʼükat aaʼin watüma wayakana judíokana shiiʼiree sülaʼajaanüin waainjala». Oʼunushi Andrés nümaa Jesuu süpüla nikirajünüinjachin nutuma. Jee nüküjaka nümüin Pedro nüntüin nünain chi Mesíaskai (Juan 1:35-41). Maʼaka 4.000 juya süpülapünaa tia, eʼrüijaashi wayumüin Adán sümaa Eva. Soʼu tia, nüküjain Jeʼwaa nuluwataainjachin wanee wayuu oʼtteʼerüinjachikai tü wayuukalüirua (Gén. 3:15). Jee wayuukai chia nia chi Mesíaskai, chi eiwaʼaikai niʼraajaa Andrés. Naapapa Pedro nüchiki, awataashi nia süpüla niʼrüinjachin.\\n8. ¿Jamaluʼulu tü anüliee niʼitaakat Jesuu nünain Pedro? ¿Jamüsü nnojotka pansaain sümaa nukuwaʼipa Pedro tia anülieekat naashin waneinnua wayuu?\\n8 Eʼraajünüshi maʼin Pedro suluʼu Simón nümünüin. Soʼu tü palajatkat sukua niʼrüin nia Jesuu, müshi nümüin: «Simón, pia nüchonkai Jonás, teʼitaainjatü jooluʼu wane anüliee pünain, Cefas müsü. (Tü anüliee «Cefas» süka pütchi Griego, «Pedro» maluʼut)» (Juan 1:42). Eesü tü kasa niʼitaakalü anainjee Jesuu tia anülieekat nünain Pedro. «Ipa», maluʼulu tia anülieekat. Niʼrüin sünain nukuwaʼipa Pedro niain wanee wayuu makai aka saaʼin wanee ipa. Süka jamüin, niain wanee wayuu ichekai anoula otta alaüleʼerakai naaʼin napüleerua na anoujashiikana. ¿Nütüjaa aaʼuche Pedro ichein maʼin nunoula? Nnojo. Jamüsüjaʼa naashajeʼerapa na wayuukana nüchiki Pedro, nnojotsü ichein nunoula saaʼin namüin. Naashin waneinnua wayuu, aashajaasü tü Wiwüliakat süchiki wainmajüin naaʼin Pedro, joʼuweein naaʼin jee matüjain süpüleerua nukuwaʼipa.\\n9. ¿Kasa niʼraka wanain Jeʼwaa nümaa Jesuu? ¿Kasa jülüjainjatka waaʼin nüchiki Jeʼwaa nümaa Jesuu?\\n9 Nütüjaa aaʼu Jesuu eein tü kasa isakat nüchiki Pedro. Shiapajaʼa jülüjain naaʼin tü kasa anasü eekat nünain maʼaka naainjain shia Jeʼwaa süka tü wayuukalüirua. Niʼrüin Jesuu eein akuwaʼipaa anasü nünain Pedro, müshijeseʼe nükaaliinjeein nia. Maaʼulu yaa, niʼrüin Jeʼwaa nümaa Jesuu tü kasa anasü eekat wanain. ¿Jama jülüjale waaʼin nnojoluin kasain anain apüla waya? Müle shia, jülüja waaʼin nayain atüjaain saaʼu wakuwaʼipa, eesüjaʼa tü kasa neʼrakat wanain. Wooʼulaa nekirajai waya jee nanouteʼerai wakuwaʼipa maʼaka naainjain shia nüka Pedro (paashajeʼera 1 Juan 3:19, 20).\\n«Nnojo mmolüin pia»\\n10. ¿Kasa naainjaka Jesuu chaa Caná nuʼupala Pedro? ¿Jalamüinshi aleʼejüin Pedro nüchikuaʼa?\\n10 Süchikijee niʼraajünüin Jesuu nutuma Pedro, oʼunushi nia nümaa sünain aküjaa pütchi. Eeshijaʼa yalajachire nia sünain anajaa sukua tü palajatkat kasa pülasü naainjaka Jesuu, wanaa sümaa wiinojaain tü wüinkat nutuma sünain tü ekawaa shikiirakat kasaalüü chaa Caná. Jee naapajüin süpüshuaʼa tü nüküjakat Jesuu süchiki tü Nuluwataayakat Maleiwa. Nüleʼejaka mapa Pedro nüchikuaʼa sünain ejimejaa. Maʼaka jeʼra kashi süchikijee tia, antiraashi Pedro nümaa Jesuu nüchikuaʼa. Nuunejaakalaka nia Jesuu süpüla niainjachin wanee nikirajüin.\\n11, 12. (1) ¿Jamüsü nukuwaʼipa Pedro sünain ejimejaa soʼu aikat tia? (2) ¿Kasa eeka süpüla nüsakirüin anain Pedro sümaʼinruʼu naapajüin nünüiki Jesuu?\\n11 Wanee ai süpülapünaa nüntiraain Pedro nümaa Jesuu, masitsai nia. Chajachi nia ejimejüin namaa waneinnua wayuu, nnojotsü kasain nasirüin. Wainmatua nojutuin tü nakusuinkat sümaa nnojoluin kasain nataʼülüin. ¿Jamüsüche aikaʼa shiiʼiree jime? Kakaliaichi Pedro sünain ejimejaa makalaka nütüjaain saaʼu süpülee tü jimekat. Süka masirüin nia, eeshijaʼa nümüle: «Kasataalejeseʼe tatüjaain saaʼu jalain wainmain tü jimekat tataʼülaiwa shia». Mojukajasaʼa maʼin naaʼin. Ejimejüshi nia süpüleerua nüpüshi, nnojoishi ejimejüin neʼe süka nnojoluin kasain naaʼinrüin. Kasataayaai eein nüpüla Pedro, aleʼejaʼatshi neʼe sotpaʼamüin palaakat, yalajachika nia ayujain shiyarüla tü kusukat. Nüntaka Jesuu wanaa sümaa tia.\\nKamalainshaatasü nümüin Pedro aapajaa nünüiki Jesuu sünain ekirajaa süchiki Nuluwataaya Maleiwa\\n12 Wainma wayuu antaka nüchiirua Jesuu shiiʼiree saapajüin nünüiki. Shiasaʼa sutuma wainmain maʼin shiairua, noʼotooka suluʼu naʼanuwain Pedro jee nuchuntaka nümüin nuʼunirüin shia samüintata. Jaʼyashiisü nünüiki Jesuu sejeechiki sutuma sülüʼüjain shia tü joutaikai. Yalajachijaʼa Pedro sümaa tü wayuukalüirua sünain aapajaa nünüiki Jesuu süchiki nuluwataaya Maleiwa. Nnojotsü akulajaain naaʼin Pedro sünain aapajaa nünüiki Jesuu, kamalainsü nümüin. ¡Oʼuneekajasaʼa naaʼin Pedro nümaa Jesuu sünain eʼikajaa süchiki Nuluwataaya Maleiwa sümüin wayuu! ¿Eesüchejeʼeya süpüla naainjain tia? ¿Kaseerü shikaka aaʼu nüpüshi? Eesüjaʼa sotule naaʼin nnojoluin kasain nüsirüin wanee ai süpülapünaa tia (Luc. 5:1-3).\\n13, 14. ¿Jarat tü kasa pülasü naainjakat Jesuu nümüin Pedro? ¿Jamaka nünüiki Pedro nümüin Jesuu?\\n13 Kettaapa nikirajüin Jesuu, nümaka nümüin Pedro: «Anashii müleka woʼunule chaʼaya eere oʼttüin tü palaakat süpüla jujutüinjatüin tü jukusüinkat chamüin süpüla olojoo jime». Mayaainjeʼe wainmajüin naaʼin Pedro, nümakalaka nümüin Jesuu: «Ekirajüikalee, olojüshii waya waneepia saʼwaipa. Masitsalii waya [...]. Otta saaʼu piaichipain müin tamüin, wajuteerü tü wakusüinka süchikua». Nnojotsü nujuteein Pedro tü kusukat, malaaka wuleitpain shia nutuma jee alatüitpain soʼoorain suʼlojunüin jime. Nujutapajaʼaya tü kusukat, jee eeshiijaʼa nuunejaale na sulujunakana tü wane anuwakat (Luc. 5:4, 5).\\n14 Naaʼütapa Pedro namaa na waneinnua tü kusukat, jawatüsü maʼin namüin. Naaʼütüinjeseʼe shia süka süpüshuaʼa natsüin. Jee wotoshootosü jime tü kusukat. Nounejaaka na sulujunakana tü wane anuwakat süpüla nakaaliinjain naya. Wainmashaata nasirü soʼu tia, epirajaasü tü piamasükat anuwa, emeroteematüsü sutuma saawain tü jimekat. Ponoshootosü naaʼin Pedro wainmajaain nüsirü nutuma Jesuu. Nütüjaapejeʼe saaʼu pülain maʼin Jesuu süka wainmain tü kasa pülasü naaʼinrakat nuʼupala. Mmotkalaka Pedro jee nuʼwachiraaka nümülatuʼu Jesuu sünain nümüin nümüin: «Senyotkalee, wayuu kaainjarai taya. Anashi püpütüle taya tamüiwa». Naashin Pedro, nnojoishi anain nia süpüla nümawaa chi Mesíaskai, wayuu pülashi maʼin chia nutuma Maleiwa (paashajeʼera Lucas 5:6-9).\\n«Senyotkalee, wayuu kaainjarai taya».\\n15. ¿Kasa naainjaka Jesuu süpüla niiʼiyatüin nümüin Pedro sünain nnojolinjachin mmoluin nia jee wainmajüin naaʼin?\\n15 Nümakalaka Jesuu nümüin Pedro: «Nnojo mmolüin pia teema saaʼu kaainjaralin pia. Maa aka olojülin pia jime, okotchajeechi joo pia wayuu tamüin süpüla saapajüinjatüin tanüiki» (Luc. 5:10, 11). Nnojotsü wainmajüinjatüin naaʼin Pedro jee nnojoluinjachi mmoluin nia. Nuunejaain nia Jesuu sünain wanee aʼyatawaa anashaatasü. Nnojotsü wainmajüinjatüin naaʼin saaʼu tü shiküinjatkat nüpüshi. Mayaainjeʼe eein tü kasa kapüleekat nümüin jee tü isakat nüchiki, nnojotsü wainmajüinjatüin naaʼin. Nunoujainjatü anain Pedro motuin naaʼin Maleiwa tü naainjalakat (Isa. 55:7). Niʼitaainjatü naaʼin sünain naapeerüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü kasa choʼujaakat nümüin jee tü choʼujaakat sümüin nunoula (Mat. 6:33).\\n16. ¿Kasa naainjaka Pedro, Santiago otta Juan nounejaanapa nutuma Jesuu? ¿Jamüsü anaka maʼin tü naainjakat?\\n16 Oʼunushi Pedro, Santiago otta Juan nümaa Jesuu. Saashin tü Wiwüliakat, «napütüin süpüshua tü nakorolokot süpüla oʼunaa nümaa Jesús» (Luc. 5:11). Anashaatasü tü naainjakat Pedro: niʼitaain naaʼin nünain Jesuu otta nünain chi Maleiwakai. Maaʼutpünaa eeshii na wawalayuu makana anoula maʼaka naaʼin Pedro. Nnojoishii mmoluin naya jee nnojotsü wainmajüin naaʼin süpüla naʼyataain nümüin Jeʼwaa. Nnojoleena nüpütüin Jeʼwaa namüiwaʼa naya wawalayuukana (Sal. 22:4, 5).\\n«¿Jamüsü nnojotkaʼa püchecherüin paaʼin sünain anoujaa?»\\n17. ¿Kasa niʼraka Pedro soʼu tü piamakat juya nümaakalü oʼu nia Jesuu?\\n17 Soto waaʼin tü waashajaakalü achiki suʼttiajee tü ekirajaayakat. Alatüsü piama juya süchikijee niʼraajünüin Jesuu nutuma Pedro. Chajachi Pedro namaa na nümaajanakana sünain oʼuniraa tü anuwakat. Jashichisü maʼin tü palaakat Galilea wanaa sümaa tia. Nnojotsü watüjaain saaʼu kasain jülüjain naaʼin Pedro, watüjaapejeʼe saaʼu wainmain tü kasa niʼrakat nümaa Jesuu. Niʼrüin anain tü nimeshukat nutuma Jesuu. Akaʼaya nia, naapajüin tü nikirajakalü anain Jesuu suluʼu Mateo kapiitulo 5 sünainmüin 7. Süka niʼrüin Pedro süpüshuaʼa tia, nütüjaa aaʼu niain Jesuu chi Mesías nüjünalakai Jeʼwaa. Nnojoliichipa mmoluin nia jee wainmajüin naaʼin. Nüneeküin nia Jesuu süpüla aluwataaushinjachin nia. Wekirajaainjatü anain jooluʼu ayatüinya mmoluin jee wainmajüin naaʼin Pedro.\\n18, 19. (1) ¿Kasa niʼiraka Pedro shiroku tü palaakat Galilea? (2) ¿Jamüsü nünüiki Jesuu shiʼipajee tü nuchuntakat Pedro?\\n18 Niʼraka Pedro shiyolojo wanee kasa waraitüsü sooʼopünaa tü palaakat, maaliajatü tia. Nütüjawee aaʼu Pedro kasain wayu tia, makalaka nuuʼulaain suulia oʼuniraa tü anuwakat sümaa nüshaʼwalaain süpüla niirakaain sümüin. ¿Kasache wayu shia? ¿Shiache neʼe niʼraka süchimira tü palaakat sutuma chuwatüin chi Kashikai? Nnojo, nia wanee wayuu waraitakai sooʼopünaa tü palaakat jee lotushi maʼin nia nanainmüin. Mmotshii maʼin na nikirajüinkana Jesuu. Müshii naya: «Epeinjaasü kasa wapüla». Nümakalaka namüin: «Nnojo mmolüin jia, jüchechera jaaʼin. Taya tayakalin». Nia Jesuu chi neʼrakai waraitüin sooʼopünaa tü palaakat (Mat. 14:25-28).\\n19 Nümakalaka Pedro: «Shiimainreje piain weʼrüin, anakaja peenaküle taya süpüla tantajachin pünainmüin sooʼopünaa tü palaakat». Tütüshi maʼin Pedro jee yalayalashi nia sutuma niʼrüin tia, nuuʼulakeein shia süpüla nüchecherüinjatüin nunoula. Nuunejakalaka nia Jesuu. Nüshakataka Pedro suluʼujee tü anuwakat jee nücholetaka shiroku tü wüinkat. ¿Kasakajasaʼa antüin suluʼu nikii Pedro wanaa sümaa niʼrüin nnojoluin nimerotuuin? Akoyotshi nia nünainmüin Jesuu. Anashiaajeʼe paala, shiasaʼa sülatalaʼa sümaka wanee kasa nümüin (paashajeʼera Mateo 14:29).\\n«Mmotkalaka Pedro sotopa naaʼin [niʼrapa] tü wawaikat».\\n20. (1) ¿Kasa mojuka akuwaʼipa nutuma Pedro? ¿Jamaka nia? (2) ¿Jamüsü nünüiki Jesuu nümüin Pedro?\\n20 Süka niʼrüin Jesuu nunoula Pedro, naapüin chi naaʼinkai Maleiwa nümüin süpüla nukoyoluinjachin sooʼopünaa tü palaakat. Nia nünanajüinjachika Jesuu, nnojotka naaʼinrüin tia. Mmotkalaka Pedro niʼrapa tü wawaikat saashin tü Wiwüliakat. Shiyoʼujaaka naaʼin sutuma jashichin tü palaakat jee miyoʼuin tü sümünakat. Amalajaapünaasü nunoula Pedro sutuma tia. «Ipa» münüshi paala nia nutuma Jesuu süka anainjatüin maʼin tü nunoulakat. Müichipajasaʼa neʼe aka saaʼin wanee ipa ojutuushi shiroku palaa süka nimerolo nimerolo nümüin. Mayaainjeʼe atüjain nia katünaa shiroku wüin, achuntüshi kaaliinwaa nümüin Jesuu: «Jalia taya Senyotkalee», müshi sünain nuʼwaatüin. Otta müshia Jesuu niyurulamaatüin nütüna sünain naapaain Pedro. Yalapa nia shaʼwatüin nümaa Jesuu, nümakalaka nümüin: «Pia matsüinkai anoula, ¿jamüsü nnojotkaʼa püchecherüin paaʼin sünain anoujaa tanain?» (Mat. 14:30, 31).\\n21. ¿Jamüsü mojuka wainmajüle waaʼin? ¿Kasa waaʼinrajatka suulia majüin wakuwaʼipa?\\n21 ¿Kasa shikirajaka anain waya tü nümakat Jesuu? Eesü süpüla sumojujaain wakuwaʼipa wainmajüle waaʼin. Eemiajaajeerü wanoula otta eeshii süpüla wooʼulaain suulia anoujaa. ¿Kasa waaʼinrajatka suulia majüin wakuwaʼipa? Nnojotsü waaʼinmaainjatüin tü kasa eekat süpüla eimmolojeʼerüin waya, tü eekat süpüla sumojujeʼerüin waaʼin jee shiale wanee kasa ooʼuleʼereeka waya suulia oʼunaa nüchiirua Jeʼwaa nümaa Jesuu. Nnojoleerü kasain wainmajüin atuma waaʼin niale waaʼinmaain chi Maleiwakai nümaa chi Nüchonkai sümaʼaleʼeya tü kasa naainjakat jee naainjeetkat mapeena.\\n22. ¿Jamüsü anaka ashataa sukuwaʼipa nunoula Pedro?\\n22 Oʼotooshi Pedro suluʼumüin tü anuwakat nümaa Jesuu. Nnojorülaʼa müsü tü wawaikat. Eimalaasü tü palaakat. Nümakalaka Pedro namaa na wane nikirajüinkana Jesuu: «Shiimüinja sünain piain chi Nüchonkai Maleiwa» (Mat. 14:33). Eeʼiyalaashi Kaʼikai jee talatüsü naaʼin Pedro. Soʼu tia, niyaawata aaʼu nnojoluinjatüin wainmajüin naaʼin jee nnojoluinjachin mmoluin nia; niʼitaainjatü naaʼin nünain Jeʼwaa nümaa Jesuu. Choʼujaapejeʼe waneirua kasa nüpüleerua süpüla müinjachin nia maʼaka saaʼin wanee ipa. Ayatüinjachi nia eejiraain sümaa tü nukuwaʼipakat. ¿Jama wayakana, meeria wakuwaʼipa? ¡Anashaatasü süpüla washatüin sukuwaʼipa nunoula Pedro!\\n¿Kasa akaaliinjaka Pedro süpüla nnojoluin wainmajüin naaʼin jee nüneeküin oʼunaa nümaa Jesuu?\\n¿Jamüsü watüjaaka saaʼu shiain niʼrüin Jesuu kasa anasü nünain Pedro?\\n¿Kasa nütüjaka Pedro sünainjee tü alatakat nümüin shiroku tü palaakat Galilea?\\n¿Kasa paaʼinrajatka süpüla püshatüin sukuwaʼipa nunoula Pedro?\\nEejiraashi Pedro sümaa tü jookalü apüla nia","num_words":3869,"character_repetition_ratio":0.053,"word_repetition_ratio":0.003,"special_characters_ratio":0.197,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10519.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Wp\/guc\/Ichitkii - Wikimedia Incubator\\n< Wp‎ | guc(Redirected from Wp\/guc\/Süchipkii)\\nWp > guc > Ichitkii\\nJalaapünasu 11°52′N 72°20′O\\n• Sumioüshe soou palaa 33 msnm\\nSulaktain 8.200 km²\\nSantaa So'ü: Inmaculada Concepción\\nSu'uyashee Wayuukana'alü: 70.850 way. (2005)\\n• Suyashe'puna Alijuna: 14,35 way.\/km²\\nSa'atkaattein Bonifacio Henrique Palmar (2020-2023)\\nKoorika postaala: 441020\\nNumeraa so'ü alüwakajatka putchi: 5\\nEe'iyalaaya walekerü: http:\/\/www.uribia-laguajira.gov.co\\nIchitkii (alijunaiki: Uribia) jia wane mma eekalü sulu'u mmakat Kolompia, antunüsü anain palaaje sünain mmakat Wajiira, sikiisü sukuwa'ipa na wayuuirua soo'opünaa Kolompia (Capital indígena de Colombia). Eesü saashin DANE 117.765 way (2020).\\nTü kamalainka namüin na antüshiika sünain Ichitkii shia eere Cabo de la Vela je siia Punta de Gallina, je müsia saa'u eein tü outkajawaa sünain tü Mi'iraaka saa'u Sukua'ipa wayuu, aainjünaka weinshi sulu'u mmakat Wajiira je müsia mi'iraaka saa'u Inmaculada Concepción de María, nanoujaka anain na wayuukanairü kepiaka sulu'u Ichitkii, müsia joo su'uyase mmakat aainjünüsü no'u chi ka'i 1 no'u kashikai matsoopüna.\\nNa kepiashiikana sulu'u naya na wayuukana, yalajanni naya napülapüna na alijunakana, sutuma tia naya aluwataashikana saa'u noumain sulu'u süpüshua'a resguardo cha palaaje sünain Wajiira jee müsia pasanain sünain.\\nTü palajatüka rainkeriia Ichitkii ekeraajünüsu sukua'ipa no'i chi ka'i 1 no'u kashikai maatso sünain juyakai 1935, nutuma chi manisaleejewai Eduardo Londoño Villegas otta müsia tü laa'ulaaka Bartola González, e'itaanüsü sünülia Uribia, süchiirua nünülia chi alijunakai Rafael Uribe Uribe.\\n1 Sünülia tü mmakalüirua sulu'u Ichitkii\\n2 Sukumajaiwa Ichitkii\\n3 Sukuwaitpaa mmakat\\n3.1 Mmakat pejeeka sünain\\n4 Na'yataaka anain na kepiaka sulu'u Ichipkii\\n5 Sukua'ipa mi'iraka saa'u mmakat\\n5.1 Eere outkajaain wayuukana\\n6 Ee'iyatia waleketpülee\\n7 Atalee Emüinre\\nSünülia tü mmakalüirua sulu'u IchitkiiEdit\\nEesü eein corregimiento amünakat sulu'u mmakat tia:\\nBahía Honda (Colombia)|Bahía Honda\\nNazareth (La Guajira)\\nSupanteerain Ichitkii eesü sünain piama linearüa sümaa ana. Tü lineeaka ipünaaka mariyasü aka jamüin jia tü süwashirüinka mmakat jee müsia tü nüwaralaa chi ka'i. Tü lineeaka molüjeeka kasutsu aka jamüin jia analu'uko saa'u mmakat jee müsia anoutaka saa'u nakua'ipa na ichipkejewalii.\\nE'itajuushi sünain apünüin kuaterü eeka alu'u ayakuwa süchukuajee tü mmakat, sünain tü palajanaka iipünaka saa'u wuinna eesü wanee jatü sushottüin na'apüla na alikunaka, tia jia sütsüin na wayuukana. Sünain tü kuaterü iipünaka wopüjee eesü wanee jasaichon sümaa piama yosu jee wanee wunu'u sukaramaasü, tia jia mmakat müleka süpüla na kamalainka amüin wajiiraka. Sünain kuaterü molüko ja'yasü wanee anuwa antaka sotpaa palaaka sünain Ichitkii, tia süpüla ee'iyataa nantaiwaa na alijunaka sünainmüin suumain Wayuu cha sümaiwa.\\nCha iipüna sünainmüin ja'yasü wanee anüiki <<kojüta, washiraa, ayatawa>>. Mmolüjee eere mariiyain, ja'yasü wanee anüiki maka <<Jasai, Siruma, Jouktai otta Palaa>>. Wanee karatsü saa'u, müinka saa'in chi ka'ika'i watta'malü otta müsia nutuma ja'in ma'in nia saa'u mmakat jee sütchin na wayuukanairü.\\nWanaa sümaa tü Revolución en Marcha jee müsia tü atkawaaka sümaa Peruu chaa saa'u mmakat eere joulüin juyaaka Leticia jünain juyakalüirua 30 saa'u siküla XX, na alüwatashika saa'u Kolompia müshi, cho'ujaasü wekerotirüin süpüshua'a mmakat sünain Kolompia. Sütüma tia chi aluwataapünaakai Alfonso López Pumarejo, sotusü naa'in niakai aka jamüin niain chi aluwataakai ma'in kasa namüin mmakat sotpaaka palaaka caribe, nüshapate'erüin süpüla nekerotamaatüin nakua'ipa na wayuukanairü otta müsia noumain wayuu sulu'u sukua'ipa Kolompia.\\nAnsülaashi nayainü sünainmüin noumain na wayuukanairü süpüla nekerotamatüin wajiiraka suma'ana Kolompia, jia maka Ichitkiin sunülia jee müsia münüin shia Capital indígena de Colombia, tü rainkeriapüka Ichitkii münaka sumaiwa ekeraajünüsü sümaa sunüliaka Uribia, cha jünain juyakai 1935, noujee chi alijunakai Rafael Uribe Uribe. Pasanain sünain Ichitkii e'itaanüsu wanee pülaasa Kolompia saa'u ka'ika'i tia, sümaa niakuwa chi alijunakai Francisco de Paula Santander. Sünainje tü pülaasaka aju'itüsu mekisai karateerü kanüliaka natuma müin yaa: Alfonso López, Bolívar, Rondón, Bogotá, La Marina, etc. Akumüjüsu shipia eere e'intaanüintü tü sukuwa'ipaka Ichitkii.\\nChi alijunakai Eduardo Londoño Villegas, alüwatanüshikai sünain Ichitkii süpüla namüintüin namüin na wayuukanairü alüsaa joo tü mmakat Wajiira sulu'usu suumain Kolompia, kapülashaatasü naa'in aka jamüin keraaipa nakuwa'ipa na wayuukanairü süpüla alüwatawaa saa'u wajiiraka. Sükumajaiwa Ichitkii, tü atkawaaka saa'u alüwatawaa naa'u na wayuukanairü keraasü, aja'lajaasü yalayaa. Chi alijunakai Londoño si'irapüshi süpüla oonoonüin sümaa nünüiki.\\nAliükasü sotpa'a palaaka, jepirapüna\\nUshuala, corregimiento de Nazareth, alta Guajira\\nSümioushe mmakat: 8200 km²\\nSümioushe alijunapiapa'aka: 6 km²\\nSümioushe wunapüna sünain: 8190 km²\\nIpünamüin saa'uje palaaka: 10 m s. n. m.\\nIchitkii jia wane mma palaaje sünain mmakat Kolompia, wajiirapüna. Tü mmakat Ichitkii iipünamüinshaanasü saa'uje Ameerika Uuchimüin, sopta'a palaaka Caribe. Sulu'u mmakat Ichipki eesü piama \"resguardo\" namaka na alijunaka, muinka saa'in tü iipünaka wajiira otta musia pasanainka wajiira, wayuule koumainka sulu'u; anashaatasu eere müin shia aka jamüin pejesü sünain palaaka otta müsia sünain purunteetka sümaa Wenesueela (eere sikiisuka mmakat Ichipkii, nnojotsü resguardo, sütüma shiain eere outkajaain tü alijunapiapa'aka, miyo'u suumain sünainjee 2.5 km chejee pulaasaka Kolompia, jashin tü karalo'utaka N°015. 28 ashajuushika no'u kashikai pepureero saa'u juyakai 1984 otta musia N°28. 19 juulio saa'u juyaa 1994).\\nTü mmakat Ichipkii shia miyo'usüka sa'akaje tü 15 mmakat eekalü sulu'u Wajiira. Sotpünaa palaaka ja'yasü eere shikerotein wuinka sünainmüin mmakat, bahía sünülia sulu'u alijunaiki, müinka saa'in Portete, Honda, Hondita, Tukakas, jee siia Cocinetas; otta müsia Castilletes, Carrizal, Coco, Cañon, Saldado, Agujas, Gallinas, Taroa, Chichibacoa, Espada, Gorda del norte, arenas, el cabo de la vela jee siia cabo falso. Otta müsia u'uchi eeshi Makuira, Jarara, Carpintero jee Cocinas, u'uchika Parashi siia la Teta.\\nMmakat pejeeka sünainEdit\\nPalaaje-wuinpeje: sümaa palaaka Caribe\\nU'uchejee: Mma Woliwarianakat Wenesueela\\nU'ucheje-wopujee: sümaa Maiko'u\\nWopuje: sümaa Aleemasain\\nNa'yataaka anain na kepiaka sulu'u IchipkiiEdit\\nTü eekalü süpüla a'yatawa sulu'u Ichipkii jia epijaa mürüt, tü aikawaaka, tü ee'iyatawaa mma, tü akumajaaka sükaa dividivi, tü alüwata wattamüin karwon, kaasü, otta müsia ichii. Puerto Bolívar eere suju'itüin tü karwonka natuma na a'yatashika sulu'u Cerrejon, apütaasu süpüla mmakat nnerü tü na'apaka nayainü saa'uje nayulüin karwon sulu'uje mmakat, müinka jaa'in tü gaseoducto alüwataka peturoleo chaamüin Wenesueela.\\nSukua'ipa mi'iraka saa'u mmakatEdit\\nEere outkajaain wayuukanaEdit\\nCentro cultural Gilserio Tomás Pana: sulu'u pülaasaka Kolompia.\\nSu'uyase tü mmakat: no'u chi ka'i 1 no'u kashikai maatso, aka jamüin ekeraajünüsu sukuwa'ipa Ichipkii saa'u juyaka 1935 nutuma chi alikunakai manisalejeewai Eduardo Londoño Villegas otta müsia laa'ulaakai Bartola González.\\nMi'iraa saa'uje sukuwa'ipa wayuu: shia wane mi'iraa aainjünaka wajiirapüna, eere outkajaain süpüshua'a sukuwa'ipa wayuu otta müsia eere antüin na wayuukanairü wattajee chejee Marakaaya, Suuria.\\nMi'iraa süpüla anouja saa'u Maria: aainjünüsu saa'ujee sükalia Inmaculada Concepción de María.\\n↑ Proyección Municipios 2005_2020.xls\\n↑ FESTIVAL DE LA CULTURA WAYUU\\nWalekerü sümüinka Ichitkii\\nRetrieved from \"https:\/\/incubator.wikimedia.org\/w\/index.php?title=Wp\/guc\/Ichitkii&oldid=5260202\"\\nLast edited on 7 November 2021, at 20:52","num_words":1823,"character_repetition_ratio":0.055,"word_repetition_ratio":0.006,"special_characters_ratio":0.197,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4177.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Chi aluwataaikai Nabucodonosor otta na pienchishii jimaʼalii oonookana waneepia nümaa Maleiwa | Tatüjaka sünainjee tü Wiwüliakat\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bajo alemán Bassa de Camerún Batako karo Batako toba Becol Birmano Bislama Boulou Búlgaro Caboverdiano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitonga de Zimbabue Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Chuabo Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Croata Dangme Danés Edo Efik Endebele Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Fon Francés Ga Garífuna Georgiano Griego Guaraní Gun Hausa Herero Hiligaynon Hindi Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ibinda Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Irlandés Isoko Italiano Kabiye Kannada Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kekchí Kikongo Kikuyu Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisonge Kwangalí Kwanyama Lengua de señas mexicana Lengua de signos española Lenguaje de señas alemán Lenguaje de señas americano Lenguaje de señas cubano Lenguaje de señas italiano Letón Lhukonzo Lingala Lituano Lomue Luganda Luo Macedonio Macua Malayo Malayálam Malgache Mam Maratí Maya Mazateco de Huautla Mixe Moré Ngäbere (o guaymí) Nias Noruego Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Okpe Osético Otetela Pangasinán Panjabí Pidgin camerunés Pidgin nigeriano Polaco Ponapés Portugués Portugués europeo Purépecha Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Quiché Rumano Ruso Rutoro Samoano Sango Sena Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Sesoto de Sudáfrica Setsuana Shona Sidama Sranangtongo Suajili Suati Sueco Sundanés Tagalo Tahitiano Tai Tamil Tandroy Telugu Tivo Tojolabal Totonaco Tseltal Tsonga Tsotsil Turco Twi Tártaro Ucraniano Uhobo Umbundú Uruund Uzbeko Valenciano Vascuence Vendal Vezo Vietnamita Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Xitshwa Yoruba Zapoteco de Lachiguiri Zulú gallego Árabe Ñemba\\nPienchishii jimaʼalii oonooka sümaa nünüiki Jeʼwaa\\nNümaashii Nabucodonosor Babiloniamüin na jimaʼalii eʼnnaajünakana maʼin chaa Judá. Niʼitaain wane niʼipajachi kanüliakai Aspenaz süpüla jülüjain naaʼin na tepichikana. Aluwataanüshi Aspenaz süpüla nüneeküin na tepichi anakana maʼin akuwaʼipa jee na kekiikana maʼin. Ekirajünüinjana naya soʼu apünüin juya süpüla naʼyataain nümüin chi aluwataakai saaʼu Babilonia. Ekirajünüshii naya sünain ashajaa, sünain aashajeʼeraa karaloʼuta otta süpüla kacheʼeinjanain naya tü anüikiikat acadio. Otta müsia neküinjatü tü eküülü aapünakat suluʼu nipia chi aluwataaikai. Daniel, Hananías, Misael otta Azarías nanülia pienchishii jimaʼalii eejanakana naʼaka na waneinnua. Akaisaʼa Aspenaz, nuʼwanajaain nanülia, niʼitaain tü anüliee eʼraajünakat chaa Babilonia: Beltsasar, Sadrac, Mesac otta Abednego. ¿Moonooinjeenache naya sümaa nünüiki Jeʼwaa sutuma tü ekirajünakalü anain naya?\\nOonoweeshii naya jimaʼaliikana sümaa nünüiki Jeʼwaa. Natüjaa aaʼu nayoutajatüin tü eküülü aapünakat namüin süka nüpülajüin shia Jeʼwaa noulia na israeliitakana. «Nnojo püpüleeruain waaʼin süpüla weküin tü eküütkat», namaka nümüin Aspenaz. Nusoutaka Aspenaz namüin: «Nnojoliire jiküin, ayuuijeena jia. Niʼrüle jia chi aluwataaikai, nuʼuteechi aaʼin taya».\\n«Shia anaka aluʼu paapüle wamüin süchon aʼttiee süpüla weküin jee wüin neʼe wasüin soʼu poloo kaʼi. Kettaapa tia, pünaʼlaajeena amüin waya müleka wanaawale watsüin namaa na waneinnua ekaka tü eküülü naapakat chi aluwataaikai», nümakalaka Daniel nümüin Aspenaz. Anashiisü noʼuluʼu Aspenaz tia namakat.\\nSülatapa poloo kaʼi, nnojoishi ayuulin Daniel otta na apünüinshiikana naʼaleewainyuu, anashii noulia na waneinnua. Talatüshi maʼin Jeʼwaa namaa süka noonooin sümaa nünüiki. Naapüin Jeʼwaa nümüin Daniel kekiiwaa süpüla niyaawatüinjatüin saaʼu jamaluʼuluin wanee lapü.\\nSülatapa apünüin juya süchikijee nekirajünüin, niʼikajaain Aspenaz naya eemüin Nabucodonosor. Naashajaapa Nabucodonosor nümaa Daniel, Hananías, Misael otta Azarías, niyaawata aaʼuchii kekiin maʼin naya noulia na wane jimaʼaliikana. Nüneekaka naya süpüla naʼyataainjanain niʼipajee. Kojuyatua nüsakir��in Nabucodonosor naya sünain tü anakat süpüla aainjünaa sünain wanee kasa. Kekiishii maʼin naya nutuma Jeʼwaa noulialeʼeya na outshiikana otta na atüjashii nümaajanakana chi aluwataaikai.\\nSotusü naaʼin waneepia Daniel, Hananías, Misael otta Azarías suluʼujeejanain naya nupueulose Jeʼwaa mayaainjeʼe suluʼujanain naya wanee mma wattasü. ¿Kaseerü paaʼinraka wattale puulia püshi jee püi? ¿Ayateeiche pia oonooin waneepia nümaa Jeʼwaa?\\nAnakaja nnojorüle kasajatüin pümüin eekai pülain naaʼin puulia saalii jintülin pia noulia. Keisala pia sümüin pukuwaʼipa suʼupala wayuu: maa aka tü paashajaakat achiki, tü kachiiruakat paaʼin, tü saaliikat wayuu püpüla, tü punoulakat, jee maa aka tü paaʼinkat sünain wulein (1 Timoteo 4:12).\\nAsakiraa: ¿Jamüshi noonooka waneepia nümaa Jeʼwaa Daniel otta na apünüinshiikana naʼaleewainyuu? ¿Kasa nükaaliinjaka aka naya Jeʼwaa?\\nNnojoishii nasapainkain sünain aʼwaajaa wanee ayaakuaa\\nNayouktüin Sadrac, Mesac otta Abednego naʼwaajüin tü ayaakuaa akumajuushikat süka ooro nutuma chi aluwataaikai Nabucodonosor.\\nOjutünüshi Daniel saʼaka wasashi\\nPuʼuraaja waneepia nümüin Jeʼwaa maʼaka naaʼinrüin shia Daniel","num_words":1628,"character_repetition_ratio":0.051,"word_repetition_ratio":0.012,"special_characters_ratio":0.161,"stopwords_ratio":0.024,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8717.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"PAASHAJEʼERA SULUʼU Abjasio Afrikáans Albanés Alijunaiki Amárico Armenio Aucano Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bassa de Camerún Bassa de Liberia Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Becol Boulou Camboyano Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Cingalés Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Danés Duala Efik Embunda Endebele Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Francés Futunés oriental Ga Garífuna Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hausa Hebreo Hiligaynon Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ilocano Indonesio Inkülee Isoko Italiano Japonés Kiniaruanda Kirguís Kisi Krío Kwanyama Lao Lengua de señas argentina Lengua de señas chilena Lengua de señas costarricense Lengua de señas ecuatoriana Lengua de señas mexicana Lengua de signos española Lenguaje de señas alemán Lenguaje de señas austríaco Lenguaje de señas checo Lenguaje de señas chino Lenguaje de señas cubano Lenguaje de señas filipino Lenguaje de señas finlandés Lenguaje de señas ghanés Lenguaje de señas griego Lenguaje de señas guatemalteco Lenguaje de señas holandés Lenguaje de señas húngaro Lenguaje de señas indonesio Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas mozambiqueño Lenguaje de señas neozelandés Lenguaje de señas panameño Lenguaje de señas paraguayo Lenguaje de señas peruano Lenguaje de señas portugués Lenguaje de señas rumano Lenguaje de señas ruso Lenguaje de señas tai Letón Lhukonzo Lituano Luganda Luo Malgache Mapudungún Medumba Mizo Navajo Nengone Nias Niueano Noruego Náhuatl de Guerrero Oromo Panjabí Polaco Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Rarotongués Romaní del norte de Grecia Romaní del sur de Grecia Rumano Runyankore Ruso Rutoro Sarnami Serbio Setsuana Shona Shuar Sidama Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tojolabal Tongano Totonaco Tsonga Tsotsil Turcomano Tuvaluano Twi Ucraniano Uhobo Urdu Uzbeko Uzbeko (alfabeto latino) Vendal Wallisiano Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zandé Zapoteco de Lachiguiri Zulú Árabe\\nAleeweere pia nümaa Maleiwa punouja suluʼu tü iküleesia nüchekakat. Naashin Jesús na shiimainshiikana ‹aʼwaajülii Maleiwa› naʼwaajüinjachi süka tü «shiimüinkat» (Juan 4:23, 24). Waneesia neʼe sukuwaʼipa tü aʼwaajaakat Maleiwa (Éfeso 4:4-6). Tü iküleesia shiimainkat sünainmüinsü tü kataakat oʼuu waneepia otta tü iküleesia alawaakat sünainmüinsü tü ouktaakat (Mateo 7:13, 14).\\nEesü süpüla pütüjaain saaʼu jaralüin tü iküleesia shiimainkat kanainre paaʼin na anoujakana suluʼu. Süka anain maʼin Jeowa, na aʼwaajülii shiimainshiikana wayuuinjana anashii. Maʼaka saaʼin wanee anasü suʼulia raranja kachonsü raranja anasü, tü iküleesia shiimainkat eesü wayuu anasü sutuma (Mateo 7:15-20).\\nKojutusü maʼin tü Wiwüliakat namüin na naʼaleewainkana Jeowa. Natüjaa aaʼu nümaʼanajeejatüin Maleiwa tü Wiwüliakat. Sutuma tia, naainjüin tü süküjakat, nooʼulaain sünaateʼerüin tü kasa mojusü alatakat namüin otta sükaaliinjüin naya sünain eʼraajaa Maleiwa (2 Timoteo 3:16). Otta müsia, naainjüin tü naküjakat achiki.\\nAijiraashii na naʼaleewainkana Jeowa. Niiʼiyatüin Jesús alin nüpüla tü wayuukalüirua wanaa sümaa nikirajüin naya nüchiki Maleiwa otta anain nutuma tü ayuuisükalüirua. Na suluʼukana tü iküleesia shiimainkat aishii napüla na wanee wayuukana, kojutushii namüin na nnojoliikana amaʼana wainma kasa otta na naatakana eʼiruku maʼakaapuʼu naainjüin shia Jesús. Naashin Jesús na wayuukana nayaawateena na nikirajüinkana sükajee aijiraain maʼin naya (Juan 13:35).\\nNa naʼaleewainkana Maleiwa kojutusü tü Nünüliakat natuma, Jeowa. Maʼaka eere wanee wayuu eeka nnojoluin nuchunteein pünülia ¿eeshi süpüla paʼaleewain maʼin nia? Nnojo. Müleka kaʼaleewainre waya, weenajüin nia süka nünülia otta anasü wanüiki nüchiki. Makalaka, na aleeweekana nümaa Maleiwa nachuntajatü Nünülia otta aashajaainjana nüchiki namüin na waneeinnua. Keeʼireesü naaʼin Jeowa müinjatüin shia watuma (Mateo 6:9; Roma 10:13, 14; NM).\\nNa naʼaleewainkana Maleiwa ekirajüshii wayuu süchiki tü Nuluwataayakat maʼaka naaʼin Jesús. Tü Nuluwataayakat Maleiwa shia tü aluwataaya sirumatuʼujeʼewatkat paraiisüinjatka atuma tü Mmakat. Na naʼaleewainkana Maleiwa naküjüin sümüin tü wayuukalüirua tü pütchi anasükat süchiki tü Nuluwataayakat Maleiwa (Mateo 24:14).\\nNa aküjüliikana pütchi nüchiki Jeowa nachajaain sukuwaʼipa aleewaa nümaa Maleiwa. Kojutusü namüin tü Wiwüliakat ooʼulaka aijiraashii naya. Otta taasia nachuntuin ooʼulaka kojutusü namüin nünülia Maleiwa jee nekirajüin tü wayuukalüirua süchiki tü Nuluwataayakat. Na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeowa suluʼushii maaʼulu tü iküleesia shiimainkat yaaya saaʼu tü Mmakat.\\n¿Jeʼrashii aküjülii pütchi nüchiki Jeʼwaa piʼraajaka? ¿Kasa paapaka maʼin aküjünüin nachiki na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa?","num_words":1375,"character_repetition_ratio":0.109,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.17,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9282.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Niyaawata aaʼu Pedro tü sünainpünaakat motoo aaʼin saainjala wayuu | Tü anoulaa shiimainkat\\nNiyaawata aaʼu tü sünainpünaakat motoo aaʼin saainjala wayuu\\n1. ¿Kasa mojuka maʼin atuma naaʼin Pedro?\\nNNOJOTKAJASAʼA motuin naaʼin Pedro wanaa sümaa niirakaain maʼin Jesuu nümüin. ¿Niʼrüinche Pedro mojuin naaʼin Jesuu jee jashichin nia? Nnojotsü watüjaain aaʼu tia. Saashin tü Wiwüliakat, ojununtaashi Jesuu sünain niirakaain maʼin nümüin Pedro (Luc. 22:61). Sükajee niirakaanüin amüin nutuma Jesuu, niyaawata aaʼu mojuin maʼin tü naainjakat. Ekeraajüsü tü nümakat paala Jesuu jee tü nnojoluinjatkat alatüin naashin Pedro. Mojusü maʼin naaʼin Pedro soʼu tia, malaaka joo naattajaain naaʼu Jesuu.\\n2. ¿Kasa nütüjaka Pedro nünainjee Jesuu? ¿Kasa shikirajaka anain waya tü alatakat nümüin Pedro?\\n2 ¿Mepisatche tü naainjakat Pedro? Nnojo, akaaliinjünüshi nia süpüla nunouteʼerüin nukuwaʼipa. Naaʼinrüinjaʼa tia süka anain maʼin nunoula. Jee nütüjaa aaʼu nünainjee Jesuu kasain sünainpünaain motoo aaʼin saainjala wayuu. Müshiʼiya wayakana, watüjaainjatü aaʼu tia. Sükaaliinjeena waya tü kasa alatakat nümüin Pedro süpüla wayaawatüin saaʼu kasain sünainpünaain motoo aaʼin saainjala wayuu.\\nNnojotyülia niyaawatüin maʼin aaʼu tü sünainpünaakat motoo aaʼin saainjala wayuu\\n3, 4. (1) ¿Kasa nüsakitka anain Pedro? ¿Jamüsü makaʼa nünüiki? (2) ¿Jamüsü wanaawaka naaʼin Pedro namaa na wane wayuukana naashin Jesuu?\\n3 Chajachi Pedro Capernaum maʼaka aipirua kashi süpülapünaa tia, nüsakinnaka Jesuu nutuma Pedro: «Senyotkalee, ¿jeʼratuainjatü motoka amaa taaʼin tü kasa mojusü naaʼinrakat wanee tawala? ¿Akaratshitua?». Kamaneeshi maʼin Pedro naaʼinruʼu süka müin nünüiki. Na nekiipüʼükana na judíokana, apünüintuainjatü neʼe motuin naaʼin saainjala wanee wayuu. Nüküjaka Jesuu nümüin Pedro wanee pütchi ponokot naaʼin: «Tamüshi paala pia: Nnojotsü akaratshituainjatüin neʼe. Motuinjatü paaʼin akaratshitua shikii akaratshimüin» (Mat. 18:21, 22, TNM).\\n4 ¿Shiache nüküjeeka Jesuu yaawainjatüin watuma naainjala wanee wayuu? Nnojottaa, nnojotsü shiain tia. «Akaratshitua», müshi paala Pedro. «Akaratshitua shikii akaratshimüin», nümaka Jesuu nümüin. Müshi nia nümüin süka motowalinjatüin naaʼin waneepia naainjala wanee wayuu müleka shiimainre alin nia nüpüla (1 Cor. 13:4, 5). Shia nüküjeeka nümüin Pedro wanaawain naaʼin namaa na wane wayuukana, yaawasü natuma saainjala wayuu. Müsü aka saaʼin wanee nojuyaala natuma. Na wayuu ashatakana nukuwaʼipa Maleiwa, nnojotsü müinjatüin nakuwaʼipa. Motowalinjatü naaʼin waneepia naainjala wanee wayuu kaainjalakai noulia (paashajeʼera 1 Juan 1:7-9).\\n5. ¿Jamüsü süpüla watüjaain saaʼu kasain sünainpünaain motoo aaʼin saainjala wayuu?\\n5 Nnojotsü jamüin nünüiki Pedro nümüin Jesuu. ¿Ojutuusüche suluʼumüin naaʼin tü nümakat Jesuu? Eesüjaʼa watüjaale saaʼu kasain sünainpünaain motoo aaʼin saainjala wayuu müleka wayale choʼujaain amüin motuukain aaʼin waainjala. Shia alataka tia nümüin Pedro maʼaka jeʼra oora süpülapünaa outuin Jesuu. Suʼunnaa tia, choʼujaasü maʼin nümüin Pedro motuin naaʼin Jesuu tü naainjalakat.\\nKojuyatua motuukain aaʼin naainjala\\n6. ¿Kasa naainjaka Pedro wanaa sümaa nuʼlojooinjatüin Jesuu nooʼui na aluwataaushiikana? ¿Kasakaʼa naainjain Jesuu?\\n6 Süchikijee aikat tia, müichia nnojoluin eʼnnüin Jesuu sünain katüin noʼu saʼaka wayuu. Wainmayülia kasa nnojotka natüjaain aaʼu na aluwataaushiikana. Niiʼiyataka Jesuu namüin nnojoluinjatüin pülayaain naaʼin. Müshijeseʼe nuʼlojooin nooʼui, tia naainjapuʼuin neʼe wanee achepchiee eekai mojuin maʼin. Nnojotsü paala anashiin nümüin Pedro tia. Niyouta achikirü suʼlojoonüin nuuʼui nutuma Jesuu, shiasaʼa nüküjapa Jesuu nümüin jamüin naainjaka tia, nuchuntaka Pedro nümüin nuʼlojooin najapü otta nikii. Nnojoishi aashichijaain Jesuu nümüin, nüküjain namüin na nikirajüinkana jamüin naainjaka tia (Juan 13:1-17).\\n7, 8. (1) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojolin naashichijaain Jesuu nooʼomüin Pedro? (2) ¿Kasa maa niiʼiyataka aka Jesuu anain maʼin nia?\\n7 Süchikijee neʼe tia, naainjataain neʼe Pedro wanee kasaʼaya. Aaʼayajiraashii na aluwataaushiikana süchiki jaralin miyoʼushin naʼakajee. Eejachijaʼa Pedro sünain tia aaʼayajirawaakat. Nnojoipajaʼa aashichijaain Jesuu namüin, anasü nünüiki namüin saaʼu waneepiain naya nümaa. Nüküjapejeʼe namüin napüteechin nia nümüiwaʼa. Niasaʼa Pedro, nusoutaka sünain maa: «Jaʼitakajeʼe ouktajachin taya pümaa, nnojoireejaʼa süpüla taattajaainjachin paaʼu». Nümakalaka Jesuu nümüin: «Shiimüin tü tamakat pümüin: Süpülapünaa niʼyalajüin wane kaliina soʼu aikat tüü, apünüintueechi taya punujulajüin achiki sünain piʼraajüin taya». Naashin Pedro, nnojotsü alatajatüin tia nümüin otta alanaʼaleesia sünain lotuin nukuwaʼipa niakai noulia na wane aluwataaushiikana (Mat. 26:31-35; Mar. 14:27-31; Luc. 22:24-28; Juan 13:36-38).\\n8 Anamiashaata maʼin Jesuu nnojoika naashichijaain namüin na aluwataaushiikana. Wainma tü kasa shapaakalü atuma naaʼin Jesuu soʼu tia, shiapajaʼa jülüjain naaʼin Jesuu tü akuwaʼipaa anasü eekat nanain. Nütüjaa aaʼu Jesuu naattajaainjachin Pedro naaʼu, nümakalaka nümüin: «Achuntüshi taya nümüin Maleiwa süpüla püchecherüinjatüin paaʼin sünain tü pünoulakat» (Luc. 22:32). ¡Anataʼaleeshijaʼa maʼin Jesuu! Nütüjaa aaʼu nunouteʼereerüin nukuwaʼipa Pedro jee niʼyataajeechin nümüin Maleiwa nüchikuaʼa.\\n9, 10. (1) ¿Jamüshi nüchiaanaka Pedro chaa Getsemaní? (2) ¿Kasa wayaawataka sünainjee tü naainjakat Pedro?\\n9 Mapa chaa Getsemaní, kojuyatua nüchiaanüin Pedro. Nuchuntuin Jesuu nümüin niakai nümaa Santiago otta Juan eejüinjatüin naaʼin sümaʼinruʼu yalain nia sünain oʼuraajaa. Shapaasü maʼin naaʼin Jesuu jee choʼujaasü maʼin nümüin yalain nümaa na naʼaleewainkana. Atunkapejeʼe neʼe naya otta kojuyatua nüchijireʼerüin naya Jesuu. Nnojotsü kasajatüin nümüin Jesuu tü naainjakat otta nnojoishi aashichijaain nia nooʼomüin, müshi neʼe namüin: «Mayaainje keeʼireein jaaʼin tü tachekakat jüpüleerua, isasü jüchiki» (Mar. 14:32-41).\\n10 Süchikijee neʼe tia, antüsü watta saalii wayuu kasimoʼusü, kachajaruutsesü otta eesü wunuʼu nalüʼüjain. Soʼu maʼin tia, niisattüinjatü nukuwaʼipa wanee wayuu otta eejüinjatü naaʼin. ¿Kasakaʼa naainjain Pedro? Niyuʼluin tü nüchajaruutsekat jee nüchotookat nücheʼe Malco, nüchepchia chi nekiipüʼükai na sacerdoote judíokana. Nnojoishijaʼa aashichijaain Jesuu nümüin saaliijee tia, nüchiaain nia jee niʼitaain najapü saaʼu nücheʼe chi wayuukai süpüla anain shia. Jee nüküjaleeinya namüin na nikirajüinkana nnojoliinjanain natkaain. Müshiʼiya wayakana, nnojoishii waya sünainpünaain atkawaa (Mat. 26:47-55; Luc. 22:47-51; Juan 18:10, 11). ¡Kojuyatua naainjain Pedro kasa mojusü! Waneereje wayuu Jesuu, aashichijaashije nia. Sutuma tü kasa alatakat nümüin Pedro, wayaawata aaʼu waainjawalin kasa mojusü waneepia (paashajeʼera Santiago 3:2). Nnojoishi eein wanee wayuu lotokai akuwaʼipa jee machuntuinkai motuinjatüin naaʼin Maleiwa naainjala. Nnojotpejeʼe shiain neʼe naainjain Pedro tia, isayülia wanee kasa keemaleeka maʼin.\\nTü mojuleekat nutuma Pedro\\n11, 12. (1) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu meimmoluin Pedro? (2) ¿Jamüsü nnojotka nikeraajüin Pedro tü nümakat paala?\\n11 «Tayale jüchajaain, juuʼulaa noʼunaiwa na wayuu yaakana tamaa», müshi Jesuu namüin na achajaakana nüchiki. Süka nnojoluin kasakainjachin Jesuu nutuma Pedro, aʼluwataashi nia namaa na wanee nikirajüinkana Jesuu.\\n12 Nüshaʼwalaapünaaka Pedro nümaa Juan. Eeshiijaʼa chajanale naya süʼütpünaa nipia Anás, chi nekiipüʼükai na sacerdoote judíokana. Chajachi antinnüin Jesuu palajana süpüla nüsakiijünüin. Nülateʼennapa Jesuu suluʼumüin wanee piichi, oʼunushi Pedro nümaa Juan süpüla nananajüin nüchiirua «kaʼyataluʼujee» (Mat. 26:58; Juan 18:12, 13). Nnojoishi mmoleʼein Pedro, ichaʼasaʼa nia oʼunuin süchiirua wainma wayuu chajaruutamaajatü jee wunuʼumaajatü. Soto waaʼin nüchotooin paala nücheʼe wanee achepchiee. ¿Jamakaʼa nünanajaka neʼe Jesuu kaʼyataluʼujee? «Nnojoleechi pia tapütüin, jaʼitakajeʼe ouktüin taya paaʼu», mataashi nümakai paala (Mar. 14:31).\\n13. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla woushikajaain nüchiirua Kürisüto?\\n13 Maaʼulu yaa, wainma na wayuu oushikajaakana süchiirua nukuwaʼipa Jesuu kaʼyataluʼujee, nounjulajüin süchiki wayuuin anoujashii naya. Nnojotpejeʼe anain tia naashin Pedro sünain tü karaloʼuta nüshajakat mapa. Pejeinjana waya nünain Jesuu. Washatüinjatü nukuwaʼipa waneepia, jaʼitairü kasain alatüin wamüin (paashajeʼera 1 Pedro 2:21).\\n14. ¿Jalajachi Pedro sümaʼinruʼu yalajachin atumaa Jesuu suluʼu tü piichikat?\\n14 Wattashi antüin Pedro nipialuʼumüin Caifás,chi nekiipüʼükai na sacerdootekana. Pounuataayai nipia chia wayuukai, nnojotsü eein wanee eekai müin aka saaʼin chaa Jerusalén. Kapaatiasesü tia piichikat sümaa kapuettoʼusein shia. Nüntapa Pedro chamüin, anooipaʼashi nia süka nnojolin nikerotinnüin. Nia ekerotoka Juan süka niʼraajüin chi nekiipüʼükai na sacerdootekana, naashajaaka sümaa tü aaʼinmajütkat soʼu tü paatiakat süpüla shikerotirüinjachin Pedro. Nnojoishi makatüin Pedro nümaa Juan jee nnojoishi nia ekerotuin suluʼumüin tü piichikat eejachire Jesuu. Suluʼujachi nia tü paatiakat sünain aatulujaa süʼütpaʼa wanee siki chuwatüsü namaa waneinnua nüchepchia chi sacerdootekai. Jee yala suluʼu tü piichikat antayaa müsü tü wayuuirua aküjüinjatkat alawaa nüchiki Jesuu (Mar. 14:54-57; Juan 18:15, 16, 18).\\n15, 16. ¿Jamüsü shikeraajia tü nüküjakat Jesuu nüchiki Pedro?\\n15 Süka chuwatüin maʼin tü sikikat, ayaawatünüshi Pedro sutuma tü majayüt ekerotirakat paala nia. Sümakalaka nümüin: «Piaʼayaʼasa wane nümaapüʼükai Jesús chi Galileajeʼewaikai». Ainkuusü naaʼin Pedro sutuma tia. Nuunjulajaka süchiki niʼraajüin Jesuu jee nnojotsü nütüjaain aaʼu tü saashajaakalü achiki tia majayütkat naashin. Nuʼunaka Pedro soʼuluʼumüin tü paatiakat. Shiʼrakalaka joo nia wanee majayülia. Sümakalaka: «Aluʼusa chia, nümaapüʼüshi Jesús chi Nazaretjeʼewaikai». Nümakalaka Pedro: «Taküjaleenja jümüin tü shiimüinkat nuʼupala Maleiwa sünain nnojolin teʼraajüin chira wayuukai» (Mat. 26:69-72; Mar. 14:66-68). Piantua naattajaain Pedro naaʼu Jesuu. Eesüjaʼa naapüle niʼyalajüin wanee kaliina. Süka shapaain naaʼin, nnojotsüjaʼa sotuin naaʼin tü nümakat paala Jesuu maʼaka jeʼra oora süpülapünaa tia.\\n16 Nüchajaain sukuwaʼipa Pedro süpüla nnojolinjachin niyaawatünüin, sürütkaaka müin waneirua wayuu nünainmüin. Eejachi wanee nüpüshi Malco, chi nüchotookai acheʼe paala Pedro. Nümakalaka nümüin: «Teʼrüinsa pia nümaa suupünaa tü wunuʼuliakat». Nümakalaka Pedro: «Taküjüin tachikua jümüin nuʼupala Maleiwa sünain nnojolin teʼraajüin chira wayuukai». Apünüintuaichi naattajaain naaʼu Jesuu. Akootoleʼerajaa müshia wanee kaliina nüchikuaʼa (Juan 18:26, 27; Mar. 14:71, 72).\\n«Chi Senyotkai yaa kaʼyataluʼu nünain Pedro, nujununtaakalaka sünain niirakaain maʼi nümüin Pedro».\\n17, 18. (1) ¿Kasa naainjaka Pedro nütüjaapa saaʼu mojuin tü naainjakat? (2) ¿Kasa eeka süpüla jülüjain naaʼin Pedro?\\n17 Nujuʼitaakalaka Jesuu yaa kaʼyataluʼu nünain Pedro jee nujununntaakalaka sünain niirakaain nümüin. Niyaawataka saaʼu Pedro mojuin maʼin tü kasa naainjakat nümüin Jesuu. Ojuʼitüshi nia yalejee sünain mojuin maʼin naaʼin jee wattashi nia suluʼupünaa wanee kaaye. Nnojotsü warattuuin maʼin tü Kashikat wanaa sümaa tia. Süka parattüin tü nüʼwüirakat Pedro, nnojotsü niʼrüin tü wopukot nüpüleerua. Miyoʼu maʼin niʼira sünain aʼyalajaa süka mojuin maʼin naaʼin (Mar. 14:72; Luc. 22:61, 62).\\n18 Wayaleje müin aainjala, eesüje jülüjale waaʼin nnojoleerüin motuin naaʼin Jesuu tü waainjakat. Shiajaʼa eera jülüjaka naaʼin Pedro tia. ¿Moteetche naaʼin Jesuu tü naainjakat Pedro?\\n¿Nnojotsüche süpüla motuin naaʼin Jesuu tü naainjakat Pedro?\\n19. ¿Jamüsü naaʼin Pedro sutuma tü naainjakat? ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojolin nuuʼulaain suulia anoujaa?\\n19 Nnojotsü jaralüin atüjaain saaʼu jamüin maʼin naaʼin Pedro wanaa sümaa tia. Mojukajasaʼa maʼin naaʼin nütüjaapa saaʼu müliain Jesuu atumawaa süpülapünaa outaa. Mojuleepajaʼa naaʼin Pedro süka mojuin naaʼin Jesuu nutuma. ¿Oʼulaajeeiche nia suulia anoujaa sünainjee tia? Saashin tü Wiwüliakat, nnojotsü naainjain tia, arütkaashi nia nanainmüin na wane nikirajüinkana Jesuu (Luc. 24:33). «Malakanache waya», eeshijaʼa namajiraale süka napütüin Jesuu nümüiwaʼa soʼu aikat tia. Shiasaʼa sutuma kottuin naya, amüliajiraashii naaʼin.\\n20. ¿Kasa shikirajaka anain waya nnojoluin nükayalain Pedro?\\n20 Anasü tü naainjakat Pedro süka nnojolin nükayalaain. Kaainjarale wanee wayuu nuulia Maleiwa, nnojotsü shiainjatüin naaʼinmaain maʼin tü kasa mojusü naainjakat, shia naaʼinmaainjatka nunoutuin nukuwaʼipa jee nuuʼulaain suulia naainjala (paashajeʼera Proverbios 24:16). Shiimain kanoulain maʼin Pedro süka nnojolin nükayalaain noulia na nuwalayuukana mayaainjeʼe mojuin maʼin naaʼin. Mojule maʼin waaʼin saalii tü waainjalakat, eeshiijaʼa nnojorüleje wacheküin kottüin waya namaa na wawalayuukana. Nnojotpajaʼa anain waaʼinrüle tia (Prov. 18:1). Süpüla süchecheraainjatüin wanoula, nnojoliinjana waya wattaluʼuin noulia na wawalayuukana (Heb. 10:24, 25).\\n21. ¿Kasa naapaka achiki Pedro süka kottiraain nia namaa na nuwalayuukana?\\n21 Süka nümaajachin Pedro na nuwalayuukana, naapüin süchiki nnojoluichipain Jesuu eejachire paala nojoitünüin eerejeʼe süttüsüin shia nümaa. Nuwataaka Pedro nümaa Juan chamüin eejachire niʼitaanüin. Süka jintülin Juan nuulia Pedro, nia antaka palajana. Nnojoipejeʼe nia ekerotuin süka niʼrüin jutatüin tü woowirakat. Eekajasaʼa Pedro, ekerotoleeshia eemüin nojoitünüin Jesuu eerejeʼe mapüsain maʼin nia. Kasataayaai eein napüla, maluʼusat tü woowirakat (Juan 20:3-9).\\n22. ¿Jamüsü sülataka nuulia Pedro tü mojuukalü aaʼin?\\n22 Nnojotsü nunoujain Pedro nüsoʼiraain aaʼin Jesuu. Nnojotsü nunoujain nanüiki na jieyuu aküjakana tia, eerejeʼe naküjalain shia waneinnua aapiee namüin (Luc. 23:55–24:11). Shiasaʼa aliikapa kaʼika, nnojoluitpa mojuin maʼin naaʼin Pedro. Asoʼiraasü naaʼin Jesuu otta niaichipa wanee meʼrujusai pülashi maʼin. Eeʼiyataashi nia namüin na aluwataaushiikana. Eeʼiyataapejeʼe nia palajana nümüin Pedro saashin tü Wiwüliakat. Müshii na aluwataaushiikana süchiki tia: «Shiimaʼinya sünain nüsoʼiraain aaʼin chi Senyotkai, je eeʼiyataaichipa nümüin Simón» (Luc. 24:34). Müshia chi aluwataaushikai Pablo, müsü nünüiki süchiki tia: «Süchikijee nüsoʼiraain aaʼin, niiʼiyataakalaka nümüin Pedro, ooʼulaka mapa, namüin na waneeirua Aluwataaushikana» (1 Cor. 15:5). Tia ashajuushikat, aashajaasü süchiki niiʼiyataain Jesuu nümüin Pedro nümüiwaʼa, süka jamüin, niainya neʼe Pedro chi Simón sümakai amüin tü Wiwüliakat.\\nKojuyatua motuin naaʼin Jesuu naainjala Pedro. ¿Eeshiche wanee wayuu nnojoikai kaainjalain nuulia Maleiwa?\\n23. Kaainjarale wanee anoujashi, ¿jamüsü sotuinjatka naaʼin nukuwaʼipa Pedro?\\n23 Nnojotsü süküjain wamüin tü Wiwüliakat kasain alatüin soʼu niiʼiyataain Jesuu nümüin Pedro. Eesüjaʼa süpüla talatüin naaʼin Pedro süka nüsoʼiraain aaʼin Jesuu otta süka eein süpüla nüküjain nümüin mojuin maʼin naaʼin saaʼujee tü naainjakat. Shia keeʼireeka maʼin naaʼin Pedro motuin naaʼin Jesuu tü naainjalakat. Nülatitpajaʼa Jesuu sooʼopünaa naaʼin tia. Kaainjarale wanee anoujashi maaʼulu yaa, sotuinjatü naaʼin nukuwaʼipa Pedro, sotuinjatü naaʼin moteerüin naaʼin Maleiwa tü naainjalakat. Soto waaʼin nüshatüin Jesuu nukuwaʼipa chi Nüshikai, niakai motusü naaʼin saainjala wayuu (Isa. 55:7).\\nShiimain motuin naaʼin Jesuu naainjala Pedro\\n24, 25. (1) ¿Jamüsü nukuwaʼipa Pedro soʼu tü ai nulojokolü oʼu shiroku tü palaakat Galilea? (2) ¿Kasa naainjaka Pedro niyaawatapa aaʼu niain Jesuu kasirüin atuma naya?\\n24 Nuchuntuin Jesuu namüin na aluwataaushiikana noʼunuinjanain Galileamüin süpüla nantiraain nümaa chaʼayaa. Nantapa chamüin, oʼunüshi Pedro sünain ejimejaa namaa waneinnua nikirajüin Jesuu. Chajachijaʼa nia nüchikuaʼa shiroku tü palaa eepuʼule nia nümaiwa sünain olojoo jime. Anataasü naaʼin sutuma naapüin shipisana tü wüinkat sünain tü anuakat otta sutuma naapaain süchikuaʼa tü kusukat. Eetaayaai neʼe kasain nasirüin soʼu aikat tia (Mat. 26:32; Juan 21:1-3).\\nNumuttaka shirokumüin tü palaakat, katünaka nia nünainmüin Jesuu.\\n25 Shiasaʼa wattachon maalü naleʼejapa, eeshi wanee wayuu shaʼwatüin sotpaʼa tü palaakat. Nümakalaka chi wayuukai namüin: «[Jujuta] tü jukusüinkat wopujeeruʼu sünain tü anuakat». Najutaka shia, ¡kasitka naya 153 jime! Niyaawatapa Pedro niain Jesuu aashajaain namaa, numuttaka shirokumüin tü palaakat, katünaka nia nünainmüin Jesuu. Yalapa naya sotpaʼa tü palaakat nikirüin naya Jesuu jime asijuushi. Naashajaaka nümaa Pedro (Juan 21:4-14).\\n26, 27. (1) ¿Jamüshi nüsakinnaka Pedro apünüintua nutuma Jesuu? (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu shiimain motuin naaʼin Jesuu naainjala Pedro?\\n26 Niiʼiyatüin Jesuu tü wattakat saalii jime nümüin Pedro sünain maa nümüin: «¿Alatüsü taalin püpüla suulia tüüirua?». ¿Alanaʼaleesüche sujutü tü olojookot jime nümüin Pedro suulialeʼeya naalin Jesuu nüpüla? Nnojoipejeʼe joujachin maʼin naattajaain apünüintua naaʼu Jesuu. Shiasaʼa jooluʼu, noʼupala na nuwalayuukana, nüsakirüin nia Jesuu apünüintua shiimainre alin nia nüpüla. Nüküjain Pedro shiimain alin Jesuu nüpüla. Nüküjaka joo Jesuu nümüin niiʼiyatüinjatüin shiimain tü nümakat sükajee naaʼinmajüin maʼin na naʼanneetsekana Jesuu jee sükajee nükatchinrüin tü nanoulakat (Luc. 22:32; Juan 21:15-17).\\n27 Sükajee tia naainjakat Jesuu nüka Pedro niiʼiyatüin ayatüin kojutuin nia nümüin jee nümüin chi Nüshikai. Jalouishi maʼin Pedro namüin na anoujashiikana süka nükaaliinjain nia Jesuu. Weʼrüin mayaa, motuin naaʼin Jesuu naainjala Pedro. Nnojotsüjaʼa eera motuin naaʼin Pedro tü naainjakat Jesuu nüpüleerua.\\n28. ¿Jamüsü pansaaka nukuwaʼipa Pedro sümaa nünülia?\\n28 Ayatüshia aʼyataain Pedro nümüin Maleiwa soʼu wainma juya. Nükatchinrüin nanoula na nuwalayuukana maʼaka nuchuntuin paala shia Jesuu nümüin. Nnojoishi nia aashichijaain namüin na anoujashiikana otta aishii naya nüpüla. Tü anülieekat Pedro, «ipa» maluʼulu. Pansaasü maʼin nukuwaʼipa Pedro sümaa tü anüliee eʼitaanakat nünain nutuma Jesuu, ichesü maʼin nunoula jee nia wanee wayuu loto akuwaʼipachi jee laülaa aaʼinchi nia. Wayaawata aaʼu tia sutuma tü nümakat suluʼu tü piamasü karaloʼuta nüshajakat. Jee müsia weʼrüin nnojoluin motuin naaʼin Pedro kasain sünainpünaain motoo aaʼin saainjala wayuu maʼaka naainjain shia Jesuu (paashajeʼera 1 Pedro 3:8, 9 otta 4:8).\\n29. ¿Jamüsü süpüla püshatüin sukuwaʼipa nunoula Pedro otta pümüliajülin maʼaka naaʼin Jesuu?\\n29 Müshiʼiya wayakana watüjaainjatü aaʼu kasain sünainpünaain motoo aaʼin saainjala wayuu. ¿Achuntawaishiche pia weinshi motuinjatüin naaʼin Maleiwa paainjala? ¿Shiimainche pümüin motuin naaʼin Maleiwa paainjala? ¿Motusüche paaʼin saainjala wayuu? Paainjüle tia, püshateerü sukuwaʼipa nunoula Pedro. Otta amülialaajeerü paaʼin saalin wayuu maʼaka naaʼin Jesuu.\\n¿Kasa wayuu tü nnojotkat nütüjaain aaʼu Pedro süchiki motoo aaʼin saainjala wayuu?\\n¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojolin naashichijaain Jesuu nümüin Pedro?\\n¿Jamüsü watüjaaka saaʼu shiimain motuin naaʼin Jesuu naainjala Pedro?\\n¿Jamüsü süpüla püshatüin sukuwaʼipa nunoula Pedro otta pümüliajülin maʼaka naaʼin Jesuu?\\nNiyaawata aaʼu Pedro tü sünainpünaakat motoo aaʼin saainjala wayuu","num_words":4555,"character_repetition_ratio":0.074,"word_repetition_ratio":0.03,"special_characters_ratio":0.205,"stopwords_ratio":0.004,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9715.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Akuwaʼipa eekat nutuma chi naaʼinkai Maleiwa—Jimataa aaʼin\\n«Waneʼeya sümüin sukuaippa tü taluwataayakat»\\nPaaʼinwainjana waya maʼaka paaʼinwain Jeʼwaa nümaa Jesuu\\nWekiraja waaʼin sükajee tü nuluwataakalü anain Jeʼwaa jee tü pütchi oʼunirajatkat wakuwaʼipa\\n«Müinjana jia maʼaka saaʼin wanee luusa» süpüla nuʼwaajünüin Jeʼwaa\\nJimatüinjatü waaʼin ¿Jamüsü süpüla wountuin tia?\\nNnojoishi aʼyataain süchiirua talatüin Jeʼwaa nümaa\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Juunioʼu 2018\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Aucano Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Biak Bislama Camboyano Changana (Mozambique) Chin haka Chokue Chopi Chuabo Chuukés Criollo de las Seychelles Criollo mauriciano Dayaco engayú Dehu Endáu Galés Gitonga Groenlandés Hmong (blanco) Iban Ibinda Inkülee Javanés Kachin Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kimbundu Kisi Krío Lao Lhukonzo Lomue Macua Maltés Mapudungún Mizo Navajo Nias Niueano Nyaneka Nyungwe Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Rarotongués Romaní de Macedonia Romaní de Macedonia (alfabeto cirílico) Romaní del sur de Grecia Runyankore Rutoro Sanguir Saramacano Sena Sundanés Tahitiano Uigur (alfabeto cirílico) Umbundú Urdu Uruund Wallisiano Wayuunaiki Xitshwa Ñemba\\nALINJATÜ WAYUU WAPÜLA\\nATÜJAINJANA WAYA AʼATAPAJAA\\nAAʼINRÜINJANA WAYA KASA ANASÜ\\nSHAPAASÜ maʼin naaʼin na wayuukana maaʼulu otta nnojotsü jimatüin naaʼin sutuma tia. Motsomüin neʼe jimatüin waaʼin, shapaamaatüsü waaʼin saaʼujee wanee kasa. ¿Kasa waaʼinrajatka saashin tü Wiwüliakat süpüla jimatüinjatüin waaʼin waneepia? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wakaaliinjain wayuu süpüla jimatüinjatüin saaʼin waneepia?\\n¿KASA WAYU WAAʼINRAJATKA?\\nSüpüla jimatüinjatüin waaʼin waneepia, choʼujaasü anainjatüin waaʼin, nnojoliin mmoluin waya otta anainjanain na waʼaleewainkana. Choʼujaʼaleepejeʼe aleewain maʼin waya nümaa Maleiwa. ¿Jamüsü sukuwaʼipa süpüla wountuin tia?\\nAnashaatasü maʼin waaʼinrüle tü nuluwataakalü anain waya Jeʼwaa jee woonoole sümaa tü pütchi oʼunirajatkat wakuwaʼipa. Sükajee tia, weeʼiyateerü sünain weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa otta aleeweein maʼin waya nümaa (Jer. 17:7, 8; Sant. 2:22, 23). Waaʼinrüle tia, arütkaweechi Jeʼwaa wanainmüin otta jimateerü waaʼin nutuma. Müsü tü Wiwüliakat: «Jimatüsü naaʼin wanee wayuu sutuma tü lotookalü akuwaʼipa; aneerü naaʼin süpüla kaʼika süpüshuaʼa sümaa nnojoleechin mmoluin nia sutuma tü lotookalü akuwaʼipa» (Isa. 32:17). Jimatüsü waaʼin waneepia müleka woonoole nümaa Jeʼwaa süka süpüshuaʼa waaʼin (Isa. 48:18, 19).\\nNnojotsü jimatüin naaʼin wanee wayuu shapaale naaʼin\\nEesü wanee kasaʼaya naapaka Jeʼwaa wamüin süpüla jimatüinjatüin waaʼin waneepia, nia chi naaʼinkai (Aluw. 9:31).\\nJIMATÜSÜ WAAʼIN NUTUMA CHI NAAʼINKAI MALEIWA\\nNaashin chi aluwataaushikai Pablo, eimalaajeerü waaʼin müleka jüüjüüle waya nümüin chi naaʼinkai Maleiwa (Gal. 5:22, 23). Sutuma niain jimatüin atuma waaʼin chi naaʼinkai Maleiwa, choʼujaasü jüüjüüinjanain waya waneepia nümüin süpüla jimatüin waaʼin. ¿Jamüsü süpüla wountuin tia?\\nPalajana, waashajeʼerüinjatü Nünüiki Maleiwa waneepia (Sal. 1:2, 3). Wasakireʼerüle waaʼin sünain tü waashajeʼerakat, nükaaliinjeena waya chi naaʼinkai Maleiwa süpüla wayaawatüin saaʼu tü jülüjakat naaʼin Jeʼwaa süchiki waneirua kasa. Eeshii wekirajaale sünain tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla jimatüinjatüin naaʼin otta eesü watüjaale saaʼu jamüin kojutuka nümüin tü jimataakalü aaʼin. Weʼitaale suluʼu wakuwaʼipa tü wekirajaakalü anain suluʼujee tü Wiwüliakat, kooʼomüinjeerü wamüin tü jimataakalü aaʼin (Prov. 3:1, 2).\\nPiama, wachuntajachi nümüin Jeʼwaa chi naaʼinkai (Luc. 11:13). Anuu nünüiki Jeʼwaa namüin na achuntakana kaaliinwaa nümüin: «Müleka masütaajule jia sünain achuntaa nümüin Maleiwa, aapüneerü wane anaa jümüin nütüma. Isasü wachiki wayaawatüin saaʼu tia anaa naapakat wamüin, saaʼu wayuuin neʼe waya. Otta sükajee saʼaniraaitpain wakuaippa nümaa Cristo Jesús, jutateena waya suulia shapawaa aaʼin je suulia jülüjaa aaʼin kasa mojusü wanaa sümaa anain waya nütüma» (Filip. 4:6, 7). Ayatüle waya pejein nünain Jeʼwaa sümaa jüüjüüin waya nümüin chi naaʼinkai, naapeerü Jeʼwaa wamüin wanee anaa otta nnojoleerü shapaain waaʼin (Roma 15:13).\\nWattainna naalii na wayuu anouteʼerakana nakuwaʼipa sutuma tü sümakat tü Wiwüliakat. Sutuma tia, anajiraashii naya nümaa Jeʼwaa, nnojotsü shapaain naaʼin otta anajiraashii naya namaa na waneinnua. ¿Jamüsü süpüla nountuin neeʼiratüin nakuwaʼipa?\\nTÜ NAAʼINRAKAT WANEINNUA WAYUU SÜPÜLA JIMATÜIN NAAʼIN\\nEeshii wawalayuu eekai jashichipuʼuin jee mojulaapuʼuin namaiwa süpülapünaa natüjaain saaʼu tü shiimainkat. Naʼyataaka maʼin süchiirua süpüla neeʼiratüin nakuwaʼipa, shiasaʼa maaʼulu, wayuu kamaneeshii naya, nnojoishii kaashichijaaraliin otta anajiraashii naya namaa na waneinnua * (Prov. 29:22). Wekirajaa sünain tü naaʼinrakat wanee wawala David nünülia otta müsia Rachel süpüla neeʼiratüin nakuwaʼipa.\\nJimateerü waaʼin weʼitaale suluʼu wakuwaʼipa tü sümakat tü Wiwüliakat otta wachuntule chi naaʼinkai Maleiwa nümüin\\nNnojoluiwaʼaya nütüjaain saaʼu David tü shiimainkat, mojupuʼusü nünüiki süchiki wayuu otta airuʼutsü nünüiki namüin na nüpüshikana. Shiasaʼa mapa, niyaawataka saaʼu choʼujaain nunouteʼerüin nukuwaʼipa. ¿Jamüsü süpüla jimatüinjatüin naaʼin maaʼulu? Anuu nünüiki: «Teʼitaain suluʼu takuwaʼipa tü sümakat tü Wiwüliakat, sutuma tia, kojutushii tamüin na tapüshikana jee kojutushi taya namüinya».\\nSüshatüin Rachel nakuwaʼipa na süpüshikana. Anuu sünüiki: «Ayatüsü taya eejiraain sümaa tü jashieekat. Kapüleesü tamüin süka mapuʼuin nakuwaʼipa na tapüshikana». ¿Jamüsü süpüla jimatüinjatüin saaʼin Rachel maaʼulu? Anuu sünüiki: «Tachuntawalin maʼin kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa sümaa teʼitaain taaʼin nünain».\\nJimatüsü naaʼin David otta Rachel süka neʼitaain suluʼu nakuwaʼipa tü sümakat tü Wiwüliakat otta jüüjüüin naya nümüin chi naaʼinkai Maleiwa. Jaʼitainna kepiain waya saʼaka wayuu eekai kaashichijaaralin, eesü süpüla jimatüin waaʼin. Anajiraajeena waya sutuma tia namaa na wapüshikana otta namaa na wawalayuukana suluʼu tü outkajaaleekat. Naashin Jeʼwaa, kamaneeinjana waya «sümüin wayuu süpüshua suulia paʼürülaawajirawaa» (Roma 12:18). ¿Eesüche süpüla wountuin waaʼinrüin tia? ¿Jamüsü wachajaainjatka sukuwaʼipa süpüla anajiraain waya sümaa wayuu?\\nWACHAJAA SUKUWAʼIPA SÜPÜLA ANAJIRAAIN WAYA SÜMAA WAYUU\\nWanaa sümaa waküjain pütchi, aküjashii waya süchiki wanee anaa eeinjatka sutuma Nuluwataaya Maleiwa (Isa. 9:6, 7; Mat. 24:14). Watta naalii na kamalainkana amüin tia pütchikat otta naapaa amaalü shia. Sutuma tia, nnojotsü üttüin naaʼin waneepia jee nnojotsü shapaain naaʼin saaʼu müliain wayuu atumawaa sainküin mmaka. Natüjaaitpa aaʼu sunoutaainjatüin tia soʼu palit kaʼi otta nachajaain sukuwaʼipa süpüla anajiraainjanain naya sümaa wayuu (Sal. 34:14).\\nNnojotsü kamalain sümüin wayuu süpüshuaʼa tü pütchi waküjakat (Juan 3:19). Ayatapejeʼe naapüin Jeʼwaa wamüin chi naaʼinkai, jaʼitairü shiyoutuin wayuu tü pütchikat. Müshiijeseʼe ayatüin waya kamaneein sümüin wayuu sümaa weeʼiyatüin sujutü sümüin waküjapa pütchi. Waaʼinrüinya tü nümakat Jesuu. Naashin niakai, wantapa suluʼumüin wanee piichi wasaküinjana na wayuu kepiakana suluʼu. Kamaneere naya wamüin, aneerü nakuwaʼipa sutuma tü pütchi waküjakat. Shiasaʼa mamaneere naya wamüin, ayatüinjana waya kamaneein namüin (Mat. 10:11-13, TNM). Müle wakuwaʼipa namüin na wayuukana, kamaneejeena waya namüin jaʼitairü kasain naaʼinrüin otta jamüin nanüiki wamüin. Soteesü waaʼin eein süpüla wakaaliinjain naya wayuukana süpüla neeʼiratüin nakuwaʼipa mapa.\\nWanee sukuwaʼipa süpüla anajiraainjanain waya sümaa wayuu shia sükajee weeʼiyatüin nojutü namüin na neʼipajanakana na sülaülashiikana mma waashajaapa namaa. Waaʼinrüinjatü tia jaʼitaina müliain waya atumawaa sünainjee waʼyataain nümüin Jeʼwaa. Jamüsüjaʼa suluʼu wanee mma chaa África, nnojoishii ooʼulaanüin na wawalayuukana natuma na sülaülashiikana mma süpüla nakumajüin Piichi Outkajaalee. Natüjaa aaʼu na wawalayuukana nakumajüinjatüin sukuwaʼipa tia süka anakalü akuwaʼipa. Naneekaka wanee wawala misioneeropuʼukai chayaa nümaiwa otta najütüin nia süpüla naashajaain nümaa chi embajador chajachikai Londres, Inglaterra. Nüküjainjaʼa chia wawalakai süchiki tü aʼyatawaa anasü waaʼinrakat wayakana aküjaliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa.\\nAnuu nünüiki chi wawalakai: «Tantaiwaʼaya eemüin tü oficinakat, eejatü wanee wayuu kanainka nasheʼinpala wanee wayuuinnua aashajaakana suluʼu wanee anüikii tatüjaka apüleerua, tasakaka shia suluʼu sünüiki. Ponusü saaʼin tia otta süsakitka taya sünain maa: ‹¿Kasa keʼiyouka pia?›. Tamaka sümüin: ‹Nia keʼiyouka taya chi embajadorkai›. Shiyamaajaka nia suluʼupünaa teleepono, nüntaka eejachire taya sümaa nüsaküin taya suluʼu inkülee. Süchikijee tia, naapajüin tanüiki chi wayuukai. Taküjain nümüin süchiki tü aʼyatawaa anasü waaʼinrakat wayakana aküjaliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa».\\nKettaapa nünüiki chi wawalakai, niyaawata aaʼu chi embajadorkai jamüin maʼin sukuwaʼipa tü waʼyataainkat otta nnojoluitpa jülüjain naaʼin kasa mojusü wachiki. Süchikijee tia, nooʼulaain na sülaülashiikana mma nakumajüin Piichi Outkajaalee na wawalayuukana. Talatashaatashii na wawalayuukana sutuma tia. Shiimaintaʼaleejaʼa eein tü anajirawaakat müleka weeʼiyatüle sujutü wayuu sümüin.\\nJIMATEERÜ PAAʼIN WANEEPIA\\nSuluʼushii waya tü paʼaraiisü eekat maaʼulu eere jimatüin waaʼin sünain aʼwaajaa Jeʼwaa. Eesü süpüla kooʼomüin tia jimataakalü aaʼin wachajaale sukuwaʼipa wayakana waneʼewai wakua süpüla jimatüinjatüin waaʼin. Müle shia watuma, shiimain talateechin Jeʼwaa wamaa otta talateerü waaʼin nutuma süpüla kaʼikat süpüshuaʼa suluʼu tü mma jeketkat (2 Ped. 3:13, 14, TNM).\\n^ püt. 13 Wekirajaajeerü anain mapa kasain wayu tü kamanewaakat. Wekirajaajeerü anain tia sünain wane pütchi makat aka saaʼin tüü aashajaaka süchiki tü akuwaʼipaa eekat nutuma chi naaʼinkai Maleiwa.\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Juunioʼu 2018\\nTalatüinjatü waaʼin süka waʼyataain nümüin Maleiwa\\nAtüjainjana waya aʼatapajaa: wachecherüinjatü waaʼin sümaa nnojoliin motuin waaʼin tü waʼatapajakat","num_words":2389,"character_repetition_ratio":0.063,"word_repetition_ratio":0.011,"special_characters_ratio":0.189,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10297.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Kasa aainjünaka suluʼu tü Weteet nakumajakat na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa?\\nNaatawaisü tü naainjakat na aʼyataakana suluʼu Weteet süpüla süküjünüin pütchi suluʼu waneesia jee kojuyasü mma. Eeshii na alatirakana pütchi suluʼumüin wanee anüikii naata, na akumajakana karaloukta, na anaajakana karaloukta, na akumajakana tü aapajünajatkat jee shiale tü eʼrajünajatkat otta waneeirua kasa.\\nEeshii na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin tü Aʼyatawaakat suluʼu Weteet. Na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjüliikana Pütchi sainküin Mma, neʼitaain Weteet najapuluʼu waneeinnua laülaashii atüjüshii maʼin, eeshii apünüinshiire jee kojuyale naya. Eʼitaanüshii naya süpüla naküjüinjatüin tü eekat sutuma naʼyataain na wawalayuukana otta tü kasa mojusü eekat süpüla sülatüin. Tia, süpülajatü natüjaain saaʼu tü ashajünajatkat suluʼu wanee karaloukta jee tü aashajaanüinjatkalü achiki sünain wanee outkajawaa. Aluwataanawaishi wanee wawala natuma na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjüliikana Pütchi sainküin Mma süpüla nünaʼlaain sümüin Weteet jee süpüla nüküjüin tü anainjatkalü atuma naʼyataain na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin tü Aʼyatawaakat suluʼu Weteet (Proverbios 11:14). Soʼu nuwaraijaain chia wawalakai, eesü atumaa wanee outkajawaa eere nüküjüin wanee pütchi atütüleʼerajatka naaʼin na wawalayuu kepiakana suluʼu tü mma kaluʼukat Weteet.\\nAkaaliinjünüshii na wawalayuukana. Aʼyataana anainrü suluʼu Weteet süpüshuaʼa tü sünainpünaakalü aneeka wanee outkajaalee jeketü. Jülüjüsü aaʼinyüü naʼyataain na pürekutsootkana, na misioneerokana otta na wawalayuu alapalaakana waaʼu. Akumajüna akuwaʼipat tü outkajawaakat miyoʼu, tü Piichi Outkajaaleekat jee aluwataanüsü karaloukta namüin na wawalayuukana. Süpüshuaʼa tü aʼyatawaa aainjünakat suluʼu Weteet, süpülajatü lotuin sukuwaʼipa tü aküjaakat pütchi (1 Corinto 14:33, 40).\\n¿Kasa eʼitaanaka apüla na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin Weteet?\\nNa awaraijaweekana Weteetmüin, jutatsü shia napüla luuneoʼu sünainmüin piennoʼu. Eeshi süpüla chain pia. Soto paaʼin müinjatüin paʼanaaya maʼaka saaʼin paʼanaaya sünain tü outkajawaakat. Puʼunüle chamüin, kooʼomüinjeerü punoula.","num_words":461,"character_repetition_ratio":0.091,"word_repetition_ratio":0.049,"special_characters_ratio":0.172,"stopwords_ratio":0.002,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":11974.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Nnojo wamalajeʼerüin wanoula saaliijee naainjala na waneeinnua | Ekirajaaya\\nKojuta wamüin süka niain Jeʼwaa chi Atükakai wakuwaʼipa\\n¿Wooʼulaainche niain Jeʼwaa atüküin wakuwaʼipa?\\n«Waneeshia neʼe Jeʼwaa chi Wamaleiwasekai»\\nNnojo wamalajeʼerüin wanoula saaliijee naainjala na waneeinnua\\nTü akuwaʼipaa kojutüleekat suulialeʼeya wanee diamante\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Juunioʼu 2016\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Alijunaiki Aucano Batako karo Batako toba Baulé Biak Bislama Cakchiquel occidental Camboyano Chitonga Chokue Chol Cibemba Congo Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Dehu Endebele Endonga Endáu Francés Garífuna Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Italiano Javanés Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kiluba Kimbundu Kisi Kisonge Krío Kwangalí Kwanyama Lamba Lao Lingala Lunda Luvale Maltés Mam Mambue-Lungu Mazateco de Huautla Mizo Ngäbere (o guaymí) Nias Nyaneka Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Otetela Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Imbabura Saramacano Sepedi Sesoto de Lesoto Setsuana Silozi Suajili del Congo Suati Tahitiano Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tseltal Tshiluba Tsonga Umbundú Uruund Vendal Wallisiano Wayuunaiki Xhosa Zulú Ñanya Ñemba\\n«Jaaʼinra tü anasükat [...], sümaa motüin jaaʼin saainjala maa aka naaʼin chi Senyotkai motüin naaʼin jaainjala» (COL. 3:13).\\nJAYEECHI: 121, 75\\n¿Jamüsü anaka maʼin sukuwaʼipa nupueulose Maleiwa?\\n¿Jamüsü shiiʼiyatia sutuma tü Wiwüliakat waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat?\\n¿Kasa waaʼinrajatka waainjüle kasa mojusü jee saainjünüle kasa mojusü wamüin?\\n1, 2. ¿Kasa nüküjatüjütkalia Maleiwa süchiki nupueulose?\\nEESHII waneeinnua wayuu paaʼinwaka maaʼulu yaa, aikana apüla Maleiwa otta aʼyataakana nümüin. Aküjülii pütchi nüchiki Jeʼwaa münüshii naya. Mayaapejeʼe nnojoluin lotuin nakuwaʼipa, nuʼunirüin Jeʼwaa nakuwaʼipa jee nükaaliinjain naya nükajee chi naaʼinkai. Wekirajaa sünain jamüin sukuwaʼipa tia nutuma Maleiwa.\\n2 Nnojoishii jeʼrashiin neʼe na aʼwaajakana Jeʼwaa soʼu 1914. Shiasaʼa sutuma nükaaliinjain waya Jeʼwaa sünain tü aküjaakat pütchi, wattainna naalii na ayaawatüinnapakana saaʼu tü shiimain sümakat tü Wiwüliakat jee aküjüliinnapa naya pütchi nüchiki Jeʼwaa. Anuu tü nüküjatüjütkalia Maleiwa süchiki nupueulose: «Awainmalaajeena maʼin na wayuu paliʼitkana. Tayakai Jeʼwaa, tayeechi kooʼomüinka atuma naya» (Is. 60:22, TNM). Ekeraajüsü maaʼulu yaa tia pütchikat. Wattainnapa naalii na wayuu suluʼukana nupueulose Jeʼwaa. Alatüshii suulia oocho miyoone suluʼu mmaka süpüshuaʼa. Watta maʼin naalii, eesü mma eeka nnojoluin süsaʼwatüin oocho miyoone wayuu suluʼu.\\n3. ¿Kasa naaʼinraka na aʼyataakana nümüin Maleiwa süpüla neeʼiyatüin sünain alin wayuu napüla?\\n3 Maaʼulu yaa, nükaaliinjain Jeʼwaa na aʼyataakana nümüin süpüla aijiraainjanain maʼin naya. Süka aipüralin wayuu Jeʼwaa, meesia niʼrüin nakuwaʼipa na aʼyataakana nümüin (1 Juan 4:8). Nuluwataain Jesuu na nikirajüinkana sünain aijiraainjanain naya waneʼewai nakua, müshi nia namüin: «Shiimüinre sünain aijiraain jia jüpüla, ayaawatüneena jia sütüma wayuu süpüshua sünain tekirajanain jia» (Juan 13:34, 35). Ayatüsia alin wayuu süpüla nupueulose Maleiwa maaʼulu yaa, müsüjeseʼe eere atkawaa nnojoishii naya sünainpünaain tia. Jamüsüjaʼa soʼu tü atkawaa Segunda Guerra Mundial münakat, eetaashii maʼaka 55 miyoone na ouktakana. Nnojoishii sünainpünaain tia na aküjüliikana pütchi (paashajeʼera Miqueas 4:1, 3). Makalaka wulein naaʼin sutuma nnojoluin nasirüin na wayuu ouktakana (Aluw. 20:26).\\n4. ¿Jamüsü ponoko waaʼin sükooʼomüinraain nupueulose Maleiwa mayaapejeʼe eein chi süʼünüükai?\\n4 Ayatüsia akooʼomüinraain tü nupueulosekat Maleiwa maaʼulu yaa, mayaapejeʼe eein wanee süʼünüü jashichi maʼin. Chia süʼünüükai nia Satanaa, «chi aluwataakai saʼaka wayuu manoujainsat» (2 Cor. 4:3, 4). Nia Satanaa oʼuniraka sukuwaʼipa tü poliitikakat, oʼuniraka sukuwaʼipa raawia, telewisoot otta períodico. Sükajee tia nümalajeʼereein tü aküjaakat pütchi. Isapejeʼe nüchiki nüshaʼwaleʼerüin tia aʼyatawaakat. «Süka nütüjaain saaʼu sünain sülüʼülüin nükalia», ayatüsü nüchajaain sukuwaʼipa süpüla nuuʼuleʼerüin waya suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa (Alat. Map. 12:12).\\n¿WANEEPIEENACHE WAYA NÜMAA MALEIWA JAʼITAINNA KAAINJALAIN NA WANEEINNUA?\\n5. ¿Jamüsü eeka süpüla mojuin waaʼin natuma na wawalayuukana? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 21).\\n5 Watüjaa aaʼu alinjachin maʼin wapüla Maleiwa otta alinjatüin maʼin wayuu wapüla. Müshinka Jesuu: «Maleiwa, chi Pümaleiwasekai, anashi aire püpüla waneepia süka süpüshua paaʼin. Anashi jülüjüle paaʼin Maleiwa waneepia. Alanaʼaleesia maʼi tüü saʼakajee süpüshua tü nuluwataakat anain jia Moisés. Je eesü waneʼeya alanaʼaleesia maʼi sünain anain, müsü mayaa: Anasü aire püpüla wayuu süpüshua» (Mat. 22:35-39). Saashin tü Wiwüliakat, «sükajee kaainjalain Adán, oʼttüsü wayuu ütamüinreʼeya sünain kaainjalaa» (paashajeʼera Roma 5:12, 19). Suluʼujee tia, eesü naainjüle wanee wawala kasa mojusü wamüin jee shiale niweetirüin wanee pütchi aika wamüin. ¿Kaseerü waainjaka sülatüle wamüin tia? ¿Ayateeiche alin maʼin wapüla Jeʼwaa? ¿Ayateenache waya waneepiain nümaa Jeʼwaa jee sümaa tü nupueulosekat? (Paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»). Suluʼu tü Wiwüliakat, aküjünüsü nachiki waneeinnua aʼyataalii nümüin Maleiwa aainjakana kasa mojusü jee airuʼutkana anüiki sümüin wayuu. Wekirajaa nachiki süpüla watüjaain saaʼu tü waaʼinrajatkat sülatüle wamüin makat aka tia.\\nChajachire pia soʼu kaʼikat tia sümaa piʼrüin nuuʼulaain Elí naainjain kasa mojusü na nüchonniikana, ¿kasaje paaʼinraka? (Paashajeʼera tü pütchikat 6)\\n6. ¿Kasa wayuu tü mojusü naainjakat Elí?\\n6 Anuu nüchiki wanee wayuu Elí münüshi. Nia chi laülaashikai napüleerua na sacerdoote chajanakana Israel, piamashii nüchonnii. Saashin tü Wiwüliakat, eʼrülii maʼin wayumüin na nüchonniikana, mojutsai Jeʼwaa namüin jee macheʼesalii naya sümüin tü nümakat (1 Sam. 2:12). Nütüjaa aaʼu Elí mojuin maʼin tü naainjakat na nüchonniikana. Nnojoliipejeʼe nüchiajaain naya. Mapa, süsalashi Elí nutuma Jeʼwaa namaʼaleʼeya na nüchonniikana. Nnojoireeshia nüneeküin Jeʼwaa wanee nuuʼuliwoʼu Elí süpüla sacerdootein niiʼirakaluʼu (1 Sam. 3:10-14). Chajachire pia soʼu kaʼikat tia sümaa piʼrüin nuuʼulaain Elí naainjain kasa mojusü na nüchonniikana, ¿kasaje paaʼinraka? ¿Puuʼulaweetche sümatsüinjaain punoula nünain Jeʼwaa? ¿Akayalaweeiche pia nuulia Jeʼwaa?\\n7. (1) ¿Kasa wayuu tü kasa mojusü naainjakat David? (2) ¿Kasa naaʼinraka Maleiwa sutuma tia?\\n7 Eetaashi joo wanee wayuu David münüshi. Anasü maʼin tü nukuwaʼipakat, müshijeseʼe alin maʼin nia nüpüla Jeʼwaa (1 Sam. 13:13, 14; Aluw. 13:22). Eepejeʼe tü kasa mojusü naainjakat. Amaʼüjiraashi nia sümaa tü nuʼwayuusekat Urías, wanee nusurulaatse chajachika sünain atkawaa. Ipuotsü nutuma tia jietkat, shiasaʼa süpüla nuunjulajüin David tü naainjalakat, nimeʼejüin naaʼin Urías süpüla nünaʼlaain sümüin tü nuʼwayuusekat. Tü keeʼireekat naaʼin David shia nüinkaainjachin Urías sümaa tü nuʼwayuusekat süpüla «kachonshi Urías» sümüinjatüin wayuu. Niyouktajaka Urías nuʼunüinjachin nipialuʼumüin sünain anaʼlawaa sümüin nuʼwayuuse. Nüchajaaka joo sukuwaʼipa David süpüla nuʼutünüinjachin aaʼin Urías sünain atkawaa. Eʼrüshi maʼin nümüliala David saaliijee tü naainjalakat, akaʼaya tü nüpüshikalüirua (2 Sam. 12:9-12). Nütüjaa aaʼulu Jeʼwaa naaʼinreein David tü kasa anasükat, müshijeseʼe nümüliajüin nia otta motusü naaʼin tü naainjalakat (1 Rey. 9:4). Chajachire pia soʼu kaʼikat tia sümaa pütüjaain saaʼu tü kasa mojusü naainjakat David, ¿jamüsüje paaʼin? ¿Ooʼulaashije pia suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa?\\n8. (1) ¿Kasa wayuu tü nnojotkat nikeraajüin Pedro? (2) ¿Jamüsü ayataka naapüin aʼyatawaa Jeʼwaa nümüin Pedro süchikijee kaainjalain nia?\\n8 Otta waneʼeya nia chi aluwataaushikai Pedro. Nüneeküin nia Jesuu süpüla nüpüshinjanain na polookana piamamüin aluwataaushii. Eepejeʼe waneeirua kasa mojusü naainjaka otta mayaawatüinsai saaʼu nünüiki. Müshinka nia nümüin Jesuu: «Mayaashiije napüteechin pia na waneeirua, nnojoireejaʼa tapütüinjachin pia pümüiwa» (Mar. 14:27-31, 50). Shiasaʼa süchikijeechon nütaʼünüin Jesuu, napütüin nia nümüiwaʼa napüshuaʼa na aluwataaushiikana, akaʼaya Pedro. Otta apünüintua nuunjulajüin Pedro niʼraajüin Jesuu (Mar. 14:53, 54, 66-72). Mojupejeʼe maʼin naaʼin Pedro saaliijee tü naainjalakat, müsüjeseʼe motuin naaʼin Jeʼwaa tü kasa mojusü naainjakat jee niʼitaain najapuluʼu waneeirua aʼyatawaa. ¿Jamüsüje waaʼin napüshire waya na aluwataaushiikana soʼu kaʼikat tia otta waapüle süchiki tü kasa mojusü naainjakat Pedro? ¿Ayatüshiije waya weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa?\\nEesü süpüla weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa sünain loteerüin sukuwaʼipa süpüshuaʼa tü kasa naaʼinrakat\\n9. ¿Jamüsü piʼitaaka paaʼin sünain loteerüin sukuwaʼipa süpüshuaʼa tü kasa naaʼinrakat Jeʼwaa?\\n9 ¿Kasa wayaawataka aaʼu sünainjee tü naainjakat naya wayuukana? Eeinna aʼyataalii nümüin Jeʼwaa aainjakana kasa mojusü jee müliakana atuma wayuu. Sülatüle wamüin tia, ¿kaseerü waainjaka? ¿Motuujeenache waya suulia tü outkajawaakat? ¿Akayalaajeenache waya nuulia Jeʼwaa otta suulia tü nupueulosekat? ¿Soteetche waaʼin nümüliajülin wayuu Jeʼwaa sümaa naʼatapajüin shiyaawajainjatüin wayuu suulia saainjala? ¿Jama nnojorüle shiyaawajaain suulia saainjala? ¿Jülüjeetche waaʼin sünain niʼrüin Jeʼwaa tü alatakat? ¿Jülüjeetche waaʼin sünain nunoukteʼereerüin tia Jeʼwaa soʼu tü kaʼi anakalü oʼu nümüin? Eesü süpüla nujuʼijeʼerüin Jeʼwaa wanee wayuu naʼakajee na wawalayuukana müleka choʼujaale naaʼinrüin tia. Eesü süpüla weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa sünain loteerüin sukuwaʼipa süpüshuaʼa tü kasa naaʼinrakat.\\nAYATAʼAYA WANEEPIAIN WAYA NÜMAA JEʼWAA\\n10. ¿Kasa niyaawataka aaʼu Jesuu sünainjee tü kasa mojusü naainjakat Pedro otta Judas Iscariote?\\n10 Aashajaasü tü Wiwüliakat nachiki wainma wayuu waneepiakana nümaa Maleiwa jee sümaa tü nupueulosekat mayaainjeʼe neʼrüin kaainjalain na waneeinnua. Wanee wayuu waneepiakai nümaa Maleiwa nia Jesuu. Wanaa sümaa nüneeküinjanain Jesuu jaraliinjanain na polookana piamamüin aluwataaushii, siraasü naaʼu wanee ai sünain achuntaa kaaliinwaa nümüin chi Nüshikai süpüla tia. Shiasaʼa mapa, aapüna ekiichi nia nutuma Judas Iscariote, nüpüshi na aluwataaushiikana. Müshia chi aluwataaushikai Pedro nuunjulajüin niʼraajüin Jesuu (Luc. 6:12-16; 22:2-6, 31, 32). Niyaawatapejeʼe aaʼu Jesuu nnojolin niain kasirüin Jeʼwaa namaa na wanee nikirajüinkana süpüla müinjatüin nukuwaʼipa Judas Iscariote otta Pedro. Nnojoishi akaaʼinjaain Jesuu nuulia chi Nüshikai, ayatüshia aʼyataain waneepia nümüin. Suluʼujee tia, asoʼireʼennüsü naaʼin nutuma Jeʼwaa otta mapa, niʼitaain Jesuu süpüla nuluwataainjachin saaʼu nuluwataaya chaa iipünaa (Mat. 28:7, 18-20).\\n11. ¿Kasa süküjatüjütkalia tü Wiwüliakat nachiki na aʼyataakana nümüin Maleiwa maaʼulu yaa?\\n11 Tü shikirajakalü anain waya tü naainjakat Jesuu shia waneepiainjanain waya nümaa Jeʼwaa otta sümaa tü nupueulosekat. Makaʼa wanüiki, shia süka wayaawatüin saaʼu shiimain nuʼunirüin wakuwaʼipa Jeʼwaa maaʼulu yaa. Nükaaliinjain waya süpüla wountüin waküjüin tü pütchikat suluʼu mmaka süpüshuaʼa. Waya neʼe aainjaka tia wamüiwaʼa. Talatüshii waya otta paaʼinwashii waya sutuma tü nikirajakalü anain waya Jeʼwaa. Süküjatüjülia tü Wiwüliakat sünain miyoʼujeerüin maʼin tü talataa aaʼin suluʼuinjatkat naaʼin na aʼyataashiikana nümüin Maleiwa (Is. 65:14).\\nNnojo wakaaʼinjaain nuulia Jeʼwaa otta suulia nupueulose. Nnojotsü anain waaʼinrüle tia\\n12. ¿Kasa jülüjainjatka waaʼin naainjüle kasa mojusü na wawalayuukana?\\n12 Talatüshii maʼin waya süka nuʼunirüin wakuwaʼipa Jeʼwaa otta süka nükaaliinjain waya sünain aaʼinraa kasa anasü. Akaajasaʼa tü wayuuirua nuluwataakalü aaʼu Satanaa nnojotsü eeyaain talatüin naaʼin otta nnojotsü eein wanee kasa anasü naʼatapajaka. Naainjüle kasa mojusü na wawalayuukana, jülüjainjatü waaʼin jamüin maka naya otta jülüjeesü waaʼin tü waaʼinrajatkat. Nnojo wakaaʼinjaain nuulia Jeʼwaa otta suulia nupueulose saaliijee tia. Nnojotsü anain waaʼinrüle tia. Ayata waneepiain waya nümaa Jeʼwaa otta wooʼulaa nuʼunirai wakuwaʼipa. Wekirajaa sünain jamüinjatüin sukuwaʼipa tia watuma.\\nTÜ WAAʼINRAJATKAT SAAINJÜNÜLE KASA MOJUSÜ WAMÜIN\\n13, 14. (1) ¿Jamüshii nnojoliinjanaka waya aashichijaamaatüin maalü? (2) ¿Jarat tü pütchi sotuinjatkat waaʼin?\\n13 ¿Kasa waaʼinrajatka naainjüle kasa mojusü wamüin wanee wawala jee shiale airuʼuluin nünüiki wamüin? Saashin tü Wiwüliakat, nnojoliinjana waya aashichijaamaatüin maalü (Ecl. 7:9). Eesü waainjawaire kasa mojusü süka waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat. Choʼujaasüjeseʼe kaʼatapalainjanain waya sümaa wayaawatüinjatüin saaʼu naainjeerüin kasa mojusü wamüin na wawalayuukana jee shiale airuʼuluin nanüiki wamüin. Nnojotsü anain jülüjakuʼu müle waaʼin tü kasa mojusü naainjakat na wawalayuukana, süka jamüin, nnojoleenain talatüin waya sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Jee müsia eesü süpüla sümalajaain wanoula nünain Jeʼwaa otta wojuʼinajaain suluʼujee tü nupueulosekat. Waaʼinrüle tia, iseerü wachiki waʼyataain nümüin Jeʼwaa otta nnojoleena waya suluʼuin tü mma jeketkat.\\n14 ¿Kasa akaaliinjeenaka waya süpüla ayatüin talatüin waaʼin sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa mayaainjeʼe airuʼuluin nanüiki na waneeinnua wamüin? Sotuinjatü waaʼin tü nümakat Jeʼwaa wamüin: «Eeinjatü tatuma wanee sirumatuʼu jeketü jee müsia wanee mma jeketü otta nnojoleerü jülüjain jaaʼin tü kasa alatüitpakat» (Is. 65:17, TNM; 2 Ped. 3:13, TNM). Naapeerü wamüin Jeʼwaa tia kasa anasükat müleka ayatüle waneepiain waya nümaa.\\n15. ¿Kasa waaʼinrajatka naashin Jesuu saainjünüle wamüin kasa mojusü?\\n15 Shiimain nnojoyüliʼiyain suluʼuin waya tü mma jeketkat. Airuʼurule nünüiki wamüin wanee wawala, shia anaka aluʼu jülüjale waaʼin tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa waaʼinrüin. Müshinka Jesuu: «Müleka motüle jaaʼin tü saainjalakat wayuu eekai kaainjalain juulia, alatinneerü jaainjala juuliaya nütüma chi Jüshikai Maleiwa. Otta müleka nnojorule motüin jaaʼin tü saainjalakat, nnojoleeria alatinnüin jaainjala juulia nütüma». Wanaa sümaa nüsakirüin Pedro Jesuu jeʼratuainjatüin motuin naaʼin saainjala wayuu, müshi Jesuu: «Tamüshi paala pia: Nnojotsü kojuyatuain neʼe. Motowalinjatü paaʼin waneepia kaainjalakat oʼu puulia». Tü keeʼireekat naaʼin Jesuu shia motowalinjatüin waaʼin waneepia tü kasa mojusü naainjakat na waneeinnua wamüin (Mat. 6:14, 15; 18:21, 22).\\n16. ¿Jamüsü anaka süpüla washatüin nukuwaʼipa José?\\n16 Tü alatakat nümüin José shikirajüin waya süpüla wayaawatüinjatüin saaʼu tü waaʼinrajatkat saaʼinnüle kasa mojusü wamüin. Piamashii neʼe süchonnii Raquel nümüin Jacob, nia José nümaa chi nimüliakai. Eetaashii wanee polooshii nüchonniʼiya, niapejeʼe alanaʼaleein aalin José nüpüla Jacob noulialeʼeya na waneeinnua. Achunjüshiijeseʼe naya. Naʼürülashi José, noikkaka nia süpüla achepchieeinjachin. Nayasaʼa na wayuu ayaʼlajakana José namaashi nia Egiptomüin. Shiasaʼa kakalia mapa, niʼipajanashi José chi aluwataaikai saaʼu Egipto. Talatüshi maʼin chi aluwataaikai nümaa José saaʼujee süpüshuaʼa tü kasa anasü naainjakat. Shiasaʼa mapa, airaʼa müsüjaʼa jamü noumainpaʼa na nuwalayuukana José. Noʼunaka sünain ayaʼlajaa eküülü Egiptomüin. Nantapa chamüin, nnojoishi nayaawatüin aaʼu José. Niyaawatüinjeseʼe naya José. Mayaainjeʼe müliapuʼuin maʼin nia natuma, nnojoishi pasalaweein nia. Nüchajaain sukuwaʼipa José süpüla nütüjaain saaʼu müleka ayatayüliire naya mojulaain. Nütüjaapa saaʼu José sünain nanoukteʼerüin nakuwaʼipa, nüküjüin namüin niain chi nawalakai. Kakalia mapa süchikijee tia, müshi nia namüin: «Tepijeena jia sümaʼaleʼeya tü jüchooinkalüirua» (Gén. 50:21).\\n17. ¿Kaseerü paaʼinraka mojule paaʼin nutuma wanee wawala?\\n17 Saaʼu kaainjalain waya wapüshuaʼa, mojusü saaʼin wayuu watuma. Müleka mojule saaʼin wayuu watuma, waaʼinra tü sümakat tü Wiwüliakat, wama sümüin motoiwa saaʼin waainjala otta wachajaa sukuwaʼipa süpüla anajiraainjanain waya (paashajeʼera Mateo 5:23, 24). Anasü maʼin waaʼin motule saaʼin wayuu tü waainjalakat. Müsüjeseʼe motuinjatüin waaʼin saainjala wayuu. Anuu sünüiki tü Wiwüliakat: «Jaaʼinra tü anasükat shiʼipajee eekai shiʼrülüin wayumüin jümüin, sümaa motüin jaaʼin saainjala maa aka naaʼin chi Senyotkai motüin naaʼin jaainjala» (Col. 3:13). Shiimainre alin wapüla na wawalayuukana, nnojoleena waya jashichikuʼu müin saaliijee wanee kasa naainjaka wamüin paalainka (1 Cor. 13:5). Moteerü naaʼin Jeʼwaa tü waainjalakat motule waaʼin naainjala na wawalayuukana. Amülialaainjatü waaʼin naalii na wawalayuukana maʼaka sümülialaain naaʼin Jeʼwaa waalii (paashajeʼera Salmo 103:12-14).\\nWaneepiainjana waya nümaa Jeʼwaa otta tü nupueulosekat. Nnojo motuuin waya suulia tü outkajawaakat otta nnojo wakatalaain noulia na wawalayuukana mayaainjeʼe weʼrüin naainjain kasa mojusü na waneeinnua. Weʼitaa waaʼin sünain niain Jeʼwaa oʼunirüin wakuwaʼipa otta lotuin süpüshuaʼa tü kasa naainjakat. Moto waaʼin naainjala na waneeinnua maʼaka motuin naaʼin Jeʼwaa waainjalaya.\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Juunioʼu 2016","num_words":4148,"character_repetition_ratio":0.061,"word_repetition_ratio":0.031,"special_characters_ratio":0.2,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10219.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Aküjalaa: Shiyaakua wanee wüi - Tü yaakat suluʼu Internet neʼinaajala na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeowa\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Armenio Armenio occidental Asamés Ateso Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bajo alemán Bambara Baulé Becol Birmano Bislama Búlgaro Cabilé Catalán Cebuano Checo Chichewa Chin haka Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitumbuka Chiyao Chuvash Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Dangme Danés Dehu Diula Efik Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Feroés Finlandés Francés Ga Galés Garífuna Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Gun Guna Hausa Hebreo Herero Hiligaynon Hindi Hiri motu Hmong (blanco) Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Kabardin-cherkess Kabiye Kachin Kannada Kaonde Kazajo Kekchí Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kisi Krío Kwangalí Kwanyama Lamba Lao Lengua de señas argentina Lengua de señas colombiana Lengua de señas costarricense Lengua de señas ecuatoriana Lengua de señas mexicana Lengua de señas venezolana Lengua de signos española Lenguaje de señas americano Lenguaje de señas australiano Lenguaje de señas británico Lenguaje de señas checo Lenguaje de señas estonio Lenguaje de señas filipino Lenguaje de señas finlandés Lenguaje de señas francés Lenguaje de señas holandés Lenguaje de señas húngaro Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas nicaragüense Lenguaje de señas paraguayo Lenguaje de señas peruano Lenguaje de señas ruso Letón Lhukonzo Lingala Lituano Luganda Lugbara Luo Luvale Macedonio Macua Malayo Malayálam Malgache Maltés Mam Mambue-Lungu Mapudungún Maratí Maya Mazateco de Huautla Mendé Mixe Mixteco de Guerrero Mizo Mongol Moré Mískito Nepalés Ngäbere (o guaymí) Niueano Noruego Nuer Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl del norte de Puebla Oromo Osético Otomí del valle del Mezquital Papiamento de Curazao Persa Pidgin de las islas Salomón Polaco Portugués Purépecha Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Quiché Rarotongués Rumano Runyankore Ruso Rutoro Samoano Sango Sena Sepedi Serbio Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sidama Sranangtongo Suajili Suati Sueco Tagalo Tai Tamil Tankarana Tayik Telugu Tetun Dili Tivo Tlapaneco Tojolabal Tok pisin Tongano Totonaco Tseltal Tsonga Tsotsil Turco Turcomano (alfabeto cirílico) Twi Tártaro Ucraniano Uigur (alfabeto árabe) Umbundú Uolof Vendal Vezo Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Xitshwa Yoruba Zapoteco de Lachiguiri Zapoteco del Istmo Zulú Árabe Ñanya\\n¿SHIIMAIN saaʼin pümüin tü wüi sünainkat tü wunuʼukat? Nnojotsü shiimain. Aainjuushi süka cobre. Niʼitaainjatü Moisés sünain wanee wunuʼu naashin Jeowa süpüla katüin noʼu na wayuu eirakaakana sümüin. Ayuuishii otta achotünüshii na israeliitakana sutuma wüi. ¿Pütüjaa aaʼu jamüsü sülataka tia?\\nShia süka mojuin nanüiki na israeliitakana nümüin Maleiwa otta Moisés, namaka: ‹¿Jamüshii puʼuniraka waya Egiptojee süpüla ouktuinjanain waya isashiipaʼa? Nnojotsü eküülü otta wüin yaaya. Nnojoishii waya ekeein maná›.\\nEküülü anasü tü manákat. Naapajala shia Jeowa namüin sümaʼalee wüin. Nnojoishii talatüin na israeliitakana süka tü naainjakat Jeowa napüleerua. Nuluwataaka Jeowa wüi jashichi nanainmüin. Süchotoka otta ouktaka naya sutuma.\\nMapa nantaka na israeliitakana eemüin Moisés, namaka nümüin: ‹Kaainjalashii waya, mojusü wanüiki nümüin Jeowa otta pümüin. Paashajaa nümaa Jeowa süpüla nüsünneʼerüin tü wüikalüirua›.\\nNaashajaaka Moisés nümaa Jeowa napüleerua. Nuluwataaka Jeowa Moisés sünain aainjaa shiyaakua wanee wüi süka cobre. Niʼitaainjatü shia sünain wanee wunuʼu süpüla neirakaain sümüin na süchotokana tü wüikat, naainjaka shia Moisés. Anaka na eirakaakana sümüin shiyaakua tü wüikat.\\n¿Kasa shikirajaka anain waya tüü? Wapüshuaʼa wayakana müshii waya maʼaka naaʼin na israeliita süchotokana wüi. Na wayuukana laülaashii, ayuuishii otta ouktushii. Alatüsü tia süka nükatalaain Adán otta Eva nuulia Jeowa, nachonnii waya wapüshuaʼa. Nükaaliinjüin waya Jeowa süpüla katüinjatüin woʼu waneepia.\\nNuluwataain Jeowa Mmapaʼamüin Jesucristo, nuʼutunaka aaʼin sünain wanee wunuʼu süka mojulaain nia naashin na wayuukana. Nuluwataain Jeowa Jesús süpüla katüin woʼu. Weirakaale nümüin otta washatüle nukuwaʼipa kateerü woʼu waneepia. Mapa ekirajaweena waya süchiki tia.\\n¿Kasa sünainka tü wunuʼu suluʼukat tü ayaakuaakat? ¿Jamüsü niʼitaainjatka shia Moisés sünain wanee wunuʼu naashin Jeowa?\\n¿Jamüsü nanüiki na israeliitakana sükajee nnojoluin talatüin naya sümaa tü naainjakat Jeowa napüleerua?\\n¿Jamüsü nanüiki na israeliitakana nümüin Moisés wanaa sümaa nuluwataain Jeowa wüi jashichi nanainmüin?\\n¿Jamüshi nuluwataanaka Moisés nutuma Jeowa sünain aainjaa shiyaakua wanee wüi süka cobre?\\n¿Kasa shikirajaka anain waya tü alatakat namüin na israeliitakana?\\nPaashajeʼera Números 21:4-9.\\n¿Kasa shikirajaka anain waya nnojoluin talatüin na israeliitakana sükajee tü naainjakat Jeowa napüleerua? (Núm. 21:5, 6; Roma 2:4.)\\n¿Kasa naainjaka mapa na israeliitakana süka shiyaakua tü wüikat? ¿Kasa naainjaka Ezequías süka? (Núm. 21:9; 2 Rey. 18:1-4.)\\nPaashajeʼera Juan 3:14, 15.\\n¿Jamüsü niyaakuayaaka Jesucristo tü wüi aainjuushikat süka Cobre? (Gal. 3:13; 1 Ped. 2:24.)","num_words":1673,"character_repetition_ratio":0.086,"word_repetition_ratio":0.01,"special_characters_ratio":0.167,"stopwords_ratio":0.014,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.999,"perplexity_score":7452.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"«kaʼatapalain sünain süsoʼiraajeerüin aaʼin tü wayuu ouktüsükalüirua» Aluw. 24:15 | ekirajaaya\\n«Tatüjaa aaʼuchi sümaa nüsoʼiraweechin aaʼin»\\n«Anoujashi nünain Maleiwa sümaa kaʼatapalain taya»\\nJia kachonshiikana, jükaaliinja jüchonnii süpüla kekiinjanain naya süpüla oʼtteʼennaa\\nJimaʼalii jee majayünnüü, jaaʼinra tü kasa juunteetkalü atuma oʼtteʼennaa\\nLIFE STORY Tapütüin kasa süpüshuaʼa süpüla toʼunüin nüchiirua Kürisüto\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Tisienpüroʼu 2017\\n«Cristo, nia aapaka kataa oʼu sümüin wayuu» (1 COR. 15:45).\\nJAYEECHI: 151, 147\\n¿Jamüsü watüjaaka saaʼu eein süpüla nüsoʼiraain aaʼin wanee wayuu kakaliaitchika outuin saashin Salmo 118?\\n¿Jamüsü sukuwaʼipa süpüla shikeraajüin Salmo 16:10?\\n¿Jaralii na asoʼirajeekana aaʼin suʼunnaa nükalia Kürisüto? ¿Jameerü sukuwaʼipa tia?\\n1-3. (1) ¿Jamüsü wanoujainjatka süsoʼiraainjatüin saaʼin wayuu outusü? (2) ¿Jamüsü kojutuinjatkat maʼin shia wamüin? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).\\nPÜSAKINNÜLE sünain tü punoujakalü anain, ¿jameerü pünüiki? Eesüjaʼa püküjale punoujain niain Jeʼwaa chi Kakumalakai kasaka süpüshuaʼa jee niain katüin atuma woʼu. Eesüjaʼa püküjale punoujain nünain Jesuu, chi outakai waaʼu. Eesüjaʼa paashajaale süchiki paʼaraiisüinjatüin tü mmakat, eere kateerüin soʼu waneepia na wayuu nupueulosekana Maleiwa. Jama süsoʼiraainjatüin saaʼin wayuu outusü, ¿püküjeerü punoujain maʼin sünain tia?\\n2 Wainma tü kasa kojutukalü anainjee wamüin süsoʼiraainjatüin mapeena saaʼin wayuu outusü. Jaʼitairü waʼatapajüin woʼttaain süchiki tü mülia miyoʼusükat süpüla katüin woʼu waneepia saaʼu tü mmakat. Nüküjain chi aluwataaushikai Pablo jamüin choʼujaaka maʼin wanoujain sünain süsoʼiraainjatüin saaʼin wayuu mapeena. «Müleka matüjüinreje osoʼirawaa saaʼin wayuu, nnojoishije osoʼiraain aaʼin Cristo» müshi nia. Nnojoirejeʼe nüsoʼiraain aaʼin Jesuu suulia outaa, nnojoishijaʼa mmata aluwataain nia chaa iipünaa otta nnojotsü kasain anain apüla tü aküjaakat pütchi (paashajeʼera 1 Corinto 15:12-19). Watüjaapejeʼe saaʼu nüsoʼireʼenüin aaʼin Jesuu. Nnojoishii müin waya maka naaʼin na karaloʼutamaajana namaiwajanakana, na nnojoliipuʼukana anoujain eein süpüla süsoʼiraain saaʼin wayuu outusü. Jaʼitakajeʼe meeʼerapalain waya, eesü süpüla katsüin watuma wanoula sünain nuuntuin Maleiwa nüsoʼirüin saaʼin wayuu outusü (Mar. 12:18; Aluw. 4:2, 3; 17:32; 23:6-8).\\n3 Nüküjain chi Aluwataaushikai Pablo «süsoʼiraainjatüin saaʼin wayuu ouktüsü» otta shiain «tü nüchikikat Cristo ekirajünakat anain paala jia juʼttaiwaʼaya sünain anoujaa» (Heb. 6:1, 2). Nüküjain maʼin süsoʼiraainjatüin saaʼin wayuu otta nunoujain sünain tia (Aluw. 24:10, 15, 24, 25). Mayaainjeʼe shiain süpüshi tü kasa ekirajünakalü anain waya süka tü Wiwüliakat woʼttaiwaʼaya sünain anouja, choʼujaayülia wekirajaain sooʼomüin süchiki tü asoʼirawaakalü aaʼin (Heb. 5:12). ¿Jamüsüche choʼujaayütka wekirajaain sünain?\\n4. ¿Kasa eeka süpüla wasakinnüin anain süchiki süsoʼiraainjatüin saaʼin wayuu mapeena?\\n4 Nekirajaapa na wayuukana sünain tü Wiwüliakat, naashajeʼerüin tü pütchi aashajaakat süchiki süsoʼiraain saaʼin wayuu outusü sümaiwa. Eesüjaʼa shiale naashajeʼerüin nüchiki Lázaro wanaa sümaa nüsoʼireʼennüin aaʼin. Ekirajaashii nüchiki Abraham, Job otta Daniel na atüjaakana saaʼu katüinjatüin soʼu wayuu süchikuaʼa mapeena. Suchuntunüle pümüin piiʼiyatüin süka tü Wiwüliakat, jamüin piʼitaaka paaʼin sünain tü pütchi kakaliaitkat maʼin apansaajünüin nachiki na asoʼiraainjanakana aaʼin, ¿jameerü pünüiki? Jama pümünüle: ¿Joujeerü süsoʼiraaka saaʼin wayuu outusü saashin tü Wiwüliakat? Pütüjaale saaʼu tü pünüikinjatkat, katsüinjeerü maʼin punoula.\\nAKÜJÜNATÜJÜLIA SÜMAIWA NÜSOʼIRAAINJACHIN AAʼIN\\n5. ¿Jarai chi wekirajaainjachikai anain?\\n5 Eesüjaʼa mapüleere wamüin jülüjain waaʼin nütamaajeechin nüchikuaʼa chi eekai jekechin outuin (Juan 11:11; Aluw. 20:9, 10). ¿Eesüche süpüla weʼitaain waaʼin sünain tü pütchi kakaliaitkat maʼin apansaajünüin nachiki na asoʼiraainjanakana aaʼin mapeena? ¿Atamaajeeiche wanee wayuu jaʼitaichi kakaliain nia outuin? Maaʼulu yaa, wanouja anainrü nüsoʼireʼennüin aaʼin wanee wayuu eerejeʼe kakaliairüin maʼin aküjünüin nüchiki süsoʼiraainjatüin naaʼin. ¿Jaraiche chia wayuukai? ¿Jamüsü sünainpünaaka süsoʼiraainjatüin saaʼin wayuu mapeena tü alatakat nümüin?\\n6. ¿Jamüsü nünainpünaaka Jesuu shikeraajia tü Salmokot 118?\\n6 Wekirajaa sünain tü Salmokot 118, eeshijaʼa niale kashajalain shia David. Watüjeenaka nüchiki wanee wayuu asoʼireʼennakai aaʼin eerejeʼe kakaliain maʼin aküjünüin nüchiki paala. Müsü tia Salmokot: «Jeʼwaakalee, puʼtteʼera maa waya». Jee müsü shiaʼaya: «Anataʼaleeshijaʼa maʼin chi antakai saaʼu nünülia Jeʼwaa». Wanaa sümaa nikerotüin Jesuu Jerusalénmüin soʼu 9 Nisán, süpülapünaa nuʼutunüin aaʼin, suchuntüin tü wayuukalüirua tia pütchikat ashajünaka paala nüchiki chi Mesíaskai (Sal. 118:25, 26; Mat. 21:7-9). ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu saashajaain tü Salmokot 118 nüchiki wanee wayuu asoʼireʼennüinjachikai aaʼin kakalia mapa? Jülüja waaʼin wanee pütchiya suluʼu tia Salmokot, müsü yaa: «Tü ipa nayoutakat na akumajüliikana, shia tü ipa jaʼijaasükat» (Sal. 118:22).\\n«Na akumajülii» ayoutakana chi Mesíaskai. (Paashajeʼera tü pütchikat 7).\\n7. ¿Kasa naaʼinraka na judíokana nüka Jesuu?\\n7 «Na akumajülii» ayoutakana chi Mesíaskai naya na nekiipuʼukana na judíokana. Nnojoishi neʼe mojutüin Jesuu namüin jee nnojoluin nanoujain niain chi Mesíaskai. Wainma maʼin na judío achuntakana nümüin Pilato nuʼutunüin aaʼin Jesuu (Luc. 23:18-23, TNM). Nayakalaka kasirüin outuin Jesuu.\\nSüka nüsoʼireʼennüin aaʼin Jesuu nutuma Maleiwa niaichipa «tü ipa jaʼijaasükat». (Paashajeʼera tü pütchikat 8 otta 9).\\n8. ¿Jamüshi niaka Jesuu «tü ipa ayouktünakat paala»?\\n8 Ayoutunüshi jee oʼutuna aaʼinchi Jesuu, ¿jamaka süpüla niainjachin «tü ipa jaʼijaasükat»? Asoʼireʼennaa aaʼinchi süpüla tia. Nüküjain Jesuu tia wanaa sümaa naashajaain nüchiki wanee wayuu kaʼapainseshi ajütakai nüchepchiairua nanainmüin na aaʼinmajüliikana. Naainnua nasheʼejüin na achepchieekana. Mapa maʼin, chi kaʼapainseshikai nüjütüin chi nüchonkai, shiiʼiree kacheʼein naya nümüin. Akaisaʼa noʼutüin aaʼin chi nüchonkai. Süchikijee nüküjain Jesuu tia, nuchuntuin tü pütchi ashajünakat suluʼu Salmo 118:22 (Luc. 20:9-17). Nüküjain chi Aluwataaushikai Pedro tia Salmokot namüin «na laülaayuushiikana naʼakajee na sacerdotekana, na laülaayuushiikana naaʼu na judíokana otta na karalouktamaajanakana» jutkatakana Jerusalén. Müshi namüin: «Jesucristokai chii, niaʼa neʼe chi juʼutitkalinka aaʼin süka jükacherirüin sünain wane [wunuʼu lotusü], chi anii nüsoʼireʼerüin aaʼin Maleiwakai süchikijee ouktaa». Nümaka süchikijee, «‹tü ipa ayouktünakat paala natüma na akumajüliikana miichi, eʼitaanüsü shia sünain shiain jaʼijaasüin maʼi süpüla akumajia tü miichikat›. Je maa aka shiyouktünüin tü ipa jaʼijaasükat, müshia Jesús, ayouktünüshi jütüma» (Aluw. 3:15; 4:5-11; 1 Ped. 2:5-7).\\n9. ¿Kasa wayu tü aküjünatüjütkalia suluʼu Salmo 118:22?\\n9 Shiimain süküjünüin suluʼu Salmo 118:22 nüchiki wanee wayuu asoʼiraainjachikai aaʼin kakalia maʼin mapa. Ayoutunajachi otta outunajachi aaʼin chi Mesíaskai. Akaisaʼa atamaainjachin nia nüchikuaʼa süpüla niainjachin tü ipa jaʼijaasükat. Soʼujee nüsoʼireʼennüin aaʼin Jesuu niashi «neʼe niakai nümüiwa eeka süpüla oʼtteʼer[üin] wayuu» (Aluw. 4:12; Éf. 1:20).\\n10. (1) ¿Jamüsü sünüiki Salmo 16:10? (2) ¿Jamüsü watujaaka saaʼu nnojoluin niain David chi saashajaakai achiki tia Salmokot?\\n10 Wekirajaa sünain wanee wetsiikulo aküjaka nüsoʼiraainjachin aaʼin wanee wayuu outakai, ekeraajüsü shia wainma juya süchikijee süshajünüin. Sutuma tia, weʼitaajeerü waaʼin eein süpüla süsoʼiraain saaʼin wayuu outusü jaʼitairü kakaliairüin süpansaajünüin tia. Müsü nünüiki David suluʼu tü Salmokot 16: «Nnojoleechi puʼulaain taya suluʼu tü Seolkat. Nnojoleechi puʼulaain chi waneepiakai pümaa suluʼu tü ishikat» (Sal. 16:10). Nnojoishi aashajaain David nüchiki niakai suluʼu nnojoluinjachin outuin nia jee nnojoluinjachin nojoʼitunüin. Saashin tü Wiwüliakat laülaashi David mapa jee outushi nia, «nujoʼitunaka eejanale nojoʼitunüin na nutuushinuukana suluʼu nuumain David» (1 Rey. 2:1, 10). ¿Jaraika maʼin saashajaain achiki tia wetsiikulokot?\\n11. ¿Joujatü nüküjain Pedro jamaluʼuluin tü Salmokot 16:10?\\n11 Nüküjain chi Aluwataaushikai Pedro jaralin chi saashajaakai achiki tü Salmokot 16:10 wainma juya süchikijee nüshajüin shia David. Maʼaka jeʼra semaana süchikijee nuʼutunüin aaʼin Jesuu jee nüsoʼireʼennüin aaʼin, wainma maʼin na judío otta prosélito nüküjakana amüin Pedro tia pütchikat (paashajeʼera Aluwataaushikana 2:29-32). Nüküjain namüin outuin David jee nojoʼitunüin. Nnojotsü süküjain tü Wiwüliakat nuʼtchejaain Pedro sümaa tü nümakat naashin naya wayuukana. Nüküjatüjülia David «süchikü tü niiʼiyatakat Maleiwa nümüin, sünain nüsoʼireʼennajachin aaʼin nütüma Maleiwakai chi Nüneekajalakai süpüla aluwatawaa, chi kanüliakai Cristoin».\\n12. ¿Jamüsü shikeraajia tü sümakat Salmo 16:10? ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu shiimain susoʼiraajeerüin saaʼin wayuu saashin tia Salmokot?\\n12 Süpüla niiʼiyatüin Pedro sünain shiimain tü nümakat, nüküjain tü nüshajakat David suluʼu tü Salmokot 110:1 (paashajeʼera Aluwataaushikana 2:33-36). Sutuma suluʼujeejatüin tü Wiwüliakat tü pütchi nüküjakat Pedro, nanouja anainrü na wayuu eejanakana soʼu tia sünain niain Jesuu chi Senyotkai jee chi Kürisütokai. Nanouja anainrü na wayuukana shikeraajüin tü sümakat Salmo 16:10 wanaa sümaa nüsoʼireʼennüin aaʼin Jesuu. Süchikijee tia, nüküjain chi aluwataaushikai Pablo namüin na judío chajanakana Antioquía shiimain shikeraajüin tia pütchikat. Ponusü maʼin saaʼin tü wayuukalüirua tia pütchikat, nachuntüinjeseʼe nümüin Pablo nüküjainjatüin sooʼomüin tia pütchikat namüin (paashajeʼera Aluwataaushikana 13:32-37, 42). Pütchikat tüüirua, shiiʼiyatüin wamüin shiimain shikeraajeerüin tü pütchi ashajuushikat sümaiwa, sünain süsoʼiraajeerüin saaʼin wayuu outusü mayaapejeʼe kakaliairüin süshajünüin tia.\\n¿JOUJEENA NASOʼIRAAKA AAʼIN?\\n13. ¿Kasa eeka süpüla wasakirüin anain waaʼin?\\n13 Atütülaasü maʼin waaʼin sutuma watüjaain saaʼu eein süpüla süsoʼiraain saaʼin wayuu sümaa wainmain juya süpansaajünüin paala tia. Eepejeʼe süpüla püsakirüin paaʼin sünain tüü: «¿Wainmainjatche maʼin juya alataka süpüla teʼrüin nachikuaʼa na tapüshi outakana? ¿Joujeeria maʼin süsoʼiraaka naaʼin na outushiikana?». Naashin Jesuu wainma tü kasa nnojotkat natüjaain saaʼu na nikirajüinkana jee wainma tü nnojoluinjatkat natüjaain aaʼu. «Nnojotsü aapüna ekii jümüin süpüla jütüjaainjatüin saaʼu joujainjatüin sülatüin tüü. Nia neʼe chi Washikai Maleiwa laülaaka saaʼu süpüla niʼitaainjatüin sükaʼiya tü kasa naaʼinrajatkat», müshi Jesuu namüin wanaa sümaa nasakiijüin nia (Aluw. 1:6, 7; Juan 16:12). Eepejeʼe süpüla watüjaain saaʼu joujeerüin nasoʼiraain aaʼin na outushiikana.\\n14. ¿Jamüsü anaʼleeka maʼin süsoʼireʼeria naaʼin Jesuu noulia na asoʼireʼennakana aaʼin nüpülapünaa?\\n14 Anaʼleesia maʼin saashin tü Wiwüliakat süsoʼireʼeria naaʼin Jesuu. Nnojoirejeʼe nüsoʼireʼennüin aaʼin Jesuu, nayaleekajaʼa asoʼireematüinjanain aaʼin na wapüshi outakana. Napüshuaʼa na asoʼireʼennakana aaʼin nüpülapünaa Jesuu soʼu nükalia Elías otta Eliseo, nnojoishii katüin oʼu waneepia. Outushii naya nachikuaʼa jee sümamülashii naya mma. Watüjaapajaʼa «saaʼu susoʼinnüin naaʼin Cristo süchikijee ouktaa, watüjaa aaʼuchi nia sünain nnojoleechin ouktüin piantua. Nnojolichipa süchepchiain nia tü ouktaakat». Jee chaa iipünaa «ayateechi [...] katüin oʼu süpüla kaʼikat süpüshua» (Roma 6:9; Alat. Map. 1:5, 18; Col. 1:18; 1 Ped. 3:18).\\n15. ¿Jamüshi niaka Jesuu «chi palajachikai»?\\n15 Jesuu nia chi palajachikai wayuu asoʼireʼennakai aaʼin suluʼu meʼrujuuin nia süpüla chainjachin chaa iipünaa. Anaʼleesia maʼin tia süka nnojoluin maajüin sukuwaʼipa wayuu sümaiwa (Aluw. 26:23). Nnojoitpajaʼa niainjachin asoʼireʼennüin aaʼin nümüiwaʼa süpüla oʼunaa chaa iipünaamüin. Nüküjain Jesuu namüin na nikirajüin waneepiakana nümaa naluwataainjanain nümaa chaa iipünaa (Luc. 22:28-30). Outuinjanapejeʼe naya palajana süpüla meʼrujuuinjanain naya nasoʼireʼennapa aaʼin, maka naaʼin Jesuu. «Jee jooluʼu atameʼennüitchipa Kürisüto naʼakajee na outushiikana: chi palajachikai naʼakajee na outakana», müshi Pablo. Akaʼaya nia, nüküjain eeinjanain waneinnua asoʼireʼennüinjanakana aaʼin süpüla chainjanain chaa iipünaa. «Katatüinjana waneʼewai nakua: palajana nia Kürisüto, süchikijee na nümaakana Kürisüto suʼunnaa tü nükaliakat» müshi Pablo (1 Cor. 15:20, 23, TNM).\\n16. ¿Joujeerü nasoʼireʼennaka aaʼin na chainjanakana iipünaa?\\n16 Wayaawatüin sünainjee tü nüküjakat Pablo joujeenain nasoʼireʼennüin aaʼin na chainjanakana iipünaa. Suʼunnaainjatü nükalia Kürisüto. Kakaliairü naküjain na aküjaliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa süka tü Wiwüliakat suʼttüin «nükalia» Kürisüto soʼujee 1914. Kepiashii waya suʼunnaa tia «nükaliakat» otta alüʼütsü maʼin süpüla sajaʼttüin süpüshuaʼa tü kasa mojusükat.\\n17, 18. ¿Jameerü nakuwaʼipa na anoujashii chainjanaka iipünaa suʼunnaa nükalia Kürisüto?\\n17 Müsü sünüiki tü Wiwüliakat nachiki na asoʼiraainjanakana aaʼin süpüla chainjanain iipünaa: «Watüjaa aaʼulu tü alateetkat namüin na outushiikana [...]. Watüjaa aaʼuchi outuin Jesuu paala jee süsoʼireʼennüin naaʼin, sünainjee tia, watüjaa aaʼulu nasoʼireʼenneenain aaʼin na outushiikana [...]. Na outuinnapakana oʼuneena naya nümaʼanamüin wapüleerua wayakana kateenaka oʼu sünainmüinreʼeya nükalia chi Senyotkai. Ashakateechi chi Senyotkai iipünaajee otta neenakeena waya [...]. Jee na ouktüshii nümaapuʼukana Kürisüto osoʼiraajeerü naaʼin palajana. Jee waya katoʼuchiikana, oʼuninneena waya namaa chamüin sirumatuʼumüin süpüla wantiraainjanain wapüshuaʼa nümaa chi Senyotkai chaʼayaa eere tü joutaikalü iipünaa. Eejeenaka waya waneepia nümaa süpüla kaʼika süpüshuaʼa» (1 Tes. 4:13-17, TNM).\\n18 Na asoʼiraainjanakana aaʼin palajana, eeshiijaʼa nasoʼireʼennüle aaʼin süchikijee suʼttüin nükalia Kürisüto. Nayasaʼa na anoujashii chainjanaka iipünaa kateenakana oʼu wanaa sümaa tü mülia miyoʼusükat ‹oʼuninneena naya sirumatuʼumüin› (Mat. 24:31). ¿Jamaluʼut tia? Na oʼuninnüinjanakana kateena oʼu wanaa sümaa tia, nnojoleena kakaliain outuin maluʼulu tia. Jamüshiijaʼa outule naya, ‹eeʼiranajaweerü nakuwaʼipa› naapapa «shiʼira wane jontoroyoi chajee iipünaajee» (1 Cor. 15:51, 52).\\n19. ¿Jaralii na anaʼleejeenakana akuwaʼipa nasoʼiraapa aaʼin?\\n19 Maaʼulu yaa, wainma na anoujashii nnojoliinjanakana oʼunüin chaa iipünaamüin jee nnojoluinjana aluwataain nümaa Kürisüto sirumatuʼujee. Shia naʼatapajaka maʼin tü nükaliakat Jeʼwaa, eere sajaʼlajeʼenneerüin süpüshuaʼa tü kasa mojusü eekat saaʼu tü mmakat. Nnojotsü natüjaain saaʼin joujeerüin tia, natüjaapejeʼe saaʼu sülüʼülüin maʼin tia kaʼikat (1 Tes. 5:1-3, TNM). Jeketpa sukuwaʼipa tü mmakat nutuma Maleiwa, naateerü nakuwaʼipa na asoʼiraainjanakana aaʼin. Soʼu kaʼikat tia, asoʼiraainjatü saaʼin wayuu saaʼu tü mmakat jee loteerü maʼin nakuwaʼipa otta nnojoleena outuin naya nachikuaʼa. Alanaʼaleejeeria «sünain anain nakuaippa» noulia na asoʼireʼennakana aaʼin paala namaiwa süka outuin naya nachikuaʼa (Heb. 11:35).\\n20. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoleenain walakaain na asoʼiraajeenakana aaʼin?\\n20 «Katatüinjana waneʼewai nakua» na asoʼiraainjanakana aaʼin chaa iipünaa saashin tü Wiwüliakat (1 Cor. 15:23, TNM). Eesü süpüla müin nakuwaʼipa na asoʼiraainjanakana aaʼin yaa saaʼu tü mmakat, nnojoleena walakaain naya. Eesüjaʼa püsakirüle paaʼin: ¿Joujeena nasoʼiraaka aaʼin na jekenakana outuin? ¿Atamaajeenache naya süchikijeechon nuʼttüin Kürisüto sünain aluwatawaa soʼu tü miitkat juya, süpüla nojuupatüin na napüshikana? Jama na aʼyataapuʼukana nümüin Jeʼwaa namaiwa oʼunirapuʼukana nupueulose Maleiwa, ¿atamaajeenache naya palajana süpüla nekiipüʼüinjanain na wane wayuu asoʼiraainjanakana aaʼin suluʼu tü mma jeketkat? ¿Jameerü nakuwaʼipa na wayuu nnojoliipuʼukana aʼyataain nümüin Jeʼwaa? ¿Joujeena nasoʼiraaka aaʼin otta jaleena naya? Wainma maʼin tü kasa watüjaweekalü aaʼu süchiki tia, nnojotpejeʼe choʼujaain maʼin watüjaain saaʼu. Weʼreerü neʼe tia süntapa sükalia. Watüja aaʼulu anashaateerüin nutuma Jeʼwaa sukuwaʼipa tü kasakalüirua.\\n21. ¿Kasa wayu tü waʼatapajakat maʼin?\\n21 Sümaʼinruʼu waʼatapajüin tia, wakatchinra wanoula nünain Jeʼwaa. Jamüshijaʼa nia, nüküjatüjülia wamüin nükajee Jesuu nütameeʼerüinjanain nachikuaʼa na outushii sotokana naaʼin (Juan 5:28, 29; 11:23). Watüjaa aaʼu nasoʼiraajeenain aaʼin na outushiikana, süka katüin noʼu Abraham, Isaac otta Jacob nümüin Maleiwa, naashin Jesuu (Luc. 20:37, 38). Eekalaka süpüla müin wanüiki maʼaka naaʼin Pablo wanaa sümaa nümüin: «Anoujashi [taya] nünain Maleiwa sümaa kaʼatapalain taya [...] sünain süsoʼiraajeerüin aaʼin tü wayuu ouktüsükalüirua» (Aluw. 24:15).\\nIpa jaʼijaasüka: Shia wanee ipa eʼitaanaka sünain suuʼui wanee miichi eere süntiraain süsepü süpüla icheinjatüin shia. Akaʼaya Jesuu, süchikijee nüsoʼireʼennüin aaʼin nia «tü ipa jaʼijaasükat» napüleerua na anoujashii chainjanakana iipünaa makana aka saaʼin wanee aʼwaajülee Maleiwa.\\nChi palajachikai: Müshi aʼaka saaʼin tü palajatkat süchon wanee aʼttiee. ‹‹Chi palajachikai›› münüshi Jesuu süka niain palajachin asoʼiraain aaʼin süpüla katüinjatüin noʼu chaa iipünaa sümaa meʼrujuuin nia.\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Tisienpüroʼu 2017","num_words":4135,"character_repetition_ratio":0.07,"word_repetition_ratio":0.013,"special_characters_ratio":0.215,"stopwords_ratio":0.012,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9426.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Wp\/guc\/Komputatoora - Wikimedia Incubator\\n< Wp‎ | gucWp > guc > Komputatoora\\nKomputatoora (alijunaiki: computadora) shia wanee kachuweera elekturonika ajuupajaka otta müsia aluwataaka achikimaajatü wattamüin. Wanee Komputatoora kalu'usu mainma sitkuwiitaa kottusu otta waneeirua kasa müinka saa'in tü akumalaa tü nümanakai chi ka'yatayaakalü. Mainma sukuwa'ipa nutuma chi püroküraamatolü, chi makai a'yataashi süka sünain aainjaa kasa müinka saa'in akatkülajaa, analaa sulu'u internet, ainjaa karalo'uta otta eeke eein süpüla ainjaa süka wanee Komputatoora.\\nTü Komputatooraka sünainje yalaain wanee püroküraamatolü cho'ujaasü tü atijaaya (Datos), tü maka sutuma atüjaka shi'raajüin müinka saa'in Ekerolia (Entrada), otta sutuma alijuna wattajeepüna (\"Input\") sulu'u Inküleenaiki); tü atüjaayaa ashajunusu sulu'u, yalejee awanajaasu sünainmüin waneeyan je keraapa shia ajuitusu tü Aju'itia (Salida) sutuma alijuna wattapüna (\"Output\" sutuma anuiki Inkülesu), sunainje tü ajuitusu wanee atüjaaya aka nnojotsu ayatüin palajanaka.\\nTü achikiimajaatü sulatapaa tü makaa kettaipa supüla apa'ana sutuma Wayuu eesü supüla alüwatanuin, akotchiraa, epe'ipalaa siia anataa; alüwatanusu sumüin wayuu, komputatoora, imeeirü'lumüin siia ee antuin tü internet.\\nTü anakaa apülaa wat'tas salii anainjee, anaas supüla supüshuwayale sii anain tü sunüiki püroküramatüka sumaa jaarüwerü (Hardware).\\nSu'uyaawase tü Komputatoora[edit | edit source]\\nTü Komputatoora ayatusu makajatu sumaiwa so'ü palajanaka chaa rekara juyaa 40 (Pienchii Shiiki) nutuma suyaawaseka chii Von Neumann.\\nTü Anaajalee (La Memoria): Shiia jutkapüleka tü kulaala anajutka'alü tü atijaaya kottus, tü makaa erajunusu sukaa anulia waai (bytes). Tü alüwatka so'ü tü achikiimajaatü supüla aint'najatuka sukaa tü Komputatoora.\\nTü Kulaala kamanasu tü atijaaya supüla ainja münaka sumüin nutuma chii püroküraamatolü; tü ayawajia sunain Kulaala awanajawaisu sutuma waneeyan Komputatoora kajamüin nnojotsu wanawain siia tü atijalaaka awanajasu sunain alatuin juyaaka. Tü Anaajalee eesü supüla awanajanuin maimatuwa miyonka (Anaajalee RAM) siia tü nnojotsu supüla awanajanuin (Anaajalee ROM).\\nTü Akuyamajülü (El Procesador o CPU): Tü ekaa sumanaa shiia tü:\\nWaneeyaawajia Suyaawaseka Loojika (Unidad Aritmético Lógica o ALU): Shiia wanee epe'ipajuui (Dispositivo) ainjüshi supüla ayaatawa so'ü münakaa sumüin. Ayatasu so'ü kassa ee shiimüin müin (apaliralaa, amaimajaa..)\\nWaneeyaawajia tü Aa'inmajia (Unidad de Control): Shiia aimajutka tü achikiimajaatü ekerotuka, yalaaka sulü siia ajuittaka sulüje Komputatoora, sukotchajüin tü achikiimajaatü yalejee sulüwatain sunainmüin tü ALU supüla ainja tü münaka. Suchikeje shiitain emüinre anain sulü tü Anaajalee. Ket'tapa münaka tü Waneeyaawajia tü Aa´inmajia sainjüin tuwanee (Yalaasu ein shiia siia eesü supüla achaajain waneeya eiwali tü anaajia).\\nTü Epe'ipajuui so'ü Ekerolia siia Aju'itia (Dispositivo de Entrada y Salida): Kapülasu sumüin Komputatoora supüla apa'a achikiimajaatü chaa sulüje chaamüin anüipaa ee apaá apütaka suchikeje achajaa kassa. Maima sukorolo Komputatoora anüipaaje müin sain tü; ajüttiaapala, anajia, lakayaasüpülee, ayaakuwajiaa walekerü siia eke ein sunainjein tü Komputatooraka.\\nAnajia (Monitor): Shiia wanee epe´ipajuui so´ü aju´itia, sunainje wanee po'upünawaa, shiiatain tü sulüko tü Komputatooraka. Eesü maima sukuwaitpaa tü anajia: Kawaralasü Pulasma (PDP), Kawaralasü Kerachinatüsü (LCD), siia waneeiru.\\nAjüttiaapala (Teclado): Shiia wanee kasa epe'ipajuui tijitalü siia epet'tunaka, supülasu ashajaa atijaaya siia shiawajiatü sulü Komputatoora; tü makaa antusu chejee sumaiwa sunain tü Kachuwera ashajia.\\nKookooche'erü (Ratón): Shiia wanee kassa epe'ipajuui sainjüintü Komputatoora apanusuka akaa ajapü, supülasu ekerolia tü atijaaya sulü Komputatoora. A'apanusu sukaa piamaleyaa ajapü nutuma chii ka'yatayaakalü, akutula mussia epünai ni'itai chii wayuukai , sulü tü anajia eesü wanee jatü; tü kookooche'erü sumaiwa eesü wanee woliche su'upüna sunainje tü makaa kutulasu tü jatü. Joolü tü kookooche´erü kalüsainpaa wanee lüsaa ishosu tü wolicheka eitanusu souje wanee kassa kulüla ee nnojolüin warattain kajamüin tü makaa nnojotsu saapain anain.\\nAchikanainjia (Impresora): Shiia wanee kasa epe'ipajuui sunain Komputatoora anakaa apüla shiia tü ayulaa tü ayatawa sulüjekaa tü Komputatoora, ayulaa shiakua kassa, tü makaa ajuitusu soujee karalouta ashajushi sulüje sukaa wanee laaserü.\\nMaima Achikanainjia kaaulekajatü sunain tü Komputatoora kaajatu ei'paa waneeirua ayaataka sumaa kusu (Red) erajunusu sukaa anulia makacheraayesalü (Wireless jee siia Ethernet), anaasü supüla ayulaa sunainje tü kusu tü choujaka sunain chii püroküraamatolü.\\nAkaniaajülü (Escáner): Shiia wanee kassa epe'ipajuui apanakaa supüla alataa sunainje tü lüsaa laaserü wanee kassa anainje karalo'uta sumüin tijitaalü sulü komputatooraka joolü so'ü kai antuipaa sumaa achikanainjia siia eke ein sulü.\\nShipijanapüle (Altavoces): Supülasu apaa shipijana tü komputatooraka müinka sain jayeechi, shipijana ajachitiaa siia eke ein keeirain sulü tü Komputatoora. Tü Shipijanapüle joolü apaanuipaa supüla ainja kompurensia so'ü kassa ekirajaa, yoota so'ü akuwaitpaa, telewision, raawia, ayakuwa siia eke ein supüla apaa shipijana.\\nAkuwaitpaa Komputatoora[edit | edit source]\\nKomputatoora Soujeka A'yataainpalaa\\nRetrieved from \"https:\/\/incubator.wikimedia.org\/w\/index.php?title=Wp\/guc\/Komputatoora&oldid=5163301\"","num_words":1177,"character_repetition_ratio":0.077,"word_repetition_ratio":0.003,"special_characters_ratio":0.169,"stopwords_ratio":0.011,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4529.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Aashajaashi Jeʼwaa nümaa Samuel | Tatüjaka sünainjee tü Wiwüliakat\\nAashajaashi Jeʼwaa nümaa Samuel\\nEejana piamashii nüchonnii Elí. Hofní nünülia wanee otta chi wane Finehás nünülia. Sacerdoote naya suluʼu tü aʼwaajüleekat Maleiwa. Nnojoishii naya oonooin sümaa tü nuluwataakalü anain Jeʼwaa, eʼrülii naya wayumüin. Wanaa sümaa neʼikajaain na israeliitakana tü nasülajüinkat nümüin Maleiwa, naapaain saʼanasia tü asalaakat. Nütüjaa aaʼu Elí tü kasa mojusü naaʼinrakat na nüchonniikana, nnojotpajaʼa kasain naaʼinrüin otta nnojoishii nüchiaain naya. ¿Kaseetche naaʼinraka Jeʼwaa?\\nMayaapejeʼe joʼuuin Samuel noulia na nüchonniikana Elí, nnojoishi nia aainjain kasa mojusü maʼaka naaʼin nayakana. Müshijeseʼe talatüin maʼin Jeʼwaa nümaa. Soʼu wanee ai wanaa sümaa nutunkuin Samuel, ounejünüshi nia. Nütamaaka Samuel sümaa nuwataain eemüin Elí, nümaka nümüin: «Anii taya». «Nnojoishi tounejüin pia. Puʼuna putunkai püchikuaʼa», nümakalaka Elí nümüin. Ounejünüshi Samuel piantua, nuʼunaka nüchikuaʼa eemüin Elí. Shiasaʼa apünüintuapa nuunejünüin Samuel, niyaawata aaʼu Elí niain Jeʼwaa ounejaka Samuel. «Puunejünapa püchikuaʼa, meechi pia: ‹Paashajaa Jeʼwaa, naapüin pünüiki chi püchepchiakai›», nümakalaka Elí nümüin Samuel.\\nNiisalaaka Samuel nüchikuaʼa. Shiasaʼa naapapa nünüiki Jeʼwaa, nusoutakalaka: «Paashajaa Jeʼwaa, naapüin pünüiki chi püchepchiakai». Nusoutaka Jeʼwaa nümüin: «Püma nümüin Elí kasalajaneerüin tatuma naainjala otta naainjala na nüpüshikana, nütüjaa aaʼu naainjain kasa mojusü na nüchonniikana otta nnojoishii nüchiaain naya». Waneemüin kaʼi, nujutalüin Samuel soʼu tü aʼwaajüleekat maʼakaapuʼu shia nutuma. Mmotshi nia seema nüküjain nümüin Elí tü nümakat Jeʼwaa. Nüsakitka nia Elí: «Tachonchee, ¿jamüsü nünüiki Jeʼwaa pümüin?». Nüküjaka shia nümüin Elí.\\nAjaʼpülaashi Samuel, ayatüshi aleewain maʼin nia nümaa Jeʼwaa. Natüjaa aaʼu napüshuaʼa na israeliitakana nüneeküin nia Jeʼwaa süpüla nünüikimaainjachin nia otta süpüla nekiipüʼüin nia na israeliitakana.\\n«Soto paaʼin chi Kakumalakai pia maiwaʼaya pia jimaʼalin» (Eclesiastés 12:1, TNM).\\nAsakiraa: ¿Jamüsü naataka nukuwaʼipa Samuel nuulia Hofní otta Finehás? ¿Kasa nüküjaka Jeʼwaa nümüin Samuel?\\nNaainjüin waneepia Samuel tü kasa anasükat\\nAainjüshi nia kasa anasü mayaainjeʼe kottüin nia sümaa wayuu aainjaka kasa mojusü. ¿Kasa paainjüinjatka süpüla püshatüin nukuwaʼipa?\\n«Ajaʼapülaashi chi jintüikai Samuel sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa»\\n¿Jamüsü naataka nipijia Samuel suulia tü wanee tepichikalüirua? ¿Jamüsü sükooʼomüinraaka nunoula soʼu chajachin nia suluʼu tü aʼwaajüleekat?","num_words":668,"character_repetition_ratio":0.059,"word_repetition_ratio":0.018,"special_characters_ratio":0.185,"stopwords_ratio":0.004,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8793.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Ana putuma süneekia tü paaʼinrajatkat | Ekirajaaya\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Becol Birmano Búlgaro Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hebreo Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kazajo Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kwangalí Kwanyama Lengua de señas argentina Lengua de señas colombiana Lengua de señas mexicana Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Letón Lingala Lituano Luo Malayo Malgache Maltés Nepalés Ngäbere (o guaymí) Noruego Oromo Pangasinán Polaco Portugués Quechua ayacuchano Quechua boliviano Rumano Ruso Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tsonga Turco Twi Ucraniano Uruund Uzbeko Vendal Vietnamita Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\n«Piʼitaa süpüshuaʼa paaʼin nünain Jeʼwaa, nnojo piʼitaain paaʼin sünain tü pütüjaakalü aaʼu.» (PROV. 3:5, NM)\\n¿Kasa waainjaka kekiire maʼin waya sünain aneekaa tü waaʼinrajatkat?\\n¿Kasa waainjüinjatka süpüla anainjatüin watuma süneekia tü waaʼinrajatkat?\\n¿Kasa akaaliinjeenaka waya süpüla wekeraajüin tü kasa waneekakat?\\n1, 2. (1) ¿Kapüleesüche pümüin püneeküin tü paaʼinrajatkat? (2) ¿Jamüsü pünüiki süchiki waneeirua kasa püneekaka?\\n¿KAPÜLEESÜCHE pümüin püneeküin tü paaʼinrajatkat? Wainma tü kasa waneeküinjatkat weinshi. Eeshii wayuu eekai naneeküin namüiwaʼa tü naaʼinrajatkat. Nnojotsü anain namüin süneekünüle napüleerua wanee kasa. Akanasaʼa eein na mmotkana saaʼu naneeküin tü naaʼinrajatkat. Eeshii nasakirüle wayuu laülaayuu otta naapüle wainma nneerü saaʼu süneekünüin napüleerua tü naaʼinrajatkat.\\n2 Eesü sülatüirüle wamüin tia. Eesü tü kasa nnojotkalü anain süpüla wayain aneeküin. Akatsaʼa eein waneeirua kasa anaka süpüla wayain aneeküin süka anain shia wamüin (Gal. 6:5). Watüjaapejeʼe aaʼu nnojoluin anain maʼin watuma süneekia süpüshuaʼa tü kasa waaʼinrakat.\\n3. (1) ¿Kasa nüshajaka wamüin Jeʼwaa? (2) ¿Jamüsü kapüleejeetka wamüin wayaawatüin saaʼu tü waaʼinrajatkat?\\n3 Talatüsü waaʼin süka nüshajüin wamüin Jeʼwaa tü waaʼinrajatkat süpüla anain watuma süneekia wanee kasa. Kacheʼere waya sümüin tia pütchikat, talateerü naaʼin Jeʼwaa sümaa tü waneekakat otta aneerü wakuwaʼipa sutuma. Eesü kapüleejeerüle wamüin wayaawatüin saaʼu waneeirua kasa waaʼinrajatka. Maʼaka saaʼin tü nnojotkat saashajaain maʼin achiki tü Wiwüliakat. ¿Kaseerü waainjaka wantiraapa sümaa? Waashajaa süchiki wanee shiyaawatia. Watüjaa aaʼu mojuin aʼluwajaa (Éf. 4:28). Akatsaʼa eein na wayuu nnojoliikana mojuin amüin aʼluwajaa. Eeshii naʼluwajüle süka nnojoluin kojutüin maʼin tü naapaakat otta süka choʼujaain maʼin shia namüin. Sutuma tia, ¿kasa waaʼinrajatka süpüla anainjatüin watuma süneekia tü waaʼinrajatkat? ¿Kaseerü akaaliinjaka waya?\\nKEKIINJANA MAʼIN WAYA\\n4. ¿Kasa eeka süpüla nüküjüin wamüin wanee wawala süchiki tü kasa waneeküinjatkat?\\n4 Waküjüle nümüin wanee wawala süchiki tü kasa waneeküinjatkat, eesüjaʼa süpüla nüküjüin wamüin kekiinjanain maʼin waya süpüla anainjatüin watuma süneekia. Anasü tü nümakat chi wawalakai. Süküjüin wamüin tü Wiwüliakat nnojoliinjanain washapajaain süpülapünaa waneeküin wanee kasa, müsü shia: «Chi wayuu ashapajaakai sünain tü naainjüinjatkat, mojeerü sukuwaʼipa nutuma» (Prov. 21:5, NM). ¿Kasa naainjüinjatka wanee wayuu süpüla kekiinjachin maʼin nia sünain aneeka tü naaʼinrajatkat? Nnojoishi ashapajaainjachin, jülüjüinjatü naaʼin palajana tü naaʼinrajatkat otta niyaawatüinjatü saaʼu tü kasa sünainpünaakat. Nnojotpejeʼe waainjüinjatüin neʼe tia, eesü wanee kasa waainjüinjatka (Roma 12:3; 1 Ped. 4:7).\\n5. ¿Jamüshii nnojoliika watüjüin süpüleerua aneekaa tü waaʼinrajatkat?\\n5 Nnojoishii joʼuujiraain waya sümaa watüjüin süpüleerua aneekaa tü waaʼinrajatkat. Süka jamüin, nnojotsü lotuin maʼin tü wakuwaʼipakat. Nnojotsü anain watapaʼa otta tü jülüjakat waaʼin (Sal. 51:5; Roma 3:23). Akaʼaya woʼutku wayakana, nnojotpuʼusü watüjaain maʼin saaʼu tü nuchuntakat Maleiwa wamüin. Süttapuʼusü wekii nutuma Satanaa suulia wayaawatüin saaʼu. (2 Cor. 4:3, 4; Tito 3:3). Waaʼinrüle neʼe tü anakat saaʼin wamüin, nnojoleerü anain watuma sukuwaʼipa tü waaʼinrajatkat, jaʼitairü jülüjüin maʼin waaʼin paala (Prov. 14:12).\\n6. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kekiinjanain maʼin waya?\\n6 Nnojotsü lotuin maʼin tü wakuwaʼipakat otta tü jülüjakat waaʼin, akaisaʼa Jeʼwaa chi Washikai, lotusü maʼin süpüshuaʼa tü nukuwaʼipakat (Deut. 32:4). Nikirajüin waya Jeʼwaa süpüla anainjatüin tü jülüjakat waaʼin otta kekiinjanain maʼin waya (paashajeʼera 2 Timoteo 1:7). Keeʼireesü waaʼin anainjatüin tü jülüjakat waaʼin, wayaawatüin saaʼu tü waaʼinrajatkat otta kekiinjanain maʼin waya. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wountüin tia? Wachecherüinjatü waaʼin suulia waaʼinrüin neʼe waneepia tü jülüjakat waaʼin otta tü suluʼukat waaʼin. Washatüinjatü nukuwaʼipa Jeʼwaa. Maʼaka saaʼin tü jülüjakat naaʼin, tü suluʼukat naaʼin otta anain nutuma süneekia wanee kasa.\\n7, 8. ¿Eesüche süpüla anain watuma süneekia tü waaʼinrajatkat wapüleeruaanüle aaʼin? Püküja süchiki tü saaʼinrakat wanee wayuu.\\n7 Wekirajaa sünain wanee sukuwaʼipa. Wainma wayuu oʼunaka sünain aʼyatawaa suluʼumüin wanee mma naata süpüla nakanajüin wainma nneerü. Neʼikajaain nachonnii namaʼanamüin napüshi sümaʼinruʼu naʼyataain. * Eesü wanee wayuu toolochon süchon. Ekirajaasü shia sünain tü Wiwüliakat otta kooʼomüinsü sunoula. Apüleeruaanüsü saaʼin nümaa suʼwayuuse süpüla neʼikajaainjachin chi joʼuukai nümaʼanamüin chi nutuushikai otta tü noushukot. Sutuma tü shikirajaakalü anain suluʼujee tü Wiwüliakat, shiyaawata aaʼu shiainjatüin epijaka chi süchonkai maʼaka nüküjüin shia Jeʼwaa (Sal. 127:3; Éf. 6:4). Müsüjeseʼe nnojoluin shia oʼunüin süchiirua tü anakat saaʼin namüin na waneeinnua. Saainjüin tü sümakat tü Wiwüliakat, jaʼitasü eʼrüin shia müliaa sutuma choʼujaain nneerü sümüin otta sutuma mojuin pütchi süchiki. Piale alatüin amüin tia, ¿kasajeʼe paainjaka?\\n8 Sutuma süpüleeruaanüin maʼin aaʼin tia wayuukot, süküjüin nümüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü alatakat sümüin sümaa suchuntüin kaaliinwaa nümüin. Shiyaawata aaʼu tü nuchuntakat Jeʼwaa namüin na kachonshiikana sutuma tü sümakat tü wayuu ekirajakat shia otta na wawalayuukana. Jülüjüsü saaʼin mojuin maʼin naaʼin na tepichikana wattale naya noulia nashi jee nei. Süchikijee shikirajaain sünain tü sümakat tü Wiwüliakat, shiyaawata aaʼu mojuin shiʼikajaale chi süchonkai wattamüin suulia. Sutuma niʼrüin chi suʼwayuusekai sükaaliinjünüin natuma na wawalayuukana otta anain maʼin chi joʼuukai, ekirajaashi nia sünain tü Wiwüliakat otta oʼunüshi nia sünain tü outkajawaakat.\\n9, 10. (1) ¿Kasa waaʼinraka kekiire maʼin waya? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kekiin maʼin waya?\\n9 Kekiire maʼin waya, nnojotsü waaʼinrüin neʼe tü anakat saaʼin wamüin otta tü anakat noʼuluʼu na waneeinnua. Amojujaʼawaisü tü jülüjakat waaʼin otta tü suluʼukat waaʼin maʼaka sumojujaʼawalin tü oora suluʼukat wanee reloj. Makalaka eein süpüla mojuin sukuwaʼipa tü waaʼinrakat waainjüle neʼe tü anakat saaʼin wamüin (Jer. 17:9). Sutuma tia, wanoukteʼerüinjatü tü jülüjakat waaʼin sükajee tü jülüjakat naaʼin Jeʼwaa (paashajeʼera Isaías 55:8, 9 *).\\n10 Müsü tü Wiwüliakat wamüin: «Piʼitaa süpüshuaʼa paaʼin nünain Jeʼwaa, nnojo piʼitaain paaʼin sünain tü pütüjaakalü aaʼu. Jülüja paaʼin nia sünain süpüshuaʼa tü paaʼinrakat; otta loteerü pukuwaʼipa nutuma» (Prov. 3:5, 6, NM). Jülüja paaʼin tü pütchikat: «Nnojo piʼitaain paaʼin sünain tü pütüjaakalü aaʼu» otta «jülüja paaʼin nia sünain süpüshuaʼa tü paaʼinrakat». Niaʼala neʼe Jeʼwaa kekiikai maʼin süpüleerua tü naaʼinrajatkat. Süpülapünaa waneeküin tü waaʼinrajatkat, waashajeʼerüinjatü tü Wiwüliakat süpüla watüjaain saaʼu tü jülüjakat naaʼin Jeʼwaa. Waainjüle tia, kekiijeena maʼin waya maʼaka naaʼin Jeʼwaa.\\nEE PAAʼIN WANEEPIA SÜNAIN TÜ PAAʼINRAJATKAT\\n11. ¿Kasa naaʼinrajatka chi wayuu jekechikai sünain anoujaa?\\n11 Kapüleesü namüin na jekennuukana natüjüinjanain süpüleerua naneeküin tü naaʼinrajatkat. Akatsaʼa eein süpüla nountüin tia müleka kooʼomüinre nanoula. Jamüshijaʼa wanee joʼuu, okoyojüshi jiattaʼa kojuyatua süpüla nnojoluinjachin nujuttüin. Müsia neʼe sukuwaʼipa tü naaʼinrajatkat chi wayuu jekechikai sünain anoujaa süpüla anainjatüin süneekia tü naaʼinrajatkat. Naashin Pablo chi wayuu laülaakai aaʼin sünain anoujaa nia chi eejakai aaʼin «waneepia sünain tü anasükat süpüla naaʼinrüinjatüin shia je sünain tü mojusükat süpüla niyouktüinjatüin shia». Na jekennuukana sünain anoujaa eeinjatü naaʼin waneepia sünain tü naaʼinrajatkat süpüla anainjatüin süneekia natuma (paashajeʼera Hebreokana 5:13, 14).\\nAnale putuma süneekia tü paaʼinrajatkat, eejeerü paaʼin waneepia sünain tü anasükat süpüla paaʼinrüinjatüin shia (Paashajeʼera pütchi 11)\\n12. Püküja tü waainjüinjatkat süpüla watüjüinjanain aneekaa tü waaʼinrajatkat.\\n12 Wainma tü kasa waneekakat weinshi. Eesü eekai kapüleein otta eekai mapüleein. Nnojotsü jülüjüin waaʼin palajana süpüshi tü kasa waneekakat süpüla waaʼinrüinjatüin. Waaʼinrüin neʼe süka kiʼrain waya sünain. Jamüshijaʼa pia, mapüleesat saaʼin pümüin püneeküin tü püsheʼin paʼatajatkat pünain. Yaaʼaleekajaʼa püshapajaale, paapaain eekai eein. Akatsaʼa jülüjüinjatüin paaʼin palajana tü püneekajatkat süpüla paʼatüin pünain süka punoujüin nünain Jeʼwaa (2 Cor. 6:3, 4). Wanaa sümaa piyaʼlajüin püsheʼin, eesü shiale jülüjüin paaʼin tü kuluulu shiyaʼlajakat maʼin wayuu maaʼulu süpüla wanaawain püsheʼinpala namaa. Akatsaʼa jülüjeein paaʼin anale süpüla paʼatüin pünain tia kuluutkat otta nnojorüle kojutüin maʼin shia. Kekiire maʼin waya süpüla tü waaʼinrajatkat, eejeerü waaʼin waneepia sünain tü anasükat süpüla waaʼinrüinjatüin jee sünain tü mojusükat süpüla wayouktüinjatüin shia. Müle shia watuma, aneerü süneekia tü waaʼinrajatkat (Luc. 16:10, NM; 1 Cor. 10:31).\\nKATCHIN PAAʼIN SÜPÜLA PAAINJEEIN TÜ KASA ANASÜKAT\\n13. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wekeraajüin tü kasa waneekakat?\\n13 Watüjaa aaʼu kapüleein wamüin wekeraajüin tü kasa waneekakat, jaʼitairü anain maʼin shia. Jamüshijaʼa wanee akaijüi, jaʼitaichi ooʼulaweein suulia akaijaa, kapüleesü nümüin nuuʼulaain suulia. Süka jamüin, matsüinsat naaʼin. Choʼujaasü nümüin katsüinjatüin naaʼin süpüla nikeraajüin tü nüneekakat. Tia, müsü aka saaʼin nukuwaʼipa wanee wayuu eekai nnojolin kiʼrain sünain apatawaa jawatüsü, matchinsai nia. Akaisaʼa kiʼrale nia sünain apatawaa jawatüsü, katchinshi nia. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wekeraajüin tü kasa waneekakat? Achuntajana waya kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa (paashajeʼera Filipos 2:13).\\n14. ¿Jara katsüinka atuma naaʼin Pablo süpüla naainjüin tü kasa anasükat?\\n14 Alatüsü tia nümüin chi aluwataaushikai Pablo, müsü nünüiki: «¿Jamüsü taaʼinrakaʼa tü mojusü nnojotkat tacheküin taaʼinreein je nnojolüin taaʼinrüin tü anasükat? Shia süka taleʼeruʼuin tü kaainjalaakat». Nütüjaa aaʼu Pablo tü kasa naainjeekalü amüin. Akatsaʼa eein wanee kasa nnojotka naainjüin atuma tia. Müshi nia: «Tacheküin taaʼinreein tü kasa anasü nuluwataakat anain Maleiwa, [...] ¿Jamakaʼa taneekakaʼa waneepia aaʼinraa tü kasa mojusükat? Shia süka tale��eruʼuin kaainjalaa». ¿Mepisatche tü alatakat nümüin Pablo? Kepisü. Müshi nia: «Tatüjaa aaʼulu sünain tajuittinneechin maalü [nükajee] chi Wasenyotsekai Jesucristo» (Roma 7:17, 18, 22-25). Müshi Pablo nüchikuaʼa: «Katchinshi taya süpüla tü kasakat süpüshuaʼa nutuma [Jeʼwaa], chi katchinkai atuma taya» (Filip. 4:13, NM).\\n15. ¿Kaseerü niʼraka wanee wayuu nnojorüle joʼuweein naaʼin sünain tü naaʼinrajatkat?\\n15 Süpüla talatüinjachin Maleiwa wamaa, choʼujaasü anainjatüin watuma süneekia tü waaʼinrajatkat. Soto waaʼin tü nümakat Elías namüin na aʼwaajakana Baal otta namüin na israeliita ooʼulaakana Jeʼwaa. Müshi nia: «Jiakana piamakana akuwaʼipa junoula, jüneeka jümaala jaralinjachin jiʼyataain amüin. Niale Jeʼwaa chi Maleiwa shiimainshikai jee niale Baal» (1 Rey. 18:21, NM). Natüjaa aaʼu na israeliitakana tü naneeküinjatkat, akatsaʼa joʼuweein naaʼin sünain tü naaʼinrajatkat. Maʼaka jeʼra juya paala, müshi Josué namüin na israeliitakana: «Mojulejeʼe saaʼin jümüin aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa, jüneeka jooluʼuleʼeya jaralinjachin jiʼyataain amüin, aluʼusaʼa tayakai sümaa tapüshi, aʼyataajeena waya nümüin Jeʼwaa» (Jos. 24:15, NM). ¿Kasa neʼraka sünainjee tia? Antüshi Josué namaa na nümaajanakana suluʼumüin tü Mma Anasükat, «wanee mma joutka aluʼu leechi otta mapa» (Jos. 5:6, NM).\\nANEERÜ PUKUWAʼIPA ANALE PUTUMA SÜNEEKIA TÜ PAAʼINRAJATKAT\\n16, 17. Püküja süchiki tü eekat sünainjee kojutüin maʼin tü anoujaakat nümüin wanee wawala.\\n16 Anuu tü naainjakat wanee wawala. Jekechi woutiisain nia, kaʼwayuuseshi otta apünüinshii nüchonnii. Soʼu wanee kaʼi ounejaanüshi nutuma wanee wayuu aʼyataajiraakai nümaa süpüla nalataainjanain suluʼumüin wanee konpainyiia eere walaain maʼin tü aʼyatawaakat. ¿Kasakaʼa naainjüin? Jülüjüsü naaʼin palajana tü naaʼinrajatkat otta achuntüshi kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa. ¿Jamüshi niʼyataaka suluʼu tia konpainyiiakat sümaa nnojoluin walaain maʼin niʼyataain? Süpüla nuʼunüinjachin sünain tü outkajawaakat otta nüküjüinjachin pütchi sümaa nuʼwayuuse otta nüchonnii saawanoʼu jee rimiinkoʼu. Nnojoleerü naainjüin tia nülataale suluʼumüin wanee konpainyiia. ¿Kasajeʼe paainjaka piale alatüin amüin tia?\\n17 Nnojoishi alataain chia wawalakai suluʼumüin wanee konpainyiia süka kojutüin maʼin nümüin tü anoujaakat suulialeʼeya tü nneetkat. Nnojotsü mojuin naaʼin sutuma nnojolin nülataain suluʼumüin wanee konpainyiia. Jülüjüsü naaʼin aneerüin nunoula otta sunoula nüpüshi suulia kachiiruain naaʼin tü nneetkat. ¿Kasa niʼraka sünainjee kojutüin maʼin nümüin tü anoujaakat? Eesü wanee nüchon polooirü suuyase. Süküjüin nümüin alin maʼin nia süpüla, na wawalayuukana, Jeʼwaa otta keeʼireesü saaʼin woutiiseein shia. Sutuma tia, talatüsü maʼin naaʼin otta saaʼin nuʼwayuuse.\\nAna putuma süneekia tü paaʼinrajatkat süpüla talatüin paaʼin namaa na puwalayuukana (Paashajeʼera pütchi 18)\\n18. ¿Jamüsü waneeküinjatkat tü waaʼinrajatkat wanaapünaa sümaa tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa?\\n18 Nuʼunirüin Jesuu nakuwaʼipa na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa maʼaka nuʼunirüin Moisés na israeliitakana suluʼu wanee mma anoouishii. Alüʼütsü maʼin tü kaʼi najaʼttirajatkalü oʼu tü kasa mojusükat. Nüntireena na anoujüshiikana suluʼumüin tü mma jeketkat maʼaka nüntirüin Josué na israeliitakana suluʼumüin tü Mma Anasükat (2 Ped. 3:13). Nnojotsü jülüjüinjatüin waaʼin tü jülüjakapuʼukat waaʼin sümaiwa, tü wakuwaʼipapuʼukat otta tü keeʼireepuʼukat waaʼin. Shia jülüjüinjatka waaʼin tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa wapüleerua (Roma 12:2; 2 Cor. 13:5). Sutuma tia, ana watuma süneekia tü kasa waaʼinrajatkat süpüla weeʼiyatüinjatüin woʼttaweein nutuma Maleiwa (paashajeʼera Hebreokana 10:38, 39).\\n^ par. 7 Wanee kasa neʼikajaaka anainjee nachonnii na wayuukana, shia süpüla neʼraajünüinjanain sutuma napüshi.\\n^ par. 9 Isaías 55:8, 9 (NM): «8 Tü jülüjakat jaaʼin nnojotsü müin aka saaʼin tü jülüjakat taaʼin. Akaʼaya tü takuwaʼipakat nnojotsü müin aka saaʼin tü jukuwaʼipakat, müsü nünüiki Jeʼwaa. 9 Maʼaka wattain tü sirumatuʼukat suulia tü mmakat, müsia tü jülüjakat taaʼin, wattasü suulia tü jülüjakat jaaʼin jiakana. Otta tü takuwaʼipakat naata suulia tü jukuwaʼipakat.»","num_words":3738,"character_repetition_ratio":0.077,"word_repetition_ratio":0.023,"special_characters_ratio":0.201,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10273.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Nnojotsü koʼuin nukuwaʼipa Maleiwa sümüin wayuu | Pürütkaa nünainmüin Maleiwa\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Sainküinsü mma tü alerajaakat wayuu\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Ajaʼtteetche mapeena tü alerajaakat wayuu?\\nKojuta maʼin wamüin nukuwaʼipa Jeʼwaa\\nNukuwaʼipa Jeʼwaa washatüinjatka\\nWaneepiashi wamaa Jeʼwaa otta nülatirüin woulia waainjala\\nNüchiaain pia Jeʼwaa süpüla sunouktaain pukuwaʼipa\\nDRAW CLOSE TO GOD Nnojotsü koʼuin nukuwaʼipa Maleiwakai sümüin wayuu›\\n¿Anasüche aresawaa sümüin niyaakua wanee santo?\\nAapiria Wayuu | Juunioʼu 2013\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Becol Birmano Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Guaraní Hebreo Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Italiano Japonés Kazajo Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Kwangalí Lingala Lituano Luo Malgache Ngäbere (o guaymí) Noruego Papiamento de Aruba Polaco Portugués Quechua boliviano Rumano Ruso Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Sueco Tagalo Tahitiano Tai Telugu Tigriña Tsonga Turco Twi Ucraniano Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\nPÜRÜTKAA NÜNAINMÜIN MALEIWA\\nNnojotsü koʼuin nukuwaʼipa Maleiwakai sümüin wayuu›\\nEesü nnojorüle saapünüin jümüin wanee aʼyatawaa, karaloukta eekai juchuntüin suluʼu wanee laülaapia sutuma naatain juumain, jiʼiruku otta sutuma nnojoluin kasain jümaʼanain. Sülatüle tia jümüin, waküjeein jümüin wanee pütchi anasü: tü naaʼinrakat na wayuukana yaa saaʼu tü Mmakat, nnojotsü naainjüin shia Maleiwa waka. Müsüjeseʼe nüküjüin chi aluwataaushikai Pedro pütchikat tüü: «Tayaawatüitpa aaʼu sünain shiimain nojolüin koʼuin nükuaippa Maleiwakai sümüin wayuu». (Paashajeʼera Aluwataaushikana 10:34, 35.)\\nNüküjüin Pedro tia pütchikat chaa nipialuʼu wanee wayuu kanüliakai Cornelio. Nnojoishi judíoin Cornelio, akaisaʼa Pedro judío nia. Soʼu tia, na judíokana nnojoishii naya nanainpünaain na wayuu nnojoliikana judíoin süka nnojoluin wulein nakuwaʼipa naashin. ¿Kasakaʼa naainjüin Pedro nümaʼana Cornelio? Shia süka nuluwataanüin nutuma Jeʼwaa. Eeʼiyalaashi wanee aapiee nümüin Pedro sünain nümüin nümüin: «Müshijeseʼe müin taya pümüin nnojo ayatüin ‹apülajünüsü toulia türa› pümüin sümüin». Eeʼiyalaashi paala wanee aapiee nümüin Cornelio süpüla nuluwataain nia sünain asajiraa Pedro (Aluwataaushikana 10:1-15). Niyaawata aaʼu Pedro sünain niain aaʼinrüin Maleiwa tia.\\nNaashin Pedro nnojotsü koʼuin nükuwaʼipa Maleiwakai sümüin wayuu (Aluwataaushikana 10:34). Naashin wanee wayuu ekirajaaikai sünain sukuwaʼipa tü Wiwüliakat, tü pütchikat ‹koʼuin nükuwaʼipa ashajünaka süka tü pütchikat griego sünainpünaasü nukuwaʼipa wanee laülaashi kasalajanaka atuma naainjala wanee wayuu eekai kaainjalain. Anale noʼuluʼu chi laülaashikai chia wayuu kaainjalakai nnojoishi süsalain naainjala nutuma, akaisaʼa nnojorüle anain nia noʼuluʼu süsalashi nia nutuma. Nnojotsü müin nukuwaʼipa Maleiwa, nnojotsü koʼuin tü nukuwaʼipakat sümüin wayuu.\\nShia niʼraka Jeʼwaa tü suluʼukat naaʼin wanee wayuu (1 Samuel 16:7; Proverbios 21:2). Müshi Pedro: «Wayuu eekai eein suluʼu mmakat süpüshua, kojutkat atüma Maleiwakai otta aaʼinrakat tü anasükat, nnojoleerü nüjütaain amaa shia» (Aluwataaushikana 10:35). Kojutüle Jeʼwaa wamüin weʼitaajeerü waaʼin nünain otta waaʼinreerü tü kasa anakat nümüin. Aaʼinraa tü kasa anasükat shia nnojorüle waaʼinrüin mojusheʼeka tü anakat noʼuluʼu Maleiwa. Kojutüshii nümüin Jeʼwaa na wayuu aaʼinrakana tü kasa anasükat süka süpüshuaʼa naaʼin (Deuteronomio 10:12, 13).\\nWanaawasü wayuu süpüshuaʼa noʼuluʼu Maleiwa.\\nMojuirüle pütchi jümüin süka naatain juumain otta jiʼiruku, aneerü jaaʼin sotule jaaʼin tü nümakat Pedro. Neenaküin Jeʼwaa wayuu eekai eein suluʼu tü mmakat süpüshuaʼa süpüla naʼyataainjanain nümüin (Juan 6:44; Aluwataaushikana 17:26, 27). Nnojotsü koʼuin nukuwaʼipa Maleiwa süpüla naapajüin nanüiki na aʼyataakana nümüin (1 Reyes 8:41-43). Wanaawasü wayuu süpüshuaʼa noʼuluʼu Maleiwa. Süka müin nukuwaʼipa Jeʼwaa keeʼireejeerü waaʼin weʼraajüin maʼin nia.\\nJuan 17–Aluwataaushikana 10\\nNnojotsü koʼuin nukuwaʼipa Maleiwa sümüin wayuu\\nJuunioʼu 2013 | ¿Ajaʼtteetche mapeena tü alerajaakat wayuu?\\nAAPIRIA WAYUU Juunioʼu 2013 | ¿Ajaʼtteetche mapeena tü alerajaakat wayuu?\\nChi Sümaleiwasekai wayuu eekai katüin soʼu\\nMotoleesia naaʼin Jeʼwaa tü jaainjalakat","num_words":1155,"character_repetition_ratio":0.08,"word_repetition_ratio":0.018,"special_characters_ratio":0.187,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9614.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Wp\/guc\/Panteera Wayuu - Wikimedia Incubator\\n< Wp‎ | gucWp > guc > Panteera Wayuu\\nPanteera Wayuu (alijunaiki: Bandera Wayuu) shiia yootaka so'ü tü panteera sumüin Wayuu, chii yoótushikai palajanaá so'ü makaá niia chií eiküikai sukuwaitpaa Wayuu Elimenes Zambrano Sapuana chaá Aleemasain-Manaure so'ü mma Wajiira (Kolomwia), sunain palajanaá sukalia \"Ouutkajawaa so'ü Wakuwaitpaa\" chaa kai 14 Eneroulü so'ü juyaa 2012. Tü Panteeraka ajuitüsu suchikeje yoóta 10 Juyaa (Po'loo Juyaa), suchikeje asakirá tü laa'ülaayuko, Wayuuirüa eke ein chaa Wajiira Wenesueela siia Kolomwia; antunusú anain sukuwaitpaa tü Panteera Wayuu.\\nTü makaá shiia supüla atijaánüinjatu jamüin sukuwaitpaa Wayuu chaa wattapüna Nnojotsu sutijain Wayuu supüshuwale kajamüin chooüjasu yoóta sumaá Wayuu ee wattain, waraitusu sumaá Panteeraka chaa Wajiira, akujunusú sunüiki chaa wattapüna Weneesuela siia Kolomwia.\\nMüsuu Sukuwaitpaa shiakuwaa Panteeraka WayuuEdit\\nTü Ishosukaa: Shiia tü shiakuwaa sain Wayuu, shiia ein akujuin sunüiki tü laa'ülaayuú sumaiwa. Tü makaá pejesü sunain Ipaa muloüsuka (Isho'ui), sushaka wayuu (Isha-Sangre), (Isho'upunaajana-Muerte sangrienta) Shiia awalaja so´ü pasalaa ein ouktaa, (Pasalaa-Venganza) Shiia ein ajuyajunüin nüiki toolo so'ü nainjala sumüin apüshika, (Kuluulu Ishosü-Tela Roja) Shiia supüla asürutna wayuu so'ü ayulee siia lapüt, (Pali'isa-Piedra Medicinal) Shiia wanne Ipaa anasu supüla ayulee. Tu shoko kapülashatasu sumüin Wayuu kajamüin jayaasu sunain sapüshuwale kassa so'ü einushi, suii, susu, asapatshe, ashen siia eke ein.\\nWuit'toulü: Shiia shiakuwaa yosukoo, suchoinñu Mma, asotusu so'ü mmakat chaa Wajiira ein jain kaika, siia niakua toolo ee ayatain su'úpüna kaikai ee kepian Wajiira so´ü maáka ein nupüshi. Tü wuitusuka eesü sunain susu, suii siia eke ein.\\nMaloükat: Shiia shiakuwaa Kaikai (Sol), shiia anawaka so´ü Wayuu ee ain apüla tü wayuukalirú antaka sumana, shiia washiraka chaa Wajiira siia sutchen kaikai so'ü maáka.\\nTü wunu'ouli: Sunain susuko shiupüna eesü wanne musuu sain wanne kaikai, tia'á shiia shiakuwaa Sumioüshe Mmaka chaa Wajiira (Grandeza de la Madre Tierra) siia chií Ma'leiwa akumujaikai supüshuwale eke ein so´ü mmakat. Sumüin Wayuu tü Mma shiia jietka Wayuu.\\nTü shi'iruku Wayuu (Los Clanes Wayuu): Shiia shiawatie wayuu so'ü mmakat, ein nushajain ma'leiwa sakuwaitpaa wayuu kajamüin wayuukalirua kot´tusu sutuma tü makaá sumaa supüshi. Tü makaá akirajasu alijuna ee atijein jamüin sukuwaitpaa wayuu. Tü shi'iruku Wayuu uchií sumaiwa sutuma tü eesü wayuu ee sapain sushajuin so'ü Kanasü, sukuentajuin suchikeje sumaiwa, siia shiakuwaa Juyaa.\\nRetrieved from \"https:\/\/incubator.wikimedia.org\/w\/index.php?title=Wp\/guc\/Panteera_Wayuu&oldid=1076059\"\\nLast edited on 24 December 2012, at 01:54\\nThis page was last edited on 24 December 2012, at 01:54.","num_words":617,"character_repetition_ratio":0.061,"word_repetition_ratio":0.01,"special_characters_ratio":0.197,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.998,"perplexity_score":5533.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"\"Ayatüshii kottiraain namaa watuushinuu\", Karla - Mujer, palabra, resistencia\\n\"Ayatüshii kottiraain namaa watuushinuu\", Karla\\nTepichiinua wayuu ekirajaashi namaa natuushinuu müsia noushinuu tü kasa alatakaa sulu’u woumain. Karla Lucía Uriana González süküjüinjatü suchukua jamüin saa’inrulujut otta tü kasa sülatirakaa Colombia sümaa Venezuela.\\nSüshajala: Luzbeidy Monterrosa\\nNiaawatialu'ut: Luis Fuenmayor wayuu Epieyuu\\nKarla, 11 suuyashe, Wayuu kepiasü suumainpa’a Wajiira, Colombia, peje sünain tü sülüjülekat mmakat sümaa Venezuela. Süyaakuajala: Luzbeidy Monterrosa.\\nAshjuushi sünain wayuunaiki (nanüiki wayuu) müsia alijunaiki. Touchikanain apütaakaa sou mmakat sutuma tawaireeñashe (o’uitapa’a) waraitapa taya süpüshi tü sotokoo taa’in so’u toumain, tü e’raajünakaa sünaainjee miyaasü, jieyuu wayuusheinru’u, tooloyuu arüleejülii, na tepichi asheitajaakana süka wayunkeera, müsia tü süpoujana tü mulumutshika otta tü wuitushii woumainpa’a, Wajiira, waima sümalain paliraasü sümaa süpülain.\\nSünain tü waraitaakat, Aalakatpünaa, yalakaa 45 minutos sünainjee tü sülujüle mmakat Colombia suulia Venezuela, antiraa amaalü Karla Lucía Uriana González, wanee jintut wayuu po’oloo waneeshia suuyashe. Süsakirüin taya sünain kasain wayuu tü wa’yataakaa anain namaa na tamaajanakana. Taküjaka sümüin achukuaamaajatüin shia sümaa ayaakuaa, yalain yootuin waya süküjala’a sümaka suchua Venezuela.\\nWajiira wanee mma e’raajuusu sünainjee mulumutshiin shia mma shipiapala wayuu. Niyaakuajala: Pablo Albarenga.\\nKarla wanee jintut shiasümain wamüin, anamiaa’inrü müsia sümaa tü sütütüin sülatirüin wamüin miyouyuushaana alijalaa. Taküjain achukuaamaajatkaa sünainjee kojutuin wamüin waya wayuukana tü nanüikikaa na tepichikana, sünainjee naküjüin suchua wanee kasa sümaa anamiaa süka noupa’a tü alatakaa noumainru’u müsia nayain wo’uliwoin sulu’u tü mmakat.\\nJiet wayuu e’inat aainjüs�� süi shipialu’u, yalasü Aalakat. Shiyaakuajala: Karla Lucía Uriana.\\n“Jemeisü taya Venezuela, tanülia chaya Karla Eugenia Farías Sierra, katsa ye’yaa tanülia joolu’u Karla Lucía Uriana González. Müima’a yaa anii waya sulu’u mmakat Aalaka eere kepiyain wei, washi namaa napushua wapüshi” müsü tamüin.\\nSotusu taa’in sutuma Karla wainmain waya wayuukana sümaa piamain wanülia. Mayaainje’e malüjülesat tü mmakat namüin na watuushinuukana, piamatua wommainpa’a, nnojotpeje’e kojuteematüin shia namüin shikiipu’shiikana tü Mmakalüirua, joutka anainjee piamain nanülia wayuu. Sulu’u woumain eeshi wayuu eekai ekettaajüin ekirajawaa sümaa alijuna sulu’u wanee shi’papa mmakat, sünain nnojoluin kasain ekirajaain anülia sulu’u waneeya’asa; kereje’riashii sulu’u wanee, mereje’ruutaasalii sulu’u tü wanee.\\nNa tepichikana Aalakatje’waliikana nashajüin otta naküja achukuat nnojoluin natijaain sou kasain tü sülüjüle mma münakat. Sulu’u tü ayaakuakat eeshi waya Karla otta Luzbeidy Monterrosa. Niyaakuajala: Pablo Albarenga.\\nMüsü suttia tü yootookoo sümaa Karla, jülüjataakaa atuma takua’ipa, mataaka saa’in nakuaipa na alatakana suulia 380.000 wayuu nou juyakai 2018 sulu’u Colombia, müsia 415.000 akotchitnakana anülia sümaa kepiyain Venezuela nou juyakai 2011.\\n¿Je’raajüin tü Sülüjüle mma münakat? Tasakirüin.\\n“Palajatkaa te’raajüin ou tü sülüjülekaa mmakat maaliajat. Süttüsü, masapiasalii waya, wounaka süka wawui, teikat, wanee tawala jo’uuchon müsüja’a tayakaa (…) keemoisü, waima tü mojulaasükalüirua, eeshi na wuchiikana müsia tü kaainjaratkalüirua”.\\nJoyotsü Karla sünain aküjaa süchukua tü laakat natuma sutuushinuu. Niyaakuajaala: Pablo Albarenga.\\nSaashin Karla su’utpunaa ka’ikat ti’a chajatü kepiyain Marakaaya (Venezuela) suchuntaain müinka shiakai suumain. Sümaa taapüin sünuiki, jülüjataashi taa’in na wawalayuukana, sünainjee wanaawain wapushua na jemeishiikana cha’ya sulu’u mmakat ti’a. Waimashii waya sümaa sotuin shia waa’in maka tü mma waa’inmaajatükaa, nuumain ka’i, eere gaita, wemetsü püla’na ajuriichajuushi, müsia sukua’ipala wayuu marakaaje’walii. Na watuushinuukana naküjüuin wamüin nantüshiin paala wuinpejee Venezuelamüin, shi’ree anaakua’ipaa sümaa ayatüinjanain wayuu naya sulu’u mmakat.\\nSünainjee suchukua tü sülüjüle mmakat jülüjüsü taa’in süküjaala tü teikaa suchukua toushi Lucinda Henríquez, anaajaakaa süpülapünaa te’raajüin shia. Shia palajatükaa o’onooin na’akajee na wapüshikana, cha’ya Venezuelamüin. Sa’kapünaa süküjala Karla suchuntuin nnojoluin shi’raajüin tü soushikaa “Lucía sünülia tü toushi anaajaakaa”. Tayaawajaa o’ulu isain tachiki motuin taa’in Marakaaya, mayaainje’e nnojoluin cheje’ewalüin waya, shiapeje’e apüin wamüin ekirajawaa süchiirua karalouta, a’yatawaa müsia miichi, tü anaakua’ipaa “buen vivir”, tü sa’nasia akua’ipa ke’ireeka waa’in. Eejanale wakumajüin wakua’ipa suchiirua na’lapüin sümaa nawuliwou watuushinuu. Cha’ya na wayuu ajuitakana noumainpa’jee a’yataashi süpüla akaalijaa napüshi apütaakana noumainru’u.\\nYalain süküjüin wamüin akua’ipaamaajat shiyaakuajüin tü mmapa’akat süma wunu’uliakat. Niyaakuajala: Pablo Albarenga.\\nWanaa sümaa suwawalüin joutaikat sa’kapünaa aipioliakaa, müsia wunu’liairua waimakaa wopumüin otta uuchijeeru’u eere kekülein mmakat, Karla sümaashi waya sulu’upünaa tü mmakat sümüin süka so’u tepichi, suka tü ayujiakaa ayaakuaa. Wanee sa’napala woulia shi’ree shiyaakuajüin suumain. Yalain shiyaakuajüin sükujüin wamüin suchukua tü wunu’ulia eekat wanaain wamaa, rülipi, aipia müsia jeechua, epinaseekat saashin Karla natüjala soushimiuu, süchiki ti’a aikalaashi waya süküjaka jamalu’uluin tü oumainyee.\\nKarla shi'yatüin wamüin waima kasa sulu'u suumain müsia süküjüin wamüin tü sütijala otta ekirajawaa nutuma suyuushi. Shiaakuajala: Luzbeidy Monterrosa.\\n– “Sünainjee tantüin yaamüin, nia chi tatuushikai aküjaka tamüin sukua’ipa tü mmakat ye’yaa.”\\n– ¿Kasa tü oumainyeekat?\\n– “Oumainyee shia tü wepiapalakaa, eere waya, ciudad, departamento, shia tü yalain waya weinshi sulu’u”.\\n– ¿Jetsü puumainka Karla?\\n– “Toumain shia Venezuela, cha’ya anashaanasü paala, eeiwa’a chi müliashii alu’ataakai sou mma paala, Chávez, anashii waya, a’yataasü teikat, shikirüin waya weinshi, joolu’u nnojoluipa eeyain sülia wanee cheetos, kotpiitayakalüje’e. Venezuela eekane jamü joolu’u”.\\nSülüjüle tü mmakat nnojotsü shiimüinjeein wamüin waya wayuukana. Sünainjee tepichin waya watijaa o’ulu tü attaayakaa, wanee asatia sutuma tü wuitasheinkalüirua, sükatalia Colombia suulia Venezuela, iraa Paaluachon (Maikou, Colombia). Na aluataashiikana sulu’u tü mmakat nalainrüin wanain shi’ree atüjaain sou, ja’a wamüin sümüin, nakataleein waya süpüla wayoujiraain sünainjee jalaje’walin waya, kasatalüin wata, wekiirujut, washein, wawashirüin, weküinpala. Kasa süpüshua kakatajiasü müika sütijaanüi ou, waya müshia mapa kajutka atumaa tia.\\nTü katairieekaa süjütachikina waya sünain mülouwaa watta sümaa julujaa aa’in wakua’ipa. Tü yootirawaa eeyütka’ya wamana sümaa tü iikat sünaainjeejatü tü lapükat, cheijaashaanakat süpüla watijaain sou wakua’ipa sümaa woumain.\\nSüchiki, ashawalaashi waya peje sünain wanee laa, sümaa ayaakuajiakaa, Karla sünaküin süshajülekat wuin, süküjüin achiki sukotchiraain tü wuinkat yala shi’tapa juyakat. Waya wayuukana wasaajüin tü wui cheijaakat miichipa’a, süpülasü wo’oojuin müsia nasüin mürülü”.\\n(Yaajeeru’u) Sülamuunain Aalakat, yalasü wopumüin soujee Wajiira, peje sünain Maiko’u. Laakat nnojotsu waimain wuitüshii juyapü. (Yalajeeru’u) Su’i Karla müsia mma jososhii suumain Wajiira. Shiyaakuajala: Karla Lucía Uriana.\\nYalashii paala waya kama’a sümaa sünain ayujaa ayaakua. Sheenajaaka sünain asheitajawaa Karla wanee jintut alatüsü pejepünaa, kanisa’a asakiraain ne’e sünain wayuunaiki, wanüiki, ashapajaasü tü jintutkoo. Su’naka, sümaa ale’jet taya sümüin. Yalaka’ya waya sünain aapajaa sükujala suchukua tü mmakat müsia jamakua’ipalin naya.\\n“Antüshii waya sünain ekirajawaa, shi’ree anain wakua’ipa süpüleerua tei, tashi, namaa tawalayuu”. Müsü wamüin doctooreinshia “süpüla akaalijaa tapüshi, wayuu eekai choujaain amüin shipi ayuulee, nnojoluin nama’na, takaalijeein wayuu müliakana wanaa tamaa”.\\nEepeje’e wanee kasa sümüsü Karla, “na wayuukana nnojoliishi akaalijain, nnojoliishi jülüjüin naa’in na waneeinua”. Pütchi shiimüin sünainjee su’ulwaajünüin süwashirüin tü Wajiirakat, eere waneejiraain na wayuukana noulia kasa nanain, ayatayaaka’yane’e na wayuukana, ayatayünia kamaneein.\\nNa tepichi wayuukana naya anainjaneekana atuma wanee akua’ipaa eetüjütkaya, aniiyüttaaja’a shia so’pünaa kasa supushua.\\nTepichi wayuu sulu’u kusinapia Aalakat. Akumajuushi süka Aipia. Shiyaakuajala: Karla Lucía Uriana.\\nWayuukana wachuntaain anain wakua’ipa mapeena. Müinyaa yootusu taya sou Karla, wanee jintut, müsüka tü yalakalüirua wepiapa’pünaa, choujaakaana amüin ekirajawaa, süpüla anale’injatüin natijala sünainjee tütüin sünüiki. Wanee wayuu anai nikirajia atijüshia achajawaa nukua’ipa.\\nKarla ayujusu ayaakua sümaa suwala müsia shii, María Eugenia Uriana. Wopukalüirua mmashii, kotpunaasü wunu’pana wuitüshii ma’leesia sulu’u tü mma yalakaa 45 minutos süchiki sülüjüle Colombia suulia Venezuela. Shiyaakuajala: Luzbeidy Monterrosa.\\nKama’pa waya sümaa Karla, antüsü shiikat süsaajaka shia. María Eugenia Uriana sümaashi süchon mekiisalüichi juya. María Eugenia süküjüin waya tütüshaanain Karla, talatataasü saa’in sümaa, süwaalasü. Ouna müshiija’a naya sulu’u wanee wopu wuitüshii müsia mmashii Aalakatje’walia.","num_words":2104,"character_repetition_ratio":0.05,"word_repetition_ratio":0.011,"special_characters_ratio":0.17,"stopwords_ratio":0.023,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4814.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Naapüinche Maleiwa wanüiki woʼuraajapa sümaa nusouktüin shiʼipajee?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jamüsü suʼuraajaka wayuu?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Aapajünüsüche wanüiki woʼuraajapa?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jamüsü nuchuntaka wamüin Maleiwa woʼuraajüin nümüin?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Kasa anasü weʼreetka woʼuraajawaire?\\nANCIENT WISDOM FOR MODERN LIVING Moto paaʼin saainjala wayuu\\n¿Niyüülajüichi pia Maleiwa saaʼin pümüin?\\n¿Piyaawata aaʼu tü naaʼinrakat Jeʼwaa püpüleerua?\\nWachunta katsüin wanoula\\nJülüja waaʼin waneepia waʼyataain nümüin Jeʼwaa\\nWaashajaa suluʼu waaʼin süchiki tü kasa nümaʼanajeejatkat Maleiwa\\nSusouktaka eʼipajee tü Wiwüliakat\\nAapiria Wayuu | Oʼutuupüroʼu 2015\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Batako toba Baulé Bengalí Birmano Bislama Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Chuvash Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo haitiano Croata Danés Dehu Efik Endebele Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Francés Ga Garífuna Georgiano Griego Guaraní Gujarati Hausa Hebreo Hiligaynon Hindi Hiri motu Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Isoko Italiano Japonés Javanés Kannada Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisi Kisonge Krío Lamba Letón Lhukonzo Lingala Lituano Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Malayo Malayálam Malgache Mam Mambue-Lungu Maratí Maya Mazateco de Huautla Mixe Mongol Moré Ngäbere (o guaymí) Noruego Nyaneka Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Osético Otetela Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Pidgin camerunés Polaco Portugués Quechua boliviano Quichua de Imbabura Rumano Runyankore Ruso Samoano Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sidama Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Sueco Tagalo Tai Tamil Telugu Tigriña Tivo Tlapaneco Tojolabal Tok pisin Totonaco Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Tuvaluano Twi Tártaro Ucraniano Umbundú Vietnamita Wallisiano Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zandé Zapoteco del Istmo Zulú Árabe Ñanya\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT | ¿KASA ANASÜ WEʼREETKA WOʼURAAJAWAIRE?\\n¿Aapajünüsüche wanüiki woʼuraajapa?\\nEeshii na nnojoliikana oʼuraajüin, «¿jaratka joo aapajüinjatüin wanüiki woʼuraajüle?», müshii naya. Eetaalashii joo na oʼuraajakanaya, nnojotpejeʼe aapünüin namüin tü nachuntakat naashin. Eejachinka wanee ateo, oʼuraajayaashi shiiʼiree naapajüin Maleiwa nünüiki. «Pejejaa tamüin motsomüinyaakaijeʼe», müshi nia nümüin Maleiwa. Shiasaʼa süchikijee tia nümaka: «Eetaayaai nusouktüin tamüin, koʼutüshi neʼe».\\nSaashin tü Wiwüliakat, naapüin Maleiwa sünüiki wayuu suʼuraajapa. Anuu wanee pütchi namüinjatü wanee wayuu namaiwajana: «Puchuntapa nümüin [Maleiwa], shiimain sümülialaajeerüin naaʼin paaliin; naapajapa pünüiki, asoukteechi pümüin» (Isaías 30:19, TNM). Anuu waneʼeya: «Kapülasü naaʼin nanüiki na lotokana akuwaʼipa noʼuluʼu» (Proverbios 15:8, TNM).\\nWanaa sümaa nuchuntüin Jesuu kaaliinwaa nümüin chi Nüshikai, «shiimüin sünain nükaaliijain» nia (Hebreokana 5:7).\\nKacheʼeshi Maleiwa namüin na oʼuraajakana nümüin. Achuntüshinka Jesuu nümüin «Maleiwa sünain niʼyalajüin sümaa emetuluin nünüiki shiiʼiree nükaaliijain nia suʼutpünaa tü müliaa niʼrüinjatkat naapapa nukuaippa sünain ouktaa. Je shiimüin sünain nükaaliijain» nia Maleiwa, nüsoʼireʼerüinjeseʼe naaʼin (Hebreokana 5:7). Süpüla pütüjaain naaʼu na wayuu aapajünakana anüiki nutuma Maleiwa, paashajeʼera Daniel 9:20, 21 otta müsia 2 Crónicas 7:1.\\nEeshii na maapajuukana anüiki noʼuraajapa naashin, ¿jamüsü nnojotka saapajünüin nanüiki? Süpüla naapajüin Jeʼwaa * nünüiki wanee wayuu, acheküshi niainjachin nuʼuraajüin amüin nümüiwaʼa, nnojoishi nia oʼuraajüinjachin sümüin wanee kasa yalapünaa neʼe. Keeʼireesü naaʼin chi Maleiwakai wachuntüin nümüin «tü nüchekakat wapüleerua». Waainjüle tia, naapajeerü wanüiki (1 Juan 5:14). Wanee kasa waaʼinrajatka süpüla naapajüin Maleiwa wanüiki, shia weʼraajüinjatüin maʼin nukuwaʼipa otta woonooinjanain sümaa nünüiki.\\nWatta naalii na wayuu atüjaakana saaʼu shiimain naapajüin Maleiwa nanüiki na wayuu oʼuraajakana nümüin otta nükaaliinjain naya. Anuu nünüiki Isaac, wanee wayuu chejeʼewai Kenia: «Oʼuraajüshi taya süpüla tayaawatüinjatüin saaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat. Shiasaʼa maʼaka jeʼra kaʼi süchikijee tia, akaaliinjünüshi taya süpüla tia jaʼijaakat tamüin». Wanee wayuu chejeʼewat Filipinas, Hilda sünülia, ooʼulaweeshaatasü saaʼin suulia akamüjaa. Suuʼulaküin wainmatua tia, isapejeʼe süchiki suuntüin shia. Niasaʼa chi suʼwayuusekai nüküjüin sümüin Hilda anain suchuntüle nümüin Maleiwa süpüla nükaaliinjain shia. Anuu sünüiki Hilda süchikijee suʼuraajüin: «Anajaasü taaʼin. Nnojoluitpa suchuntaain taaʼin akamüjaa. Anaitpa taya».\\nPuchuntüle kaaliinwaa nümüin Maleiwa wanaapünaa sümaa tü keeʼireekat naaʼin, ¿nükaaliinjeeiche pia?\\n^ par. 6 Jeʼwaa nünülia Maleiwa saashin tü Wiwüliakat.\\nOʼutuupüroʼu 2015 | ¿Kasa anasü weʼreetka woʼuraajawaire?\\nAAPIRIA WAYUU Oʼutuupüroʼu 2015 | ¿Kasa anasü weʼreetka woʼuraajawaire?","num_words":1565,"character_repetition_ratio":0.058,"word_repetition_ratio":0.027,"special_characters_ratio":0.177,"stopwords_ratio":0.013,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7820.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Wp\/guc\/Pütchipü'ü - Wikimedia Incubator\\n< Wp‎ | gucWp > guc > Pütchipü'ü\\nTü Pütchipü'ükai (alijunaiki: palabreros) sütchen anüiki Sumüin Wayuu. Niia chií eikajakai pütchi sumüin Wayuu ee alatain kassa sumüin, ayatashi so'ü anaata anüiki sümaa e'iruku'ka, tairü sümaa alijuna siia wayuu wattajewali.\\nKakuna sumüin Wayuu\\nNiia chií anat'takai siia aküjaakai sunülia awalaja, sumüin supüshi wayuukai achekajusüka.\\nTü UNESCO shirajoü sa'ainjala Wayuu, kapülashatasu so'ü anain pütchi sutuma. Joolü sukuwaitpaa Wayuu erajunuipaa, ekerótunusu sulü Anajat'kaa Sukuwaitpaa Wayuu So'ü Mmakat (Patrimonio Inmaterial de La Humanidad) Sünain outkawa Mioü so'ü sukuwaitpaa Mma, chaa kai 16 Nouyempüre so'ü juyaa 2010 chaa wattamüin Nairobi, Keenia.\\nTü sukuwaitpaa Wayuu katchenjasü sutuma sunüiki Pütchipu'ü´kai, kajamüin ayatashi so´ü anaatta akuwaitpaa sumaá Eiru'ku chaa ein mujawa so´ü atkawa. Shiyataká ouú tü pütchipu'ü shiia anateraa kassa suliaá pasaala. Tü yóotaka sutuma pütchi saimajashatain so´ü mujaká, tü makaá ayatusu chaa Wajiira\\nSaliaa ayatusú müima yaa, tairú joolü kaa ein pütchi sutuma alijuna, tü sukuwaitpaa Wayuu ayatusú müinma kajamüin tü wayuukalirú aayatasú so´ü nojola motuin ain.\\nChii Pütchipuü´kai niia Tata mioüshikai siia Alaa'ülaakai sáakaje apüshika. Niia chii alaüla yóotakai so´ü nupüshi, anaaterakai nüiki, nüchiain nüsipünú so´ü kassa mujaá, achekajai so´ü supauna jieyuu, oünuwashikai so´ü awalaja paüná siia eke ein so´ü nupüshi, chii alaüla julüjusú nain wanepia nupüshika kajamüin niaya chii kamanakai pütchi so´ü nusiipünú, sii ee alatüin wanne kassa tü ashutusuká antusu numana alaülakai supüla nunatüin nunuiki.\\nMüsuu Sukuwaitpaa PütchiEdit\\nI.\\tAlatapaá wanne kassa, tü ashutuinjatuka alüwatasu wanne jintui toolo núumanamüin Jülaüla (El Tio) chii Achajakai kassa, müssu nüiki jintuikai chamüin: -Jíimata jayaa so´ü kai tü, anterúu Ji'ioü\\nII.\\tSuntapaa kai münuska, akotchajirasú supüshuwale apüshika Ashutusuka siia Keioüinjatuka, oünusú kemionlü supüla mainmain shioolo\\nIII.\\tSüntapaa chamüin, aikalashi piamaleyan Pütchipüle siia mioüska jieyuu sáakaje apüshika, tuwaneirú jutkamusu sáatoü áapajuin münakaa. Sunain tü makaá nojolüinjatü asoütain Wayuu ee nojolüin kasainpünain sunain apüshika\\nIV.\\tYóotusu Pütchikalirú, maima sunüiki so´ü alataka; akujunüinjatú shimüinsuka kajamüin mujulen tü Pütchika ees mujaa. Chii Putchikai antaká sumaá ashutusuka, achekajushi so´ü kassa´ka\\nV.\\tChii yóotushikai so´ü tuwaneirú atamashi oünushi süsakiruin tooloyuu sáakaje nupüshi, musiia chii wanne nüsakirüin jieyuu laüla shiialen Shii, Nüirúa, Noüshi siia chii toolokai niialen Nüshikai, Nulaüla, Nutushi\\nVI.\\tKettapaá asakirá´ka antüsu suchukuwayaa, akujunusu tü münakaa sumüinrúa.\\nVII.\\tSii aanalen Pütchika eitanusú wanne kai so´ü einjatü Awalaja´ka (El pago) eitanusu suliaá mayaá: Eesü supüla shiain Kaa'ulaa, Anneerü, Pa´a, Neerü, Kakunna. Siia eein Ouktaa asunanusú supüshuwale eke ein sumana tü kainjala: Pichii, Kemion\\nVIII.\\tSii müjulen Pütchika, oülanusu müin. Ajuyajunusu süliou Wayuu, epünai súntaá anain atkajerú ees supüla ein Ouktaa sutuma makaá, ee musiia Pasalaa mioü (Grandes Venganzas) so´ü tü mujakaa sumaá wanne Apüshi\\nIX.\\tSünain tü pasalaa´ka nnojotsu móolüin Wayuu ouktaa ain süunü shiia kapüla´ka tü yóota sutuma Ma'leiwa\\nX.\\tSunain Pasalaa nojotsu epetunüin jieyuu siia jintuli ain. Shiia tooloyuu atka´ka, sutuma tü oünusu wattamüin kassa´ka sumüin achoñuko, asiipünu, alüuñu\\nSukuwaitpaa Pütchii sünain AsirüaaEdit\\nSunain wanee asirüaa siia ouktaa, chii pütchiipü achuntushi numüliaa chii pasirüaakai palajana siia eitanusu wanwee kai supüla awalaja tü shimüinsuka sulioü tü makaa; tü alatusu sunain:\\nShoupünaa Shiia tü palajatuka awalaja sumülioü wanee Wayuu sunain ouktaa siia pasirüaa, tü makaa awalajanapüsu sukaa tümaa, kakuna, oro siia mürüt. Tü apünusu supüla ashawala sumülioü supüshika chii asirüaakai, kettapa tü makaa eitanusu wanee kai supüla awalaja tü nüjutkaa\\nNüjutkaa Sunain tü makaa awalajunusu sukaa neerü, mürüt müin sain pa'a, kaa'ulaa, anneerü siia eke ein. Eesü süpüla apaanüin pichii, Kemion siia eke ein numana chii kainjalaka\\nRetrieved from \"https:\/\/incubator.wikimedia.org\/w\/index.php?title=Wp\/guc\/Pütchipü%27ü&oldid=1085688\"\\nLast edited on 3 January 2013, at 00:37\\nThis page was last edited on 3 January 2013, at 00:37.","num_words":1019,"character_repetition_ratio":0.04,"word_repetition_ratio":0.004,"special_characters_ratio":0.182,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":6325.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Nuwalaajeena Maleiwa na achajaakana maʼin nüchiki | Ekirajaaya\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Tisienpüroʼu 2016\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Alijunaiki Aucano Batako karo Batako toba Baulé Biak Bislama Cakchiquel occidental Camboyano Chokue Chol Chopi Chuabo Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Dehu Endáu Francés Garífuna Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Italiano Javanés Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kiluba Kimbundu Kisi Krío Lao Macua Maltés Mam Mazateco de Huautla Mixe Mizo Ngäbere (o guaymí) Nias Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Romaní del sur de Grecia Saramacano Sena Tahitiano Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tseltal Tshiluba Umbundú Wallisiano Wayuunaiki Xitshwa Ñemba\\nNuwalaajeena na achajaakana maʼin nüchiki\\n«Chi eekai nürütkaain nünainmüin Maleiwa, acheküshi nunoujainjachin sünain eein nia sümaa nuwalaajüin na achajaakana maʼin nüchiki» (HEB. 11:6, TNM).\\nJAYEECHI: 85, 134\\n¿Jamüsü watüjaaka saaʼu anakuwaʼipaleenain waya nutuma Jeʼwaa?\\n¿Kasa naapaka Jeʼwaa sümaiwa namüin na aʼyataapuʼukana nümüin?\\n¿Kasa naapeetka Jeʼwaa wamüin?\\n1, 2. (1) ¿Jameerü sukuwaʼipa wanoula aire Jeʼwaa wapüla? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain jooluʼu?\\nNÜKÜJÜIN Jeʼwaa anakuwaʼipaliinjanain nutuma na waneepiakana nümaa. Shia wanee kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla niiʼiyatüin sünain alin waya nüpüla. «Aishi wapüla chi Maleiwakai süka alin waya nüpüla palajana» (1 Juan 4:19). Shiʼipaʼaya sumuloʼulaain tü naalinkat Jeʼwaa wapüla, akatsüinraasü wanoula nünain otta weʼitaain waaʼin sünain naapeerüin kasa anasü namüin na aikana nüpüla (paashajeʼera Hebreokana 11:6, TNM).\\n2 Atüjashi Jeʼwaa aapaa kasa anasü sümüin wayuu. Sünainpünaasü tia tü nukuwaʼipakat jee tü kasa naaʼinrakat. Nnojorüle weʼitaain waaʼin sünain nuwalaajeenain Jeʼwaa na achajaakana maʼin nüchiki, nnojoleerü anain tü wanoulakat nünain. ¿Jamüsü maka wanüiki? Sutuma tü wanoulakat, wayaawatüin saaʼu «sünain shiimüin tü kasa meʼrujukat» (Heb. 11:1). Tü kanoulaakat, shia weʼitaale maʼin waaʼin sünain nuwalaajeenain Jeʼwaa na waneepiakana nümaa. ¿Jamüsü anaka watüjaale saaʼu naapeerüin Jeʼwaa kasa anasü wamüin? ¿Kasa naapaka Jeʼwaa sümaiwa namüin na aʼyataapuʼukana nümüin otta kasa naapaka namüin na aʼyataakana nümüin maaʼulu? Wekirajaa sünain tia.\\nNUWALAAJEENA NAYA JEʼWAA\\n3. ¿Kasa naaʼinreetka Jeʼwaa wapüleerua saashin Malaquías 3:10?\\n3 Nüküjüin Jeʼwaa naapüinjatüin kasa anasü namüin na waneepiakana nümaa. Jee keeʼireesü naaʼin waʼyataain nümüin süka süpüshuaʼa waaʼin otta weʼitaain waaʼin sünain naapeerüin kasa anasü wamüin. Müshi Jeʼwaa: «Juuʼulaka maa taaʼin, jiʼreetka sünain tojutaleerüin tü sirumatuʼukat süpüla taapüinjatüin kasa anasü jümüin nnojorüleepa kasain choʼujaain jümüin» (Mal. 3: 10, TNM). Weeʼiyateerü sünain kojutüin wamüin tü nümakat Jeʼwaa suluʼu wetsiikulokot tüü müleka waaʼinrüle shia.\\n4. ¿Jamüsü weʼitaainjatka waaʼin sünain shikeraajeerüin tü nümakat Jesuu suluʼu Mateo 6:33?\\n4 Nüküjüin Jesuu namüin na nikirajüinkana, nükaaliinjeenain naya Jeʼwaa müleka palajanale natuma tü Nuluwataayakat (paashajeʼera Mateo 6: 33, TNM). Makaʼa nünüiki Jesuu namüin na nikirajüinkana shia süka nütüjaain aaʼu nikeraajüin Jeʼwaa waneepia tü nümakat (Isa. 55:11). Müleka weʼitaale waaʼin nünain Jeʼwaa, shiimainshaata maʼin nikeraajeerüin tü nümakat wamüin, müshi nia: «Nnojoleechi taya oʼunüin jümaʼanajee. Nnojoleena tapütüin jia jümüiwa» (Heb. 13:5). Sutuma tü nümakat Jeʼwaa sünain wetsiikulokot tüü, weʼitaain maʼin waaʼin sünain shikeraajeerüin tü nümakat Jesuu suluʼu Mateo 6:33.\\nNüküjüin Jesuu namüin na nikirajüinkana walaajeenain naya saaʼujee tü naaʼinrakat. (Paashajeʼera tü pütchikat 5).\\n5. ¿Jamüsü sütütülaaka waaʼin sutuma tü nümakat Jesuu shiʼipajee tü nüsakitkalü anain Pedro?\\n5 Soʼu wanee kaʼi asakinnüshi Jesuu nutuma Pedro, müshi nia: «Wapütüin süpüshua tü kasa eejatkat wamaʼana süpüla yaainjanain waya pümaa. ¿Kasakalaka nuwalaajeenain aka waya Maleiwa?» (Mat. 19:27). Nnojoishi achiaanüin Pedro nutuma Jesuu saaʼujee nüsakirüin nia sünain tia. Soʼu tia, nüküjüin Jesuu namüin na nikirajüinkana walaajeenain naya nutuma Maleiwa saaʼu napütüin wainma kasa süpüleerua naʼyataain nümüin Maleiwa. Aluwataainjana wanaa nümaa Jesuu chaa iipünaa na aluwataaushiikana otta waneeinnua anoujashii waneepiakana nümaa Maleiwa. Nüküjapejeʼe Jesuu namüin naapüin Jeʼwaa kasa anasü namüin soʼu tia, müshi nia: «Chi wayuu eekai nüpütüin nipia, nuwalayuu, nüshi, nii, nüchonnii, je naʼapainse shiale süpüleerua aküjaa tachiki, alanaʼaleejeeria tü aapüneetkat nümüin maa aka polootua shikii suulia tü kasa nüpütakat. [Jee kateerü noʼu waneepia]» (Mat. 19: 29). Wapüshuaʼa wayakana oushikajaakana süchiirua nukuwaʼipa Jesuu, weʼrüin shikeraajüin tia pütchikat, süka jamüin, eein wawalayuu eekai müin aka naaʼin wanee washi wamüin, eekai müin aka saaʼin wei, wawalayuu jee wachonnii. Kojutüshaanasü maʼin tia wamüin suulialeʼeya süpüshuaʼa tü kasa wapütakat süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa.\\n«TÜ KACHUEERA AJAPULUʼUJIAKAT ANUA»\\n6. ¿Jamüshii walaajeenaka nutuma Jeʼwaa na aʼyataakana nümüin?\\n6 Watta saalii tü kasa anasü naapakat wamüin Maleiwa maaʼulu jee watteerü saalii tü kasa naapeetkat wamüin mapeenaya (1 Tim. 4:8, TNM). Naapüin Jeʼwaa nünüiki namüin na waneepiakana nümaa sünain anakuwaʼipaleenain naya nutuma. Süka watüjaain saaʼu tia, wachechereerü waaʼin suʼunnaa müliaa. Wanoujashaatale sünain nuwalaajeenain waya Jeʼwaa sutuma wachajaain maʼin nüchiki, waneepieena waya nümaa (Heb. 11:6, TNM).\\n7. ¿Jamüsü makalü aka saaʼin karapin tü kasa waʼatapajakat?\\n7 Wanaa sümaa nikirajüin Jesuu watta saalii wayuu saaʼu wanee uuchi, müshi nia: «Talata jia süka süpüshuaʼa jaaʼin süka nuwalaajeenain jia chi Maleiwa chakai iipünaa; meerü jukuwaʼipa maʼaka nakuwaʼipa na nünüikimaajanakana Maleiwa sünain müliain naya atumawaa» (Mat. 5:12, TNM). Eeshii na anoujashii aapüneenakana amüin kasa anasü chapa naya iipünaa, jee eeshii na katüinjanakana oʼu waneepia paʼaraiisüpa tü mmakat. Talatüsü maʼin waaʼin sutuma tia (Sal. 37:11; Luc. 18:30, TNM). Tü kasa waʼatapajakat wapüshuaʼa müsü aka saaʼin «tü kachueera ajapuluʼujiakat anua» (Heb. 6:17-20). Jamüsüjaʼa wanee karapin, ojutünüsü shiroku wüin suʼunnaa wanee wawai suulia wattakualüin tü anuakat. Akaʼaya tü kasa waʼatapajakat, süchecherüin waaʼin suʼunnaa müliaa, jaʼitairü kasain alatüin wamüin.\\nNaapüin Jeʼwaa nünüiki namüin na waneepiakana nümaa sünain anakuwaʼipaleenain naya nutuma. Süka watüjaain saaʼu tia, wachechereerü waaʼin suʼunnaa müliaa\\n8. ¿Jamüsü nnojotka shapaain maʼin waaʼin sutuma tü kasa waʼatapajakat?\\n8 Tü kasa waʼatapajakat sükaaliinjain waya süpüla nnojoluin shapaain maʼin waaʼin. Maʼaka anain nütapaʼa wanee wayuu sutuma balsamo, anasü naaʼin wayuu sutuma tü naainjüinjatkat Maleiwa. Akatchinraasü waaʼin sutuma watüjaain saaʼu naaʼinmajeenain waya Jeʼwaa weʼitaapa naaʼu «tü kasa jawatakat» wamüin (Sal. 55:22). Weʼitaain maʼin waaʼin sünain sülanaʼaleejeeriain maʼin tü kasa naapeetkat wamüin Maleiwa suulialeʼeya tü wachuntakat nümüin (Éf. 3:20, TNM). Shiimain nükaaliinjashaateenain maʼin waya Jeʼwaa.\\n9. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu anakuwaʼipaleenain waya nutuma Jeʼwaa?\\n9 Süpüla walaainjanain waya nutuma Jeʼwaa, kanoulainjana waya nünain jee oonooinjana waya sümaa tü nümakat wamüin. Müshi Moisés namüin na israeliitakana: «Anakuwaʼipaleena jia nutuma Jeʼwaa suluʼu tü mma naapajatkat jümüin. Shiimainshaata naapeerüin jümüin chi Jümaleiwasekai Jeʼwaa tia jüpatsekat, shiajaʼa choʼujaaka joonooinjanain sümaa nünüiki Jeʼwaa otta jüüjüüinjanain jia sünain aaʼinraa tü nuluwataakalü anain jia soʼu kaʼikat tüü. Shiimainshaata anakuwaʼipaleenain jia nutuma Jeʼwaa chi Jümaleiwasekai maʼaka nüküjüin shia jümüin» (Deut. 15:4-6, TNM). ¿Piʼitaainche paaʼin sünain walaajeechin pia nutuma Jeʼwaa müleka ayatüle waneepiain pia nümaa? Piʼitaa maʼin paaʼin sünain meerüin pukuwaʼipa nutuma.\\nNUWALAAJÜIN NAYA JEʼWAA\\n10, 11. ¿Kasa naapaka Jeʼwaa nümüin José?\\n10 Ashajünüsü tü Wiwüliakat süpüla anainjatüin wakuwaʼipa sutuma. Aküjünüsü suluʼu süchiki tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla walaain nutuma na aʼyataapuʼukana nümüin sümaiwa (Roma 15:4). Wekirajaa sünain tü naaʼinrakat Jeʼwaa nüpüleerua José. Jamüshijaʼa nia, oikkünüshi natuma na nuwalayuukana süpüla achepchiaa. Shiasaʼa mapa, aküjüsü alawaa nuʼwayuuse chi nulaamainkai nüchiki jee nüpüreesajinnaka suluʼu wanee kaatset chaa Egipto. Wanaa sümaa püreesain nia, ¿akatalaashiche Jeʼwaa nuulia? Nnojottaa. Müsü tü Wiwüliakat nüchiki: «Otta Jehová, eeshi nümaa José sümaa nükaaliijüin nia [...]. Niʼitaain Jehová sümaa anain sükuaippa süpüshua tü kasa naainjakat José, süka eein nia nümaa waneepia» (Gén. 39:21-23). Suʼunnaa niʼrüin nümüliala José, naʼatapajüin nükaaliinjüinjachin nia chi Nümaleiwasekai.\\n11 Sülatapa maʼaka jeʼra juya, ajütünüshi José nutuma Faraón suluʼujee tü kaatsetkat otta niashi chi niʼipajanakai sünain aluwatawaa saaʼu Egipto (Gén. 41:1, 37-43). Wanaa sümaa kachoin tü nuʼwayuusekat José niʼitaain Manasésüin nünülia chi niʼirumakai. Müshi nia: «Nünüliataitpajaʼa tü anülieekat saaʼu motüitpain taaʼin nütüma Maleiwakai süpüshua tü tamülialakat je süpüshua tü takuaippapüʼükat chaʼaya nuumainruʼu chi tashikai». Jee chi chiiruajachikai, Efraín nünülia nutuma. Müshi nia: «Nünüliataitpajaʼa tü anülieekat saaʼu kachooinchipain taya nütüma Maleiwakai yaa suluʼu tü mmakat eejachire talatirüin tamüliala» (Gén. 41:51, 52). Anasü nukuwaʼipa José nutuma Jeʼwaa saaʼujee waneepiain nia nümaa, nükaaliinjüinjeseʼe na israeliitakana jee na egipciokana suʼunnaa alin maʼin jamü. Nütüjaa aaʼulu José niain Jeʼwaa aapüin kasa anasü nümüin jee anakuwaʼipalin nia nutuma (Gén. 45:5-9).\\nMiyoʼu talata suluʼujutkat naaʼin Jesuu sutuma wulein nünülia Maleiwa nutuma\\n12. ¿Kasa naaʼinraka Jesuu süpüla nüchecherüin naaʼin suʼunnaa müliaa?\\n12 Oonooshi Jesuu waneepia nümaa Maleiwa mayaainjeʼe wainmain tü kasa ooʼulakünakalü aka naaʼin; anasüjeseʼe nukuwaʼipa waneepia nutuma Jeʼwaa. ¿Kasa naaʼinraka Jesuu süpüla nüchecherüin naaʼin suʼunnaa müliaa? Müsü tü Wiwüliakat: «Sükajee tü talataa eʼitaanakat nüpüleerua, nüchecherüin naa��in suʼunnaa ouktüin nia sünain wanee wunuʼu, niyouktüin tü japüliikat otta nojoyolooko nikialuʼujee Maleiwa» (Heb. 12:2, TNM). Miyoʼu talata suluʼujutkat naaʼin Jesuu sutuma wulein nünülia Maleiwa nutuma. Talatüshijeseʼe chi Nüshikai nümaa saaʼujee tü naaʼinrakat jee wainma kasa anasü aapünaka nümüin. Saashin tü Wiwüliakat, joyotushi Jesuu nikialuʼujee Maleiwa. Müsü tü Wiwüliakat: «Eʼitaanüshi nia nütüma Maleiwa süpüla kojutüinjachin sütüma wayuu süpüshua. Aapünüsü laülawaa nümüin sünain kojutüinjachin nia sütüma wayuu noulia napüshua na sülaülashiikana mmakat, otta suulia kasakat süpüshua eekai eein» (Filip. 2:9).\\nNNOJOTSÜ MOTUIN NAAʼIN JEʼWAA TÜ WAAʼINRAKAT\\n13, 14. ¿Jamüsü naaʼin Jeʼwaa sutuma tü kasa waaʼinrakat nüpüleerua?\\n13 Watüjaa aaʼulu kojutüin nümüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü waaʼinrakat süpüla waʼyataain nümüin. Nütüjaa aaʼu mojule waaʼin sutuma isain wachiki waaʼinrüin wanee kasa jee jülüjashii waya naaʼin shapaale waaʼin sutuma maʼyataain waya jee shiale isain wachiki waapüin tü choʼujaakat sümüin wapüshi. Jee nütüjaa aaʼu Jeʼwaa isale wachiki waʼyataain maʼin nümüin maʼakaapuʼu waaʼinrüin sümaiwa sutuma ayuulin waya jee mojuin waaʼin. Wayaawata aaʼu kojutüshaatain nümüin Jeʼwaa tü waaʼinrakat süpüla waʼyataain nümüin mayaainjeʼe wainmain tü alatakat wamüin (paashajeʼera Hebreokana 6:10, 11).\\n14 Soto waaʼin niain Jeʼwaa «chi Aapajakai sünüiki wayuu suʼuraajapa». Weʼitaa maʼin waaʼin sünain naapeerüin wanüiki woʼuraajapa nümüin (Sal. 65:2, TNM). «Nia chi Maleiwa amüliajüikai» jee naapeerü wamüin tü kasa choʼujaakat wamüin süpüla ayatüinjanain waya pejein nünain (2 Cor. 1:3). Talatüsü naaʼin Jeʼwaa wamüliajüle saaʼin wayuu. Müsü tü Wiwüliakat: «Chi eekai nükaaliinjain wanee wayuu maʼletsekai, müshi nujuyaajitkai naaʼin Jeʼwaa, jee nuwalaajeechi nia saaʼu tia naaʼinrakat» (Prov. 19:17, TNM; Mat. 6:3, 4). Anashaatasü nümüin Jeʼwaa wasülajüle jee wakaaliinjüle na wawalayuukana, müshi niakai aaʼin wojuyaajirüin. Nuwalaajeerü wamüin tü kasa anasü waaʼinrakat.\\nNÜWALAAJÜIN WAYA MAAʼULU JEE MAPEENA\\n15. ¿Kasa paʼatapajaka naapüinjatüin Maleiwa pümüin? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 21).\\n15 Awalaajüneena na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa, nieechi Jesuu awalaajaka naya (2 Tim. 4:7, 8). Wanaawapejeʼe wojutü nümüin Maleiwa, jaʼitainna chainjanale waya chaa iipünaa jee yaainjanale waya yaa mmapaʼa. Na wattakana naalii wayuu, naʼatapajüin maʼin katüinjatüin noʼu waneepia paʼaraiisüpa tü mmakat. Talateerü maʼin naaʼin süka jimateerüin naaʼin (Juan 10:16; Sal. 37:11).\\n16. ¿Jamüsü sütütüleʼetka waaʼin tü sümakat 1 Juan 3:19, 20?\\n16 Eesü mojule waaʼin sutuma isaitpain wachiki waʼyataain maʼin nümüin Jeʼwaa jee shiale sutuma jülüjain waaʼin nnojoluin talatüin naaʼin sümaa tü waʼyataainkat. Eesü süntajaale wekiiruʼumüin, nnojoluin anain nuwalaajüle waya Jeʼwaa saaʼujee tü waaʼinrakat. Sotuinjatpejeʼe waaʼin miyoʼuin Maleiwa «suulia tü waaʼinkat otta niʼraajüin süpüshuaʼa tü kasakalüirua» (paashajeʼera 1 Juan 3:19, 20, TNM). Waʼyataale nümüin Jeʼwaa süka alin nia wapüla jee kanoulain waya nünain, wanoujashaateerü anain nuwalaajeenain waya saaʼu tü waaʼinrakat, jaʼitairü palitchon tü waaʼinrakat waashin (Mar. 12:41-44).\\n17. ¿Kasa naapaka wamüin Maleiwa maaʼulu yaa talataka atuma waaʼin?\\n17 Mayaainjeʼe sülüʼülaain sükalia sajaʼttinnüin tü kasa nuluwataakalü aaʼu Satanaa, ayatüsia anakuwaʼipalüin nupueulose Jeʼwaa nutuma. Nükaaliinjain waya süpüla wayaawatüin saaʼu tü shiimainkat jee paaʼinwajiraashii waya nutuma namaa na wawalayuukana sainküin mmaka (Isa. 54:13). Ekeraajüsü maaʼulu yaa tü nümakat Jesuu, naapüin Jeʼwaa wamüin na wawalayuukana sainküin mmaka süpüshuaʼa, maaʼatshii aka saaʼin wapüshi jee aijiraashii waya wapüshuaʼa (Mar. 10:29, 30). Jee müshiʼiya na achajaakana maʼin nüchiki Maleiwa, aapüneerü wanee anaa namüin jee wanee talataa aaʼin (Filip. 4:4-7).\\n18, 19. ¿Jamüsü naaʼin na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa sutuma tü kasa naapakat namüin?\\n18 Na wawalayuukana sainküin mmakat süpüshuaʼa, neʼrüirü tü kasa anasü naapakat Jeʼwaa namüin. Eesü wanee wawala chejeʼewat Alemania, Bianca sünülia, müsü sünüiki: «Isasü maʼin tachiki tawalaajüin nümüin Jeʼwaa saaʼu nükaaliinjain taya wanaa sümaa shapaain taaʼin otta saaʼu eein nia tamaa waneepia. Keemashaatasü maʼin tü mmapaʼakat maaʼulu. Anapejeʼe maʼin takuwaʼipa süka taʼyataain nümüin Jeʼwaa, nnojotsü taya mmoluin süka nümaain taya. Wanaa sümaa tooʼulaain wanee kasa süpüleerua aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa, wainmaleesia tü kasa anasü naapakat tamüin».\\n19 Jülüjataa paaʼin jooluʼu sukuwaʼipa tü wawalakat Paula, kepiasü Canadá. 70 suuyase, ayuuisü tü süsapükat sutuma wanee ayuulii espina bífida sünülia. Saashin tü wawalakat, nnojotsü shia ooʼulaain suulia aküjaa pütchi sutuma nnojoluin süpüla sukutulaain maʼin sutuma tü süʼlechekat. Müsü sünüiki: «Aküjawaisü taya pütchi suluʼupünaa teleepono jee eepünaale toʼunüin. Shiasaʼa süpüla tatütüleʼerüin taaʼin, eesü tamaʼana wanee karaloukta eere tashajüin pütchi suluʼujee tü Wiwüliakat otta suluʼujee tü karalouktairua eekat wamaʼana. Tanaʼlaawalin tia pütchikalüirua. ‹Sukuwaʼipamaajatü kataa oʼuu› müsü sünülia tatuma. Nnojoleerü mojukuʼu müin waaʼin jülüjale waaʼin waneepia tü kasa naapajatkat Jeʼwaa. Eeshi Jeʼwaa wamaa waneepia, nükaaliinjeena waya jaʼitairü kapüleein tü alatakat wamüin». Eesüjaʼa nnojorüle wanaawain tü alatakat pümüin sümaa tü alatakat sümüin Bianca otta Paula. Jülüja waaʼin tü kasa anasü naapüitkat wamüin Jeʼwaa otta tü naapüitkat namüin na wayuu weʼraajakana. Anasü maʼin jülüjale paaʼin tü naapakat pümüin Jeʼwaa maaʼutpünaa jee tü naapeetkat pümüin mapeena.\\n20. ¿Kasa aapüneetka wamüin ayatüle waʼyataain nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa waaʼin?\\n20 Soto paaʼin nusoukteechin Jeʼwaa shiʼipajee tü puchuntakat nümüin. Paaʼinrüle tü nüchekakat püpüleerua, naapeerü pümüin tü nüküjakat achiki paala (Heb. 10:35, 36). Ayata wachecherüin tü wanoulakat jee waʼyataain nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa waaʼin. Shiimainshaata walaajeenain waya nutuma Jeʼwaa weʼitaale maʼin waaʼin nünain (paashajeʼera Colosas 3:23, 24).\\nWachajaain maʼin nüchiki Jeʼwaa wanaa sümaa waʼyataain nümüin süka süpüshuaʼa waaʼin, süka alin nia wapüla jee kanoulain waya nünain. Kojutüsü nümüin Jeʼwaa tü waaʼinrakat nüpüleerua jee anasü wakuwaʼipa nutuma maaʼutpünaa yaa jee mapeena.\\nTaashishii waya sutuma anamiain maʼin Maleiwa\\n«Jülüjale jaaʼin tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa, kateerü joʼu otta eʼreena jia wanee anaa»\\nWaküja nümüin Jeʼwaa tü ashapataakat atuma waaʼin\\nACHIKII Takaaliinjain «wayuu süpüshua» sünain anoujaa\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Tisienpüroʼu 2016\\nCopyright © 2019 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania. NNOJOLUINJATKA PAAʼINRÜIN | NNOJOTSÜ JARALÜIN EʼRÜIN","num_words":4141,"character_repetition_ratio":0.062,"word_repetition_ratio":0.043,"special_characters_ratio":0.206,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9715.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Tü naaʼinrajatkat na eiwaʼaliikana kachooin | Talatajiraa paaʼin sümaa püpüshi\\nSHIʼIPA 1 Talateena jia jürütkaale nünainmüin Maleiwa\\nSHIʼIPA 2 Nnojo piiʼirataain suulia puʼwayuuse\\nSHIʼIPA 3 Tü jaaʼinrajatka süpüla anajiraain jia\\nSHIʼIPA 4 Jiisatta jünneetse\\nSHIʼIPA 5 Anajiraa pia namaa na kasayuukana pünain\\nSHIʼIPA 6 Tü naaʼinrajatkat na eiwaʼaliikana kachooin\\nSHIʼIPA 7 Pikiraja püchonnii\\nSHIʼIPA 8 Jamalaʼa sümüle nukuwaʼipa wanee püpüshi\\nSHIʼIPA 9 Puʼwaaja Maleiwa sümaa püpüshi\\nTalatajiraa paaʼin sümaa püpüshi\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Abui Acholi Afrikáans Ahanta Albanés Alemán Alemán de Pensilvania Alijunaiki Aluro Amárico Armenio Asamés Ateso Aucano Ayie Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bajo alemán Bali Bambara Bashkir Bassa de Camerún Bassa de Liberia Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Becol Bengalí Biak Birmano Bislama Bomu Boulou Búlgaro Cabilé Cakchiquel occidental Camboyano Catalán Cebuano Chabacano Changana (Zimbabue) Checo Chichewa Chin haka Chin tiddim Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitonga de Zimbabue Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Chopi Chuabo Chuvash Cibemba Cinamwanga Cingalés Congo Coreano Criollo de Reunión Criollo de las Seychelles Criollo guineano Criollo haitiano Criollo inglés de Belice Criollo mauriciano Croata Damara Dangme Danés Dayaco engayú Dehu Digor Diola Diula Duala Dusún Edo Efik Emberá katío Endebele Endebele Endonga Endáu Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Feroés Finlandés Fiyiano Fon Frafra Francés Ga Galés Garífuna Georgiano Gitonga Griego Groenlandés Guaraní Guaraní boliviano Guerzé Gujarati Gun Guna Hausa Hebreo Herero Hiligaynon Hindi Hiri motu Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ibanag Ibinda Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Irlandés Ishan Islandés Isoko Italiano Japonés Javanés Kabiye Kachin Kannada Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kekchí Khana Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kinande Kiniaruanda Kipende Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisi Kisii Kpelle Krío Kurdo Kurdo (alfabeto árabe) Kurdo kurmanyí del Cáucaso Kwangalí Kwanyama Kyangonde Lamba Lengua de señas argentina Lengua de señas boliviana Lengua de señas chilena Lengua de señas colombiana Lengua de señas ecuatoriana Lengua de señas mexicana Lengua de señas venezolana Lengua de signos española Lenguaje de señas alemán Lenguaje de señas americano Lenguaje de señas angoleño Lenguaje de señas australiano Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas checo Lenguaje de señas chino Lenguaje de señas coreano Lenguaje de señas cubano Lenguaje de señas eslovaco Lenguaje de señas finlandés Lenguaje de señas francés Lenguaje de señas ghanés Lenguaje de señas guatemalteco Lenguaje de señas húngaro Lenguaje de señas indio Lenguaje de señas indonesio Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas malauí Lenguaje de señas malgache Lenguaje de señas neozelandés Lenguaje de señas nepalés Lenguaje de señas panameño Lenguaje de señas paraguayo Lenguaje de señas polaco Lenguaje de señas portugués Lenguaje de señas ruso Lenguaje de señas sueco Lenguaje de señas taiwanés Lenguaje de señas zimbabuense Lenie Letón Lhukonzo Lingala Lituano Lomue Luganda Lugbara Lunda Luo Macedonio Macua Madurés Malayo Malayálam Malgache Maltés Mam Mambue-Lungu Maninkakan oriental Manyacú Mapudungún Maratí Maya Mazahua Mazateco de Huautla Mbukushu Mendé Meru Mingreliano Mixe Mixteco de Guerrero Mixteco de Huajuapan Mizo Mongol Moré Motu Nambya Nasa yuwe Navajo Nengone Nepalés Ngäbere (o guaymí) Nias Niueano Noruego Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Oromo Osético Otetela Otomí del valle del Mezquital Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Pidgin camerunés Pidgin de las islas Salomón Polaco Portugués Pular Punyabí (alfabeto shahmukhi) Purépecha Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Quichua de Pastaza Quichua de Santiago del Estero Quichua de Tena Quiché Rarotongués Romaní de Bulgaria Romaní de Macedonia Romaní de Macedonia (alfabeto cirílico) Romaní del este de Eslovaquia Romaní del norte de Grecia Romaní del sur de Grecia Rumano Rumanyo Runyankore Ruso Rutoro Samoano Sango Sanguir Saracu Saramacano Sarnami Sena Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Serere Sesoto de Lesoto Sesoto de Sudáfrica Setsuana Shona Shuar Sidama Silozi Somalí Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Sundanés Susu Tagalo Tahitiano Tai Tamil Tandroy Tankarana Tarahumara central Tayik Telugu Tetun Dili Tigriña Tivo Tlapaneco Tojolabal Tok pisin Tongano Toraja Totonaco Tseltal Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Turcomano Turcomano (alfabeto cirílico) Tuvaluano Tuviniano Twi Tártaro Tének de San Luis Potosí Ucraniano Udmurto Uhobo Uigur (alfabeto cirílico) Uolof Urdu Uruund Uzbeko Uzbeko (alfabeto latino) Valenciano Vascuence Vendal Vezo Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Wichi Wolaita Xhosa Xitshwa Yoruba Zandé Zapoteco de Lachiguiri Zapoteco del Istmo Zulú gallego Árabe Árabe de Marruecos Árabe de Túnez Ñanya Ñemba\\nTü naaʼinrajatkat na eiwaʼaliikana kachooin\\n«Nüpaala wamüin Jeʼwaa na wachonniikana.» (Salmo 127:3, TNM)\\nShiiwaʼarüle kachooin wanee wayuu, talatüsü sümaa shapaain saaʼin nüpüleerua, akaajaʼaya neʼe chi suʼwayuusekai. Eesü ponule maʼin naaʼin jimatiraain naya nümaa otta mapüsain naya nünainjee. Eeshii mojujiraale naya sutuma meemeraain naya otta sutuma mojuin naaʼin. Müsüjeseʼe eeinjatüin tü kasa nanouktakat süpüla naaʼinmajüin chi joʼuukai otta tü nakuwaʼipakat sünain kaʼwayuusee. ¿Kasa paainjüinjatka süpüla punoukteʼerüin sukuwaʼipa tia sükajee tü sümakat tü Wiwüliakat?\\n1 PIKIʼRALAA SÜNAIN TÜ JEKETKAT PUKUWAʼIPA\\nTÜ SÜMAKAT TÜ WIWÜLIAKAT: «Shiimüinre sünain alin tapüla wayuu, nnojoleerü akulajaain taaʼin sünain kamanewaa namüin, [...] nnojoleechi eʼrülin wayumüin namüin. Nnojoleechi taya aashichijaain maalü namüin» (1 Corinto 13:4, 5). Eeshi jülüjüle neʼe paaʼin chi joʼuukai saaʼujee eiwaʼalüin kachooin pia. Sutuma tia, eeshi wattaluʼule putuma puʼwayuuse, anakajaʼa kachipünaale paaʼin nia. Kamanee pia otta nnojo jashichin pia nümüin puchuntajatpa nümüliajüin pia nümaa chi joʼuukai.\\n«Jiakana kaʼwayuuseshiikana kojutüinjatü jümüin juʼwayuuse [...] wanaapünaa sümaa tü nümakat Maleiwa.» (1 Pedro 3:7, TNM.) Piiwaʼaire kachooin, piyaawatüinjatü aaʼu niain jülüjüinjachin saaʼin chi joʼuukai. Eesü jalapaʼale saaʼin, mojule saaʼin jee mapüsale shia sutuma wainmain shiʼyataain. Eesü jashichire shia pümüin, nnojoipejeʼe peʼipaainjachin pia sümaa. Saashin tü Wiwüliakat püchecherüinjatü paaʼin suulia paashichijaain (Proverbios 16:32). Piyaawata saaʼu sukuwaʼipa otta paapüinjatü tü choʼujaakat sümüin (Proverbios 14:29).\\nTÜ EEKAT SÜPÜLA PAAINJÜIN:\\nNümüin chi toolokoi: Pükaaliinja puʼwayuuse nümaa chi joʼuukai soʼukai sümaa saʼwai. Nnojo wainmain tü kasa paainjakat süpüla pülatirüinjachin kaʼi namaa\\nSümüin tü jietkat: Nnojotsü mojushiinjatüin pümüin nükaaliinjeere pia puʼwayuuse. Nnojo mojuin pünüiki nümüin mojule sukuwaʼipa wanee kasa nutuma, pikiraja neʼe nia süka anaka akuwaʼipa\\n2 AIJIRAA MAʼIN JIA\\nTÜ SÜMAKAT TÜ WIWÜLIAKAT: «[Aʼaniraainjatü] nukuaippa nümüiwa sümaa nuʼwayuuse» (Génesis 2:24). Ayatsia aʼaniraain jukuwaʼipa mayaapejeʼe kachooin jia. Jiʼyataajiraa süchiirua süpüla nnojoluin sajaʼlajaajiraain jaalin.\\nPaapüinjatü analuʼut nümüin puʼwayuuse saaʼu nükaaliinjüin pia. Paainjüle tia, aneerü naaʼin sutuma (Proverbios 12:18). Otta joo piakai, püküjüinjatü sümüin puʼwayuuse alin maʼin shia püpüla sümaa kojutüin pümüin tü saainjakat (Proverbios 31:10, 28).\\n«Tü kasa anakat süpüla jaaʼinrüin, shiainjatü tü jalouikat sümüin wayuu wainma, nnojotsü shiainjatüin neʼe tü akaaliijiakat jia jümüiwa.» (1 Corinto 10:24.) Paainja tü anakat sümüin puʼwayuuse otta kojuta pümüin tü kasa saainjakat. Pükatala kaʼi süpüla paashajaain sümaa otta paapajachon sünüiki. Nnojo piyouktüin ainkawaa sümaa puʼwayuuse. Anuu sünüiki tü Wiwüliakat: «Chi aʼwayuuseekai, anakaja müleka nnojoire niyouktüin ainkawaa sümaa tü nuʼwayuusekat, jaʼitakaje tü jietkat nümaa chi suʼwayuusekai» (1 Corinto 7:3-5). Jaashajaajiraa süchiki tia sümaa nnojoliin japülin jia. Anajiraweena jia nnojoliire jüshapajaain aaʼin otta jiyaawatüle saaʼu jukuwaʼipa.\\nTÜ EEKAT SÜPÜLA JAAINJÜIN:\\nAlatirüinjachi pia kaʼi sümaa puʼwayuuse\\nPiiʼiyata sümüin puʼwayuuse alin shia püpüla sükajee püsülajüin kasa sümüin jee shiale paapüin sümüin wanee karaloukta eere püküjüin alin shia püpüla\\n3 PIKIRAJA CHI JOʼUUKAI\\nTÜ SÜMAKAT TÜ WIWÜLIAKAT: «[Joʼuuiwaʼaya] pia, pütüjaatüjülia aaʼu tü ashajuushikat suluʼu tü karaloukta nüchikimaajatkat Maleiwa, tü kekiikat atüma wayuu süpüla oʼtteʼennaa» (2 Timoteo 3:15). Kettaaja putuma jamüinjatüin nikirajia chi joʼuukai. Soto paaʼin jüüjüüin nekii na joʼuuyuukana jaʼitashii süleʼeruʼuin naya nei. Yalaiwaʼaya naya süleʼeruʼu nei nayaawatüin pünüiki otta akutulaashii sutuma. Kiʼrainjana naya putuma sünain naapajüin tü paashajeʼerakat joʼuuiwaʼaya naya, kamalainjeerü namüin aashajeʼeraa miyoʼuyuupa naya.\\n«Joʼuuyüiya maʼin süpüla nikirajaain nüchiki Maleiwa», nnojoishi müinjachin pia. Puʼuraaja nümüin Jeʼwaa nuʼupala chi joʼuukai (Deuteronomio 11:19). Püküja nümüin süchiki tü kasa nukumajakat Maleiwa püshaittapa nümaa (Salmo 78:3, 4). Shiʼipaʼaya miyoʼuin chi püchonkai, niʼreerü naaliin Jeʼwaa püpüla otta aijeechi nia nüpüla.\\nPuchunta nümüin Jeʼwaa süpüla anain nikirajia püchon putuma\\nPüküjawai nümüin chi joʼuukai wanee soʼu pütchi süpüla nütüjamaatüin shia maalü\\nAIJIRAAJEENA MAʼIN JIA SUKAJEE JIPIJAIN CHI JÜCHONKAI\\nTalateerü paaʼin mapa sümaa puʼwayuuse otta aneerü pukuwaʼipa sünain pipijain püchon. Kamaneejeena jia, nnojoleena jashichijaamaatüin jia otta aipüraliijeena jia wayuu jikirajüle jüchooin. Jükaaliinjiraale maʼin sünain epijaa jüchooin, aijiraajeena maʼin jia otta talateena maʼin jia süka nüsülajalain Jeʼwaa jümüin na jüchonniikana (Salmo 127:3).\\n¿Kasa taainjaka semaanakat tüü süpüla teeʼiyatüin sümüin taʼwayuuse kojutüin tamüin tü saainjakat?\\n¿Joujana waya yootojiraain wachiki sümaa nnojolin niain neʼe waashajaain achiki chi joʼuukai?\\nAudio Sukuwaʼipa südescargaajia tü akürawaajuushikat","num_words":3052,"character_repetition_ratio":0.075,"word_repetition_ratio":0.002,"special_characters_ratio":0.173,"stopwords_ratio":0.014,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8765.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Apünajaa mojuui keipüsesü saʼaka wanee aʼttiee | ¿Pütüja aaʼu tüü?\\nKamanee pia namüin na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü\\nAna punoula sünain aʼyatawaa suluʼu wanee anüikii naatajatü\\nIcheinjatü wanoula sünain tü waʼatapajakat\\nWeʼitaa waaʼin sünain nikeraajeerüin Jeʼwaa nünüiki\\nLIFE STORY Tashatüin na anakana akuwaʼipa tapüleerua\\n¿Pütüja aaʼu tüü?\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Oʼutuupüroʼu 2016\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Alijunaiki Aucano Batako karo Batako toba Baulé Biak Bislama Cakchiquel occidental Camboyano Chokue Chol Chopi Chuabo Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Dehu Francés Garífuna Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Italiano Javanés Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kimbundu Kisi Krío Lao Macua Maltés Mam Mazateco de Huautla Mizo Ngäbere (o guaymí) Nias Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Romaní del sur de Grecia Saramacano Sena Tahitiano Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tseltal Tshiluba Umbundú Wallisiano Wayuunaiki Xitshwa Ñemba\\n¿Shiimaincheje eepuʼuin wayuu apünajaka mojuui keipüsesü saʼaka nüpünajüin wanee wayuu nükalioʼu Jesuu?\\nTüü, shia wanee sükoopiain tü karalouktakat Digesto nüshajaka Justiniano, soʼujatü juyakat 1468. Shia süpüshi tü karalouktairua aashajaakat süchiki t�� kasalajanakalü anainjee saainjala wayuu sümaiwa.\\nMÜSHI Jesuu suluʼu Mateo 13:24-26: «Tü nuluwataayakat Maleiwa, müsü aka saaʼin sukuaippa wane yüüja eere nüpünajüin wane wayuu waüyee anasü kanüliasü ‹trigo›. Shiasa aipaʼapa wanaa sümaa natunküin na wayuukana, süntakalaka wane naʼünüü suluʼumüin tü yüüjakat sünain shijinain saʼaka tü trigokat wane süʼü mojuui keimsesü. Mayaainje wanaawain maʼi joʼuuiwaʼaya tü mojuuikat sümaa tü trigokat, süsotapa tü trigokat sümaa kachoin, atüjaana aaʼulu sünain eein tü mojuuikat saʼaka». Naashin waneeinnua wayuu ekirajaakana süchiirua tia nümakat Jesuu, nnojotpuʼusü saaʼinrüin wayuu tia. Eepajaʼa na apünajapüʼükana mojuui keipüsesü saʼaka nüpünajüin wanee wayuu. Aküjünüsü süchiki tia suluʼu waneeirua karaloukta süchikimaajatka tü naluwataakalü anain na romaanokana nükalioʼu Jesuu.\\nSaashin wanee diccionario süchikimaajatü tü Wiwüliakat, süsalashi natuma na romaanokana chi eekai nüpünajüin mojuui keipüsesü saʼaka apünajuushi shiiʼiree pasalaweein nia. Nnojorüle sülatüin tia sümaiwa, nnojotsüjeʼe nashajirüin shia na romaanokana. Naashin Alastair Kerr wanee atüjakai süpüleerua tü naluwataakalü anain na sülaülashiikana mma, kettaasü nutuma Justiniano chi aluwataaikai Roma wanee karaloukta Digesto sünülia. Soʼujatü juyakat 533 soʼu wakalia. Sünain tia karalouktakat, ashajünüsü tü naluwataakalü anain na romaanokana jee nanüiki na atüjakana süpüleerua tia soʼujee juyakat 100 sünainmüin juyakat 250 soʼu wakalia. Aküjünüsü suluʼu karalouktakat Digesto nüchiki Ulpiano, atüjashi nia süpüleerua tü naluwataakalü anain na romaanokana. Naashin Ulpiano eejachi wanee wayuu amojujeʼetkai wanee yüüja süka nüpünajüin mojuui keipüsesü saʼaka. Niasaʼa chi amojujeʼennakai aʼttiee, eeshi süpüla nüchekajüin nümüin chi kaainjaraikai.\\nWeʼrüitpa nnojoluin aküjalaain neʼe tü nümakat Jesuu süka sülatapuʼuin Roma tü naashajaakalü achiki.\\n¿Pütüja aaʼu tüü?, oʼutuupüroʼu soʼu 2016\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Oʼutuupüroʼu 2016","num_words":919,"character_repetition_ratio":0.071,"word_repetition_ratio":0.01,"special_characters_ratio":0.171,"stopwords_ratio":0.018,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8309.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Talateerü waaʼin waainjüle tü nümakat Jesuu\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Eesüche süpüla talatüin paaʼin?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Talateerü waaʼin washatüle nukuwaʼipa Jesuu\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Talateerü waaʼin waainjüle tü nümakat Jesuu\\nAneerü pukuwaʼipa paashajeʼerüle tü Wiwüliakat\\n¿Kasapülajatü tü Wiwüliakat?\\nShiainjatü jaaʼinraka tü kasa anasükat waneepia\\n«Anakaja makulajaainre waaʼin»\\nWASHATA SUKUWAʼIPA NANOULA «Wanaawajiraasü naaʼin waneepia nümaa Maleiwa»\\nAapiria Wayuu | Aaʼuriiroʼu 2013\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Becol Birmano Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Guaraní Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Letón Lingala Lituano Luo Malgache Ngäbere (o guaymí) Noruego Polaco Portugués Quechua boliviano Rumano Ruso Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tsonga Tsotsil Turco Twi Ucraniano Uruund Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\n«Anakaja washatüle nukuaippa Jesucristo.» (1 Juan 2:6)\\nSÜNAIN tü wanee ekirajaayakat, wekirajaa anainrü talatüin naaʼin Jesuu sümaa nütüjaain saaʼu tü ajütünakalü apüla nia. Meere wakuwaʼipa, choʼujaasü washatüin nukuwaʼipa otta waainjüin tü nümakat Jesuu.\\nShia nuchuntaka wamüin Jeʼwaa tia washatüinjatüin nukuwaʼipa Jesuu eepünaale waya otta woʼunüinjatü achiirua tü nikirajakalü anain. Waainjüle tia, talateerü naaʼin Maleiwa wamaa otta talateerü waaʼin.\\nNüküja achikirü Jesuu waneeirua pütchi akaaliinjaka waya süpüla washatüin tü nukuwaʼipakat. Wekirajaa sünain apünüinsü süpüla weʼrüin tü sukuwaʼipainjatkat watuma.\\nMÜSHI JESUU: «Anataʼaleeshiijaʼa maʼi jia eʼrakana sünain cheʼojaain chi Maleiwakai jümüin.» (Mateo 5:3.)\\n¿JAMÜSÜ TALATAKA NAAʼIN WAYUU SUTUMA TIA?\\nAkumajuushi na wayuukana süpüla choʼujaain Maleiwa namüin naashin Jesuu. Makalaka watüjaweein saaʼu kasa eekai müin aka saaʼin tüü: ¿Kasapülajana yaaka waya mmapaʼa? ¿Jamüsü joutka müliaa? ¿Naaʼinmajüin waya Maleiwa? ¿Ojuʼitüsü naaʼin wanee wayuu ouktapa nia? Talateerü waaʼin müleka watüjaale saaʼu tia. Nütüjaa aaʼu Jesuu shiain neʼe aküjüin wamüin tia tü Nünüikikat Maleiwa. Müshinka nia nümüin chi Nüshikai sünain oʼuraajaa: «Sütümajee tü pünüiki shiimüinkat» (Juan 17:17). ¿Sükaaliinjeena waya tü Wiwüliakat süpüla weʼraajüin Maleiwa?\\nTÜ ALATAKAT NAMÜIN NA WAYUUKANA:\\nEetaashi wanee eeʼirai kanüliakai Esa, tütshi maʼin nia sünain eeʼirajaa. Mayaainjeʼe anain maʼin nukuwaʼipa, mojusü naaʼin. «Kamalainsü maʼin tamüin eeʼirajaa, shiajaʼa neʼe nnojoluin talatüin maʼin taaʼin sutuma», müshi nia. Nüntiraaka mapa nümaa wanee aküjüi pütchi nüchiki Jeʼwaa; nüsakiijaka nia otta lotsü maʼin nünüiki chi aküjüikai pütchi makalaka nikirajaain Esa sünain tü Wiwüliakat. Antüsü suluʼumüin naaʼin tü nikirajaakalü anain makalaka naapüin naaʼin nümüin Jeʼwaa süpüla woutiisain nia. «Atkaakuʼu mapuʼushi taya yalapünaa, matüjüinpuʼusat choʼujawaa tü kasachikikat tamüin. Mojuwaipuʼusü taaʼin. Aluʼusaʼa jooluʼu, tatüjaaitpa aaʼu tü takuwaʼipakat», müshi nia.\\nMÜSHI JESUU: «Anataʼaleeshiijaʼa maʼi jia amüliajüliikana.» (Mateo 5:7.)\\nTü amüliajaakat shia wanaa sümaa wamülialaain aaʼin saalii wanee wayuu. Nümüliajüin Jesuu na wayuu müliakana. Amülialaasü naaʼin Jesuu naalii na wayuu ayuuikana makalaka niiyajüin naya sümaa machuntujuuin shia nümüin (Mateo 14:14; 20:30-34). Waainjüle tü naainjakat Jesuu, talatsü waaʼin sutuma (Aluwataaushikana 20:35). Eeshii süpüla wamülialüin naaʼin na wayuukana sükajee wanüiki otta sükajee tü waainjakat napüleerua. ¿Shiimainchejeʼeya talatüin naaʼin wanee wayuu sutuma nümüliajülin?\\nMaria nümaa Carlos\\nMaria nümaa Carlos naya wanee wayuu amüliajülii. Ouktüsü shii María otta laülaaichi chi süshikai sümaa isain nüchiki awarairawaa makalaka sümaain nia shipialuʼumüin süpüla saaʼinmajüinjachin nia. Eesü siraale aika saaʼu María nümaa Carlos sünain aaʼinmajaa chi süshikai otta eeshi nuwateʼennüle pitaaruluʼumüin süka suukalain nüsha. Eeshii mapüsale naya sutuma tia, akatsaʼa talatüin naaʼin maʼaka nüküjüin shia Jesuu. Talatsü saaʼin María nümaa Carlos süka nakaaliinjüin chi laülaakai.\\nMÜSHI JESUU: «Anataʼaleeshiijaʼa maʼi jia akaaliijakana na juwalayuukana süpüla anajiraainjanain naya.» (Mateo 5:9.)\\n¿Jamüsü talataka waaʼin wakaaliinjüle wayuu süpüla anajiraainjanain naya? Aleewashii waya namaa na wayuukana. Müsüjeseʼe waainjüin tü sümakat Roma 12:18: «Anakaja müleka kamaneere jia sümüin wayuu süpüshua suulia paʼürülaawajirawaa». Tü aküjüneekat sükajee tü pütchikat «wayuu süpüshua», shia waainjüinjatüin tia sümüin wapüshi otta waneeirua nnojotka anoujüin wamaa. ¿Shiimainchejeʼeya talatüin naaʼin wanee wayuu sutuma anajiraain nia sümaa «wayuu süpüshua»?\\nNair shia wanee wayuu kapüleeka amüin anajirawaa sümaa süpüshi. Alatüirü poloo jaʼralimüin juya süchikijee nuuʼulaain shia chi suʼwayuusekai, makalaka shipijüin sümüiwaʼa na süchonniikana. Akaijüishi wanee süchon makalaka naashichijaʼawalin otta nuʼutee aaʼinrü shia sümaa tü wanee süchonniikalüirua. Sütüjaa aaʼu Nair anajiraain shia namaa na süpüshikana sutuma tü shikirajaakalü anain suluʼujee tü Wiwüliakat. Nnojotsü aaʼayajiraain shia süchiirua wanee malaa, kamaneesü neʼe namüin na wayuukana (Éfeso 4:31, 32). Aleewasü shia sümaa süpüshi otta namaa waneeinnua sutuma kamaneein shia.\\nTÜ ALATEETKAT WAMÜIN MAPEENA\\nWaainjüle tü nümakat Jesuu, talateerü waaʼin. Süpüla talatüinjatüin maʼin waaʼin, choʼujaasü watüjaain saaʼu tü alateetkat wamüin mapeena. ¿Jamüsü süpüla talatüinjatüin waaʼin sümaa watüjaain saaʼu laülaainjanain waya, ayuulinjanain sümaa ouktajanain waya mapa? Shia alataka wamüin tia maaʼulu.\\nAkatsaʼa eein wanee kasa anasü alatajatka wamüin. Wainma tü kasa anasü naapüinjatkat Jeʼwaa namüin na wayuu ashatakana nukuwaʼipa Jesuu. Eeinjatü wanee mma jeketü nutuma Jeʼwaa eeinjanale kepiain na wayuukana süpüla kaʼikat süpüshuaʼa otta nnojoleena ayuulin naya. Müsü tü Wiwüliakat: «Eejeechi jooluʼu chi Maleiwakai sümaa wayuu je kepiainjachi nia namaa. Nüpüshinjana naya. Eeinjachi nia namaa waneepia süka niain Namaleiwasein. Nümülialeena naya. Müiria nnojolüin ouktaa, mojuu aaʼin, aʼyalajaa, je saalii ayuulii, süka sülatüitpain süpüshuaʼale makat aka tia» (Alateetkat Mapeena 21:3, 4).\\nTü wayuu 84 suuyase waashajaakalü achiki paala kanüliaka Maria, talatsü maʼin saaʼin süka saʼatapajüin tü kaʼi shikeraajüinjatkalü oʼu tia. ¿Jama piakai? ¿Pütüjawee aaʼu tü paaʼinrajatkat süpüla katüin poʼu waneepia suluʼu tü Nuluwataayakat Maleiwa? (1 Timoteo 6:19, NM). Müle shia, eeshi süpüla paashajaain nümaa wanee aküjüi pütchi nüchiki Jeʼwaa eekai kepiain peje pünain jee shiale puluwataain wanee karaloukta namüin na akumajakana rewiisütakat tüü. *\\n^ püt. 18 Tü karalouktakat ¿Kasa shikirajaka maʼin tü Wiwüliakat?, nakumajala na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa otta ekirajünüsü wayuu sünain tü Wiwüliakat süka tia karalouktakat.\\nAaʼuriiroʼu 2013 | Eesü süpüla talatüin paaʼin\\nAAPIRIA WAYUU Aaʼuriiroʼu 2013 | Eesü süpüla talatüin paaʼin","num_words":1801,"character_repetition_ratio":0.053,"word_repetition_ratio":0.034,"special_characters_ratio":0.184,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9128.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Mmoluinjanache waya neema chi Yolujaakai?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Shiimainchejeʼe eein chi Yolujaakai?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Shiimainchejeʼe shiain Yolujaain süpüshuaʼa tü kasa mojusükat?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Mmoluinjanache waya neema chi Yolujaakai?\\n¿Kasa weʼreetka sünainjee süsoʼiraain naaʼin Jesuu?\\n¿Jamüsü wuleinjatka wakuwaʼipa?\\nWuleinjatü wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa tü kasa waaʼinrakat\\nNüneeküin Maleiwa na wayuu nupueuloseinjanakana\\nTü nupueulose Maleiwa jeketkat\\n¿Shiimainchejeʼe nüsoʼireʼerüin aaʼin Jesuu na ouktüshiikana?\\n¿Nükümalache Maleiwa chi Yolujaakai?\\nAapiria Wayuu | Nowienpüroʼu 2014\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Birmano Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitumbuka Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Garífuna Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hebreo Hiligaynon Hmong (blanco) Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kaonde Kazajo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kisi Kisonge Krío Lingala Lituano Luganda Luo Macedonio Malgache Mam Maya Mazateco de Huautla Moré Nepalés Ngäbere (o guaymí) Noruego Nyaneka Náhuatl del centro Osético Otetela Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Polaco Portugués Quechua ayacuchano Quechua boliviano Rumano Ruso Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tshiluba Tsonga Turco Twi Tártaro Ucraniano Umbundú Uruund Vietnamita Waray-Waray Wayuunaiki Xhosa Zandé Zulú Árabe\\nEesü wanee kaasü ouktasiroʼu, monóxido de carbono münüsü. Tia kaasükat, nnojotsü jaʼyain otta meejuunsat shiayaʼasan. Wattairü saalii wayuu ouktaka sainküin tü mmakat sutuma süsanalüin tia makat. Nnojoliinjanapajaʼa waya mmoluin seema tia. Eeshii na eʼitaakana nepialuʼu wanee müsü aka saaʼin alarma aapitka naya müleka eere tia kaasükat.\\nChi Yolujaakai, müshi aka saaʼin tü monóxido de carbono münakat süka nnojoluin jaʼyain nia jee mojulaain nia. Nnojoliinjanapajaʼa waya mmoluin neema süka nükaaliinjüin waya Jeʼwaa. Wekirajaa sünain tü nükaaliinjeenakalü aka waya Jeʼwaa.\\nWayainjana aneekaka. «Müleka [jüʼleejüle] chi Yolujaakai, oʼunamaateechi juulia», müsü Santiago 4:⁠7. Mayaapejeʼe pülain chi Yolujaakai, nnojoleerü waaʼinrüin tü keeʼireekat naaʼin müleka wayouktajüle shia. Süka jamüin, wayain neʼe aneekaka kasainjatüin waaʼinrüin. Müleka ayatüle waya sünain katsüin waaʼin sünain anoujaa, nnojoleerü nikeʼejüin waaʼin Satanaa (1 Pedro 5:9). Oʼunajaashi chi Yolujaakai nümaʼanajee Jesuu sutuma nnojoluin naaʼinrüin Jesuu tü nuluwataakalü anain nia (Mateo 4:11). Müinjatü wakuwaʼipa maʼaka naaʼin Jesuu.\\nAleewa waya nümaa Maleiwa. Aleeweeshi Maleiwa wamaa, müshiijeseʼe nuunejaain waya süpüla warütkaainjanain nünainmüin (Santiago 4:8). ¿Kasakaʼa waaʼinrüinjatüin süpüla waʼaleewain Maleiwa? Ekirajaainjana waya nünain (Juan 17:​3, TNM). Müleka weʼraajüle maʼin Maleiwa, miyoʼuleejeeria naaliin wapüla. Shiasaʼa sutuma tia, aʼyataajeena waya nümüin süka süpüshuaʼa waaʼin (1 Juan 5:3). ¿Kaseetka naainjüin Maleiwa müleka waainjüle tia? Arütkaajeechi nia wanainmüin.\\nNükaaliinjeena waya Jeʼwaa\\nNükaaliinjeena waya. «Tü nünüliakat Jeʼwaa müsü aka saaʼin wanee piichi ounjulaaya. Awataashi chi wayuu lotokoi akuwaʼipa suluʼumüin süpüla nnojolinjachin jamajüin nia.» (Proverbios 18:​10, TNM.) Chi wayuu kojutükai amüin Jeʼwaa, nieechi nükaaliinjaka. Makalaka nükaaliinjeenain waya Jeʼwaa müleka wachuntüle kaaliinwaa nümüin.\\n«Soʼu taashajeʼerüin tü Wiwüliakat, tanoujamaata anainrü eein chi Yolujaakai. Sutuma tatüjaaitpain saaʼu eein nia, eejüsü taaʼin nuulia»\\nTü watüjakat nanainjee waneeinnua wayuu. Mayaapejeʼe jekenain sünain anoujaa na wawalayuu chejeʼewaliikana Éfeso, anuu tü kasa anasü watüjakat nanainjee: «Je kojuyataajaʼa na eekai naʼyataapüʼüin sünain [ouutsü], nantirüin tü nakaralouktase sükuaippamaajatkat tü [ouutsükat]. Nantirüin shia süpüla naʼajüinjatüin yala suʼupala süpüshuaʼa tü wayuukalüirua. Je shiyuʼnnaakalaka jerain maʼi tü süliakat süpüshuaʼa. Eetaasüjaʼa ojuittüin 50.000 neerü pülaata tü süliakat» (Aluwataaushikana 19:​19). * Jaʼitairü kojutüshaatain tia karalouktakat, ayatsia neʼe naʼajüin shia. ¡Anashaatasü tia naaʼinrakat! Maaʼulu yaa, wainma maʼin tü kasa mojusü sukuwaʼipamaajatkat ouutsü. Eesü kasa eekai müin anakai saaʼin wamüin, akatsaʼa sukuwaʼipamaajatüin shia ouutsü. Wamaʼanale tia kasakalüirua, anteerü yolujaa wanainmüin sutuma. Müsüjeseʼe waʼajüinjatüin shia, jaʼitairü kojutüin maʼin shia wamüin (Deuteronomio 18:10-12).\\nJaʼraitpa shikii nuuyase Rogelio, nunouja anain shiimain eein chi Yolujaakai. ¿Kasa naainjaka Rogelio süpüla nütüjaain saaʼu shiimain eein chi Yolujaakai? Nnojotpuʼusü Wiwülia nümaʼana, shiasaʼa eepa shia nümaʼana, müsü nünüiki mayaa: «Soʼu taashajeʼerüin tü Wiwüliakat, tayaawatamaata aaʼu shiimain eein chi Yolujaakai. Sutuma tatüjaaitpain saaʼu eein nia, eejüsü taaʼin nuulia».\\n¿Eejeetche wanee kaʼi nnojoleechika oʼu chi Yolujaakai? Jamüsaʼa shia, eejeerü. Anuusaʼa sünüiki tü Wiwüliakat nüchiki: «Ojutünüshi shirokumüin tü sikikat makat aka saaʼin laa eekai saʼajünüin aluʼu ‹azufre›». Tia süpülajatü nnojoluinjatüin niʼikeʼerüin tü wayuukalüirua (Alateetkat Mapeena 20:10). Sutuma meʼrujuin chi Yolujaakai, nnojoishi süpüla jamajüin nia sutuma tü «sikikat makat aka saaʼin laa eekai saʼajünüin aluʼu ‹azufre›». Makalaka shiyaawaseyaain neʼe tia süpüla sütüjaanüin aaʼu nuʼutünajachin aaʼin chi Yolujaakai. ¡Aneerü maʼin wakuwaʼipa nnojoitpa chi Yolujaakai!\\nAyataʼaya pikirajaain sünain nukuwaʼipa Jeʼwaa jee jülüja paaʼin tü jülüjakat naaʼin. * Müle shia putuma, talatashaateerü paaʼin sutuma piʼreerüin tü kaʼi nnojoleechikalü oʼu chi Yolujaakai.\\n^ püt. 8 Wainmashaata maʼin tü «neerü pülaata» aküjünakalü achiki yaʼayaa. Süpüla eeinjatüin nümaʼana wanee wayuu tia, aʼyataainjachi sinkuenta miit kaʼi.\\n^ püt. 11 Pütüjaweere sooʼomüin nüchiki chi Yolujaakai jee pütüjaweere saaʼu jamüin nünüiki Maleiwa süchiki sukuwaʼipa tü ouutsükalüirua, paashajeʼera tü karalouktakat ¿Kasa shikirajaka maʼin tü Wiwüliakat?, suluʼu ekirajaaya 10. Puchunta tia karalouktakat nümüin wanee aküjüi pütchi nüchiki Jeʼwaa jee shiale paashajeʼerüin suluʼu www.jw.org \/guc.\\nNowienpüroʼu 2014 | ¿Shiimainchejeʼe eein chi Yolujaakai?\\nAAPIRIA WAYUU Nowienpüroʼu 2014 | ¿Shiimainchejeʼe eein chi Yolujaakai?","num_words":1767,"character_repetition_ratio":0.063,"word_repetition_ratio":0.05,"special_characters_ratio":0.186,"stopwords_ratio":0.011,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8183.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Müliale wanee wayuu shiiʼiree wanee jierü, ¿anasüche nüinkaale sümaa süpülapünaa kasaalüin nia? | Susoutaka eʼipajee tü Wiwüliakat\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Asamés Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bambara Birmano Bislama Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitumbuka Cibemba Cingalés Coreano Criollo guineano Criollo haitiano Croata Danés Efik Endáu Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Feroés Finlandés Fiyiano Fon Francés Ga Galés Georgiano Griego Gun Hausa Hebreo Hiligaynon Hindi Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Kikamba Kikongo Kiluba Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Letón Lingala Lituano Luganda Luo Macedonio Malayálam Malgache Maltés Mapudungún Noruego Oromo Osético Pangasinán Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Polaco Portugués Rumano Ruso Samoano Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Suajili Sueco Tagalo Tai Tamil Telugu Tivo Tsonga Turco Turcomano Twi Tártaro Ucraniano Umbundú Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\nMüliale wanee wayuu shiiʼiree wanee jierü, ¿anasüche nüinkaale sümaa süpülapünaa kasaalüin nia?\\nSaashin tü Wiwüliakat « kasalajaneerü nütüma chi Maleiwakai naainjala chi wayuu eekai nümaʼüjaain sümaa wayuu nnojotkat nuʼwayuusein » (Hebreokana 13:4). Tü pütchikat griego «aʼluwajirawaa akuwaʼipa» (pornéia) sünainpünaasü nümaʼüjiraain nukuwaʼipa wanee wayuu sümaa wanee jierü sümaa nnojoluin kasaalüin nia sümaa. Nnojotsü anain nümüin Maleiwa nüinkaale wanee wayuu sümaa wanee jierü sümaa nnojoluin kasaalüin nia sümaa. Jaʼitainna «kasaaleena waya mapa», namüin.\\nNaashin Maleiwa, müliale wanee wayuu shiiʼiree wanee jierü, kasaalüinjachi nia sümaa süpüla nüinkaainjachin sümaa. Aipürai maʼin wayuu Maleiwa, müshiijeseʼe nukumajüin waya süpüla aijiraainjanain waya. Nütüjaa aaʼu Maleiwa jamüin nnojotka anain nüinkaale wanee wayuu sümaa wanee jierü süpülapünaa kasaalüin nia (1 Juan 4:8).\\nSukuwaʼipa wayuu & akuwaʼipaa wulesü Susoutaka eʼipajee tü Wiwüliakat","num_words":640,"character_repetition_ratio":0.08,"word_repetition_ratio":0.041,"special_characters_ratio":0.159,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8813.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Ojuʼitüsüche wanee kasa wanainjee ouktapa waya? | ¿Kasa shikirajaka tü Wiwüliakat?\\n¿Shia keeʼireeka naaʼin Maleiwa tüü?\\nEKIRAJAAYA 1 Tü shiimainkat nüchiki Maleiwa\\nEKIRAJAAYA 2 Nünüiki Maleiwa tü Wiwüliakat\\nEKIRAJAAYA 3 ¿Jamüsü nukumajaka Maleiwa tü Mmakat?\\nEKIRAJAAYA 4 ¿Jarai chi Jesukürisütokai?\\nEKIRAJAAYA 5 Naakajirüin waya Maleiwa nükajee Jesuu\\nEKIRAJAAYA 6 ¿Jalashii na ouktüshiikana?\\nEKIRAJAAYA 7 Asoʼiraainjatü naaʼin na wapüshi ouktakana\\nEKIRAJAAYA 8 ¿Kasa wayuu tü Nuluwataayakat Maleiwa?\\nEKIRAJAAYA 9 ‹Alüʼütsü süpüla sajaʼttüin kasa süpüshuaʼa›\\nEKIRAJAAYA 10 ¿Sünainpünaashiiche wakuwaʼipa na meʼrujusaliikana?\\nEKIRAJAAYA 11 ¿Jamüsü nuuʼulaaka Maleiwa eein tü müliaakat?\\nEKIRAJAAYA 12 Akuwaʼipaa talataka atuma naaʼin Maleiwa\\nEKIRAJAAYA 13 Kojutü wamüin tü kataakalü oʼuu\\nEKIRAJAAYA 14 Tü talatakalü atuma waya sümaa wapüshi\\nEKIRAJAAYA 15 Iküleesia nüchekaka Maleiwa\\nEKIRAJAAYA 16 Suluʼu pia tü iküleesia shiimainkat\\nEKIRAJAAYA 17 Waashajaa nümaa Maleiwa\\nEKIRAJAAYA 18 Awoutisaajaa otta wakuwaʼipa nümaa Maleiwa\\nEKIRAJAAYA 19 Jiisatta jukuwaʼipa süpüla alinjanain jia nüpüla Maleiwa\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI Nünülia Maleiwa otta jamaluʼulu shia\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI Nüküjüin Daniel nüntajachin chi Mesíaskai\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI Jesukürisüto, chi Mesías aküjünakai achiki paala\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI Tü shiimainkat nüchiki Jeʼwaa, Jesuu otta tü nütchinkat Maleiwa\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI ¿Eeinjatche kuruusa wamaʼana?\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI Akotchojirawaa asoʼiraka waaʼin nünain chi Senyotkai\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI ¿Ojuʼitüsüche wanee kasa wanainjee ouktapa waya?\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI ¿Jamaluʼulu tü pütchikat Seol otta Hades?\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI Tü Kaʼi kasalajaneetkalü oʼu saainjala wayuu\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI 1914 otta tü sümakat tü Wiwüliakat\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI ¿Jarai chi sülaülakai aapiee chi kanüliakai Miguel?\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI ¿Kasa wayuu ‹Babilonia tü Miyoʼusükat›?\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI ¿Jemeishiche Jesuu tisienpüroʼu?\\nSOOʼOMÜIN PÜTCHI Miʼiraa nnojotka waainjainjatüin\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Asamés Ateso Aymara Bajo alemán Bambara Baulé Becol Bengalí Birmano Bislama Boulou Búlgaro Cabilé Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chin haka Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Chuukés Chuvash Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo guineano Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Dangme Danés Dehu Diula Efik Endebele Endebele Endonga Endáu Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Feroés Finlandés Fiyiano Francés Ga Galés Garífuna Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Gujarati Gun Guna Hausa Hebreo Herero Hiligaynon Hindi Hiri motu Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ibanag Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Kalenjin Kannada Kaonde Kazajo Kekchí Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisi Konkani (alfabeto latino) Krío Kurdo Kurdo kurmanyí del Cáucaso Kwangalí Kwanyama Lamba Lao Lengua de señas chilena Lengua de señas costarricense Lengua de señas ecuatoriana Lengua de señas mexicana Lengua de señas venezolana Lengua de signos española Lenguaje de señas alemán Lenguaje de señas australiano Lenguaje de señas británico Lenguaje de señas coreano Lenguaje de señas filipino Lenguaje de señas finlandés Lenguaje de señas francés Lenguaje de señas húngaro Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas paraguayo Lenguaje de señas peruano Lenguaje de señas polaco Lenguaje de señas ruso Lenguaje de señas zimbabuense Letón Lhukonzo Lingala Lituano Luganda Lugbara Lunda Luo Luvale Macedonio Malayo Malayálam Malgache Maltés Mam Mapudungún Maratí Marshalés Maya Mazateco de Huautla Mendé Mingreliano Mixe Mixteco de Guerrero Mizo Mongol Moré Motu Mískito Nepalés Ngäbere (o guaymí) Niueano Noruego Nuer Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Oromo Osético Otetela Otomí del valle del Mezquital Palauano Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Pidgin de las islas Salomón Polaco Ponapés Portugués Portugués europeo Purépecha Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quiché Rarotongués Rotumano Rumano Runyankore Ruso Rutoro Samoano Sango Saramacano Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sidama Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tamil Tandroy Tankarana Tayik Telugu Tetun Dili Tigriña Tivo Tlapaneco Tojolabal Tok pisin Tongano Totonaco Tseltal Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Turcomano Turcomano (alfabeto cirílico) Tuvaluano Tuviniano Twi Tártaro Ucraniano Uigur (alfabeto cirílico) Uigur (alfabeto árabe) Umbundú Uolof Urdu Uruund Uzbeko Uzbeko (alfabeto latino) Valenciano Vascuence Vendal Vezo Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Xitshwa Yapés Yoruba Zandé Zapoteco de Lachiguiri Zapoteco del Istmo Zulú gallego Árabe Ñemba\\n¿Ojuʼitüsüche wanee kasa wanainjee ouktapa waya?\\nWAINMA wayuu anoujaka eein wanee kasa waleʼeruʼu ojuʼitaka woulia ouktapa waya, matüjainsat ouktaa otta meʼrujusat shia. Naashin, shikirajüin shia tü Wiwüliakat. Akatsaʼa ponuin maʼin naaʼin natüjaapa saaʼu nnojoluin shikirajüin shia tü Wiwüliakat. ¿Kasa alataka wamüin ouktapa waya saashin tü Wiwüliakat?\\nAshajuushi tü Wiwüliakat süka hebreo otta griego. Wekirajaa sünain tü pütchikat hebreo néfesch, griego psykjé, hebreo rúaj otta griego pnéuma, eeʼiyataka eein wanee kasa waleʼeruʼu ojuʼitaka woulia ouktapa waya saashin wayuu.\\nNÉFESCH OTTA PSYKJÉ\\nTü pütchikat néfesch otta psykjé alatüsü suulia 800 süshajünüin suluʼu tü Wiwüliakat. Tia shia: 1) tü wayuukalüirua, 2) tü mürütkalüirua, 3) tü kataa oʼuu sünainkat wayuu otta mürüt. Akatsaʼa nnojoleerüin puusütüin suluʼu tü Wiwüliakat tü pütchikat néfesch otta psykjé shiain wanee kasa ojuʼitaka woulia ouktapa waya. Wekirajaa sünain waneeirua pütchi eeʼiyataka tia.\\nTü wayuukalüirua. «Wanaa sümaa sükumajünüin tü anuakat nütüma Noé, [...] oʼtteʼennüshii palit neʼe süka tü anuakat, eeshii maa aka mekiisatshii wayuu [psykjé] neʼe.» (1 Pedro 3:20.) Yaaya tü pütchikat griego psykjé alatinnüsü süka tü pütchikat wayuu: Noé, nuʼwayuuse, na apünüinshiikana nüchonnii otta na naʼüikana. Saashin Génesis 14:21 müshi chi sülaülakai Sodoma nümüin Abraham: «Tachuntüin pümüin naleʼejüin nepialuʼumüin na wayuu [néfesch] asaajaaushikana suluʼujee Sodoma». Tü pütchikat néfesch otta psykjé alatinnüsü süka tü pütchikat wayuu jee na wayuukana suluʼu Génesis 46:18, Aluwataaushikana 27:37 otta Roma 13:1.\\nTü mürütkalüirua. Müsü tü Wiwüliakat süchiki sukumajia tü kasakalüirua: «Müshi joo chi Maleiwakai: ‹Anakaja müleka eere shiroku palaa katataʼawai sükuaippa jime [néfesch] je sükuaippa kasa süpüshua eekai shipijaain palaairuku. Je anasü eere wuchii watta saalii je kasa süpüshua eekai waawatüin iipünaapünaa saaʼupünaa tü mmakat. [...]. Anakaja müleka eere süpaʼapünaa mmakat kasa katataʼawaikat akuaippa, tü maüsükalüirua je tü simoluunakalüirua [néfesch] süpüla shipijaainjatüin saaʼu mmakat.› » (Génesis 1:20, 24). Tü jimekalüirua, tü mürüt maüsükalüirua otta tü simoluunakalüirua münaka yaaya, néfesch nanülia suluʼu Hebreo. Tü pütchikat hebreo néfesch suluʼu Génesis 9:10, Levítico 11:46 otta Números 31:28 alatinnüsü shia süka tü pütchikat mürüt.\\nTü kataa oʼuu sünainkat wayuu. Tü pütchikat néfesch otta psykjé eesü shiale tü kataa oʼuu sünainkat wayuu. Müshi Jeʼwaa nümüin Moisés: «Ouktüshii napüshuaʼa na wayuu achajaakana pikii [néfesch] süpüla ouktaa» (Éxodo 4:19, TNM). Soto waaʼin tü münakat nüchiki Jesuu: ‹Cristo, sünain naapajiraain nikii [psykjé] süpüla ouktaa saaʼu saainjala wayuu› (1 Juan 3:16). Naapajiraain Jesuu tü psykjé nünainjatkat, tia maluʼulu naapajiraain nikii süpüla ouktaa saaʼu saainjala wayuu. Suluʼu tü pütchi wekirajaaitpakalü anain, tü pütchikat néfesch otta psykjé shia tü kataa oʼuu sünainkat wayuu. Aküjünüsü tü pütchikat néfesch otta psykjé suluʼu 1 Reyes 17:17-23, Mateo 6:25, Juan 10:15 otta Aluwataaushikana 20:10.\\nSuluʼu tü Wiwüliakat nnojoleerü puusütüin tü pütchikat néfesch otta psykjé salirain tü pütchikat «matüjüinsat ouktaa». Saashin tü Wiwüliakat nnojoluitpa katüin woʼu [néfesch] ouktapa waya (Ezequiel 18:4, 20). Makalaka néfesch ouktüsü sümüin tü Wiwüliakat sümüin wanee wayuu eeka ouktüin (Levítico 21:11).\\nRÚAJ OTTA PNÉUMA\\nSuluʼu tü Wiwüliakat eesü tü pütchikat hebreo rúaj otta griego pnéuma. Saashin wayuu shia tü kasa ojuʼitakat woulia ouktapa waya. Akatsaʼa tia shia tü sütchinkat naaʼin na katoʼuchiikana. Müsü Salmo 104:29, TNM: «Püsünneʼerüle tü sütchinkat naaʼin [rúaj] ouktüshii, mmashii nachikuaʼa». Müsü Lucas 8:55: «Susoʼiraakalaka aaʼin [pnéuma] tü jintutkot sünain süshaʼwalaamaatüin». Sünainjee tia, tü pütchikat rúaj otta pnéuma shia tü sütchinkat waaʼin, nnojorüle shia ouktüshii waya. Müsü Génesis 6:17 süchiki tü juya miyoʼushaatakat: «Anteerü tatüma wane wüin miyoʼushaata maʼi süpüla tajaʼttirüinjatüin tü wayuukot ütamüinreʼeya je kasa süpüshua sainküinkat mma. Shiimüin sünain ooʼuwoʼuleerüin sütüma tü wüinkat kasa süpüshua eekai katüin oʼu [kasa eeka eein sünain tü sütchinkat naaʼin (rúaj), TNM]» (Génesis 7:15, 22). Tü pütchikat rúaj otta pnéuma shia tü sütchinkat naaʼin na katoʼuchiikana.\\nChoʼujaasü wamüin tü sütchinkat waaʼin maʼaka choʼujaain sütchin tü piilakat otta tü korientekat sümüin wanee raawia. Weʼitaale piila sünain wanee raawia, achuwajaasü shia sutuma tü sütchinkat. Nnojorüle shia nnojotsü achuwajaain. Müsia tü sütchinkat waaʼin shia kataka atuma woʼu. Maʼaka saaʼin sütchin tü piilakat otta tü korientekat, nnojotsü wayuuin tü sütchinkat waaʼin, nnojotsü jülüjain saaʼin wanee kasa. Nnojotpa shia «ouktüshii waya, mmashii wachikuaʼa» maʼaka nüküjüin shia chi eeʼirajüikai nümüin Maleiwa.\\nWanaa sümaa ouktüin Jesuu müshi nia saashin Lucas 23:46: «Taataa, taapüin pümüin chi taaʼinkai [pnéuma] süpüla paaʼinmajüinjachin [...]. Je keraapa tü nünüikikat, ouktalaa müshi». Nnojotpa tü sütchinkat waaʼin, ouktüshii sümaa mmain waya wachikuaʼa. Tü sütchinkat waaʼin aleʼejüsü eemüin Maleiwa, chi kaapajalakai shia (Job 34:14, 15; Salmo 36:9). Akatsaʼa nnojoluin oʼunüin shia sirumatuʼumüin. Tia maluʼulu ouktüle wanee wayuu nia Jeʼwaa aküjaka ayatüinjachire ouktüin jee katüinjatüle noʼu mapeena. Shia neʼe tü nüpülainkat Maleiwa eeka süpüla süleʼejirüin tü sütchinkat waaʼin süpüla katüin woʼu wachikuaʼa.\\n¡Talatüsü maʼin waaʼin sutuma nüsoʼireʼerüinjanain Maleiwa na ouktüshiikana! (Juan 5:28, 29.) Naainjapa tia, jeketeerü neʼiruku nutuma otta nüleʼejireerü süchikuaʼa tü sütchinkat naaʼin. ¡Talateena maʼin naya!\\nPütüjeere sooʼomüin süchiki tüü, paashajeʼera tü karalouktakat Saaʼin wayuu ouktusü... ¿Eeshii süpüla sükaaliinjüin waya? ¿Saainjüin kasa mojusü wamüin? ¿Shiimainchejee eein? Nakumajala na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa.","num_words":3148,"character_repetition_ratio":0.088,"word_repetition_ratio":0.029,"special_characters_ratio":0.188,"stopwords_ratio":0.016,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7578.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Eesü mojujirawaa sünainjee tü shiimainkat (Mateo 10:34). | Ekirajaaya\\nWaaʼinra tü kasa anasükat napüleerua süka shiimain alin naya wapüla\\nEesü mojujirawaa sünainjee tü shiimainkat\\nTü watüjakat sünainjee tü niʼrakat Zacarías\\nAaʼinmajünüshii waya sutuma pienchisü kareeta otta wanee kotse\\nACHIKII Anashii waya nutuma Jeʼwaa waaʼinrüle tü nuluwataakalü anain\\nSutuma wanee kasa anasü aainjünaka nüpüleerua\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Oʼutuupüroʼu 2017\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Aucano Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Biak Bislama Camboyano Chin haka Chokue Chopi Chuabo Criollo de las Seychelles Criollo mauriciano Dayaco engayú Dehu Endáu Galés Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Javanés Kachin Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kimbundu Kisi Krío Lao Lhukonzo Lomue Macua Maltés Mapudungún Mizo Navajo Nias Niueano Nyaneka Nyungwe Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Romaní de Macedonia Romaní de Macedonia (alfabeto cirílico) Romaní del sur de Grecia Runyankore Rutoro Sanguir Saramacano Sena Sundanés Tahitiano Uigur (alfabeto cirílico) Umbundú Urdu Uruund Wallisiano Wayuunaiki Xitshwa Ñemba\\n«Nnojoishisaʼa taya antüshin süpüla anajiraainjatüin wayuu yaa saaʼu tü mmakat. Antüshi taya süpüla mojujiraainjatüin wayuu maʼaka tü atkaakat süka chajaruuta» (MAT. 10:34, TNM).\\nJAYEECHI: 123, 128\\n¿Kasache wayu tü «chajaruuta» nümakat Jesuu suluʼu Mateo 10:34?\\n¿Kasa waaʼinrajatka süpüla waneepiain waya nümaa Jeʼwaa shiyoutule tia wapüshi wapüleerua?\\n¿Kasa waaʼinrajatka mojule waaʼin nüchiirua wanee wapüshi ooʼulaakai suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa?\\n1, 2. (1) ¿Jarat tü anaa aapünakat wamüin? (2) ¿Jamüsü nnojoyütkalia eein anaa sainküin mmakat süpüshuaʼa? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).\\nKEEʼIREESÜ saaʼin wayuu süpüshuaʼa jimatüinjatüin saaʼin otta nnojoluin shapaain saaʼin. Talatüshii waya saaʼu naapüin Jeʼwaa wamüin tü anaa nümaʼanajeejatkat. Jutatsü waaʼin nutuma, nnojotsü shapaain waaʼin jee nnojotsü jülüjain waaʼin kasa mojusü (Filip. 4:6, 7). Akaʼaya waya, anajiraashii waya nümaa Maleiwa saaʼu waapüin waaʼin nümüin (Roma 5:1).\\n2 Nnojoyütpejeʼe antüin sükalia tü anaa eeinjatkat nutuma Jeʼwaa sainküin mmakat süpüshuaʼa. Jee müsia joutsü maʼin kasachiki otta wayuu mojulaasü süka sülüʼülüin sükalia sajaʼttajatüin kasaka süpüshuaʼa (2 Tim. 3:1-4). Eejiraashii waya nümaa Satanaa jee sümaa tü alawaa nikirajakalü anain (2 Cor. 10:4, 5). Nayapejeʼe shapaain atuma waaʼin na wapüshi nnojoliikana aʼyataain nümüin Jeʼwaa. Eeshii eekai nemeeʼerainpalain waya saaʼu tü wanoujakalü anain otta waya mojujiraaka atuma wapüshi naashin. «Nnojoluichipa pia kasajachin wamüin», eeshii eekai namüin wamüin. ¿Kasaka waaʼinrüinjatüin müle waya natuma na wapüshikana? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla ayatüin anain waaʼin nutuma Jeʼwaa?\\nTÜ WAAʼINRAJATKAT SHIYOUTULE WAPÜSHI WAʼYATAAIN NÜMÜIN JEʼWAA\\n3, 4. (1) ¿Jamüsü sukuwaʼipa wayuu sümaa süpüshi sutuma tü nikirajakalü anain Jesuu? (2) ¿Kasa kapüleeka maʼin anainjee oushikajawaa süchiirua nukuwaʼipa Jesuu?\\n3 Nütüjaatüjülia aaʼu Jesuu nnojoluinjatüin anashiin sümüin wayuu süpüshuaʼa tü nikirajakalü anain. Jee nütüjaatüjülia aaʼu yalayalainjatüin naaʼin na nikirajüinkana süka müliainjanain naya atumawaa saaliijee nanoujain nünain. Jaʼitakajeʼe neʼe na napüshikana, mojujiraainjana namaa saaliijee tia. Anuujeseʼe nünüiki Jesuu: «Nnojoishisaʼa taya antüshin süpüla anajiraainjatüin wayuu yaa saaʼu tü mmakat. Antüshi taya süpüla mojujiraainjatüin wayuu maʼaka tü atkaakat süka chajaruuta. Mojujiraainjatü wayuu tatuma. Mojujiraajeechi wayuu nümaa nüshi, mojujiraajeerü wanee wayuu sümaa shii, mojujiraajeerü wanee wayuu sümaa saʼüt. Nayeena paʼünüüwajiraajeenaka nümaa wanee wayuu na nüpüshikana» (Mat. 10:34-36, TNM).\\n4 ¿Jamaluʼutche nünüiki Jesuu soʼu «nnojoishisaʼa taya antüshin süpüla anajiraainjatüin wayuu» nümüin? Shia keeʼireeka naaʼin natüjaainjatüin aaʼu na wayuukana neʼrüinjanain müliaa saaliijee noushikajaain süchiirua nukuwaʼipa. Nnojotpejeʼe shiain nüchajaain Jesuu mojujiraainjatüin wayuu sümaa süpüshi, shia kachiiruaka naaʼin ekirajaa sünain tü shiimainkat nüchiki Maleiwa (Juan 18:37). Nüküjain Jesuu namüin na nikirajüinkana kapüleʼewalin oushikajawaa süchiirua nukuwaʼipa, shialeekajaʼa nayoutule tü shiimainkat na naʼaleewainkana jee na napüshikana.\\n5. ¿Kasa alatüitka namüin na nikirajüinkana Jesuu?\\n5 Naashin Jesuu, ayatüinjana na nikirajüinkana nümaa jaʼitainna neʼrüin namüliala, jaʼitainna müliain naya natuma napüshi (Mat. 10:38). Wainma kasa nalatitka na nikirajüinkana Jesuu süpüla talatüinjachin nia namaa, eeshii nemeeʼerainparale naya napüshi otta ayoutunüshii naya natuma. Wainmaleepejeʼe maʼin tü aapüneetkat namüin suulialeʼeya tü amülouikat natuma (paashajeʼera Marcos 10:29, 30, TNM).\\n6. ¿Kasa ayatüinjatka waaʼinrüin nayoutule na wapüshikana wapüleerua waʼyataain nümüin Jeʼwaa?\\n6 Jaʼitairü nayoutuin na wapüshikana wapüleerua waʼyataain nümüin Jeʼwaa, ayatüinjana alin naya wapüla. Nnojoluinjatpejeʼe motuin waaʼin nayainjanain alin maʼin wapüla Jeʼwaa nümaa Jesuu (Mat. 10:37). Soteesü waaʼinya nükataleein waya Satanaa nuulia Jeʼwaa nakajee wapüshi sutuma alin naya wapüla. Wekirajaa sünain tü eekat süpüla sülatüin wamüin otta tü waaʼinrajatkat süpüla eejiraain waya sümaa tia.\\nMANOUJAINRE PUʼWAYUUSE WANAA PÜMAA\\n7. ¿Kasa jülüjainjatka naaʼin na wawalayuu manoujainkana aʼwayuuse?\\n7 Saashin tü Wiwüliakat, eʼreena namüliala na kaʼwayuuseshiikana (1 Cor. 7:28). Alanaʼaleejeeria tü müliaa neʼrakat manoujainre naʼwayuuse wanaa namaa. Shiapajaʼa jülüjainjatüin waaʼin tü jülüjakat naaʼin Maleiwa müle wakuwaʼipa. Nnojoishii waya akatajiraainjanain otta ooʼulaajiraainjanain suulia waʼwayuuse sutuma nnojoluin shiʼyataweein nümüin Jeʼwaa (1 Cor. 7:12-16). Jaʼitaichi manoujain suʼwayuuse wanee wawala wanaa sümaa, kojutuinjachi nia sümüin süka niain laülaain saaʼu. Akaataajaʼa neʼe chi wawala manoujainkai aʼwayuuse wanaa nümaa, alinjatü shia nüpüla sümaa naaʼinmajüin shia (Éf. 5:22-23, 28-29).\\n8. ¿Kasa püsakirüinjatka anain paaʼin nüpülajeere puʼwayuuse puulia piʼyataain maʼin nümüin Jeʼwaa?\\n8 ¿Kasa paaʼinrajatka nüpülajeere puʼwayuuse puulia piʼyataain maʼin nümüin Jeʼwaa? Majatüinka wanee wawala, nüküjain chi suʼwayuusekai sümüin jaralin tü kaʼi sujuʼitajatkalü oʼu sünain aküjaa pütchi. Sülatüle tia pümüin, püsakireʼera paaʼin sünain tüü: «¿Shiache keeʼireeka naaʼin tooʼulaainjatüin suulia aʼwaajaa Jeʼwaa? Nnojorüle shiain tia, ¿eesüche süpüla taaʼinrüin tü nümakat?». Kekiire maʼin pia, nnojoleerü mojujiraain pia nümaa puʼwayuuse (Filip. 4:5, TNM).\\n9. ¿Kasa saaʼinrajatka wanee wawala manoujainka aʼwayuuse süpüla shikirajüin süchonnii sünain kojutuinjachin nashi namüin?\\n9 Nnojoire niʼyataain nümüin Jeʼwaa chi puʼwayuusekai, kapüleejeerü pümüin ekirajaa na püchonniikana. Jamüsüjaʼa pia, pikirajüinjana naya süpüla noonooin sümaa pütchikat tüü: «Kojut pütüma püshi otta püi» (Éf. 6:1-3). Nnojorüle naaʼinrüin puʼwayuuse tü sümakat tü Wiwüliakat, ayatüinjachi kojutuin nia pümüin süpüla nashatüin tia na püchonniikana pünainjee. Jülüjeesü paaʼin tü anakat sünain nukuwaʼipa puʼwayuuse otta püküja nümüin talatüin paaʼin sutuma tü kasa anasü naaʼinrakat. Nnojo piyoujüin nia noʼupala na jüchonniikana. Shia anaka aluʼu püküjale nümüin nüneeküinjachin wayuu süka naaʼin nümüiwaʼa niʼyataainjachire nümüin Jeʼwaa. Niʼrüle kojutuin nia natuma na jüchonniikana sutuma pikirajüin naya, eeshijaʼa süpüla nikirajaweein nüchiki Jeʼwaa.\\nAyataʼaya pikirajüin na püchonniikana sünain tü Wiwüliakat. (Paashajeʼera tü pütchikat 10).\\n10. ¿Kasa naaʼinrajatka na wawalayuu manoujainkana aʼwayuuse süpüla nekirajüin nachonnii nüchiki Jeʼwaa?\\n10 Eesüjaʼa shiale keeʼireein naaʼin suʼwayuuse wanee wawala noʼunuinjanain na nachonniikana sünain miʼiraa aainjünaka sümüin maleiwayaasüirua jee nekirajaain sünain alawaa. Eetaashii na apülajakana suulia naʼwayuuse nekirajüin nachonnii sünain tü Wiwüliakat. Süchajaapejeʼe sukuwaʼipa tü wawalayuukalüirua süpüla shikirajüin süchonnii (Aluw. 16:1; 2 Tim. 3:14, 15). Jamüshijaʼa nüpülajüle suʼwayuuse wanee wawala suulia shikirajüin na süchonnii joʼuuyüliikana otta sümaain naya sünain tü outkajawaakat, ayatüshii shikirajawalin naya mayaapejeʼe kojutuin sümüin tü nümakat suʼwayuuse. Sükajee tia shikirajeena naya nüchiki Jeʼwaa otta süchiki tü anakat noʼuluʼu (Aluw. 4:19, 20). Nayapejeʼe aneekeenain mapa na tepichikana süka naaʼin namüiwaʼa naʼyataainjanale nümüin Jeʼwaa (Deut. 30:19, 20). *\\nSHIYOUTULE WAPÜSHI WAPÜLEERUA WAʼYATAAIN NÜMÜIN JEʼWAA\\n11. ¿Kasa eeka süpüla mojujiraain anainjee na wapüshikana wamaa?\\n11 Woʼttaiwaʼaya sünain ekirajawaa sünain tü Wiwüliakat namaa na Aküjaliikana Pütchi, eesüjaʼa nnojorüle waküjain shia namüin na wapüshikana. Shiasaʼa katsüinpa wanoula, wayaawata aaʼu choʼujaain waküjain namüin süchiki tü wanoujakalü anain (Mar. 8:38). Eeshiijaʼa mojujiraale wamaa na wapüshikana saaliijee waʼyataain nümüin Jeʼwaa. ¿Kasaka waaʼinrajatüin süpüla ayatüin aleewajiraain waya namaa otta waneepiain waya nümaa Jeʼwaa? Wekirajaa sünain tia.\\nWayaawatüle saaʼu tü jülüjakat naaʼin na wapüshikana, mapüleejeerü wamüin aküjaa pütchi namüin\\n12. ¿Jamüsü nnojotka anain namüin noʼutku na wapüshikana waʼyataain nümüin Jeʼwaa? ¿Kasaka waaʼinrajatüin?\\n12 Wayaawatüinjatü saaʼu kasain jülüjain naaʼin na wapüshi manoujainkana. Talatüshii maʼin waya watüjaapa saaʼu tü shiimainkat. Eepejeʼe noʼutku na wapüshikana nnojoliika anain amüin tia. Emeejünüshii waya otta waneejatshaana tü iküleesia kaluʼukat waya naashin. Nnojoliinnapa alin naya wapüla süka nnojoluin sünainpünaain waya tü miʼiraa naainjakat naashin. Jee wainmajüsü naaʼin waaʼu saaʼu tü alateetkat wamüin outapa waya. Choʼujaasü wayaawatüin saaʼu tü jülüjakat naaʼin na wapüshikana otta jülüjeesü waaʼin nanüiki süpüla watüjaain saaʼu kasain shapaain atuma naaʼin (Prov. 20:5). Anasü washatüle nukuwaʼipa Pablo, jülüjasü naaʼin sukuwaʼipa wayuu süpüshuaʼa süpüla mapüleeinjatüin nümüin aküjaa nünüiki Maleiwa namüin. Waaʼinrüle tia, eeshii süpüla wekirajüin na wapüshikana sünain tü shiimainkat (1 Cor. 9:19-23).\\n13. ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa wanüiki namüin na wapüshi manoujainkana?\\n13 Kamaneeinjana waya waashajaapa namaa. Saashin tü Wiwüliakat, kemeʼeriainjatü wanüiki sümüin wayuu süpüshuaʼa (Col. 4:6). Wachunteein nümüin Jeʼwaa chi naaʼinkai süpüla kamaneein otta anamiain waya namüin na wapüshikana waashajaapa namaa. Nnojoishii waya peʼipaainjanain namaa sutuma nnojoluin shiimain tü nanoujakalü anain. Akaʼaya airuʼurule nanüiki wamüin, anasü washatüle nakuwaʼipa na aluwataaushiikana. Anuu nünüiki Pablo: «Shiʼrüle wayumüin wayuu wamüin, achuntüshii waya wane anaa nümüin chi Maleiwakai saaʼu. Müleka jashichuukale wamüin sünainjee waküjain nüchiki Cristo, wachecherüin waaʼin süpüla. Je müleka mojule sünüiki wamüin wojuuna, anashii waya sümüin» (1 Cor. 4:12, 13).\\n14. ¿Jamüsü anaka maʼin laülaale waaʼin suʼupala wapüshi?\\n14 Laülaainjatü waaʼin noʼupala. Shiimain aleewajiraain waya namaa na wapüshikana saaʼujee kamaneein waya namüin waashajaapa namaa. Shiapejeʼe anaʼleein maʼin laülaale waaʼin noʼupala (paashajeʼera 1 Pedro 3:1, 2, 16). Piiʼiyata namüin na püpüshikana sükajee tü pukuwaʼipakat, talatüin naaʼin wayuu sümaa nuʼwayuuse niʼyataale nümüin Jeʼwaa otta sutuma naaʼinrüin tü sümakat tü Wiwüliakat, anasü shipijia nüchonnii nutuma jee anasü naaʼin waneepia. Jaʼitainna nnojoluin naapaain sümaa tü shiimainkat na wapüshikana, talatüshii waya süka anain wakuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa.\\n15. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoliinjanain waʼülüjiraain namaa na wapüshikana sünainjee tü anoujaakat?\\n15 Yapatüjülinjatü watuma tü wanüikinjatkat namüin. Jülüjeesü waaʼin tü eekat süpüla jashichin aaʼujee na wapüshikana wamüin otta kasainjatüin waaʼinrüin sülatüle tia (Prov. 12:16, 23). Anuu sünüiki wanee wawala chejeʼewat Australia: «Niyoutapuʼuin maʼin chi taʼüitkai tü shiimainkat. Shiasaʼa süpülapünaa toʼunüin nümaa taʼwayuuse sünain waraita naaʼu, oʼuraajapuʼushii waya süpüla nnojoluinjanain waashichijaain nümüin. Yapapuʼusü watuma tü wanüikinjatkat süpüla waashajaain nümaa süchiki wanee kasa nnojotka mojushiin nümüin. Akaʼaya waya, nnojoipuʼushii kamaʼain waya nümaʼana suulia joo waʼülüjiraain sünainjee tü anoujaakat».\\nAnasü sotule waaʼin niainjachin waneepiain amaa waya Jeʼwaa noulialeʼeya na wapüshikana\\n16. ¿Kasa soteeka paaʼin mojujiraale wanee püpüshi pümaa saaliijee punoujain?\\n16 Eejeetpejeʼe kaʼi mojujiraajeenaka oʼu na wapüshikana wamaa saaliijee wanoujain. Otta eesü mojeerüle waaʼin süka alin naya wapüla sümaa aneein wakuwaʼipa namaa. Sülatüle tia wamüin, anasü sotule waaʼin niainjachin waneepiain amaa waya Jeʼwaa noulialeʼeya na wapüshikana. Waaʼinrüle tia, eesüjaʼa nayaawateerüle saaʼu na wapüshikana choʼujaashaatain nümüin wanee wayuu niʼyataainjachin nümüin Jeʼwaa. Nnojoishii süpüla wapüleeruain naaʼin süpüla naʼyataainjanain nümüin Jeʼwaa. Aneesü neʼe wakuwaʼipa noʼupala süpüla neʼrüinjatüin anain maʼin aaʼinraa tü nümakat Jeʼwaa. Nuuʼulaain naya Jeʼwaa süpüla naneeküin süka naaʼin namüiwaʼa naʼyataainjanale nümüin maʼaka nuuʼulaain waya waneeküin tia süka waaʼin wamüiwaʼa (Isa. 48:17, 18).\\nNOOʼULAALE SUULIA AʼYATAWAA NÜMÜIN JEʼWAA\\n17, 18. ¿Kasa waaʼinrajatka mojule waaʼin nüchiirua wanee wapüshi ooʼulaakai suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa?\\n17 Aishaatasü maʼin wamüin nujuʼitinnüle wanee wapüshi jee nuuʼulaale suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Müsü süsotünakai waaʼin süka chajaruuta. ¿Kasaka waaʼinrüinjatüin süpüla wachecherüin waaʼin?\\n18 Jülüjeesü waaʼin waneepia tü waʼyataainkat nümüin Jeʼwaa. Ayatüinjatü wakatsüinjüin wanoula sükajee waashajeʼerüin tü Wiwüliakat, wekirajaain sünain tü pütchi ekirajünakalü sünain tü outkajawaakat, waneepiain waya sünain tü outkajawaakat, waküjain pütchi otta wachuntuin nümüin Jeʼwaa süpüla katsüinjatüin waaʼin nutuma (Jud. 20, 21). ¿Kasaka waaʼinrüinjatüin ayatüle mojuin waaʼin? Ayataʼaya jülüjain waaʼin tü waʼyataainkat nümüin Jeʼwaa, wachechera sünain tia. Sükajee tia, nnojoleerü jülüjain waaʼin kasa mojusü jee nnojoleerü mojuin waaʼin. Soto waaʼin tü alatakat nümüin chi ashajakai Salmo 73. Shapaasü maʼin naaʼin sutuma nnojoluin anain tü jülüjakat naaʼin. Shiasaʼa jülüjapa naaʼin tü niʼyataainkat nümüin Jeʼwaa nunoutuin nukuwaʼipa, anasü tü jülüjakat naaʼin (Sal. 73:16, 17). Akaʼaya neʼe wayakana, aneerü waaʼin waaʼinrüle tia.\\n19. ¿Kasa waaʼinrajatka sutuma kojutuin wamüin nüchiaaya Jeʼwaa?\\n19 Kojuta wamüin nüchiaaya Jeʼwaa. Shiimain nnojoluin talatüin waaʼin nujuʼitinnaiwaʼaya wanee wapüshi, eepejeʼe kasa anasü sünainjee tia. Jaʼitakajeʼe neʼe chi ojuʼitinnüshikai, eʼrüshi kasa anasü sünainjee (paashajeʼera Hebreokana 12:11). Oonooinjana waya sümaa tü nümakat Jeʼwaa sünain wakatalaainjanain noulia na ojuʼitinnakana (1 Cor. 5:11-13). Akatalaainjana waya noulia na wapüshi ojuʼitinnakana jaʼitairü kapüleein wamüin aaʼinraa tia. Nnojoishii waya yootuinjanain namaa süchiki kasa eekai eein suluʼupünaa teleepono, mensaaje, karaloʼuta, correo jee suluʼupünaa redes sociales.\\nAyatüshii waʼatapajüin naleʼejüin nachikuaʼa na ooʼulaakana suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa\\n20. ¿Kasa ayatüinjatka waʼatapajüin?\\n20 Ayataʼaya waʼatapajüin naleʼejüin nachikuaʼa. Süka aipüraliin waya wayuu, ayatüshii waʼatapajüin naleʼejüin nachikuaʼa na ooʼulaakana suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa (1 Cor. 13:7). Weʼrüle müin sunoutaakai aaʼin nukuwaʼipa wanee wapüshi eekai nujuʼitinnüin paala, achunteeshii waya nümüin Jeʼwaa süpüla sütanalüin naaʼin wanee pütchi suluʼujee tü Wiwüliakat süpüla nüleʼejüin nüchikuaʼa (Isa. 44:22).\\n21. ¿Kasa paaʼinrajatka mojujiraale püpüshi pümaa saaliijee puushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Jesuu?\\n21 Naashin Jesuu, nia alinjachika maʼin wapüla suulialeʼeya wayuu süpüshuaʼa. Nütüjaa aaʼu Jesuu yalayalainjatüin naaʼin na nikirajüinkana süpüla waneepiain naya nümaa Jeʼwaa jaʼitairü nayoutuin na napüshikana napüleerua nanoujainjanain. Mojujiraale püpüshi pümaa saaliijee puushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Jesuu, puchunta kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa süpüla püchecherüin paaʼin (Isa. 41:10, 13). Soteesü paaʼin talatüin naaʼin Jeʼwaa otta müshia Jesuu sutuma waneepiain pia namaa otta aneerü pukuwaʼipa natuma saaʼujee tia.\\n^ püt. 10 Pütüjeere sooʼomüin süchiki sukuwaʼipa nekirajia na tepichikana manoujainre puʼwayuuse, paashajeʼera «Preguntas de los lectores» suluʼu Aapiria Wayuu ojuʼitaka akoosütoʼu 15 soʼu 2002 (alijunaikiruʼusü).\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Oʼutuupüroʼu 2017","num_words":3789,"character_repetition_ratio":0.066,"word_repetition_ratio":0.047,"special_characters_ratio":0.197,"stopwords_ratio":0.003,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10495.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Tü pütchi sümakat tü Wiwüliakat ekeraajüitpaka jee ekeraajaka maaʼutpünaa\\nWatüjawee aaʼu tü alatajatkat mapeena\\nAstrología otta ooʼulakiraa: ¿shiiʼiyatüinche tü alatajatkat mapeena?\\nShiyaawase pansaain sünüiki tü Wiwüliakat\\nEkeraajeerü pütchikat tüüirua\\nEesü süpüla katüin poʼu waneepia saaʼu tü Mmakat\\nPia neʼe aneeküinjachikai tü pukuwaʼipainjatkat\\n«Na wayuu anamiakana namüinjeerü tü Mmakat»\\nAapiria Wayuu | Nuum. 2 2018\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aucano Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bashkir Bassa de Camerún Batako karo Batako toba Baulé Becol Bengalí Biak Birmano Bislama Boulou Búlgaro Camboyano Catalán Cebuano Changana (Mozambique) Checo Chichewa Chin haka Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitonga de Zimbabue Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Chuukés Chuvash Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Dangme Danés Dehu Digor Efik Embunda Endebele Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Fon Francés Ga Galés Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Gujarati Gun Hausa Hebreo Herero Hiligaynon Hindi Hiri motu Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ibanag Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Javanés Kabiye Kannada Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisonge Kurdo Kurdo kurmanyí del Cáucaso Kwangalí Kwanyama Lengua de señas venezolana Lengua de signos española Lenguaje de señas americano Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas de Quebec Lenguaje de señas italiano Letón Lhukonzo Lingala Lituano Lomue Luganda Lunda Luo Macedonio Macua Malayo Malayálam Malgache Maltés Mam Mambue-Lungu Mapudungún Maratí Marshalés Maya Mizo Moré Navajo Nepalés Nias Niueano Noruego Nyaneka Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Oromo Osético Otetela Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Pidgin de las islas Salomón Polaco Ponapés Portugués Portugués europeo Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Rarotongués Rumano Runyankore Ruso Rutoro Samoano Sango Saramacano Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Sesoto de Sudáfrica Setsuana Shona Sidama Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tamil Telugu Tetun Dili Tigriña Tivo Tlapaneco Tojolabal Tok pisin Tongano Totonaco Tseltal Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Tuvaluano Twi Tártaro Ucraniano Uhobo Umbundú Uruund Uzbeko Vendal Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Xitshwa Yoruba Zandé Zapoteco del Istmo Zulú Árabe Ñanya Ñemba\\nWaküjaitpa tü alatakat nümüin Creso sutuma nnojoluin pansaain naküjala na sacerdoote chajanakana Delfos nümüin. Ashutushi nia naaʼu chi aluwataaikai saaʼu Persia, niakaijasaʼa neʼe akanajuuin. Eepejeʼe wanee pütchi ashajünaka nüchiki chi aluwataaikai saaʼu Persia ekeraajaka. Suluʼusü shia tü Wiwüliakat.\\nAküjünatüjülia tia 200 juya süpülapünaa shikeraajüin. Nnojoliiwaʼaya jemelin chia aluwataaikai, nüküjain Isaías kasaichinjatüin nünülia, Ciro münüinjachi otta nüküjain jamüinjatüin sukuwaʼipa nutuma süpüla nushutuinjachin saaʼu Babilonia.\\nIsaías 44:24, 27, 28. «Chi makai sümüin tü wüinkat: ‹Joseerü tü süchikalüirua›; Chi makai nüchiki Ciro: ‹Chi taneekakai süpüla arüleejaa, naainjeerü süpüshuaʼa tü anakat saaʼin tamüin›; naainjeerü tü tamakat süchiki Jerusalén: ‹Akumajüneerü süchikuaʼa› otta tü aʼwaajüleekat: ‹Eʼitaaneerü tü suuʼuikat›».\\nNaashin wanee griego kanüliakai Heródoto, najünujeʼerüin na nusurulaatsekana Ciro tü süchikat Éufrates, alataka pasanainpünaa sünain Babilonia. Alatüshii naya pasanainpünaa sünain tü süchikat süka shiyoolojoin tü wüinkat. Süchikijee nushutuin Ciro saaʼu Babilonia, nüjütüin na judío chajanakana amaanüin paala süpüla neitaainjanain nachikuaʼa Jerusalénmüin otta nakumajüin süchikuaʼa tü pueulo ajaʼttinnakat 70 juya süpülapünaa tia.\\nIsaías 45:1. «Anuu nünüiki Jeʼwaa nümüin Ciro, chi nüneekalakai, tajattüin nia süka tü najapü nikiakat, süpüla tajaʼttirüin pueulo nüpüleerua, süpüla taakatüin nayatapünaajatü na aluwataashiikana, süpüla tojutalüin nüpüleerua soʼu tü pueulokot».\\nEkerotshii na persakana suluʼupünaa soʼu tü pueulokot süka süpütünüin jutatüin. Natüjaale saaʼu na Babiloniokana tü naaʼinrajatkat Ciro, nnojotsüje napütüin soʼu tü pueulokot jutatüin. Akatsaʼa nnojoluin nasürülüin shia otta mapüleeitpa ashutaa saaʼu.\\nTü alatakat sümüin Babilonia shia neʼe soʼutku tü pütchi aküjünakat paala suluʼu tü Wiwüliakat. * Tü sümakat wayuu süchiki tü kasa alatajatkat mapeena, namaʼanajeejatü shia na namaleiwasekana naashin. Akatsaʼa tü pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat, nümaʼanajeejatü shia chi Maleiwa shiimainshikai. Müshi nia nüchikijiraa: «Taya neʼe tayakai aküjakai jamüinjatüin sukuwaʼipa suʼttia wanee kasa süpüla shikeraajüinjatüin, jee müshia taya taküjain süchiki wanee kasa süpülapünaa saaʼinnüin» (Isaías 46:10).\\nNiaʼala neʼe Jeʼwaa, chi Maleiwa shiimainshikai eekai süpüla aküjain wanee kasa süpülapünaa sülatüin. ¿Jamaluʼulu tü nünüliakat Jeʼwaa? «Naainjeerü tü keeʼireekat naaʼin süpüla nikeraajüinjatüin tü nümakat otta nikeraajeerü shiaʼaya sükajee tü kasa nukumajakat». Sutuma tia, wayaawata aaʼu niain neʼe Jeʼwaa chi atüjaakai saaʼu kaseerüin alatüin mapeena otta naainjeerü tü keeʼireekat naaʼin süpüla nikeraajüinjatüin tü nümakat.\\nPÜTCHI EKERAAJAKA MAAʼULU\\n¿Pütüjawee aaʼulu tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki tü alatajatkat maaʼutpünaa? Alatüirü maʼaka 2.000 juya süchikijee süküjain tü Wiwüliakat mülieerüin maʼin saaʼin wayuu «sülüʼütpa sükalia sajaʼttüinjatüin tü kasakalüirua». ¿Kasa ajaʼttinnajatka? Nnojotsü shiain ajaʼttinnajatüin tü Mmakat jee na wayuukana, shia ajaʼttinnajatka tü atkawaakat otta tü kasa müliakat maʼin atuma saaʼin wayuu. Wekirajaa sünain waneirua pütchi aashajaaka süchiki tü alatajatkat «sülüʼütpa sükalia sajaʼttüinjatüin tü kasakalüirua».\\n2 Timoteo 3:1-5. «Anakaja piyaawatüle saaʼu jamüinjatüin tü kaʼikat mapeena sülüʼütpa sükalia sajaʼttüinjatüin tü kasakat süpüshua [...]. Eejeerü wainma wayuu eekai kapülain naaʼin nakuaippa neʼe namüiwa, eekai kachiiruain naaʼin tü washirüükat, eekai naʼwaataain suluʼu nakuaippa, eekai neʼrüin wayumüin sümüin wayuu, eekai moonooloin sümaa nanüiki nashi je nei, eekai matüjain aapaa analuʼut, je eekai mojutüin Maleiwa natüma. Eejeerü wainma wayuu eekai maalin wayuu napüla, eekai mamülialain amüin wayuu, eekai mojuin nanüiki sujuuna wayuu, eekai maaʼin naaʼin sümaa jashiee, je eekai nayouktüin tü anasükat. Eejeerü wainma wayuu eekai naaʼinreein kasa mojusü, eekai nayouktüin aluwataanaa, eekai yaletayaain nakuaippa suʼupala wayuu, je eekai shaitteein waneepia saaʼu maalin Maleiwa napüla. Piama akuaippachii naya sükajee nanoujayaain nünain Maleiwa sümaa nnojoliin noonooin sümaa nünüiki».\\n¿Müsüche sukuwaʼipa wayuu maaʼulu? ¿Kepiashiiche waya maaʼulu naʼaka wayuu yaletakana aaʼin, kapülakana aaʼin nakuwaʼipa neʼe namüiwaʼa otta kachiiruakana aaʼin washirüü? Wainma kasa nachuntaka na wayuukana, nnojotpejeʼe naaʼinreein tü münakat namüin. Otta eesüjaʼa piʼrüirüle nnojoliin jaa namüin na tepichikana sümüin nei otta nümüin nashi jee eeshii na kapülakana aaʼin ashaitaa waneepia sümaa maaliin Maleiwa napüla. Amojujaasü maʼin sukuwaʼipa wayuu maaʼulu.\\nMateo 24:6, 7. «[Aapena jia] süchiki kasachiki sainküin mmakat süpüshua. [...] Atkaajiraajeerü wayuu sainküin mmakat süpüshua».\\nNaashin na ekirajaakana süchiki sukuwaʼipa atkawaa, alatüshii suulia 100 miyoone na wayuu outakana sutuma tü atkawaakat soʼujeʼereʼeya juyaka 1914. Wainmaleeshiʼiya na outakana sutuma atkawaa noulialeʼeya na wayuu kepiakana suluʼu waneirua mma. Wainmainna na müliakana nachiirua na oʼuwoʼutkana sutuma tü atkawaakat. ¿Ajaʼttüsüche tü atkawaakat sutuma müliain wayuu sünainjee?\\nMateo 24:7. «Mülieerü maʼi saaʼin wayuu sütüma jamü».\\nAnuu nanüiki na aʼyataakana suluʼu Programa Mundial de Alimentos: «Wainma eküülü sainküin tü mmakat süpüla shiküin wayuu süpüshuaʼa. Naʼakajee mekietsalii wayuu, eeshi waneeshia eisalaakai sümaa meküinwaa. Eeshii maʼaka 815 miyoone na wayuu alatitkana jamü. Jee naʼakajee apünüinshii wayuu, ayuuishi waneeshia sutuma jamü». Alatüshii suulia apünüin miyoone na tepichi outakana sutuma jamü juyawai.\\nLucas 21:11. «Akutkujaajeerü tü mmakat».\\nNaashin na atüjashiikana, wainmatua maʼin sukutkujaain tü Mmakat juyawai otta eesü neʼe maʼaka saaʼin 50.000 tü ayaawatünakalü aaʼu, saʼakajee tiairua, 100 tü ojuichijaakalü atuma shipia wayuu. Emetuluwaisü maʼin akutkujaain tü Mmakat juyawai sainküin mma. Soʼujee juyaka 1975 sünainmüin tü juyakat 2000, outushii 471.000 wayuu sutuma sukutkujaain tü Mmakat.\\nMateo 24:14. «Süpülapünaa süntüin tü kaʼi sajaʼlajaainjatkat oʼu kasakat süpüshua, aküjüneerü sümüin wayuu tü pütchi anasükat, tü süchikikat nukuaippa Maleiwa sünain aluwatawaa. Aküjüneerü sainküin mmakat süpüshua süpüla saapünüinjatüin sütüma wayuu süpüshua. Je kettaapa shia, anteerü sükalia sajaʼlajaainjatkat oʼu tü kasakat süpüshua».\\nMaaʼulu yaa, alatüshii suulia oocho miyoone aküjalii pütchi nüchiki Jeʼwaa, aküjashii pütchi anasü süchiki nuluwataaya Maleiwa maʼaka saaʼin suluʼu 240 mma. Aküjashii naya pütchi suluʼupünaa tü pueulokalüirua, sainküin piichi chaa wünaʼapü otta sooʼopünaa uuchi. Jee kettaapa tia, «anteerü sükalia sajaʼlajaainjatkat oʼu tü kasakat süpüshua». ¿Kasache tü ajaʼlajaainjatkat? Ajaʼttajatü naluwataaya na wayuukana otta shieerü aluwataaka Nuluwataaya Maleiwa saaʼu tü Mmakat. ¿Kasa anasü eejeetka sutuma aluwataayakat tia? Süpüla pütüjain sooʼomüin süchiki tia, paashajeʼera tü wane pütchikat.\\n^ püt. 8 Paashajeʼera tü pütchikat «Shiyaawase pansaain sünüiki tü Wiwüliakat».\\nNuum. 2 2018 | ¿Jameetche maʼin wakuwaʼipa mapeena?\\nAAPIRIA WAYUU Nuum. 2 2018 | ¿Jameetche maʼin wakuwaʼipa mapeena?","num_words":2591,"character_repetition_ratio":0.044,"word_repetition_ratio":0.012,"special_characters_ratio":0.177,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9533.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Nnojoipuʼushi tanoujain sünain eein chi Maleiwakai\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Eeshiiche süpüla naaʼinrüin wanee kasa wamüin na aapieekana?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Tü shiimainkat nachiki na aapieekana\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Eeshiche wane aapiee aaʼinmajakai pia waneepia?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Eeshiiche aapiee eekai mojulaain?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Kasa naaʼinraka na aapieekana wapüleerua?\\n¿Pütüjaa aaʼu tüü?\\nSUNOUTEʼERÜIN NAKUWAʼIPA TÜ WIWÜLIAKAT Nnojoipuʼushi tanoujain sünain eein chi Maleiwakai\\nWASHATA SUKUWAʼIPA NANOULA «Nei na sülaülashiikana mma» müshi Maleiwa sümüin\\nAapiria Wayuu | Nuum. 5 2017\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bashkir Batako karo Batako toba Baulé Becol Bengalí Biak Birmano Bislama Búlgaro Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitumbuka Chiyao Chokue Chuvash Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Dangme Danés Dehu Efik Embunda Endebele Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Fon Francés Ga Georgiano Griego Guaraní Gun Hausa Hebreo Hiligaynon Hindi Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ibanag Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Javanés Kabiye Kaonde Kazajo Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisonge Kurdo Kurdo kurmanyí del Cáucaso Kwangalí Kwanyama Lingala Lituano Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Malayo Malayálam Malgache Maltés Mam Mambue-Lungu Maya Mizo Moré Nepalés Nias Niueano Noruego Nyaneka Náhuatl del norte de Puebla Oromo Osético Otetela Pangasinán Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Pidgin de las islas Salomón Polaco Ponapés Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Rumano Ruso Samoano Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Sesoto de Sudáfrica Setsuana Shona Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tamil Tetun Dili Tigriña Tivo Tojolabal Tok pisin Tongano Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Twi Tártaro Ucraniano Uhobo Umbundú Vendal Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zandé Zulú Árabe Ñanya Ñemba\\nSümaa Tabitha sünain aküjaa pütchi eere jouluin wayuu.\\nSUNOUTEʼERÜIN NAKUWAʼIPA TÜ WIWÜLIAKAT\\nNüküjala Andreas Golec\\nJUYA JEMEIKA OʼU NIA: 1974\\nNUUMAINKA: REPÚBLICA DEMOCRÁTICA ALEMANA\\nTÜ NAAʼINRAPUʼUKAT: NNOJOIPUʼUSHI ANOUJAIN NÜNAIN MALEIWA\\nJoʼuushi taya suluʼu pueuloko Sajonia, chaa República Democrática de Alemania (RDA). Aleewajiraashii waya wapüshuaʼa chaa tepialuʼu otta nikirajüin taya chi tashikai sümaa tü teikat süpüla wayuuinjachin anamiaa taya. Tü kanüliakat RDA, shiapuʼusü wanee mma comunista. Müsüjeseʼe mojutuin sümüin wayuu chaa Sajonia tü anoujaakat. Jamüshijaʼa tayakai, nnojotsü tanoujain eein chi Maleiwakai. Piama kasa sunoujaka anain wayuu soʼu tia: ateísmo otta comunismo. Shia neʼe teʼraka tia tantaleepa suluʼu 18 touyase.\\nKamalainpuʼusü tamüin tü comunismokot süka anain tamüin wanaawain wayuu süpüshuaʼa. Süpüla nnojoluin eein wayuu eekai washirüin otta eekai maʼletsein, eitajünajatü suwashirüin tü mmakat sümüin wayuu süpüshuaʼa otta wanaawainjatü nakaaluʼu, mapuʼushi taya. Tekerotoko suluʼu wanee organización namüinjatka na jimaʼalii kachiiruakana aaʼin tü comunismokot. Soʼu 14 touyase, aʼyataashi maʼin taya sünain wanee proyecto süpülajatka nnojoluin sumojujunüin tü mmakat. Sutuma tia, talatüshii maʼin tamaa na aʼyataakana laülaapialuʼu suluʼu tü mmakalü Aue. Eeka nasülajüin tamüin saaʼu tia. Mayaapejeʼe tepichin maʼin taya soʼu tia, wainma na poliitiko teʼraajakana chaa RDA. Tasaʼwatüin tü keeʼireekat taaʼin otta wayuuinjachiaa taya kojutüshi taaʼinruʼu.\\nSuʼwanajaʼalaa sümaka tü takuwaʼipakat. Soʼu 1989, ojunnajeʼennüsü süsepü tü pueulokot Berlín. Jee ajaʼlajeʼennüshii na comunista chajanakana wüinpümüin sünain Europa. Tatüjaa aaʼu mapa, wainmain kasa mojusü naaʼinraka na comunistakana. Jamüshiijaʼa naya, mojutsalii namüin na nnojoliikana namaain. Müsü alawaayaakai tia saaʼin tamüin süka nekirajapuʼuin sünain wanaawain wayuu süpüshuaʼa namüin. Alawaa neʼe tü namakat. Shapaasü taaʼin sutuma tü alatakat.\\nNnojotsü kasajatüin tamüin tü comunismokot soʼu tia. Shia jülüjaka taaʼin tü muusikakat otta epintajaa. Tekerotoko eere shikirajünüin wayuu sünain eeʼirajaa süpüla tekerotuin mapa suluʼu tü eʼiküleekat miyoʼu. Amojujaasü tü takuwaʼipa soʼujee tia süka shiain jülüjain taaʼin tü emiʼijaakat. Jieyuumaashi taya waneepia, kojuyasü tamüraajüin. Ayatapajaʼa shapaain taaʼin, nnojoishi talatüin taya sutuma tü taaʼinrakat. Atüjaana aaʼu tia sutuma tü kasa tepintajakat. «¿Jameetche takuwaʼipa mapa? ¿Kasapülajaiche eeka taya yaa mmapaʼa?», maa müshi taya.\\nTatüjaapa saaʼu tia, ponusü maʼin taaʼin. Soʼu wanee kaʼi chajaikalü oʼu taya eere tekirajaain sünain muusika, yootushi taya namaa kojuyashii takonpanyetse. Yootushii waya süchiki tü alatajatkat mapeena. Eejatü wanee aküjat pütchi nüchiki Jeʼwaa waʼaka, Mandy * sünülia. «Andreas, pütüjaweere saaʼu tü alatajatkat mapeena, anashi pikirajaale sünain tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki tia», müsü sünüiki tamüin.\\nWainmajüsü taaʼin soʼu tia, tatüjaweepejeʼe saaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat. «Paashajeʼera Daniel kapiitulo 2», müsü Mandy tamüin. Ponoshootosü taaʼin tü taashajeʼerakat. Aashajaasü tia süchiki waneirua aluwataaya miyoʼuyuu, ayatayülia sünainpünaain sukuwaʼipa wayuu maaʼulu tia aluwataayakalüirua. Süchikijee, saashajeʼeraka waneirua wetsiikulo aashajaaka süchiki tü alatajatkat mapeena. Tatüjaaka saaʼu tü tasakirapuʼukalü anain. «¿Jaraika kashajiralain tia? ¿Jarai atüjaaka maʼin saaʼu tü alatajatkat mapeena? ¿Shiimainchejeʼe eein chi Maleiwakai?», tamaka.\\nSUNOUTEʼERÜIN TAKUWAʼIPA TÜ WIWÜLIAKAT\\nTeʼraajaka Horst sümaa Angelika sutuma Mandy, aküjalii naya pütchi nüchiki Jeʼwaa otta kasaatshii naya. Nekirajüin taya sünain tü Wiwüliakat. Teʼraka nayain neʼe na Aküjaliikana Pütchi achuntaka nünülia Maleiwa sümaa naküjain shia sümüin wayuu (Salmo 83:18; Mateo 6:9, TNM). Tekirajaa anainrü eein süpüla katüin soʼu wayuu waneepia nutuma Jeʼwaa paʼaraiisüpa tü Mmakat. «Ajaʼlajeʼennüinjana na mojulaashiikana, akanasaʼa na eʼitaakana naaʼin nünain Jeʼwaa namüinjatü tü mmakat», müsü Salmo 37:9. Talatüshi maʼin taya tatüjaapa saaʼu eein süpüla katüin noʼu waneepia na wayuukana napüshuaʼa naaʼinrüle tü nümakat Jeʼwaa.\\nKapüleepünaasü tamüin tanouteʼerüin takuwaʼipa otta taaʼinrüin tü sümakat tü Wiwüliakat. Yaletaa aaʼinchi taya sutuma anain taʼyataain. Aʼyataapuʼushi taya sünain muusika otta epintajaa. Jieyuuyui taya otta kapüleesü tamüin tooʼulaainjachin suulia tia. Akaijasaʼa nnojoluin kaashichijaaralüin Jeʼwaa, amüliajüi nia otta nükaaliinjain na aaʼinrakana tü sümakat tü Wiwüliakat jaʼitairü kapüleein namüin.\\nShiapuʼusü kachiiruaka taaʼin tü comunismokot otta tü ateísmokot tantaleepa suluʼu 18 touyase. Anoutaasü takuwaʼipa shiʼipaʼaya tekirajaain sünain tü Wiwüliakat. Talatüichipa taya otta nnojoluitpa shapaain maʼin taaʼin saaʼu tü alatajatkat mapeena. Woutiisashi taya soʼu 1993 otta kasaatshi taya sümaa Tabitha soʼu juyaka 2000, kamalainshaatasü sümüin aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Akatatshii waya kaʼi waneepia süpüla wekirajüin wayuu sünain tü Wiwüliakat. Wainma na kachiiruapuʼukana aaʼin tü comunismokot jee tü ateísmokot maʼaka taaʼin tayakai tamaiwa. Talatüshi maʼin taya süka tekirajüin naya sünain nukuwaʼipa Jeʼwaa.\\nTÜ KASA ANASÜ TEʼRAKAT\\nNamaapa taya na aküjaliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa, ayoʼujaasü naaʼin chi tashikai sümaa tü teikat. Neʼrapajaʼa anain maʼin takuwaʼipa maaʼulu. Talatüshi maʼin taya sutuma nekirajaain sünain tü Wiwüliakat sümaa noutkajaʼawaliin namaa na Aküjaliikana Pütchi.\\nTaaʼinrüin sümaa Tabitha tü sümakat tü Wiwüliakat namüin na kasaatshiikana jee talatüshii waya sutuma waaʼinrüin tia. Jamüshiijaʼa waya, aijiraashii maʼin sutuma kojutuin wamüin sukuwaʼipa kaʼwayuusee (Hebreokana 13:4).\\nNnojoluitpa shapaain taaʼin saaʼu takuwaʼipa jee saaʼu tü alatajatkat mapeena. Naʼakashi taya na tawalayuukana sünain anoujaa, aleewajiraashii waya wapüshuaʼa sümaa paaʼinwain waya. Nnojoishi jaralüin alatüin ojut, wanaawashii waya wapüshuaʼa. Shiaʼaya maʼin keeʼireepuʼuka taaʼin tia.\\n^ püt. 12 Nnojotsü shiain tü sünülia shiimainsükat.\\nNuum. 5 2017 | ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat nachiki na aapieekana?\\nAAPIRIA WAYUU Nuum. 5 2017 | ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat nachiki na aapieekana?\\nKamalainshaatasü tamüin ashaittaa béisbol\\nNnojotsü taya oukteein\\n«Jülüjakaʼa taaʼin jameerüin takuwaʼipa watta kaʼi»","num_words":2408,"character_repetition_ratio":0.056,"word_repetition_ratio":0.028,"special_characters_ratio":0.177,"stopwords_ratio":0.013,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8369.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"«Paapüle pünüiki nümüin Maleiwa, pikeraaja shia» (Eclesiastés 5:4) | Ekirajaaya\\n«Paapüle pünüiki nümüin Maleiwa, pikeraaja shia»\\n¿Kaseerü ajaʼttaka sutuma Nuluwataaya Maleiwa?\\nLotusü sukuwaʼipa süpüshuaʼa tü naaʼinrakat\\n¿Lotusüche wakuwaʼipa maʼaka naaʼin Jeʼwaa?\\nWaʼwaaja Jeʼwaa süka süpüshuaʼa waaʼin\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Aaʼuriiroʼu 2017\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Alijunaiki Aucano Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Biak Bislama Cakchiquel occidental Camboyano Chin haka Chokue Chol Chopi Chuabo Criollo de las Seychelles Criollo mauriciano Dayaco engayú Dehu Endáu Francés Garífuna Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Italiano Javanés Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kimbundu Kisi Krío Lao Lhukonzo Lomue Macua Maltés Mam Mapudungún Mazateco de Huautla Mixe Mizo Navajo Ngäbere (o guaymí) Nias Niueano Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Romaní de Macedonia Romaní de Macedonia (alfabeto cirílico) Romaní del sur de Grecia Runyankore Rutoro Sanguir Saramacano Sena Sundanés Tahitiano Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tseltal Uigur (alfabeto cirílico) Umbundú Urdu Uruund Wallisiano Wayuunaiki Xitshwa Ñemba\\n«Pümüle nümüin Maleiwa, ‹Pansaasü tanüiki pümüin›, anasü müleka pikeraajüle shia» (MAT. 5:33).\\nJAYEECHI: 63, 59\\n¿JAMÜSÜ KOJUTÜINJATKA NÜMÜIN WANEE ANOUJASHI . . .\\n...aapaa naaʼin nümüin Maleiwa?\\n...tü pütchi nüpansaajakat soʼu kasaalüin nia?\\n...tü pütchi nüpansaajakat süpüla aʼyatawaa waneepia nümüin Jeʼwaa?\\n1. (1) ¿Kasa naaʼinraka Jefté otta Ana waneʼewai nakua? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat). (2) ¿Jarat tü pütchi wekirajaainjatkalü anain jooluʼu?\\nJEFTÉ niapuʼushi wanee wayuu yalayalakai aaʼin sünain atkawaa. Ana shiapuʼusü wanee wayuu kojutüka amüin suʼwayuuse, wayuu piichipaʼajatü shia. Nayakana piamaleʼeya, naʼwaajapuʼuin Jeʼwaa. Akaʼaya naya waneʼewai nakua, napansaajüin nanüiki nümüin Jeʼwaa sümaa nekeraajüin shia. Anasüjeseʼe nakuwaʼipa süpüla ashatünaa natuma na wayuu aapakana nanüiki nümüin Jeʼwaa maaʼutpünaa. Anashii wekirajaale sünain apünüinsü pütchi: ¿Kasa wayuu tü apansaajaakat wanüiki nümüin Jeʼwaa? ¿Jamüsü nnojotka shaittaain apansaajaa wanüiki nümüin Jeʼwaa? ¿Kasa watüjaka sünainjee tü naaʼinrakat Jefté otta müsia Ana?\\n2, 3. (1) ¿Kasa wayuu tü apansaajaakalü anüiki? (2) ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki sujutü tü pütchi wapansaajakat nümüin Maleiwa?\\n2 Saashin tü Wiwüliakat, apansaajaa wanüiki nümüin Jeʼwaa shia waapüle wanüiki nümüin. Eesüjaʼa waapüle wanüiki süpüla waaʼinrüin jee wasülajüin wanee kasa, süpüla waʼyataain jee shiale süpüla nnojoluin sünainpünaain waya wanee kasa. Nüpansaajüin nünüiki wanee wayuu süka naaʼin nümüiwaʼa. Kojutüsü maʼin nümüin Jeʼwaa tü wamakat nümüin otta wekeraajüinjatü shia. Saashin tü Wiwüliakat, kaawainsü tia wamakat nümüin süka waküjüin waaʼinrüinjatüle jee nnojoluinjatüle waaʼinrüin wanee kasa (Gén. 14:22, 23; Heb. 6:16, 17). ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki sujutü tü pütchi wapansaajakat nümüin Maleiwa?\\n3 Saashin tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés, naapüle nünüiki wanee wayuu nümüin Jeʼwaa, acheküsü nikeraajüinjatüin shia, «nikeraajüinjatü süpüshuaʼa tü pütchi niweetirakat» (Núm. 30:2). Kakalia mapa, müshi Salomón: «Püpansaajüle pünüiki nümüin Maleiwa, pikeraajamaatüinjatü shia, nnojoishi talatüin nia nümaa chi eekai malain. Paapüle pünüiki nümüin Maleiwa, pikeraaja shia» (Ecl. 5:4, TNM). Nnojotsü shaittaain müleka waapüle wanüiki nümüin Jeʼwaa naashin Jesuu, müshi nia: «Jiʼraajüin tü nümapüʼükat Moisés namüin na jutuushinuukana sümaiwa paala, tü makat mayaa: ‹Müleka pümüle nümüin Maleiwa, «Pansaasü tanüiki pümüin», anasü müleka pikeraajüle shia›» (Mat. 5:33).\\n4. (1) ¿Jamüsü nnojotka shaittaain aapa wanüiki nümüin Jeʼwaa? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain nüchiki Jefté otta Ana?\\n4 Wayaawatüitpa aaʼu nnojoluin shaittaain aapa wanüiki nümüin Jeʼwaa. Sünainpünaasü tia tü wakuwaʼipakat nümaa. Müshi David: «¿Jarai chi eekai süpüla nuʼunüin saaʼumüin nuʼuuchise Jeʼwaa? ¿Jarai chi eekai süpüla nikerotüin suluʼu tü aʼwaajüleekat nia? Nia chi eekai maainjalain, chi wulekai aaʼin, [...] chi nnojoikai aküjüin naʼalain» (Sal. 24:3, 4, TNM). ¿Jarat tü pütchi nüpansaajakat Jefté otta Ana nümüin Jeʼwaa? ¿Jamüsü kapüleeka namüin ekeraajaa nanüiki?\\nAYATÜSIA NAAʼINRÜIN TÜ NAMAKAT N��MÜIN JEʼWAA\\n5. ¿Jamüsü nünüiki Jefté nümüin Jeʼwaa? ¿Kasa niʼraka Jefté sünainjee tia?\\n5 Pansaasü nünüiki Jefté nümüin Jeʼwaa wanaa sümaa nütkaainjachin namaa na ammoniitakana. Naya makana, süʼünüü nupueulose Maleiwa (Juec. 10:7-9). Niyamüleein Jefté na nüʼünüükana, anuujeseʼe nünüiki: «Müleka paapüle tajapuluʼu na nüchonniikana Ammón, taapeerü pümüin tü eekai sujuʼitüin palajana tepialuʼujee sünain apanapajaa taya taleʼejapa süchikijee ayamülaa na nüchonniikana Ammón». Akaaliinjünüshi Jefté nutuma Jeʼwaa süpüla niyamülüin na nüʼünüükana. Shiasaʼa nüleʼejapa Jefté nipialuʼumüin, shia apanapajaka nia tü nüchonkat. Shia naapüinjatka nümüin Jeʼwaa (Juec. 11:30-34, TNM). ¿Kasaka saaʼinrüinjatüin jooluʼu tü nüchonkot Jefté?\\nWayuukana naainnua, nnojotsü jülüjain naaʼin nnojoluinjatüin nekeraajüin nanüiki nümüin Maleiwa, jüüjüüshii naya waneepia nümüin\\n6. (1) ¿Jamüsü kapüleeka nümüin Jefté otta sümüin tü nüchonkot ekeraajaa nanüiki nümüin Maleiwa? (2) ¿Kasa watüjaka sünainjee tü pütchi suluʼukat Deuteronomio 23:21, 23 otta Salmo 15:4 süchiki aapaa wanüiki nümüin Maleiwa?\\n6 Süpüla nikeraajüin Jefté tü nünüikikat nümüin Jeʼwaa, acheküsü suʼunüinjatüin tü nüchonkat süpüla shiʼyataainjatüin suluʼu tü aʼwaajüleekat waneepia. ¿Nnojotsüche jülüjain tia naaʼin Jefté süpülapünaa naapüin nünüiki nümüin Jeʼwaa? Nnojotsü shiain tia. Nütüjaa aaʼu eein süpüla shiain ojuʼitüin tü nüchonkot nüpanapajee. Kapüleepejeʼe namüin piamaleʼeya tü naaʼinrajatkat, shapaasü maʼin naaʼin saaʼu tia. Niʼraiwaʼaya Jefté tü nüchonkat nüpanapajee, nüchatatüin tü nüsheʼinkat sutuma tü mojaakalü aaʼin. Sümaka nümüin: «Puuʼulaa taʼyalajaiwa süka müirüinya maʼwayuusein taya». ¿Jamüsü maka sünüiki? Waneesia neʼe nüchon Jefté otta maʼwayuuseinjatü shia, müichia maikkeyuuin nia. Nnojotsü jaralüin nünülialuʼuinjatüin Jefté jee nnojotsü jaralüinjatüin niʼipünaain amüin tü nuwashirüinkat. Nnojotpejeʼe shiain shapaain atuma naaʼin tia, müshi Jefté: «Taapüitpa tanüiki nümüin Jeʼwaa, acheküsü tekeraajüinjatüin shia». Sümaka tü nüchonkat: «Paaʼinra taka tü pümakat nümüin Maleiwa» (Juec. 11:35-39, TNM). Wayuukana naainnua, nnojotsü jülüjain naaʼin nnojoluinjatüin nekeraajüin nanüiki nümüin Maleiwa, jüüjüüshii naya waneepia nümüin. Nekeraajüin nanüiki mayaapejeʼe kapüleein shia namüin (paashajeʼera Deuteronomio 23:21, 23; Salmo 15:4).\\n7. (1) ¿Jamüsü sünüiki Ana soʼu saapüin sünüiki nümüin Maleiwa? ¿Jamüsü saaʼinraka tia? (2) ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa shiʼipajee tü suchuntakalü Ana nümüin? (3) ¿Jarat tü nukuwaʼipainjatkat Samuel sutuma saapüin sünüiki Ana nümüin Jeʼwaa? (Paashajeʼera tü nootakat).\\n7 Shikeraajüin sünüiki Ana nümüin Jeʼwaa. Shapaasü saaʼin saaʼu maralüin shia otta saaʼu meeʼerapalain shia waneepia sutuma wayuu (1 Sam. 1:4-7, 10, 16). Süküjüin Ana nümüin Jeʼwaa jamüin saaʼin sutuma tü alatakat sümüin jee saapaka sünüiki nümüin sünain maa: «Jeʼwaakalee, jülüja paaʼin mojuin maʼin saaʼin tü püchepchiakat, soto paaʼin taya, paapa tamüin wanee tachon toolo. Taapeechika nia pümüin süpüla niʼyataainjachin pümüin waneepia jee moʼyotoojuweerü tü nuʼwalakat» * (1 Sam. 1:11, TNM). Asouktüshi Jeʼwaa shiʼipajee tü suchuntakalü Ana nümüin jee kachonkalaka shia wanee joʼuu toolo waneemüin juya süchikijee tia. Talatashaanasü Ana sutuma kachoin shia. Nnojotpejeʼe motuin saaʼin saapüin sünüiki nümüin Jeʼwaa. Anuu sünüiki soʼu jemeyuluin shia: «Nia Jeʼwaa tachuntalaka amüin» (1 Sam. 1:20).\\nSüpüla shikeraajüin Ana tü sünüikikat nümüin Maleiwa, saapüin chi waneeshikai süchon\\n8. (1) ¿Jamüsüche kapüleeka sümüin Ana saaʼinrüin tü sümakat nümüin Jeʼwaa? (2) ¿Jarat tü pütchi anasü nüshajakat David süchiki Ana suluʼu Salmo 61?\\n8 Apünüinpa nuuyase Samuel, süpütirüin nia Ana jee ayatüsia saainjain Ana tü sümakat nümüin Jeʼwaa. «¿Jameeiche nnojoire teʼikajaain nia?», nnojotsü shia müʼinya. Shiʼikajaamaatüin nia chaa Silómüin eere tü aʼwaajüleekat Maleiwa, saapüin nia nümüin Elí sünain maa: «Tachuntala chi tachonkai nümüin Jeʼwaa. Anii joo taapüinjachin nia nümüin Jeʼwaa süpüla niʼyataain nümüin süpüla kaʼikat süpüshuaʼa, achuntuushi nia nümüin Jeʼwaa» (1 Sam. 1:24-28, TNM). Ayatüshijaʼa jintüikai yala nümaa Jeʼwaa, emiyoʼulaashi shiʼipaʼaya (1 Sam. 2:21). Kapüleekajasaʼa sümüin Ana nnojoluin sümaainjachin chi süchonkai. Süchuntaainjaʼa saaʼin yalainjachin nia sutuʼu, süshaittajaain nümaa jee saaʼinmajüin nia, alejatüjaʼa sukuwaʼipa wayuu jierü shiʼrüinjachin süchon nimiyoʼulaain suʼupala. Saapüin Ana chi süchonkai nümüin Jeʼwaa, talatüsü saaʼin sutuma saaʼinrüin tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa (1 Sam. 2:1, 2; paashajeʼera Salmo 61:1, 5, 8).\\n¿Pikeraajüinche pünüiki nümüin Jeʼwaa?\\n9. ¿Kasa wekirajaainjatka anain?\\n9 Watüjaaitpa aaʼu nnojoluin shaittaain tü pütchi wapansaajakat nümüin Jeʼwaa. Wekirajaa sünain pütchikat tüü: ¿Kasa pütchi eeka süpüla wapansaajüin nümüin Jeʼwaa wayakana aʼyataashiikana nümüin? ¿Ayateetche wekeraajüin shia waneepia?\\nAAPAA AAʼIN NÜMÜIN JEʼWAA\\nAapaa aaʼin nümüin Jeʼwaa (Paashajeʼera tü pütchikat 10).\\n10. ¿Jarat tü pütchi kojutüshaanakat wapansaajaka nümüin Jeʼwaa? ¿Kasa sünainpünaaka tia?\\n10 Tü kasa kojutüshaanakat wamüin waya aʼyataakana nümüin Jeʼwaa shia waapüin waaʼin nümüin. Soʼu waainjain tia oʼuraajüshii waya nümüin Jeʼwaa jee waküjüin nümüin niainjachin aluwataaka saaʼu wakuwaʼipa jee niainjachin waʼyataaka amüin, jaʼitairü kasain oʼotüin wanain. Naashin Jesuu, chi wayuu eekai nümaweein, «anakaja müleka nnojorule naaʼinrüin tü nüchekakat neʼe nümüiwa», shia palajanainjatka nutuma tü nümakat Jeʼwaa (Mat. 16:24). Soʼujeʼereʼeya kaʼikat tia nia laülaaka Jeʼwaa saaʼu wakuwaʼipa (Roma 14:8, TNM). Chi wayuu aapakai naaʼin nümüin Jeʼwaa, nnojoishi naʼalainpalainjachin Jeʼwaa. Müsü nünüiki chi ashajakai Salmo 116: «¿Kaseetkajasaʼa tawalaajüin aka nümüin Jeʼwaa süpüshuaʼa tü kasa naapakat tamüin? Tekeraajeerü tü tamakat nümüin Jeʼwaa, taaʼinreerü shia suʼupala nupueulose Jeʼwaa» (Sal. 116:12, 14, TNM).\\n11. Püküja süchiki tü kasa alatakat soʼu puwoutisaajünüin.\\n11 Müleka paapüichipale paaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisaichipale pia, anasü maʼin tü paaʼinrakat. Soto paaʼin püsakinnüinkain sünain tüü: «Sutuma paapüin paaʼin nümüin Jeʼwaa otta woutiisain pia, ¿piyaawatüin piʼraajünüin süka tü anülieekat aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa wanaajiraa namaa na wayuu nuʼunirakana Jeʼwaa süka tü nütchinkat?». Wanaa sümaa «aa» pümüin, natüjaa aaʼu na jutkatüshiikana, paapüichipain paaʼin nümüin Jeʼwaa jee kettaaichipain pia süpüla woutiisain. Talatakajasaʼa maʼin naaʼin Jeʼwaa soʼu tia putuma.\\n12. (1) ¿Kasa wasakirüinjatka anain waaʼin? (2) ¿Kasa wayuu tü waaʼinrüinjatkat naashin Pedro?\\n12 Wanaa sümaa woutiisain pia, püküjüin nümüin Jeʼwaa niainjachin piʼyataaka amüin jee paaʼinrüinjatüin süpüshuaʼa tü nümakat. Ayatüinjatpejeʼe paaʼinrüin sooʼomüin kasa süchikijee woutiisain pia. Anashi püsakirüle paaʼin sünain tüü: «¿Alaüleʼerüichipache taya taaʼin sünain anouja süchikijee tawoutisaajünüin? ¿Ayatüshia taya aʼyataain nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa taaʼin? (Col. 3:23). ¿Waneepiashiche taya sünain oʼuraajaa? ¿Taashajeʼerüinche tü Wiwüliakat soʼukaiwai? ¿Oʼunawaishiche taya sünain tü outkajawaakat? ¿Aküjawaishiche taya pütchi waneepia? ¿Tashokulajaataapa neʼe?». Süpüla nnojoluin sümalajaain wanoula naashin Pedro, wakatsüinrüinjatü shia, ekirajaainjana waya sünain nünüiki Maleiwa, wachecherüinjatü waaʼin otta waʼwaajüinjachi Maleiwa sümaa kojutüin nia wamüin (paashajeʼera 2 Pedro 1:5-8).\\n13. ¿Kasa nütüjaainjatka aaʼu wanee wayuu aapakai naaʼin nümüin Jeʼwaa otta awoutisaajünakai?\\n13 Naapapa naaʼin wanee wayuu nümüin Jeʼwaa, nnojoluichipa süpüla niiʼiratüin nünüiki. Nnojoluitpale nücheküin wanee wayuu aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa jee nuuʼulaale suulia nuushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto, nnojoishi süpüla nümüinjachin: «¿Joujaikai taya aapüin taaʼin nümüin Maleiwa, joujaikai taya woutiisain?». * Shiʼrüin nia wayuu süpüshuaʼa sünain woutiisain nia. Naainjüle kasa mojusü, asouktajachi nia saaʼu naainjala nümüin Jeʼwaa jee namüin na wawalayuukana (Roma 14:12). Tü wachekakat shia nümüinjachin Jesuu wamüin: «Tatujaa aʼuchii jia sünain jaaʼinrüin tü kasa anasükat sümüin wayuu sünain alin shia jüpüla. Süka ichein jia tanain, kooʼomüinsü joo tü kasa anasü jaaʼinrakat sünain jiʼyataain tamüin suulia paala jikeroloiwaʼaya sünain anoujaa tanain» (Alat. Map. 2:4, 19). Waʼyataa nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa waaʼin otta wekeraaja tü pütchi wapansaajakat nümüin Jeʼwaa soʼu waapüin waaʼin nümüin; talateerü naaʼin waaʼinrüle tia.\\nPÜTCHI WAPANSAAJAKA SOʼU KASAALÜIN WAYA\\nPütchi wapansaajaka soʼu kasaalüin waya (Paashajeʼera tü pütchikat 14).\\n14. ¿Jarat tü wanee pütchi kojutükat maʼin? ¿Jamüsü kojutüka maʼin shia?\\n14 Tü wanee kasa kojutükat maʼin shia tü pütchi napansaajakat na kasaatshiikana. Kojutüsü tia noʼuluʼu Jeʼwaa. Na kasaatkana, napansaajüin nanüiki noʼuluʼu Jeʼwaa jee noʼupala wainma wayuu. Naküjüin aijiraajeenain naya, nakaaliinjiraajeenain jee kojutüjiraajeenain naya. Naaʼinreerü tia naashin, suʼunnaa kasaalüin naya maʼaka nücheküin Maleiwa jee suʼunnaa katüin noʼu. Eeshii na nnojoliikana achuntüin tia pütchikat soʼu kasaalüin naya, napansaajitpajaʼa nanüiki nümüin Jeʼwaa. Shiasaʼa soʼujee tia, aʼaniraasü nakuwaʼipa otta nnojoishii akatajiraainjanain naya (Gén. 2:24; 1 Cor. 7:39). Müshi Jesuu: «Saʼaniraapa nukuaippa wane wayuu toolo sümaa wane jierü nütüma Maleiwa, nnojotsü anain süpüla sükatajiraanüin sütüma wayuu». Jülüjatüjülüinjatü naaʼin na kasaatkana nnojoluin süpüla nooʼulaajiraain (Mar. 10:9).\\n15. ¿Jamüsü nnojoluinjatka wanaawain waaʼin namaa na manoujainsaliikana sümüin tü sukuwaʼipakat kaʼwayuusee?\\n15 Nnojoipejeʼe eeichin wanee wayuu anashaatakai maʼin akuwaʼipa sümaa nuʼwayuuse, jama naleʼeruʼuin tü kaainjalaakat. Müsüjeseʼe süküjüin tü Wiwüliakat kooʼomüinjeerüin tü müliaakat nümüin chi eekai nüchajaain kaʼwayuusee (1 Cor. 7:28). Maaʼulu yaa, watta naalii wayuu mojutkana amüin tü sukuwaʼipakat kaʼwayuusee. Jamüshiijaʼa mojujiraale naya waneepia sümaa naʼwayuuse, ooʼulaajiraashii naya. Nnojotsü nüshatüinjatüin tia wanee anoujashi. Nuuʼulaale wanee anoujashi suulia nuʼwayuuse, nia naʼalainpalaka Jeʼwaa. Jee üttüsü naaʼin Jeʼwaa nanain na keejiakana amüin aküjaa alawaa (Lev. 19:12; Prov. 6:16-19). Anuu nünüiki Pablo: «Chi wayuu eekai kaʼwayuusein, anashi müleka nnojoire nuuʼulaain tü nuʼwayuusekat» (1 Cor. 7:27). Makaʼa nünüiki Pablo shia süka nütüjaain aaʼu niyouktashaatain Jeʼwaa nooʼulaajiraain na kasaatshiikana, mojushaatasü tia noʼuluʼu (Mal. 2:13-16).\\n16. ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tü ooʼulaajirawaakat jee tü akatajirawaakat?\\n16 Naashin Jesuu, waneesia neʼe tü kasa eekat süpüla nuuʼulaajiraain anainjee wanee wayuu suulia nuʼwayuuse: shia müleka sümaʼüjiraale sukuwaʼipa nuʼwayuuse sümaa nnojoluin nülatirüin sooʼopünaa naaʼin tü saainjalakat (Mat. 19:9; Heb. 13:4). Lotusü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tü akatajirawaakat suulia aʼwayuusee (paashajeʼera 1 Corinto 7:10, 11). Nnojotsü süküjüin tü Wiwüliakat wanee kasa nükatajiraainjatka anainjee wanee wayuu suulia nuʼwayuuse. Eepejeʼe waneeirua kasa nakatajiraaka anainjee na anoujashiikana suulia naʼwayuuse. Naaʼinrüin tia maʼaka neʼrüle eein süpüla ouktüin naya otta eein süpüla sumojujaain nanoula sutuma mojulaain naʼwayuuse jee shiale nooʼulaain Jeʼwaa süpüla nekirajüin alawaa nüchiki. *\\n17. ¿Kasa naaʼinrajatka na kasaatshiikana süpüla ayatüinjanain naya waneepia sümaa naʼwayuuse?\\n17 Nuchuntüle kaaliinwaa wanee wawala sümaa nuʼwayuuse namüin na laülaashiikana, anashii nasakinnüle natuma müleka nanajüle jekenainka tü videokot ¿Cómo sabes si es amor? Jee müsia nekirajaale sünain tü poyeetokot Talatajiraa paaʼin sümaa püpüshi. Sünain tia videokot jee tü poyeetokot, aküjünüsü tü pütchiirua suluʼujeejatkat tü Wiwüliakat akaaliinjaka na kasaatshiikana süpüla aijiraain naya. Anuu nünüiki wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse: «Aijiraaleeshiʼiya maʼin waya soʼujee wekirajaain sünain tia poyeetokot». Eesü wanee wayuu 22 juya sünain kasaalüü otta ooʼulaataairüje shia nuulia chi suʼwayuusekai, müsü shia: «Woutiisashii waya piamaleʼeya, nnojoliipejeʼe waya aleewajiraain maʼin paala. Ojuʼitüsü tü videokot wanaa sümaa choʼujaain shia wamüin. Anouktaaitpa tü wakuwaʼipakat». Kaʼwayuusere pia, püchajaa sukuwaʼipa süpüla paaʼinrüin tü nümakat Jeʼwaa. Müle shia putuma, ayateerü pikeraajüin tü pütchi püpansaajakat soʼu kasaalüin pia otta müsia talateerü maʼin paaʼin.\\nPÜTCHI NAPANSAAJAKA NA AʼYATAAKANA WANEEPIA NÜMÜIN JEʼWAA\\n18, 19. (1) ¿Kasa naaʼinraka watta naalii wawalayuu kachoinkana? (2) ¿Kasa eeka süpüla waküjüin nachiki na wawalayuu aʼyataakana waneepia nümüin Jeʼwaa?\\n18 ¿Kasa maa wanaawaka sünain tü naaʼinrakat Jefté sümaa tü saaʼinrakat Ana? Naapüin Jefté tü nüchonkot nümüin Jeʼwaa süpüla shiʼyataainjatüin suluʼu tü aʼwaajüleekat. Akaʼaya neʼe Ana, saapüin chi süchonkai süpüla niʼyataain suluʼu tü aʼwaajüleekat. Anasü maʼin nakuwaʼipa suluʼujee tia. Maaʼulu yaa, watta naalii wawalayuu atütüleʼetka naaʼin na nachonniikana süpüla naʼyataainjanain waneepia nümüin Jeʼwaa jee süpüla shiainjatüin jülüjain naaʼin tia. Anashaatasü maʼin tü jaaʼinrakat jiakana jimaʼalii otta majayünnüü aneekakana aʼyatawaa waneepia nümüin Jeʼwaa (Juec. 11:40; Sal. 110:3).\\nPütchi napansaajaka na aʼyataakana waneepia nümüin Jeʼwaa (Paashajeʼera tü pütchikat 19).\\n19 Maaʼulu yaa, eeshii maʼaka 67.000 Aküjülii pütchi Aneekünaka süpüla aʼyatawaa Waneepia nümüin Jeʼwaa. Noʼutku naya wawalayuukana aʼyataashii suluʼu Weteet, eeshii eekai nakumajüliin piichi outkajaalee, eeshii eekai nalapalaain naaʼu na wawalayuukana, eeshii eekai süpülajanain ekirajaa, eeshii na pürekutsootkana pesiaat, na misioneerokana, na aʼyataakana sünain aaʼinmajaa tü Piichi süpülajatkat Outkajawaa miyoʼu jee tü piichiirua Ekirajüleekat. Wawalayuukana naainnua waneʼewai nakua, naapüin nanüiki süpüla naaʼinrüinjatüin süpüshuaʼa tü aluwataanakalü anain naya süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa jee süpüla nnojoluin kachiiruain naaʼin washirüü. Nnojoishii naya aʼyataainjanain yalapünaa, shia naaʼinmaainjatka tü aneekünakalü apüla naya. Aluʼuinjaʼa saapünüle permiso namüin süpüla naaʼinrüinjatüin wanee aʼyatawaa naatajatü, eesüjaʼa süpüla naaʼinrüin shia. Anashaatasü naʼyataain naya wawalayuukana. Nnojotsü yaletüin naaʼin otta neʼitaain suluʼu nakuwaʼipa nekeraajüinjatüin tü nanüikikat suʼunnaa naʼyataain waneepia nümüin Jeʼwaa.\\n20. ¿Kasa waaʼinrajatka waneepia? ¿Jamüsü waaʼinrajatka tia?\\n20 Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaa anainrü apünüinsü pütchi eeka süpüla wapansaajüin nümüin Maleiwa. Eesüjaʼa püpansaajüirüle nümüin Maleiwa soʼutku pütchikat tüüirua. Watüjaa aaʼu nnojoluin shaittaain waapüle wanüiki nümüin Maleiwa otta wekeraajüinjatü shia (Prov. 20:25). Nnojorüle wekeraajüin wanüiki nümüin Maleiwa, süsaleena waya (Ecl. 5:6). Waaʼinra tü nümakat chi salmistakai: «Shiimainshaana teeʼirajeechin pümüin süpüla kaʼikat süpüshuaʼa süpüla tekeraajüin tanüiki pümüin waneepia», müshi nia (Sal. 61:8, TNM).\\n^ püt. 7 Süküjüin Ana nümüin Jeʼwaa saapüinjachin chi süchonkai nümüin süpüla niʼyataainjachin waneepia nümüin Jeʼwaa, nazareoinjachi nia (Núm. 6:2, 5, 8).\\n^ püt. 13 Jaʼitaichi «mojutüitpa woutiisain taya» nümüle wanee wayuu, nnojotsü shiimain tia süka wainmain tü kasa naainjakat na laülaashiikana süpüla natüjaain saaʼu kettaale wanee wayuu süpüla woutiisaa.\\n^ püt. 16 Paashajeʼera tü karalouktakat «Ayata alin jüpüla Maleiwa» suluʼu süpana 219-221.\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Aaʼuriiroʼu 2017","num_words":4739,"character_repetition_ratio":0.079,"word_repetition_ratio":0.031,"special_characters_ratio":0.205,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10007.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Kasa waaʼinrajatka sutuma alin wapüla wayuu? | Ekirajaaya\\n«Anasü aire püpüla wayuu süpüshua maa aka alin pia püpülajira.» (MAT. 22:39)\\nJAYEECHI: 73, 36\\n¿Jamüshii aipüraliinjanaka waya wayuu maʼaka naaʼin Jeʼwaa?\\n¿Jamüshi aijiraainjachika wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse?\\n¿Kasa naaʼinraka na aküjüliikana pütchi sutuma alin napüla wayuu süpüshuaʼa?\\n1, 2. ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat nüchiki Jeʼwaa?\\nAIPÜRAI maʼin wayuu Jeʼwaa (1 Juan 4:16, TNM). Akaʼaya Jesuu, aipürai nia maʼaka naaʼin chi Nüshikai. Nia Jesuu palajachikai nukumajüin Jeʼwaa, eetüjüiya nia nümaa süpülapünaa nukumajüin kasa süpüshuaʼa. Sutuma tia, nütüjaa aaʼu aipüralin maʼin chi Nüshikai (Col. 1:15, TNM). Aisü nüpüla Jesuu wayuu waneepia. Ayateenaʼaya alin waya nüpüla Jeʼwaa nümaa Jesuu nayapa aluwataain saaʼu kasakat süpüshuaʼa.\\n2 Asakinnüshinka Jesuu nutuma wanee jimaʼai süchiki jaralüin tü pütchi alanaʼaleekalia saʼakajee tü nuluwataakalü anain Moisés, nümaka Jesuu nümüin: «Maleiwa, chi Pümaleiwasekai, anashi aire püpüla waneepia süka süpüshua paaʼin. Anashi jülüjüle paaʼin Maleiwa waneepia. Alanaʼaleesia maʼi tüü saʼakajee süpüshua tü nuluwataakat anain jia Moisés. Je eesü waneʼeya [...], müsü mayaa: Anasü aire püpüla wayuu süpüshua maa aka alin pia püpülajiraa» (Mat. 22:37-39).\\n3. ¿Jaraliinjana maʼin na wayuu alinjanakana wapüla?\\n3 Naashin Jesuu, alinjachi wapüla Jeʼwaa otta alinjatü wapüla wayuu. ¿Jaraliinjana maʼin na wayuu alinjanakana wapüla? Alinjatü wapüla wayuu süpüshuaʼa. Jamüshiijaʼa kaʼwayuusere waya, alinjatü maʼin wapüla waʼwayuuse. Alinjanaʼaya wapüla na wawalayuukana jee na wayuu waküjakana amüin pütchi. Wekirajaajeerü sünain ekirajaayakat tüü kasainjatüin waainjain süpüla weeʼiyatüin sünain alin wapüla wayuu süpüshuaʼa.\\nAI PÜPÜLA PUʼWAYUUSE\\n4. ¿Kasa naaʼinrajatka wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse süpüla talatüinjatüin naaʼin mayaainjeʼe naleʼeruʼuin tü kaainjalaakat?\\n4 Naapüin Jeʼwaa tü jietkat nümüin Adán süpüla nuʼwayuuseinjatüin shia, makalaka niain Jeʼwaa keʼinaajalain sukuwaʼipa süpüla kaʼwayuuseinjachin wayuu. Sümaʼleiwa paala, shia keeʼireeka naaʼin Maleiwa talatüinjachin Adán sümaa Eva waneepia otta wainmainjanain nachonnii (Gén. 1:27, 28). Wanaa sümaa niʼrüijaain wayumüin Adán sümaa Eva nümüin Jeʼwaa, nnojoliinnapa naya talatüin. Shiasaʼa sutuma kaainjalain Adán, «oʼttüsü wayuu ütamüinreʼeya sünain kaainjalaa». Ouktakalaka waya saaliijee (Roma 5:12). Eepejeʼe süpüla talatüin naaʼin wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse mayaainjeʼe naleʼeruʼuin tü kaainjalaakat. Nounteerü tia müleka naaʼinrüle tü nümakat Jeʼwaa namüin suluʼu tü Wiwüliakat (paashajeʼera 2 Timoteo 3:16, 17).\\n5. ¿Jamüshi aijiraainjachika wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse?\\n5 Saashin tü Wiwüliakat, aijiraainjachi wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse süpüla talatajiraainjanain naya. Anuu nünüiki Pablo süchiki tü saalinjatkat wayuu wapüla: «Müleka shiimüinre sünain alin tapüla wayuu, nnojoleerü akulajaain taaʼin sünain kamanewaa namüin, je nnojoleerü achunjain taaʼin sümaa taʼwaataain suluʼu takuaippa noʼupala sünain pülayaain taaʼin noulia. Nnojoleechi jiʼiyein taya noulia, je nnojoleechi eʼrülin wayumüin namüin. Nnojoleechi taya aashichijaain maalü namüin sümaa nnojolüin motüin taaʼin süpüshua tü kasa mojusü naaʼinrakat paala tamüin. Müleka shiimüinre sünain alin tapüla wayuu, talateerü taaʼin taapapa nachiki sünain ayatüin naya sünain tü shiimüinkat, akaajasa mojule nachiki, mojeerü taaʼin. Chi wayuu eekai alin tapüla, ayateechia taaʼinmajüin je tanoujeerü waneepia tü nüküjakat tamüin. Jaʼitashi kaainjalain nia, nnojoleechi taleejüin, süka keeʼireein maʼi taaʼin naaʼinrüinjatüin tü anasükat nüchikua. Tü aliikat apüla wayuu, ayateerü cheʼojaain waneepia» (1 Cor. 13:4-8). Talatajiraajeerü naaʼin wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse naaʼinrüle tü nümakat Pablo.\\nSüküjüin wamüin tü Wiwüliakat tü anainjatkalü atuma wakuwaʼipa sümaa waʼwayuuse (Paashajeʼera tü pütchikat 6 otta 7)\\n6, 7. (1) ¿Jarai chi laülaakai saaʼu nüpüshi saashin 1 Corinto 11:3? (2) ¿Jamüinjatü nukuwaʼipa wanee anoujashi sümüin nuʼwayuuse?\\n6 Niʼitaain Jeʼwaa chi toolokoi süpüla niainjachin shikiipüʼüin nüpüshi. Anuujeseʼe nünüiki Pablo: «Chi laülaashikai saaʼu wane jierü, nia chi suʼwayuusekai. Je chi laülaakai naaʼu chi suʼwayuusekai, nia Cristo. Ooʼulaka chi laülaakai naaʼu Cristo, nia Maleiwa» (1 Cor. 11:3). Nnojotpejeʼe müliainjatüin nuʼwayuuse wanee wayuu nutuma saaʼu niaichipain laülaain saaʼu. Tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa shia alinjatüin nuʼwayuuse wanee wayuu nüpüla. Niiʼiyatüin Jeʼwaa namüin na tooloyuukana jaralüinjatüin tü sukuwaʼipainjatkat tia. Jamüshijaʼa Jeʼwaa, aishi maʼin Jesuu nüpüla otta kapülasü naaʼin tü nukuwaʼipakat Jesuu. Shiasaʼa sutuma tia, kojutüshi maʼin Jeʼwaa nümüin Jesuu sümaa alin nia nüpüla (Juan 14:31). Müleka mülialeje Jesuu nutuma Jeʼwaa, nnojoishije alin Jeʼwaa nüpüla.\\n7 Shiimain niain laülaain chi toolokoi saaʼu tü jietkat, kojutüinjatpajaʼa shia nutuma saashin tü Wiwüliakat (1 Ped. 3:7). ¿Kasaka naaʼinrüinjatüin wanee wayuu süpüla niiʼiyatüin sünain kojutüin nuʼwayuuse nümüin? Jülüjainjatü naaʼin kasain choʼujaain sümüin nuʼwayuuse otta kapülainjatü naaʼin tü keeʼireekat saaʼin müleka anale shia. Müsü tü Wiwüliakat: «Jiakana tooloyuukana, anakaja müleka aire jüpüla juʼwayuuse waneʼewaʼire jukua, maa aka naaʼin Cristo sünain alin nüpüla na anoujashiikana napüshua sainküin mmakat. Je watüjaa aaʼuchi Cristo sünain alin waya nüpüla, süka naapajiraain nukuaippa waaʼujee süpüla ouktaa» (Éf. 5:25). Aishaatashii maʼin nüpüla Jesuu na nikirajüinkana, müsüjeseʼe naapajiraain nikii naaʼu. Akaataajaʼa chi toolokoi, alinjatü nüpüla nuʼwayuuse. Suluʼujee tia, aijeechi nia süpüla nuʼwayuuse, kapüleechi nia saaʼin otta kojuteerü sümüin tü kasa naaʼinrajatkat (paashajeʼera Tito 2:3-5).\\nAI PÜPÜLA NA WAWALAYUUKANA\\n8. ¿Kasa waaʼinrajatka saashin tü Wiwüliakat?\\n8 Watta naalii na wayuu aʼyataakana nümüin Jeʼwaa sainküin mmakat süpüshuaʼa. Saashin tü Wiwüliakat, waaʼinrüinjatü tü anasükat sümüin wayuu süpüshuaʼa, nayapejeʼe palajanainjanain watuma na wawalayuukana (Gal. 6:10; paashajeʼera Roma 12:10). Naashin Pedro, woonoole sümaa nünüiki Maleiwa aijeena wapüla na wawalayuukana süka süpüshuaʼa waaʼin. Aijiraale waya naashin Pedro, anajiraajeena waya namaa na wawalayuukana (1 Ped. 1:22; 4:8).\\n9, 10. ¿Kasa paaʼinwajiraaka aaʼujee waya namaa na wawalayuukana?\\n9 Naata maʼin wakuwaʼipa wayakana aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa suulia wayuu süpüshuaʼa. Aijiraashii waya süka süpüshuaʼa waaʼin. Jee müsia, aishi Jeʼwaa wapüla otta oonooshii waya sümaa nünüiki. Müsüjeseʼe naapüin Maleiwa wamüin chi naaʼinkai. Sutuma eein chi naaʼinkai Maleiwa waaʼu, paaʼinwajiraashii waya namaa na wawalayuukana napüshuaʼa (paashajeʼera 1 Juan 4:20, 21).\\n10 Naashin Pablo, choʼujaasü aijiraainjanain waya. Müshi nia: «Anakaja müleka kachiiruale jaaʼin tü nüchekakat jüpüleerua, maa aka kamaneein jia sümüin wayuu süpüshua, maa aka jümüliajüin eekai müliain, maa aka nnojolüin pülayaain jaaʼin suulia wayuu je maa aka nnojolüin juuʼulaain suulia akaaliijaa shia mayaashiije nnojolüin jaaʼa müin jümüin. Jaaʼinra tü anasükat shiʼipajee eekai shiʼrülüin wayumüin jümüin, sümaa motüin jaaʼin saainjala maa aka naaʼin chi Senyotkai motüin naaʼin jaainjala. Müleka aijiraale jia jüpüla, alanaʼaleejeeria maʼi sünain anain shia suulia süpüshua tü kasa anasü jaaʼinrakat, süka paaʼinwajiraajeenain jia sünain anoujaa sütüma» (Col. 3:12-14). Sutuma waainjain tü nümakat Maleiwa, paaʼinwajiraashii waya namaa na wawalayuu naatakana oumain. Talatüsü maʼin waaʼin süka aijiraain maʼin waya.\\n11. ¿Kasa atüjaanaka aaʼujee wayain na anoujashii shiimainshiikana?\\n11 Sutuma aijiraain maʼin waya otta paaʼinwajiraain waya, atüjaana aaʼuchii wayain na anoujashii shiimainshiikana. Müshinka Jesuu: «Müleka shiimüinre sünain aijiraain jia jüpüla, ayaawatüneena jia sütüma wayuu süpüshua sünain tekirajanain jia» (Juan 13:34, 35). Naashin Juan, süpüla weeʼiyatüin sünain wayain «na nüchooinkana Maleiwa», oonooinjana waya sümaa nünüiki Maleiwa jee aijiraainjana waya namaa na wawalayuukana. Anuujeseʼe nünüiki Juan: «¿Kasa aluwataanaka anain jia nütüma Maleiwa paala jikeroloiwaʼaya sünain anoujaa nünain? [...]. Aluwataanüshii waya wapüshua waneepia sünain aijiraainjanain wapüla» (1 Juan 3:10, 11). Sükajee aijiraain jee paaʼinwajiraain waya, ayaawatünüshii waya sutuma wayuu sünain wayain na nikirajüinkana Kürisüto. Jee müsia, atüjaana aaʼu sünain nükaaliinjain waya Maleiwa süpüla waküjüin süchiki Nuluwataaya sainküin Mmakat süpüshuaʼa (Mat. 24:14).\\nAKOTCHOJÜNÜSHII WATTA NAALII WAYUU\\n12, 13. (1) ¿Kasa naʼyataaka maʼin anain na wawalayuukana maaʼulu yaa? (2) ¿Kasa anasü weʼreetka soʼu palitchon kaʼi?\\n12 Maaʼulu yaa, watta naalii na wawalayuu kepiainjanakana yaa mmapaʼa otta naatawaisü tü mma kaluʼujeejanakat naya. Aküjüshii maʼin naya süchiki Nuluwataaya Maleiwa. Müsü tü Wiwüliakat nachiki: «Naya na ountakana nalatirüin tü müliaa müleʼoshaata antakat sünainmüin wayuu sainküin mma. Kasuusü nasheʼin süka alaʼajaaushin naainjala noulia sütüma tü nüshakat chi Anneetchonkai». Naya wawalayuukana, neeʼiyatüin neʼitaain naaʼin sünain naapajiraain nikii Jesuu waaʼu. Aishi Jeʼwaa napüla otta naʼwaajüin nia «soʼukaʼi je saʼwai». Jee aishi Jesuu napülayaasa (Alat. Map. 7:9, 14, 15).\\n13 Soʼu palitchon kaʼi, najaʼttireerü Maleiwa tü mojulaasükalüirua. Naainjeerü tia soʼu tü müliaa miyoʼusükat (Mat. 24:21; paashajeʼera Jeremías 25:32, 33). Süka alin maʼin nüpüla Jeʼwaa na aʼyataashiikana nümüin, naaʼinmajeena naya jee kateerü noʼu waneepia nutuma suluʼu tü Paʼaraiisükat. Nikeraajeerü Maleiwa tü nümatüjütkalia paala sümaiwa sünain maa: «Müiria nnojolüin ouktaa, mojuu aaʼin, aʼyalajaa, je saalii ayuulii». Talateerü maʼin waaʼin nnojotpa eein mojulawaa, müliaa jee ouktaa (Alat. Map. 21:4).\\n14. ¿Jeʼrainna maaʼulu yaa napüshuaʼa na wawalayuukana?\\n14 Soʼu juyakat 1914, eejana maʼaka 5.000 anoujashii chainjanakana chaa iipünaa. Mayaainjeʼe müliain naya atumawaa, ayatüshii aküjüin maʼin naya pütchi süka alin wayuu napüla jee süka eein chi naaʼinkai Maleiwa naaʼu. Sutuma naaʼinrüin tia, ayatayüliʼiya akotchojünüin na wayuu wattakana naalii yaainjanaka kepiain yaa mmapaʼa. Alatüshii suulia oocho miyoone napüshuaʼa na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Alatüsü suulia 115.400 outkajaalee eere noutkajaain suluʼu mmakat süpüshuaʼa. Awainmalaashii maʼin waya. Jamüsüjaʼa settienpüroʼu 2013 sünainmüinreʼeya akoosütoʼu 2014, alatüshii suulia 275.500 woutiisakana. Makalaka woutiisain maʼaka 5.300 wawalayuu semaanawai.\\n15. ¿Kasa waküjaka aka pütchi süchiki Nuluwataaya Maleiwa?\\n15 Süka waküjüin pütchi namüin na wayuukana, wattainna naalii na atüjaakana saaʼu süchiki Nuluwataaya Maleiwa. Wanee kasa waküjaka aka pütchi, shia tü karaloukta waapakat sümüin wayuu. Alatüirü suulia 700 anüikii süshajünaka aluʼu tia karalouktakalüirua. Jamüsüjaʼa tü rewiisütakat Aapiria Wayuu, watta maʼin saalii eʼinprimiijünaka kashiwai, alatüsü suulia 52 miyoone. Ashajünüsü suluʼu 247 anüikii. Nnojotsü eein wanee karaloukta wanaawaka sümaa suluʼu müin sukuwaʼipa. Akaʼaya tü karalouktakat ¿Kasa shikirajaka maʼin tü Wiwüliakat?, alatüirü suulia 200 miyoone eʼinprimiijünüitka jee alatüsü suulia 250 anüikii süshajünaka aluʼu.\\n16. ¿Kasa wawainmalaaka atuma maaʼulu yaa?\\n16 Awainmalaashii maʼin waya süka wanoujain nünain Jeʼwaa otta süka wanoujain sünain nünüikin tü Wiwüliakat (1 Tes. 2:13). Ayatüshii aleewain waya nümaa Jeʼwaa mayaainjeʼe üttüin naaʼin Satanaa wanain otta nüchajaain maʼin sukuwaʼipa süpüla nükayaleʼerüin waya nuulia Jeʼwaa (2 Cor. 4:3, 4).\\nAI PÜPÜLA WAYUU SÜPÜSHUAʼA\\n17, 18. ¿Kasa waaʼinrajatka naashin Jeʼwaa jashichire wamüin wayuu jee shiyouktüle tü pütchikat?\\n17 Wanaa sümaa waküjüin pütchi sümüin wayuu, eeshii eekai naapajüin jee eeshii eekai nayouktüin shia. ¿Kasaka waaʼinrüinjatüin naashin Jeʼwaa? Jaʼitairü anain jee mojuin sünüiki wayuu wamüin, waaʼinrüinjatü tü sümakat tü Wiwüliakat. «Anakaja müleka kemeʼeriale jünüiki sümüin wayuu süpüshua sümaa kamaneein maʼi jia namüin», müsü tü Wiwüliakat (Col. 4:6). Sutuma alin wapüla wayuu, waküjüin sümüin tü wanoujakalü anain sümaa weeʼiyatüin sujutü sümüin otta kamaneeshii waya sümüin (1 Ped. 3:15).\\n18 Jashichire wamüin wayuu jee shiyouktüle tü pütchikat, ayatüsia weeʼiyatüin sünain alin shia wapüla jee washatüin nukuwaʼipa Jesuu. Wanaa sümaa müliain Jesuu natuma na nüʼünüükana, nnojotsü mojuin nünüiki neʼipajee otta nnojotsü nücheküin pasalaweein nia. Nuuʼulaain najapuluʼu Jeʼwaa nüchekajüinjatüin namüin naya wayuukana tü neʼralakat wayumüin (1 Ped. 2:23). Nnojo jashichin waya otta nnojo wacheküin pasalaweein waya, jaʼitairü kasain aainjünüin wamüin. Ayataʼaya waainjain kasa anasü süpüleerua wayuu süpüshuaʼa, wayoukta pasalaweein waya (1 Ped. 3:8, 9).\\n19. ¿Kasa waaʼinrajatka naashin Jesuu?\\n19 Nnojorüle yaletüin waaʼin, waaʼinreerü tü nümakat Jesuu sünain maa: «Jiʼraajüin tü nümapüʼükat Moisés namüin na jutuushinuukana sümaiwa paala, tü makat mayaa: ‹Anashii aire jüpüla jüpüshi judíokana. Otta na jüʼünüükana, anashii kanainre jaaʼin naya›. Otta tanüiki tayakai jooluʼu jümüin, müsü mayaa: Anashii aire jüpüla na jüʼünüükana. Je anashii juchuntüle nümüin Maleiwa naaʼu na eʼrüliikana wayumüin jümüin süpüla jiʼnnaajünüinjanain sünain nüchooin jia Maleiwa chakai iipünaa, süka nüntirüin nuwarala chi kaʼikai je nüʼitirüin tü juyakat sünainmüin wayuu eekai kaainjaralin je eekai anamiain» (Mat. 5:43-45). Alinjanaʼaya wapüla na waʼünüükana, jaʼitainna jamüin waya natuma.\\n20. ¿Joujeerü aijiraaka wayuu süpüshuaʼa sümaa alin Jeʼwaa napüla? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 22.)\\n20 Weeʼiyata waneepia sünain alin wapüla Jeʼwaa otta alin wapüla wayuu süpüshuaʼa. Üttüle saaʼin wayuu wanain jee shiyouktüle waküjüin pütchi sümüin, nnojo wayüülajüin shia, wakaaliinja shia choʼujaale sümüin. Müshi Pablo: «[Pansaainjatü] tü wamakat süpüla wawalaajüin süchikua tü wajuyaalakat. Akaajaa jia, pansaa jütüma tü jümakat süpüla aijiraain jia jüpüla jüpüshua waneepia. Na wayuu aijiraakana napüla, nekeraajüin süpüshua tü nuluwataakat anain Moisés sükajee tia. Müsü tü nuluwataakat anain Moisés: ‹Ai jüpüla wayuu süpüshua maa aka alin pia püpülajiraa›, müsü. Müleka juuʼulaküle tia, nnojoleerü jaaʼinrüin tü kasa achiajaanakat oulia waya nütüma sünain müin mayaa: ‹Nnojo pümaʼüjaain sümaa wayuu nnojotkat puʼwayuusein otta nnojoikai puʼwayuusein. Nnojo puʼutüin saaʼin wayuu. Nnojo puʼluwajüin sükorolo wayuu. Nnojo keeʼireein paaʼin naata kokoroloshi›, müsü. Müleka aire wapüla wane wayuu, nnojoleena waya eʼrüliin wayumüin nümüin. Saaʼu aijiraain waya wapüla wapüshua, wekeraajüin süpüshua tü nuluwataakat anain Moisés» (Roma 13:8-10). Nücheküin Satanaa üttajiraain saaʼin wayuu, akanasaʼa wayakana aisü wapüla wayuu süpüshuaʼa (1 Juan 5:19). Aijeechi Jeʼwaa napüla napüshuaʼa na wayuukana najaʼlajeʼerapa Satanaa, tü yolujaakalüirua otta tü mojulaasükalüirua. Aijiraajeerü wayuu süpüshuaʼa soʼu tia. Anakatche maʼin tia.\\nNaashin Jesuu, alinjatü wapüla wayuu süpüshuaʼa. Alinjatü wapüla waʼwayuuse, na wawalayuukana jee na wayuu waküjakana amüin pütchi","num_words":3344,"character_repetition_ratio":0.061,"word_repetition_ratio":0.011,"special_characters_ratio":0.208,"stopwords_ratio":0.004,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10976.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"JW Wakuwaʼipa otta Waʼyataain nümüin Maleiwa, wekirajaayainjatü aaʼuriiroʼu 16-22, 2018\\nKOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT ¿Kasa wanaawaka aluʼu tü Pascuakat sümaa tü ai sotokalü oʼu waaʼin outuin Jesuu? ¿Kasa naataka aluʼu shia?\\nKOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT Jikiraja wayuu tachiki, ¿jamüshii wekirajüinjanaka?, ¿jalainjana wekirajüin?, ¿jamüinjatü sukuwaʼipa?\\nwakuwaʼipa sünain anouja Waküja pütchi namüin otta wekiraja naya\\nKOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT «Talatirüitpa paainjala puulia»\\nKOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT Niiyajüin Jesuu wanee wayuu soʼu tü kaʼi eemeraanakalü oʼu\\nKOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT Eeshi süpüla nüsoʼireʼerüin naaʼin Jesuu na wapüshi outakana\\nWAKUWAʼIPA SÜNAIN ANOUJAA Anaa sukuwaʼipa piʼyataaya putuma\\nLife and Ministry Meeting Workbook | Aaʼuriiroʼu 2018\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Abua Abui Abé Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Aluro Amárico Armenio Asamés Ateso Atié Aucano Aymara Ayá Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bajo alemán Bambara Bashkir Bassa de Camerún Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Becol Bengalí Bete Biak Birmano Bislama Boulou Búlgaro Caboverdiano Camboyano Catalán Cebuano Chabacano Changana (Mozambique) Checo Chichewa Chin haka Chino cantonés (simplificado) Chino cantonés (tradicional) Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitonga de Zimbabue Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Chuabo Chuukés Chuvash Cibemba Cinamwanga Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo guineano Criollo haitiano Criollo inglés de Belice Criollo mauriciano Croata Damara Dangme Danés Dayaco engayú Dehu Digor Diula Duala Edo Efik Embunda Endebele Endebele Endonga Endáu Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Feroés Finlandés Fiyiano Fon Francés Ga Galés Garífuna Georgiano Gokana Griego Groenlandés Guaraní Gueré Gujarati Gun Hausa Hebreo Herero Hiligaynon Hindi Hiri motu Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ibanag Ibinda Ibo Idoma Igede Ilocano Indonesio Inkülee Ishan Islandés Isoko Italiano Japonés Javanés Kabiye Kachin Kannada Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kekchí Khana Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kipende Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisi Kisonge Konkani (alfabeto latino) Krío Kurdo Kurdo (alfabeto latino) Kurdo kurmanyí del Cáucaso Kwangalí Kwanyama Kyangonde Lao Lengua de señas venezolana Lenguaje de señas alemán Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas finlandés Lenie Letón Lhukonzo Lingala Lituano Lomue Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Macua Malayo Malayálam Malgache Maltés Mam Mambue-Lungu Mapudungún Maratí Marshalés Maya Mazateco de Huautla Mendé Mingreliano Mixe Mixteco de Guerrero Mizo Mongol Moré Motu Navajo Nepalés Ngäbere (o guaymí) Nias Niueano Noruego Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Okpe Oriyá Oromo Osético Otetela Otomí del valle del Mezquital Pangasinán Panjabí Papiamento de Curazao Persa Pidgin camerunés Pidgin de las islas Salomón Pidgin nigeriano Polaco Ponapés Portugués Portugués europeo Purépecha Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Quiché Rarotongués Romaní de Macedonia Romaní de Macedonia (alfabeto cirílico) Romaní de Serbia Romaní del sur de Grecia Rumano Runyankore Ruso Rutoro Samoano Sango Sanguir Saramacano Sena Sepedi Sepulana Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Sesoto de Sudáfrica Setsuana Shona Sidama Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Sundanés Tagalo Tahitiano Tai Tamil Tandroy Tankarana Tarahumara central Tayik Telugu Tetun Dili Tigriña Tivo Tlapaneco Tojolabal Tok pisin Tongano Totonaco Tseltal Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Turcomano Tuvaluano Twi Tártaro Ucraniano Uhobo Uigur (alfabeto cirílico) Umbundú Urdu Uruund Uzbeko Uzbeko (alfabeto latino) Valenciano Vascuence Vendal Vezo Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Xitshwa Yacouba Yoruba Zandé Zapoteco de Lachiguiri Zapoteco del Istmo Zulú gallego Árabe Ñanya Ñemba\\nJayeechi 130 otta oʼuraajaa\\nKOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT\\n«Talatirüitpa paainjala puulia» (10 min.)\\n[Piʼitaa tü videokot Süchikimaajatü tü karaloʼutakat Marcos].\\nMr 2:3-5. Amülialaasü naaʼin Jesuu naalii wanee wayuu outa asaʼachi jee outaka atüna otta nülatirüin naainjala nuulia (jy-S süp. 67 püt. 3-5).\\nMr 2:6-12. Wanaa sümaa niiyajüin Jesuu chi ayuuishikai, niiʼiyatüin saapüshin laülawaa nümüin süpüla nülatirüin saainjala wayuu (nwtsty-E pütchi suluʼujeejatü tü Wiwüliakat süchiki Mr 2:6-12: «¿Kasa mapüleeka?»).\\nPüchajaa süchiki kaaʼürüi suluʼu tü Wiwüliakat (8 min.)\\nMr 1:11. ¿Jamaluʼulu tü nümakat Jeʼwaa nümüin Jesuu? (nwtsty-E pütchi suluʼujeejatü tü Wiwüliakat süchiki Mr 1:11: «Saapünakalaka joo wane pütchi chaa iipünaajee», «Pia chi Tachonkai», «Talatüshi maʼi taya pümaa»).\\nMr 2:27, 28. ¿Jamüshi «taya laülaashika saaʼu tü kaʼi sheemeraakat oʼu wayuu» nümaka Jesuu? (nwtsty-E pütchi suluʼujeejatü tü Wiwüliakat süchiki Mr 2:27, 28: «laülaashika saaʼu tü kaʼi sheemeraakat oʼu wayuu»).\\n¿Kasa pütüjaka nüchiki Jeʼwaa sünainjee tü aashajeʼennakat soʼu semaanakat tüü?\\nPüküja süchiki waneirua kaaʼürüi püntaka anain soʼu semaanakat tüü.\\nWetsiikulo aashajeʼennajatka (4 min. jee paliʼirüle): Mr 1:1-15.\\nSoʼu palajatka pukua (2 min. jee paliʼirüle): Püshata tü pünüikikat sünainjee tü suluʼukat süpana waneesia. Pusouta shiʼipajee sünüiki wanee wayuu nnojotka aapeein tü pütchikat. Müinjatü sünüiki maʼakaapuʼu sünüiki wayuu eere püküjain pütchi.\\nPuuyantapa püchikuaʼa (3 min. jee paliʼirüle): Püshata tü pünüikikat sünainjee tü suluʼukat süpana waneesia.\\nPiantuapa puuyantüin, video (5 min.): Piʼitaa tü videokot jee pikirajaa sünain namaa na jutkatüshiikana.\\n«Antüshi taya [...] süpüla achajawaa süchiki eekai kaainjaralüin» (7 min.): Ekirajawaa namaa na jutkatüshiikana. Piʼitaa tü videokot Kaʼatapalashii na püreesashiikana nutuma Jeʼwaa. Süchikijee, püsakira: ¿Kasa naaʼinraka Donald süpüla nunouteʼerüin nukuwaʼipa? ¿Jamüsü süpüla washatüin nukuwaʼipa Jesuu waküjapa pütchi? (Mr 2:17).\\nMotusü naaʼin Jeʼwaa saainjala wayuu (8 min.): Ekirajawaa namaa na jutkatüshiikana. Piʼitaa tü videokot Jeʼwaa, piainjachi chi taʼyataakai amüin. Süchikijee, püsakira: ¿Jamüsü süleʼejaka Anneliese nünainmüin Jeʼwaa? ¿Kasa saaʼinraka süpüla süinküin tia? (Isa 55:6, 7) ¿Jamüsü anaka tü videokot süpüla wakaaliinjain na akayalaakana nuulia Jeʼwaa?\\nEkirajawaa sünain tü Wiwüliakat namaa na wawalayuukana (30 min.): lfb ekirajaaya 23, 24; süpana 58.\\nJayeechi 37 otta oʼuraajaa\\nWakuwaʼipa otta waʼyataain nümüin Maleiwa wekirajaayainjatü aaʼuriiroʼu 16-22, 2018\\nWEKIRAJAAYAINJATÜ SÜNAIN TÜ OUTKAJAWAAKAT WAKUWAʼIPA OTTA WAʼYATAAIN NÜMÜIN MALEIWA Aaʼuriiroʼu 2018","num_words":2176,"character_repetition_ratio":0.055,"word_repetition_ratio":0.049,"special_characters_ratio":0.187,"stopwords_ratio":0.02,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.999,"perplexity_score":7188.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Jarai chi Yolujaakai?\\n¿Shiimainchejeʼe shiain Yolujaain süpüshuaʼa tü kasa mojusükat?\\nNaashin noʼutku na wayuukana, nnojoishi niain chi Yolujaakai chi ashajünakai achiki suluʼu tü Wiwüliakat, tia ashajünakat shia neʼe süpüshuaʼa tü kasa mojusükat naashin. Shiimainrejeʼe tia, ¿jaraikaʼa joo chi aashajaakai nümaa Jesuu jee nümaa chi Maleiwakai saashin tü Wiwüliakat? Wekirajaa sünain tia.\\nWANAA SÜMAA NAASHAJAAIN NÜMAA JESUU\\nApünüintua maʼin nuuʼulakünüin aaʼin Jesuu nutuma chi Yolujaakai, süchikijeejatü maʼin nuwoutisaajünüin. Tü palajatkat sukua shia soʼu nümüin chi Yolujaakai nümüin Jesuu: «Müleka Nüchonle pia Maleiwa, puluwataa türa ipakat shiiʼiranajaaiwa pan». Tü wanee shia soʼu nuʼuninnüin Jesuu nutuma chi Yolujaakai saaʼumüin tü aʼwaajüleekat Maleiwa. «Müleka Nüchonle pia Maleiwa, pumutta pümata yaajee mmoluʼumüin», nümakalaka chi Yolujaakai nümüin Jesuu. Tü waneʼeya shia soʼu nümüin chi Yolujaakai nümüin Jesuu mayaa: «Müleka püsapainyoʼukale pia yaa tamülatuʼu sünain puʼwaajüin taya, taapeerü pümüin tü suumainkalüirua [wayuu] süpüshuaʼa». Nnojoishi oonooin Jesuu nümaa chi Yolujaakai, shia nüküjaka Jesuu tü sümakat tü Wiwüliakat (Mateo 4:1-11; Lucas 4:1-13).\\nSaashin tü pütchi paashajeʼerüitpakat, ¿jarai naashajaaka amaa Jesuu? ¿Yootushiche nia nümüiwaʼa sutuma tü kasa mojusü nüleʼerujutkat? Nnojotsü shiain tia. Saashin tü Wiwüliakat, maainjalasai Jesuu mayaapejeʼe nuuʼulakünüin aaʼin süka kasa mojusü maʼaka tü ooʼulakünakat aka waaʼin maaʼulu (Hebreokana 4:15). «Maainjalasai Cristo je matüjainsai aküjaa alawaa nia.» (1 Pedro 2:22.) Nnojoikalaka aashajaain Jesuu nümüiwaʼa sümaa tü kasa mojusü nüleʼerujutkat. Süka jamüin, maainjalain nia. Suʼunnaa tia, nia naashajaaka amaa chi Yolujaakai.\\nSüpüla punoujüin sünain shiimain eein chi Yolujaakai, anuu wanee pütchi aküjakat tia:\\nNaashin chi Yolujaakai, müleka nüsapainyoʼukale Jesuu nümülatuʼumüin, naapeerü nümüin süpüshuaʼa tü suumainkalüirua wayuu (Mateo 4:​8, 9). Nnojoirejeʼe eein chi Yolujaakai, ¿jaraikaʼa joo chi aapüinjachiaakai suumain wayuu nümüin Jesuu? Nnojotsü nuunjulajüin Jesuu sünain pülashin chi Yolujaakai.\\nKettaapa chi Yolujaakai sünain nuuʼulaküin naaʼin Jesuu, «oʼunüshi nia nümaʼanajee süpüla nüleʼejüinjachin nüchikua soʼuweena wane kaʼi nüchekakat oʼu» (Lucas 4:13). Nnojoirejeʼe eein chi Yolujaakai, nnojotsüjee naainjüin tia.\\nSaashin Mateo 4:​11, anta müsia «wane aapieeirua» sünain akaaliinjaa Jesuu. Maʼaka eein na aapiee anamiakana, eeshia wanee aapiee mojulaashi, chia nia chi Yolujaakai.\\nWANAA SÜMAA NAASHAJAAIN NÜMAA MALEIWA\\nWekirajaa jooluʼu sünain tü alatakat nümüin Job. Aküjünüsü suluʼu tü Wiwüliakat sünain naashajaain chi Yolujaakai nümaa Maleiwa, piantua maʼin naashajaain. Suʼunnaa tia nüküjüin Maleiwa nümüin chi Yolujaakai sünain wayuuin anashi Job jee kojutüin Maleiwa nümüin. Naashin chi Yolujaakai, anoujayaashi neʼe Job nünain Maleiwa süka naapüin wainma kasa nümüin, nnojotpejeʼe shiain saaʼu alin Maleiwa nüpüla. Nuuʼulaainjeseʼe Jeʼwaa chi Yolujaakai najaʼlajeʼerüin nuulia Job tü nuwashirüinkat, nuʼutüin naaʼin na nüchonniikana otta ayuuishi nia nutuma. * Ayatapejeʼe alin Maleiwa nüpüla Job mayaapejeʼe sülatüin wainma kasa mojusü nümüin. Sükajee tia, atüjaana aaʼu alaain neʼe chi Yolujaakai. Otta müsia naapüin Maleiwa kasa anasü nümüin Job mapa saaʼu müitpain nukuwaʼipa (Job 1:6-12; 2:1-7).\\n¿Yootushiche Maleiwa nümüiwaʼa sutuma tü kasa mojusü nüleʼerujutkat? Nnojo, nnojotsü shiain tia. Matüjüinsai oʼtchejawaa Maleiwa suluʼu nukuwaʼipa (2 Samuel 22:31). «Shiimüinshaata sünain maainjalain chi Maleiwa Aluwataakai Pülashikai maʼi», müsü tü Wiwüliakat nüchiki Jeʼwaa (Alateetkat Mapeena [Apocalipsis] 4:8). Maainjalasai Maleiwa suluʼu nnojoluin kasa mojusü nüleʼeruʼu. Nnojotkalaka shiimain sümaa naashajaain nümüiwaʼa sutuma tü kasa eekat nüleʼeruʼu.\\nNaashin noʼutku na wayuukana, alawaa neʼe eejachin chi wayuu Job münakai. Nnojotpejeʼe alawaain tia, shiimain eejachin nia. Saashin tü Wiwüliakat eejachi wanee wayuu Job münüshi. Ashajünüsüjeseʼe nüchiki Job suluʼu Santiago 5:7-11 süpüla wachecherüin waaʼin suʼunnaa müliaa. Alawaalejeʼe tü ashajünakat nüchiki Job, nnojotsüjee kasajatüin tia namüin na wayuukana. Tü sümakat Ezequiel 14:​14, 20, shiiʼiyatüin sünain eejachinkain wanee wayuu Job münüshi. Suluʼu tia pütchikat, aküjünüsü nüchiki Daniel, Noé otta Job, makalaka shiimain eepuʼuin wanee wayuu Job münüshi süka shiimain sünain eepuʼuin Daniel otta Noé. Shiimainjeseʼe eein joo chi Yolujaakai süka niain ooʼulaküinkain naaʼin Job.\\nShiimain eein chi Yolujaakai saashin tü Wiwüliakat. ¿Eesüche süpüla naainjüin wamüin kasa mojusü?\\n¿KASA NAAʼINRAKA MAAʼULU CHI YOLUJAAKAI?\\n¿Kaseerü alataka müleka wainmale kaʼruwarannuu puumainpaʼa? Mmoleerü wayuu jee amojujaajeerü nakuwaʼipa sutuma tia. ¿Jama niale yaain waʼaka Satanaa sümaa tü yolujaakalüirua? ¿Kaseerü alataka? Süpüla pütüjaain saaʼu tia, jülüja paaʼin tü alatakat sainküin mmakat.\\n¿Aashin sükooʼomüinraain tü atkawaakat mayaapejeʼe süchajaanüin sukuwaʼipa süpüla nnojoluinjatüin eein shia?\\nMayaapejeʼe nachajaain sukuwaʼipa na kachonshiikana süpüla nnojoluinjatüin nanajüin nachonnii kasa sukuwaʼipamaajatka ouutsü, ¿aashin kamalain maʼin tia sümüin wayuu?\\n¿Aashin sumojujaain maʼin tü mmapaʼakat sutuma sümüsain kemion, saʼajünüin wasuura jee waneeirua kasa?\\n¿Aashin müin eekai naaʼin wanee kamaʼürai amojujaka sukuwaʼipa wayuu?\\nSaashin tü Wiwüliakat, shiimain sünain eein chi amojujakai tü mmapaʼakat. Anuu wanee pütchi müsü mayaa: «Chi kayuushi miyoʼushaata ojutünakai nümaʼanajee Maleiwa, nia chi wüi nümaiwajaikai, chi sülaülakai yolujaa kanüliakai Satanás, chi eʼikeʼerakai wayuu sainküin mmakat süpüshua. Ojutünüichipa nia yaa mmaluʼumüin namaa na aapiee nümaajanakana. [...] Otta müshiʼiya jia kepiakana sainküin mmakat süpüshuaʼale, müleʼo maʼi tü müliaa jiʼreetkat, süka nujutünüichipain chi Yolujaakai jaʼakamüin. Je jashichishaatashi maʼi nia, süka nütüjaain saaʼu sünain sülüʼülüin nükalia süpüla ataʼünnaa» (Alateetkat Mapeena 12:​9, 12). Sutuma tü wekirajaaitpakalü anain, wainma wayuu ayaawataka saaʼu niain aluwataain chi Yolujaakai saaʼu wayuu sainküin mmakat süpüshuaʼa jee mojulaashi maʼin nia.\\nEejüinjatü waaʼin nuulia chi Yolujaakai. ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla eejüin waaʼin nuulia? Aküjüneerü tia sünain tü wanee ekirajaayakat.","num_words":1469,"character_repetition_ratio":0.085,"word_repetition_ratio":0.005,"special_characters_ratio":0.191,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8757.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Wp\/guc\/Majayut - Wikimedia Incubator\\n1Sukua'ipa wanee majayülü wanaa sümaa asürünnaa\\nToggle Sukua'ipa wanee majayülü wanaa sümaa asürünnaa subsection\\nToggle Asürülaa Majayut subsection\\n3Pütchi soo'omüin süchikimaajatü\\n< Wp‎ | gucWp > guc > Majayut\\nSüchikü wanee majayut\\nMajayut (alijunaiki: Señorita) sulu'u sukua'ipa wayuu shia wanaa sümaa shimiyo'ulaain tü achonlu jietkat, supüla laülaainjatüin saa'in.\\nSukua'ipa wanee majayülü wanaa sümaa asürünnaa[edit | edit source]\\nTü jintutkot asurünnüsü sulu'u wane shipiachon jo'uuchon, aamajaanusu su'ula ipunashataasü sa'ato'u sinkat, nnojolüinjatu shirüin wayuu, shia ne'e soüshi je shiika. Achotoonusuu suu'wala shikiipunamüin; yalapaa shia paülüü, ekajitnusu uujolü ma'akasat, asitnusü jawapia sia Kaülioü tü shia supüla nnojolüin laülamaatüin. Oojitnusu süka süpanaa Majayut aka jamüin sutuma wayuu anasü supüla alaüle'era aa'in.\\nYalaasu soo'u wanee juyaa, ajutunusu sushe'ein. Cha paülüü ekirajaanusuu sünain akumujaaka süi (Chinchorro), e'inusu (Tejer), aainja susu (Hacer mochilas).\\nSujüitapaa eesü ekawaa saa'u jintutko, oojitnusu saa'u wanee ipaa miyo'u; saashin la'ülaa shia süpüla atüjain e'inaa, aanetnusu sushe'ein jeketüin, asulüjunusu sumüin sutuma soüshi kakuuna, kachepajusuu atuma.\\nKa'wayuusesü[edit | edit source]\\nSukua'ipa majayut, Escuela Bilingüe Yanama, Guarero\\nSünainje türa tü majayutka eesü supüla kawayuushen, chi müliaka shiire majayutka palajana yootüinjatu sümaa sushikai jiettka aka jamüin nia chi aluwataakai soo'opüna sukuwa'ipa. Keraapa achuntawaaka sajapü jietka, chi toolokai eesü nupüla nuntüin suma'ana supüshi jiettka; eitanusu wanee ka'i süpüla awalaaja süpaütna jintutko sumüin nushikai sia sülaüla jiettka, awalaajanapa eitajunusu sumüin soüshi, shiika, suwalayuu otta supüshi ee pejein sünain.\\nTü Majayut nnojotka kawayuushen kepiasü sulu'u shipia shiika, yalaa ayuraajusu sünain kasa saa'u miichika, ainjusu süi, susu, kanasü eeke eein. Mapan achuntunusü nutuma wane wayuu eekai müliain shiire, chi müliakai shiire aashajaashi mapan sümaa nüpüshi süpüla nuchuntunjachin shiakat, süpüla tia aluwatashi pütchi palajana.\\nAsürülaa Majayut[edit | edit source]\\nWana sümaa majayülüin wanee wayuu jiet, asürünnüsü. Süttüsü paülüü. Eesü müleka tü paülü'ükat sümünüle, “tü süttüsükat” münüsü shiaya. Süchikijee süttüin shia eesü süpüla ka'wayuusein. Maa'ulu yaa wanee wayuu jiet eekai majayülüin ayatayülia asürünnüin, akatsa’a nnojolüin kaka'iyain ma'in shia maa aka paalainka. Müleka washirüle tü majayütkat süttüsü soo'u ja'rai juya. Maa'ulu yaa eesü müleka süttüle ne'e so'u wane kashi, müleka eere ma'in süka'iya eesü müleka süttüle ne'e aipirua kashi. Mayajütsü münüsü tü wayuu jimo'otkat wanaa sümaa süntüin tü palajatkat sükashia, sa'ayuulise. “Ojotojoosü tü jimo'otkat” münüsü shiaya. A'lakajaanüsü süshe'in, eesü müleka maichereere, je süchikijee eisale'ennüsü sulu'u wanee süi iipünaasü, sutu'upa'a saajuna miichikalü. “Akachennüsü”, münüsü. Jimatajatü, nnojotsü kasain shiküinjatüin je nnojotsü kasain süsüinjatüin so'u apünüin ka'i. Süchikijee tia ashakitünnüsü, soo'ojira sümüsia shia tü shiikat, je wane kasa sünain shiale. Süna'la sümüsia shia müleka isasüle shia..\\nAju'itiraa[edit | edit source]\\nEe müsia wane yonna süchikijee, saa'u süshakatüitpain. Tü majayütkat ayatsia süttüin. Wanaa sümaa süttüin shia ekirajünüsü sünain tü shi'yataainkat wane wayuu jiet, makatka e'inaa, ouuttajaa, aainjaa süi. Shikirajüin tü shiikat, tü soushikat, je wane kasa sünain shiale. Nnojotsü shi'rüinjatüin tooloyuu, je nnojotsü eirakaainjatüin sümüin tooloyuu. Paalainka asürünnapü’üsü tü majayütkat sulu’u wane miichi sümüiwa'a, akumajuushi süpüla. Mouuisü so'u tia miichikat, mmalu'usü je asürünnawaisü süka paa'ata. Nnojolüitpa tia maa'ulu. Kottüitpa tü majayütsükat amawaa, shia eeka kataüjiain süka kuluulu eere shia ko'ulain..\\nKettaapa süka'iya tü majayütsükat sünain süttüin shia, aainjünüsü wane yonna. Yonna sujuitia wayuu majayüt. Eenajinnüshii napüshua'a naa kasayuukana sünain, otta naa wayuu kepiakana sü'ünnaa. Ojuitinna münüsia tü majayütkat su'upala wayuu. Süchikijee tia eesü süpüla ka'wayuusein.\\nAsürünnüsü wane wayuu eekai majayülüin suulia mojujuin shikii, suuliajatü maa'injain, kaa'injatü. Müleka nnojorule süsürünnüin nnojoleet achecheraain süta, laülaajeet maalü. Asinnüsüjese'e shia tü wunu'u kanüliakalü pali'ise, nnojotsü asinnüin wüin suulia joojüin süpüla a'ürülaa. Eesü majayüt eekai süttüin waneepia, “pülaa'inrü” münüsü. Tü wayuu washinnuukat sümaiwa, süttüsü natüma tü nachonkat waneepia, süttüsü sünainjee jimo'olüin shia, süpüla nuchuntjatüin wane wayuu washit süpüla nu'wayuusee.\\n↑ 1.0 1.1 1.2 1.3 Sukuwa'ipa wanee majayut. Motalas.\\nRetrieved from \"https:\/\/incubator.wikimedia.org\/w\/index.php?title=Wp\/guc\/Majayut&oldid=5264969\"","num_words":1053,"character_repetition_ratio":0.052,"word_repetition_ratio":0.008,"special_characters_ratio":0.181,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3871.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Jamüshii woʼuraajüinjanaka? ¿Jamüshii woʼuraajüinjanaka?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jamüshiiche noʼuraajaka na wayuukana?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jamüshii woʼuraajüinjanaka?\\nWashata sukuwaʼipa nunoula Moisés\\nJülüja waaʼin waneepia chi Maleiwakai\\n¿Püinkeetche piʼyataain namüin piamashii laama?\\n¿Shiimainchejeʼe pümüin nükaaliinjeechin pia Jeʼwaa?\\n¿Anasüche wamüin nünanajüin waya Jeʼwaa?\\nAapiria Wayuu | Aaʼuriiroʼu 2014\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Becol Birmano Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitumbuka Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo haitiano Croata Dangme Danés Efik Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hebreo Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Italiano Japonés Kaonde Kazajo Kikuyu Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kisonge Krío Lingala Lituano Luganda Luo Macedonio Malayo Malgache Maltés Maya Moré Nepalés Ngäbere (o guaymí) Noruego Nyaneka Osético Otetela Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Polaco Portugués Quechua ayacuchano Quechua boliviano Rumano Ruso Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Sueco Tagalo Tai Tigriña Tshiluba Tsonga Turco Tuvaluano Twi Tártaro Ucraniano Umbundú Uzbeko Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zandé Zulú Árabe\\nEeshijaʼa süpüla nümüin wanee wayuu: «Müleka nütüjaatüjürüle saaʼu Maleiwa tü tachuntüinjatkat nümüin, ¿jamakaʼa tachuntajatka joo shia nümüin?». Müle pünüiki mayaa, nnojotsü mojuin tia. Süka jamüin, naashin Jesuu, nütüjaatüjülia aaʼu chi Maleiwakai süpüshuaʼa tü kasa choʼujaakat wamüin (Mateo 6:8). Naashin David, wanee aluwataai chaa Israel, nütüjaatüjülia aaʼu Jeʼwaa süpüshuaʼa tü kasa nuchuntajatkat nümüin (Salmo 139:4). Süka müin shia, ¿jamaka woʼuraajüinjanaka nümüin Maleiwa? Wekirajaa sünain tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki tü oʼuraajaakat nümüin Maleiwa. *\\n«Müleka jürütkaale nünainmüin Maleiwa, arütkaajeechi nia jünainmüin.» (Santiago 4:8)\\nARÜTKAASHII WAYA NÜNAINMÜIN MALEIWA WOʼURAAJÜLE NÜMÜIN\\nMayaapejeʼe nütüjaatüjülüin aaʼu Jeʼwaa * süpüshuaʼa tü wachuntajatkat nümüin, nnojotsü anain neʼe naaʼin sümaa tü nütüjaakalü aaʼu wachiki (Salmo 139:6; Roma 11:33). Nnojoishi nia müin aka saaʼin wanee computador, piratüin neʼe nikii sümaa tü kasa nütüjaakalü aaʼu wachiki. Nükaaliinjeein maʼin waya otta nürütkeʼereein waya nünainmüin (Salmo 139:​23, 24; Santiago 4:8). Shiajaʼa nüküjaka Jesuu woʼuraajüinjanain nümüin Maleiwa, jaʼitairü nütüjaatüjülüin saaʼu tü kasa choʼujaakat wamüin (Mateo 6:6-8). Aleeweena maʼin waya nümaa chi Maleiwakai müleka woʼuraajüle waneepia nümüin.\\nJaʼitairü isain wachiki tü wanüikinjatkat nümüin Maleiwa, nütüjaa aaʼu tü waküjeekat nümüin. Süka Pülashin maʼin nia, nütüjaa aaʼu tü alatakat wamüin süpüla nükaaliinjüin waya (Roma 8:​26, 27; Éfeso 3:20). Aleeweena maʼin waya nümaa Maleiwa müleka wayaawatüle saaʼu naapüin wanüiki.\\n¿NAAPÜINCHE MALEIWA SÜNÜIKI WAYUU SÜPÜSHUAʼA?\\nSüküjüin wamüin tü Wiwüliakat naapüin Maleiwa nanüiki na wayuu aʼyataakana nümüin otta jamüin nnojotka naapüin nanüiki noʼutku na wayuukana. Wanaa sümaa jouluin maʼin kasachiki chaa Israel, ajütünüshi Isaías nutuma Jeʼwaa süpüla müinjatüin nünüiki namüin na israeliitakana: «Jaʼitainna maʼin oʼuraajüin jia, nnojoleerü taapüin jünüiki. Süka jamüin, juʼutüin saaʼin wayuu» (Isaías 1:​15, NM). Na mojutükana amüin tü nuluwataakalü anain Maleiwa, nnojoleerü naapüin tü nanüikikat (Proverbios 28:9; Santiago 4:3).\\n¿Jama waaʼinrüle tü nümakat Maleiwa? Müsü tü Wiwüliakat: «Müleka wachuntüle nümüin tü nüchekakat wapüleerua, [...] watüjaa aaʼulu sünain naapüin wanüiki» (1 Juan 5:14). ¿Naapamaatüinche wanüiki Maleiwa müleka wachuntüle wanee kasa nümüin? Eesü nnojorüle naapamaatüin shia. Jamüshijaʼa chi aluwataaushikai Pablo, apünüintua maʼin nuchuntüin nümüin Maleiwa shiiʼiree anain nia suulia wanee ayuulii (2 Corinto 12:​7, 8). Eesüjaʼa süpüla shiain wanee süʼleche noʼu. Mayaainjeʼe niiyajapuʼuin ayuulii otta nüsoʼireʼerapuʼuin saaʼin wayuu ouktüsü, nnojotsü asünnaain nuulia tü ayuuliikat. Mojukajasaʼa maʼin naaʼin sutuma tia (Aluwataaushikana 19:​11, 12; 20:​9, 10). Mayaapejeʼe nnojoluin nüsünneʼerüin Maleiwa tü ayuuliikat nuulia Pablo, anasü nümüin nükaaliinjünüin nutuma Maleiwa (2 Corinto 12:​9, 10).\\n«Müleka wachuntüle nümüin tü nüchekakat wapüleerua, jaʼitairü wachuntüin kasa eekai eein, watüjaa aaʼulu sünain naapüin wanüiki.» (1 Juan 5:14)\\nSümaiwa paala, eeshii wayuu eekai anaʼlaa namüin nutuma Jeʼwaa (2 Reyes 20:1-7). Nnojotpejeʼe naainjüin Jeʼwaa tia waneepia. Eesü müliapuʼule maʼin naaʼin na aʼyataashiikana nümüin. Süka jamüin, nnojoluin naapüin Jeʼwaa nanüiki saaʼin namüin. Alatüsü tia nümüin David, wanee wayuu aluwataai, müshi nia: «¿Jamüshi piyüülajaka taya Jeʼwaa? Piyüülajüinjaitaakajaʼa taya waneepia» (Salmo 13:​1, NM). Shiasaʼa müin niyaawatapa saaʼu David nükaaliinjünapuʼuin nutuma Jeʼwaa, niʼitaain maʼin naaʼin nünain. Müshijeseʼe müin nia nümüin Jeʼwaa: «Teʼitaain maʼin taaʼin pünain süka alin taya püpüla» (Salmo 13:​5, NM). Eeshiijaʼa noʼuraajüle kojuyatua na aʼyataashiikana maaʼulu nümüin Jeʼwaa süpüla nayaawatüinjatüin saaʼu nakaaliinjünapuʼuin nutuma Jeʼwaa (Roma 12:12).\\nTÜ NAAʼINRAKAT MALEIWA SÜPÜLA NAAPÜINJATÜIN WANÜIKI\\nNaapüin tü choʼujaakat maʼin wamüin.\\nJamüshijaʼa wanee wayuu, jaʼitaichi alin maʼin nüpüla wanee nüchon, eesü nnojorüle naapüin nümüin süpüshuaʼa tü kasa nuchuntakat otta soʼu tü kaʼi keeʼireekat oʼu saapünüin nümüin. Müsia neʼe nukuwaʼipa Maleiwa, eesü nnojorüle naapüin wamüin süpüshuaʼa tü kasa wachuntakat nümüin, jaʼitairü keeʼireein maʼin waaʼin naapamaateein shia wamüin. Mayaainjeʼe müin nukuwaʼipa Maleiwa, watüjaa aaʼuchi aipüralin maʼin nia otta watüjaa aaʼu naapeerüin wamüin tü kasa choʼujaakat wamüin soʼu tü kaʼi nüchekakalü oʼu naapüin shia wamüin (Lucas 11:11-13).\\nEeshii süpüla nükaaliinjüin waya Maleiwa sükajee tü pütchi sümakat tü Wiwüliakat\\nEesü nnojorüle jaʼyain maʼin shia.\\nNnojorüle waawalaamaatüin suulia wanee ayuulii, ¿antajatche wekiiruʼumüin nnojoluin naapüin wanüiki Jeʼwaa? Nnojottaa. Wachajaweein sukuwaʼipa süpüla watüjaain saaʼu müleka nusouktüle shiʼipajee wanüiki. Eesü nnojorüle jaʼyain maʼin shia. Eeshiijaʼa nükaaliinjüle waya wanee waʼaleewain soʼu tü kaʼi weʼrakalü oʼu choʼujawaa (Proverbios 17:17). Eeshi nüjünarale Jeʼwaa chia waʼaleewainkai süpüla nükaaliinjüin waya. Wanee kasa nükaaliinjaka aka waya Maleiwa shia sükajee tü pütchi sümakat tü Wiwüliakat. Eesü süküjüle wamüin tü Wiwüliakat tü waaʼinrajatkat süpüla eejiraain waya sümaa tü alatakat wamüin (2 Timoteo 3:​16, 17).\\nEeshii süpüla nükaaliinjüin waya Maleiwa nükajee wanee waʼaleewain\\nMayaainjeʼe nnojoluin nüsünneʼerüin Jeʼwaa tü kasa mojusü alatakat namüin na aʼyataashiikana nümüin, nükaaliinjüin naya süpüla katchinjatüin naaʼin nutuma (2 Corinto 4:7). Jamüshijaʼa Jesuu wanaa sümaa niʼrüin maʼin müliaa, achuntüshi maʼin nia nümüin chi Nüshikai. Naainjüin tia shiiʼiree kojutüinjachin Jeʼwaa nutuma. Nüjütakalaka Maleiwa wanee aapiee süpüla nükatchinrüin naaʼin Jesuu (Lucas 22:​42, 43). Müsia maaʼulu yaa, eesü süpüla nükatchinrüin waaʼin Jeʼwaa nükajee wanee waʼaleewain (Proverbios 12:25). Eesü nnojorüle jaʼyain maʼin tü kasa nükaaliinjakalü aka waya Jeʼwaa, müsüjeseʼe jülüjüinjatüin maʼin waaʼin shia süpüla watüjaainjatüin saaʼu.\\nNaapeerü tü wachuntakat soʼu tü kaʼi choʼujaakalü oʼu shia wamüin.\\nSaashin tü Wiwüliakat asouktüshi Maleiwa shiʼipajee nanüiki na wayuu nnojoliikana yaletayaain aaʼin (1 Pedro 5:6). Kamaʼale Maleiwa saaʼin wamüin süpüla naapüinjatüin tü wachuntakat nümüin, nnojotsü antüinjatüin wekiiruʼumüin nnojolin nükaaliinjeein waya. Sutuma pülashin maʼin nia otta nütüjaain saaʼu tü kasa anakat wapüleerua, shieerü naapaka wamüin tü kasa choʼujaakat maʼin wamüin.\\n«Anakaja müleka jüüjüüchenre maʼi jia nümüin chi Maleiwa Pülashikai maʼi sünain nnojolüin pülayaain jaaʼin nuulia, süpüla kojutüinjanain jia nütüma mapeena.» (1 Pedro 5:6)\\n«Papawaa, piyaʼlaja tamüin wanee wisiküleeta», nümüle wanee jintüi nümüin nüshi, nnojoleerü niyaʼlajamaatüin nümüin. Süka jamüin, niʼrüin isayülüin nüchiki chi nüchonkai amanejaajaa wisiküleeta. Niyaʼlajeerü nümüin chi nüchonkai nütüjapa süpüleerua amanejaajaa. Müsia sukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa tü wachuntakat nümüin: müleka anale nümüin tü wachuntakat otta woʼuraajüle waneepia süchiirua, naapeerü shia wamüin soʼu tü kaʼi choʼujaakalü oʼu shia wamüin (Salmo 37:4).\\nNAAPEERÜ PÜNÜIKI JEʼWAA\\nOʼuraajüinjana waya waneepia saashin tü Wiwüliakat otta wanoujüinjatü anain naapeerüin wanüiki Maleiwa. «Tanouja anainchi Maleiwa», eeshijaʼa süpüla nümüin wanee wayuu. Akatsaʼa niiʼiyatüinjatüin shia süka nukuwaʼipa. Eesüjaʼa süpüla kapüleein maʼin nümüin wanee wayuu tia müleka mayeinre maʼin nia sutuma nüchiʼra jee shiale sutuma saainjünüin kasa mojusü nümüin. Naashin Jesuu, ayatüinjana waya oʼuraajüin waneepia nümüin Maleiwa.\\nAashajaashi Jesuu süchiki wanee wayuu oukta aʼwayuuset. Wayuukot tüü, antawaisü nünainmüin chi pütchipüʼükai sünain sümüin nümüin: «Anasü pükaaliijüle taya sünain amaünajaa nümüin chi taʼünüükai» (Lucas 18:1-3). Mayaapejeʼe pülain naaʼin suulia tia wayuukot, müshi nia mapa: «Aishaʼajaa, shikeʼejakatche maʼi taaʼin meinshi tü wayuukot, müirüinjaʼa shia sümaa shikeʼera. Anainja taaʼinrüle sümüin tü süchuntakat tamüin» (Lucas 18:​4, 5). Sükaaliinjünülejeʼe tia wayuukot nutuma wanee wayuu manoujüinsai, yaaʼaleeka niyüülajeematüin waya chi Maleiwakai, wayakana achuntakana nümüin waneepia soʼu kaʼi jee saʼwai. Müshi Jesuu: «Yapashi chi Maleiwakai süpüla nükaaliijain jia waneepia» (Lucas 18:6-8).\\n«Anakaja müleka jüchuntüle nümüin Maleiwa waneepia süka süpüshua jaaʼin.» (Lucas 11:9)\\nJaʼitainna ojoʼluin waya sünainjee oʼuraajaa, ayatüinjana waya oʼuraajüin waneepia nümüin Maleiwa. Müle shia watuma, weeʼiyateerü nükaaliinjeein maʼin waya Maleiwa. Watüjaajeerü aaʼu tü naaʼinrakat süpüla naapüinjatüin wanüiki otta arütkaajeena maʼin waya nünainmüin. Woʼuraajüle nümüin Jeʼwaa sümaa anain sukuwaʼipa watuma otta weʼitaale waaʼin nünain, watüjaweerü aaʼu naapeerüin wanüiki (Lucas 11:9).\\n^ püt. 3 Waaʼinrüinjatü tü kasa nuchuntakat wamüin Maleiwa süpüla naapüinjatüin wanüiki. Aküjüneerü suluʼu ekirajaayakat tüü, tü waaʼinrajatkat. Paashajeʼera tü karalouktakat ¿Kasa shikirajaka maʼin tü Wiwüliakat?, ekirajaaya 17. Nakumajala na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Eesü süpüla paashajeʼerüin shia suluʼu www.jw.org \/guc.\\nAaʼuriiroʼu 2014 | ¿Jamüshii woʼuraajüinjanaka?\\nAAPIRIA WAYUU Aaʼuriiroʼu 2014 | ¿Jamüshii woʼuraajüinjanaka?","num_words":2696,"character_repetition_ratio":0.058,"word_repetition_ratio":0.018,"special_characters_ratio":0.2,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9223.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Jeʼwaa chi Waʼaleewainkai maʼin | Ekiarajaaya\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Becol Bengalí Bislama Búlgaro Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitumbuka Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo haitiano Croata Dangme Danés Dehu Efik Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Gujarati Gun Hebreo Hiligaynon Hindi Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kannada Kaonde Kazajo Kikuyu Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kisonge Krío Kwangalí Kwanyama Lengua de señas argentina Lengua de señas colombiana Lengua de señas mexicana Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas ruso Letón Lingala Lituano Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Malayo Malayálam Malgache Maltés Maratí Maya Moré Nepalés Ngäbere (o guaymí) Noruego Nyaneka Oromo Otetela Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Persa Polaco Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Rumano Ruso Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Silozi Sranangtongo Suajili Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tamil Tayik Telugu Tigriña Totonaco Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Twi Tártaro Ucraniano Umbundú Urdu Uzbeko Vendal Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zandé Zapoteco del Istmo Zulú Árabe\\nAleewashi chi Maleiwakai nümaa Abraham. (SANT. 2:​23)\\n¿Kasa aleewaka maʼin anainjee waya nümaa Jeʼwaa?\\nSaashin Salmo 15:​3, 5, ¿kasa nuchuntaka wamüin Jeʼwaa süpüla naʼaleewainjanain waya?\\n¿Kasa waaʼinrajatka süpüla watüjüin süpüleerua waküjüin nümüin Jeʼwaa tü suluʼukat waaʼin?\\n1. ¿Kasa wountaka apüleerua sutuma nukumajüin waya Maleiwa sünain müin aka naaʼin?\\n«KASHISHI maʼin nia» jee «keishi maʼin nia» münüshi wanee jintüi sutuma nüshatüin nukuwaʼipa chi nüshikai jee shiale sukuwaʼipa tü niikat. Eweeniraashii na tepichikana sünain müin nakuwaʼipa maʼaka naaʼin chi nashikai jee tü neikat. Jeʼwaa, chi Washi iipünaajachikai nia Kataka atuma woʼu (Sal. 36:9). Makalaka wainmain kasa washataka sünainjee tü nukuwaʼipakat. Nukumajüin waya sünain müin aka naaʼin. Müshiijeseʼe wountüin süpüleerua wayaawatüin saaʼu tü kasa anasükat jee tü mojusükat, atüjüshii waya aneeka tü kasa waaʼinrajatkat jee atüjüshii waya süpüleerua aleewain maʼin waya sümaa wayuu (Gén. 1:26).\\n2. ¿Kasa aleewaka maʼin anainjee waya nümaa Jeʼwaa?\\n2 Eeshi süpüla niain Waʼaleewain maʼin Jeʼwaa. Aleewashii waya nümaa sünainjee alin waya nüpüla otta sutuma weʼitaain waaʼin nünain jee nünain chi Nüchonkai. Müshi Jesuu: «Süka alin maʼin nüpüla Maleiwa na wayuukana, naapüin chi waneeshikai Nüchon süpüla nnojoliinjanain ouktüin na eʼitaakana naaʼin nünain otta süpüla katüinjatüin noʼu waneepia» (Juan 3:​16, NM). Wainmainna na wayuu aleewakana nümaa Jeʼwaa. Wekirajaa nanain noʼutku naya wayuukana.\\n«ABRAHÁN, CHI TAʼALEEWAINKAI»\\n3, 4. ¿Kasa naataka anainjee nukuwaʼipa Abrahán sünain aleewaa nümaa Jeʼwaa suulia nakuwaʼipa na israeliitakana?\\n3 Müshi Jeʼwaa nüchiki, chi natuushikai na israeliitakana: «Abrahán, Chi taʼaleewainkai» (Is. 41:​8, NM). Akaʼaya suluʼu 2 Crónicas 20:7 aküjünüsü nüchiki Abrahán sünain naʼaleewain nia Maleiwa. ¿Jamüshi aleewaka maʼin Abrahán nümaa chi Kakumalakai nia? Sutuma nunoujüin nünain (Gén. 15:6; paashajeʼera Santiago 2:20-23).\\n4 Na nuuʼuliwoʼukana Abrahán, na israeliitakana, Naʼaleewainpuʼushi sümaa Nashin Jeʼwaa. Akanasaʼa nooʼulaain suulia aleewa nümaa Jeʼwaa mapa. ¿Jamüsü sülataka tia? Sutuma nnojoluitpain nanoujüin sünain tü nümakat Jeʼwaa.\\n5, 6. (1) ¿Jamüshi Paʼaleewainka Jeʼwaa? (2) ¿Kasa wasakireʼerüinjatka anain waaʼin?\\n5 Shiʼipaʼaya piʼraajüin maʼin Jeʼwaa, katsüinjeerü punoula nünain otta aijeechi maʼin nia püpüla. Soto paaʼin wanaa sümaa piyaawatüin saaʼu shiimain eein Maleiwa otta eein süpüla paʼaleewain nia. Pikiraja anainrü wayuuin kaainjalashii waya sutuma moonooloin Adán nümaa Maleiwa. Piyaawata aaʼu nnojoluin anajiraain wayuu maʼleekalia nümaa Maleiwa (Col. 1:21). Süchikijee piyaawataka saaʼu nnojoluin wattaluʼuin woulia chi Washi iipünaajachikai otta jülüjüin waya naaʼin. Shiasaʼa pütüjaapa saaʼu naapüin Maleiwa chi Nüchonkai waaʼu, piʼitaain paaʼin nünain Jesuu otta aleewashi pia nümaa Jeʼwaa.\\n6 Süka weʼraajüichipain Jeʼwaa, wasakireʼera waaʼin sünain tü pütchikalüirua: «¿Aleewashiche maʼin taya nümaa Maleiwa? ¿Teʼitaainche maʼin taaʼin nünain? ¿Kooʼomüinsüche naalii Jeʼwaa tapüla?». Wanee wayuu nümaiwajachi aleewajiraaka maʼin nümaa Jeʼwaa nia Gedeón. Wekiraja sünain nukuwaʼipa süpüla washatüinjatüin shia.\\n«JEʼWAA, CHI JIMATAKAI ATUMA SAAʼIN WAYUU»\\n7-9. (1) ¿Kasa alataka nüntapa wanee aapiee nünainmüin Gedeón? ¿Jamüsü nukuwaʼipa süchikijee tia? (Piirakaa sümüin tü ayaakua suluʼukat süpana 23.) (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla waʼaleewainjachin maʼin Jeʼwaa?\\n7 Aʼyataashi Gedeón nümüin Jeʼwaa suʼunnaa müliain na israeliitakana süchikijee nekerotüin suluʼumüin tü Mma Aapünakat namüin. Saashin tü karalouktakat Jueces kapiitulo 6, antüshi chi aapiee nümaʼanajeejachikai Jeʼwaa nünainmüin Gedeón suluʼu tü pueulokot Ofrá. Soʼutpünaa tia, kojuyatua nashutüin na madianiitakana saaʼu Israel otta eʼrülii maʼin wayumüin namüin. Makalaka nnojolin nuwaajüin Gedeón tü trigokot anooipaʼa. Suluʼujachi nia wanee piichi eere süchüijünüin tü uuwakat süpüla nuunjulamaatüin tü trigokot. Ponusü naaʼin Gedeón sutuma niiʼiyataain chi aapieekai nümüin sümaa «piakai meimmoluinkai otta katchinkai» nümüin nümüin. Nnojotsü nunoujüin Gedeón nükaaliinjüinjanain naya Jeʼwaa maʼaka nükaaliinjüin na israeliitakana chaa Egipto. Akatsaʼa nüküjüin chi aapieekai nümüin Gedeón nükaaliinjüneechin nutuma Jeʼwaa.\\n8 Nnojotsü nütüjaain aaʼu Gedeón jamüinjatüin sukuwaʼipa nutuma süpüla taashinjanain «na israeliitakana najapüluʼujee na madianiitakana». Akatsaʼa nüküjüin Jeʼwaa nümüin jamüinjatüin sukuwaʼipa. Müshi nia nümüin: «Eejeechi taya pümaa otta pükanajeena napüshuaʼa na madianiitakana. Meechi pütkaakai aaʼin nümaa waneeshia wayuu» (Juec. 6:11-16, NM). Ayatüsü nnojoluin nütüjaain aaʼu Gedeón jamüinjatüin nükaaliinjia nutuma Maleiwa. Makalaka nuchuntüin nümüin niiʼiyatüinjatüin wanee kasa pülasü süpüla nütüjaainjatüin saaʼu müleka shiimainre nükaaliinjüinjachin nia. Sükajee tü naainjakat Gedeón niiʼiyatüin shiimain nümüin eein chi Maleiwakai.\\n9 Sutuma tü alatakat süchikijee tia, akatsüinraasü nunoula Gedeón otta arütkaashi maʼin nia nünainmüin Maleiwa. Alakajaashi Gedeón jee nikitka chi aapieekai. Niasaʼa chi aapieekai, naainjüin wanee kasa pülasü: nipettüin tü eküütkat süka tü wunuʼu najapuluʼujatkat otta suchuwajaaka tü eküütkat nutuma. Makalaka nütüjaain saaʼu Gedeón nüjünalain Jeʼwaa chia aapieekai. Nümaka sümaa shiyoʼujaain naaʼin: «¡Jeʼwaa, chi Laülaakai saaʼu kasa süpüshuaʼa teʼrüin nuʼupünaa chi aapiee pümaʼanajeejachikai!» (Juec. 6:17-22, NM). ¿Amojujaasüche nukuwaʼipa Gedeón nümaa Jeʼwaa sutuma tü alatakat? ¡Nnojorüleejaʼa! Sutuma niʼraajüin maʼin Jeʼwaa, anajiraashi nia nümaa. Müshijeseʼe nüpaʼüwajüin ipa chaya. «Jeʼwaa-salom» sünülia nutuma. «Jeʼwaa, chi jimatakai atuma saaʼin wayuu» maluʼulu tia ( paashajeʼera Jueces 6:​23, 24; * noota). Müleka jülüjüle waaʼin tü naainjakat Jeʼwaa wapüleerua weinshi, wayaawateerü aaʼu niain Waʼaleewain maʼin. Otta müsia woʼuraajüle maʼin nümüin, jimateerü waaʼin otta aleeweena maʼin waya nümaa.\\nTÜ WAAʼINRAJATKAT SÜPÜLA NAʼALEEWAIN WAYA MALEIWA\\n10. Saashin Salmo 15:​3, 5, ¿kasa nuchuntaka wamüin Jeʼwaa süpüla naʼaleewainjanain waya?\\n10 Eesü tü nuchuntakat Jeʼwaa namüin na aleeweekana nümaa. Suluʼu Salmo 15 nüküjüin David tü nuchuntakat Jeʼwaa süpüla naʼaleewainjanain waya (Sal. 15:1). Wekirajaa sünain piamasü kasa nümaka David: nnojoluinjanain waküjüin alawaa süchiki wayuu otta müsia lotuinjatüin wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa. Naashin David, chi wayuu naʼaleewainkai Jeʼwaa «nnojoishi aküjüin alawaa süchiki wayuu [...] otta nnojoishi oikkiraain nia süpüla aaʼinraa kasa mojusü namüin na maainjalakana» (Sal. 15:​3, 5, NM).\\n11. ¿Jamüshii nnojoliinjanaka waküjüin waʼalain süchiki wayuu?\\n11 Müsü wanee pütchi nümaka David: «Paaʼinmaja tü piyeekat suulia aashajawaa süchiki kasa mojusü» (Sal. 34:​13, NM). Müleka nnojorüle woonooin sümaa pütchikat tüü, kiʼreena waya sünain aküjaa waʼalain süchiki wayuu otta amojujaajeerü wakuwaʼipa nümaa chi Washi iipünaajachikai. Nia eʼnnaajünaka chi Yolujaakai, chi nüʼünüükai Jeʼwaa sünain nüküjülin naʼalain. Tü pütchikat yolujaa süka griego «aküjüi alawaa» maluʼulu. Makalaka jülüjeein waaʼin tü wamakat süchiki wayuu suulia sumojujaain wakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa. Nnojoluinjatü mojuin wanüiki nachiki na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat otta nachiki na aʼyataakana neʼipajee ( paashajeʼera Hebreokana 13:17 otta Judas 8 *).\\n12, 13. (1) ¿Jamüsü lotuinjatka wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa? (2) ¿Kasa eeka sutuma lotuin wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa?\\n12 Wanee kasa eʼnnaajünaka anainjee na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa shia sutuma lotuin nakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa. Müshi chi aluwataaushikai Pablo: «Juchunta wapüleerua nümüin Maleiwa, süka wulein tü suluʼukat waaʼin, otta keeʼireesü waaʼin lotuin wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa» (Heb. 13:​18, NM). Sutuma «lotuin wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa» nnojoishii wemeejüin na wawalayuukana sünain anoujaa. Jamüshiijaʼa naʼyataale wamüin, nnojoishii alanaʼaleein waya sünain waʼyateʼerüin maʼin naya otta müsia wawalaajüin tü waküjakat namüin paala. Waya anoujüshiikana wapüshuaʼa, lotusü wakuwaʼipa namüin na wayuu aʼyataakana wamüin jee sümüin wayuu süpüshuaʼa. Akaʼaya wayale aʼyataain nümüin wanee wawala sünain anoujaa, nnojoishii waya achuntüin nümüin sülanaʼaleeinjatüin wojutü nutuma noulia na waneeinnua.\\n13 Anawaisü nanüiki na wayuukana nachiki na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Naashin wanee shikiipüʼüjachi wanee konpainyiia müleʼu, nekeraajüin na aküjüliikana pütchi tü namakat. Müshi nia: «Jaaʼinrüin waneepia tü jümakat» (Sal. 15:4). Sutuma lotuin wakuwaʼipa sünain tü waaʼinrakat, ayatüshii waya aleewain nümaa chi Washi iipünaajachikai otta kojutüshi nia sutuma wayuu.\\nPÜKAALIINJA WAYUU SÜPÜLA NAʼALEEWAINJANAIN JEʼWAA\\nWakaaliinjüin wayuu süpüla naʼaleewainjanain Jeʼwaa (Paashajeʼera pütchi 14 otta 15)\\n14, 15. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla aleewain nümaa Jeʼwaa na wayuu waküjakana amüin pütchi?\\n14 Wanaa sümaa waküjüin pütchi wantira amaachii wainma wayuu anoujaka sünain eein chi Maleiwakai. Nnojoipejeʼe niain Naʼaleewanin maʼin. ¿Kasakaʼa waaʼinrüinjatüin süpüla wakaaliinjüinjanain naya? Jülüja waaʼin tü nümakat Jesuu namüin na akaratshiikana shikii nikirajüin wanaa sümaa nüjütüin piamawalin naya sünain aküjaa pütchi: «Je jüntapa namaʼanamüin wane wayuu: ‹Kasataalejese saapünüin wane anaa jümüin nütüma Maleiwa›, meena jia namüin. Je na kepiashiikana suluʼu tü miichikat, müleka nacheküle süpüleerua anainjanain naya nütüma Maleiwa, aapüneerü wane anaa namüin. Akaajasa nnojorule nacheküin, nnojoleerü aapünuin shia namüin» (Luc. 10:​5, 6). Kamaneere waya namüin na wayuukana, keeʼireejeerü naaʼin nekirajaain sünain tü shiimainkat. Otta müsia eeshii süpüla nnojoliin jashichin wamüin na ayouktapuʼukana wanüiki jee eesü süpüla naapajüin shia.\\n15 Eeshii wantiraale sümaa wayuu eekai suluʼuin tü iküleesia nnojotkat shiimain otta wayuu eekai saaʼinrüin tü niyouktakat Maleiwa. Kamaneepejeʼe waya namüin sümaa nnojolin watkaain namaa. Müsia wakuwaʼipa namüin na wayuu antakana sünain tü outkajawaakat, wasaküin sümaa kamaneein waya namüin. Yaaʼaleekajaʼa nekirajaweere nünain chi Maleiwa waʼwaajakai sutuma nnojoluin anain namüin tü sukuwaʼipakat wayuu maaʼulu. Sünain tü pütchi kanüliakat «Sunoukteʼerüin nakuwaʼipa tü Wiwüliakat» aküjünüsü nachiki waneeinnua wayuu alatakana amüin tia.\\nWAʼYATAAJIRAA NÜMAA CHI WAʼALEEWAINKAI MAʼIN\\n16. ¿Jamüshii aleewaka waya nümaa Jeʼwaa otta waʼyataajiraaka nümaa?\\n16 Eeshii wayuu eekai naʼaleewajaain maʼin namaa na naʼyataajiraakana amaa. Na wayuu aapakana naaʼin nümüin Jeʼwaa, aleewashii otta aʼyataajiraashii naya nümaa ( paashajeʼera 1 Corinto 3:​8, 9). Wanaa sümaa waküjüin pütchi otta wekirajüin wayuu sünain tü Wiwüliakat, kooʼomüinsü tü watüjaakalü aaʼu süchiki nukuwaʼipa chi Washi iipünaajachikai. Jee müsia weʼrüin niain akaaliinjüin waya chi naaʼinkai Maleiwa süpüla wekeraajüin tü aküjaakat pütchi.\\n17. ¿Kasa niiʼiyataka wamüin Jeʼwaa sükajee tü ekirajünakalü anain waya sünain tü outkajawaakalüirua miyoʼu?\\n17 Müleka waküjüle maʼin pütchi, arütkaajeena maʼin waya nünainmüin Jeʼwaa. Sutuma tia, weʼrüin tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla nnojoliinjanain wooʼuleʼennüin suulia aküjaa pütchi natuma na nüʼünüükana. Wanee kasa weʼraka shia tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla nuʼunirüin wakuwaʼipa. Otta müsia ponusü waaʼin sutuma tü nikirajakalü anain waya sükajee tü karalouktairua aapünakat wamüin jee tü outkajawaakalüirua. Sükajee tü ekirajünakalü sünain tü outkajawaakat miyoʼu, niiʼiyatüin alin waya nüpüla otta jülüjüin naaʼin tü alatakat jee tü choʼujaakat wamüin. Müsü nanüiki waneeinnua wayuu talatakana aaʼin sutuma tü outkajawaa miyoʼu apünüinkat kaʼi: «Antüsü suluʼumüin waaʼin tü ekirajünakalü anain waya. Weʼrüin alin waya nüpüla Jeʼwaa waneʼewai wakua otta aneein wakuwaʼipa nutuma». Sünain tü outkajawaa miyoʼu apünüinkat kaʼi aainjünaka chaa Irlanda, chajachi wanee wawala Alemaniajeʼewai sümaa nuʼwayuuse. Shiasaʼa sutuma kamaneein na wawalayuukana namüin sümaa naaʼinmajüin naya, naapüin tü analuʼutkat namüin. Müsü nanüiki: «Akaisaʼa niain maʼin Jeʼwaa nümaa Jesuu waapaka amüin tü analuʼutkat. Naya eenakaka waya süpüla suluʼuinjanain waya wanee pueulo paaʼinwajiraaka. Nnojoishii aashajaain neʼe naya süchiki paaʼinwajirawaa, paaʼinwajiraashii naya waneepia. Tü weʼrakat sutuma chajanain waya sünain tü outkajawaakat chaa Dublín süsoʼijirüin waaʼin sünain anashaatain maʼin aʼyatawaa nümüin chi Wamaleiwasekai wanaa jümaa jiakana».\\nYOOTOJIRAASHI WAYUU NÜMAA NAʼALEEWAIN\\n18. ¿Kasa wasakireʼerüinjatka anain waaʼin?\\n18 Aleewajiraashii maʼin na wayuukana sutuma yootojiraain naya. Jamüsüjaʼa maaʼulu, süka eein tü Interneekat aashajaasü wayuu waneepia suluʼupünaa tü redes sociales münakat otta aluwanaajiraasü mensaaje. ¿Jama wayakana, aashajaashiiche waya waneepia nümaa Jeʼwaa, chi Waʼaleewainkai maʼin? Watüja aaʼu naapüin nanüiki na oʼuraajakana nümüin (Sal. 65:2). ¿Wachajaainche sukuwaʼipa waneepia süpüla waashajaain nümaa Jeʼwaa?\\n19. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla watüjüin süpüleerua waküjüin nümüin Jeʼwaa tü suluʼukat waaʼin?\\n19 Eeshii wawalayuu eekai kapüleein namüin naküjüin nümüin Jeʼwaa tü suluʼukat naaʼin. Akatsaʼa shiain keeʼireein naaʼin Jeʼwaa waküjüin nümüin tü suluʼukat waaʼin woʼuraajapa (Sal. 119:145; Lam. 3:41). Jaʼitairü nnojoluin watüjaain aaʼu tü sukuwaʼipainjatkat wanüiki, sükaaliinjeena waya tü Wiwüliakat. Müsü nünüiki Pablo namüin na anoujüshii chajanakana Roma: «Saaʼu matsüin waaʼin sünain tü wanoulakat, nükaaliijain waya chi Naaʼinkai Maleiwa sümaʼinruʼu waʼatapajüin tia kaʼikat. Nütüjaa aaʼulu chi Maleiwakai tü keeʼireekat waaʼin. Je süka nnojolüin watüjaain saaʼu tü [sukuwaʼipainjatkat wanüiki] nümüin, nieechi achuntaka chi Naaʼinkai süpüla saapünüin wamüin. Nüchunteerü shia chi Naaʼinkai Maleiwa süka wane pütchi nnojotkat weʼraajüin. Je niyaawatüin Maleiwa saaʼu süka nüchuntüin waneepia chi Naaʼinkai tü kasa nüchekakat wapüleerua waya na nüchooinkana» (Roma 8:​26, 27). Waashajeʼerüle sümaa jülüjüin waaʼin tü pütchi suluʼukat tü karalouktakat Job, Salmos otta Proverbios, watüjeerü apüleerua waküjüin nümüin Jeʼwaa tü suluʼukat waaʼin.\\n20, 21. ¿Jamüsü sütütüleʼetka waaʼin tü nümakat Pablo suluʼu Filipos 4:​6, 7?\\n20 Sülatapa wamüin wanee kasa mojusü, waaʼinra tü nümakat Pablo namüin na anoujüshii chejeʼewaliikana Filipos: «Nnojo jüshapataain aaʼin sooʼopünaa wane kasa. Shia jaaʼinra achuntaa nümüin Maleiwa sooʼopünaa kasa süpüshua. Jüküja nümüin tü shapaakat atüma jaaʼin. Otta nnojo motüin jaaʼin aapaa analuʼut nümüin saaʼu tü anasü naaʼinrakat jümüin». Woonoole sümaa pütchikat tüü, katsüinjeerü otta amülialaajeerü waaʼin nutuma chi Waʼaleewainkai maʼin. Müshi Pablo: «Müleka masütaajule jia sünain achuntaa nümüin Maleiwa, aapüneerü wane anaa jümüin nütüma [wanee jimata aaʼin]. Isasü wachiki wayaawatüin saaʼu tia anaa naapakat wamüin, saaʼu wayuuin neʼe waya. Otta sükajee saʼaniraaitpain wakuaippa nümaa Cristo Jesús, jutateena waya suulia shapawaa aaʼin je suulia jülüjaa aaʼin kasa mojusü wanaa sümaa anain waya nütüma» (Fil. 4:​6, 7). Kojutü wamüin jimatüin waaʼin nutuma Maleiwa süka shiain aaʼinmajüin tü waaʼinkat jee tü jülüjakat waaʼin.\\n¿Jamüsü wakuwaʼipa nümaa Maleiwa woʼuraajüle nümüin? (Paashajeʼera pütchi 21)\\n21 Sutuma woʼuraajüin nümüin Jeʼwaa, aleewajiraashii maʼin waya nümaa. Makalaka woʼuraajüinjanain waneepia nümüin Jeʼwaa (1 Tes. 5:17). Sutuma tü wekirajaaitpakalü anain sünain ekirajaayakat tüü, aleeweena maʼin waya nümaa Maleiwa otta ayateena waya oonooin nümaa. Otta müsia jülüjeerü waaʼin tü kasa anasü eekat sutuma niain Jeʼwaa chi Washikai, Wamaleiwasekai otta chi Waʼaleewainkai maʼin.\\n^ püt. 9 Jueces 6:​23, 24 (NM): «23 Nümakalaka Jeʼwaa nümüin: ‹Kasataalejese anain pia. Nnojo piyoʼujaain aaʼin, nnojoleechi pia ouktüin›. 24 Nüpaʼüwajaakalaka ipa Gedeón yala nümüin Jeʼwaa. Ayatayülia Jeʼwaa-salom sünüliain sutuma wayuu maaʼulu. Ichaayülia suluʼu tü pueulokot Ofrá, tü napueulosekat na abí-ezritakana.»\\n^ püt. 11 Judas 8 (NM): «Müsia neʼe nakuwaʼipa wayuukana naainnua. Shia jülüjaka naaʼin tü kasa yarüttüsükat, tü yarüttakalü atuma nakuwaʼipa. Nayouktüin na laülaakana naaʼu otta mojusü nanüiki nachiki na laülaashiikana.»","num_words":4297,"character_repetition_ratio":0.051,"word_repetition_ratio":0.014,"special_characters_ratio":0.196,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10229.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Wp\/guc\/Isashii - Wikimedia Incubator\\n< Wp‎ | gucWp > guc > Isashii\\nIsashii (alijunaiki: desierto): shia tü mmakat eere nnojolüin e'itüin juya, otta eere aalin walatshi sütüma ja'in ma'i ka'ikai waneepia.\\nIsashii cha Wajiira\\nSünain wane isashii eesü mainma jasai antaka wattaje sütüma jouktaika. Tü jasaika akotchajirasü sulu'u wane mma sütüma sütchin jouktaika. Namüna münüsü sulu'u wayuunaiki. Tü wunu'uliaka eeka sulu'u mmakat eere joulüin isashiika atüjaaipa kataa o'u süka nnojolüin wüin süpüla süsüin, sütüma tü ma'aka tü suralaka mmaapüsü ma'in unapümüinshatasü sulu'u mmakat süpüla saapainjatü tü wüinka awataka shiupüna tü mmakat. \\nSünain wane isashii aisü miaasü sütüma nnojolüin juya. Eeka ne'e aipia, yosu otta müsia jamüshe joutka sünain mma eere eein wane isashii. Sulu'u mmakat Wajiira eesü wainma mma eere joulüin namüna süpüla jasaika, müinka sotpaa palaaka. Kapülesü kepiaa sulu'u mma eere joulüin isashii, kajamüin nnojorülesü wuin süpüla apünajaa sulu'u wane apain. Anasü ne'e süpüla arüleejaa mürüt müinka saa'in kaa'ula, anneerü otta müsia katio'u.\\n1 Sukuaippa Isashii\\n2 Isashii sulu'u mmakat Wajiira\\n3 Tü isashiika saa'u mmakat Wajiira 3 sukuaippa\\nTü juyaka sulu'u wane mma eere isashii nnojotsü süsa'watüin tü 250 mm süpüla juyaka. Nnojotsü mma süpüla apünajaa, sütüma tia nnojotsü süchi ee miyo'u, palitchon piichi sulu'u sütüma nnojolüin a'yatawa. Tü mma eere isashii wattasü suulia uuchi, sütüma tia tü sirumaka alatüsu sünainmüin uuchika eere joulüin tü juyaka.\\nIsashii sulu'u mmakat WajiiraEdit\\nMma cha wajiira\\nWajiiraka mma joososü, nnojotsü juya waneepia, nnojotsü wüituin otta müsia pejesü sünain palaaka. Wajiiraka antünüsu anain palaaje sünain mma mülo'u Kolompia otta palaaje-wiinna sünain Wenesueela. Tü mmakat Wajiira mma washirü sütüma ein karwon sulu'u mmakkat, tia a'yatanüsü natüma Cerrejón. Wajiira suumain wayuu, yalajana napülapüna alijunakana otta müsia süpülapüna Kolompia otta Wenesueela. Eesü sulu'u mmakkat Wajiira tü uuchika Makuira, antünüsü anain saa'u isashiika; shiia ne'e eere wüittüin cha palaaje sünain wajiira. Aa'inmajünüsü sukuaippa Uuchika Makuira sünainje juyaka 1977. Miyo'u suumainka Makuira sünainmüin 25 000 h, sümio'ushe shia 450 m. Saamatüisü mmakat sünainmüin 27 grados (80,6 °F).\\nTü isashiika saa'u mmakat Wajiira 3 sukuaippaEdit\\nWajiira palaaje eesü isashii, eesü namüna sümaa jasai, ipapüle otta müsia palaaka.\\nWajiira meriia eesü palaa, tü süchii Palomino, mmakat Dibulla otta müsia ainmajünaka mma Müsichi.\\nWajiira wuna'pümüin pejesü sünain Sierra Nevada de Santa Marta otta pejesü sünain Sierra de Perijá, tü mmakat wüittüsu sütüma ein juya waneepia otta müsia ajüitüsü süchi sünainje müinka saa'in Süchi Rankeriia.\\n↑ Sukuaippa wane isashii\\nRetrieved from \"https:\/\/incubator.wikimedia.org\/w\/index.php?title=Wp\/guc\/Isashii&oldid=5256111\"\\nLast edited on 2 November 2021, at 10:24\\nThis page was last edited on 2 November 2021, at 10:24.","num_words":601,"character_repetition_ratio":0.077,"word_repetition_ratio":0.01,"special_characters_ratio":0.199,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7673.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kooʼomüin waalin süpüla wayuu otta nüpüla Maleiwa?\\nKOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT «Chi wayuu laülaweekai jaʼaka, acheküshi jüüjüüinjachin jümüin jüpüshua»\\nKOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT Woonoo sümaa tü piamasü pütchi alanaʼaleekat maʼin\\nWAKUWAʼIPA SÜNAIN ANOUJAA ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kooʼomüin waalin süpüla wayuu otta nüpüla Maleiwa?\\nKOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT Eeja waaʼin sümaʼinruʼu sülüʼülüin nükalia Maleiwa\\nWAKUWAʼIPA SÜNAIN ANOUJAA Alüʼütsü süpüla sajaʼttüin kasa mojusü\\nMaatsoʼu 26–Aaʼuriiroʼu 1\\nKOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT Ayataʼaya eejüin jaaʼin\\nWAKUWAʼIPA SÜNAIN ANOUJAA Atüjainjachi pia aküjaa pütchi: Pükaaliinja chi pikirajüinkai süpüla yapain nia\\nLife and Ministry Meeting Workbook | Maatsoʼu 2018\\nNnojotsü shiain woʼunüin achiirua maaʼulu tü pütchi aapünakat nümüin Moisés. Shiapejeʼe nuchuntuin maʼin Jeʼwaa namüin na anoujashiikana noonooinjanain sümaa tü piamasükat pütchi alanaʼaleeka maʼin saʼakajee tü aapünakat nümüin Moisés: alinjachi Jeʼwaa wapüla otta alinjana wapüla na wayuukana (Mt 22:37-39, TNM). Nnojotsü akumajaʼalaain neʼe suluʼu waaʼin tia, aʼyataainjana maʼin waya süchiirua kooʼomüin naalin Jeʼwaa wapüla otta naalin na wayuukana. ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa watuma? Waashajeʼerüinjatü weinshi tü Wiwüliakat. Wasakireʼerüle waaʼin sünain tü pütchi waashajeʼerakat, wayaawateerü aaʼu anashaatain maʼin nukuwaʼipa Jeʼwaa otta anamiain maʼin nia (Sl 27:4). Washateerü nukuwaʼipa Jeʼwaa otta aijeechi maʼin nia wapüla, shieerü woʼunaka achiirua tü jülüjakat naaʼin Maleiwa. Waaʼinreerü tü nuluwataakalü anain, maʼaka saaʼin kojutuinjatüin wayuu süpüshuaʼa wamüin (Jn 13:34, 35; 1Jn 5:3). Wekirajaa sünain apünüinsü kasa akaaliinjeenaka waya süpüla kamalain wamüin aashajeʼeraa tü Wiwüliakat.\\nMaa chakai paaʼin sünain tü paashajeʼerakat. Paashajeʼerapa tü Wiwüliakat, maa piʼrakai saaʼin otta maa paapajakai saaʼin tü kasa alatakat, maa paataakai saaʼin seejuu tü piʼrakat, jülüja paaʼin jamüin naaʼin na wayuu paashajeʼerakana achiki.\\nWaneeka tü sukuwaʼipainjatkat. Eesü süpüla waapajüin wanee pütchi sümaa woʼunirüin shia suluʼujee tü Wiwüliakat sümaa miyoʼuin wanüiki. Eesü süpüla waashajeʼerüin nüchiki wanee wayuu aküjünakai achiki suluʼu tü Wiwüliakat, jamüsüjaʼa suluʼu tü poyeetokot Guía para el estudio de la Palabra de Dios suluʼu shiʼipa 4 otta 16, wachajaa pütchi nüchiki Jesuu. Waashajeʼera tü kapiitulo ayuʼluushikalü anainjee tü wetsiikulo waashajeʼerakat weinshi jee shiale waashajeʼerüin tü Wiwüliakat wanaapünaa sümaa joujatüin süshajünüin.\\nWayaawatüinjatü tü waashajeʼerakat. Anasü waashajeʼerüle palitchon pütchi suluʼujee tü Wiwüliakat sümaa jülüjashaatain waaʼin shia, suulia shiain waashajeʼerüin watta saalii kapiitulo shiiʼiree kettaamaatüin shia watuma. Jülüja waaʼin süpüshuaʼa tü waashajeʼerakat, wachajaa suluʼu tü maapakalüirua otta referencias marginales. Wachajaa süchiki wanee pütchi nnojotka wayaawatüin aaʼu. Wanaawa watuma tü kaʼi walatirakat sünain aashajeʼeraa sümaa tü walatirakat sünain wasakirüin waaʼin.\\nWEKIRAJAAYAINJATÜ SÜNAIN TÜ OUTKAJAWAAKAT WAKUWAʼIPA OTTA WAʼYATAAIN NÜMÜIN MALEIWA Maatsoʼu 2018","num_words":764,"character_repetition_ratio":0.079,"word_repetition_ratio":0.05,"special_characters_ratio":0.185,"stopwords_ratio":0.001,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8514.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"«Joonoo sümaa tü achiaanakalü oulia jia, kekiijeena maʼin jia» (Proverbios 8:33, TNM) | Ekirajaaya\\nWoutiisainjana na oushikajaakana süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto\\n¿Jükaaliinjainche na jüchonniikana süpüla woutiisainjanain naya?\\n¿Jamüsü choʼujaaka maʼin kamaneeinjanain waya?\\nNüchiaain waya Jeʼwaa süka alin waya nüpüla\\n«Joonoo sümaa tü achiaanakalü oulia jia, kekiijeena maʼin jia»\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Maatsoʼu 2018\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Aucano Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Biak Bislama Camboyano Chin haka Chokue Chopi Chuabo Chuukés Criollo de las Seychelles Criollo mauriciano Dayaco engayú Dehu Endáu Galés Gitonga Groenlandés Hmong (blanco) Iban Ibinda Inkülee Javanés Kachin Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kimbundu Kisi Krío Lao Lhukonzo Lomue Macua Maltés Mapudungún Mizo Navajo Nias Niueano Nyaneka Nyungwe Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Rarotongués Romaní de Macedonia Romaní de Macedonia (alfabeto cirílico) Romaní del sur de Grecia Runyankore Rutoro Sanguir Saramacano Sena Sundanés Tahitiano Uigur (alfabeto cirílico) Umbundú Urdu Uruund Wallisiano Wayuunaiki Xitshwa Ñemba\\n«Tachonniichein, [...] joonoo sümaa tü achiaanakalü oulia jia, kekiijeena maʼin jia jaaʼinrüle tia» (PROV. 8:32, 33, TNM).\\nJAYEECHI: 56, 89\\n¿Jamüsü wekirajia nutuma Jeʼwaa süpüla watüjain achecherawaa süchiirua aaʼinraa kasa anasü?\\n¿Kasa naaʼinrajatka na kachonshiikana süpüla nekirajüin nachonnii sünain tü nuluwataakalü anain Jeʼwaa?\\n¿Kasa waaʼinrajatka süpüla anain wakuwaʼipa wachiaanüle sutuma nupueulose Jeʼwaa?\\n1. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kekiinjanain maʼin waya otta kasa weʼreetka sünainjee?\\nTÜ KEKIWAAKAT nümaʼanajeejatü Jeʼwaa otta müsia naapüin shia namüin na achuntakana shia nümüin. Müsü Santiago 1:5: «Müleka eere jaʼaka eekai cheʼojaain nümüin kekiinjachin nia wanaa sümaa süntüin tü müliaakat nünainmüin, anakaja müleka nüchuntüle nümüin Maleiwa sooʼopünaa tia. Naapeerü nümüin, nnojoleerü naʼalijirüin shia nuulia, süka naapeein maʼi shia. Nnojoleechi niyoujain nia sünainjee achuntaa». Kekiijeena maʼin waya waapaale sümaa tü nüchiaakalü anain waya Jeʼwaa. Waaʼinrüle tia saaʼinmajeena waya suulia waaʼinrüin kasa mojusü otta aleeweena maʼin waya nümaa Jeʼwaa (Prov. 2:10-12). Müle shia watuma kateerü woʼu süpüla kaʼika süpüshuaʼa (Jud. 21, TNM).\\n2. ¿Kasa jülüjüinjatka waaʼin süpüla kojutuin wamüin tü nüchiaakalü anain waya Jeʼwaa?\\n2 Sutuma kaainjaraliin waya jee shiale süka naatain wepijia, kapüleesü wamüin aapawaa sümaa tü achiaanakalü anain waya otta nnojotsü anain shia wamüin. Jülüjale waaʼin tü kasa anasü weʼrakat sünainjee wachiaanüin nutuma Maleiwa, wayaawata aaʼu alin maʼin waya nüpüla. Müsü suluʼu Proverbios 3:11, 12, TNM: «Tachonchee nnojo piyoutajaain sümaa tü nüchiaakalü anain pia Jeʼwaa». Süka jamüin, «nüchiaain Jeʼwaa chi wayuu aikai nüpüla». Soteesü waaʼin nücheküin Jeʼwaa anainjatüin wakuwaʼipa waneepia (paashajeʼera Hebreokana 12:5-11). Süka niʼraajüin maʼin Jeʼwaa wakuwaʼipa, nüchiaain waya wanaapünaa sümaa tü choʼujaakat wamüin. Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü anain pienchisü kasa sünainpünaaka achiawaa: 1) achecherawaa süchiirua aaʼinraa kasa anasü, 2) nachiaainjanain na kachonshiikana na nachonniikana, 3) wachiaanüle sutuma tü nupueulosekat Jeʼwaa otta 4) süchiki wanee kasa mojuleeka maʼin atuma naaʼin wanee wayuu suulialeʼeya nüchiaanüin.\\nKEKIIJEENA WAYA WACHECHERAALE SÜCHIIRUA AAʼINRAA KASA ANASÜ\\n3. ¿Kasa naaʼinrajatka na kachonshiikana süpüla natüjain nachonnii achecherawaa süchiirua aaʼinraa kasa anasü? Piʼitaa wanee shiyaawase.\\n3 Achecherawaa süchiirua aaʼinraa kasa anasü sünainpünaasü ayaawataa saaʼu wakuwaʼipa otta tü jülüjakat waaʼin. Nnojoishii waya ojuʼijiraain sümaa müin wakuwaʼipa, aʼyataainjana maʼin waya süchiirua süpüla eeinjatüin tia akuwaʼipaakat wanain. Jamüshijaʼa wanee jintüi ekirajaakai sünain oʼuniraa wisiküleeta, aaʼalijünüsü nümüin tü wisiküleetakat nutuma chi nüshikai jee shiale tü niikat suulia nujutuuin. Shiasaʼa nuʼunajirapa shia jiattachon, najütawalüin tü wisiküleetakat nümaa. Mapa, nütüjapa maʼin, ooʼulaanüshi nuʼunirüin tü wisiküleetakat nümüiwaʼa. Akaataajaʼa neʼe nekirajapa na wayuukana na nachonniikana sünain «tü nuluwataakat anain chi Maleiwakai», nekirajüin naya waneepia sümaa nnojoluin nakulajaain aaʼin sünainjee. Naaʼinrüin tia süpüla kekiinjanain maʼin nachonnii jee süpüla natüjain achecherawaa süchiirua aaʼinraa kasa anasü (Éf. 6:4).\\n4, 5. (1) ¿Jamüsü choʼujaaka watüjainjanain achecherawaa süchiirua aaʼinraa kasa anasü? (2) ¿Jamüshii nnojoliinjanaka wamalajaain sünain anoujaa saaliijee kaainjalain waya?\\n4 Müsia neʼe nakuwaʼipa na eʼraajakana Jeʼwaa miyoʼuyuupa naya. Jaʼitaina natüjain achecherawaa süchiirua aaʼinraa wanee kasa anasü, eesü nnojorüle laülaain naaʼin sünain anoujaa. Shiasaʼa shiʼipaʼaya shiiʼiranajaain nakuwaʼipa otta nashatüin nukuwaʼipa Jesuu, laülaasü naaʼin sünain anoujaa (Éf. 4:22-24). Süpüla nountuin tia, choʼujaasü natüjainjanain achecherawaa süchiirua aaʼinraa kasa anasü, süka jamüin, nayouteerüin tü kasa mojutkalü atuma Maleiwa otta nnojoleerü kachiiruain naaʼin tü kasa mojusü keejiakat namüin na manoujainsaliikana. Akaʼaya naya, naaʼinreerü tü nüchekakat Maleiwa napüleerua sümaa keisaleenain sümüin nakuwaʼipa nuʼupala (Tito 2:12).\\n5 Waleʼeruʼupejeʼe tü kaainjalaakat wayakana wapüshuaʼa (Ecl. 7:20). ¿Shiache kaainjalaka atuma waya isain wachiki wachecheraain süchiirua aaʼinraa kasa anasü? Eesü nnojorüle shiain tia. Anuʼusa sünüiki tü Wiwüliakat: «Nujutuule akaratshitua chi wayuu lotokoi akuwaʼipa, atamaweechi nia nüchikuaʼa» (Prov. 24:16, TNM). ¿Jamüshii süpüla wountuin wa-tamaain wachikuaʼa? Nnojotsü wountuin tia wamüiwaʼa, shia süka nükaaliinjain waya Maleiwa nükajee chi naaʼinkai (paashajeʼera Filipos 4:13, TNM). Wanee akuwaʼipaa eeka nutuma chi naaʼinkai Maleiwa shia achecheraa aaʼin suulia aaʼinraa kasa mojusü otta sünainpünaasü shia achecherawaa süchiirua aaʼinraa kasa anasü.\\n6. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla watüjainjanain maʼin ekirajawaa sünain Nünüiki Maleiwa? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 27).\\n6 Süpüla wachecheraainjanain süchiirua aaʼinraa kasa anasü, oʼuraajüinjana waya, wekirajaainjatü anain tü Wiwüliakat otta wasakireʼerüinjatü waaʼin sünain tü waashajeʼerakat. ¿Kasaka paaʼinrüinjatüin kapüleere otta mamalainre pümüin ekirajawaa sünain tü Wiwüliakat? Ayataʼaya pikirajaain sünain. Puuʼulaale nükaaliinjain pia Jeʼwaa, keeʼireejeerü maʼin paaʼin ekirajawaa sünain tü Nünüikikat (1 Ped. 2:2). Puchunta nümüin Jeʼwaa nükaaliinjaiwa pia süpüla waneepiainjachin pia sünain ekirajawaa sünain tü Nünüikikat. Pansaainjatü pukuwaʼipa sümaa tü puchuntakat nümüin, eeshi süpüla pikirajaʼawalin motsoʼowai. Paaʼinrüle tia, mapüleejeerü pümüin shiʼipaʼaya tü ekirajawaakat otta aneerü maʼin püsakireʼerapa paaʼin sünain tü nümakat Jeʼwaa (1 Tim. 4:15).\\n7. Püküja jamüin waaʼinreetka tü weʼitaakat wapüleerua sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa wachecheraale süchiirua aaʼinraa kasa anasü.\\n7 Müleka wachecheraale süchiirua aaʼinraa kasa anasü, waaʼinreerü tü weʼitaakat wapüleerua sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Wekirajaa süchiki tü alatakat nümüin wanee wawala kachonshi. Niyaawatüin saaʼu nnojoluitpain naaʼin sünain aküjaa pütchi, shiasaʼa sutuma müin nia mayaa, niʼitaain nüpüleerua pürekutsoolinjachin rekulaat nia. Naashajeʼeraka pütchi aashajaaka nachiki na pürekutsootkana rekulaat otta oʼuraajüshi nia süchiki tia. Aleewashi maʼin nia nümaa Jeʼwaa sutuma naaʼinrüin tia. Akaʼaya nia, pürekutsooluwaishi aaʼusiliaat. Jülüjasü naaʼin waneepia chi wawalakai tü nüsaʼwateekalü amüin otta nnojotsü kasain amalajeʼerüin nia suulia tia. Mapa, pürekutsootshi nia rekulaat.\\nJIKIRAJA JÜCHONNII SÜNAIN TÜ NULUWATAAKALÜ ANAIN JEʼWAA\\nNnojoishii joʼuuin na tepichikana sümaa nayaawatüin saaʼu tü anakat jee mojukat süpüla naaʼinrüin, ekirajünüinjana naya sünain tia. (Paashajeʼera tü pütchikat 8).\\n8-10. ¿Jamüinjatü nekirajia na tepichikana natuma na kachonshiikana süpüla naʼyataainjanain mapa nümüin Jeʼwaa? Püküja süchiki tü naaʼinrakat Noé.\\n8 Na wayuu kachonshiikana nekirajüinjana nachonnii sünain tü nuluwataakalü anain Maleiwa (Éf. 6:4). Kapüleepejeʼe maʼin aaʼinraa tia maaʼulu süka wainmain kasa mojusü (2 Tim. 3:1-5). Nnojoishii joʼuuin na tepichikana sümaa nayaawatüin saaʼu tü anakat jee mojukat süpüla naaʼinrüin. Müshiijeseʼe nachiaanawaliinjanain süpüla nayaawatüin saaʼu tia (Roma 2:14, 15). Naashin wanee wayuu at��jakai süpüleerua Wiwülia, tü pütchi griego «achiawaa» makat, sünainpünaasü ekirajaa wanee jintüi süpüla laülaainjatüin naaʼin miyoʼupa nia.\\n9 Anasü naaʼin na tepichikana nnojoliire müliain naya nutuma nashi otta nei nachiaapa naya. Otta müsia, nayaawata aaʼu nnojoluin süpüla naaʼinrüin tü naaʼinreekalü amüin otta eein tü neʼreetkat sünainjee tü naaʼinrakat. Choʼujaasüjeseʼe naaʼinrüin na kachonshiikana tü nümakat Jeʼwaa nekirajapa nachonnii. Aʼwanajaʼawaisü sukuwaʼipa nekirajia na tepichikana nutuma nashi jee nei otta naatawaisü shia sainküin tü mmakat. Aluʼujasaʼa na wayuu aaʼinrakana tü nümakat Jeʼwaa, natüjaa aaʼu jamüinjatüin nekirajia nachonnii natuma otta nnojotsü naaʼinrüin tü anakat saaʼin namüin na manoujainsaliikana.\\n10 Wekirajaa süchiki nukuwaʼipa Noé. Wanaa sümaa nuluwataain nia Jeʼwaa sünain akumajaa tü anuwa miyoʼukat, nnojotsü nütüjaain aaʼu jamüinjatüin sukumajia nutuma. Niʼitaainjeseʼe naaʼin nünain Jeʼwaa sümaa «naaʼinrüin süpüshuaʼaya tü nuluwataakat anain» (Gén. 6:22). ¿Kasa niʼraka Noé sünainjee noonooin nümaa Jeʼwaa? Oʼttaashi nia otta nüpüshi suulia wüinsira süka suluʼujanain naya tü anuwakat. Akaʼaya nia, anasü nepijia na nüchonniikana nutuma süka naaʼinrüin tü nümakat Jeʼwaa. Nnojotpejeʼe anain neʼe nekirajia nutuma, anasü nukuwaʼipa napüleerua. Naaʼinrüin tia mayaapejeʼe mojulaain maʼin wayuu süpülapünaa tü Juya miyoʼukat maʼin (Gén. 6:5).\\n11. ¿Jamüsü anaka noonoole nümaa Jeʼwaa na kachonshiikana nekirajapa nachonnii?\\n11 Kachonle pia, oonooinjachi pia nümaa Jeʼwaa süpüla paaʼinrüin süpüshuaʼa tü nuluwataakalü anain pia. Puuʼulaa nükaaliinjain pia sükajee tü Nünüikikat jee sükajee tü pütchi aapünawaikat wamüin sutuma tü nupueulosekat. Eesüjaʼa kojuteerüle tia namüin na püchonniikana mapa. Anuu nünüiki wanee wawala: «Talatüshi maʼin taya sutuma anain maʼin tepijia nutuma tashi otta tei. Nachajaain maʼin sukuwaʼipa süpüla sujutuuin suluʼumüin taaʼin tü nekirajakalü anain taya. Nakaaliinjain maʼin taya süpüla laülaainjatüin taaʼin sünain anoujaa». Eepejeʼe na akatalaakana nuulia Jeʼwaa mayaapejeʼe nekirajünüin maʼin nutuma nashi jee nei. Na achajaakana maʼin sukuwaʼipa süpüla sujutuuin tü shiimainkat suluʼumüin naaʼin nachonnii, nnojotsü nasirüin nakatalaale nachonnii mapa nuulia Jeʼwaa. Akaʼaya naya, eesü süpüla naʼatapajüin naleʼejüin nachonnii nachikuaʼa nünainmüin Jeʼwaa.\\n12, 13. (1) ¿Kasa naaʼinrajatka na kachonshiikana sutuma noonooin nümaa Jeʼwaa nujuʼitinnüle wanee nachon? (2) ¿Kasa niʼraka wanee wawala sümaa nuʼwayuuse sünainjee noonooin nümaa Jeʼwaa?\\n12 Kapüleesü maʼin namüin waneinnua wayuu kachonshii noonooinjanain nümaa Jeʼwaa nujuʼitinnüle wanee nachon. Eesü wanee wawala ojuʼitinnaka achon otta oʼunusü tü süchonkat shipialuʼujee. Müsü sünüiki: «Tachajaain maʼin pütchi suluʼu tü karaloʼutairua eekat wamaʼana süpüla tousütüin wanee pütchi eeʼiyataka tamüin eein süpüla talatirüin kaʼi sümaa tü tachonkat jee sümaa tü talüinchonkat». Nüküjaka chi suʼwayuusekai sümüin nnojoluitpain namaain tü nachonkat otta shiainjatüin jülüjain naaʼin waneepiainjanain naya nümaa Jeʼwaa.\\n13 Maʼaka jeʼra juya süchikijee tia, aleʼejüsü tü nachonkot süchikuaʼaya nünainmüin Jeʼwaa. Anuu sünüiki tü shiikat: «Shiyamaajüin taya waneepia tü tachonkat jee eesü suluwataale mensaaje tamüin. Kojutushi chi süshikai sümüin otta müsia tayakat saaʼu woonooin nümaa Jeʼwaa soʼu sujuʼitinnüin. Aleewajiraashii maʼin waya maaʼulu». Eere wanee püchon eekai nujuʼitinnüin, ¿piʼitaainche paaʼin nünain Jeʼwaa? ¿Shiataapa piʼitaain anain paaʼin tü pütüjakalü apüleerua? (Prov. 3:5, 6). Soto paaʼin nüchiaain waya Jeʼwaa süka kekiishaatain maʼin nia jee süka alin maʼin waya nüpüla. Wanee kasa soteeka paaʼin shia naapüin Jeʼwaa chi Nüchonkai waaʼu wayakana wapüshuaʼa jee müshia naaʼu chi püchonkai, süka jamüin, «nnojolüin nücheküin süpüleerua eeinjatüin wayuu eekai amüloulin» (paashajeʼera 2 Pedro 3:9). Jiakana kachonshiikana, ayataʼaya jiʼitaain jaaʼin sünain anain maʼin nüchiaaya Jeʼwaa otta anain maʼin oonowaa sümaa tü nuluwataakalü anain waya jaʼitairü kapüleein shia wamüin. Kojuta pümüin nüchiaaya Maleiwa otta nnojo mojushiin shia pümüin.\\nSÜKAJEE TÜ NUPUEULOSEKAT\\n14. ¿Jamüsü anaka maʼin wakuwaʼipa sutuma tü nikirajakalü anain waya Jeʼwaa nükajee chi aaʼinmajüi kekiikai maʼin?\\n14 Nüküjain Jeʼwaa naaʼinmajüinjanain sümaa nikirajüinjanain na aʼyataashiikana nümüin otta wainma sukuwaʼipa tia nutuma. Jamüshijaʼa Jeʼwaa, niʼitaain chi Nüchonkai süpüla naaʼinmajüin na aʼyataashiikana nümüin. Jee müshia Jesuu, nüneeküin wanee aaʼinmajüi kekiikai maʼin süpüla naapüin tü choʼujaakat sümüin nanoula na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa wanaa maʼin choʼujaain shia namüin (Luc. 12:42). Wainma sukuwa��ipa wekirajia otta wachiaaya nutuma chi aaʼinmajüikai. Eesüjaʼa paapüirüle wanee pütchi nikirajaka anain wanee wawala jee shiale paashajeʼerüin wanee pütchi suluʼu tü rewiisütakat akaaliinjaka pia süpüla punouteʼerüin pukuwaʼipa otta tü jülüjakat paaʼin süchiki wanee kasa. Sülatüirüle tia pümüin, anashaatasü maʼin süka puuʼulaain nüchiaain pia Jeʼwaa (Prov. 2:1-5).\\n15, 16. (1) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla anain wakuwaʼipa sükajee tü aneekünakalü apüla na laülaashiikana? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla talatüin naaʼin na laülaashiikana sünain aaʼinraa tü aneekünakalü apüla naya?\\n15 Nüneeküinya Kürisüto na laülaashiikana süpüla naaʼinmajüin na wawalayuukana. Saashin tü Wiwüliakat, nüsülajala naya Maleiwa wamüin (Éf. 4:8, TNM; Éf. 4:11-13). ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla anain wakuwaʼipa sükajee tü aneekünakalü apüla na laülaashiikana? Washateein nakuwaʼipa, sukuwaʼipa nanoula otta oonooinjana waya sümüin tü namakat wamüin suluʼujee tü Wiwüliakat (paashajeʼera Hebreokana 13:7, TNM; Hebreokana 13:17). Aishii waya napüla na laülaashiikana otta keeʼireesü naaʼin aleewainjanain maʼin waya nümaa Jeʼwaa. Jamüshiijaʼa neʼrüle makatawaliin waya suulia tü outkajawaakat otta nnojoliire wojuʼitawaliin sünain aküjaa pütchi, nakaaliinjamaatüin waya. Shiasaʼa yootopa naya wamaa, naapajüin wanüiki, natütüleʼerüin waaʼin otta nachiaain waya sükajee tü sümakat tü Wiwüliakat. ¿Eesia jülüjain paaʼin naaʼinrüin tia na laülaashiikana süka alin pia nüpüla Jeʼwaa?\\n16 Eesü kapüleere namüin na laülaashiikana nachiaain waya. Jülüjataa paaʼin tü nukuwaʼipakat Natán, chi nünüikimaajachikai Maleiwa. Kapüleekajasaʼa nümüin aashajawaa nümaa David wanaa sümaa nuunjulajüin David süchiki tü naainjalakat (2 Sam. 12:1-14). Akaataajaʼa chi aluwataaushikai Pablo, choʼujaasü maʼin yalayalainjatüin naaʼin süpüla nüchiaain Pedro saaliijee nayain kojutuleein nümüin na anoujashii judíokana noulialeʼeya na anoujashii gentiilekana (Gal. 2:11-14). ¿Kasaka waaʼinrüinjatüin süpüla mapüleeinjatüin namüin na laülaashiikana nachiaain waya? Nnojotsü yaletüinjatüin waaʼin, aashajaainjana waya namaa otta kojutuinjatü wamüin tü namakat wamüin. Soteesü waaʼin nakaaliinjain waya süka alin waya nüpüla Jeʼwaa. Aneerü maʼin wakuwaʼipa waaʼinrüle tia otta talateerü naaʼin na laülaashiikana sünain aaʼinraa tü aneekünakalü apüla naya.\\n17. ¿Kasa naaʼinraka waneinnua laülaashii süpüla nakaaliinjain wanee wawala?\\n17 Saashin wanee wawala, kapüleeshaatasü sümüin alin Jeʼwaa süpüla süka wainmain kasa alataka sümüin sümaiwa otta mojushaatasü maʼin saaʼin. Anuu sünüiki: «Aashajaasü taya süchiki tia namaa na laülaashiikana. Nnojotsü naʼülüjüin amüin taya jee nnojotsü nayoujuin taya. Natütüleʼerüin maʼin taaʼin sümaa nakatsüinrüin taaʼin. Soʼujee tia, nasakirawalüin taya süchikijee tü outkajawaakat sünain jamüin taaʼin, naaʼinrüin tia jaʼitaina kupaain maʼin naya jee jaʼitaichi waneeshiain neʼe chi asakirakai taya. Nnojotsü alin taya nüpüla Jeʼwaa taashin sutuma tü takuwaʼipapuʼukat paala. Niiʼiyatawaipejeʼe Jeʼwaa tamüin alin taya nüpüla. Naaʼinrüin tia, nakajee na wawalayuukana jee nakajee na laülaashiikana. Oʼuraajawaisü taya waneepia nümüin Jeʼwaa süpüla ayatüin taya waneepiain nümaa».\\n¿KASA MOJULEEKA MAʼIN ATUMA NAAʼIN WANEE WAYUU SUULIALEʼEYA NÜCHIAANÜIN?\\n18, 19. ¿Kasa mojuleeka maʼin atuma naaʼin wanee wayuu suulialeʼeya nüchiaanüin? Püküja tü alatakat nümüin wanee wayuu nümaiwajachi.\\n18 Shiimain nnojoluin anashiin nümüin wanee wayuu nüchiaanüle, mojuleepejeʼe maʼin niyoutule nüchiaanüin (Heb. 12:11). Wekirajaa nüchiki Caín otta nüchiki chi aluwataaikai Sedequías. Niʼrapa Maleiwa üttüin maʼin naaʼin Caín nünain chi nimüliakai sümaa nuʼuteein naaʼin, müshi nia nümüin: «¿Jamüshi jashichikaʼa pia sümaa üttüin paaʼin? Müleka paaʼinrüle tü anasükat, nnojoleechi tayouktüin pia, ¿aashi müin? Akaajasaʼa paaʼinrüle tü mojusükat, nnojotsü wattain puulia tü kaainjalaakat. Alaülaajaweesu paaʼu. Jalia pia suulia süchepchiajayaa pia» (Gén. 4:6, 7). Nnojoishi jaa müin Caín nümüin Jeʼwaa, nuʼuta aaʼinchi chi nuwalakai otta eʼrüshi kasa mojusü saaliijee naainjala waneʼereʼeya outapa nia (Gén. 4:11, 12). Jaa nümüle Caín nümüin Jeʼwaa, nnojoishijeʼe nia eʼrüin müliaa.\\n19 Mojulaashi chi aluwataaikai Sedequías sümaa mmoleʼein nia. Müliashaatasü maʼin wayuu chaa Jerusalén soʼu nuluwataain. Kojuyatua naashajaain Jeremías nümaa Sedequías süpüla nuuʼulaainjachin suulia aaʼinraa kasa mojusü. Nnojoipejeʼe jaa müin nia sümüin tü nüchiaakalü oulia nia Jeʼwaa, niʼraka kasa mojusü saaliijee müin naaʼinrala (Jer. 52:8-11). Nnojotsü keeʼireein naaʼin Jeʼwaa weʼrüin wamüliala saaliijee moonooin waya nümaa (paashajeʼera Isaías 48:17, 18).\\n20. ¿Kaseerü alataka namüin na anakana amüin nüchiaaya Maleiwa otta kaseerü alataka namüin na mojukana amüin shia?\\n20 Watta naalii na wayuu mojukana amüin nüchiaaya Maleiwa. Alüʼütpejeʼe sükalia süpüla neʼrüin namüliala saaliijee müin naya (Prov. 1:24-31). Müsüjeseʼe anainjatüin wamüin nüchiaaya Maleiwa otta kekiijeena maʼin waya sutuma. Anuu sünüiki tü Wiwüliakat: «Püchecheraa süchiirua sunoʼuteʼennüin pukuwaʼipa, nnojo motuin paaʼin shia, süka kateerüin poʼu sutuma» (Prov. 4:13, TNM).\\nAchecherawaa süchiirua aaʼinraa kasa anasü sünainpünaasü ayaawataa saaʼu wakuwaʼipa otta wanouteʼerüin shia. Sükaaliinjain waya tia süpüla laülaainjatüin waaʼin sünain anoujaa. Choʼujaasü woʼuraajüin nümüin Jeʼwaa, wachuntuin kaaliinwaa nümüin süpüla watüjain achecherawaa süchiirua aaʼinraa kasa anasü, süpüla watüjain ekirajawaa sünain tü Nünüikikat otta süpüla waaʼinrüin tü weʼitaakalü wapüleerua sünain aʼyatawaa nümüin.\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Maatsoʼu 2018","num_words":4321,"character_repetition_ratio":0.068,"word_repetition_ratio":0.032,"special_characters_ratio":0.193,"stopwords_ratio":0.003,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10498.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Ayatayülia anouktaain pukuwaʼipa sutuma tü Wiwüliakat? | Ekirajaaya\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Alijunaiki Aucano Batako karo Batako toba Baulé Biak Birmano Bislama Cakchiquel occidental Camboyano Chitonga Chokue Chol Cibemba Congo Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Dangme Dehu Endebele Endonga Enzema Ewé Fon Francés Ga Galés Garífuna Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Italiano Javanés Kabiye Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kiluba Kimbundu Kisi Kisonge Krío Kwangalí Kwanyama Lamba Lao Lingala Lunda Luvale Maltés Mam Mambue-Lungu Mazateco de Huautla Mixe Mizo Ngäbere (o guaymí) Nias Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Otetela Pidgin camerunés Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Imbabura Saramacano Sepedi Sesoto de Lesoto Setsuana Silozi Suajili del Congo Suati Tahitiano Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tseltal Tshiluba Tsonga Umbundú Uruund Vendal Wallisiano Wayuunaiki Xhosa Zulú Ñanya Ñemba\\n«Nnojo jülüjüin jaaʼin maa aka tü jülüjakat naaʼin nayakana» (ROMA 12:2).\\nJAYEECHI: 61, 52\\n¿Jamüsü choʼujaaka ayatüinjatüin weeʼiratüin wakuwaʼipa süchikijee woutiisain waya?\\n¿Jamüsü keeʼireeka naaʼin Jeʼwaa wachajaainjatüin sukuwaʼipa süpüla wanoukteʼerüin wakuwaʼipa?\\n¿Kasa waaʼinrajatka süpüla sunouktaainjatüin wakuwaʼipa sutuma tü sümakat tü Wiwüliakat?\\n1-3. (1) ¿Jaratche tü akuwaʼipaa wanoukteʼerüinjatkat süchikijee woutiisain waya jaʼitairü kapüleein shia wamüin? (2) ¿Kasa tü eekat süpüla wasakireʼerüin anain waaʼin kapüleere wamüin anoukteʼeraa wakuwaʼipa? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).\\nNNOJOLUIWAʼAYA nüküjülin pütchi nüchiki Jeʼwaa Kevin, nüshaittajaa akat tü nünneetsekat, akaijüishi nia, asüi maʼin nia otta akaijapuʼushi nia tü yüikat.  Shiasaʼa nütüjapa nüchiki Jeʼwaa, aleeweeshi nia nümaa. Wainmapajaʼa kasa nunoukteʼeraka sünain nukuwaʼipa süpülapünaa nuwoutisaajünüin. Anouktaasü nukuwaʼipa sutuma nükaaliinjain nia Jeʼwaa otta sutuma naaʼinrüin tü sümakat tü Wiwüliakat (Heb. 4:12, TNM).\\n2 Ayatüsü nunoukteʼerüin nukuwaʼipa Kevin süchikijee woutiisain nia (Éf. 4:31, 32). Nnojoishi jameeyaain nia atumawaa, jashichijaamaatüshi neʼe. Niyaawata aaʼu kapüleeshaatain nümüin nüchecherüin naaʼin suulia tia. Kapüleeshaatasü nümüin Kevin nunoukteʼerüin tia nukuwaʼipakat suulia tü wanee kasa mojusü naainjapuʼukat süpülapünaa nuwoutisaajünüin. Achuntüshijeseʼe nia kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa otta nikirajaaka sünain tü Wiwüliakat sümaa jülüjashaatain naaʼin tü nikirajaakalü anain. Anouktaasü nukuwaʼipa mapa sutuma naaʼinrüin tia.\\n3 Akaajaʼa paala wayakana, wanoukteʼerüin wakuwaʼipa süpüla woutiisainjanain waya. Shiajaʼa waaʼinraka tü sümakat tü Wiwüliakat. Wayaawatapejeʼe saaʼu sünain eeyülin tü wanoukteʼerüinjatkat sünain wakuwaʼipa. Waaʼinrüinjatü tia süpüla wasaʼwatüin nukuwaʼipa Maleiwa otta nukuwaʼipa Kürisüto (Éf. 5:1, 2; 1 Ped. 2:21). Eesüjaʼa wayaawatüle saaʼu kaʼyounaraliin waya otta waashajaakuʼu wamüin süchiki wayuu. Eesü nnojorüle waaʼinrüin tü anasükat süka mmoluin waya seema tü süküjeetkat wayuu wachiki yalapünaa. Eeshiijaʼa kakaliainnale waya sünain wanoukteʼerüin wakuwaʼipa, ayatapejeʼe waaʼinrüin tü kasa mojusü eejiraakalü amaa waya paala. Suluʼujee tia, eeshii wasakireʼerüle waaʼin sünain tüü: «¿Jamüsü kapüleeka maʼin tamüin tanoukteʼerüin takuwaʼipa? ¿Kasa taaʼinrajatka süpüla tanoukteʼerüin takuwaʼipa wanaapünaa sümaa tü sümakat tü Wiwüliakat?».\\nWOUNTEERÜ WATALATEʼERÜIN NAAʼIN JEʼWAA\\n4. ¿Kasa wayuu tü nnojotkat watalateʼerüin atuma naaʼin Jeʼwaa waneepia?\\n4 Aishaatashi wapüla Jeʼwaa, tü keeʼireekat waaʼin shia watalateʼerüin naaʼin süka süpüshuaʼa waaʼin. Nnojotpejeʼe wountüin tia waneepia süka waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat. Müshii waya maʼaka naaʼin Pablo, eesü nnojorüle wountüin waaʼinrüin waneepia tü kasa anasükat mayaapejeʼe waaʼinreein shia (Roma 7:17, 18; Sant. 3:2).\\n5. (1) ¿Kasa wanoukteʼeraka sünainjee wakuwaʼipa süpüla woutiisain waya? (2) ¿Kasa waaʼinraka sutuma waleʼeruʼuyülin tü kaainjalaakat?\\n5 Süpüla woutiisain waya jee süpüla waküjüliinjanain pütchi nüchiki Jeʼwaa, ooʼulaashii waya suulia aaʼinraa tü kasa niyouktakat Jeʼwaa (1 Cor. 6:9, 10). Ayatüsia eein tü kasa woʼtchejaakalü amaa süka waleʼeruʼuyülin tü kaainjalaakat, jaʼitainna neʼe kakaliainnain waya woutiisain (Col. 3:9, 10). Eesüjaʼa süntajaale wanee jamaʼiree suluʼu waaʼin shiiʼiree aaʼinraa kasa mojusü. Eesü shiale isain wachiki wachecherüin waaʼin suulia sujuʼinajaain tü wakuwaʼipapuʼukat süpülapünaa wanoujain. Eeshii kakaliainnale waya eejiraain sümaa wanee wakuwaʼipa nnojotka anain.\\n6, 7. (1) ¿Jamüshi aleewaka Maleiwa wamaa mayaapejeʼe waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat? (2) ¿Jamüshii ayatüinjanaka wachuntüin nümüin Jeʼwaa nülatirai woulia tü waainjalakat?\\n6 Eeshii süpüla waʼyataain nümüin Jeʼwaa otta naʼaleewain waya mayaapejeʼe waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat. Makaʼa naʼaleewain waya Jeʼwaa, shia süka niʼrüin kasa anasü suluʼu waaʼin jee keeʼireesü naaʼin naʼaleewain waya (Juan 6:44). Nütüjaa aaʼu Jeʼwaa waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat müshiijeseʼe woʼtchejaain sümaa waneeirua kasa. Mayaapejeʼe müin wakuwaʼipa, anasü nümüin Jeʼwaa waʼaleewainjachin nia.\\n7 Sutuma aishaatain waya nüpüla Jeʼwaa, nuluwataain chi Nüchonkai yaa Mmapaʼamüin süpüla naapüinjatüin nikii saaʼu wayuu süpüshuaʼa süpüla nülaʼajaainjatüin saainjala (Juan 3:16). Waaʼinrüle wanee kasa eekai mojuin, wachunta nümüin Jeʼwaa nülatirai sooʼopünaa naaʼin waainjala. Nülatirüin Jeʼwaa sooʼopünaa naaʼin waainjala süka naapajiraaichipain nikii Jesuu saaʼu waainjala, ayatapejeʼe aleewain nia wamaa (Roma 7:24, 25; 1 Juan 2:1, 2). Aapajiraashi Jesuu nikii naaʼu na wayuu ooʼulaakana suulia naainjala. Mojule waaʼin sutuma waaʼinrüin kasa mojusü, ayataʼaya wachuntüin nümüin Jeʼwaa nülatirai sooʼopünaa naaʼin waainjala. Nnojorüle waaʼinrüin tia süka mojulaain waya waashin, müshijaʼa aka naaʼin chi wayuu nnojoikai oʼlojoweein najapü mayaapejeʼe nütüjaain saaʼu yarüttüin shia. Talatashaatasü waaʼin sutuma naʼaleewain waya Jeʼwaa mayaapejeʼe waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat (paashajeʼera 1 Timoteo 1:15).\\n8. ¿Jamüsü choʼujaaka wanoukteʼerawalinjatüin wakuwaʼipa?\\n8 Sutuma waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat, eejüinjatü waaʼin suulia waainjain kasa mojusü. Nüküjüin Jeʼwaa jaralüinjatüin tü nukuwaʼipakat wanee wayuu aleeweere nia nümaa (Sal. 15:1-5). Aleeweere waya nümaa Maleiwa, acheküsü washatüinjatüin nukuwaʼipa jee müsia nukuwaʼipa chi Nüchonkai. Wachecherüinjatü waaʼin suulia waaʼinrüin tü kasa mojusü suchuntaakat waaʼin otta wasünneʼerüinjatü shia suluʼujee waaʼin. Jaʼitainna kakaliainnain waya woutiisain, ayatüinjatia wanoukteʼerawalin wakuwaʼipa (2 Cor. 13:11).\\n9. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoluin suʼwanajaamaatüin nukuwaʼipa wanee wayuu?\\n9 Müsü nünüiki Pablo yaa: «Je jiakana paala, süchepchiapüʼüshii jia jaainjala, süka keejiain jümüin oonowaa sümaa alawaa, je süka jaaʼinrüin tü mojusü yarüttakat atüma jaaʼin. Je jooluʼu saaʼu jünoujain nünain Cristo, anashii müleka juuʼulaale suulia tü kasa mojusü jaaʼinrapüʼükat je tü mojusü jülüjapüʼükat jaaʼin». Nümaka süchikijee: «Je saaʼu shiiʼiranajaaitpain jukuaippa, anakaja jaaʼinrüle waneepia tü nüchekakat chi Maleiwakai jüpüleerua süpüla müinjanain aka jia naaʼin sünain jaaʼinrüin tü anasükat saaʼu jükatannüinapain suulia jaainjala» (Éf. 4:22-24). Ayatüinjatü wachajaain sukuwaʼipa süpüla shiiʼiranajaain waaʼin. Jaʼitainna kakaliainnain waʼyataain nümüin Jeʼwaa, eeshii süpüla ayatüin watüjain sünainjee nukuwaʼipa. Sükaaliinjeena waya tü Wiwüliakat süpüla washatüin nukuwaʼipa Jeʼwaa.\\n¿JAMÜSÜ KAPÜLEEKA MAʼIN SHIA WAMÜIN?\\n10. (1) ¿Kasa waaʼinrüinjatka süpüla sükaaliinjain waya tü Wiwüliakat? (2) ¿Kasa tü eekat süpüla nüsakirüin anain naaʼin wanee wayuu?\\n10 Wapüshuaʼa wayakana, waaʼinreein tü sümakat tü Wiwüliakat. Wachajaainjatpejeʼe sukuwaʼipa süpüla wanoukteʼerüin wakuwaʼipa. ¿Jamüsü choʼujaaka maʼin waaʼinrüin tia? ¿Nnojoishiiche süpüla nükaaliinjain waya Jeʼwaa süpüla mapüleejaain wamüin aaʼinraa tü anasükat?\\n11-13. ¿Jamüsü keeʼireeka naaʼin Jeʼwaa wachajaainjatüin sukuwaʼipa süpüla wanoukteʼerüin wakuwaʼipa?\\n11 Nnojotsü kasain isain nüchiki Jeʼwaa, pülashaatashi maʼin nia. Jaʼyasü tia sünain süpüshuaʼa tü kasa nukumajakat. Jamüshijaʼa chi Kaʼikai jaʼishaatashi maʼin, nnojotpejeʼe antüin süpüshuaʼa tü naaʼayulakat yaa Mmapaʼamüin, süpüshi neʼe, müsüjeseʼe katüin soʼu süpüshuaʼa tü kasakalüirua yaa mmapaʼa (Sal. 74:16; Is. 40:26). Naapüin Jeʼwaa chi nütchinkai namüin na wayuu aʼyataakana nümüin müleka choʼujaale shia namüin (Is. 40:29). Suluʼujee tia, eeshi chi eekai nümüin: «¿Jamüshi nnojoika nükaaliinjain taya Jeʼwaa süpüla mapüleeinjatüin tamüin anoukteʼeraa takuwaʼipa?».\\n12 Nuuʼulaain waya Jeʼwaa süpüla wayainjanain aneeküin tü keeʼireekat waaʼin. Nuuʼulaain waneeküin woonooinjanale nümaa. Woonoole sümaa nünüiki Jeʼwaa, weeʼiyatüin nümüin sünain alin nia wapüla otta waaʼinrüin tü anakat nümüin. Naashin Satanaa, nnojoishi niainjachin Jeʼwaa aluwataain waaʼu. Keeʼireepejeʼe waaʼin niainjachin Jeʼwaa aluwataain waaʼu müshiijeseʼe woonooin sümaa nünüiki. Kojutüshaatasü nümüin Jeʼwaa tia (Job 2:3-5; Prov. 27:11). Mayaapejeʼe nnojoluin nükaaliinjain waya Jeʼwaa süpüla mapüleeinjatüin wamüin anoukteʼeraa wakuwaʼipa, weeʼiyatüin nümüin sünain waneepiain waya nümaa jee keeʼireesü waaʼin niainjachin aluwataain waaʼu.\\n13 Naashin Jeʼwaa, wachajaashaatainjatü sukuwaʼipa süpüla washatüinjatüin nukuwaʼipa (Col. 3:12; paashajeʼera 2 Pedro 1:5-7). Tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa shia wachecherüinjatüin waaʼin suulia jülüjain waaʼin kasa mojusü (Roma 8:5; 12:9). Talatashaatashii waya wountüle wanoukteʼerüin wakuwaʼipa, shialeekajaʼa wachajaale maʼin paala sukuwaʼipa süpüla wountüinjatüin tia.\\nPUUʼULAA SUNOUKTEʼERAI PUKUWAʼIPA TÜ WIWÜLIAKAT\\n14, 15. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla anainjatüin takuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa? (Paashajeʼera tü pütchikat « Anouktaasü nakuwaʼipa sutuma tü Wiwüliakat jee sutuma oʼuraajaa»).\\n14 ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla anainjatüin wakuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa? Nnojoishii wayainjanain aneeküin tü wanoukteʼerüinjatkat sünainjee wakuwaʼipa. Wooʼulaa niaiwa Jeʼwaa aneeküin tia. Müsü sünüiki Roma 12:2: «Alanaʼaleesia sünain anain tü nüchekakat Maleiwa wapüleerua suulia kasa süpüshua, süka shiain tü talatakat atüma naaʼin. Je sükajee tia, juuʼulaa suulia ashataa nakuaippa na manoujainsaliikana. Nnojo jülüjüin jaaʼin maa aka tü jülüjakat naaʼin nayakana. Müleka juuʼulaale suulia, niiʼirateerü jukuaippa Maleiwa. Sünainjee tüü, juunteerü jiyaawatüin saaʼu tü nüchekakat jüpüleerua, je keeʼireejeerü jaaʼin jaaʼinreein tia». Wounteere wayaawatüin saaʼu tü nüchekakat Jeʼwaa, acheküsü waapaain sümaa tü kasa nikirajakalü aka waya. Waashajeʼerüinjatü tü Wiwüliakat weinshi, wasakireʼerüinjatü waaʼin sünain tü waashajeʼerakat jee wachuntüinjachi nümüin Jeʼwaa chi nütchinkai (Luc. 11:13; Gal. 5:22, 23). Waaʼinrüle tia, nükaaliinjeena waya Jeʼwaa süpüla wountüin wayaawatüin saaʼu tü kasa nüchekakat otta müshiʼiya wayakana, jülüjeerü waaʼin tü jülüjakat naaʼin Jeʼwaa. Suluʼujee tia, kamalainjeerü nümüin Jeʼwaa tü kasa jülüjakat waaʼin jee tü kasa waaʼinrakat. Eejiraainjanapejeʼe waya sümaa tü kasa mojusü suchuntaakat waaʼin (Prov. 4:23).\\nWeisalaja tü karalouktairua aashajaakat süchiki tü waaʼinrajatkat süpüla wanoukteʼerüin wakuwaʼipa otta waashajeʼerawalinjatü shia. (Paashajeʼera tü pütchikat 15).\\n15 Choʼujaasü wekirajaainjatüin sünain tü Wiwüliakat süka Aapiria Wayuu otta ¡Despertad! Suluʼu karalouktakalüirua tüü wainmashaata tü pütchi akaaliinjeenakat waya süpüla washatüin nukuwaʼipa Jeʼwaa jee müsia süpüla wanoukteʼerüin tü akuwaʼipaa mojusü suchuntaakat waaʼin. «Shiaʼaya maʼin choʼujaaka tamüin tüü», eeshii wamüle waashajeʼerapa wanee pütchi suluʼujee tia karalouktakalüirua jee suluʼujee tü Wiwüliakat shiale. Anasü weisalajüle tia karalouktakat süpüla waashajeʼerawalin shia soʼu wanee kaʼi.\\n16. ¿Jamüshii nnojoliinjanaka waya amalajaain müleka nnojoyürüle sunouktaain maʼin wakuwaʼipa?\\n16 Nnojotsü mamaatüin wakuwaʼipa maʼaka naaʼin Jeʼwaa soʼu wanee kaʼi neʼe, alatajatü wainma kaʼi süpüla tia. Nnojo püshapataain aaʼin müleka nnojoyürüle suʼwanajaain maʼin pukuwaʼipa. Eesü paaʼinrüinjatüle tü sümakat tü Wiwüliakat, jaʼitasü nnojoluin keeʼireein shia paaʼin. Nnojo pümalajaain suulia aaʼinraa tia. Paaʼinreerü tü kasa anasükat maʼaka naaʼin Jeʼwaa müleka jülüjale paaʼin tü jülüjakat naaʼin (Sal. 37:31; Prov. 23:12; Gal. 5:16, 17).\\nJÜLÜJA WAAʼIN TÜ KASA ANASÜ WEʼREETKAT SOʼU PALIT KAʼI\\n17. ¿Kasa anasü weʼreetka waneepiale waya nümaa Maleiwa?\\n17 Kasataalejeseʼe süntamaatüin tü kaʼi lotuinjatkalü oʼu wakuwaʼipa, eere waʼyataainjanain nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa waaʼin. Soʼu kaʼikat tia, nnojoleerü kasa mojusü suluʼu waaʼin, mapüleejeerü wamüin ashataa nukuwaʼipa Jeʼwaa. Eepejeʼe süpüla waʼwaajüin Jeʼwaa maaʼulu yaa mayaapejeʼe waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat, wountüin tia süka naapajiraain nikii Jesuu. Talateerü naaʼin Jeʼwaa wamaa müleka wachajaale maʼin sukuwaʼipa süpüla wanoukteʼerüin wakuwaʼipa jee weʼitaale suluʼu wakuwaʼipa tü sümakat tü Wiwüliakat.\\n18, 19. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu sünain sunouktaain sukuwaʼipa wayuu sutuma tü Wiwüliakat?\\n18 Sünain tü palajatkalüirua pütchi, wekirajaa anainrü nüchiki chi wawalakai Kevin, chia wawalakai eejiraashi sümaa tü jashieekat. Nüsakireʼerüin naaʼin sünain tü kasa naashajeʼerawaikat suluʼu tü Wiwüliakat jee nüchajaain sukuwaʼipa süpüla nunoukteʼerüin nukuwaʼipa otta oonooshii sümaa tü namakat na wawalayuukana. Mayaapejeʼe kakaliain nia süpüla nunoukteʼerüin nukuwaʼipa, aneekünüshi nia süpüla niʼyataainjachin neʼipajee na laülaashiikana. Maaʼulu yaa, alatüirü 20 juya sünain laülaashin nia. Ayatapejeʼe nia eejiraain sümaa waneeirua kasa mojusü.\\n19 Akaataajaʼa neʼe wayakana, eeshii süpüla wanoukteʼerüin wakuwaʼipa maʼaka naaʼin Kevin. Waaʼinrüle tia, aleeweena maʼin waya nümaa Maleiwa (Sal. 25:14). Wachajaa maʼin sukuwaʼipa süpüla wanoukteʼerüin wakuwaʼipa, waaʼinrüle shia, nükaaliinjeena waya Jeʼwaa. Müle sukuwaʼipa watuma, weʼreerü sünain shiimain sunouktaain nukuwaʼipa wayuu sutuma tü Wiwüliakat (Sal. 34:8).\\n^  (pütchi 1): Nnojotsü shiain tü nünülia shiimainsükat.\\nAnouktaasü nakuwaʼipa sutuma tü Wiwüliakat jee sutuma oʼuraajaa\\nAashajaakuʼu mapuʼushi Russell nachiki na wawalayuukana, nnojotsü anayaain natuma tü kasa naainjakat naashin. Perulaayuut maʼin Maria Victoria sümaiwa. Otta müsia Linda nnojotsü aküjeein pütchi suulia saashajaakuʼu sümüin wayuu süchiki saashin. Mayaapejeʼe naküjüliin pütchi nüchiki Jeʼwaa naya wachuntakana anülia, isayaainjatü nachiki naaʼinruʼu nanoukteʼerüin nakuwaʼipa. ¿Kasa akaaliinjaka naya süpüla nanoukteʼerüinjatüin nakuwaʼipa?\\nRussell: «Tü akaaliinjakat taya shia toʼuraajawalin weinshi nümüin Jeʼwaa otta taashajeʼerawalin tü Wiwüliakat. Taashajeʼerüin suluʼu taaʼin tü sümakat 2 Pedro 2:11 otta müsia tü namakat tamüin na laülaashiikana».\\nMaria Victoria: «Tachuntashaatain nümüin Jeʼwaa süpüla nükaaliinjain taya suulia taashajaakuʼu tamüin süchiki perulaa. Nnojotsü taya namaakuʼu namüin na keejiakana amüin perulaa. Eeshii wawalayuu achuntakana nümüin Jeʼwaa nükaaliinjaiwa naya noulia na wayuu perulaayuuliikana, süküjüin tia Salmo 64:1-4. Tayaawata aaʼu mojuteerüin taya atumawaa ayatüle taya sünain tia otta mojuteechi amüinyüü Jeʼwaa sutuma tia».\\nLinda: «Tekirajaa anainrü tü karalouktacheinkat süpüla mapüleeinjatüin tamüin aküjaa pütchi süka. Namaasü taya na wawalayuu kamalainkana amüin aküjaa pütchi. Ayatüsü taya oʼuraajüin nümüin Jeʼwaa jee achuntüsü taya kaaliinwaa nümüin».\\nEejiraale waya sümaa tü kasa suchuntaakat waaʼin, wanoukteʼereerü wakuwaʼipa, maʼaka saaʼin kashapajaaliire waya, jashichire waya jee mojuwaire wanüiki süchiki wayuu. Kapüleesü anoukteʼeraa wakuwaʼipa, eeshii ichere waya sünain aaʼinraa wanee kasa nnojotka anain. Wachajaapejeʼe sukuwaʼipa süpüla wanoukteʼerüin tia süka watüjaain saaʼu talateechin Jeʼwaa wamaa.","num_words":3834,"character_repetition_ratio":0.084,"word_repetition_ratio":0.019,"special_characters_ratio":0.198,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9829.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wanoutuin palajana wanee mojujirawaa nümaa wanee wawala?\\nKOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT «Sülüʼülüin tü aluwataaya sirumatuʼujeʼewatka»\\nKOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT Tü watüjakat sünainjee tü nikirajakalü anain Jesuu Saaʼu wanee Namüna\\nWAKUWAʼIPA SÜNAIN ANOUJAA ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wanoutuin palajana wanee mojujirawaa nümaa wanee wawala?\\nKOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT Ayata jüchajaain palajana tü nuluwataayakat Maleiwa\\nWAKUWAʼIPA SÜNAIN ANOUJAA Puuʼulaa suulia shapawaa aaʼin\\nKOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT Aishii nüpüla Jesuu na wayuukana\\nEneeroʼu 29–Peʼureeroʼu 4\\nKOROLO KOJUTUSÜ SULUʼUKA TÜ WIWÜLIAKAT Anasü saaʼin wayuu nutuma Jesuu\\nLife and Ministry Meeting Workbook | Eneeroʼu 2018\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Abua Abui Abé Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Aluro Amárico Armenio Asamés Ateso Atié Aucano Aymara Ayá Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bajo alemán Bambara Bashkir Bassa de Camerún Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Becol Bengalí Bete Biak Birmano Bislama Boulou Búlgaro Caboverdiano Camboyano Catalán Cebuano Chabacano Changana (Mozambique) Checo Chichewa Chin haka Chino cantonés (simplificado) Chino cantonés (tradicional) Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitonga de Zimbabue Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Chuabo Chuukés Chuvash Cibemba Cinamwanga Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo guineano Criollo haitiano Criollo inglés de Belice Criollo mauriciano Croata Damara Dangme Danés Dayaco engayú Dehu Digor Diula Duala Edo Efik Embunda Endebele Endebele Endonga Endáu Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Feroés Finlandés Fiyiano Fon Francés Ga Galés Garífuna Georgiano Gokana Griego Groenlandés Guaraní Gueré Gujarati Gun Hausa Hebreo Herero Hiligaynon Hindi Hiri motu Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ibanag Ibinda Ibo Idoma Igede Ilocano Indonesio Inkülee Ishan Islandés Isoko Italiano Japonés Javanés Kabiye Kachin Kannada Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kekchí Khana Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kipende Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisi Kisonge Konkani (alfabeto latino) Krío Kurdo Kurdo (alfabeto latino) Kurdo kurmanyí del Cáucaso Kwangalí Kwanyama Kyangonde Lao Lengua de señas venezolana Lenguaje de señas brasileño Lenie Letón Lhukonzo Lingala Lituano Lomue Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Macua Malayo Malayálam Malgache Maltés Mam Mambue-Lungu Mapudungún Maratí Marshalés Maya Mazateco de Huautla Mendé Mingreliano Mixe Mixteco de Guerrero Mizo Mongol Moré Motu Navajo Nepalés Ngäbere (o guaymí) Nias Niueano Noruego Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Okpe Oriyá Oromo Osético Otetela Otomí del valle del Mezquital Pangasinán Panjabí Papiamento de Curazao Persa Pidgin camerunés Pidgin de las islas Salomón Pidgin nigeriano Polaco Ponapés Portugués Portugués europeo Purépecha Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Quiché Rarotongués Romaní de Macedonia Romaní de Macedonia (alfabeto cirílico) Romaní de Serbia Romaní del sur de Grecia Rumano Runyankore Ruso Rutoro Samoano Sango Sanguir Saramacano Sena Sepedi Sepulana Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Sesoto de Sudáfrica Setsuana Shona Sidama Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Sundanés Tagalo Tahitiano Tai Tamil Tandroy Tankarana Tarahumara central Tayik Telugu Tetun Dili Tigriña Tivo Tlapaneco Tojolabal Tok pisin Tongano Totonaco Tseltal Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Turcomano Tuvaluano Twi Tártaro Ucraniano Uhobo Uigur (alfabeto cirílico) Umbundú Urdu Uruund Uzbeko Uzbeko (alfabeto latino) Valenciano Vascuence Vendal Vezo Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Xitshwa Yacouba Yoruba Zandé Zapoteco de Lachiguiri Zapoteco del Istmo Zulú gallego Árabe Ñanya Ñemba\\nJülüjataa paaʼin chajachin pia kepiain Galilea soʼu nükalia Jesuu. Puʼunakalaka Jerusalénmüin sünain tü miʼiraa kalumaseyaakalü anain na israeliitakana. Wainma wayuu piʼraajüin aʼwaajaka Jeʼwaa pümaa, antüshii naya wattajee. Asülajeeshi pia wanee kaaʼula nümüin Jeʼwaa. Müshijeseʼe pajattüin tü kaaʼulakat suluʼupünaa sükaayeein Jerusalén eemüinreʼeya tü aʼwaajüleekat. Wainma wayuu püpüla asülajeeka wanaa pümaa. Shiasaʼa wanaa sümaa paapüinjatüin tü kaaʼulakat nümüin chi sacerdootekai, sotojoosü paaʼin wanee kasa mojusü naainjaka chi puwalakai pümüin, eeshijaʼa eejachire chi puwalakai saʼaka tü wayuukalüirua chaa Jerusalén. Nüküjain Jesuu tü paaʼinrajatkat müle tü alatakat pümüin (paashajeʼera Mateo 5:24). ¿Kasa paaʼinrajatka nümaa chi puwalakai süpüla shiainjatüin jaaʼinrüin tü nümakat Jesuu? Pejeetta yaa wünaapünaa kasain paaʼinrajatüin sünainjee tü pütchi yaakat wünaapünaa.\\nPaashajaainjachi amaa chi puwalakai müleka eerejeʼe tü kasa jashichikalü anainjee pia.\\nWayuule saalashi saaʼin pümüin chi puwalakai, punouteʼerüinjatü tü jülüjakat naaʼin jee piale kasirüin wanee kasa wanaa nümaa.\\nJülüja paaʼin nünüiki chi puwalakai, jaʼitasü nnojoluin piyaawatüin aaʼu tü nümakat, pümaa nümüin nnojoluin paaʼinjeein tü kasa alatakat.\\n¿KASACHE NAAʼINRAJATKA CHI PUWALAKAI?\\nNüküjainjatü namüin na waneinnua tü aainjünakat nümüin.\\nNiimainjatü tü mojukat putuma jee püküjainjatü nümüin piain kasirüin tü kasa alatakat.\\nNiyaawatajatü aaʼu nnojoluin yaletüin paaʼin jee yalayalain pia sükajee pürütkaain nünainmüin otta motuinjatü naaʼin tü paainjakat nümüin.\\nMayaapejeʼe nnojoluin waʼwaajüin Jeʼwaa maaʼulu sükajee wasülajüin mürüt nümüin, ¿shiache nikirajeeka anain Jesuu anashiijeerüin nümüin Jeʼwaa waʼwaajüin nia müleka anajiraale waya nümaa wanee wawala?\\nWEKIRAJAAYAINJATÜ SÜNAIN TÜ OUTKAJAWAAKAT WAKUWAʼIPA OTTA WAʼYATAAIN NÜMÜIN MALEIWA Eneeroʼu 2018","num_words":1916,"character_repetition_ratio":0.055,"word_repetition_ratio":0.021,"special_characters_ratio":0.156,"stopwords_ratio":0.018,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.999,"perplexity_score":7083.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Wp\/guc\/Aippia - Wikimedia Incubator\\n< Wp‎ | gucWp > guc > Aippia\\nTü Aipiakalü shia wanee wunu'u joutsu sulu'u woumain, anasü nümüin chi wayuu süpüla nipia, süpüla nulümashi, süpüla külaala, süpüla sikii, Watta saalii tü anakapüla chi aipiakai.\\nChi aipiakai neemeraya wayuu sunain arüleejaa, sujutkajaya mürüt süchikejee ekawaa. Chi aipiakai chu'ujaashi nümüin wayuu, tü süpanakaa anas süpüla soo'jüin tepichi jo'uiwaa shia, süpüla kakaliainjanüin mülo'upa naya.\\nAipia namüin na way uukanaEdit\\nAliüka saa'u wanee aippia\\nTü aipiakat natüma na wayuukana süsa'asü pinchi, nütüma chi piachikai naapaain süpüla ni'rüinjatüin sukuaipa wane wayuu, nipejüin palajana süpüla ni'rüinjatüin wane akuaipaa sükajee tü suwaralakat, süpüla nütüjaain saa'u tü alatüinjatkat nümüin chi wayuu o'ulakinnakai anain sütüma nüpüshi.\\nTü süchonkat aipia ekünüsu süpüla nnojolüin laaülaamatüin wayuu, ulesü sule'eru'u tepichi sütüma. Otta shiküin shia tü mürütkat je kaüsüsü sütüma. Müleka shiküle shia mürüt juyapo'ulu ashütaajaasü sütüma. A'lakajünüsü tü süchonkat aipia je asünüsü tü shirakat süpüla suukalaa asha, müleka sü'lakajünüle sümaa paneera anasü süpüla ojuittiraa uliuuna süle'eruje'e wayuu, asajünüsü so'u ja'rain ka'i. Tü sütakat aipia anasü süpüla yülaa\\nTü aipiakat sulu'u a'lakajuushin anasü tü shirakat süpüla ayu'laa süchounla wayuu otta müsia süchounla ka'ula otta aneerü.\\nTü aipiakat anasü süpüla aainjia luma, pinchi; süsa'asü je sutujunasü. Anasü süpüla aainjia kulaala otta müsia yüüja, otta tü sütakat a'ütaanüsü wane kasa süka. Wayuu sümaiwa sü'lakajapü'üin tü sü'ükat ma'aka saa'in pitchuushi, pusiasü je aainjüna akalü uujolu.\\nRetrieved from \"https:\/\/incubator.wikimedia.org\/w\/index.php?title=Wp\/guc\/Aippia&oldid=5232629\"\\nLast edited on 2 October 2021, at 03:07\\nThis page was last edited on 2 October 2021, at 03:07.","num_words":420,"character_repetition_ratio":0.055,"word_repetition_ratio":0.01,"special_characters_ratio":0.197,"stopwords_ratio":0.014,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4917.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Tü kasa anasü weʼreetkat woʼuraajüle\\n¿Kasa anasü weʼreetka woʼuraajawaire?\\n«¿Jalouijeetche tamüin tüü?», eeshi pümüle süpülapünaa paaʼinrüin wanee kasa. ¿Aneetche müle pünüiki süchiki tü oʼuraajaakat? Eesü süpüla nnojoluin müin shia. Anasü watüjaale saaʼu jamüin anaka woʼuraajüle. Anuu nünüiki Job: «Tounejüle nia, ¿asoukteeiche nia tamüin?» (Job 9:16, TNM).\\nWekirajaaitpa anain shiimain anain naaʼin wayuu nuʼuraajüle jee müsia, wekirajaaitpa anain naapajüin chi Maleiwakai sünüiki wayuu eekai suʼuraajüin. Akanasaʼa wachuntüinjanain tü nüchekakat wapüleerua süpüla naapajüinjatüin wanüiki. Keeʼireesü naaʼin Maleiwa warütkaainjanain nünainmüin (Santiago 4:8). ¿Kasa anasü weʼreetka woʼuraajawaire waneepia? Wekirajaa sünain tia.\\nShapaale maʼin waaʼin suʼunnaa wanee kasa mojusü eekai sülatüin wamüin, achuntajana waya waneepia nümüin Maleiwa otta waküjüinjatü nümüin tü shapaakalü atuma waaʼin (1 Tesalónica 5:17; Filipos 4:6). Anuu sünüiki tü Wiwüliakat namüin na achuntakana kaaliinwaa nümüin Maleiwa: «Jutateena [jia] suulia shapawaa aaʼin je suulia jülüjaa aaʼin kasa mojusü wanaa sümaa anain [jia] nütüma» (Filipos 4:7). Anasü waaʼin wanaa sümaa waküjüin nümüin Maleiwa süpüshuaʼa tü shapaakalü atuma waaʼin. «Piʼitaa naaʼu Jeʼwaa tü kasa jawatakat pümüin süpüla nükaaliinjüinjachin pia», müsü tü Wiwüliakat (Salmo 55:22, TNM).\\n«Piʼitaa naaʼu Jeʼwaa tü kasa jawatakat pümüin süpüla nükaaliinjüinjachin pia» (Salmo 55:22, TNM).\\nWatta naalii na wayuu jutatakana aaʼin süchikijee oʼuraajaa. Anuu sünüiki wanee wayuu chejeʼewat Corea del sur, Hee Ran sünülia: «Wainma kasa alataka tamüin, shiasaʼa toʼuraajapa, jamaamajaasü taaʼin». Anuu sünüiki Cecilia, kepiasü shia Filipinas: «Shapaasü taaʼin naaʼu na tachonniikana süka teʼreein naya sünain anain nakuwaʼipa. Akaʼaya taya, taaʼinmajüin tü teikat sutuma nnojoluin shiyaawatüirüin wayuu. Sutuma toʼuraajüin, anasü taaʼin sutuma. Nükaaliinjeerü taya Jeʼwaa süpüla taaʼinmajüin tei sümaa tachonnii».\\nAmülialaasü waaʼin suʼunnaa weʼrüin müliaa\\nShapaale maʼin waaʼin sutuma mmoluin waya seema ouktaa jee sutuma sülatüin wanee kasachiki wamüin, aneerü waaʼin woʼuraajüle nümüin chi Maleiwakai, süka jamüin, niain «amüliajaka waya». Saashin tü Wiwüliakat, nia akaaliinjaka waya suʼunnaa weʼrüin müliaa (2 Corinto 1:3, 4). Oʼuraajüshinka Jesuu «sünain nüsapainkain nia» suʼunnaa shapaain maʼin naaʼin. Shiasaʼa nüntaka «wane aapiee nümaʼanajee Maleiwa süpüla nüchecherüinjatüin naaʼin Jesús» (Lucas 22:41, 43.) Eetaashinka wanee wayuu nümaiwajachi, Nehemías nünülia, aʼyataapuʼushi nümüin Maleiwa. Eimmolojunüshi nia sutuma wayuu mojulaasüirua süpüla nnojoluinjatüin naaʼinrüin tü nuluwataakalü anain nia Maleiwa. Nuʼuraajaka Nehemías sünain maa: «Pükatsüinra taaʼin». Nükaaliinjain nia Maleiwa süpüla nnojoluinjachin mmoluin nia jee süpüla naaʼinrüin tü nuluwataakalü anain nia (Nehemías 6:9-16, TNM). Anuu nünüiki Reginald, kepiashi Ghana: «Wanaa sümaa toʼuraajüin müshi takuentajakai saaʼin nümüin wanee wayuu tü alatakat tamüin. ‹Nnojo shapain paaʼin›, müshi nümayaakai tamüin». Nümülialeerü waaʼin Maleiwa woʼuraajüle nümüin.\\nKekiijeena waya nutuma Maleiwa\\nEesü süpüla suʼwanajaain wakuwaʼipa jee shiale sukuwaʼipa wapüshi sutuma wanee kasa eeka waaʼinrüin. ¿Kasaka jülüjüinjatüin waaʼin süpüla shiainjatüin waaʼinrüin tü kasa anasükat? Anuu sünüiki tü Wiwüliakat: «Müleka eere jaʼaka eekai cheʼojaain nümüin kekiinjachin nia wanaa sümaa süntüin tü müliaakat nünainmüin, anakaja müleka nüchuntüle nümüin Maleiwa sooʼopünaa tia. Naapeerü nümüin, nnojoleerü naʼalijirüin shia nuulia, süka naapeein maʼi shia» (Santiago 1:5). Wachuntüle kekiiwaa nümüin Maleiwa, nükaaliinjeena waya nükajee chi naaʼinkai süpüla shiainjatüin waaʼinrüin tü anasükat. «Naapeechi chi Naaʼinkai jümüin müleka jüchuntüle nümüin», müshi Jesuu nüchiki Maleiwa (Lucas 11:13).\\n«Süpülapünaa taneeküin tü taʼyataainjatkalü anain, achuntüshi taya kaaliinwaa nümüin Maleiwa.» (Kwabena, chejeʼewai Ghana)\\nSüpülapünaa naaʼinrüin Jesuu wanee kasa, achuntüshi kaaliinwaa nümüin chi Nüshikai. Süpülapünaa nüneeküin Jesuu na poloo piamamüinkana nikirajüin, «nüsiraʼirüin aikat tia sünain achuntaa nümüin [Maleiwa]» (Lucas 6:12).\\nWatta naalii wayuu anakana aaʼin sutuma nachuntüin kaaliinwaa nümüin Maleiwa maʼaka naaʼin Jesuu. Eesü wanee wayuu, Regina sünülia, chasü kepiain Filipinas. Wainma tü kasa alatakat sümüin, ouktüshi suʼwayuuse, ojutünüsü shia suulia shiʼyataain otta shia epijaka süchonnii sümüiwaʼa. ¿Kasa akaaliinjaka shia süpüla saaʼinrüin tü anasükat? Anuu sünüiki: «Oʼuraajawaisü taya süpüla tachuntüin kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa». Eetaashi wanee wayuu, Kwabena nünülia, chashi kepiain Ghana. Achuntawaishi nia kaaliinwaa nümüin Maleiwa. Müshi nia: «Aʼyataapuʼushi taya sünain akumajaa piichi otta anapuʼusü maʼin takanain, tojutünaka suluʼujee taʼyataain. Shiasaʼa süpülapünaa taneeküin tü taʼyataainjatkalü anain, achuntüshi taya kaaliinwaa nümüin Maleiwa. Tatüjaa aaʼu nükaaliinjain taya Maleiwa süpüla taʼyataainjachin süpüleerua tü choʼujaakat tamüin sümaa nnojoluin motuin taaʼin tü anoujaakat». Eeshi süpüla nükaaliinjain pia Maleiwa puchuntüle kaaliinwaa nümüin süpüla paaʼinrüin tü kasa aneetkalü atuma pukuwaʼipa nümaa.\\nWekirajaaitpa anain waneeirua kasa anasü weʼreetka woʼuraajawaire waneepia. (Süpüla pütüjüin sooʼomüin, paashajeʼera tü pütchikat « Tü weʼreetkat woʼuraajüle».) Müleka piʼreere tü kasa anasü eekat sutuma oʼuraajaa, pikirajaa nüchiki Maleiwa otta süchiki tü kasa naaʼinrajatkat. Paashajaa nümaa wanee aküjüi pütchi nüchiki Jeʼwaa süpüla nikirajüin pia sünain tü Wiwüliakat. * Paainjüle tia, arütkaweechi pia nünainmüin «chi Aapajakai sünüiki wayuu suʼuraajapa» (Salmo 65:2, TNM).\\n^ par. 14 Pütüjeere sooʼomüin, paashajaa nümaa wanee aküjüi pütchi nüchiki Jeʼwaa jee püchajaale suluʼu jw.org.\\nTü weʼreetkat woʼuraajüle\\nJutatsü waaʼin. «Nnojo jüshapataain aaʼin sooʼopünaa wane kasa. Shia jaaʼinra achuntaa nümüin Maleiwa sooʼopünaa kasa süpüshua. Jüküja nümüin tü shapaakat atüma jaaʼin [...]. Müleka masütaajule jia sünain achuntaa nümüin Maleiwa, aapüneerü wane anaa jümüin nütüma [...]. Otta sükajee saʼaniraaitpain wakuaippa nümaa Cristo Jesús, jutateena waya suulia shapawaa aaʼin je suulia jülüjaa aaʼin kasa mojusü» (Filipos 4:6, 7).\\nAmülialaasü waaʼin. «Anashii waʼwaajüle chi Maleiwakai, Nüshikai chi Wasenyotsekai Jesucristo. Nia Washikaʼaya, amüliajaka waya. Nia Wamaleiwasekaʼaya, akaaliijaka waya. Je müleka müliale waya, akaaliijüneena waya nütüma» (2 Corinto 1:3, 4).\\nAtüjeena maʼin waya aneekaa tü waaʼinrajatkat. «Müleka eere jaʼaka eekai cheʼojaain nümüin kekiinjachin nia wanaa sümaa süntüin tü müliaakat nünainmüin, anakaja müleka nüchuntüle nümüin Maleiwa sooʼopünaa tia. [...] nnojoleerü naʼalijirüin shia nuulia, süka naapeein maʼi shia» (Santiago 1:5).\\nEejiraajeena waya sümaa. «Anashii müleka jüchuntüle jooluʼu nümüin Maleiwa suulia nuuʼulakajüin jaaʼin Satanás» (Lucas 22:40).\\nAlatinneerü woulia tü waainjalakat. «Müleka suʼuraajüle tamüin tü tapueulose tanüliamaajatkat, süchajaale taya sümaa shiyaawajaain suulia saainjala, kacheʼejeechi taya sümüin otta moteerü taaʼin saainjala» (2 Crónicas 7:14, TNM).\\nAchunteena waya naaʼu na waneeinnua. «Shiimüin sünain naapeerüin chi Maleiwakai nanüiki na wayuu anajiraakana nümaa» (Santiago 5:16).\\nAtütülaajeerü waaʼin sutuma nusouktüin Maleiwa. «Taapüin tü pünüikikat sünain achuntaa tamüin» (1 Reyes 9:3, TNM).","num_words":1740,"character_repetition_ratio":0.064,"word_repetition_ratio":0.074,"special_characters_ratio":0.198,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9542.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Paapüirü nachiki na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa?\\n¿Kasa nüchekaka Maleiwa wapüleerua?\\n¿Kasa naaʼinraka na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa?\\n¿Jamüshii aküjülii pütchi nüchiki Jeʼwaa namünaka?\\n¿Jamakuwaʼipat süpüla sütüjaanüin aaʼu tü shiimainkat?\\n¿Jamüsü shiaka wamaʼanain Traduccion del Nuevo Mundo?\\n¿Jameerü pukuwaʼipa puutkajaale?\\n¿Jamüsü anaka kottiraale waya namaa na wawalayuukana?\\n¿Kasapülajatü tü outkajawaakat?\\n¿Jamüsü anainjatka waʼanaaya süpüla tü outkajawaakat?\\n¿Kasa paaʼinrajatka palajana süpüla pikirajaain sünain tü outkajawaakat?\\n¿Kasa eeka sutuma aʼwaajaa Maleiwa sümaa wapüshi?\\n¿Jamüshii woʼunaka sünain tü outkajawaakat miyoʼu?\\n¿Jamüsü sukuwaʼipa watuma tü aküjaakat pütchi?\\n¿Kasa naainjaka wanee pürekutsoot?\\n¿Kasa naainjaka na misioneerokana?\\n¿Kasapülajana na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat?\\n¿Kasapülajana na aʼyataakana neʼipajee na laülaashiikana?\\n¿Kasa nükaaliinjaka anain waya chi wawala alapalaakai waaʼu?\\n¿Kasa wakaaliinjaka aka na wawalayuu müliakana aaʼin?\\n¿Jaralii na münakana: Chi achepchiee oonookai otta kekiikai maʼin?\\n¿Kasapülajana na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjüliikana Pütchi?\\n¿Kasapülajatü tü Weteet münakat?\\n¿Kasa aainjünaka suluʼu Weteet?\\n¿Jamüsü süshajia jee sülatiria tü karaloukta weitajakat?\\n¿Jalejeekuwat tü nneerü choʼujaakat süpüla aʼyatawaa nümüin Maleiwa?\\n¿Jamüsü sukumajünaka Piichi Outkajaalee?\\n¿Jamüsü weisalajüinjatka tü Piichi Outkajaaleekat?\\n¿Kasapülajatü tü biblioteca suluʼukat tü Piichi Outkajaaleekat?\\n¿Kasa neʼitaaka na aküjüliikana pütchi suluʼu www.jw.org\/guc?\\n¿Paainjeerü tü nüchekakat Jeʼwaa?\\n¿Jaralii na aaʼinrakana maaʼulu tü nüchekakat Jeʼwaa?\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Abé Afrikáans Ahanta Albanés Alemán Alijunaiki Aluro Amárico Armenio Asamés Atié Aucano Aymara Ayá Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bajo alemán Bambara Bashkir Bassa de Camerún Bassa de Liberia Bataco dairí Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Becol Bengalí Birmano Bislama Boulou Búlgaro Cabilé Caboverdiano Cakchiquel occidental Camboyano Catalán Cebuano Chabacano Changana (Zimbabue) Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitonga de Zimbabue Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Chopi Chuabo Chuukés Chuvash Cibemba Cinamwanga Cingalés Comoriano de Ngazidja Congo Coreano Criollo de Reunión Criollo de las Seychelles Criollo guadalupeño Criollo guineano Criollo haitiano Criollo inglés de Belice Criollo mauriciano Croata Damara Dangme Danés Dehu Digor Diula Duala Dusún Efik Emberá katío Endebele Endebele Endonga Endáu Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Fanti Feroés Finlandés Fiyiano Fon Frafra Francés Ga Galés Garífuna Georgiano Gitonga Gokana Griego Groenlandés Guaraní Guaraní boliviano Guerzé Gueré Gujarati Gun Guna Hausa Hebreo Herero Hiligaynon Hindi Hiri motu Hmong (blanco) Holandés Hunsrik Húngaro Iban Ibanag Ibinda Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Irlandés Ishan Islandés Isoko Italiano Japonés Javanés Kachin Kannada Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kekchí Khana Khasi Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kinande Kiniaruanda Kipende Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisi Kisii Kisonge Kpelle Krío Kurdo kurmanyí del Cáucaso Kwangalí Kwanyama Kyangonde Lahu Lao Latgaliano Lengua de señas argentina Lengua de señas boliviana Lengua de señas chilena Lengua de señas colombiana Lengua de señas costarricense Lengua de señas ecuatoriana Lengua de señas salvadoreña Lengua de señas uruguaya Lengua de señas venezolana Lengua de signos española Lenguaje de señas alemán Lenguaje de señas americano Lenguaje de señas angoleño Lenguaje de señas australiano Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas británico Lenguaje de señas búlgaro Lenguaje de señas checo Lenguaje de señas chino Lenguaje de señas coreano Lenguaje de señas cubano Lenguaje de señas de Quebec Lenguaje de señas eslovaco Lenguaje de señas filipino Lenguaje de señas finlandés Lenguaje de señas francés Lenguaje de señas ghanés Lenguaje de señas griego Lenguaje de señas guatemalteco Lenguaje de señas holandés Lenguaje de señas hondureño Lenguaje de señas húngaro Lenguaje de señas indio Lenguaje de señas indonesio Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas malasio Lenguaje de señas neozelandés Lenguaje de señas nicaragüense Lenguaje de señas panameño Lenguaje de señas paraguayo Lenguaje de señas peruano Lenguaje de señas rumano Lenguaje de señas ruso Lenguaje de señas sueco Lenguaje de señas tai Lenguaje de señas zimbabuense Lenie Letón Lhukonzo Lingala Lituano Lomue Luganda Lugbara Lunda Luo Luvale Macedonio Macua Malayo Malayálam Malgache Maltés Mam Mambue-Lungu Mangareva Maninkakan oriental Mapudungún Maratí Marquesiano de Hiva Oa Marquesiano de Nuku Hiva Marshalés Maya Mazahua Mazateco de Huautla Mbukushu Mendé Meru Mixe Mixteco de Guerrero Mixteco de Huajuapan Mizo Mongol Moré Mískito Nasa yuwe Navajo Nepalés Ngäbere (o guaymí) Nias Niueano Noruego Nuer Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Okpe Oromo Osético Otetela Otomí del valle del Mezquital Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Pidgin camerunés Pidgin de las islas Salomón Pidgin nigeriano Pilagá Polaco Ponapés Portugués Pular Punyabí (alfabeto shahmukhi) Purépecha Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Quichua de Pastaza Quichua de Santiago del Estero Quichua de Tena Quiché Rarotongués Romaní de Bulgaria Romaní de Macedonia Romaní de Macedonia (alfabeto cirílico) Romaní del este de Eslovaquia Romaní del norte de Grecia Romaní del sur de Grecia Rumano Ruso Rutoro Samoano Sango Saramacano Sarnami Sena Senufo cebara Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sidama Silozi Somalí Sranangtongo Suajili Suati Sueco Sundanés Susu Tagalo Tahitiano Tai Talian Tamil Tandroy Tankarana Tarahumara central Tayik Telugu Tetun Dili Tigriña Tivo Tlapaneco Toabaite Tojolabal Tok pisin Tongano Toquelao Totonaco Tseltal Tsonga Tsotsil Turco Turcomano Turcomano (alfabeto cirílico) Tuvaluano Twi Tártaro Tének de San Luis Potosí Ucraniano Udmurto Uhobo Uigur (alfabeto cirílico) Urdu Uzbeko Uzbeko (alfabeto latino) Valenciano Vascuence Vendal Vezo Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Wichi Wolaita Xhosa Xitshwa Yacouba Yoruba Zapoteco de Lachiguiri Zapoteco del Istmo Zulú gallego tai del noreste Árabe Ñanya Ñemba\\nEeshii kepiale naya pejepünaa pünain, naʼyataajiraale otta koleejiajiraale naya pümaa. Eeshii naashajaainnale pümaa süchiki tü sümakat tü Wiwüliakat. ¿Kasa naaʼinraka otta jamüshii naashajaaka namaa na wayuukana süchiki tü nanoujakalü anain?\\nMüshii aka saaʼin wayuu eeka eein. Napüshuaʼa na wayuu naʼakakana, naatawai neʼiruku. Eeshii eeka washirüin otta nnojoliin washirüin. Otta waneeinnua, eeshii eeka noʼunapuʼuin suluʼu wanee iküleesia otta eeshii na manoulapuʼukana. Akatsaʼa nekirajaain joo sünain tü Wiwüliakat süpüla naküjüliinjanain pütchi nüchiki Jeʼwaa (Aluwataaushikana 17:11). Sutuma kamalain namüin tü nekirajaakalü anain, naneeküin naʼwaajüinjachin Jeʼwaa.\\nTalatsü naaʼin sutuma nekirajaain sünain tü Wiwüliakat. Alatsü kasa mojusü namüin maʼaka sülatüin sümüin wayuu süpüshuaʼa otta eesia tü kasa mojukat natuma. Akatsaʼa anain nakuwaʼipa sutuma noonooin sümaa sünüiki tü Wiwüliakat (Salmo 128:1, 2). Müsüjeseʼe keeʼireein naaʼin naashajaain sümaa wayuu süchiki tü nekirajaakalü anain suluʼu tü Wiwüliakat.\\nOonooshii naya sümaa sünüiki tü Wiwüliakat. Anasü naaʼin sutuma tü nekirajaakalü anain suluʼu tü Wiwüliakat. Kojutshii na wayuukana namüin, lotusü nakuwaʼipa otta kamaneeshii naya. Anasü naaʼin, aʼyataalii naya, paaʼinwashii sümaa napüshi otta wulesü nakuwaʼipa. Natüjaa aaʼu nnojolin «kachekalaʼatalüin wayuu Maleiwa», müshiijeseʼe pawalaawain naya sainküin tü mmakat. Mayaainjeʼe müin waya maʼaka saaʼin wayuu eeka eein, naata maʼin tü wakuwaʼipakat (Aluwataaushikana 4:13; 10:34, 35, TNM).\\n¿Jamüshii maka aka saaʼin wayuu eeka eein na aküjüliikana pütchi?\\n¿Kasa shikirajaka anain naya tü Wiwüliakat?","num_words":2561,"character_repetition_ratio":0.1,"word_repetition_ratio":0.002,"special_characters_ratio":0.162,"stopwords_ratio":0.014,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.996,"perplexity_score":7852.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Mateo 1 | GUC Bible | YouVersion\\nNa koo'uliwo'ukana Jesús\\n1Anuu nanülia na koo'uliwo'ukana Jesucristo chi nuu'uliwo'ukai David chi nuu'uliwo'ukai Abraham:\\n2Abraham, nüshi Isaac.\\nIsaac, nüshi Jacob.\\nJacob, nashi Judá namaa na nuwalayuukana.\\n3Judá, nashi Fares oo'ulaka Zara. Tamar sünülia tü neikat.\\nFares, nüshi Esrom.\\nEsrom, nüshi Aram.\\n4Aram, nüshi Aminadab.\\nAminadab, nüshi Naasón.\\nNaasón, nüshi Salmón.\\n5Salmón, nüshi Booz. Rahab sünülia tü niikat.\\nBooz, nüshi Obed. Rut sünülia tü niikat.\\nObed, nüshi Isaí.\\n6Isaí, nüshi David chi aluwataashikai.\\nDavid, nüshi Salomón. Je tü niikat, shia tü nu'wayuusekat paala Urías.\\n7Salomón, nüshi Roboam.\\nRoboam, nüshi Abías.\\nAbías, nüshi Asa.\\n8Asa, nüshi Josafat.\\nJosafat, nüshi Joram.\\nJoram, nüshi Uzías.\\n9Uzías, nüshi Jotam.\\nJotam, nüshi Acaz.\\nAcaz, nüshi Ezequías.\\n10Ezequías, nüshi Manasés.\\nManasés, nüshi Amón.\\nAmón, nüshi Josías.\\n11Josías, nashi Jeconías je na nuwalayuukana wanaa sümaa no'uninnüin na wayuu Israelkana sulu'umüin tü mmakat Babilonia.\\n12Anuu nanülia na koo'uliwo'ukana Jesucristo süchikijee no'uninnüin na wayuu Israelkana Babiloniamüin:\\nJeconías, nüshi Salatiel.\\nSalatiel, nüshi Zorobabel.\\n13Zorobabel, nüshi Abiud.\\nAbiud, nüshi Eliaquim.\\nEliaquim, nüshi Azor.\\n14Azor, nüshi Sadoc.\\nSadoc, nüshi Aquim.\\nAquim, nüshi Eliud.\\n15Eliud, nüshi Eleazar.\\nEleazar, nüshi Matán.\\nMatán, nüshi Jacob.\\n16Jacob, nüshi José chi su'wayuusekai María tü niikat Jesús, chi Cristokai anülia.\\n17Eesü poloo pienchimüin shi'ipapa'a nutuushiirua Jesucristo nüchikijee Abraham nünainmüin David. Je eesü poloo pienchimüin shi'ipapa'a nutuushiirua nüchikijee David sünainmüin tü o'uninnaakat Babiloniamüin. Je eesü poloo pienchimüin shi'ipapa'a nutuushiirua süchikijee tü o'uninnaakat Babiloniamüin nünainmüin Cristo chi Nüneekajalakai Maleiwa.\\nNüchiki Jesús sünain jemelinjachin\\n18Otta nüchiki Jesucristo sünain jemelinjachin, müsü mayaa: María, tü niikat, achuntuushiirü shia nütüma wane wayuu José anüliai süpüla nu'wayuusee. Otta nnojoliiwa'aya José sünainpünaain, ipootkalaka shia sütüma nüpülain chi Naa'inkai Maleiwa. 19Otta José chi sümüraajüinkai, saa'u lotüin nukuaippa nu'upala Maleiwa, je saa'u nnojolüin nücheküin süpüleerua saapülijünüinjatüin sütüma wayuu süpüshua, anasü nümüin nuu'ulaale shia sujuuna wayuu.\\n20Otta wanaa sümaa jülüjüin naa'in José tü naa'inrüinjatkat süka María, antüshi wane aapiee nüma'anajeejachi Maleiwa nünainmüin nü'lapüinru'u sünain maa nümüin: “Josée, nuu'uliwo'ukai David, nnojo mmolüin pia saa'u María, pu'wayuuse pümata. Ipootsü shia sütüma nüpülain chi Naa'inkai Maleiwa. 21Jemeyuleerü shia nümaa wane jo'uu toolo je pi'itaajeerü nünülia chi jo'uukai Jesúsüin süka niainjachin o'tte'erüin tü nüpüshikalüirua suulia saainjala”, nümakalaka chi aapieekai nümüin José.\\n22Alatüsü tüü süpüla keraainjatüin tü nünüikikat chi Maleiwakai aküjünakat paala nütüma wane nünüikimaajachi, tü makat: 23“Wane majayülü, nnojotkat nünainpünaain wayuu toolo, ipooleerü shia, jemeyuleerü shia nümaa wane jo'uu toolo je ne'itaajeerü nünülia chi jo'uukai Emanuel”. (“Eeshi Maleiwa wamaa”, malu'ut tia.)\\n24Shiasa nüchijiraapa José, naa'inrüin tü nuluwataakat anain chi aapieekai sünain naapaain María süpüla nu'wayuusein. 25Otta nnojoishi nia sünainpünaain wane'ere'eya jemeyutpa shia nümaa chi süchonkai. Je nujuittapa chi süchonkai, ni'itaakalaka nünülia Jesúsüin.","num_words":903,"character_repetition_ratio":0.053,"word_repetition_ratio":0.029,"special_characters_ratio":0.194,"stopwords_ratio":0.014,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3934.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Mojusü tü naaʼinrakat na outshiikana\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Abjasio Afrikáans Albanés Alijunaiki Amárico Armenio Bassa de Camerún Bassa de Liberia Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Becol Boulou Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Cingalés Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Danés Duala Efik Embunda Endebele Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Francés Futunés oriental Ga Garífuna Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hausa Hebreo Hiligaynon Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ilocano Indonesio Inkülee Isoko Italiano Japonés Kiniaruanda Kirguís Kisi Krío Kwanyama Lengua de señas argentina Lengua de señas costarricense Lengua de señas ecuatoriana Lengua de señas mexicana Lengua de signos española Lenguaje de señas austríaco Lenguaje de señas checo Lenguaje de señas cubano Lenguaje de señas filipino Lenguaje de señas finlandés Lenguaje de señas ghanés Lenguaje de señas griego Lenguaje de señas guatemalteco Lenguaje de señas holandés Lenguaje de señas húngaro Lenguaje de señas indonesio Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas mozambiqueño Lenguaje de señas neozelandés Lenguaje de señas panameño Lenguaje de señas paraguayo Lenguaje de señas peruano Lenguaje de señas portugués Lenguaje de señas ruso Lenguaje de señas tai Letón Lhukonzo Lituano Luganda Luo Malgache Mapudungún Medumba Mizo Nengone Nias Niueano Noruego Náhuatl de Guerrero Oromo Panjabí Polaco Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Rarotongués Romaní del norte de Grecia Romaní del sur de Grecia Rumano Runyankore Ruso Rutoro Sarnami Serbio Setsuana Shona Shuar Sidama Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tongano Totonaco Tsonga Tsotsil Turcomano Tuvaluano Twi Ucraniano Uhobo Urdu Uzbeko Uzbeko (alfabeto latino) Wallisiano Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zandé Zapoteco de Lachiguiri Zulú Árabe\\nMojusü aainjaa tü naaʼinrakat na outshiikana\\nKeeʼireesü naaʼin Satanás paainjüin tü naaʼinrakat na outshiikana. Wainma wayuu aainjaka kasa namüin na ouktushiikana otta sümüin tü yolujaakalüirua süpüla nnojoluin saainjüin kasa mojusü namüin. Naainjüin shia süka mmoluin naya seema. Makalaka kamaʼanain naya ajapünaa, aüliijanaa pülasü. Asüshii «wunuʼu» jee nashulejüin shia natouta süka pülain shia naashin. Eeshii na ounjulakana otta ojoitakana kasa nepialuʼu süpüla anain nakuwaʼipa. Otta waneeinnua kamaʼanashii «wunuʼu» süpüla anainjatüin nakuwaʼipa sünain aʼyatawaa, sünain amüraajaa otta akanajaa juya suluʼu tü ekirajaaleekat.\\nAleewale pia nümaa Jeowa paaʼinmajeerü pukuwaʼipa nuulia Satanás. Katchinreeshia maʼin Jeowa ooʼulaka na aapiee nümaajanakana nuulia Satanás otta tü yolujaakalüirua (Santiago 2:19; Alateetkat Mapeena 12:9). Keeʼireesü maʼin naaʼin Jeowa nükaaliinjüin na naʼaleewain jaa makana maʼin nümüin (1 Pedro 3:12).\\nMüsü tü Wiwüliakat: Nnojo paainjüin tü naaʼinrakat «na outshiikana». Nnojotsü anain nümüin Jeowa paainjüle tü naaʼinrakat na outshiikana süka eein süpüla shiʼitaʼaleein pia najapuluʼu Satanás chi Yolujaakai (Alateetkat Mapeena 21:8).\\nMojusü aainjaa tü naaʼinrakat na piaachikana","num_words":998,"character_repetition_ratio":0.13,"word_repetition_ratio":0.002,"special_characters_ratio":0.159,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.997,"perplexity_score":8242.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Anoujainjaiche taya sünain tü evolucionkot?\\nASAKIRAA 1 ¿Pansaasüche maʼin takuwaʼipa?\\nASAKIRAA 2 ¿Jamüsüche aneeka maʼin tayolojo?\\nASAKIRAA 3 ¿Jamüsüche kapüleeka tamüin yootoo nümaa tashi otta tei?\\nASAKIRAA 4 ¿Anasüche tounjulajüle süchiki tü kasa mojukat tatuma?\\nASAKIRAA 5 ¿Kasache taaʼinrajatka mojulaale tamüin na tepichikana?\\nASAKIRAA 6 ¿Kasache taaʼinrajatka tooʼulakünüle aaʼin?\\nASAKIRAA 7 ¿Jamüsü tayouktajatka tü amaʼüjirawaakalü akuwaʼipaa?\\nASAKIRAA 8 ¿Kasache tatüjaainjatka aaʼu nachiki na ataüjaaliikana?\\nASAKIRAA 9 ¿Anoujainjaiche taya sünain tü evolucionkot?\\nASAKIRAA 10 ¿Aneetche takuwaʼipa sutuma tü Wiwüliakat?\\nSusouktia 10 pütchi namüinjatü jimaʼalii otta majayünnüü\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Abjasio Abui Abé Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Aluro Armenio Asamés Atié Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bambara Bashkir Bassa de Camerún Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Becol Bengalí Biak Birmano Bislama Boulou Búlgaro Cabilé Caboverdiano Cakchiquel occidental Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chin haka Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitonga de Zimbabue Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Chopi Chuukés Chuvash Cibemba Cinamwanga Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo guineano Criollo haitiano Criollo inglés de Belice Criollo mauriciano Croata Damara Dangme Danés Dayaco engayú Dehu Digor Diula Edo Efik Endebele Endebele Endonga Endáu Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Feroés Finlandés Fiyiano Fon Francés Ga Galés Garífuna Georgiano Gokana Griego Guaraní Gueré Gujarati Gun Hausa Hebreo Herero Hiligaynon Hindi Hiri motu Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ibanag Ibinda Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Irlandés Isoko Italiano Japonés Javanés Kachin Kannada Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kekchí Khana Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kipende Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisi Kisonge Konkani (alfabeto latino) Kosreano Krío Kwangalí Kwanyama Lamba Lengua de señas argentina Lengua de señas boliviana Lengua de señas chilena Lengua de señas colombiana Lengua de señas ecuatoriana Lengua de señas mexicana Lengua de señas venezolana Lenguaje de señas americano Lenguaje de señas australiano Lenguaje de señas británico Lenguaje de señas coreano Lenguaje de señas de Quebec Lenguaje de señas finlandés Lenguaje de señas húngaro Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas paraguayo Lenguaje de señas peruano Lenguaje de señas polaco Lenguaje de señas ruso Lenguaje de señas zimbabuense Lenie Letón Lhukonzo Lingala Lituano Lomue Luganda Lunda Luo Macedonio Macua Malayo Malayálam Malgache Maltés Mam Mambue-Lungu Mapudungún Maratí Marshalés Maya Mazateco de Huautla Mixe Mizo Mongol Navajo Nepalés Ngäbere (o guaymí) Nias Noruego Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Okpe Oromo Osético Otetela Otomí del valle del Mezquital Palauano Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Pidgin camerunés Pidgin de las islas Salomón Pidgin nigeriano Polaco Ponapés Portugués Portugués europeo Punyabí (alfabeto shahmukhi) Purépecha Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Quichua de Pastaza Quiché Romaní de Macedonia Romaní de Macedonia (alfabeto cirílico) Romaní del sur de Grecia Rotumano Rumano Runyankore Ruso Rutoro Samoano Sango Sanguir Sena Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sidama Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Sundanés Tagalo Tahitiano Tai Tamil Tandroy Tayik Telugu Tetun Dili Tivo Tlapaneco Tojolabal Tongano Toraja Totonaco Tseltal Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Turcomano Tuvaluano Twi Tártaro Ucraniano Uhobo Uigur (alfabeto cirílico) Umbundú Urdu Uruund Uzbeko Valenciano Vascuence Vendal Vezo Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Xitshwa Yacouba Yoruba Zandé Zapoteco de Lachiguiri Zapoteco del Istmo Zulú gallego Árabe Ñanya Ñemba\\n¿JAMÜSÜ PÜTÜJAAINJATKA SAAʼU TIA?\\nShiimainre wakumajaain wamüiwaʼa, nnojoleena mata jeʼrain juya waya sünain kataa oʼuu. Shiimainre nukumalain waya Maleiwa wainmeerü kasa watüjaaka aaʼu süchiki wakuwaʼipa otta jameerüin wakuwaʼipa mapeena.\\nJamüshijaʼa Álex nnojotsü nütüjaain aaʼu kasain nunoujainjatüin anain. Shiapuʼu nunoujaka anain niain kakumajalain Maleiwa kasa süpüshuaʼa. Nüküjaka joo chi profesorkai nümüin shiimain maʼin naashin na cientiificokana tü evolucionkot. Shiasaʼa suulia «matüjüinsai pia», nümünüin amüin. «Shiimainrejeʼe shia naashin na cientiificokana, ¿kasakaʼa taʼalaajüinjanain anainjee naya?», maa müsü naaʼin.\\nSülatüle pümüin tü alatakat nümüin Álex, ¿punoujeerü anain tü evolucionkot sükajee shiimain shia saashin karaloukta?\\nJÜLÜJA PAAʼIN TÜÜ\\nEeshii wayuu anoujaka maʼin sünain tü evolucionkot otta eeshii na anoujakana sünain niain kakumajalain Maleiwa kasa süpüshuaʼa. Isapejeʼe nachiki naküjüin jamüin nanoujaka sünain tia.\\nEeshii na «nukumajala Maleiwa kasa süpüshuaʼa» makana, süka nekirajünüin sünain suluʼu tü iküleesiakat.\\nEeshii na anoujakana sünain tü evolucionkot süka nekirajünüin sünain suluʼu koleejiaa.\\nAIPIRUASÜ KASA PÜSAKIRÜINJATKA ANAIN\\nAnuu sünüiki Hebreokana 3:4, TNM: «Süpüla eeinjatüin wanee piichi, eeshi chi kakumalakai shia. Jee chi kakumalakai tü kasakalüirua süpüshuaʼa nia Maleiwa». ¿Jamüsü saaʼin pümüin sünüiki tü Wiwüliakat?\\n«Nnojoishi eein chi Maleiwakai» wamüle, müshii wamakai, «akumajaasü neʼe sümüiwaʼa türa miichikat».\\nTÜ MÜNAKAT: Akumajaasü kasa süpüshuaʼa sutuma süsotooin wanee kasa Big Bang münüsü.\\n1. ¿Jarai asoteʼeraka tü kanüliakat Big Bang?\\n2. ¿Kasache anaka süpüla wanoujain anain? ¿Akumajaasüche kasa sümüiwaʼa? ¿Eetaapa chi kakumajalakai shia?\\nTÜ MÜNAKAT: Mürüt wayuu sümaiwa.\\n3. Wekiisüle paala tü mürütkalüirua maʼaka saaʼin tü alaʼalakat, ¿jamakaʼa watüjaka maʼin suulia?\\n4. ¿Jamüsü anashaataka maʼin sukumajia wanee kasa jaʼitasü joʼuuchoin maʼin shia?\\nTÜ MÜNAKAT: Shiimain tü evolucionkot.\\n5. ¿Ekirajaashiche paala chia wayuu makai anüiki?\\n6. ¿Wainmache wayuu anoujaka sünain tia sükajee süpülajatüin neʼe shia wayuu eekai sütüjain maʼin?\\nAnuu sünüiki Julia: «Jamüshijaʼa chale pia wünaʼapü warai müin, piirakaale sümüin wanee miichi akumajuushi süka taapüla. «Anakatche maʼin tü miichikat, akumajaakajasaʼa neʼe shia sümüiwaʼa sünainjee wunuʼulia eekai sujuttüin», nnojoishijeʼe müin pia. Müsü mojushiiyaakai saaʼin tia. ¿Jamaka wanoujainjanaka sünain eejaʼalaa sümüin kasa sümüiwaʼa?».\\nAnuu sünüiki Gwen: «Süsotoole wanee piichi eekai piratüin karaloukta, ¿ojuʼiteetche wanee diccionario yalejee?».\\n¿KASA TANOUJAKA ATUMA NÜNAIN MALEIWA?\\nPiyaawatajatü aaʼu tü kasa paaʼinrajatkat saashin tü Wiwüliakat (Roma 12:1, TNM). Nnojoishi anoujainjachin neʼe pia sutuma tü pütchi yaakat wünaapünaa:\\nTÜ ANAKAT SAAʼIN PÜMÜIN: «Eeshi eera chi kakumajalakai waya».\\nTÜ NANOUJAKALÜ ANAIN NA WANEEINNUA: «Anoujashii nünain Maleiwa na tamaajanakana».\\nTÜ ANOUJINNEEKALÜ ANAIN PIA: «‹Punouja nünain Maleiwa›, münüshi taya tepialuʼu».\\nPansaainjatü putuma tü punoujakalü anain suulia punoujaʼalüin sünain tü namakat na waneeinnua.\\nAnuu sünüiki Teresa: «‹Shiimain eein chi Maleiwakai›, müsü taya wanaa sümaa tekirajünüin suluʼu koleejiaa süchiki tü kasa eekat wanain. Eesü tü kapülajatkat nutuma Maleiwa tü kasa wanainkat jaʼitasü joʼuuchoin shia. Eesü nnojorüle watüjaain aaʼu jamüin wakuwaʼipa waleʼeruʼu. ¡Anakatche maʼin tia!».\\nAnuu nünüiki Richard: «Teʼrüle wanee edificio, anua jee kemion, ‹¿jaraiche kakumajalakai shia?›, müshi taya. Watta saalii kasa sünainka wanee kemion. Atüjashi maʼin chi akumajakai shia süpüla anain shiʼitaaya tü kasa choʼujaakat sünain. Sukumajuushire tü kemionkot, eeshijaʼa mata chi kakumajalakai wayuu».\\nAnuu nünüiki Anthony: «Müsü alawaakai saaʼin tamüin tü evolucionkot süka tekirajaain maʼin sünain tü cienciakat. [...] Kanoulashaatainjachi wanee wayuu süpüla nunoujain sünain tü evolucionkot».\\nJÜLÜJA PAAʼIN MOTSOʼO\\nNnojotsü wanaawain tü namakat na cientiificokana süchiki tü evolucionkot, mayaainjeʼe natüjain maʼin jee kakaliainnain naya sünain ekirajawaa süchiirua. ¿Jamakaʼa piainjachikaʼa anoujain sünain tia?\\nPUKUMAJA SUKUWAʼIPA TÜ PAAʼINRAJATKAT\\n«Nnojoishi taya anoujain nünain Maleiwa, ¿jama piakai?», nümüle pümüin wanee pukonpayeetse, ¿jameerü pünüiki nümüin? Püshaja tü eekat süpüla pümüin nümüin.\\nPünaja tü video suluʼukat jw.org. Lo que opinan otros jóvenes sobre creer en Dios, (piʼitaa clic sünain ENSEÑANZAS BÍBLICAS > JÓVENES).\\nSukuwaʼipa südescargaajia tü akürawaajuushikat","num_words":2565,"character_repetition_ratio":0.067,"word_repetition_ratio":0.01,"special_characters_ratio":0.171,"stopwords_ratio":0.012,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8150.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Mateo 2, Tü Nüchikimaajatkat Jesucristo (GUC) | The Bible App\\nAntüshii wayuu wattaje'ewalii nünainmüin chi jo'uukai\\n1Wanaa sümaa jemelin Jesús sulu'u tü pueulokat Belén sulu'u tü mmakat Judea, nia aluwataaka Herodes sulu'u tü mmakat. Shiasa süchikijee jemelin nia, antüsü wane wayuuirua sulu'umüin tü pueulokat Jerusalén. Wattaje'ewalii naya, wüinpuje'ewalii. Atüjaashii naya saa'u sukuaippa tü jolotsükat. 2Nasakirakalaka:\\n—¿Jalashi chi jo'uu jemeikai aluwataainjachikai saa'u tü wayuu judíokolüirua? We'rüitpa wane jolotsü eweetüsü wanaa sümaa chajanain waya wüinpümüin, watüjaakalaka saa'u sünain jemelichipain nia, wantüinakalaka joolu'u yaamüin süpüla wee'iyatüinjatüin nujut nümüin —namakalaka.\\n3Otta müshia Herodes chi aluwataashikai, oo'ulaka wainma tü kepiasükalüirua sulu'u Jerusalén, ashapapajaasü ma'i naa'in naapapa süchiki tü namakat nala wayuukana. 4Neenajitkalaka Herodes napüshua na laülaayuushiikana na'akajee na sacerdote judíokana oo'ulaka na karalouktamaajanakana süpüla nüsakirüinjanain naya sünain jalainjachin jemelin Cristo chi Nüneekajalakai Maleiwa. 5Nasouktakalaka nümüin:\\n—Jemeijeechi nia sulu'u tü pueulokat Belén sulu'u tü mmakat Judea, naashin wane nünüikimaajachi Maleiwa sünain nüshajüin paala tü nünüikikat, sünain maa:\\n6“Tü pueulokat Belén sulu'u tü mmakat Judea,\\nnnojotsü shiainjatüin ne'e wane pueulo me'nnaajuusat sa'aka tü pueulokalüirua cha'aya.\\nSüka jamüin, eweeteechi yaa sulu'u wane aluwataai\\nsüpüla niainjachin süpü'üyain tü tapüshikalüirua, na wayuu Israelkana”.\\n7Neenakakalaka Herodes na wayuu wüinpuje'ewaliikana süpüla naashajaainjachin namaa sujuuna wayuu soo'opünaa joujatüin ma'i shiweetüin tü jolotsü ne'rakat paala. Süküjünakalaka nümüin natüma. 8Nüjütakalaka naya Belénmüin sünain nümüin namüin:\\n—Ju'una jumaala süpüla jüchajaainjachin nüchiki chi jo'uukai. Je jüntapa nünain, jaapiramaateechi taya nüchiki süpüla to'unüinjachin nünainmüin tayaka'iya süpüla tee'iyatüinjatüin nujut nümüin —nümakalaka Herodes namüin.\\n9O'una müshi'iya naya süchikijee naapüin nünüiki Herodes. Je tü jolotsü ne'rapü'ükat wanaa sümaa chajanain naya wüinpümüin, o'unüsü joolu'u napüleerua sünain süsha'walaain iipünaa saa'u tü miichikat eere chi jo'uukai. 10Talatashaanasü ma'i naa'in süka ne'rüin tü jolotsükat. 11Je nantapa eemüin tü miichikat, eeshi napüla chi jo'uukai sümaa tü niikat. No'nnuwaakalaka süka nasapain süpüla nee'iyatüin nujut nümüin. Naakatakalaka shirouse tü juraskeerü kalu'ukot tü nakoloinkat nepialu'ujee nümüin chi jo'uukai. Nasülajakalaka kasa eekai kojutüin ma'i: ooro, wane wunu'u jemeta eejuut, je wane wunu'u kanüliasü “mirra”. 12Shiasa no'unapa süpüla nale'ejüinjanain noumainpa'amüin, eitaashii sulu'upünaa wane wopu naatajatü. Nnojoliishii alatapünaain Jerusalénpünaa süka naapinnüin na'lapüinru'u nnojoliinjanain nale'ejüin nünainmüin Herodes.\\nAa'inmajünüshi chi jo'uukai nütüma Maleiwa cha'aya Egipto\\n13Shiasa süchikijee no'unapa na wayuu wüinpuje'ewaliikana, eweetüshi wane aapiee nüma'anajeejachi Maleiwa nümüin José nü'lapüinru'u sünain nümüin nümüin: “Püchijiraa maala süpüla pümaainjachin chi jo'uukai sümaa tü niikat chamüin sulu'umüin tü mmakat Egipto süpüla jujuittüinjanain nuulia Herodes. Nüchajaweechi achiki chi jo'uukai süpüla nu'utüinjachin naa'in. Anakaja makatüle jia cha'aya wane'ere'eya jaapinnapa tatüma”, nümakalaka chi aapieekai nümüin José.\\n14Nüchijiraakalaka José sünain nujuittüin nümaa chi jo'uukai je tü niikat süse'eru'upünaa ai sünain no'unüin Egiptomüin 15eeinjanale kepiain naya wane'ere'eya ouktapa Herodes. Alatüsü tüü süpüla keraainjatüin tü nünüikikat chi Maleiwakai aküjünakat paala nütüma wane nünüikimaajachi, tü makat: “Teenaküin chi Tachonkai sulu'ujee tü mmakat Egipto”.\\n16Je nütüjaapa saa'u Herodes sünain neme'erainpalain nia na wayuu wüinpuje'ewaliikana, jashichishaatashi ma'i nia. Nu'utirakalaka naa'in na tepichi tooloyuuchonniikana eekai motsoyünnuuin suulia piama juya sulu'u tü pueulokat Belén je pejepünaa sünain. Tü sotokot naa'in, shia tü naashajalakat paala namaa na wayuu wüinpüje'ewaliikana soo'opünaa joujatüin ma'i eweetüin tü jolotsü ne'rakat paala. 17Alatüsü tüü süpüla keraainjatüin tü nünüikikat chi Maleiwakai aküjünakat paala nütüma Jeremías chi nünüikimaajachikai, tü makat:\\n18“Aapünüsü shi'ira wane wayuuirua sünain shi'yalajüin ma'i yaa sulu'u tü pueulokat Ramá.\\nA'yalajüsü tü suu'uliwo'ukalüirua Raquel naa'u na süchooinkana.\\nNayoukta achikit amüliannaa süka ouktüin naya”.\\nAmaanüshi Jesús Nazaretmüin\\n19Shiasa süchikijee ouktapa Herodes, eweetüshi cha'aya Egipto wane aapiee nüma'anajeejachi Maleiwa nümüin José nü'lapüinru'u 20sünain nümüin nümüin: “Püchijiraa maala süpüla pümaainjachin chi jintüikai sümaa tü niikat nachikua chamüin sulu'umüin tü mmakat Israel. Na o'uteepü'ükana naa'in chi jintüikai, ouktüinapa”.\\n21Nüchijiraakalaka José sünain nujuittüin nümaa chi jintüikai je tü niikat süpüla o'unaa sulu'umüin tü mmakat Israel. 22Mmotshi José seema ekerolaa sulu'umüin tü mmakat Judea süka naapüin nüchiki chi nüchonkai Herodes kanüliakai Arquelao sünain nuluwataain cha'aya süchikijee ouktüin chi nüshikai. Je José, süka achiajaanüin nü'lapüinru'u suulia ekerolaa chamüin, o'una müshia chamüin sulu'umüin tü mmakat Galilea. 23Je nüntapa cha'aya, o'unüshi sulu'umüin wane pueulo kanüliasü Nazaret süpüla kepiainjanain naya cha'aya. Alatüsü tüü süpüla keraainjatüin tü nünüikikat chi Maleiwakai aküjünakat paala natüma na nünüikimaajanakana, tü makat: “Nazaretje'ewai chii”.\\nProzkoumej Mateo 2 podle Verše","num_words":1289,"character_repetition_ratio":0.064,"word_repetition_ratio":0.048,"special_characters_ratio":0.17,"stopwords_ratio":0.018,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4706.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Anasüche tü atkawaa eekat maaʼutpünaa yaa?\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Batako toba Baulé Birmano Búlgaro Cakchiquel occidental Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Endebele Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hebreo Hiligaynon Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Javanés Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisi Kisonge Krío Kwangalí Kwanyama Lamba Lhukonzo Lingala Lituano Luganda Luo Luvale Macedonio Malgache Maltés Mam Maya Mazateco de Huautla Moré Ngäbere (o guaymí) Noruego Nyaneka Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Osético Otetela Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Pidgin camerunés Polaco Portugués Quechua boliviano Quichua de Imbabura Rumano Runyankore Ruso Samoano Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sidama Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tetun Dili Tigriña Tlapaneco Tojolabal Tok pisin Totonaco Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Tuvaluano Twi Tártaro Ucraniano Umbundú Urdu Vendal Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zandé Zapoteco del Istmo Zulú Árabe\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT | ¿JAMÜSÜCHE NÜNÜIKI MALEIWA SÜCHIKI TÜ ATKAWAAKAT?\\n¿Anasüche nümüin Maleiwa tü atkawaa eekat maaʼutpünaa?\\nWatta saalii wayuu müliaka atumawaa maaʼutpünaa yaa. Nachuntashaatain nümüin Maleiwa süpüla kaaliin naya nüpüla. Eepejeʼe wayuu oʼunaka sünain wanee atkawaa süpüla najaʼlajeʼerüinjatüin tü mojulawaakat. ¿Anashiisüche nümüin Maleiwa tia? ¿Nükaaliinjainche naya süpüla nakanajüin tü atkawaakat?\\nAjaʼttinneerü tü atkawaakat soʼu Armagedón\\nAmülialaasia naaʼin Maleiwa saalin wayuu wanaa sümaa sülatüin kasa mojusü sümüin jee nükaaliinjeerü shia (Salmo 72:13, 14). «Nükaaliinjeena Maleiwa na eʼrakana namülialaa», müsü tü Wiwüliakat. «Ooʼuleʼenneena waya suulia tü müliaakat soʼu tü kaʼi niiʼiyataainjachikat oʼu chi Wasenyotsekai Jesucristo sümüin wayuu chajee iipünaajee namaa na aapiee pülashiikana maʼi [...]. Otta na meʼraajüinkana chi Maleiwakai saaʼu nnojoliin kapülain naaʼin nüchiki chi Oʼtteʼerüikai chi Wasenyotsekai Jesucristo, süsaleena naya naainjala soʼu kaʼikat tia.» (2 Tesalónica 1:7, 8.) Tia, ekeraajeerü soʼu palit kaʼi süntapa nükalia chi Maleiwa pülashikai maʼin soʼu Armagedón (Alateetkat Mapeena [Apocalipsis] 16:14, 16).\\nSüntapeena nükalia Maleiwa, nuluwataajeechi Jesukürisüto namaa na aapieekana süpüla natkaain sümaa tü mojulaasükalüirua. Mayaa ajaʼlajeʼenneerü tü kasa mojusükat (Isaías 11:4; Alateetkat Mapeena 19:11-16).\\nWatüjaaitpa aaʼu nnojotyüliain nuʼwanajaain Maleiwa tü jülüjakat naaʼin süchiki tü atkawaakat. Nnojotsü mojuin nümüin Maleiwa tü atkawaa süpülajatkat aaʼinmajaa na aʼyataashiikana nümüin otta süpülajatka ajaʼlajeʼeraa tü mojulawaakat. Maʼaka paala sümaiwa, nia neʼe Jeʼwaa aneekaka joujainjatüin suʼttüin wanee atkawaa otta jaraliinjanain oʼunüin sünain. Watüjaaitpa aaʼu najaʼlajeʼerüinjatüin Jeʼwaa mapeena tü mojulawaakat otta niainjachin chi Nüchonkai oʼunirakai sukuwaʼipa tia. Nnojotsü anain nümüin Maleiwa tü atkawaa eekat maaʼulu yaa, jaʼitairü müin anakai saaʼin tü atkaanakalü achiirua.\\nWeʼitaa wanee shiyaawase: jülüja waaʼin piamashii tepichi atkaaka nüchikiruʼu nashi. Ooʼulaashii naya motsomüin suulia atkawaa süpüla nounejüin nashi suluʼupünaa teleepono, «nia kachajaalaka taya palajana», müshi wanee nümüin chi nüshikai, niasa chi wanee, «kaliashi taya palajana nutuma», müshi. Keeʼireesü naaʼin waneʼewai nakua noonooinjachin chi nashikai sümaa tü namakat nümüin. «Juuʼulaa suulia atkawaa, yooteechi taya jümaa tantapa piichipaʼamüin», müshi chi nashikai namüin. Motsomüin neʼe noonooin sümaa tü nümakat chi nashikai, atkaashii naya nachikuaʼa. Nüntapa chi nashikai, jashichishi maʼin namüin otta süsalashi naya nutuma saaʼu nnojoluin noonooin sümaa nünüiki.\\nMaaʼulu yaa, na wayuu kepiakana suluʼu wanee mma eere eein atkawaa, achuntüshii kaaliinwaa nümüin Maleiwa. Nnojoipejeʼe sünainpünaain Maleiwa tia atkawaakat. Müsü tü Wiwüliakat: «Mojulaale wane wayuu jümüin, anakaja müleka jiirakaale nüka [...]. Nnojo keeʼireein jaaʼin pasalawaa» (Roma 12:17, 19). Nüküjüin Maleiwa namüin na wayuukana naʼatapajüinjatüin tü kaʼi niʼitaakat süpüla najaʼlajeʼerüinjatüin süpüshuaʼale tü kasairua mojusükat. Naainjeerü tia soʼu Armagedón (Salmo 37:7). Mojusü maʼin nümüin Maleiwa sütkaajiraale tü wayuukalüirua. Soʼu Armagedón, najaʼlajeʼerüinjatü süpüshuaʼa tü atkawaakat (Salmo 46:9; Isaías 34:2).\\nMüiria nnojoluin eein atkawaa sutuma Nuluwataaya Maleiwa soʼu palit kaʼi. Anuu nünüiki Jesuu süchiki Nuluwataaya Maleiwa: «Püntira tü puluwataayakat. Saainjüna tü keeʼireekat paaʼin yaa mmapaʼa maʼaka saainjünüin chaa iipünaa» (Mateo 6:10, TNM). Jee müsia, sajaʼttireerü Nuluwataaya Maleiwa tü mojulawaakat (Salmo 37:9, 10, 14, 15). * Waʼatapajashaatain maʼin shikeraajüin süpüshuaʼa tü kasa anasü eeinjateetkat sutuma Nuluwataaya Maleiwa (2 Pedro 3:13, TNM).\\n¿Wattayütche sükalia süpüla najaʼlajeʼerüin Maleiwa tü müliaakat jee tü mojulawaakat? Sutuma shikeraajüin maaʼulu yaa tü sümatüjütkalia tü Wiwüliakat, watüjaa aaʼu sülüʼülaain «sükalia sajaʼttüinjatüin tü kasakalüirua» (2 Timoteo 3:1-5). * Pejechonsü maʼin sükalia süpüla süntüin Armagedón jee süpüla nuluwataain Maleiwa saaʼu tü Mmakat.\\nNa wayuu süsaleenakana naainjala soʼu Armagedón, nayeena na nnojoliikana «kapülain naaʼin nüchiki chi Oʼtteʼerüikai chi Wasenyotsekai Jesucristo» (2 Tesalónica 1:8). Niyouktapajaʼa achikit Maleiwa ouktüin wayuu, jaʼitairü mojulaain maʼin shia (Ezequiel 33:11). «Süka nnojolüin nücheküin [Maleiwa] süpüleerua eeinjatüin wayuu eekai amüloulin», keeʼireesü naaʼin süküjünüin «sümüin wayuu tü pütchi anasükat» süpülapünaa süntüin sükalia sajaʼlajaainjatka oʼu kasakat süpüshuaʼa (2 Pedro 3:8, 9; Mateo 24:14; 1 Timoteo 2:3, 4). Sutuma naküjüin tü pütchi anasükat na aküjüliikana pütchi, eeshii süpüla neʼraajüin Maleiwa na wayuukana, noonooin sümaa tü nümakat Jesuu jee kepiain suluʼu wanee mma eere nnojoleerüin eein atkawaa.\\n^ püt. 9 Müiria nnojoluin eein ouktaa nuluwataapeena Maleiwa saaʼu mmaka. Nüsoʼireʼereerü saaʼin Maleiwa tü wayuu ouktüsükalüirua jee müsia tü ouktakat suʼunnaa tü atkawaakat.\\n^ püt. 10 Pütüjaweere sooʼomüin süchiki tü alatajatkat suʼunnaa sülüʼülaain sajaʼttüinjatüin tü kasakalüirua, paashajeʼera tü karalouktakat ¿Kasa shikirajaka maʼin tü Wiwüliakat? suluʼu tü ekirajaayakat 9. Nakumajala na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa.\\nChi shikiishikai tü atkawaakat otta tü müliaakat\\nSaashin tü Wiwüliakat eejatü wanee atkawaa chaa iipünaa sünainpünaaka tü kanüliakat Primera Guerra Mundial otta tü kasa eekat maaʼulu.","num_words":1860,"character_repetition_ratio":0.06,"word_repetition_ratio":0.014,"special_characters_ratio":0.187,"stopwords_ratio":0.011,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8890.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"«Jülüjale jaaʼin tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa, kateerü joʼu otta eʼreena jia wanee anaa» | Ekirajaaya\\nLIFE STORY Takaaliinjain «wayuu süpüshua» sünain anoujaa\\n«Jülüja jaaʼin tü nüchekakat chi naaʼinkai Maleiwa» (ROMA 8:5, TNM).\\nJAYEECHI: 57, 52\\n¿Jamüsü aneetka wakuwaʼipa sutuma tü sümakat Roma kapiitulo 8?\\n¿Kasa jülüjeetka atuma naaʼin wanee anoujashi tü suchuntaakat niʼiruku?\\n¿Kasa naaʼinraka chi jülüjakai aaʼin tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa?\\n1, 2. ¿Jamüsü natüjaweeka saaʼu na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa tü sümakat Roma kapiitulo 8?\\nWANAA SÜMAA woutkajaain süpüla sotuin waaʼin ouktüin Jesuu, eesüjaʼa waashajeʼerüle Roma 8:15-17. Aküjünüsü suluʼu tia wetsiikulokalüirua natüjaain saaʼu na anoujashii aneekuushikana chainjanain naya iipünaa süpüla kaʼikat süpüshuaʼa. Saashin Roma 8:1, aʼaniraasü nakuwaʼipa wanaa nümaa Jesuu. ¿Namüinjatche neʼe naya anoujashiikana tü pütchi aküjünakat suluʼu Roma kapiitulo 8? ¿Sünainpünaataapa nakuwaʼipa na anoujashii yaainjanakana kepiain waneepia saaʼu mmakat?\\n2 Tü pütchi ashajünakat suluʼu Roma kapiitulo 8, namüinjatü na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa. Süka eein chi naaʼinkai Maleiwa naaʼu, natüjaa aaʼulu shiimain nüchoin naya Maleiwa jee naʼatapajüin taashin naya suulia tü neʼiruku jookot süpüla kaainjalaa (Roma 8:23). Mapa, nüchoinjeena naya Maleiwa chapa naya iipünaa. Nülaʼajaain Jeʼwaa tü naainjalakat sükajee naapajiraaichipain nikii Jesuu otta lotusü nakuwaʼipa noʼuluʼu süpüla nüchoinjanain naya (Roma 3:23, TNM; Roma 3:24-26; 4:25; 8:30).\\n3. ¿Jamüsü nekirajaainjatka sünain Roma kapiitulo 8 na anoujashii yaainjanakana kepiain waneepia yaa mmapaʼa?\\n3 Suʼttianainjee tü karalouktakat Roma, aashajaashi Pablo nüchiki wanee wayuu nnojoikai aneekuushin süpüla chainjachin iipünaa. Lotopejeʼe nukuwaʼipa chia wayuukai noʼuluʼu Jeʼwaa. Nia Abraham naashajaakai achiki. Eejachi chia wayuukai kakalia maʼin süpülapünaa naapajiraain nikii Jesuu (paashajeʼera Roma 4:20-22). Maaʼulu yaa, eesü süpüla lotuin noʼuluʼu Jeʼwaa nakuwaʼipa na anoujashii yaainjanakana kepiain waneepia yaa mmapaʼa. Akaʼaya naya, eeshii süpüla natüjain sünainjee tü aküjünakat suluʼu Roma kapiitulo 8.\\n4. ¿Kasa wasakireʼerüinjatka anain waaʼin waashajeʼerapa Roma 8:21?\\n4 Aashajaasü Roma 8:21 süchiki shiimain maʼin paʼaraiiseerüin tü mmakat nutuma Jeʼwaa otta taasheenain waya nutuma suulia kaainjalaa jee ouktaa. Saashin tia wetsiikulokot, talateena maʼin waya süka nüchoinjeenain waya Maleiwa. ¿Suluʼujeeiche pia tia paʼaraiisükat? Wekirajaajeerü anain sünain ekirajaayakat tüü kasain waaʼinrüinjatüin süpüla suluʼuin waya tü paʼaraiisükat.\\n«JÜLÜJALE JAAʼIN TÜ SUCHUNTAAKAT JIʼIRUKU»\\n5. ¿Kasa naashajaaka achiki Pablo suluʼu Roma 8:4-13?\\n5 (Paashajeʼera Roma 8:4-13, TNM). Aashajaashi Pablo suluʼu Roma kapiitulo 8 nachiki na wayuu jülüjakana aaʼin tü suchuntaakat saaʼin neʼiruku otta nachiki na wayuu jülüjakana aaʼin tü nüchekakat chi naaʼinkai Maleiwa. Naashin noʼutku na wayuukana, naya nüküjaka achiki Pablo na manoujainkana otta na anoujashiikana. Nnojotpejeʼe shiimain tia süka nüshajüin Pablo tia karalouktakat namüin na anoujashiikana, na wulekana akuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa (Roma 1:7, TNM). Anoujashii na naashajaakana achiki Pablo. ¿Jamüsü naatawaika nakuwaʼipa?\\n6, 7. (1) ¿Kasa süküjeeka achiki tü Wiwüliakat saashajaapa süchiki shiʼiruku wayuu? (2) ¿Kasa süküjaka Roma 8:4-13 süchiki shiʼiruku wayuu?\\n6 Sükajee tü pütchi «niʼiruku» makat suluʼu tü Wiwüliakat, eesü süküjünüle süchiki shiʼiruku wayuu (Roma 2:28, TNM; 1 Cor. 15:39, 50, TNM). Eesü shiale aküjünüin achiki nüpüshi wanee wayuu maʼaka tü aküjünakat nüchiki Jesuu sünain nüpüshin nia David. Akaʼaya neʼe Pablo, müsü nukuwaʼipa namaa na judíokana süka nüpüshin naya naashin (Roma 1:3; 9:3, TNM).\\n7 Süpüla watüjaain saaʼu jaraliin na wayuu jülüjakana aaʼin tü suchuntaakat saaʼin neʼiruku naashin Pablo suluʼu Roma 8:4-13, TNM, wekirajaa sünain tü sümakat Roma 7:5, TNM. Müshi nia: «Wanaa sümaa jülüjapuʼuin waaʼin tü suchuntaakat weʼiruku, müshii sootokoi waaʼin sünain aaʼinraa tü kasa mojusükat sutuma tü nuluwataakat anain waya Moisés». Na makana akuwaʼipa naashin Pablo, naya na jülüjakana aaʼin aaʼinraa tü kasa mojusü suchuntaakat naaʼin otta oʼunüshii naya süchiirua tü kasa nachekakat neʼe namüiwaʼa.\\n8. ¿Jamüsü choʼujaaka nüchiaain Pablo na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa suulia jülüjain naaʼin tü suchuntaakat neʼiruku?\\n8 ¿Jamüshii nüchiaaka Pablo na anoujashii chainjanakana chaa iipünaa suulia jülüjain naaʼin tü suchuntaakat neʼiruku? ¿Jamüsü eejüinjatka naaʼin napüshuaʼa na anoujashiikana maaʼulu sünain tü nümakat Pablo? Süka eein süpüla naaʼinrüin tü kasa mojusü suchuntaakat naaʼin. Jamüshiijaʼa noʼutku na anoujashii chajanakana Roma, süchepchiapuʼushii tü keeʼireekat naaʼin naashin Pablo. Eesüjaʼa shiale naashajaain achiki kachiiruain naaʼin naya anoujashiikana aʼluwajirawaa akuwaʼipa, ekawaa jee waneeirua kasa suchuntaaka naaʼin (Roma 16:17, 18, TNM; Filip. 3:18, 19; Jud. 4, 8, 12). Soʼu tia, eejachi wanee anoujashi corintojeʼewai aʼluwajiraakai nukuwaʼipa sümaa «tü nuʼwayuusekat chi nüshikai» (1 Cor. 5:1). Choʼujaasüjeseʼe nachiaanüin naya anoujashiikana nutuma Pablo suulia naaʼinrüin tü suchuntaakat neʼiruku (Roma 8:5, 6, TNM).\\n9. ¿Kasa nnojotka mojuin saashin Roma 8:6?\\n9 Tü nümakat Pablo sünainpünaasü wakuwaʼipa maaʼulu. Eesü keejiale nümüin wanee wawala tü suchuntaakat niʼiruku, jaʼitairü eeirüin nükalia sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. ¿Shiache nüküjeeka achiki Pablo nnojoluinjatüin jülüjain waaʼin ekawaa, aʼyatawaa, emiʼijawaa jee aijiraain waya sümaa waʼwayuuse? Nnojottaa, nnojotsü mojuin aaʼinraa tia. Jamüshijaʼa Jesuu, talatüsü naaʼin sünain ekawaa otta sünain asülajaa shiküin wayuu. Jee nütüjaa aaʼulu choʼujaain neemeraain. Naashin Pablo, choʼujaasü nüinkaainjachin wayuu sümaa nuʼwayuuse.\\n¿Kasa waashajaaka maʼin achiki? (Paashajeʼera tü pütchikat 10 otta 11).\\n10. ¿Jamaluʼulu nünüiki Pablo wanaa sümaa «jülüja aaʼin» nümüin?\\n10 ¿Jamaluʼulu nünüiki Pablo wanaa sümaa «jülüja aaʼin» nümüin? Tü pütchi griego ashajünakat sünainjee tü nümakat Pablo, shia süküjeeka achiki jülüjakuʼu müle waaʼin wanee kasa waaʼinreeka amüin. Naashin wanee wayuu atüjashi, tia pütchikat sünainpünaasü nukuwaʼipa wanee wayuu keeʼireeka maʼin aaʼin aaʼinraa wanee kasa, shia naashajaaka achiki waneepia jee jülüjasü naaʼin waneepia tü kasa keeʼireekat naaʼin nümüiwaʼa. Nuuʼulaain shiain laülaain tia saaʼu nukuwaʼipa.\\n¿Kasa paaʼinmaaka maʼin?\\n11. ¿Kaseerü kamalainka wamüin müleka jülüjale shia waaʼin waneepia?\\n11 Na anoujashii chajanakana Roma nasakireʼerüinjatü anain naaʼin kasain jülüjain naaʼin waneepia. ¿Shiache jülüjaka naaʼin tü suchuntaakat neʼiruku? Maaʼulu yaa, choʼujaasü wayaawatüin saaʼu kasain kachiiruain maʼin waaʼin. ¿Kasache waashajaaka maʼin achiki? ¿Kasa wayuu tü keejiakat wamüin waaʼinrüin? Eesüjaʼa shiale jülüjain paaʼin ooʼulaka seʼeje kojuyasü wiino, anoukteʼeraa pipia, ayaʼlajaa püsheʼin, aʼyateʼeraa pünneetse jee shiale jülüjain paaʼin oʼunajawaa. Nnojotsiaajeʼe mojuin tia kasakalüirua. Jamüshijaʼa Jesuu, wiinojaasü wüin nutuma sünain wanee miʼiraa shikiira kaʼwayuusee. Jee Pablo nüküjüin nümüin Timoteo anain nüsüle «yootchon wiino» süpüla anain nia (1 Tim. 5:23; Juan 2:3-11). Nnojotpejeʼe shiain naaʼinmaain tü wiinokot. ¿Jama piakai? ¿Kasa paaʼinmaaka maʼin?\\n12, 13. ¿Jamüsü eejüinjatka waaʼin suulia suchuntaaka weʼiruku?\\n12 Müshi Pablo: «Jülüjale jaaʼin tü suchuntaakat jiʼiruku, eʼreena jia ouktaa» (Roma 8:6, TNM). ¿Jamaluʼut tia pütchikat? Müleka «jülüjale waaʼin tü suchuntaakat weʼiruku», nnojoleena waya aleewain nümaa Jeʼwaa otta nnojoleerü katüin woʼu mapeena. Eepejeʼe süpüla nunoukteʼerüin nukuwaʼipa wanee wayuu. Soto waaʼin nukuwaʼipa chi anoujashi chejeʼewaikai Corinto amaʼüjiraaka nukuwaʼipa jee ojuʼitinnaka naʼakajee na anoujashiikana. Niiʼiratüin nukuwaʼipa otta nnojotsü kachiiruain naaʼin tü suchuntaakat naaʼin. Aʼyataashi nia nüchikuaʼa nümüin Jeʼwaa sümaa wulein nukuwaʼipa (2 Cor. 2:6-8).\\n13 Mojushaatasü tü naaʼinrakat chia anoujashikai sutuma shiain kachiiruain naaʼin tü suchuntaakat niʼiruku, nuʼwanajaapejeʼe nukuwaʼipa. Akaataajaʼa neʼe maaʼulu yaa, eere wanee anoujashi oʼunaka süchiirua tü suchuntaakat naaʼin sümaa mojutüin nümüin tü nümakat Jeʼwaa, eeshi süpüla nuʼwanajaain nukuwaʼipa. Sütütüleʼerüin waaʼin tü nümakat Pablo süpüla wanoukteʼerüin tü kasa nnojotkat anain sünain wakuwaʼipa.\\n«JÜLÜJALE JAAʼIN TÜ KEEʼIREEKAT NAAʼIN CHI NAAʼINKAI MALEIWA»\\n14, 15. (1) ¿Kasa jülüjainjatka waaʼin naashin Pablo?(2) ¿Kasa nnojotka naaʼinrüin chi jülüjakai aaʼin tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa?\\n14 Süchikijee nüküjüin Pablo süchiki tü kasa mojusü eekat sutuma oʼunaa süchiirua tü suchuntaakat weʼiruku, müshi nia: «Jülüjale jaaʼin tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa, kateerü joʼu otta eʼreena jia wanee anaa». Anashaatasü maʼin tia waʼatapajakat.\\n15 Chi jülüjakai aaʼin tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa, nnojoishi niain chi jülüjakai aaʼin waneepia Maleiwa jee aashajaakai waneepia nüchiki otta süchiki tü Wiwüliakat. Jamüshiijaʼa na anoujashii namaiwajanakana, naaʼinrapuʼuin tü kasa saaʼinrakat wayuu süpüshuaʼa, maʼaka saaʼin ekaa, asaa, kasaalüü, kachonniin naya jee aʼyataapuʼushii naya (Mar. 6:3; 1 Tes. 2:9).\\nTü naaʼinmaakat maʼin Pablo shia aʼyatawaa nümüin Maleiwa\\n16. ¿Kasa naaʼinmaaka maʼin Pablo?\\n16 Nnojotpejeʼe shiain tia naaʼinmaain maʼin Pablo jee na anoujashii namaiwajanakana. Jamüshijaʼa Pablo, aʼyataʼawaishi nia sünain akumajaa loona. Nnojotpejeʼe shiain naaʼinmaain maʼin tia. Tü naaʼinmaakat maʼin Pablo shia aʼyatawaa nümüin Maleiwa, maʼaka saaʼin aküjaa pütchi jee ekirajaa wayuu (paashajeʼera Aluwataaushikana 18:2-4; 20:20, 21, 34, 35). Na anoujashii chajanakana Roma, nashatüin nukuwaʼipa Pablo. Akaʼaya wayakana, choʼujaasü waaʼinrüin tia (Roma 15:15, 16).\\n17. ¿Kasa weʼreetka jülüjale waaʼin «tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa»?\\n17 ¿Jameerü wakuwaʼipa waaʼinmaale tü aʼyatawaakat nümüin Jeʼwaa? Müsü Roma 8:6: «Jülüjale jaaʼin tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa, kateerü joʼu otta eʼreena jia wanee anaa». Waaʼinrüin tia wanaa sümaa wooʼulaain nuʼunirüin wakuwaʼipa Jeʼwaa nükajee chi naaʼinkai jee jülüjain waaʼin tü kasa jülüjakat naaʼin. Nüküjüin wamüin Jeʼwaa talateein waya maaʼulu jee kateerüin woʼu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa.\\nNükaaliinjain waya Jeʼwaa süpüla jutatüin waaʼin suulia shapawaa aaʼin\\n18. ¿Jamüshii weʼreenaka wanee anaa jülüjale waaʼin «tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa»?\\n18 ¿Kasa anaa weʼreetka naashin Pablo jülüjale waaʼin «tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa»? Eʼreesü wanee anaa wayuu süpüshuaʼa jee jütateesü saaʼin wayuu süpüshuaʼa suulia shapawaa aaʼin. Palitchon na ountakana tia. Aluʼusaʼa wayakana, nükaaliinjain waya Jeʼwaa süpüla jutatüin waaʼin suulia shapawaa aaʼin. Anajiraashii waya sümaa wapüshi jee namaa na wawalayuukana. Eepejeʼe kaʼi mojujiraaka oʼu waya namaa na wawalayuukana süka waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat. Sülatüle tia waaʼinrüin tü nümakat Jesuu: «Puʼun[a] nünainmüin chi puwalakai süpüla pukumajiraain sukuaippa nümaa» (Mat. 5:24). Soteesü waaʼin naʼyataain na wawalayuukanaya nümüin Jeʼwaa, chi «Maleiwa aapakai wane anaa wamüin» (Roma 15:33; 16:20).\\n19. ¿Jarat tü anaa talateetkalü atuma waaʼin?\\n19 Jülüjale waaʼin tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa, anajiraajeena waya nümaa. Müshi Isaías: «[Jeʼwaa] paaʼinmajeena na eʼitaakana naaʼin pünain jee eʼreena naya wanee anaa putuma saaʼujee naaʼinrüin tia» (Is. 26:3, TNM; paashajeʼera Roma 5:1).\\n20. ¿Jamüsü talataka paaʼin sutuma tü sümakat Roma kapiitulo 8?\\n20 Sünainpünaasü wakuwaʼipa wapüshuaʼa tü sümakat Roma kapiitulo 8, jaʼitainna chainjanale waya chaa iipünaa jee yaainjanale yaa mmapaʼa. Talatüsü maʼin waaʼin sutuma sütütüleʼerüin waaʼin tü Wiwüliakat süpüla waʼyataainjanain maʼin nümüin Jeʼwaa suulia waaʼinrüin tü suchuntaakat waaʼin. Jülüjale waaʼin tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa, wainmeerü tü kasa anasü weʼreetkat suluʼujee tia. Müshi Pablo: «Nünainjee chi Wasenyotsekai Jesuu naapüin Maleiwa wamüin kataa oʼuu» (Roma 6:23, TNM).\\nJülüjasü waaʼin tü keeʼireekat naaʼin chi naaʼinkai Maleiwa wooʼulaale nuʼunirüin wakuwaʼipa Jeʼwaa nükajee chi naaʼinkai jee jülüjale waaʼin tü kasa jülüjakat naaʼin. Shiainjatü waaʼinmaaka tü aleewaakat nümaa Jeʼwaa jee aʼwaajaa nia suulialeʼeya wanee kasa.","num_words":2929,"character_repetition_ratio":0.094,"word_repetition_ratio":0.087,"special_characters_ratio":0.22,"stopwords_ratio":0.004,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10644.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Eesüche süpüla sülatinnüin woulia waainjala? | Susouktaka eʼipajee tü Wiwüliakat\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Birmano Bislama Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Dangme Danés Efik Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Lingala Lituano Luo Malgache Ngäbere (o guaymí) Noruego Papiamento de Curazao Polaco Portugués Quechua boliviano Rumano Ruso Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Sueco Tagalo Tai Tigriña Tsonga Turco Twi Ucraniano Uruund Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\n¿Eesüche süpüla sülatinnüin woulia waainjala?\\nEesü süpüla talatüin naaʼin Maleiwa wamaa\\nKaainjaralii waya saashin tü Wiwüliakat. Nia kaainjalaka wapüleerua Adán. Makalaka waainjüin kasa mojusü mojuka anainjee waaʼin. Ouktüshi Jesuu saaʼu waainjala makalaka nülatirüin woulia Maleiwa tü waainjalakat. Aluwataanüshi Jesuu nutuma Maleiwa süpüla ouktüinjachin nia waaʼu. (Paashajeʼera Roma 3:23, 24.)\\nEeshii na aainjakana kasa eekai mojuleʼeinya makalaka suwataain suluʼumüin nekii nnojoluin nülatirüin Maleiwa noulia tü naainjalakat. Akalüjaʼaya müin wamüin tü Wiwüliakat: «Oʼlojüneerü süpüshua tü waainjalakat woulia sükajee amülain nüsha Jesucristo [waaʼu]» (1 Juan 1:7). Nülatirüin woulia Jeʼwaa tü waainjalakat jaʼitairü keemain maʼin shia. Akatsaʼa ayaawajaainjanain waya suulia. (Paashajeʼera Isaías 1:18.)\\n¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nülatir��in woulia Maleiwa waainjala?\\nKeeʼireere waaʼin nülatirüin woulia Maleiwa waainjala, watüjaainjatü aaʼu jamüin naainjaka wanee kasa, jamüin nünüiki süchiki wanee kasa otta kasain nuluwataain anain na wayuukana (Juan 17:3, NM). Nülatirüin woulia Maleiwa tü waainjalakat müleka wayaawajaale suulia otta wanoukteʼerüle wakuwaʼipa. (Paashajeʼera Aluwataaushikana 3:19.)\\nEesü süpüla talatüin naaʼin Maleiwa watuma. Nütüjaa aaʼu kaainjaraliin waya. Anamia otta amüliajüi nia. Makalaka anain pikirajaale sünain tü paaʼinrajatkat süpüla talatüin naaʼin Maleiwa pümaa. (Paashajeʼera Salmo 103:13, 14.)\\n¿Kasaichi nünülia Maleiwa? ¿Aishii waya nüpüla Maleiwa?\\n¿Paainjüinche tü nümakat Maleiwa pümüin?\\nNnojoishii neʼe oonooinjanain waya nümaa Maleiwa, eeinjatü waneeirua kasa waainjüinjatka süpüla naʼaleewainjanain waya Maleiwa.","num_words":711,"character_repetition_ratio":0.08,"word_repetition_ratio":0.009,"special_characters_ratio":0.172,"stopwords_ratio":0.014,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7642.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Jeʼwaa chi aapakai tü choʼujaakat wamüin otta aaʼinmajakai waya | Ekirajaaya\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Becol Bengalí Bislama Búlgaro Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitumbuka Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo haitiano Croata Dangme Danés Dehu Efik Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Gujarati Gun Hebreo Hiligaynon Hindi Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kannada Kaonde Kazajo Kikuyu Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kisonge Krío Kwangalí Kwanyama Lengua de señas argentina Lengua de señas colombiana Lengua de señas mexicana Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas ruso Letón Lingala Lituano Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Malayo Malayálam Malgache Maltés Maratí Maya Nepalés Ngäbere (o guaymí) Noruego Nyaneka Oromo Otetela Pangasinán Panjabí Papiamento de Aruba Persa Polaco Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Rumano Ruso Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Silozi Sranangtongo Suajili Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tamil Tayik Telugu Tigriña Totonaco Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Twi Tártaro Ucraniano Umbundú Urdu Uzbeko Vendal Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zandé Zapoteco del Istmo Zulú Árabe\\n«Toʼtteʼereechi nia süka alin taya nüpüla. Taaʼinmajeechi nia süka niʼraajüin tanülia.» (SAL. 91:​14, NM)\\n¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla niiʼiyatüin niain chi Aapakai tü choʼujaakat wamüin?\\n¿Kasa naaʼinraka Jesuu süpüla anajiraainjatüin wayuu nümaa Maleiwa?\\n¿Jamüsü naaʼinmajia nutuma Jeʼwaa na aikana apüla nia otta na oonookana nümaa?\\n1, 2. ¿Jamüsü naatawaika nakuwaʼipa na wayuukana otta nakuwaʼipa süpüla nanoujüinjanain?\\nNIʼITAALA Jeʼwaa sukuwaʼipa tü apüshiikat (Éf. 3:​14, 15, NM). Naatawaisü nakuwaʼipa na wayuukana waneʼewai nakua suulia nakuwaʼipa na napüshikana. Eeshii wayuu eeka kepiapuʼuin nümaa nashi jee nei nataralaleepa. Eeshii eekai amülouilin nashi jee nei sutuma ayuulii, pasiruwaain naya jee sutuma waneeirua kasa mojusü. Eeshii eekai nnojoluin neʼraajüin nashi jee nei.\\n2 Müsia nakuwaʼipa na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa. Nüpüshi naya Jeʼwaa. Akatsaʼa naatawalin nakuwaʼipa süpüla nanoujüinjanain. Eeshijaʼa süpüla niain ekirajüin pia sünain tü Wiwüliakat chi püshikai jee shiale tü püikat joʼuuiwaʼaya pia (Deut. 6:​6, 7). Eeshijaʼa süpüla niain ekirajüin pia wanee wawala aküjakai pütchi pümüin (Roma 10:13-15, NM; 1 Tim. 2:​3, 4).\\n3. ¿Kasa wanaawaka atuma sukuwaʼipa wayuu?\\n3 Wainma kasa naatawaika atuma sukuwaʼipa wayuu, akatsaʼa eein wanee kasa wanaawa atuma shia. Sünainjee nnojolin noonooin Adán nümaa Jeʼwaa, kamojulasü, kaainjalasü jee ouktüsü wayuu süpüshuaʼa (Roma 5:12). Mayaapejeʼe sülatüin tia, eeshii süpüla «Taata Maleiwa» wamüin nümüin Jeʼwaa. Suluʼu Isaías 64:​8, ashajünüsü jamapuʼuin sünüiki nümüin Jeʼwaa tü nupueulosekat, müsü mayaa: «Jeʼwaakalee, pia Washikaʼaya». Akaʼaya Jesuu, wanaa sümaa niʼiküin na nikirajüinkana sünain oʼuraajaa, müshi nia: «Taata Maleiwa chakai iipünaa, wule putuma tü pünüliakat» (Mat. 6:​9, NM).\\n4, 5. ¿Kasa wekirajaainjatka anain süpüla kooʼomüinjatüin naalii Jeʼwaa wapüla?\\n4 Chi Washi chakai iipünaa, naaʼinmajüin sümaa jülüjüin naaʼin tü nüpüshikat. Müshi nia: «Toʼtteʼereechi [chi waneepiakai tamaa] süka alin taya nüpüla. Taaʼinmajeechi nia süka niʼraajüin tanülia» (Sal. 91:��14, NM). Nuʼtteʼerüin Jeʼwaa tü nupueulosekat noulia na nüʼünüükana otta naaʼinmajüin naya suulia najaʼlajeʼennüin.\\n5 Süpüla kooʼomüinjatüin naalii Jeʼwaa wapüla, wekirajaa sünain apünüinsü kasa sünainjee tü nukuwaʼipakat: 1) nia Aapaka tü choʼujaakat wamüin, 2) nia Aaʼinmajaka waya otta 3) nia Waʼaleewainka maʼin. Shiʼipaʼaya wekirajaain sünain tü apünüinsükat kasa, jülüja waaʼin jamüin wakuwaʼipa nümaa chi Washi iipünaajachikai otta kasain waaʼinrüinjatüin süpüla weeʼiyatüin nujutü nümüin. Otta müsia jülüja waaʼin tü kasa anasü naapakat Jeʼwaa namüin na arütkaakana nünainmüin (Sant. 4:8).\\nNIA JEʼWAA CHI AAPAKAI TÜ CHOʼUJAAKAT WAMÜIN\\n6. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu anain «süpüshua tü nüsülajakat» Jeʼwaa?\\n6 Müsü nünüiki Santiago:«Anasü süpüshua tü nüsülajakat chi [Washikai] Maleiwa kakumalakai tü kasa warattuuitkat chakat iipünaa» (Sant. 1:17). Wanee kasa anashaatasü nüsülajaka wamüin Jeʼwaa, shia katüin woʼu nutuma (Sal. 36:9). Müleka shiale waaʼinrüin tü keeʼireekat naaʼin saaʼujee katüin woʼu nutuma, aneerü maʼin wakuwaʼipa maaʼulu otta kateerü woʼu waneepia suluʼu tü mma jeketkat (Prov. 10:22; 2 Ped. 3:​13, NM). ¿Jamüsü süpüla anainjatüin wakuwaʼipa sümaa kaainjalain waya nutuma Adán?\\n7. ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla aleewajiraainjanain waya nümaa?\\n7 Nia Jeʼwaa chi Aapakai tü choʼujaakat wamüin otta wainma sukuwaʼipa nutuma. Jamüshijaʼa nia, naakajirüin waya saaʼu anamiain nia wamüin. Kamojulasü otta kainjalasü wayuu süpüshuaʼa nünainjee Adán (Roma 3:23). Sutuma alin waya nüpüla Jeʼwaa, nüchajaain sukuwaʼipa süpüla aleewajiraainjanain waya nümaa. Müshi chi aluwataaushikai Juan süchiki tia: «Niiʼiyatüin Maleiwa alin waya nüpüla sükajee nuluwataain chi waneeshikai Nüchon yaa saaʼu tü mmakat süpüla katüinjatüin woʼu nünainjee. Nnojoishi niain alin wapüla chi Maleiwakai palajana, waya aika nüpüla palajana. Nuluwataainjeseʼe chi Nüchonkai süpüla ouktajachin saaʼu waainjala» (1 Juan 4:​9, 10, NM).\\n8, 9. ¿Kasa niiʼiyataka akajee Jeʼwaa nükalioʼu Abrahán niain Aapüin tü choʼujaakat wamüin? (Piirakaa sümüin tü ayaakua suluʼukat süpana 18.)\\n8 Soʼutpünaa juyaka 1893 süpülapünaa wakalia, naainjüin Abrahán wanee kasa eeʼiyataka tü naainjüinjatkat Jeʼwaa mapa süpüla katüinjatüin noʼu waneepia na wayuu oonookana nümaa. Müsü sünüiki Hebreokana 11:17-19: «Otta Abraham, wanaa sümaa nuuʼulakünüin aaʼin nütüma Maleiwa müleka shiimüinre tü nünoulakat nünain, naapaain nünüiki Maleiwa sünain naapüinjachin Isaac nümüin süpüla ouktajachin, chi waneeshikai nüchon, chi aküjünakai achiki paala nümüin nütüma Maleiwa sünain pansaain nünüiki nümüin sünain maa: ‹Tü puuʼuliwoʼukalüirua, nanainjeeinjateerü na nüikeyuukana Isaac›. Je wanaa sümaa nünoujain Abraham nünain Maleiwa, nuʼutüinjachia aaʼin waneepia chi nüchonkai süka nütüjaain aaʼu sünain nuuntüin Maleiwa nüsoʼirüin saaʼin wayuu eekai ouktüin. Je chi Maleiwakai, naʼalijirüin nuulia Abraham nuʼutüinjachin naaʼin chi nüchonkai. Mataashi maa aka nüsoʼinnakai aaʼin nümüin nüchikua». ¿Kasa wanaawaka anainjee tü naainjakalü Abrahán sümaa tü naainjakat Jeʼwaa? Naapüin Jeʼwaa chi waneeshikai Nüchon süpüla nuʼtteʼerüinjatüin wayuu süpüshuaʼa ( paashajeʼera Juan 3:​16, 36 *).\\n9 ¡Anakajasaʼa maʼin naaʼin Isaac sutuma nnojolinjachin ouktüin nia soʼu tia! Naapüin tü analuʼutkat nümüin Jeʼwaa naaʼu chi anneerü okoʼojookai oʼuwa saʼaka sütüna wunuʼu. Chia anneetkai nia ouktünajachikai aaʼin nümüin Jeʼwaa (Gén. 22:10-13). Niʼitaain Abrahán sünülia tü mmakat eejachire naʼajüinjachin chi nüchonkai. Sünülia nutuma «Jeʼwaa-yiré». «Nieechi Jeʼwaa aapakai wamüin» maluʼulu tia (Gén. 22:​14, NM; noota).\\nTÜ ANAJIRAAINJATKALÜ ATUMA WAYUU NÜMAA MALEIWA\\n10, 11. ¿Jaralii na shikiishiikana aküjaa tü pütchi anajiraainjatkalü atuma wayuu nümaa Maleiwa? ¿Jamüsü sukuwaʼipa tia natuma?\\n10 Wanaa sümaa jülüjüin waaʼin süpüshuaʼa tü naapakat wamüin Jeʼwaa, wayaawata aaʼu anajiraain waya nümaa sünainjee ouktüin Jesuu saaʼu waainjala. Müsü nünüiki Pablo süchiki tia: «Süpüshua tü kasa anasü taaʼinrakat, taaʼinrüin süka alin maʼi waya nüpüla Cristo süka ouktüin nia saaʼu waainjala süpüla taashinjanain waya suulia. Ouktüshi nia saaʼu waainjala sümaa süsoʼiraain naaʼin shiiʼiree waaʼinreein tü anasükat waneepia. Sükajee shiiʼiratüitpain waaʼin nütüma, anakaja nnojoliire waaʼinrüin tü wachekakat wamüiwa, shiainjatü tü talatakat atüma naaʼin» (2 Cor. 5:​14, 15).\\n11 Aishi maʼin Maleiwa napüla na anoujüshii eejanakana nakalioʼu na aluwataaushiikana otta talatüshii maʼin naya süka naʼyataain nümüin. Sutuma tia, naküjüin tü pütchi anajiraainjatkalü atuma wayuu nümaa Maleiwa. Watta saalii wayuu anajiraaka jee aleewajiraaka nümaa Maleiwa sutuma süküjünüin s��müin otta shikirajünüin sünain tia pütchikat. Nüneeküin Maleiwa naya wayuukana süpüla kepiaa chaa iipünaa. Maaʼulu yaa, na anoujüshii chainjanakana iipünaa naküjüin tia pütchikat sümüin wayuu süka eʼitaaushin naya nutuma Jeʼwaa otta Kürisüto süpüla aʼyatawaa namüin. Makalaka nakaaliinjüin wayuu sünain arütkawaa nünainmüin Jeʼwaa otta aʼyatawaa nümüin ( paashajeʼera 2 Corinto 5:18-20; Juan 6:​44, NM; Aluw. 13:​48, NM).\\n12, 13. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin talatüin maʼin waaʼin sümaa tü naapakat wamüin Jeʼwaa?\\n12 Na anoujüshii yaainjanakana kepiain mmapaʼa, nakaaliinjüin na anoujüshii chainjanakana iipünaa sünain aküjaa tü pütchi anasükat süchiki Nuluwataaya Maleiwa. Naainjüin tia, sutuma talatüin maʼin naya nümaa Jeʼwaa, chi Aapakai tü choʼujaakat wamüin. Wanaa sümaa waküjüin tia pütchikat, waküjüin shia suluʼujee tü Wiwüliakat: wanee kasa anashaatasü nüsülajaka wamüin Jeʼwaa (2 Tim. 3:​16, 17). Watüjüle maʼin süpüleerua ekirajaa wayuu sükajee tü Nünüikikat Maleiwa, eeshii süpüla wakaaliinjüin naya süpüla katüinjatüin noʼu waneepia. Wanee kasa nükaaliinjaka aka waya Jeʼwaa süpüla waküjüinjanain pütchi, nia chi naaʼinkai (Zac. 4:6; Luc. 11:13). Waashajeʼerüle tü karalouktakalüirua Anuario de los testigos de Jehová, weʼreerü tü kasa anasü eekat sutuma süküjünüin pütchi. ¡Anakatche maʼin aküjaa tü pütchi kojutükalü atuma chi Washikai, chi Aapakai tü choʼujaakat wamüin!\\n13 Wainmairü tü kasa naapakat wamüin Jeʼwaa, makalaka anain jülüjüle waaʼin pütchikat tüüirua: «Süpüla teeʼiyatüin talatüin taaʼin sümaa tü naapakat tamüin Jeʼwaa, ¿aʼyataashiche maʼin taya sünain aküjaa pütchi? ¿Kasa tanoukteʼerüinjatka sünain takuwaʼipa süpüla tatüjüinjachin maʼin aküjaa tü pütchi anasükat?». Palajanale watuma tü Nuluwataayakat Maleiwa, weeʼiyateerü nümüin talatüin maʼin waaʼin sümaa tü naapakat wamüin. Waaʼinrüle tia, naapeerü Jeʼwaa tü choʼujaakat wamüin (Mat. 6:25-32 otta 33, NM). Sutuma alin waya nüpüla, keeʼireesü maʼin waaʼin watalateʼerüin naaʼin (Prov. 27:11).\\n14. ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüleerua nupueulose?\\n14 Müshi David niiʼirainruʼu: «Nnojoishi jaralin amüliajüin taya otta wayuu müliashi taya; Jeʼwaa, anashi jülüjüle paaʼin taya. Pia chi akaaliinjüikai otta oʼtteʼerüikai taya; Maleiwakalee, nnojo kamaʼain pia» (Sal. 40:​17, NM). Wainmatuairü nuʼtteʼerüin Jeʼwaa tü nupueulosekat wanaa sümaa müliain naya natuma na nüʼünüükana. Sutuma nükaaliinjüin waya süpüla wachecherüin waaʼin suʼunnaa müliaa otta naapüin wamüin tü choʼujaakat sümüin wanoula, waapüin maʼin tü analuʼutkat nümüin Jeʼwaa.\\nNAAʼINMAJÜIN WAYA JEʼWAA\\n15. Püküja süchiki tü naainjakat wanee wayuu akaaliinjamaatakai nüchon.\\n15 Wanee wayuu eekai alin nüpüla nüchonnii, nnojotsü shiain neʼe naapüin tü kasa choʼujaakat namüin. Naaʼinmajüinya naya. Nükaaliinjamaatüin naya suulia sülatüin kasa mojusü namüin. Naashin wanee wawala, akaaliinjünamaatüshi nia nutuma chi nüshikai wanaa sümaa nujutuuin shiroku wüin müleʼu jintüliiwaʼaya nia. ¿Jamakuwaʼipat tia? Chajana naya aküjüin pütchi, shiasaʼa naleʼejapa nepialuʼumüin müleʼu wüin napüla suluʼu tü luwopukot. Süpüla nalatüin waneemüin saʼata, alatüshii saaʼupünaa waneeirua ipa müleʼuyuu. Nia alataka palajana chi wawalakai. Nüsiranajaaka sümaa nujutuuin shiroku tü wüinkat. Nimerotoko piantua. Niasaʼa chi nüshikai naapaamaatüin nia nütünakiipünaa. Nnojoika wüinsirüin nia sutuma nükaaliinjamaatüin nia chi nüshikai. ¡Talatashaatasü maʼin naaʼin sutuma nükaaliinjüin nia chi nüshikai! Müshiʼiya wayakana nutuma chi Washi iipünaajachikai, nükaaliinjüin waya suulia tü kasa mojusü aainjünakat wamüin otta nuulia Satanaa, chi aluwataakai saaʼu tü mmakat. Nia neʼe Jeʼwaa atüjaka aaʼinmajaa waya (Mat. 6:13; 1 Juan 5:19).\\n16, 17. Wanaa sümaa natkaain na israeliitakana namaa na amalekiitakana, ¿kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla naaʼinmajüin naya?\\n16 Naaʼinmajüin Jeʼwaa nupueulose soʼu juyaka 1513 süpülapünaa wakalia. Taashishii naya nutuma suulia achepchiee otta naaʼinmajüin naya nalatapa tü palaa Ishosükat. Naaʼinmajüin naya isashiipaʼa wanaa sümaa chajanain naya suluʼu tü mma kanüliakat Refidim, süpülapünaa nantüin eemüin tü uuchikat Sinaí.\\n17 Sutuma nütüjaain aaʼu Satanaa tü sümakat Génesis 3:​15, nüchajaain maʼin sukuwaʼipa süpüla nushutüinjachin naaʼu na israeliitakana. Niʼrüin namüiwaʼain naya. Nushutaka naaʼu nakajee na amalekiitakana. Süʼünüü nupueulose Jeʼwaa tia wayuukalüirua (Núm. 24:20). ¿Jamüsü naaʼinmajia na israeliitakana nutuma Jeʼwaa nükajee Josué, Moisés, Aarón otta Hur? Atkaashi Josué namaa na amalekiitakana. Suʼunnaa tia, oʼotooshi Moisés, Aarón otta Hur saaʼu wanee wutai. Wanaa sümaa yaletüin nutuma nütüna Moisés, katchinshii na israeliitakana nutuma Jeʼwaa noulia na naʼünüükana. Shiasaʼa mapüsapa nütüna Moisés, aaʼalijünüsü nutuma Aarón otta Hur. «Niyamünnaka Amaleq sümaʼaleʼeya nupueulose nutuma Josué». Naainjüin tia süka nükaaliinjünüin otta naaʼinmajünüin nutuma Jeʼwaa (Éx. 17:8-13, NM). Nüpaʼüwajaakalaka ipa Moisés chayaa. «Jeʼwaa-nisí» sünülia nutuma. «Nia tounjulaayaka Jeʼwaa» maluʼulu tia pütchikat süka hebreo ( paashajeʼera Éxodo 17:​14, 15, * noota).\\nNAAʼINMAJÜIN NUULIA SATANAA\\n18, 19. ¿Jamüsü waaʼinmajia maaʼulu nutuma Jeʼwaa?\\n18 Naaʼinmajüin Jeʼwaa na aikana apüla nia otta na oonookana nümaa. Nounjulaayashi Jeʼwaa na israeliitakana wanaa sümaa chajanain naya suluʼu tü mmakat Refidim. Müshiʼiya wayakana maaʼulu, wounjulaayashi Jeʼwaa wanaa sümaa weʼrüin müliaa natuma na nüʼünüükana. Wainmatuairü nükaaliinjüin Jeʼwaa tü nupueulosekat otta naaʼinmajüin shia nuulia Satanaa. Na wawalayuu müliakana sutuma nnojoluin sünainpünaain poliitika otta nnojoluin surulaalüin naya, aaʼinmajünüshii waneepia nutuma Jeʼwaa. Tia, shia tü alatakat namüin na wawalayuu eejanakana chaa Alemania sükalioʼu nuluwataain Hitler. Wanaa sümaa waashajeʼerüin tü karalouktakalüirua Anuario, kooʼomüinsü maʼin wanoula sutuma weʼrüin nachecherüin naaʼin na wawalayuukana suʼunnaa müliaa otta sutuma naaʼinmajüin Jeʼwaa naya (Sal. 91:2).\\nNükaaliinjüin waya Jeʼwaa nakajee na wawalayuukana süpüla wachecherüin waaʼin suʼunnaa müliaa (Paashajeʼera pütchi 18-20)\\n19 Sükajee tü nupueulosekat Jeʼwaa jee sükajee tü karalouktairua aapünakat wamüin, nüküjüin wamüin tü waaʼinrajatkat süpüla naaʼinmajüin waya. Sutuma tia nümakat wamüin Jeʼwaa, anasü wakuwaʼipa maaʼulu. Tü kachiiruakat saaʼin wayuu maaʼulu, shia tü aainjirawaakalü akuwaʼipa, eperuwaa otta anajaa shiyaakua wayuu masheʼinsat amaʼüjiraaka sukuwaʼipa. Akaisaʼa nüsoʼijirüin waaʼin Jeʼwaa waneepia sünain tü waaʼinrajatkat süpüla nnojoluinjatüin washatüin nakuwaʼipa na wayuu aainjakana kasa mojusü. Jamüshijaʼa nia, nüküjüin wamüin nnojoliinjanain waʼaleewajaain sümaa wayuu suluʼupünaa tü redes sociales münakat (1 Cor. 15:​33, NM). *\\n20. ¿Kasa naaʼinmajaka aka waya Jeʼwaa suluʼu tü outkajaaleekat?\\n20 ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin nikirajanain waya Jeʼwaa? Oonooinjana waya sümüin tü nuluwataakalü anain (Is. 54:13). Suluʼu tü outkajaaleekalüirua anasü wakuwaʼipa. Süka jamüin, wekirajünüin sünain tü wakuwaʼipainjatkat jee aaʼinmajünüshii waya. Na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat, nakaaliinjüin otta nachiaain waya sükajee tü sümakat tü Wiwüliakat (Gal. 6:1). Nükaaliinjüin waya Jeʼwaa nakajee naya wawalayuukana (Éf. 4:​7, 8, NM). ¿Kasakaʼa waaʼinrüinjatüin nachiaale waya na laülaashiikana? Jüüjüüinjana otta oonooinjana waya namaa. Müle shia watuma, aneerü wakuwaʼipa nutuma Maleiwa (Heb. 13:17).\\n21. (1) ¿Kasa tü waaʼinrajatkat? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain suluʼu tü wanee ekirajaayakat?\\n21 ¿Kasakaʼa waaʼinrüinjatüin? Wooʼulaa nuʼunirüin wakuwaʼipa chi naaʼinkai Maleiwa otta woonoo nümaa chi Washi iipünaajachikai. Jülüja waaʼin tü nukuwaʼipakat Jesukürisüto otta waʼyataa süchiirua washatüin shia. Anasü maʼin nukuwaʼipa Jesuu nutuma Jeʼwaa sutuma noonooin nümaa waneʼereʼeya ouktapa nia (Filip. 2:​5-11). Akaweeria wakuwaʼipa, aneerü nutuma Jeʼwaa weʼitaale süpüshuaʼa waaʼin nünain (Prov. 3:​5, 6). Makalaka soteein waaʼin waneepia niain Jeʼwaa chi Aapakai tü choʼujaakat wamüin otta chi Aaʼinmajakai waya. Aʼyatawaa nümüin shia wanee kasa kojutüsü maʼin otta talataka atuma waaʼin. Akaʼaya Jeʼwaa, Waʼaleewain maʼin nia, ¿jamüsü maka wanüiki? Kooʼomüinjeerü maʼin tü naaliinkat wapüla wekirajaapa sünain tia suluʼu tü wanee ekirajaayakat.","num_words":4047,"character_repetition_ratio":0.053,"word_repetition_ratio":0.015,"special_characters_ratio":0.205,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10104.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Kasa talateetka atuma paaʼin sünain piʼyataain?\\n«Napüshuaʼa na wayuukana eküinjana, asüinjana otta talatüinjatü naaʼin sümaa tü kasa anasü neʼrakat sünainjee naʼyataain maʼin. Tia, nüsülajala Maleiwa.» (Eclesiastés 3:13, TNM.) Nücheküin Maleiwa wapüleerua talatüinjatüin waaʼin sünain waʼyataain, müsüjeseʼe nüküjüin wamüin tü waaʼinrajatkat süpüla wountüinjatüin tia (Isaías 48:17). Jooʼu wekirajaai sünain tü nümakat wamüin.\\nJÜLÜJA PAAʼIN TÜ KASA ANASÜ EEJEETKAT SÜNAINJEE PIʼYATAAIN\\nJaʼitairü kasain niʼyataain anain wanee wayuu, anasü nukuwaʼipa suluʼujee tia (Proverbios 14:23). ¿Jamüsü anaka nukuwaʼipa sünainjee? Shia süka eejeerüin tü süliainjatkat tü choʼujaakat nümüin. Aʼyataainjachi wanee wayuu süpüla niyaʼlajüin tü kasa choʼujaakat nümüin. Shiimain naapeerüin Maleiwa tü cho��ujaakat nümüin chi aʼyataakai nümüin (Mateo 6:31, 32). Tütüinjachipajaʼa nia sünain aʼyatawaa (2 Tesalónica 3:10).\\nJülüjeesü paaʼin eejeerüin kasa anasü sünainjee piʼyataain. Niʼyataale wanee wayuu, eesü niyaʼlajüin tü choʼujaakat sümüin nüpüshi otta tü choʼujaakat nümüin. «Anasü nukuwaʼipa chi wayuu aʼyataakai süpüleerua tü choʼujaakat nümüin», müsü nünüiki Joshua, 25 nuuyase.\\nKeraapa nutuma wanee wayuu wanee aʼyatawaa, talatüsü naaʼin mapa süchikijee. Jamüshijaʼa wanee wayuu niʼyataale süka süpüshuaʼa naaʼin, oʼunüsü tü shokulaakat nuulia, jaʼitashi müin nnojoikai niʼyataweein paala (Proverbios 26:14). Anasü nukuwaʼipa wanee wayuu sutuma tia. «Jaʼitaichi mapüsain maʼin taya süchikijee aʼyatawaa, jaʼitasü nnojoluin kasajatüin shia sümüin wayuu, talatüsü taaʼin sutuma tekeraajüin shia», müshi Aaron, chi wayuu aʼyataakai sünain akumajaa kemion.\\nATÜJÜINJACHI PIA SÜPÜLEERUA PIʼYATAAIN\\nAnashaatasü sünüiki tü Wiwüliakat nüchiki chi wayuu atüjakai maʼin süpüleerua niʼyataain jee tü wayuu tütükat maʼin sünain aʼyatawaa (Proverbios 22:29; 31:13). Nnojoipajaʼa atüjamaatüin wanee wayuu uatuwoʼushi. Eesüjaʼa mamalainre nümüin wanee wayuu tü niʼyataainkat süka isain shia nüchiki. Müsüjeseʼe nnojoluin nüchajaain sukuwaʼipa süpüla anainjatüin nutuma niʼyataain.\\nAnale nutuma wanee wayuu sukuwaʼipa niʼyataain, talateechi nia, jaʼitaichi niʼyataain sünain wanee kasa eekai eein. «Talatüshi maʼin wayuu müleka niʼyataale maʼin otta jülüjüle naaʼin tü kasa eekat sünainjee niʼyataain. Nia nnojoikai talatüin aaʼin chi eekai shokulain», müshi William, 24 nuuyase.\\nANEERÜ SUKUWAʼIPA WAYUU SÜNAINJEE PIʼYATAAIN\\nNnojotsü shiainjatüin maʼin jülüjüin paaʼin walaale maʼin wanee aʼyatawaa. Shia jülüjüinjatka paaʼin aneerüin sukuwaʼipa wayuu sünainjee tü piʼyataainkat.\\nJülüjüle paaʼin tia, talateechi pia sünain piʼyataain. Soto paaʼin tü nümakat Jesuu, tü makat mayaa: «Anakuaippaʼireʼeya [talataleejeechia] chi wayuu aapakai nuulia chi aapünakai amüin» (Aluwataaushikana 20:35). Nnojoishi nayain neʼe anain akuwaʼipa na walaamainkana sutuma tü waʼyataainkat, anasü sukuwaʼipa wapüshi otta anasü sukuwaʼipa wayuu eekai maʼletsein.\\nWapüshi. Niʼyataale maʼin wanee wayuu shiyaaluʼu nüchonnii, aneerü nakuwaʼipa nutuma. Akaataajaʼa neʼe shiale aʼyataain wanee wayuu shiyaaluʼu süchonnii, aneerü nakuwaʼipa sutuma. Na wayuu aʼyataakana nayaaluʼu nachonnii, naapüin namüin neküin, nasheʼin otta nepia; shiasaʼa sutuma naainjüin tia, nekeraajüin tü nuluwataakalü anain naya Maleiwa sünain naapüinjatüin tü kasa choʼujaakat sümüin napüshi (1 Timoteo 5:8). Otta müsia, nekirajüin na tepichikana sünain naʼyataaliinjanain. «Aʼyataaishaata maʼin chi tashikai otta wayuu loto akuwaʼipachi nia sünain niʼyataain. Kuʼyamai nia meesa, kaama, puettoʼu, wentaana jee waneeirua kasa. Müshijeseʼe taʼyataalin sünain akumajaa kasa eekai müin aka saaʼin tia süka choʼujaain shia sümüin wayuu», müsü nünüiki Shane.\\nWayuu eekai maʼletsein. «Anashi müleka niʼyataale [maʼin wanee wayuu] süpüla tü niküinjatkat aaʼu je süpüla tü nümüliajiainjatkat wayuu eekai müliain», müshi Pablo (Éfeso 4:28). Waʼyataale maʼin süpüla waapüinjatüin tü choʼujaakat sümüin wapüshi, eejeeria süpüla wasülajüin sümüin wayuu eekai müliain (Proverbios 3:27). Jee müsia, talateena maʼin waya saaʼu wasülajüin sümüin wayuu.\\nPIʼYATAA SÜKA SÜPÜSHUAʼA PAAʼIN\\nWanaa sümaa nikirajüin Jesuu wainma wayuu, müshi nia namüin: «Je müleka pütaʼünnüle süpüla eʼikaa wane chisoui waneemüin kilómetro, anasü müleka piʼikaleʼere piama kilómetro» (Mateo 5:41). ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla paaʼinrüin tia nümakat Jesuu? Nnojo piʼyataain mojusheeka, shia anaka aluʼu paaʼinrüle shia süka süpüshuaʼa paaʼin. Kajaalapeeshi pia sünain tia sümaa anain shia putuma. Kojutü maʼin pümüin tü piʼyataainkat.\\nMüle shia putuma, talateechi pia sünain piʼyataain. Süka jamüin, paaʼinrüin shia süka süpüshuaʼa paaʼin. Piapejeʼe neʼe atüjaain saaʼu müleka paaʼinrüinjatüle tia (Filemón 14). Anuu sünüiki wanee pütchi suluʼujeejatü tü Wiwüliakat: «Chi eekai tütüin maʼin sünain aʼyatawaa, nieechi aluwataaikai. Eekajasaʼa chi eekai shokulain, nieechi aʼyateʼennaka maʼin» (Proverbios 12:24, TNM). Mayaapejeʼe nnojoluinjachin achepchieein wanee wayuu eekai shokulain, eeshi süpüla müin achepchieekai naaʼin sutuma niain aʼyateʼennüin natuma na waneeinnua. Nnojoleerü müin wakuwaʼipa müleka waainjüle tü nümakat Jesuu.\\nNNOJO OUKTIRAAIN PIA SÜNAIN AʼYATAWAA\\nAnasü maʼin aʼyatawaa otta tütüinjana waya saashin tü Wiwüliakat (Proverbios 13:4). Nnojoliipejeʼe ouktiraainjanain waya sünain wanee aʼyatawaa. Saashin tü Wiwüliakat, anaʼleesia nümüin wanee wayuu neemeraale suulia ouktiraain nia sünain aʼyatawaa. ¿Kasa shikirajaka anain waya tia? Nnojoishi ouktiraainjachin wanee wayuu sünain aʼyatawaa süpüla niʼrüinjatüin kasa anasü sünainjee. Saashin Eclesiastés, tia müsü aka saaʼin nuwataale wanee wayuu süchiirua tü jouktaikat shiiʼiree nütaʼülüin shia, amülaʼaleechi neʼe nuwataain süchiirua.\\nNaaʼinrüle wanee wayuu tü sümakat tü Wiwüliakat, nnojoleechi nia shokulain otta nnojoleechi nia ouktiraain sünain niʼyataain. Mayaapejeʼe süküjüin tü Wiwüliakat tütüinjanain waya sünain aʼyatawaa, süküjüinya wamüin jülüjüinjatüin waaʼin tü kasa alanaʼleekalia suulia (Filipos 1:10). Nülatirüle kaʼi wanee wayuu sümaa nüpüshi, naʼaleewainyuu, shia wanee kasa anasü tia. Akatsaʼa shiain anaʼleein maʼin aashajeʼeraa tü Wiwüliakat otta wasakireʼerüin waaʼin sünain.\\nTalatüsü maʼin naaʼin na wayuu nnojoliikana shokulain otta na nnojoliikana ouktiraain sünain wanee aʼyatawaa. «Eejachinka wanee talaamain, atüjüshi maʼin nia süpüleerua nukuwaʼipa, tütüshi maʼin sünain aʼyatawaa, shiasaʼa saaʼujee tia talatüshii maʼin na aʼyataakana nümüin. Nojoʼloopa suulia niʼyataain chia wayuukai, shia jülüjaka mapa naaʼin nüpüshi otta tü niʼyataainkat nümüin Maleiwa. Talatüshi nia waneepia», müsü nünüiki William.\\nTü namakat waneeinnua wayuu süchiki tü aʼyatawaakat\\n«Tojoʼloopa suulia aʼyatawaa, mapüsashi maʼin taya. Akaisaʼa talatüin maʼin taya sutuma eein kasa anasü sünainjee taʼyataain maʼin.» (Nick.)\\n«Shia anaka maʼin tütüle wayuu sünain aʼyatawaa. Paaʼinrüinjatüle wanee aʼyatawaa, paaʼinra shia süka süpüshuaʼa paaʼin.» (Christian.)\\n«Anashaatasü maʼin wakumajia nutuma Maleiwa. Waapeere analuʼut nümüin, aʼyataainjana waya otta wakaaliinjainjana na waneeinnua.» (David.)","num_words":1597,"character_repetition_ratio":0.076,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.197,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10301.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki sülüʼülüin sükalia sajaʼttajatüin kasakat süpüshuaʼa?\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aucano Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bashkir Batako karo Batako toba Baulé Becol Biak Birmano Bislama Búlgaro Cakchiquel occidental Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Chuvash Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Croata Dangme Danés Dehu Digor Efik Embunda Endebele Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Fon Francés Ga Garífuna Georgiano Griego Guaraní Gun Hausa Hebreo Hiligaynon Hindi Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ibanag Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Javanés Kabiye Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisonge Kurdo Kurdo kurmanyí del Cáucaso Kwangalí Kwanyama Lhukonzo Lingala Lituano Lomue Luganda Lunda Luo Luvale Macedonio Macua Malayo Malayálam Malgache Maltés Mam Mambue-Lungu Mapudungún Maya Mazateco de Huautla Mongol Moré Nepalés Nias Niueano Noruego Nyaneka Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del norte de Puebla Oromo Osético Otetela Pangasinán Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Pidgin de las islas Salomón Polaco Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua boliviano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Rumano Runyankore Ruso Rutoro Samoano Sango Saramacano Sena Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Sesoto de Sudáfrica Setsuana Shona Sidama Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tamil Telugu Tetun Dili Tigriña Tivo Tojolabal Tok pisin Tongano Tseltal Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Twi Tártaro Ucraniano Uhobo Umbundú Urdu Vendal Vietnamita Wallisiano Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Xitshwa Yoruba Zandé Zulú Árabe Ñanya Ñemba\\nSuluʼujeena wanee mma anashaatasü maʼin na oʼttaajeenakana sajaʼttinnapa kasa süpüshuaʼa.\\n¿Alüʼütsüche sükalia süpüla sajaʼttajatüin kasa süpüshuaʼa?\\n¿Jamajaʼa saaʼin pümüin?\\n«Anakaja piyaawatüle saaʼu jamüinjatüin tü kaʼikat mapeena sülüʼütpa sükalia sajaʼttüinjatüin tü kasakat süpüshua. Shiimüin sünain müliainjatüin maʼi wayuu süpüshua» (2 Timoteo 3:1). Sutuma shikeraajüin sünüiki tü Wiwüliakat jee sutuma tü alatakat maaʼulu, wayaawata aaʼu sülüʼülüin sükalia sajaʼttajatüin kasa süpüshuaʼa.\\n¿Kasa maa süküjaka tü Wiwüliakat?\\nSüka pejein sükalia sajaʼttajatüin kasa süpüshuaʼa, eesü atkawaa, jamü, akutkujaasü mmakat sainküin mma otta joutsü tü ayuuliikat (Mateo 24:3, 7; Lucas 21:11).\\nSüka pejein sükalia sajaʼttajatüin kasa süpüshuaʼa, amojujaasü maʼin sukuwaʼipa wayuu (2 Timoteo 3:2-5).\\n¿Jameetche sukuwaʼipa wayuu mapaʼaya?\\nTü namakat waneeinnua wayuu Naashin waneeinnua wayuu, ajaʼlajaainjatü tü Mmakat sümaʼaleʼeya wayuu süpüshuaʼa. Eetaashii na anoujakana sünain sunouktaajeerüin tü Mmakat jee sukuwaʼipa wayuu. ¿Jamüsüjaʼa pünüiki süchiki tia?\\n«Tü mmakat namüinjatü na lotokana akuwaʼipa otta kepiainjana waneepia saaʼu» (Salmo 37:29, TNM).\\nAjaʼttajatü tü mojulawaakat süntapa sükalia sajaʼttajatüin kasa süpüshuaʼa (1 Juan 2:17).\\nAʼwanajaweerü tü Mmapaʼakat, paʼaraiiseerü shia (Isaías 35:1, 6).","num_words":1104,"character_repetition_ratio":0.075,"word_repetition_ratio":0.002,"special_characters_ratio":0.171,"stopwords_ratio":0.018,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.995,"perplexity_score":7129.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Jia anneetpüʼükana, jüshata nukuwaʼipa Jeʼwaa nümaa Jesuu | Ekirajaaya\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Eeshiche süpüla alin wapüla Maleiwa?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Ounjulajünüsü süchiki nünülia Maleiwa\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Matüjaaju aaʼu nukuwaʼipa Maleiwa\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Aküjüna achikichi mojulaain Maleiwa\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Jiyaawata saaʼu tü shiimainkat süpüla jujuʼitüin suulia achepchiaa\\nNnojo washapajaain aaʼin\\nAkaratshishii anneetpüʼü, mekiisatshii laülaashii, ¿Jaralii naya maaʼulu?\\nWoonoo namaa na anneetpüʼü nüneekakana Jeʼwaa\\nJia anneetpüʼükana, jüshata nukuwaʼipa Jeʼwaa nümaa Jesuu\\nAapiria Wayuu | Nowienpüroʼu 2013\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Becol Birmano Búlgaro Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Dangme Danés Efik Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kazajo Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kwangalí Kwanyama Lengua de señas argentina Lengua de señas colombiana Lengua de señas mexicana Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas ruso Letón Lingala Lituano Luo Malayo Malgache Maltés Nepalés Ngäbere (o guaymí) Noruego Oromo Pangasinán Polaco Portugués Quechua ayacuchano Quechua boliviano Rumano Ruso Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tsonga Turco Twi Tártaro Ucraniano Uruund Uzbeko Vendal Vietnamita Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\n«Saaʼu müliain Cristo paala jaaʼujee [...]. Nücheküin süpüleerua juushikajaainjanain süchiirua nukuaippa.» (1 PED. 2:21)\\n¿Kasa naaʼinrajatka na laülaashiikana süpüla nashatüinjatüin nukuwaʼipa Jeʼwaa?\\n¿Kasa naaʼinrajatka na laülaashiikana süpüla nashatüinjatüin nukuwaʼipa Jesuu?\\n¿Jamüshii nalapalaaka na laülaashiikana naaʼu na nawalayuukana?\\n1, 2. (1) ¿Kasa nnojoleetka alatüin sümüin tü anneetkalüirua anale saaʼinmajia? (2) ¿Jamüshii maka aka saaʼin anneerü eekai marüleejuuin noʼutku na wayuukana nükalioʼu Jesuu?\\nANASÜ tü aanneetkalüirua anale saaʼinmajia nutuma chi anneetpüʼükai. Saashin wanee karaloukta süchikimaajatka shipijia anneerü, niʼikajaale neʼe wanee anneetpüʼü tü anneetkalüirua eeinjatüle shikajaain otta nnojorüle jülüjüin naaʼin waneeirua kasa choʼujaaka sümüin, eesü süpüla ayuulin shia mapa. Anale saaʼinmajia nutuma tü anneetkalüirua nnojoleerü ayuulin otta katsüinjeerü saaʼin.\\n2 Müsia nakuwaʼipa na anoujüshiikana. Süpüla anainjatüin tü nanoulakat, anainjatü naaʼinmajia waneʼewai nakua natuma na anneetpüʼü aneekünakana süpüla aaʼinmajaa naya. Soto paaʼin sümülialaain naaʼin Jesuu saaliin tü wayuukalüirua «süka müliain saaʼin atümaa otta walakatüin shia maa aka saaʼin anneerü eekai marüleejuuin» (Mat. 9:36). ¿Jamüsü maka nakuwaʼipa na judíokana nükalioʼu Jesuu? Sutuma nnojoluin anain naaʼinmajia natuma na aneekünakana süpüla ekirajaa naya sünain tü Nünüikikat Maleiwa. Piama oʼupünaachii naya, mojulaashii otta wainma kasa naluwataaka anain wayuu. Saashin tü Wiwüliakat, «naluwataain tü wayuukolüirua sünain aaʼinraa kasa kapüleesü sümaa nnojoliin eeyaain nakaalinjüin shia» (Mat. 23:4).\\n3. ¿Kasa tü sotuinjatkat naaʼin na laülaashiikana sünainjee tü aʼyatawaa aneekünakalü apüla naya?\\n3 Nnojotsü shaittaain tü aʼyatawaa aneekünakalü apüla na laülaashiikana maaʼulu yaa. Naaʼinmajüinjatü naʼanneetse Jeʼwaa otta Jesuu, chi anneetpüʼü anamiakai maʼin (Juan 10:11). Ayaʼlajünüsü tia anneetkalüirua sükajee nüsha Jesuu, tü amülakat wanaa sümaa ouktüin nia (1 Cor. 6:19, 20; 1 Ped. 1:18, 19). Süka alin nüpüla naʼanneetse aapajiraashi nikii saaʼu. Sotuinjatü naaʼin na laülaashiikana niain Jesuu nekiipüʼüin. Saashin tü Wiwüliakat, Jesuu «müshi aka naaʼin wane anneetpüʼü anashaatashi maʼi sünain naaʼinmajüin waya» (Heb. 13:20).\\n4. ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?\\n4 ¿Jamüinjatü nakuwaʼipa na laülaashiikana namüin na anoujüshiikana? Saashin tü Wiwüliakat jüüjüüinjana na anoujüshiikana namüin na nawalayuu laülaayuukana napüleerua. Aluwataanüshii na laülaashiikana sünain nnojoliinjanain nalanaain maʼin sünain aluwatawaa na nawalayuukana (Heb. 13:17; paashajeʼera 1 Pedro 5:2, 3). ¿Kasa naaʼinrajatka na laülaashiikana süpüla nnojoliinjanain nalanaain maʼin sünain aluwatawaa na nawalayuukana? ¿Kasa naaʼinrajatka süpüla nakaaliinjüin na anoujüshiikana sümaa nnojoliin nalanaʼaleein?\\n«NÜPATAAJEERÜ SÜPÜLA NUTUʼUIN SHIAIRUA»\\n5. ¿Kasa shikirajaka anain waya nüchiki Jeʼwaa tü sümakat Isaías 40:11?\\n5 Müsü tü nüshajakat Isaías nüchiki Jeʼwaa: «Nürüleejeerü naʼanneetse maʼaka naaʼin wanee anneetpüʼü. Kotteerü nutuma tü anneetcheinkalüirua; nüpataajeerü süpüla nutuʼuin shiairua. Naʼataleerü jiattaʼaya tü eekai sutujirüin süchon» (Is. 40:11, NM). Tüü, shiiʼiyatüin naapüin Jeʼwaa tü choʼujaakat namüin na anoujüshii matsüinkana anoula otta na choʼujaakana amüin naaʼinmajünüin. Jülüjüsü naaʼin Jeʼwaa tü choʼujaakat namüin na anoujüshiikana waneʼewai nakua otta nükaaliinjüin naya. Müshi aka nia wanee anneetpüʼü. Jamüshijaʼa wanee anneetpüʼü, niʼraajüin tü naʼanneetsekalüirua otta jülüjüsü naaʼin shia waneʼewai sukua. Eeshi nülüʼüjüle wanee anneetchon nutuʼu otta nukoʼoyoluin nia sutuma nütüjaain aaʼu choʼujaain nükaaliinjünüin. Müsia nukuwaʼipa Jeʼwaa wamüin. Süka nümüliajülin, nükaaliinjeena waya niʼrapa müliain waya. Nümülialeena waya otta naapeerü sütchin waaʼin sülatüle wamüin kasa mojusü (2 Cor. 1:3, 4).\\n6. ¿Kasa naaʼinrajatka na laülaashiikana süpüla nashatüinjatüin nukuwaʼipa Jeʼwaa?\\n6 ¡Anashaatasü maʼin nukuwaʼipa chi Washi iipünaajachikai süpüla nashatüinjatüin na laülaashiikana! Jülüjüsü naaʼin Jeʼwaa nakuwaʼipa na naʼanneetsekana. Müinjanaʼaya na laülaashiikana, jülüjüinjatü naaʼin tü choʼujaakat sünain nanoula na nawalayuukana. Süka jamüin, eeshii süpüla nakaaliinjüin naya otta natütüleʼerüin naaʼin natüjaale saaʼu tü alatakat namüin (Prov. 27:23). Makalaka choʼujaain naashajaainjanain na laülaashiikana namaa na nawalayuukana otta jülüjüinjatü naaʼin tü namakat namüin. Mayaapejeʼe nnojoluin nemetüin sünain nakuwaʼipa na nawalayuukana, jülüjüsü naaʼin tü neʼrakat otta tü münakat nachiki süpüla nakaaliinjüinjanain naya (Aluw. 20:35; 1 Tes. 4:11).\\n7. (1) ¿Jamüsü nakuwaʼipa na naʼanneetsekana Maleiwa nükalioʼu Ezequiel otta Jeremías? (2) Süsalashii nutuma Jeʼwaa na anneetpüʼü eejanakana nükalioʼu Ezequiel otta Jeremías, ¿kasa shikirajaka anain tia na laülaashiikana?\\n7 Jülüjataa waaʼin jooluʼu nakuwaʼipa na anneetpüʼü eejanakana nükalioʼu Ezequiel otta Jeremías. Nnojotpuʼusü anain saaʼinmajia naʼanneetse Jeʼwaa natuma. Makalaka süsalain naya nutuma Jeʼwaa. Müliasü maʼin tü naʼanneetsekalüirua Jeʼwaa otta machikisat sutuma nnojoluin jaralin aaʼinmajüin shia. Na anneetpüʼü eejanakana soʼu tia, aaʼinmajiraashii neʼe nakuwaʼipa namüiwaʼa (Ezeq. 34:7-10; Jer. 23:1). Müsia neʼe tü naainjakat na shikiipüʼükana tü iküleesia nnojotkat shiimain. Süsalainjanapajaʼa naya tü naainjakat. ¿Kasa shikirajaka anain tia na laülaashiikana? Naaʼinmajüinjana na nawalayuukana sümaa alinjanain naya napüla.\\n«NNOJOTSÜ YALETAYAAINJATÜIN JAAʼIN NOULIA»\\n8. ¿Kasa naainjüinjatka na laülaashiikana süpüla nashatüinjatüin nukuwaʼipa Jesuu nachiaapa na nawalayuukana?\\n8 Kaainjalasü wayuu maʼleekalia. Makalaka eein anoujüshii nnojoliikana ayaawatüin saaʼu tü nuchuntakat Maleiwa namüin. Eesüjaʼa nnojorüle noonooin sümaa wanee pütchi suluʼujeejatü tü Wiwüliakat jee shiale naainjüin wanee kasa eeʼiyataka joʼuweein naaʼin sünain anoujaa. ¿Kasa naainjüinjatka na laülaashiikana sülatüle tia? Nashatüinjatü nukuwaʼipa Jesuu. Nnojoishi aashichijaain nia nooʼomüin na nikirajüinkana wanaa sümaa naʼülüjaajiraain sünain jaraleechin miyoʼuin naʼakajee suluʼu Nuluwataaya Maleiwa. Ayatüshi nia sünain nikirajüin otta nüchiaain naya süpüla nnojoluinjatüin yaletayaain naaʼin (Luc. 9:46-48; 22:24-27). Sükajee nuʼlojüin nooʼui na nikirajüinkana, niiʼiyatüin namüin nnojoluinjatüin yaletayaain naaʼin. Müinjatü nakuwaʼipa na laülaashiikana maaʼulu yaa, nnojotsü yaletayaainjatüin naaʼin noulia na nawalayuukana (paashajeʼera Juan 13:12-15; 1 Ped. 2:21).\\n9. ¿Jamüsü nünüiki Jesuu namüin na aluwataaushiikana?\\n9 Tü jülüjakat naaʼin chi aluwataaushikai Santiago otta Juan nnojots�� wanaawain sümaa tü jülüjakat naaʼin Jesuu süchiki jamüinjatüin nukuwaʼipa wanee anneetpüʼü. Süka jamüin, keeʼireesü naaʼin kojutüin naya noulia na waneeinnua suluʼu tü Nuluwataayakat Maleiwa. Müshijeseʼe nümüin Jesuu namüin: «Na laülaashiikana naaʼu na gentilekana, naluwataain naya pejeewa. Otta jukuaippa jiakana, nnojotsü müinjatüin. Chi wayuu laülaweekai jaʼaka, acheküshi jüüjüüinjachin jümüin jüpüshua» (Mat. 20:25, 26). Choʼujaasü namüin na aluwataaushiikana eejiraain naya sümaa tia keeʼireekat naaʼin. Nnojotsü jülüjüinjatüin naaʼin naluwataainjanain na nawalayuukana pejeewa.\\n10. (1) ¿Kasa keeʼireeka naaʼin Jesuu napüleerua na laülaashiikana? (2) ¿Jamüsü anaka maʼin nashatüle nukuwaʼipa Pablo na laülaashiikana?\\n10 ¿Kasa keeʼireeka naaʼin Jesuu napüleerua na laülaashiikana? Keeʼireesü naaʼin nashatüinjatüin tü nukuwaʼipakat sünain aaʼinmajaa tü anneetkalüirua. Aʼyataainjana naya namüin na nawalayuukana, nnojoishii aluwataainjanain naaʼu. Niiʼiyatüin Pablo nnojoluin yaletayaain naaʼin noulia na nuwalayuukana. Müshi nia namüin na laülaashiikana chejeʼewaliikana Éfeso: «Jiakana, jütüjaa aaʼulu jamüin takuaippa jaʼaka chejeʼereʼeya soʼu tü palajatkat kaʼi tantakat oʼu suluʼu tü mmakat Asia. Süpüla kaʼikat süpüshuaʼa aʼyataashi taya nümüin chi Senyotkai sümaa joʼuuin taaʼin jaʼaka». Keeʼireesü naaʼin Pablo nnojoluin yaletayaain naaʼin na laülaashiikana otta naʼyataainjanain maʼin napüleerua na nawalayuukana. Müshi nia: «Tekirajüin jia waneepia, sükajee takuaippa sünain aʼyatawaa, sünain müinjanaʼinya waya aʼyataain süpüla wakaalinjüinjatüin tü wayuu jaʼijaakat amüin kasa» (Aluw. 20:18, 19, 35). Soʼu wanee, kaʼi nüküjüin namüin na nuwalayuu chejeʼewaliikana Corinto sünain nnojolin aluwataain nia saaʼu tü nanoulakat. Aʼyataashi neʼe süpüleerua talatüinjanain naya sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa (2 Cor.1:24). Nnojotsü yaletayaain naaʼin Pablo otta aʼyataashi maʼin nia napüleerua na nuwalayuukana. ¡Anasü maʼin nashatüle nukuwaʼipa Pablo, na laülaashiikana maaʼulu yaa!\\nICHEINJANA SÜNAIN TÜ SHIIMAIN EKIRAJÜNAKALÜ ANAIN NAYA\\n11, 12. ¿Kasa naainjüinjatka wanee laülaashi süpüla nükaaliinjüin wanee wawala sünain aneeka tü kasa naaʼinrajatkat?\\n11 Choʼujaasü maʼin icheinjanain na laülaashiikana «sünain tü shiimüin ekirajünakat anain» naya süpüla nachiaainjanain na nawalayuukana (Tito 1:9). ¿Kasa maa naaʼinrajatka? Kamaneeinjana naya namüin (Gal. 6:1). Nnojotsü napüleeruainjatüin naaʼin na nawalayuukana süpüla naainjüinjatüin tü namakat. Wanee laülaashi eekai nütüjüin maʼin, nimeʼejüin naaʼin na nuwalayuukana. Jamüshijaʼa nüneeküinjachire wanee wawala tü kasa naaʼinrajatkat, nnojotsü nüküjüinjatüin chi laülaashikai tü anakat süpüla naaʼinrüin. Niiʼiyatüinjatü tü pütchi suluʼujeejatkat tü Wiwüliakat sünainpünaakat tia otta waneeirua pütchi ojuʼitaka suluʼu tü rewiisütakalüirua. Nükaaliinjüinjachi nia süpüla niyaawatüinjatüin saaʼu jameerüin nukuwaʼipa nümaa Jeʼwaa sutuma tü nüneeküinjatkat süpüla naaʼinrüin. Nüküjüinjatü nümüin, choʼujaain maʼin oʼuraajaa nümüin Maleiwa süpülapünaa nüneeküin tü kasa naainjüinjatkat (Prov. 3:5, 6). Kettaapa naashajaala chi laülaashikai nümaa chi wawalakai, nuuʼulaainjachi niain aneeküin nümüiwaʼa tü naaʼinrajatkat (Roma 14:1-4).\\n12 Nüchiaainjachipa wanee laülaashi, shia nüküjüinjatka tü pütchi suluʼujeejatkat tü Wiwüliakat. Makalaka choʼujaain nütüjüinjachin süpüleerua ekirajaa süka tü Wiwüliakat. Naainjüle tia, nnojoleechi alanaain maʼin sünain aluwatawaa na nuwalayuukana. Na laülaashiikana aneekuushii süpüla anneetpüʼüinjanain naya. Akanasaʼa asouktüinjanain na anoujüshiikana waneʼewai nakua nümüin Jeʼwaa otta Jesuu saaʼu tü naainjakat (Gal. 6:5, 7, 8).\\n«JAAʼINRA TÜ ANASÜKAT WANEEPIA NOʼUPALA»\\nNa laülaashiikana nakaaliinjüin na napüshikana süpüla yapainjanain naya süpüla aküjaa pütchi (Paashajeʼera pütchi 13)\\n13, 14. ¿Kasa naainjüinjatka na laülaashiikana süpüla nashatüinjatüin na nawalayuukana tü nakuwaʼipakat?\\n13 Süchikijee nüchiaain Pedro na laülaashiikana süpüla nnojoluinjanain nalanaain maʼin sünain aluwatawaa na nawalayuukana, müshi nia namüin: «Shia jaaʼinra tü anasükat waneepia noʼupala süpüla nashatüinjatüin tü jukuaippakat» (1 Ped. 5:3). ¿Kasa naainjüinjatka na laülaashiikana süpüla nashatüinjatüin na nawalayuukana tü nakuwaʼipakat? Wekirajaa sünain piamasü kasa naainjüinjatka chi wawala keeʼireekai aaʼin laülawaa napüleerua na wawalayuukana. Tü palajatkat kasa naainjüinjatka shia laülaainjatüin naaʼin. Süpüla laülaainjachin wanee anoujüshi napüleerua na nuwalayuukana, choʼujaasü nütüjüinjachin süpüleerua tü pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat otta niʼitaainjatüin shia suluʼu nukuwaʼipa. Nüʼikkaleʼerüinjatü naaʼin wanaa sümaa sülatüin kasa mojusü nümüin otta atüjüinjachi aneeka tü kasa naaʼinrajatkat. Tü wanee kasa naainjüinjatkat shia laülaainjatüin naaʼin süpüleerua nüpüshi. Kaʼwayuusere otta kachonle nia, anainjatü nukuwaʼipa napüleerua. Süka jamüin, «matüjainre nia laülawaa süpüleerua tü nüpüshikalüirua, ¿jamataaleechi nia süpüla laülawaa napüleerua na nüpüshikana Maleiwa?» (1 Tim. 3:1, 2, 4, 5). Neʼrüle na nawalayuukana anain nakuwaʼipa na laülaashiikana, neʼitaajeerü naaʼin nanain.\\n14 Wanee kasa palajanainjatka natuma na laülaashiikana shia tü aküjaakat pütchi. Müle shia natuma, nashateerü na nawalayuukana tü nakuwaʼipakat sünain aküjaa pütchi. Nia eʼitaatüjüikaʼaya Jesuu shikii tia. Makalaka nüküjapuʼuin maʼin pütchi wanaa sümaa yaajachin nia saaʼu tü Mmakat. Niiʼiyatüin namüin na nikirajüinkana jamüinjatüin sukuwaʼipa tü aküjaakat pütchi (Mar. 1:38; Luc. 8:1). Maaʼulu yaa, anasü maʼin namüin na aküjüliikana pütchi nojuʼitüin sünain aküjaa pütchi namaa na laülaashiikana. ¿Jamüsü anaka maʼin shia namüin? Süka neʼrüin kojutüin namüin na laülaashiikana tü aküjaakat pütchi otta nashatüin nakuwaʼipa sünain ekirajaa wayuu. Naaʼinmaale na laülaashiikana tü aküjaakat pütchi mayaapejeʼe wainmain kasa naainjaka, ¿kaseerü naainjaka na nawalayuukana? Nashateerü tü nakuwaʼipakat. Wanee kasa anasü naainjüinjatka na laülaashiikana shia yapain natuma tü pütchi ekirajaanajatkalü anain sünain tü outkajawaakat, nayalerüin najapü süpüla asoukta shiʼipajee tü asakinnakalü anain otta nakaaliinjüin sünain aʼwulejaa jee anaataa tü Piichi Outkajaaleekat (Éf. 5:15, 16; paashajeʼera Hebreokana 13:7).\\nNaya palajanaka maʼin na laülaashiikana sünain aküjaa pütchi (Paashajeʼera pütchi 14)\\nJÜCHECHERA NAAʼIN NA MATSÜINKANA ANOULA\\n15. ¿Jamüshii nalapalaaka na laülaashiikana naaʼu na nawalayuukana?\\n15 Wanee anneetpüʼü eekai anain maʼin niiyajamaatüin naʼanneetse müleka shiʼikaajüle jee ayuuire shia. Müsia nakuwaʼipa na laülaashiikana namüin na nawalayuu müliakana jee choʼujaakana amüin natütüleʼennüin aaʼin sünain nanoula. Jamüshijaʼa na laülaayuukana jee na ayuuikana, eesü isale nachiki aaʼinraa wanee kasa. Akaaliinjüneeshii naya sünain tü kasa isakat nachiki. Akatsaʼa choʼujaʼaleein namüin nachechennüin aaʼin sünain tü nanoulakat (1 Tes. 5:14). Eeshii jimaʼalii otta majayünnüü eejiraaka sümaa tü kasa mojusü keejiakat namüin (2 Tim. 2:22). Sutuma tia, choʼujaasü nalapalaʼawalinjanain na laülaashiikana naaʼu na nawalayuukana süpüla nakaaliinjüinjanain naya. ¿Kasa naaʼinrajatka na laülaashiikana nalapalaapa naaʼu na nawalayuukana? Nayaawatüinjatü saaʼu tü alatakat namüin otta natütüleʼerüinjatü naaʼin sükajee tü pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat. Naainjüle tia, eesüjaʼa süpüla nanoukteʼerüin tü alatakat namüin na nawalayuukana süpülapünaa sumojujaʼaleein nanoula.\\n16. Eere wanee wawala amojujaweekai akuwaʼipa nümaa Jeʼwaa, ¿kasa naaʼinrajatka na laülaashiikana?\\n16 Eere wanee wawala amojujaweekai akuwaʼipa nümaa Jeʼwaa, ¿kasa naaʼinrajatka na laülaashiikana? Müshi Santiago: «Je chi eekai ayuulin, anakaja müleka neenajirüle na laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat süpüla nachuntüin nümüin Maleiwa naaʼu saaʼu nünülia chi Senyotkai sümaa nashulerüin seita nünain. Müleka nachuntüle, sünain kanoulain maʼi naaʼin, aawalaajeechi nütüma Maleiwa chi ayuuishikai. Je müleka kaainjarale nia, alatinneerü tü naainjalakat nuulia nütüma» (Sant. 5:14, 15). Eeshii anoujüshii nnojoliika achuntüin kaaliinwaa namüin na laülaashiikana. ¿Kasa naainjüinjatka na laülaashiikana natüjaale saaʼu tü alatakat namüin na nawalayuukana? Nakaaliinjamaatüinjana naya. Noʼuraajüle namaa, nachuntüle nümüin Maleiwa napüleerua otta nakaaliinjüle naya, neeʼiyateerü anain maʼin natuma naaʼinmajia na anoujüshii eʼitaanakana najapuluʼu (paashajeʼera Isaías 32:1, 2 *).\\n17. ¿Kasa eeka sutuma nashatüin na laülaashiikana tü nukuwaʼipakat Jesuu?\\n17 Na laülaashiikana aʼyataashii maʼin süchiirua nashatüin nukuwaʼipa Jesuu, chi anneetpüʼü anashaatakai maʼin. ¿Kasa eeka sutuma nashatüin na laülaashiikana tü nukuwaʼipakat Jesuu? Achecheraasü nanoula na anoujüshiikana otta waneepiashii naya nümaa Maleiwa. Sutuma tia waʼwaajüin sümaa waapüin tü analuʼutkat nümüin Jeʼwaa, chi Anneetpüʼü aaʼinmajakai waya.\\n^ püt. 16 Isaías 32:1, 2 (NM): «1¡Jülüja jaaʼin! Aluwataainjachi wanee aluwataai lotuinjachika aluwataaya; eejeena waneeinnua laülaashii nümaa lotuinjanaka akuwaʼipa 2 Otta nayakana waneʼewai nakua müinjana naya maʼaka saaʼin wanee ounjulaaya suulia jouktai otta suulia juya wawaimaajatü, müshii maʼaka saaʼin wüin palatüsü suluʼu wanee mma jososhiisü, müshii maʼaka saaʼin seemioushi wanee ipa miyoʼu suluʼu wanee mma mainyasat.»\\nNowienpüroʼu 2013 | Alawaa akayaleʼeraka wayuu nuulia Maleiwa\\nAAPIRIA WAYUU Nowienpüroʼu 2013 | Alawaa akayaleʼeraka wayuu nuulia Maleiwa","num_words":4169,"character_repetition_ratio":0.104,"word_repetition_ratio":0.05,"special_characters_ratio":0.187,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10221.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Tü watüjakat sünainjee tü aipiruakat jee tü akaratshikat kasa niʼraka | Ekirajaaya\\nLIFE STORY Anashii waya nutuma Jeʼwaa waaʼinrüle tü nuluwataakalü anain\\n«Jüleʼeja jüchikuaʼa tamaʼanamüin [...], otta aleʼejeechi taya jümaʼanamüinya» (Zac. 1:3, TNM).\\nJAYEECHI: 89, 86\\n¿Jamüsü nünüiki Jeʼwaa süchiki tü aʼluwajaakat?\\n¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wekeraajüin waneepia tü wanüikikat nümüin Jeʼwaa?\\n¿Kasa waaʼinrajatka süpüla ayatüinjatüin wulein nupueulose Jeʼwaa?\\n1-3. (1) ¿Jamapuʼusü nakuwaʼipa na israeliitakana soʼu nuluwataanüin Zacarías nutuma Jeʼwaa sünain aküjaa nünüiki? (2) ¿Jamüshi nuchuntaka Jeʼwaa namüin na israeliitakana naleʼejüin nachikuaʼa nümaʼanamüin?\\nEESÜ wanee rooyo waawataka iipünaa, wanee jierü juʼttusü suluʼu wanee cesta otta piamasü jieyuu waawataka iipünaapünaa otta müsü sütüna maʼaka sütüna cigüeña. Tia, süpüshi tü niʼrakat Zacarías nutuma Maleiwa (Zac. 5:1, 7-9). ¿Kasapülajatche tia niʼrakat Zacarías nutuma Jeʼwaa? ¿Jamapuʼusü nakuwaʼipa na israeliitakana suʼunnaa tia? ¿Jamüsü anaka wamüin watüjaale saaʼu jamaluʼuluin tü niʼrakat Zacarías?\\n2 Soʼu juyaka 537 süpülapünaa wakalia, talatüsü maʼin nupueulose Jeʼwaa, süka jamüin, taashin naya suulia nachepchieein na babiloniokana soʼu 70 juya. Talatüshii nayaʼaya süka naleʼejüinjanain Jerusalénmüin süpüla nakumajüin tü aʼwaajüleekat Jeʼwaa otta naʼwaajüin nia chayaa. Waneemüin juya süchikijee tia, nakumajüin süikkalaaya tü aʼwaajüleekat. Saashin tü Wiwüliakat, talatashaatashii naya suʼunnaa tia otta «aapünüsü nekiisa wattajee maʼin» (Esd. 3:10-13). Nayasaʼa na wayuu nnojoliikana acheküin nuʼwaajünüin Maleiwa, nnojoishii nooʼulaweein nakumajüin tü aʼwaajüleekat. Mojuka naaʼin na israeliitakana sutuma tia, nooʼulaaka suulia akumajaa. Shia jülüjaka naaʼin akumajaa nepia otta apünajaa. Alatüsü 16 juya sümaa shaʼwatüin tü aʼyatawaakat, nnojotsü jaralüin akumajüin tü aʼwaajüleekat. Nüküjaka Jeʼwaa namüin na israeliitakana nooʼulaainjanain suulia jülüja aaʼin nakuwaʼipa neʼe namüiwaʼa otta naʼwaajüinjachin nia nüchikuaʼa süka süpüshuaʼa naaʼin jee sümaa yalayalain naaʼin.\\nAnasü nümüin Jeʼwaa waʼwaajüle nia süka süpüshuaʼa waaʼin\\n3 Soʼu juyaka 520, aluwataanüshi Zacarías nutuma Jeʼwaa süpüla nüsoʼijirüin naaʼin na israeliitakana sünain tü taashikalü apüla naya Babiloniajee. Tü anülieekat Zacarías, «Sotusü naaʼin Jeʼwaa» maluʼulu. Sutuma tia, eesüjaʼa nayaawatüle aaʼu na israeliitakana motuin naaʼin tü naaʼinrakat Jeʼwaa napüleerua. Aluʼujasaʼa nayakana, nnojoishii motuin naya naaʼin (paashajeʼera Zacarías 1:3, 4). Nüküjain Maleiwa namüin nakaaliinjainjanain naya süpüla naʼwaajüinjachin nia nüchikuaʼa. Nüküjaleepajaʼa namüin naʼwaajüinjachin nia süka süpüshuaʼa naaʼin süpüla anashiin nümüin naʼwaajüin nia. Wekirajaainjatü anain jooluʼu süpüshi tü kasa niʼrakat Zacarías nutuma Jeʼwaa, tü aipiruakat jee tü akaratshikat. Niiʼiyatüin Jeʼwaa tia süpüla nükaaliinjain na israeliitakana. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü niʼrakat Zacarías?\\nSÜSALEENA NUTUMA MALEIWA NA AʼLUWAJAKANA\\n4. (1) ¿Kasa niʼraka Zacarías nutuma Jeʼwaa sünain tü aipiruakat kasa niiʼiyataka nümüin? (2) ¿Jamüsü süshajünaka sünain tü piamasükat saʼata tü rooyokot? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat 1 suluʼu süpana 15).\\n4 Suʼttiajee Zacarías kapiitulo 5, aküjünüsü süchiki wanee kasa waneejatshaana maʼin (paashajeʼera Zacarías 5:1, 2). Niʼrüin Zacarías wanee rooyo waawatüsü iipünaapünaa. Eesü maʼaka 9 meetüro sajaʼapüin otta 4 meetüro shiatapünaamüin seeruluin. Jutatsü tü rooyokot niʼrüin, yapasü süpüla aashajeʼennaa (Zac. 5:3). Tia pütchikat süpülajatü aapiraa wayuu sünain kasalajanainjatüin sümüin saainjala. Sümaiwa paala, ashajünapuʼusü neʼe sünain wanee saʼata tü rooyokalüirua. Ashajünapejeʼe sünain tü piamasükat saʼata tü rooyo niʼrakat Zacarías süka choʼujaain saapüinjatüin wayuu tia pütchikat.\\nWaya anoujashiikana nnojoishii waya aʼluwajüinjanain. (Paashajeʼera tü pütchikat 5-7).\\n5, 6. ¿Jamüsü nünüiki Jeʼwaa süchiki tü aʼluwajaakat?\\n5 (Paashajeʼera Zacarías 5:3, 4). Asoutajatü wayuu süpüshuaʼa nümüin Maleiwa saaʼu tü saaʼinrakat. Wayaʼaleekajaʼa wayakana nupueulosekana Maleiwa, asoutajana nümüin süka weʼnnaajünüin süka tü nünüliakat. Waya aikana apüla Maleiwa, watüjaa aaʼu mojeerüin pütchi nüchiki waʼluwajüle wanee kasa (Prov. 30:8, 9). Nnojotsü mojuin aʼluwajaa saashin soʼutku wayuu müleka maʼletsere wanee wayuu. Nnojotpejeʼe shiimain tia, chi eekai nuʼluwajüin mojutsai Jeʼwaa nümüin, mojutsat nünülia Jeʼwaa nümüin otta tü nuluwataakalü anain, shia kojutuleeka nümüin kamaʼanaa wainma korolo.\\n6 Saashin Zacarías 5:3, 4, oʼttaainjatü kasa mojusü nümüin chi eekai nuʼluwajüin otta yalairümaʼale shia sumojujaʼaleepa sukuwaʼipa nüpüshi. ¿Kasa watüjaka sünainjee pütchikat tüü? Shia eein süpüla sütüjaanüin aaʼu nutuma Jeʼwaa tü naainjalakat wanee wayuu aʼyataakai nümüin. Jee eeshi süpüla süsalain nia nutuma. Jaʼitaichi nuunjulajüin wanee wayuu naainjala suulia pulusiia, nuulia chi nülaamainkai, noulia na laülaashiikana otta nuulia nüshi jee nii, nnojotsü süpüla nuunjulajüin shia nuulia Jeʼwaa. Atüjaaneerü aaʼu nutuma Jeʼwaa nuʼluwajüle wanee wayuu (Heb. 4:13). Talatüshii maʼin waya aʼyataakana nümüin Jeʼwaa süka naʼakain waya na wayuu lotokana akuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa (Heb. 13:18).\\n7. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoluin suʼttaain wanain tü kasa mojusü aküjünakat suluʼu tü rooyo niʼrakat Zacarías?\\n7 Mojusü nümüin Jeʼwaa nuʼluwajüle wanee wayuu, jaʼitairü kasain wayu nuʼluwajüin. Müsüjeseʼe kojutuin maʼin wamüin watüjaain saaʼu otta woonooin sümaa tü nümakat Jeʼwaa süchiki tü wuleetkalü atuma wakuwaʼipa noʼuluʼu. Jee anasü maʼin süka kojutuin nünülia Maleiwa saaʼujee tü wakuwaʼipakat. Sutuma tia, nnojoleena waya süsalain nutuma wanaa namaa na moonooinkana sümaa tü nuluwataakalü anain.\\nWEKERAAJA WANEEPIA TÜ WANÜIKIKAT\\n8-10. (1) ¿Kasa wayu tü apansaajaakat pütchi? (2) ¿Jarat tü pütchi mojutkat nümüin Sedequías?\\n8 Aküjünüsia suluʼu tü rooyokot wanee pütchi namüinjatü na nnojoliikana ekeraajüin wanee pütchi napansaajakat saaʼu nünülia Jeʼwaa (Zac. 5:4). Eesü nüpansaajüle nünüiki wanee wayuu süpüla sütüjaanüin aaʼu shiimain tü nümakat otta eesü nüpansaajüle nünüiki süpüla naaʼinrüin jee nnojoluin naaʼinrüin wanee kasa.\\n9 Nnojotsü shaittaain wapansaajüle wanüiki sümüin wayuu saaʼu nünülia Jeʼwaa. Wekirajaa sünain tü alatakat nümüin Sedequías, chi chiiruaajaikai wayuu aluwataakai saaʼu Jerusalén. Nüpansaajüin nünüiki saaʼu nünülia Jeʼwaa, jüüjüüinjachin nia nümüin chi aluwataaikai saaʼu Babilonia naashin. Nnojotpejeʼe nikeraajüin Sedequías tü pütchi nüpansaajakat. Müshijeseʼe outajachin nia Babilonia naashin Jeʼwaa (Ezeq. 17:16).\\n10 Süka nüpansaajüin Sedequías wanee pütchi saaʼu nünülia Jeʼwaa, kojutuinjatiaa shia nümüin naaʼinruʼu Jeʼwaa (2 Crón. 36:13). Nnojotpejeʼe müin shia, achuntüshi neʼe kaaliinwaa Sedequías namüin na egipciokana shiiʼiree taashin naya suulia Babilonia. Isapejeʼe nachiki na egipciokana nakaaliinjain naya (Ezeq. 17:11-15, 17, 18).\\n11, 12. (1) ¿Jarat tü pütchi kojutuleekat maʼin wamüin? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka waneepia sutuma waapüin waaʼin nümüin Jeʼwaa?\\n11 Watüjaa aaʼu naapüin Jeʼwaa wanüiki wapansaajapa wanee pütchi. Kojutusü tia nümüin otta kojutuinjatü shia wamüinya süpüla talatüin nia wamaa (Sal. 76:11). Shiapejeʼe kojutuleein maʼin wamüin tü wamakat nümüin Jeʼwaa soʼu waapüin waaʼin nümüin. Suʼunnaa tia waküjain nümüin waʼyataainjanain waneepia nümüin jaʼitairü kasain alatüin wamüin.\\n12 ¿Jamüsü süpüla wekeraajüin wanüiki nümüin Jeʼwaa wanaa sümaa waapüin waaʼin nümüin? Wainma kasa alatawaika wamüin waneepia, eesü eekai kapüleein otta eesü tü nnojotkat kapüleein maʼin. Eejiraale waya sümaa tia alatakat wamüin, atüjaaneerü aaʼu kojutuin wamüin tü pütchi wapansaajakat nümüin Jeʼwaa (Sal. 61:8). Jamüsüjaʼa eere wanee wayuu eekai saʼalaajaain puʼupalapünaa chaa piʼyataaleruʼu jee koleejialuʼu, ¿jaa meeiche pia sümüin? ¿Shiataajeetpa paaʼinrüin tü nümakat Jeʼwaa? (Prov. 23:26). Piale neʼe anoujain nünain Jeʼwaa saʼakajee püpüshi, ¿achuntawaijeechi pia kaaliinwaa nümüin süpüla laülaainjatüin paaʼin waneepia suʼupala püpüshi? ¿Paapeetche analuʼut waneepia nümüin Jeʼwaa saaʼu alin pia nüpüla otta nikirajüin pia? ¿Paashajeʼerüinche tü Wiwüliakat waneepia? Wanaa sümaa waapüin waaʼin nümüin Jeʼwaa, waküjain nümüin waaʼinrüinjatüin süpüshuaʼa tia. Oonooinjana waya nümaa Jeʼwaa otta anainjatü wakuwaʼipa noʼuluʼu. Waaʼinrüle tia, niʼreerü shiimain alin nia wapüla otta niain laülaain waaʼu. Süpüshuaʼa tü kasa waaʼinrakat sünainpünaasü waʼyataain nümüin Jeʼwaa. Wekeraajüle tü pütchi wapansaajakat nümüin Jeʼwaa, aneerü maʼin wakuwaʼipa nutuma mapeena (Deut. 10:12, 13).\\nNikeraajüin Jeʼwaa waneepia tü nümakat, naaʼinrüin tia süpüla washatüin nukuwaʼipa\\n13. ¿Kasa watüjaka sünainjee tü aipiruakat kasa niiʼiyataka Jeʼwaa nümüin Zacarías?\\n13 ¿Kasa watüjaka sünainjee tü aipiruakat kasa niiʼiyataka Jeʼwaa nümüin Zacarías? Aire wapüla Jeʼwaa, nnojoleena waya aʼluwajüin otta wekeraajeerü wanüiki waneepia. Wekirajaa anainrü nnojoluin motuin naaʼin Jeʼwaa na israeliitakana mayaapejeʼe wainmain kasa mojusü naaʼinraka. Nütüjaa aaʼu Jeʼwaa kapüleein nakuwaʼipa süka naʼakain naya na naʼünüükana. Nikeraajüin Jeʼwaa waneepia tü nümakat, naaʼinrüin tia süpüla washatüin nukuwaʼipa. Akaʼaya nia, nükaaliinjeena waya süpüla ayatüin wekeraajüin wanüiki nümüin. Nükaaliinjain waya sükajee nüküjain wamüin sülüʼülüin sükalia süpüla najaʼlajeʼerüin tü kasa mojusükat yaa saaʼujee tü Mmakat. Watüjaa aaʼu shiimain naaʼinreerüin tia sutuma tü wanee kasa niiʼiyatakat nümüin Zacarías.\\nNÜSÜNNEʼERÜIN JEʼWAA TÜ MOJULAWAAKAT\\n14, 15. (1) ¿Kasa niʼraka Zacarías sünain tü akaratshikat kasa niiʼiyataka Jeʼwaa nümüin? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat 2 suluʼu süpana 15). (2) ¿Kasa kayaawaseka tü jierü suluʼujutkat tü canastakat? (3) ¿Jamüsü nuʼwataka chi aapieekai shirouse tü canastakat sümaa tü jietkat?\\n14 Süchikijee niʼrüin Zacarías tü rooyokot, «piirakaa iipünaamüin», müshi wanee aapiee nümüin. Niʼraka wanee canasta, shia tü emeriijiakat wanee «efá» sümaiwa (paashajeʼera Zacarías 5:5-8). Lakayaasü shirouse tia canastakat otta aainjuushi süka plomo. Saakatünapa tü shirousekat, niʼrüin Zacarías wanee jierü joyotuin suluʼu tü canastakat. Nüküjaka chi aapieekai nümüin shiain tü mojulawaakat tia wayuu niʼrakat. Shiyoʼujaaka naaʼin Zacarías niʼrapa isajeein tia wayuukot. Nikerotiramaataka shia chi aapieekai süchikuaʼa suluʼu tü canastakat otta nuʼwataka shirouse, tü aainjuushikat süka plomo. ¿Kasapülajatche tü niʼrakat Zacarías?\\n15 Tia süpülajatü sütüjaanüin aaʼu nnojoleerüin nuuʼulaain Jeʼwaa eein tü mojulawaakat suluʼu tü nupueulosekat. Niʼrüle sukumajaain tü mojulawaakat, nüsünneʼeramaatüin shia (1 Cor. 5:12, 13). Shia maka nuʼwatamaatüin chi aapieekai shirouse tü canastakat sümaa tü jietkat.\\nWuleerü nutuma Jeʼwaa sukuwaʼipa nuʼwaajia. (Paashajeʼera tü pütchikat 16-18).\\n16. (1) ¿Kasa alataka sümüin tü canastakat? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat 3 suluʼu süpana 15). (2) ¿Jalamüinsü sülüʼüjüin tü piamasükat jieyuu tü canastakat?\\n16 Süchikijee tia, niʼraka Zacarías shiweenuwaain piamasü jieyuu katünasü, müsü aka saaʼin sütüna tü wüchii kanüliakat cigüeña (paashajeʼera Zacarías 5:9-11). Waneejatü tia jieyuukalüirua suulia tü suluʼujutkat canasta. Niʼrüin Zacarías shiyalerüin tü piamasükat jieyuu tü canasta kaluʼujutkat tü mojulawaakat. Nalüʼüjaka shia suluʼumüin tü mmakat Sinar, tü kanüliakat Babilonia. ¿Jamüsüche nalüʼüjaka shia chaai sukua?\\n17, 18. (1) ¿Jamüsü shiaka anain shiʼikajaanüle tü mojulawaakat Babiloniamüin? (2) ¿Kasa wayu tü nnojoluinjatkat waaʼinrüin?\\n17 Natüjaa aaʼu na israeliita eejanakana nükalioʼu Zacarías shiain anain shiʼikajaanüle tü mojulawaakat Babiloniamüin. Natüjaa aaʼu mojulaain maʼin wayuu chayaa, keejiasü sümüin amaʼüjirawaa akuwaʼipa otta aʼwaajaa maleiwayaasü. Soʼu chajachin Zacarías otta na wane israeliitakana, eejiraashii naya süpüla nnojoluin nashatüin nakuwaʼipa naya wayuukana. Atütülaakajasaʼa naaʼin na israeliitakana sutuma tü niʼrakat Zacarías nutuma Jeʼwaa, süka jamüin, niiʼiyatüin Jeʼwaa sünain wuleinjatüin sukuwaʼipa nuʼwaajia.\\n18 Sutuma tü niʼrakat Zacarías, natüjaa aaʼu na israeliitakana wuleinjatüin natuma sukuwaʼipa nuʼwaajia Jeʼwaa. Nnojotsü ooʼulaanüinjatüin eein tü mojulawaakat suluʼu nupueulose Maleiwa. Wulesü nupueulose Maleiwa otta nüntirüin waya suluʼumüin süpüla niiʼiyatüin tü waalinkat nüpüla jee süpüla naaʼinmajüin waya. Nnojoishii waya aaʼinrüinjanain kasa mojusü suulia yarüttüin watuma nupueulose Maleiwa. Nnojotsü süpüla eeinjatüin tü mojulawaakat suluʼu tü paʼaraiisü eekat maaʼulu nutuma Maleiwa.\\nKOJUTEECHI JEʼWAA ATUMAA WULERE WAKUWAʼIPA\\n19. ¿Kasa watüjaaka aaʼu sutuma tü niʼrakat Zacarías nutuma Jeʼwaa?\\n19 Tü aipiruakat jee tü akaratshikat kasa niʼrakat Zacarías nutuma Jeʼwaa, süpülajatü natüjaain aaʼu na mojulaashiikana süsaleenain naya naainjala. Sotusü waaʼinya sutuma nnojoleerüin nuuʼulaain Jeʼwaa eein tü mojulawaakat. Nayoutajatü aaʼinraa kasa mojusü na aʼyataashiikana nümüin. Sükajee tü niiʼiyataka Jeʼwaa nümüin Zacarías, watüjaa aaʼu aneerüin wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa otta naaʼinmajeenain waya anale wakuwaʼipa noʼuluʼu. Nükaaliinjeena waya süpüla wulein wakuwaʼipa jaʼitairü kapüleein tia wamüin. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu ayateechin nuʼwaajünüin Jeʼwaa waneepia? ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu naaʼinmajeerüin Jeʼwaa nupueulose maaʼulu, sülüʼütpa maʼin tü müliaa miyoʼusükat? Wekirajaajeerü anain tia sünain tü wane ekirajaayakat.\\nAleʼejaa nümaʼanamüin Jeʼwaa: Nükalioʼu Zacarías, ooʼulaashii na israeliitakana suulia akumajaa tü aʼwaajüleekat Jeʼwaa otta shia jülüjaka naaʼin nakuwaʼipa neʼe namüiwaʼa. Nnojotpejeʼe motuin naaʼin Jeʼwaa tü nupueulosekat. Nuchuntüin Jeʼwaa namüin nükajee Zacarías naleʼej��injanain nachikuaʼa nümaʼanamüin süpüla niainjachin jülüjain naaʼin otta naʼyataain nümüin süka süpüshuaʼa naaʼin.","num_words":3239,"character_repetition_ratio":0.071,"word_repetition_ratio":0.038,"special_characters_ratio":0.2,"stopwords_ratio":0.002,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10902.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¡Alüʼütsü süpüla sajalajaain tü iküleesia nnojotkat shiimain! — PÜTCHIPÜLEE SULU'UKA INTERNET sutuma Watchtower\\nkn37 süp. 1-4\\nNa suluʼukana tü iküleesia nnojotkat shiimain . . .\\nNa suluʼukana tü iküleesia shiimainkat . . .\\nPütchi süchiki Nuluwataaya Maleiwa Nuum. 37\\nPÜTCHI SÜMÜINJATÜ WAYUU SÜPÜSHUAA\\n▪ ¿Jarat tü iküleesia nnojotkat shiimain?\\n▪ ¿Jamüinjatü sajaʼlajaaya?\\n▪ ¿Kasa paainjüinjatka süka sajaʼlajaainjatüin?\\n¿Jarat tü iküleesia nnojotkat shiimain?\\n¿Mojusü paaʼin sutuma noʼutuin saaʼin wayuu na suluʼukana tü iküleesia nnojotkat shiimain? ¿Mojusü paaʼin sutuma natkaain, müliain otta nemeejüin wayuu? ¿Jamüsü wainmaka kasa mojusü sutuma tü iküleesia nnojotkat shiimain?\\nNaashin Jesucristo tü iküleesia nnojotkat shiimain shia eere saainjünüin kasa mojusü maʼaka «mojuin nüchon wanee wunuʼu ittüshi» (Mateo 7:15-17). ¿Kasa naainjaka na wayuu suluʼukana tia iküleesiakat?\\n▪ ... SÜNAINPÜNAASHII ATKAWAA OTTA POLIITIKA. Müsü tü karalouktakat Asiaweek: «Chaaʼaya Asia otta suluʼu wanee mma naata, na shikiipuʼukana tü iküleesia nnojotkat shiimain aluwataweeshii nakajee na wayuu anoujakana namaa süpüla nousütüin tü keeʼireekat naaʼin. Shapaasü saaʼin wayuu sutuma tia». Müshi wanee shikiipuʼu iküleesia chejeʼewai Estados Unidos: «Süpüla nnojoluinjatüin suʼutunuin maʼin saaʼin wayuu, anashii noʼutunule aaʼin napüshuaʼa na mojulaashiikana». Naashin, «aainjünajatü tia sükajee nünülia Maleiwa». Akatsaʼa tü Wiwüliakat müsü sünüiki: «‹Aishi tapüla chi Maleiwakai›, nümüle wane wayuu sünain kanain naaʼin nuwalayuu, aküjashi neʼe naʼalain» (1 Juan 4:20). Müshi Jesús: «Anashii aire jüpüla na jüʼünüükana» (Mateo 5:44). Wainma na suluʼukana tü iküleesia nnojotkat shiimain aluwataanaka sünain atkawaa.\\n▪ ... EKIRAJÜSHII ALAWAA. Ouktapa wanee wayuu oʼunusü tü naaʼinkat eemüin saaʼinpülee tü ouktusükalüirua saashin tü iküleesia nnojotkat shiimain. Sutuma tia, na suluʼukana tia iküleesiakat achuntushii nneerü süpüla naainjüin miisa naaʼu na ouktushiikana. Naata tü shikirajakat anain tü Wiwüliakat, müsü sünüiki: «Na wayuu katüshiikana oʼu natüjaa aaʼu ouktuinjanain naya; akanasaʼa na ouktushiikana nnojotsü kasain natüjaain aaʼu» (Eclesiastés 9:5, NM). Suʼunule naaʼin na ouktushiikana eemüin saaʼinpülee tü ouktusükalüirua nnojotsüjee nüküjüin Jesús susoʼiraainjatüin naaʼin na ouktushiikana (Juan 11:11-25). ¿Oʼunusü naaʼin na ouktushiikana eemüin saaʼinpülee tü ouktusükalüirua saashin tü iküleesia kaluʼukat pia?\\n▪ ... ANASÜ NAMÜIN TÜ AKUWAIPA YARÜTTÜSÜKAT. Suluʼu wanee mma naata eeshii tooloyuu eeka shikiipuʼuin iküleesia sümaa namaʼüjiraain nümaa wanee toolo, jierü sümaa wanee jierü jee kasaaleeshii naya. Eeshii eeka nataüjaain tepichi. ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tia? Müsü sünüiki: ‹Nnojoleena ekeroluin suluʼumüin nuluwataaya Maleiwa eeka nuʼluwajiraain nukuwaʼipa sümaa wayuu jierü otta wanee jierü nümaa wanee toolo, jee na kamaleiwaseyaashiikana, jee na eeka namaʼüjaain sümaa wayuu nnojotka nuʼwayuusein otta nnojoika suʼwayuusein, jee na tooloyuu amaʼüjiraakana sümaa tooloyuu› (1 Corinto 6:9, 10). ¿Paapüirü süchiki iküleesia eere saainjünüin tia?\\n¿Kasa alatajatka sümüin tü iküleesia aainjitkat kasa mojusü? Müshi Jesús: «Süpüshua tü wunuʼukolüirua eekai nnojolüin anain süchon, ashottüneerü sümaa sujutünüin soʼu siki» (Mateo 7:19). Ajaʼlajeʼennüinjatü tü iküleesia nnojotkat shiimain. ¿Jamüinjatü sajaʼlajaaya? ¿Joujeerü tia? Süküjüin wamüin Alateetkat Mapeena kapiitulo 17 otta 18.\\n¿Jamüinjatü sajaʼlajaaya tü iküleesia nnojotkat shiimain?\\nKanain paaʼin shiyaakua tü jierü maaʼinsat joyotokot naaʼu wanee mürüt keemashi, 7 nikii otta 10 nuʼuwa (Alateetkat Mapeena 17:1-4). ¿Jarat tia jietkat? Nanainpünaasü shia ‹na aluwataakana maʼin saaʼu tü mmakat›, ishosü süsheʼin, alüʼüjüsü wanee wunuʼu jemeta eejuut otta washirü maʼin shia. Sükajee saainjüin tü naaʼinrakat na ouutshiikana ‹saainjirüin kasa mojusü tü wayuukalüirua süpüshuaʼa›. (Alateetkat Mapeena 17:18; 18:12, 13, 23). Tü jiet maaʼinsatkat saashin tü Wiwüliakat shia süpüshuaʼa tü iküleesia nnojotkat shiimain.\\nChi mürüt keemakai naya na aluwataakana maʼin saaʼu tü mmakat (Alateetkat Mapeena 17:10-13). Tü iküleesia nnojotkat shiimain nanainpünaasü na aluwataaliikana.\\n«Chi wanülüükai [chi mürüt keemakai, NM], je na polooshiikana aluwataashii, najaʼttirüin tü pueulo kaainjaratkat kayaakuakat tü jietkat. Naʼluwateerü süpüshua kasa suluʼujee tü pueulokat. Yüütüüjeerü maʼi natüma. Je malaʼaleejeeria shia natüma sümaa naʼajeerüin» (Alateetkat Mapeena 17:16). Ajaʼlajeʼennüinjatü tü iküleesia nnojotkat shiimain natuma na aluwataakana maʼin saaʼu tü mmakat. ¿Jamüsü sülatajatka tia? Müsü Alateetkat Mapeena: «Aleinjatü nütüma Maleiwa namüin» (Alateetkat Mapeena 17:17). Na suluʼukana tü iküleesia nnojotkat shiimain süsaleena tü naainjalakat nutuma Maleiwa otta najaʼttirüinjatü tü iküleesia nnojotkat shiimain naka na aluwataakana maʼin saaʼu tü mmakat.\\n¿Kasa paainjüinjatka süka sajaʼlajaainjatüin tü iküleesia nnojotkat shiimain? Müshi wanee aapiee: «Jujuitta jumaala chajee suluʼujee» (Alateetkat Mapeena 18:4). Jujuʼita jooluʼu suluʼujee tü iküleesia nnojotkat shiimain. ¿Jalainjana jia ekeroluin? Nnojoishii manoulainjanain jia, tia nnojotsü anain (2 Tesalónica 1:6-9). Ekeroluinjana jia suluʼumüin tü iküleesia shiimainkat. ¿Jarat tü iküleesia shiimainkat?\\n¿Kasa naainjaka na suluʼukana tü iküleesia shiimainkat? (Mateo 7:17).\\n▪ ... AIJIRAASHII. Na suluʼukana tü iküleesia shiimainkat «nnojoliishii süpüshin naya tü manoujainsatkalüirua», nnojoishii katataawain sutuma naatain neʼiruku otta nakuwaʼipa, ‹aijiraashii› (Juan 13:35; 17:16; Aluwataaushikana 10:34, 35). Nnojoishii ekajiraain, nakaaliinjüin na wayuukana (1 Juan 3:16).\\n▪ ... KOJUTUSÜ NAMÜIN TÜ WIWÜLIAKAT. Na suluʼukana tü iküleesia shiimainkat nnojoishii ekirajüin pütchi süleʼeruʼujeejatü wayuu, shia nekirajaka tü suluʼujeejatkat tü Wiwüliakat (Mateo 15:6-9). ¿Jamüsü naainjaka tia? Shia süka ‹saapünüin tia pütchikat nutuma chi Naaʼinkai Maleiwa süpüla wekirajüinjatüin wayuu sünain. Jee na aapakana shia, achiajaaneena naya sutuma› (2 Timoteo 3:16).\\n▪ ... EKIRAJÜSHII WAYUU SÜPÜLA ANAIN OTTA WÜLEIN NAKUWAʼIPA. Na suluʼukana tü iküleesia shiimainkat nekirajüin na tooloyuukana süpüla ‹alinjatüin napüla naʼwayuuse›, na jieyuukana ‹kojutuinjanain natuma naʼwayuuse›, na tepichikana ‹noonooinjanain sümüin nei jee nashi› (Éfeso 5:28, 33; 6:1). Akaʼaya na laülaashiikana napüleerua na anoujashiikana suluʼu tü ouutkajaaleekat wuleinjatü nakuwaʼipa (1 Timoteo 3: 1-10).\\n¿Paapüirü süchiki iküleesia eere saainjünüin tia? Müsü tü karalouktakat Holocaust Politics, aainjuushika soʼu 2001: «Naainjüle napüshuaʼa na wayuukana tü nekirajakat na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeowa nnojotsüjee müliain jee oʼutunuin maʼin saaʼin wayuu».\\nNa aküjüliikana pütchi nüchiki Jeowa suluʼuka 235 mma, nnojotsü shiain mülee nekirajüin anain tü akuwaʼipa wülesükat, naainjüin shia. Paashajaa namaa süpüla pütüjaain saaʼu tü nuchuntakat Maleiwa pümüin otta süpüla talatüin nia sümaa punoula. Paainja shia jooluʼu. Nnojo kamaʼain pia. ¡Alüʼütsü süpüla sajaʼlajaain tü iküleesia nnojotkat shiimain! (Sofonías 2:2, 3).\\nPütüjeere sooʼomüin tü nekirajakat na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeowa, püshaja karaloukta namüin otta puluwataa shia eemüin tü aküjünakat wünaapünaa.\\n□ Juluwataa tamüin tü karalouktakat ¿Kasa nuchuntaka Maleiwa wamüin?\\n□ Jüküja tamüin süchiki tü jikirajakat sünain tü Wiwüliakat.\\n[Ayaakuaa suluʼuka süpana 3]\\nTü iküleesia nnojotkat shiimain nanainpünaasü ‹na aluwataakana main saaʼu tü mmakat›\\n«Jujuitta jumaala chajee suluʼujee»","num_words":1755,"character_repetition_ratio":0.125,"word_repetition_ratio":0.037,"special_characters_ratio":0.205,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10257.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Katüinjatü woʼu waneepia süka alin waya nüpüla Maleiwa (Juan 3:16)\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Tü naainjakat Maleiwa süpüleerua wayuu\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Wanee outkajawaa puʼunüinjatka anain\\nNnojo kapülain waaʼin wakuwaʼipa wamüiwaʼa\\nKojuta pia pümüinjiraa\\nKojutü pümüin na wayuu laülaainnakana\\nJaaʼinmaja na wayuu kachonniikana jia\\nAsoʼiraajeerü naaʼin na wayuu ouktüinnakana\\nNnojo jikirajaain sünain waneesia neʼe kasa juʼwaajapa Maleiwa sümaa jüpüshi\\nAapiria Wayuu | Maatsoʼu 2014\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Birmano Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitumbuka Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo haitiano Croata Dangme Danés Efik Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Guaraní Hebreo Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kaonde Kazajo Kikuyu Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kisonge Krío Lingala Lituano Luganda Luo Macedonio Malgache Maltés Maya Mongol Nepalés Ng��bere (o guaymí) Noruego Nyaneka Oromo Osético Papiamento de Aruba Polaco Portugués Quechua boliviano Rumano Ruso Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Silozi Sranangtongo Suajili Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tshiluba Tsonga Turco Tuvaluano Twi Tártaro Ucraniano Umbundú Vendal Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zandé Zulú Árabe\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT\\nTü naainjakat Maleiwa süpüleerua wayuu\\n«Anuu sukuwaʼipa saalii wayuu süpüshuaʼa nüpüla chi Maleiwakai. Naapüin saaʼu wayuu chi waneeshikai Nüchon. Niasaʼa chi eekai kanoulain nünain, kateerü noʼu waneepia.» (Juan 3:​16, NM.)\\nWersiikulokot tüü, shia wanee pütchi eʼnnaajünaka maʼin sutuma wayuu. Shia wanee pütchi aküjaka jamüin nukuwaʼipa Maleiwa sümüin wayuu otta süküjüin tü waaʼinrajatkat süpüla woʼtteʼennüinjanain. Eeshii eekai nashajüin shia sünain nekemionse, sünain süsepü piichi otta sünain karaloukta süpüla neeʼiyatüinjatüin shia chaa eere tü ashaittüsükalüirua.\\nNaashin na wayuu aaʼinrakana tia, aishaatashii maʼin naya nüpüla Maleiwa makalaka katüinjatüin noʼu waneepia nutuma. ¿Jama piakai, piʼrüitche sünain pukuwaʼipa alin pia nüpüla Maleiwa?\\n«SUKUWAʼIPA SAALII WAYUU SÜPÜSHUAʼA NÜPÜLA CHI MALEIWAKAI»\\nWainma na wayuu anoujakana sünain nukumajalain Maleiwa tü kasa chakalü iipünaa, tü kasa yaakat süpaʼa tü mmakat otta na wayuukana. Sutuma anain maʼin sukumajia tü mürütkalüirua otta tü wunuʼuliakalüirua, shiiʼiyatüin eein chi kakumajalakai shia. Wainma na wayuu aapakana analuʼut nümüin Maleiwa saaʼu katüin noʼu nutuma. Natüjaa aaʼu naapüin namüin tü wüinkat, tü jouktaikat, tü eküütkat otta nia anaka atuma sukuwaʼipa tü mmakat süpüla apünajaa.\\nAnashii waapüle analuʼut nümüin Maleiwa saaʼu tia kasakalüirua, nukumajala waya otta naapüin tü kasa katakalü atuma woʼu (Salmo 104:10-28; 145:​15, 16; Aluwataaushikana 4:24). Niiʼiyatüin wamüin Maleiwa sükajee tia alin waya nüpüla. Müsü nünüiki Pablo süchiki tia: «Nia [Maleiwa] aapakaʼaya wamüin kataa oʼu, nia aapakaʼaya tü jouktai wasanatkat aka waaʼin otta kasakat süpüshuaʼa [...]. Nünain Maleiwakai, katoʼuchii waya, waraittüshii waya otta wayuushii waya» (Aluwataaushikana 17:​25, 28).\\nWainma kasa naapaka wamüin Maleiwa süka alin waya nüpüla. Shiasaʼa müin eein wanee kasa naataka atuma wakuwaʼipa, nukumajüin waya Maleiwa sünain choʼujaainjachin nia wamüin otta nüküjaleeinya wamüin tü waaʼinrajatkat süpüla wachajaain nia (Mateo 5:3). Makalaka eein süpüla nüpüshin waya. Nüchonniijeena waya müleka woonoole nümaa (Roma 8:19-21).\\nSaashin Juan 3:​16, aisü maʼin nüpüla Maleiwa tü wayuukalüirua makalaka naapüin chi nüchonkai süpüla ouktüin nia saaʼu. Antüshi Jesuu yaa mmapaʼamüin süpüla nikirajüin na wayuukana nüchiki chi Maleiwakai otta antüshi niaʼaya süpüla naapajiraainjachin nikii saaʼu wayuu. Wainma na wayuu nnojoliikana ayaawatüin saaʼu jamüin ouktaka Jesuu otta jamüin niiʼiyataka Maleiwa alin nüpüla wayuu sükajee tia. Wekirajaa sünain tü sümakat tü Wiwüliakat.\\n«NAAPÜIN SAAʼU WAYUU CHI WANEESHIKAI NÜCHON»\\nMayaainjeʼe ayuulin, laülaain otta ouktüin wayuu maaʼulu, nnojoishii naya nukumajüin Maleiwa süpüla tia. Nukumajüin Adán sümaa Eva süpüla katüinjatüin noʼu waneepia yaa saaʼu mmakat. Shiasaʼa müin nüküjüin Maleiwa namüin noonooinjanain nümaa; nnojorüle naainjüin tia, ouktajana naya (Génesis 2:17). Eʼrüijaashi wayumüin Adán nümüin Maleiwa, ouktaka nia suluʼujee tia sümaʼaleʼeya tü nuuʼuliwoʼukalüirua. Müsü nünüiki chi aluwataaushikai Pablo süchiki tia: «Kaainjalashi Adán nuulia Maleiwa sükajee niyouktajaain sümaa nünüiki nümüin. Ouktakalaka nia saaliijee. Je sükajee kaainjalain Adán, oʼttüsü wayuu ütamüinreʼeya sünain kaainjalaa. Ouktakalaka naya saaliijee» (Roma 5:12).\\nShia kapülaka naaʼin Maleiwa tü lotookalü akuwaʼipa (Salmo 37:28). Nnojoishi talatüin maʼin Maleiwa sümaa tü naainjakat Adán. Nnojotpejeʼe niyüülajüin tü wayuukalüirua süpüla müliainjatüin jee ouktüinjatüin shia. Sümaiwa paala, uwomuyuule wanee israeliita, acheküshi nuʼutünüinjachin aaʼin nüchikumüin chi wayuu nuʼutakai aaʼin. Naainjüin tia Maleiwa napüleerua na wayuukana süpüla nüleʼejirüin namüin tü kataa oʼuu amülouikat nutuma Adán (Éxodo 21:23). ¿Jamakuwaʼipat süpüla shiitaainjatüin namüin na wayuukana tü amülouikat nutuma Adán? Acheküshi ouktüinjachin wanee wayuu eekai anain maʼin maʼaka naaʼin niakai.\\nSüka naapajiraain nikii Jesuu waaʼu, nikeraajeerü Maleiwa tü nukumajakalü apüla na wayuukana\\nIsasü nachiki na nuuʼuliwoʼukana Adán naapajiraain nekii süpüla naakajirüinjatüin tü wayuukalüirua. Niaʼala neʼe Jesuu eeka süpüla aainjüin tia (Salmo 49:6-9). Joʼuushi nia sümaa anain maʼin maʼaka naaʼin Adán nukumajünaiwaʼaya nutuma Maleiwa. Sükajee naapajiraain nikii Jesuu saaʼu tü wayuukalüirua, naakajirüin naya suulia süchepchiain naya tü kaainjalaakat. Niiteʼerüin süchikuaʼa tü kataa oʼuu amülouikat paala nutuma Adán (Roma 3:​23, 24; 6:23). ¿Eesüche wanee kasa waainjüinjatka süpüla anainjatüin wakuwaʼipa sutuma naapajiraain nikii Jesuu?\\n«NIASAʼA CHI EEKAI KANOULAIN NÜNAIN»\\nMüsü sünüiki karalouktaka Juan 3:16 sajaʼttiamüin: «Niasaʼa chi eekai kanoulain nünain [Jesuu], kateerü noʼu waneepia». Süpüla katüinjatüin noʼu waneepia wanee wayuu, anoujüinjachi nünain Jesuu otta oonooinjachi nümaa.\\n«Nnojotsü aashajaain pütchikat tüü süchiki noonooinjachin wanee wayuu nümaa Jesuu süpüla katüinjatüin noʼu waneepia, shia saashajaaka achiki kanoulainjachin nia», eeshijaʼa süpüla nümüin wanee wayuu. Shiimain choʼujaain kanoulain waya, akatsaʼa eein wanee kasa waaʼinrajatka sooʼomüin tia. Tü kanoulaakat nünain Jesuu, nnojotsü sünainpünaain neʼe wanoujüin sünain eein nia. Sünainpünaasü woonooin sümaa tü nikirajakalü anain. Waainjüle tia, aneerü wakuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa. Nnojoliire woonooin sümaa tü nikirajakalü anain Jesuu, nnojotsü kasain saamüin wamüin tü wanoulakat. Müsü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tia: «Chi wayuu nnojotkai kasain anain apüla tü nünoulakat nuʼupala Maleiwa, watüjaa aaʼulu sünain manoujain nia süka nnojolüin naaʼinrüin tü kasa anasü nüchekakat chi Maleiwakai nüpüleerua» (Santiago 2:26). Kanourale waya nünain Jesuu, pansaainjatü wakuwaʼipa sümaa tü kasa wanoujakalü anain.\\nMüsü nünüiki Pablo: «Süpüshua tü kasa anasü taaʼinrakat, taaʼinrüin süka alin maʼi waya nüpüla Cristo süka ouktüin nia saaʼu waainjala [...]. Sükajee shiiʼiratüitpain waaʼin nütüma, anakaja nnojoliire waaʼinrüin tü wachekakat wamüiwa, shiainjatü tü talatakat atüma naaʼin» (2 Corinto 5:​14, 15). Kojutüle wamüin naapajiraain nikii Jesuu waaʼu, wanoukteʼereerü wakuwaʼipa. Nnojoleerü waaʼinrüin tü wachekakat wamüiwaʼa, shieerü waaʼinraka tü nüchekakat chi ouktakai saaʼu waainjala. Shiainjatü waaʼinmaaka oonowaa sümaa tü nikirajakalü anain Jesuu. Süka weeʼiratüitpain wakuwaʼipa, jaʼyeerü shia sünain tü kasa waneekakat süpüla waainjüin. ¿Kaseerü weʼraka sünainjee kanoulain waya nünain Jesuu?\\n«KATEERÜ NOʼU WANEEPIA»\\nNaashin Juan, kateerü noʼu na wayuu anoujakana sünain naapajiraain nikii Jesuu otta na oonookana sümaa tü nikirajakalü anain. Katatainjatü eeinjanale kepiain na wayuukana nutuma Maleiwa.\\nEeshii na kepiainjanakana chaa iipünaa. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu tia? Naashin Jesuu, yapainjatü nutuma wanee paü chaa iipünaa napüla na nikirajüin aluwataainjanakana nümaa (Juan 14:​2, 3; Filipos 3:​20, 21). Na asoʼiraainjanakana aaʼin chaa iipünaa, sacerdooteinjana otta aluwataainjana nümaa Jesuu soʼu miit juya (Alateetkat Mapeena [Apocalipsis] 20:​6, NM).\\nYaawashii na wayuu aluwataainjanakana nümaa Kürisüto. Müsü nünüiki Jesuu nachiki: «Jiakana [palitchonkana tekirajüin], mmolujayaa jia sheema ayüülajünaa tatüma. Soto jaaʼin sünain nücheküin chi Jüshikai Maleiwa süpüleerua juluwataainjanain» (Lucas 12:32). Süküjüin tü Wiwüliakat jeʼrashiin na wayuu aluwataainjanakana nümaa Jesuu: «Teʼrataalaka joo chi Anneetchonkai shaʼwatüin chaʼaya saaʼu tü wutai kanüliakat Sion sümaa wayuu watta saalii, maa aka 144.000 wayuu. Naya na ashajünakana eʼipoʼunain nünülia chi Anneetchonkai je nünülia chi Nüshikai [...]. Je saaʼu taashiinapain naya nütüma Maleiwa saʼakajee wayuu, keeʼireesü naaʼin süpüshua tü nüchekakat napüleerua je tü nüchekakat chi Anneetchonkai napüleerua» (Alateetkat Mapeena 14:​1, 4). Wattairü saalii miyoone wayuu alatüitka sooʼopünaa tü mmakat, wainma tia noulia na 144.000 aluwataainjanakana nümaa Jesuu. ¿Jaralii na naluwataainjanakana aaʼu?\\nAashajaashi Jesuu süchiki waneeirua wayuu anainjatka akuwaʼipa sutuma tü Nuluwataayakat Maleiwa. Müshi nia: «Eeshiʼiya wane anneerüiruayaʼa [wayuu] waneejannuu. Tantireena nayaʼaya tanainmüin süpüla noonooinjanain sümaa tanüiki. Kotteeshii tatüma na taʼanneetsekana napüshua süpüla naaʼinmajünüinjanain tatüma tamüiwa» (Juan 10:16). Kepiainjana naya yaa saaʼu Mmaka. Katüinjatü noʼu waneepia maʼaka katüinjatiaain noʼu waneepia Adán sümaa Eva. ¿Shiimainchejeʼe sülatüinjatüin tia?\\nWainmatua süküjüin tü Wiwüliakat anainjatüin maʼin sukuwaʼipa tü Mmakat. Pütüjaweerü saaʼu tia, paashajeʼera tü Wiwüliakat suluʼu Salmo 37:9-11; 46:​8, 9; 72:​7, 8, 16; Isaías 35:​5, 6; 65:21-​23; Mateo 5:5; Juan 5:​28, 29 otta Alateetkat Mapeena 21:⁠4. Saashin tia pütchikalüirua, müiria nnojoluin atkawaa, jamü, ayuulii jee ouktaa. Nayainjana kepiaka saaʼu tü mmakat na wayuu anamiakana. Nakumajeerü tü nepiakat, napünajeerü aluʼu tü mmakat otta nepijeena na nachonniikana suluʼu wanee mma anasü. * ¿Pücheküin kepiain pia suluʼu wanee mma eekai müin aka saaʼin tia? Watüjaa aaʼu sünain shiimain tia pütchikat otta watüjaa aaʼu shikeraajeerüin.\\nWAIMAIRÜ KASA NAAINJAKA MALEIWA PÜPÜLEERUA\\nWatüjaaitpa aaʼu wainmairüin kasa naainjaka Maleiwa süpüleerua tü wayuukalüirua. Katüsü woʼu nutuma, atüjüshii maʼin waya nutuma, anashii waya otta naapüin süpüshuaʼa tü kasa choʼujaakat wamüin. Wanee kasa alanaʼaleeka maʼin sünainjee tü naapakat wamüin Maleiwa, shia naapüin chi Nüchonkai süpüla ouktajachin nia saaʼu waainjala (Juan 3:​16, NM).\\nTalateena waya waneepia suluʼu tü mmakat süka nnojoleerüin atkawaa, ayuulii, jamü jee ouktaa. Choʼujaapejeʼe waʼyataainjanain süchiirua anain wakuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa. Makalaka wasakirüinjatüin waaʼin sünain pütchikat tüü: «¿Kasache taaʼinraka maaʼulu süpüla taʼwaajüinjachin Maleiwa?».\\n^ püt. 24 Pütüjeere sooʼomüin, paashajeʼera tü karalouktakat ¿Kasa shikirajaka maʼin tü Wiwüliakat?, ekirajaaya 3. Nakumajala na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa.\\nMaatsoʼu 2014 | Tü naainjakat Maleiwa süpüleerua wayuu\\nAAPIRIA WAYUU Maatsoʼu 2014 | Tü naainjakat Maleiwa süpüleerua wayuu","num_words":2757,"character_repetition_ratio":0.055,"word_repetition_ratio":0.004,"special_characters_ratio":0.193,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9936.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Jamüsüche nünüiki Maleiwa süchiki tü atkawaakat?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jamüsüche nünüiki Maleiwa süchiki tü atkawaakat?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Anasüche nümüin Maleiwa tü atkawaa eejatkat sümaiwa?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Anasüche nümüin Maleiwa tü atkawaa eejatkat soʼu yaajachin Jesuu mmapaʼa?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Anasüche nümüin Maleiwa tü atkawaa eekat maaʼutpünaa?\\nPikiraja na püchonniiteinkana\\nAna putuma nikirajia piimaʼaise jee pümajayütse\\nAipürai maʼin Jeʼwaa\\n¿Kasa waaʼinrajatka sutuma alin wapüla wayuu?\\nTü eekat sutuma Nuluwataaya Maleiwa soʼu tü sienkat juya\\nAapiria Wayuu | Nowienpüroʼu 2015\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Batako toba Baulé Birmano Búlgaro Cakchiquel occidental Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Endebele Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hebreo Hiligaynon Holandés Húngaro Iban Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Javanés Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisi Kisonge Krío Kwangalí Kwanyama Lamba Lhukonzo Lingala Lituano Luganda Luo Luvale Macedonio Malgache Maltés Mam Maya Mazateco de Huautla Moré Ngäbere (o guaymí) Noruego Nyaneka Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Osético Otetela Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Pidgin camerunés Polaco Portugués Quechua boliviano Quichua de Imbabura Rumano Runyankore Ruso Samoano Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sidama Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tetun Dili Tigriña Tlapaneco Tojolabal Tok pisin Totonaco Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Tuvaluano Twi Tártaro Ucraniano Umbundú Urdu Vendal Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zandé Zapoteco del Istmo Zulú Árabe\\nNaashin waneeinnua wayuu, nnojotsü mojuin nümüin Maleiwa tü atkawaakat süka süküjünüin suluʼu tü Wiwüliakat nuluwataain Maleiwa na aʼyataashiikana nümüin süpüla natkaainjanain namaa na naʼünüükana. Eetaashii joo na wayuu atüjaakana saaʼu tü nümakat Jesuu wanaa sümaa nümüin namüin na nikirajüinkana: «Anashii aire jüpüla na jüʼünüükana» (Mateo 5:43, 44). Naashin naya wayuukana, anapuʼusü nümüin Maleiwa tü atkawaakat paala sümaiwa jee maaʼulu yaa mojuitpa shia nümüin.\\n¿Anasüche nümüin Maleiwa tü atkawaakat? ¿Jamüsüjaʼa saaʼin pümüin? Shiimainre anain nümüin Maleiwa tü atkawaa eekat sainküin tü mmakat, ¿jarai kamaaka nia? Pütüjaale saaʼu jamüin nünüiki Maleiwa süchiki tü atkawaakat, eesüjaʼa süpüla punoukteʼerüin tü jülüjakat paaʼin süchiki tü atkawaakat. Jamüsüjaʼa pütüjaale saaʼu eein Maleiwa namaa na pümaajanakana sünain atkawaa, talateechi pia süka pükanajeenain na püʼünüükana. ¿Jama pütüjaale saaʼu eein Maleiwa namaa na püʼünüükana? ¿Kaseerü paainjaka?\\nPütüjaale saaʼu jamüin nünüiki Maleiwa süchiki tü atkawaakat, eesü süpüla suʼwanajaain tü jülüjakat paaʼin nüchiki. Piʼrüichire pümüliala sutuma wanee atkawaa, ¿aashin pütüjaweein saaʼu niale kasirüin Maleiwa tia atkawaakat? Eesüjaʼa süpüla pütüjaweein saaʼu jamüin nuuʼulaaka Maleiwa müliain wayuu sutuma atkawaa. Jee müsia, eesü süpüla pütüjaweein saaʼu müleka mojule naaʼin Maleiwa sutuma niʼrüin ouktüin wayuu suʼunnaa atkawaa.\\nPoneerü paaʼin pütüjaapa saaʼu tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki tü atkawaakat. Jee müsia, süküjüin nnojoluin nuʼwanajaain nünüiki Maleiwa süchiki tü atkawaakat. Wekirajaajeerü anain tü nümakat Maleiwa süchiki tü atkawaa eejatkat paala sümaiwa otta tü eejatkat soʼu yaajachin Jesuu mmapaʼa. Sünain ekirajaayakat tüü, aküjüneerü wamüin jamüin nünüiki Maleiwa süchiki tü atkawaa eekat maaʼutpünaa yaa otta müleka eeinjatüle shia mapeena.\\nNowienpüroʼu 2015 | ¿Jamüsüche nünüiki Maleiwa süchiki tü atkawaakat?\\nAAPIRIA WAYUU Nowienpüroʼu 2015 | ¿Jamüsüche nünüiki Maleiwa süchiki tü atkawaakat?","num_words":1213,"character_repetition_ratio":0.116,"word_repetition_ratio":0.077,"special_characters_ratio":0.163,"stopwords_ratio":0.021,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8361.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Barac, Débora otta Jael: Jekechi shikiipüʼü Israel otta piamasü jieyuu yalayala aaʼinrü | Tatüjaka sünainjee tü Wiwüliakat\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Bajo alemán Bassa de Camerún Batako karo Batako toba Becol Birmano Bislama Boulou Búlgaro Caboverdiano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitonga de Zimbabue Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Chuabo Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Croata Dangme Danés Edo Efik Endebele Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Fon Francés Ga Garífuna Georgiano Griego Guaraní Gun Hausa Herero Hiligaynon Hindi Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ibinda Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Irlandés Isoko Italiano Kabiye Kannada Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kekchí Kikongo Kikuyu Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisonge Kwangalí Kwanyama Lengua de señas ecuatoriana Lengua de señas mexicana Lengua de signos española Lenguaje de señas alemán Lenguaje de señas americano Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas cubano Lenguaje de señas italiano Letón Lhukonzo Lingala Lituano Lomue Luganda Luo Macedonio Macua Malayo Malayálam Malgache Mam Maratí Maya Mazateco de Huautla Mixe Moré Ngäbere (o guaymí) Nias Noruego Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Okpe Osético Otetela Pangasinán Panjabí Pidgin camerunés Pidgin nigeriano Polaco Ponapés Portugués Portugués europeo Purépecha Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Quiché Rumano Ruso Rutoro Samoano Sango Sena Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Sesoto de Sudáfrica Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Suati Sueco Sundanés Tagalo Tahitiano Tai Tamil Tandroy Telugu Tivo Tojolabal Totonaco Tseltal Tsonga Tsotsil Turco Twi Tártaro Ucraniano Uhobo Umbundú Uruund Uzbeko Valenciano Vascuence Vendal Vezo Vietnamita Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Xitshwa Yoruba Zapoteco de Lachiguiri Zulú gallego Árabe Ñemba\\nJekechi shikiipüʼü Israel otta piamasü jieyuu yalayala aaʼinrü\\nWatta saalii juya nekiipüʼüin Josué na israeliitakana, 110 nuuyase outapa nia. Nia Jeʼwaa chi naʼwaajakai na israeliitakana kataiwaʼaya noʼu Josué. Outapa Josué, oʼttushii naya sünain aʼwaajaa tü maleiwayaasükalüirua maʼaka naainjain shia na wayuu chajanakana Canaán. Süka nnojoliinnapain noonooin na israeliitakana nümaa Jeʼwaa, niyüülajüin naya najapuluʼu wanee aluwataai mojulaashi, Jabín nünülia. Wayuukai chia eʼrüi wayumüin namüin. Sünainjee tia, achuntashaatashii na israeliitakana nümüin Jeʼwaa süpüla nükaaliinjain naya. Nüneekaka Jeʼwaa wanee wayuu süpüla nekiipüʼüin na israeliitakana, Barac nünülia. Nükaaliinjüinjana na israeliitakana süpüla naʼwaajüin Jeʼwaa nachikuaʼa.\\nEejatü wanee wayuu nünüikimaajatü Maleiwa, Débora sünülia. Suunejirüin Barac süpüla süküjain nümüin tü nünüikikat Jeʼwaa. «Puʼuna eemüin tü luwopu kanüliakat Cisón, pümaa 10.000 surulaat süpüla jütkaain namaa na nusurulaatsekana Jabín. Piyamüleechi yala Sísara chi nekiipüʼükai na nusurulaatsekana Jabín», sümaka nümüin. Nümaka Barac sümüin Débora: «Oʼuneechi taya müleka puʼunule tamaa». Susoutaka nümüin: «Oʼuneerü taya pümaa, pütüjaainjatpajaʼa saaʼu nnojoleechin piain oʼutuin naaʼin Sísara, nüküjain Jeʼwaa shiainjatüin wanee jierü oʼutuinjatka naaʼin Sísara».\\nSuʼunaka Débora nümaa Barac otta na surulaatkana saaʼumüin tü uuchikat Tabor, yapajüshii naya yala süpüla atkawaa. Nütüjaapa saaʼu Sísara chain naya, nuunejirüin na nusurulaatsekana sümaa neʼejena süpüla atkawaa, chajanaka naya aʼatapajüin süpüla natkaain eere wanee patajatshii. «Soʼu kaʼikat tüü, akanajeechi pia nutuma Jeʼwaa», sümaka Débora nümüin Barac. Nüshakataka Barac otta na nusurulaatsekana süpüla natkaain namaa na nusurulaatsekana Sísara.\\nAsetüsü tü luwopukat Sisón nutuma Jeʼwaa otta apootusü neʼejena Sísara otta neʼejena na nümaajanakana. Nüshakatakalaka Sísara saaʼujee neʼejena, nüpantajaaka. Barac otta na nusurulaatsekana, najaʼttirüin na nusurulaatsekana Sísara. Niasaʼa Sísara ounjulaashi nia shipialuʼu wanee wayuu Jael sünülia. Süsiʼrüin nia leechi jee sukoʼoyoluin nia. Atunkashaatashi Sísara süka mapüsain maʼin nia. Arütkaasü Jael jiattachon nünainmüin, saapaaka wanee wunuʼu kasa eʼichirü, süchitaka shia sünain nikii Sísara, outakalaka nia.\\nNüntaka mapa Barac sünain achajawaa nüchiki Sísara. «Pikeroto, anii chi wayuu püchajaakai achiki», sümakalaka Jael nümüin. Niʼraka Barac palasütüin Sísara. Eeʼirajüshi Barac otta Débora süpüla naʼwaajüin Jeʼwaa süka nakanajuuin na naʼünüükana nutuma Jeʼwaa. Süchikijee tia, eejatü jimataa aaʼin soʼu 40 juya.\\n«Watta maʼin saalii jieyuu aküjaka süchiki tü pütchi anasükat» (Salmo 68:11, TNM).\\nAsakiraa: ¿Kasa saaʼinraka Débora süpüla sükaaliinjain na israeliitakana? ¿Jamüsü yalayalaka saaʼin Jael?","num_words":1563,"character_repetition_ratio":0.064,"word_repetition_ratio":0.006,"special_characters_ratio":0.165,"stopwords_ratio":0.019,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7617.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Kamanee pia namüin na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü (Hebreokana 13:2, TNM) | Ekirajaaya\\nACHIKII Tashatüin na anakana akuwaʼipa tapüleerua\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Alijunaiki Aucano Batako karo Batako toba Baulé Biak Bislama Cakchiquel occidental Camboyano Chokue Chol Chopi Chuabo Congo Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Dehu Endáu Francés Garífuna Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Italiano Javanés Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kiluba Kimbundu Kisi Kisonge Krío Lao Macua Maltés Mam Mazateco de Huautla Mizo Ngäbere (o guaymí) Nias Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Romaní del sur de Grecia Saramacano Sena Tahitiano Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tseltal Tshiluba Umbundú Uruund Wallisiano Wayuunaiki Xitshwa Ñemba\\n«Nnojo motuin jaaʼin aaʼinraa kasa anasü namüin na naatakana oumain» (HEB. 13:2, TNM; noota).\\nJAYEECHI: 124, 79\\n¿Jamüsü wanoukteʼerüinjatka wakuwaʼipa namüin na naatakana oumain?\\n¿Kasa naaʼinraka Boaz sutuma nüshatüin tü nukuwaʼipakat Jeʼwaa namüin na naatakana oumain?\\n¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin wamanee namüin suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü?\\n1, 2. (1) ¿Kasa kapüleeka namüin na naatakana oumain? (2) ¿Kasa süsoʼiriraka anain waaʼin tü Wiwüliakat? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat). (3) ¿Kasa wekirajaainjatka anain?\\nALATÜIRÜ suulia 30 juya süchikijee nuʼunüin Osei Ghanajee chaa Europamüin.  Nnojoishi nia aküjülin pütchi nüchiki Jeʼwaa soʼu tia. Müshi nia: «Teʼrüin nnojoluin jaralüin kachipünaain aaʼin taya. Naatajatshaana maʼin tü mmakat chaʼayaa. Tojuʼitaiwaʼaya neʼe suluʼujee tü suʼwanüleekat katünasü, akurutshaanashi maʼin taya, eeʼiwai taya antaa suluʼu wanee mma saamatsü maʼin. Taʼyalajaka sutuma müin taya». Sutuma kapüleein nümüin Osei nikirajaain sünain nanüiki na chejeʼewaliikana suluʼu tü mma nüntakalü aluʼumüin, alatüsü suulia wanee juya süpüla nüntüin sünain wanee aʼyatawaa eekai anain. Sutuma wattain Osei suulia nüpüshi, nusukajaain naya otta mojusü naaʼin süka nümüiwaʼain nia.\\n2 Pialeje müin akuwaʼipa, ¿kasaje keeʼireeka paaʼin saaʼinrüin wayuu püpüleerua? Talatüsüje paaʼin piʼrüle talatüin maʼin wayuu pümaa suluʼu tü Piichi Outkajaaleekat sümaa alin pia napüla mayaapejeʼe naatain puumain, yuulin püta jee kasuule püta. Müsü tü Wiwüliakat namüin na anoujashii shiimainshiikana: «Nnojo motuin jaaʼin aaʼinraa kasa anasü namüin na naatakana oumain» (Heb. 13:2, TNM; noota) (paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»). ¿Jamüsüche naaʼin Jeʼwaa namüin na naatakana oumain? ¿Eesüche wanee kasa wanoukteʼerüinjatka sünain tü wakuwaʼipakat namüin na naatakana oumain? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla anainjatüin naaʼin wamaa na naatakana oumain? Wekirajaa sünain tia.\\n¿JAMÜSÜCHE NAAʼIN JEʼWAA NAMÜIN NA NAATAKANA OUMAIN?\\n3, 4. ¿Jamüinjatü nakuwaʼipa na israeliitakana namüin na naatakana oumain naashin Jeʼwaa suluʼu Éxodo 23:9? ¿Jamüsü keeʼireeka naaʼin Jeʼwaa naaʼinrüin tia na israeliitakana?\\n3 Süchikijee taashin nutuma Jeʼwaa na israeliitakana suulia achepchieein chaa Egipto, nikirajüin naya sünain kamaneeinjanain namüin na naatakana oumain. Nikirajüin naya sükajee tü pütchi naapakat nümüin Mois��s (Éx. 12:38, 49; 22:21). Wainma nümüliala wanee wayuu kepiakai suluʼu wanee mma naatajatü, jülüjüshiijeseʼe naya naaʼin Jeʼwaa. Jamüshiijaʼa naya, eepuʼushii süpüla nakotchojüin süpüshi tü aʼttiee napütakat na atpajüliikana (Lev. 19:9, 10).\\n4 Nnojoishii neʼe nuluwataain Jeʼwaa na israeliitakana sünain kamaneeinjanain naya namüin na naatakana oumain, nüsoʼirirüin naaʼin jamüin naaʼin wanee wayuu kepiale nia suluʼu wanee mma naatajatü (paashajeʼera Éxodo 23:9). Süpülapünaa achepchieein na israeliitakana chaa Egipto, alerajünüshii naya natuma na egipciokana sutuma naatain nakuwaʼipa (Gén. 43:32; 46:34; Éx. 1:11-14). Eʼrüshii maʼin naya namüliala soʼu chajanain naya kepiain suluʼu wanee mma naatajatü. Keeʼireesü naaʼin Jeʼwaa sotuinjatüin tia naaʼin na israeliitakana otta kamaneeinjanain naya namüin na naatakana oumain kepiakana naʼaka (Lev. 19:33, 34).\\nKamaneeshi Jeʼwaa namüin na wayuu suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü\\n5. ¿Kasa akaaliinjeenaka waya süpüla weeʼiyatüin wamanee namüin na naatakana oumain maʼaka saaʼin nutuma Jeʼwaa?\\n5 Nnojotsü aʼwanajaain nukuwaʼipa Jeʼwaa. Müshiijeseʼe kamaneeinjanain waya namüin na naatakana oumain outkajaakana wamaa, soto waaʼin jülüjain naya naaʼin Jeʼwaa (Deut. 10:17-19; Mal. 3:5, 6). Jülüja paaʼin wainmain kasa eejiraakana amaa na naatakana oumain. Jamüshiijaʼa naya, nnojotsü nayaawatüin saaʼu nanüiki na kepiakana suluʼu tü mma nantakalü aluʼumüin otta eeshii neʼnnüle amüin. Wachajaa sukuwaʼipa süpüla wakaaliinjain naya sümaa kamaneein waya namüin (1 Ped. 3:8).\\n¿EESÜCHE WANEE KASA WANOUKTEʼERÜINJATKA SÜNAIN TÜ WAKUWAʼIPAKAT?\\n6, 7. ¿Kasa naaʼinraka na nikirajüinkana Jesuu süka nnojoluin nalerajüin wayuu maʼaka saaʼin natuma na wanee judíokana?\\n6 Nanoukteʼerüin nakuwaʼipa na nikirajüinkana Jesuu süpüla nnojoluinjatüin nalerajüin wayuu maʼaka saaʼin natuma na wanee judíokana (paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»). Jamüshiijaʼa na anoujashii judío kepiakana Jerusalén suʼunnaa tü miʼiraakat Pentecostés soʼu juyakat 33, neeʼiyatüin kamaneein naya sümaa alin napüla na naatakana oumain jekenakana anoujain (Aluw. 2:5, 44-47). Nayaawata aaʼu naya anoujashiikana tü sünainpünaakat kamanewaa.\\n7 Eepejeʼe wanee kasa alataka soʼutpünaa tia. Na anoujashii aashajaakana griego, aʼyounalaashii «saalinjee nnojolüin süsülajünawalin amüin tü neiyeyuusekat eekai ouktüin suʼwayuuse» maʼaka «tü waneeirua aashajaasükalüirua hebreo» (Aluw. 6:1). Nayasaʼa na aluwataaushiikana, naneekaka akaratshishii wayuu tooloyuu süpüla wanaawainjatüin shiitajia eküütkat natuma jee süpüla nnojoluinjatüin jaralüin eʼnnüin amüin. Sünülia wayuu griego tü nanainjatkat na anoujashii naneekakana na aluwataaushiikana, eesüjaʼa naaʼinrüle tia süpüla anainjatüin saaʼin tü jieyuu oukta aʼwayuusetkalüira (Aluw. 6:2-6).\\n8, 9. (1) ¿Kasa wasakireʼerüinjatka anain waaʼin süpüla watüjaain saaʼu walerajüle wayuu? (2) ¿Kasa wasünneʼerüinjatka suluʼujee waaʼin? (1 Ped. 1:22).\\n8 Ichesü wanain nakuwaʼipa na wayuu eejeʼewaliire waya, jaʼitairü müin nnojotkai jaʼyain shia wanain (Roma 12:2). Akaʼaya waya, waapawalin mojuin nanüiki na kepiakana waʼütpaʼa, na aʼyataajiraakana wamaa otta na koleejiajiraakana wamaa, mojusü nanüiki nachiki na wayuu naatajannuukana. ¿Washatüinche nakuwaʼipa naya wayuukana? ¿Kasa waaʼinraka wanaa sümaa meeʼerapalain atumawaa na wayuu suluʼujeejanakana woumain jee shiale meeʼerapalain tü wakuwaʼipakat?\\n9 Soʼu wanee kaʼi, niiʼiyatüin Pedro sünain nülerajüin na wayuu nnojoliikana judíoin. Nunoukteʼerapajaʼa nukuwaʼipa mapa (Aluw. 10:28, 34, 35; Gal. 2:11-14). Akaataajaʼa wayakana, süntajaale suluʼumüin waaʼin walerajüinjatüin wayuu sutuma naatain sukuwaʼipa woulia, wasünneʼeramaatüinjatü tia suluʼujee waaʼin (paashajeʼera 1 Pedro 1:22). ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wainküin tia? Soteesü waaʼin waleʼeruʼuin wapüshuaʼa tü kaainjalaakat jee nnojoishii anain waya süpüla oʼtteʼennaa jaʼitainna jalejeʼewalin waya (Roma 3:9, 10, 21-24). Müshiijeseʼe nnojoliinjanain waʼwaataain suluʼu wakuwaʼipa süka nnojoluin walanaʼaleein suulia wayuu (1 Cor. 4:7). Müinjatü wakuwaʼipa maʼaka naaʼin Pablo. Jamüshijaʼa nia, nüküjüin namüin na anoujashiikana nnojoluin naatain naya nuulia süka nüpüshinnapain naya Maleiwa (Éf. 2:19). Wachajaainjatü maʼin sukuwaʼipa süpüla wasünneʼerüin suluʼujee waaʼin tü alerajaakat wayuu. Waaʼinrüle tia, eeʼiranajaweerü wakuwaʼipa (Col. 3:10, 11).\\nTÜ WAAʼINRAJATKAT SÜPÜLA WEEʼIYATÜIN WAMANEE NAMÜIN\\n10, 11. ¿Kasa naaʼinraka Boaz sutuma nüshatüin tü nümaneekat Jeʼwaa namüin na naatakana oumain?\\n10 Aashajaasü tü Wiwüliakat nüchiki wanee wayuu kanoulashi maʼin, Boaz nünülia. Nüshatüin nümanee Jeʼwaa namüin na naatakana oumain. Soʼu wanee kaʼi nünaʼlaka oʼu tü nüʼttiakat, niʼrüin chaʼayaa wanee wayuu chejeʼewat Moab, Rut sünülia. Asalijüsü shia tü cebada ojutuukat mmoluʼu. Mayaapejeʼe eein süpüla sükotchojüin tü cebadakat sümaa nnojoluin choʼujaain saapirüinjachin chi kaʼttiashikai, saapirüinya neʼe nia (paashajeʼera «Pütchi pütüjaainjatka aaʼu»). Nütüjaapa saaʼu Boaz tü saaʼinrakat Rut, ponusü naaʼin tia otta nüsülajaleeka sümüin süpüshi tü nakotchojokot na niʼyateʼerüinkana (paashajeʼera Rut 2:5-7, 15, 16).\\n11 Jülüjasü naaʼin Boaz Rut otta niyaawata aaʼu wainmain sümüliala sutuma suluʼuin shia wanee mma naatajatü, müsüjeseʼe nuluwataain shia süpüla namaainjatüin shia na jieyuu aʼyataakana nümüin suulia mojulaajüin na tooloyuukana sümüin. Aapünaleesia wüin süsüin otta shiküin nutuma Boaz maʼaka naaʼin na wanee aʼyataashiikana nümüin. Kojutüsü nümüin Boaz tia wayuukot otta nütütüleʼerüin saaʼin (Rut 2:8-10, 13, 14).\\n12. ¿Kasa eeka sutuma waaʼinrüin tü kasa anasükat namüin na wayuu suluʼujeejanakana mma naatajatü?\\n12 Anamia maʼin Boaz sümüin Rut sutuma alin waneepia süpüla tü saʼütkat. Wanee kasa anamiaka anainjee Boaz sümüin Rut shia süka shiʼyataaitpain nümüin Jeʼwaa sümaa süchajaain nia süpüla naaʼinmajüin shia. Anamiashi Boaz sümüin Rut süka nüshatüin nukuwaʼipa Jeʼwaa (Rut 2:12, 20; Prov. 19:17). Müsia neʼe sukuwaʼipa maaʼulu. Waaʼinrüle tü kasa anasükat sümüin «wayuu süpüshua», wekirajeena naya sünain tü shiimainkat otta wakaaliinjeena naya süpüla natüjaainjatüin saaʼu alin maʼin naya nüpüla Jeʼwaa (1 Tim. 2:3, 4).\\n¿Kamaneeshiiche waya namüin na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü antakana sünain tü outkajawaakat? (Paashajeʼera tü pütchikat 13 otta 14).\\n13, 14. (1) ¿Jamüshii wasaküinjanaka na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü nantapa suluʼumüin tü Piichi Outkajaaleekat? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla anainjatüin waaʼin sünain yootoo nümaa wanee wayuu suluʼujeejachika wanee mma naatajatü?\\n13 Weeʼiyateerü wamanee namüin na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü müleka talatüle waya namaa nantapa suluʼumüin tü Piichi Outkajaaleekat. Eeshii japüleʼere naya otta kaaʼinshii suulia wayuu. Eesüjaʼa jülüjale naaʼin wayuuin mojutsalii naya sutuma naatain nakuwaʼipa, maʼletsein naya, naatain neʼiruku jee noumain. Müshiijeseʼe wayainjanain eeʼiyatüin palajana wamanee namüin otta kapülainjatü waaʼin nakuwaʼipa. Eere wamaʼana tü aplicación kanüliakat JW Language, eeshii süpüla wekirajaain sünain asaka naya suluʼu nanüiki (paashajeʼera Filipos 2:3, 4).\\n14 Eesüjaʼa nnojorüle anain waaʼin sünain yootoo nümaa wanee wayuu suluʼujeejachika wanee mma naatajatü. ¿Kasaka waaʼinrüinjatüin süpüla wanoukteʼerüin wakuwaʼipa? Eesü süpüla wakuentajüin nümüin wanee kasa wachiki. Eesüjaʼa süpüla weʼrüin sünain wanaawain tü wakuwaʼipakat. Soto waaʼin eein tü kasa tütükalü maʼin anain na suluʼujeejanakana wanee mma naata otta eesü tü kasa isakat nachiki.\\nANA NAAʼIN WATUMA SÜNAIN OUTKAJAWAAKA\\n15. ¿Kasa akaaliinjeenaka waya süpüla kojutüin wamüin nakuwaʼipa na ekiʼralaayüliikana aaʼin suluʼu wanee mma naatajatü?\\n15 ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla anainjatüin naaʼin wamaa na jekenakana antapaatain? Wasakireʼera waaʼin sünain tüü: «Chale taya suluʼu wanee mma naatajatü, ¿kasaje keeʼireeka taaʼin saaʼinrüin wayuu tapüleerua?» (Mat. 7:12). Nnojo waashichijaain namüin na ekiʼralaayüliikana aaʼin suluʼu wanee mma naatajatü. Shiimain nnojoluin müin pansaakai wamüin tü jülüjakat naaʼin otta tü nakuwaʼipakat, nnojotpejeʼe waʼatapajüinjatüin müinjanain naya maʼaka naaʼin na wayuu suluʼujeejanakana woumain. Shia anaka aluʼu kojutüle wamüin nakuwaʼipa (paashajeʼera Roma 15:7).\\nNnojo waashichijaain namüin na ekiʼralaayüliikana aaʼin suluʼu wanee mma naatajatü\\n16, 17. (1) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weʼraajüin nakuwaʼipa na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü? (2) ¿Kasa eeka süpüla wakaaliinjain anain na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü outkajaakana wamaa?\\n16 ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weʼraajüin nakuwaʼipa na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü eekai kepiain waʼütpaʼa? Anashii wekirajaale süchiki tü noumainkat jee tü nakuwaʼipakat. Eesü süpüla waaʼinrüin tia suʼunnaa waʼwaajüin Maleiwa sümaa wapüshi. Wanee kasa anaka süpüla waaʼinrüin shia wounejaale naya wepialuʼumüin sünain ekaa. Jutatüsü «süpüla wayuu eekai gentilein nütüma Maleiwakai süpüla sünoujainjatüin nünaʼinya» (Aluw. 14:27). Washata nukuwaʼipa Jeʼwaa, wounejaa wepialuʼumüin na wawalayuu suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü (Gal. 6:10; Job 31:32).\\n¿Waaʼinrüinche kasa anasü napüleerua na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü? (Paashajeʼera tü pütchikat 16 otta 17).\\n17 Wakatarüle kaʼi süpüla namaain waya na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü, wayaawateerü aaʼu tü naaʼinrakat süpüla nekiʼralaain sünain tü wakuwaʼipakat jee kojuteerü tia wamüin. Weʼreerü choʼujaale namüin nekirajünüin s��nain tü wanüikipalakat. Eeshii süpüla wakaaliinjain naya sünain achajawaa piichi otta wanee aʼyatawaa. Wakaaliinjeein na wawalayuukana sünain tü kasa choʼujaakat namüin (Prov. 3:27).\\n18. ¿Jarat anaka süpüla nashatüin akuwaʼipa na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü?\\n18 Na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü, nachajaainjatü sukuwaʼipa süpüla nekiʼralaain sünain nakuwaʼipa na wayuu kepiakana suluʼu tü mma nantakalü aluʼumüin. Nashateein sukuwaʼipa Rut. Jamüsüjaʼa shia, kojutüsü sümüin nakuwaʼipa na israeliitakana, achuntüsüjeseʼe shia kaaliinwaa süpüla suuʼulaanüin sükotchojüin tü cebada napütakat na atpajüliikana (Rut 2:7). Nnojotsü oʼunaʼalüin neʼe shia sünain akotchojoo cebada sutuma eein süpüla saaʼinrüin tia saashin tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés otta nnojotsü saʼatapajüin sükaaliinjünüin saaʼu wayuuin müliasü shia. Saapüinya analuʼut Rut saaʼu sükaaliinjünüin (Rut 2:13). Nashatüle sukuwaʼipa Rut na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü, kojuteena naya namüin na wawalayuukana jee sümüin tü wanee wayuukalüirua.\\n19. ¿Jamüshii wakaaliinjüinjanaka na antakana suluʼujee wanee mma naatajatü süpüla kiʼrain naya wamaa?\\n19 Talatüshii maʼin waya saaʼu naaʼinrüin Jeʼwaa kasa anasü sümüin wayuu süpüshuaʼa otta saaʼu nüküjüin namüin tü pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat. Watta naalii na wayuu nnojoliikana ekirajaain sünain tü Wiwüliakat noumainpaʼa otta kapüleepuʼusü namüin oʼunaa sünain tü outkajawaakat. Eepejeʼe na outkajaakana wamaa, müshiijeseʼe wakaaliinjüinjanain naya süpüla kiʼrain naya wamaa. Eeshiijaʼa süpüla manneetsein waya jee kapüleere wamüin akaaliinjaa na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü, washateetpejeʼe nukuwaʼipa Jeʼwaa weeʼiyatüle wamanee namüin. Ayataʼaya washatüin nukuwaʼipa Jeʼwaa otta talata maʼin waya namaa na antakana suluʼujee wanee mma naatajatü (Éf. 5:1, 2).\\nSünain ekirajaayakat tüü, na suluʼujeejanakana wanee maa naatajatü naya na wayuu nnojoliikana weʼraajüin, na wattajeʼewaliikana.\\nEepuʼushii wayuu akotchojoko süchon aʼttiee nooʼulaaka na atpajüliikana. Sünain tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés, aküjünüsü namüin na israeliitakana nnojoluinjatüin nakotchojüin süpüshuaʼa süchon naʼttia eeka sotpünaain nayüüjase. Jee nnojotsü natpajüinjatüin süpüshuaʼa tü süchonkat irua otta uuwa. Tia süpülajatü kousinapain na wayuu maʼletsekana maʼaka naaʼin na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü, na mooʼutshiikana jee tü jieyuu oukta aʼwayuusetkat.\\nTü alerajaakat wayuu, shia mojule wanüiki otta mojule tü jülüjakat waaʼin nachiki sutuma suluʼujeejanain naya wanee mma naatajatü, sutuma naatain nakuwaʼipa jee nanoula.","num_words":3566,"character_repetition_ratio":0.107,"word_repetition_ratio":0.037,"special_characters_ratio":0.202,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":11079.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Katuin nou nuchikua wane wayu outule nia\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Kasa alataka nümüin wanee wayuu ouktapa nia?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Müichia maleʼejüin nüchikuaʼa wanee wayuu ouktüle nia?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT Asoʼiraajeerü naaʼin na ouktüshiikana, ¿jamüsü watüjaaka saaʼu shiimain tia?\\nNnojo motuin paaʼin alin pia nüpüla Jeʼwaa\\nEeja paaʼin süpüla tia kaʼikat\\nJülüja jaaʼin waneepia tü jukuwaʼipainjatkat suluʼu tü Paʼaraiisükat\\nJülüjachon paaʼin jaraliin na paʼaleewajaainjanakana amaa\\n«Iseerü tachiki taküjüin pütchi»\\nNasakitka anain na wayuukana\\nAapiria Wayuu | Akoosütoʼu 2015\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Batako toba Becol Birmano Búlgaro Cakchiquel occidental Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitumbuka Chiyao Chokue Chol Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo haitiano Croata Dangme Danés Efik Endebele Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Fiyiano Francés Ga Garífuna Georgiano Griego Guaraní Gun Hausa Hebreo Hiligaynon Hiri motu Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kiribatiano Kirundi Kisi Kisonge Krío Kwangalí Kwanyama Lamba Lhukonzo Lingala Lituano Luganda Luo Luvale Macedonio Malgache Mam Mambue-Lungu Maya Mazateco de Huautla Mixe Moré Ngäbere (o guaymí) Noruego Nyaneka Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Osético Otetela Pangasinán Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Polaco Portugués Quechua boliviano Quichua de Imbabura Rumano Runyankore Ruso Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sidama Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tivo Tlapaneco Tojolabal Tok pisin Totonaco Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Tuvaluano Twi Tártaro Ucraniano Umbundú Uruund Vendal Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zandé Zapoteco del Istmo Zulú Árabe\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT | ¿JALAKUWATSÜ OʼUNÜIN NAAʼIN WANEE WAYUU OUKTAPA NIA?\\n¿Müichia maleʼejüin nüchikuaʼa wanee wayuu ouktüle nia?\\n¿Kateetche noʼu nachikuaʼa na ouktüshiikana?\\nTÜ SÜMAKAT TÜ WIWÜLIAKAT: «Soʼuweena wane kaʼi, saapeerü tanüiki süpüshua tü wayuu ouktüsükalüirua sümaa sujuitteerüin mmaapüjee» (Juan 5:28, 29).\\nNuluwataapeena Jesuu saaʼu mmaka, nüsoʼireʼerüinjatü saaʼin tü wayuu ouktüsükalüirua. «Taashajeʼeraiwaʼaya tü pütchi suluʼukat Juan 5:28, 29, patatüsü taaʼin sutuma. Aluʼuinjaʼa jooluʼu teʼitaashaataipa taaʼin sünain susoʼiraajeerüin saaʼin wayuu», müshi Fernando.\\nNiʼitaashaatain naaʼin Job nünain Jeʼwaa sünain nüsoʼireʼereerüin naaʼin nüchikuaʼa ouktüle nia. Anuu nünüiki Job nümüin Maleiwa: «Ouktüle wanee wayuu [...], ¿kateetche noʼu nüchikuaʼa? Shiimainshaata maʼin sünain püsoʼireʼerüinjatüin taaʼin tachikuaʼa. Puunejeechi taya otta asoukteechi taya» (Job 14:14, 15, TNM).\\nAsoʼiraajeerü saaʼin süchikuaʼa tü wayuu ouktüsükalüirua maʼaka süsoʼiraain naaʼin Lázaro\\nSütüjaa aaʼu Marta süsoʼiraainjatüin saaʼin wayuu süchikuaʼa soʼuweena wanee kaʼi. Maʼaka jeʼra kaʼi süchikijee ouktüin Lázaro, chi suwalakai Marta, müshi Jesuu sümüin: «Osoʼiraweechi aaʼin chi puwalakai [...]. Aa, tatüjaa aaʼuchi sümaa nüsoʼiraweechin aaʼin sümaa wayuu süpüshua soʼuweena tü kaʼi sajaʼlajaainjatkat oʼu kasa süpüshua», sümaka Marta niʼipajee Jesuu. Nümakalaka Jesuu sümüin: «Taya chi asoʼireʼerakai saaʼin wayuu. Chi eekai nunoujain tanain, kateerü noʼu nüchikuaʼa jaʼitashi ouktüin paala nia» (Juan 11:23, 24; Juan 11:25, TNM). Mapa, asoʼineʼennüsü naaʼin Lázaro nüchikuaʼa nutuma Jesuu. Tü wayaawatakat aaʼu sünainjee tü alatakat nümüin Lázaro, shia talateerüin maʼin saaʼin wayuu shiʼrapa süsoʼiraain saaʼin süchikuaʼa tü wayuu ouktüsükalüirua.\\n¿Asoʼiraajeetche saaʼin wayuu süpüla chainjatüin chaa iipünaamüin?\\nTÜ SÜMAKAT TÜ WIWÜLIAKAT: Süchikijee süsoʼiraain naaʼin Jesuu, oʼunüshi nia chaa iipünaamüin eere chi Maleiwakai süpüla eeinjachin nia nikialuʼujee. Aluʼujasaʼa na mekiisaliikana wayuu osoʼineʼennaka aaʼin saashin tü Wiwüliakat, nnojoishii oʼunüin naya chaa iipünaamüin (1 Pedro 3:21, 22). ¿Niache neʼe Jesuu nümüiwaʼa asoʼiraainjachika aaʼin süpüla chainjachin chaa iipünaa? Anuu tü nümakat Jesuu namüin na nikirajüinkana: «Aniin taya oʼunüinjachin jooluʼu süpüla yapainjatüin tatüma tü paükalüirua jüpüla, aleʼejeechi taya jooʼomüin süpüla tasaajüin jia süpüla chainjanain jia eere taya» (Juan 14:3).\\nOʼunüshijeseʼe Jesuu chaa iipünaamüin süpüla yapainjatüin nutuma tü paükalüirua napüla noʼutku na nikirajüinkana. Saashin tü Wiwüliakat, 144.000 anoujashii chainjanaka chaa iipünaamüin (Alateetkat Mapeena [Apocalipsis] 14:1, 3). ¿Kasa aʼyatawaa aapüneetka najapuluʼu naya anoujashiikana chaa iipünaa?\\nWainmeerü kasa naaʼinreetka. Anuu sünüiki tü Wiwüliakat: «Anataʼaleeshiijaʼa maʼin na asoʼiraainjanakana aaʼin palajana, süka jamüin, eejeenain naya süpüla kaʼikat süpüshuaʼa. Sacerdooteena naya nutuma Maleiwa jee Kürisüto, aluwataainjana naya wanaa nümaa Kürisüto soʼu miit juya» (Alateetkat Mapeena 20:6, TNM). Sacerdooteeinjana naya napüshuaʼa jee aluwataainjana naya saaʼu Mmaka wanaa nümaa Jesuu.\\n¿Asoʼiraajeetche saaʼin wayuu süpüla kepiainjatüin saaʼu tü Mmakat?\\nTÜ SÜMAKAT TÜ WIWÜLIAKAT: Anuu nünüiki Pablo: «Otta tayaʼyaa, anoujashi nünain Maleiwa sümaa kaʼatapalain taya nünain majaʼa aka nayakana kaʼatapalain sünain süsoʼiraajeerüin aaʼin tü wayuu ouktüsükalüirua, makat aka wayuu eekai saaʼinrüin tü anasükat otta türa eekai saaʼinrüin tü mojusükat» (Aluwataaushikana 24:15).\\nSaashin tü Wiwüliakat, watteerü saalii wayuu asoʼiraajeetka aaʼin süchikuaʼa\\n¿Jaralii na wayuu aaʼinrakana «tü anasükat» naashin Pablo? Wanee wayuu aaʼinrakai tü anasükat, nia Daniel. Nünüikimaajachi nia Maleiwa, sülüʼütpa nükalia süpüla ouktaa, müshi Jeʼwaa nümüin: «Eemeraajeechi pia, akaisaʼa pütamaajeechin püchikuaʼa mapeena» (Daniel 12:13, TNM). ¿Jalainjachi nia asoʼiraain aaʼin nüchikuaʼa? ¿Yaainjaiche nia yaa mmapaʼa chainjaitaapa nia iipünaamüin? Anuu sünüiki tü Wiwüliakat: «Na lotokana akuwaʼipa, nayeena kepiaka saaʼu tü mmakat süpüla kaʼika süpüshuaʼa» (Salmo 37:29, TNM). Anuu nünüiki Jesuu süchiki tia: «Anataʼaleeshiijaʼa na anamiakana süka nayeenain aapünüin amüin tü mmakat» (Mateo 5:5, TNM). Asoʼiraajeerü naaʼin Daniel otta na waneepiakana nümaa Maleiwa süpüla kepiainjanain naya saaʼu tü Mmakat süpüla kaʼikat süpüshuaʼa.\\n¿Jaralii na wayuu aaʼinrakana «tü mojusükat» naashin Pablo? Naya napüshuaʼa na wayuu ouktakana sümaa nnojoluin nekirajünüin sünain tü Wiwüliakat süpüla naaʼinrüinjatüin tü ashajünakat suluʼu. Nasoʼireʼennapa aaʼin nachikuaʼa naya wayuukana, ekirajüneena naya nüchiki Jeʼwaa jee nüchiki Jesuu. Aijeechi Jeʼwaa * otta Jesuu napüla (Juan 17:3, TNM). Na aneekeenakana aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa, kateerü noʼu waneepia.\\nNa aneekeenakana aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa, kateerü noʼu waneepia otta talateena naya\\n¿Aneetche wayuu suluʼu tü Mmakat?\\nTÜ SÜMAKAT TÜ WIWÜLIAKAT: «Nümülialeena naya [Maleiwa]. Müiria nnojolüin ouktaa, mojuu aaʼin, aʼyalajaa, je saalii ayuulii» (Alateetkat Mapeena 21:4). «Shiimain nakumajeenain piichi süpüla kepiainjanain naya suluʼu; shiimain napünajeenain süpüla neküinjatüin süchon naʼttia» (Isaías 65:21, TNM).\\nTalateerü maʼin waaʼin kottiraale waya sümaa wapüshi suluʼu müin wakuwaʼipa. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu shiimain susoʼiraajeerüin saaʼin wayuu? Anashii wekirajaale sünain tia.\\n^ par. 15 Jeʼwaa nünülia Maleiwa saashin tü Wiwüliakat.\\nAkoosütoʼu 2015 | ¿Jalakuwatsü oʼunüin naaʼin wanee wayuu ouktapa nia?\\nAAPIRIA WAYUU Akoosütoʼu 2015 | ¿Jalakuwatsü oʼunüin naaʼin wanee wayuu ouktapa nia?","num_words":2133,"character_repetition_ratio":0.057,"word_repetition_ratio":0.034,"special_characters_ratio":0.196,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8290.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Wp\/guc\/Ramón Paz Ipuana - Wikimedia Incubator\\nWp\/guc\/Ramón Paz Ipuana\\n< Wp‎ | gucWp > guc > Ramón Paz Ipuana\\nRamón Paz Ipuana ( Jemeishi cha'aya sulu'u tü mmakalü Yosuitpa, 17 nükalia kashikai tisiempüre so'u tü juyakalü 1937 - Palawaipo'u, anaajaashi 27 nükalia kashikai Outuuwüre so'u tü tü juyakakalü 1992) wanee wayuu e’raajuushi ma’in, ekirajüi, achajaakai waneepia atüjaa soo’opünaa nakua'ipa na wayuukana, ekirajaashi sünain süshajia je saashajaaya wanee pütchi, ashajüi karaloukta, jemeishi sulu’u tü mmakat Yosuuipa’a, wopumuin saa’ujee tü mmakat Palawaipo’u, uuchejee sünain tü mmakat Yawaasiru'u, eejechire nia tepichiiwa’a. Tü niipüsekat Ramón Paz Iipuana, chasü sulu’u naamaka na nüpüshikana, na iipuanayuukana, sa’aka nüla’ulayuu je nutuushinuu, sulu’u tü mmakat Yawaasiru’u, eejachire nia kepiain.\\n1 Nachiki na kasayuukana nünain\\n2 Ramón Paz Iipuana wanaa sümaa jintülin nia\\n3 Wane kasa alatüsü nümüin Ramón Paz Iipuana wanaa sümaa jintülin niaA\\n4 Nu'wayuuse je nüchooin Ramón Paz Iipuana\\n5 Tü nikirajaakalü anain Ramón Paz Iipuana\\nNachiki na kasayuukana nünainEdit\\nNa Iipuanayuu kapüshikana Ramón Paz Iipuana, chaje’ewalii Jalaala, cha Wajiira. Josefina Gonzáles Iipuana sünülia tü niikat. Ni nüshikai, wayuu Sapuana, Francisco de Luque nünülia, Wapo münüshi niaya’a, Kali’iwalaima münüshi niaya’a, ennaajünüshi ma’in süka tia piamasükat nüsepejia, süchon alijuna, akaisa’a shipijanain nia wanee sapuanairua, sapuanaka nia nachiirua, chaje’ewalii Alanaipa’a, sü’ütpa’a Kaaraipia. Na nüpüshikana Francisco de Luque, wopuje’ewalii, sulu’u tü mmakat Waitapa’a.\\nWana sümaa jima’alin Francisco de Luque, e’raajiraashii sümaa tü majayütchainkat Josefina Gonzales Iipuana, anasü aa’inrü ma’in, poloo jaralimüin juya suuyase, chajat ni’raajüin cha Majayütpana; amüraajiraashii joo naya je pa’wayuuseewaakalaka naya maalü ne’e, no’unakalaka süpüla kepia sulu’u tü mmakat Maliro’ulia, cha wopumuin, chawaishii juyapo’ulu, otta jouktaleolu’u chawaishi kepian sulu’u tü mmakat Yosuuipa’a.\\nTü laülaakat Josefina Gonzales Iipuana, niikat Ramón Paz Iipuana, anaataasü so’u piama (2) nüka’iya kashikai Marzo no’u chi juyakai 1968, ja’rai shikii mekiisalümüin (58) suuyase, cha’aya sulu’u tü mmakat Yawaasiru’u.\\nRamón Paz Iipuana wanaa sümaa jintülin niaEdit\\nAnasü nakuaippa na nüpüshikana Ramón Paz Iipuana, ne'itaainjese na nachooinkana sünain ekirajawaa sünain karaloukta. Josefina Gonzales Iipuana, saapüin Ramón nümüin wane süla’üla tü shiikat, chi kanüliakai Ángel Paz, müshijese’e Ramón Paz nümünüin. Chajachi nia sulu’u wane mma kanüliasü Ciruelo, sü’ütpa’a tü mmakat Rosita otta Moján, cha’aya Mara. Ángel Paz je tü nu’waayuusekat, kanüliakat María del Carmen Rodriguez, oikaalii joonno je siki, o’unawaishiijese’e naya waneepia chamüin Moján je o’unushi Ramón waneepia namaa. Sülatapa wainma kashi, chi laülaakai Ángel Paz ni'raajüin cha Moján tü laülaakat Natividad Morillo, sümaa tü piamasükat süchooin; Anaís Villalobos Morillo otta Bernarda Villalobos Morillo. Otta Ramón Paz Iipuana ni’raajüin tia jieyuukat, kamaneeshi nia namüin je alu’wataanaiwashi natüma. Eesü wane süküjala tü ekirajütkat Aura Gonzales, nüchiki chi suwalakai, Ramón Paz Iipuana, wanaa sümaa chajachin nia cha’aya Ciruelo, müsü mayaa: “Müliawaishi niakai sütüma tü laülaakat María del Carmen, nnojoika müin anakai naa’in sümaa, nüküjain tamüin tia”.\\nWane kasa alatüsü nümüin Ramón Paz Iipuana wanaa sümaa jintülin niaAEdit\\nEesü wane soo’omüin süküjala Aura Gonzales: “So’u wane ka’i sünain nu’unawalin Ramón chajee Ciruelo, chamüin Moján, makatüshi niakai je anujulaashi cha’aya Moján, eeree nuikaale chi alijuna nütünajutkai, kanüliakai Carlos Luis Ríos. Tü laülaakat María del Carmen süchaajaka achikichi Ramón, su’tta achikit mmakat nüchiirua, nnojoishi sünta anain, su’unaja’atka ne’e mapa sümüiwa chamüin Ciruelo.\\nSaajüin Aura Gonzales, jima’aipa Ramón cha Moján je wainmainpa kasa nütüjakat namaa na Villalobo Morillokana, ekirajaashi sulu’u tü ekirajaalee kanüliakat Escuela Normal Alejandro Fuenmayor cha’aya Maracaaya, bachillerkalaka nia je ekirajüishi tepichi, mayaainje’e mamalain nümüin ekirajaa. Akatsa’a müin nünüiki soo’opünaa tia: “Nnojotsü shiain kapülajachin taya, taapaaka shia, shia süka shiain ojutaain te’ipamüin; paala, ma’awashi taya soo’omüin taajüin, shiajasa’a tayaawatüin saa’u mapa sünain shiain kapülajachin taya, nnojotsü tatüjain aa’u sünain tantajachin sünain sünain tü ekirajaakat”, müshi saajüin tü nushunuukat.\\nNu'wayuuse je nüchooin Ramón Paz IipuanaEdit\\nJosefa Paz, sünülia nu’wayuuse Ramón, wayuu Juusayuu, wopuje’ewat shia, chaje’ewat Süchiima, Wajiira, Kolompia. Apünüinshii nüchooin sümaa, piamasü jieyuu, wane toolo, anüü nanülia: Neida Paz, Neima paz, otta Ma’ayüi Paz. Ramón Paz otta Josefa Paz Juusayuu, chajana kepiain Yawaasiru’u, eejanale jemein na nachooinkana, süchikijee tia akolojooshii chamüin Puerto Aléramo, eejanale kepiain motso’o, je yalejee o’unushii süpüla kepia cha Las Piedras, Perijaa, je chajee ale’ejüshii Palawaipo’umüin. Eejachire nia anaataain mapa, so’u tü ka’ikat piama shikii akaratshimüin (27) nüka’ika kashikai Octubre no’u juyakai. Ipootsü mapa Josefa Paz süchikua, akatsa’a ouktüin shia nümaa chi jo’uukai wana sümaa jemeyuluin shia. Mojusü ma’i naa’in Ramón Paz sütüma tia. Naajüin niakai, shia wane jiet anasü ma’i je eeinjatü nümaa süpüla ka’ikat süpüshua cha Jepira, mma anasü ma’i, noumain na wayuu ouktakana. Eeshi paala wane nüchon Ramón Paz sümaa wane jiet kanüliasü Matilde González Iipuana, tü niikat Abelardo González, ni’iruma Ramón.\\nTü nikirajaakalü anain Ramón Paz IipuanaEdit\\nEkirajaashi “Primaria” sulu’u tü ekirajaaleekat Escuela Nacional Jesús Sistiaga cha’aya Moján. Süchikijee ekirajaashi sünain tü kanüliakat “Ciclo Básico Cómún”, sulu’u tü ekirajaaleekat Liceo Barált cha’aya Maracaaya.\\nTüirüa shiia Karalo’utakana nukumujüinka:\\nChii atpaanakai nümaa Wuyaaliwa Ediciones EKARE(El conejo y el Mapurite)\\nTü Nüchukuwaje Walekerü (La leyenda de Walekerü o Araña)\\nChii jee tüü jamüche´e Ediciones EKARE (El burrito y la tuna)\\nTü nütaapala Molokoono|molokoono Ediciones EKARE (La capa del morrocoy)\\nMitos, Achukuwaje jee kuentaaja sünain wayuukana. Instituto Agrario, Karaaka, Wenesueela, 1973 (Mitos, Leyendas y cuentos guajiros. Instituto Agrario, Caracas Venezuela, 1973)\\nAle´eya Fondo Editorial Wayuu Araurayu (Cosmovisión Wayuu Relatos Sagrados, Conceptos y descripciones de la Cultura Wayuu)\\nInaugurada primera biblioteca indígena pública en la alta extrema Guajira\\nTü nüshajüinka Ramon Ipuana sulü'ü Ekare\\nRetrieved from \"https:\/\/incubator.wikimedia.org\/w\/index.php?title=Wp\/guc\/Ramón_Paz_Ipuana&oldid=5174687\"\\nLast edited on 13 July 2021, at 04:47\\nThis page was last edited on 13 July 2021, at 04:47.","num_words":1653,"character_repetition_ratio":0.069,"word_repetition_ratio":0.01,"special_characters_ratio":0.191,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3697.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Eʼrüshii wayumüin na wayuukana nümüin Maleiwa natuma na yolujaakana\\n¿Naya na wayuu ouktuinnapakana na meʼrujusaliikana?\\nWainma maʼin na meʼrujusaliikana\\nEʼrüliijaashii wayumüin waneeinnua meʼrujusalii\\n¡Oʼutulii saaʼin wayuu na yolujaakana!\\nNaashin na yolujaakana katüsü noʼu na ouktushiikana\\nPiʼyataa nümüin Jeʼwaa, nnojo piʼyataain nümüin Satanás\\nTü alatajatkat mapeena\\nTü mma anasükat\\nSaaʼin wayuu ouktusü ¿Eeshii süpüla sükaaliinjüin waya? ¿Saainjüin kasa mojusü wamüin? ¿Shiimainchejee eein?\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Abé Afrikáans Alijunaiki Amárico Armenio Atié Baulé Cebuano Chichewa Chitonga Chitonga de Malaui Chopi Chuabo Cibemba Coreano Croata Efik Endebele Enzema Estonio Finlandés Fiyiano Francés Ga Griego Groenlandés Hiligaynon Hmong (blanco) Holandés Húngaro Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Kaonde Kiniaruanda Kwanyama Lengua de señas argentina Lengua de señas costarricense Lengua de señas ecuatoriana Lengua de señas mexicana Lenguaje de señas guatemalteco Lenguaje de señas japonés Lenguaje de señas panameño Luganda Lunda Luo Macedonio Mahoriano (alfabeto latino) Malayo Mapudungún Mískito Niueano Noruego Oromo Polaco Portugués Quechua boliviano Rarotongués Ruso Serbio Setsuana Shona Sidama Suajili Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tayik Tetun Dili Tigriña Tivo Tongano Tsonga Turcomano Tuvaluano Twi Uhobo Uruund Uzbeko Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yacouba Yoruba Zulú\\nEeshii eeka naainjüin kasa nekiira na ouktushiikana süka katüin noʼu naashin\\n¿Jamüshi niʼyataaka maʼin Satanás namaa na yolujaakana shiiʼiree nemeejüin waya? Shia süka keeʼireein naaʼin waʼwaajeein naya, wanoujeein sünain tü naʼalainkat, weʼreein wayumüin otta waainjeein kasa mojusü nümüin Je’waa maʼaka tü kasa aainjünakat namüin na ouktushiikana.\\nOuktule wanee wapüshi aisü maʼin wamüin, eeshii waʼyalajüle maʼaka ‹niʼyalajüin Jesús› wanaa sümaa ouktuin Lázaro, chi naʼaleewainkai (Juan 11:35).\\nSuluʼupünaa tü mmakat watta saalii sümaa naatawalin sukuwaʼipa tü kasa aainjünakat namüin na ouktushiikana. Eesü eeka anain saashin tü Wiwüliakat, tü mojukat shia tü aainjünakat nekiira na ouktushiikana süka katüin noʼu naashin na wayuukana otta süpüla nnojoluinjanain jashichin naya namüin. Süka ‹nnojoluin kasain natüjaain aaʼu na ouktushiikana›, eeka naaʼinrüin tia, oonooshii sümaa naʼalain Satanás (Eclesiastés 9:5, NM).\\nEesü wayuu anoujaka sünain wakaalinjüinjanain na outushiikana naashin\\nEeshii eeka nasülajüin eküülü sümaa asüüshi namüin na ouktushiikana otta nekaain nekiira soʼu 40 kaʼi otta nekeraajapa wanee juya. Tia aainjünüsü süpüla nakaaliinjünüin na ouktushiikana suulia mojujain nakuwaʼipa na wayuukana natuma otta ‹suʼunuinjatüin› tü naaʼinkat eemüin saaʼinpülee tü ouktusükalüirua.\\nTia aainjünakat nnojotsü anain otta müsia naʼalain shia Satanás. ¿Anasüche nümüin Je’waa woonoole sümaa naʼalain Satanás? ¡Nnojo! (2 Corinto 6:14-18).\\nNnojoishii sünainpünaain naʼalain Satanás na aʼyataashiikana nümüin chi Maleiwa shiimainkai. Tü naainjakat maʼin shia nakaaliinjüin otta natalateʼerüin naaʼin na katoʼuchiikana. Natüjaa aaʼu niain müleʼe Je’waa eeka süpüla nükaaliinjüin na ouktushiikana (Job 14:14, 15).\\nMojusü nümüin Maleiwa aaʼinraa tü naaʼinrakat na outshiikana\\nEeshii eeka naashajaain namaa na yolujaakana otta waneeinnua oʼunushii eemüin na ooʼulaküliikana. Naaʼinraka na outshiikana shia: vudú, ooʼulakiraa, eiyajaa wayuu otta asakiraa na ouktushiikana.\\nMojusü nümüin Maleiwa kasa eekai müin aka saaʼin tüü. Nuchuntuin nuʼwaajünüinjachin nümüiwaʼa (Exodo 20:5)\\nMojusü tia saashin tü Wiwüliakat, müsü sünüiki: «Nnojoluinjana eein jaʼaka wayuu eeka [...] nooʼulaküliin, naainjüliin kasa pülasü, neiyajüliin wayuu, nasakirüin outsü jee niale wanee ooʼulaküi atüjüshi maʼin ayaawataa tü alatajatkat otta eeka nasakirüin na ouktushiikana. Üttüsü naaʼin Je’waa nanain eeka naainjüin tia» (Deuteronomio 18:10-12, NM).\\n¿Jamüshii naapiraka waya Je’waa suulia tü naaʼinrakat na outshiikana?\\nNaapirüin waya Je’waa suulia tü naaʼinrakat na outshiikana süpüla anain wakuwaʼipa. Aipürai nia, nükaaliinjeein na wayuukana otta nütüjaa aaʼu mülieenain maʼin eeka namaain na yolujaakana.\\nEesü wanee wayuu outsü Nilda sünülia chejeʼewalü Brasil. Müliasü maʼin shia natuma na yolujaakana. Müsü sünüiki: «Taleʼeruʼushii na yolujaakana, naaʼinrüin tü naaʼinreekat taka, ouktapünaʼawaisü otta mamainnasü taya natuma, oʼuninnüsü taya pitaaruluʼumüin, asüsü taya wunuʼu, yootsü otta akamüjüsü maʼin taya soʼu watta saalii juya».\\nMojusü nakuwaʼipa na wayuu eeka naaʼinrüin tü naainjakat na ooʼulaküliikana. Eeshii eeka mepiain, püreesain ooʼulaka ouktuin sutuma\\nMapa akaaliinjünüsü Nilda nutuma Je’waa otta natuma na Aküjüliikana pütchi nüchiki, süchikijee tia oʼunushii na yolujaakana suulia, maaʼulu anasü maʼin sukuwaʼipa. Müsü shia: «Nnojo nanainpünaain jia na yolujaakana».\\nSAAʼIN WAYUU OUKTUSÜ","num_words":1264,"character_repetition_ratio":0.073,"word_repetition_ratio":0.01,"special_characters_ratio":0.178,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9054.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Tü akuwaʼipaa kojutüleekat suulialeʼeya wanee diamante | Sencillo\\nEesü wanee ipa anachonsü maʼin «diamante» sünülia, kojutüsü maʼin sümüin wayuu. Watta saalii sülia waneesia neʼe. Eepejeʼe wanee kasa alanaʼleekalia ojutü nümüin Maleiwa suulialeʼeya wanee diamante jee wanee korolo kojutüsü. ¿Kasa wayuu tia?\\nJülüja waaʼin tü alatakat sümüin Haykanush nümaa chi suʼwayuusekai, chejeʼewalii naya Armenia. Aküjülii pütchi naya sümaa nnojoluin woutiisain. Soʼu wanee kaʼi, suusüta anainrü Haykanush wanee pasaporte pejepünaa sünain shipia. Suluʼu tia, eejatü wainma maʼin nneerü otta eejatü tarjeta ayuʼlia nneerü suluʼujee banco. Süküjaka süchiki tia nümüin chi suʼwayuusekai.\\nMüliashii naya sutuma manneetsein jee wainma maʼin nojuyaala. Nnojotpejeʼe nemeraain aaʼu tü nneerü nousütakalü anain. Neʼikajaain nümüin chi wayuu kakorotkai shia. Ponusü maʼin naaʼin chia wayuukai sümaa nüpüshi naapapa namüin tü kasa machikikat noulia. Süküjaka Haykanush nümaa suʼwayuuse namüin sünain nekirajaain sünain tü Wiwüliakat jee sünain nayaawatüin saaʼu sünain lotuinjatüin nakuwaʼipa sünain tü kasa naaʼinrakat. Jee müsia naküjüin namüin tü kasa nanoujakalü anain na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa otta napütüin napüla wanee karalouktairua.\\nShiyouktüin Haykanush tü nneerü nasülajeekat sümüin naya wayuukana. Shiasaʼa waneemüin kaʼi oʼunüsü nuʼwayuuse chia wayuu machikikai oulia nükaraloukse eere kepiain Haykanush nümaa suʼwayuuse. Saapüin tü analuʼutkat sümüin otta shimeʼejüin saaʼin süpüla saapaain wanee süttiija kanainka diamante.\\nSülatüle namüin waneeinnua wayuu tü alatakat namüin na wayuu machikikana oulia nakaraloukse, ponusüjeʼe naaʼin tü saaʼinrakat Haykanush nümaa suʼwayuuse. ¿Ponusüche naaʼin Jeʼwaa tü naaʼinrakat? ¿Jamüsü nünüiki sutuma lotuin nakuwaʼipa naya wayuukana? ¿Eʼrüshiiche kasa anasü sutuma lotuin nakuwaʼipa?\\nTÜ AKUWAʼIPAA KOJUTÜKAT MAʼIN SUULIALEʼEYA WANEE KOROLO\\nMapüleesat asouktaa shiʼipajee tia pütchikalüirua, süka jamüin, natüjaain saaʼu na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa kojutüin maʼin nümüin washatüle nukuwaʼipa suulialeʼeya eein wamaʼana ooro, diamante jee waneeirua korolo kojutüsü. Tü kasa mojutkat sümüin wayuu, kojutüshaatasü nümüin Jeʼwaa (Is. 55:8, 9). Kojutüsü maʼin nümüin Jeʼwaa tü naaʼinrakat na aʼyataakana nümüin süpüla nashatüin tü nukuwaʼipakat.\\nWekirajaa sünain tü sümakat tü Wiwüliakat nüchiki chi wayuu kekiikai maʼin jee ayaawataka saaʼu anale wanee kasa jee mojule shia. Müsü Proverbios 3:13-15: «Anataʼaleeshijaʼa maʼin chi wayuu kekiikai maʼin jee ayaawatakai saaʼu tü naaʼinrajatkat müleka anale jee mojule shia. Süka jamüin, anaʼleein tia suulialeʼeya kamaʼanaa pülaata jee ooro. Anaʼleesia suulialeʼeya sünoʼu tü jimoʼulakat jee anaʼleesia suulia tü kasa anajakat maʼin pümüin». Kojutüsü maʼin nümüin Jeʼwaa tia akuwaʼipaakat suulialeʼeya korolo kojutüsü.\\nJama lotule nukuwaʼipa wanee wayuu sünain süpüshuaʼa tü naaʼinrakat, ¿kojutüsüche nümüin Maleiwa?\\nLotusü nukuwaʼipa Jeʼwaa sünain süpüshuaʼa tü kasa naaʼinrakat. Saashin tü Wiwüliakat, «nnojoishi aküjüin alawaa nia» (Tito 1:2). Nüshajirüinka Pablo wanee pütchi namüin waneeinnua anoujashii: «Juchunta wapüleerua nümüin Maleiwa, süka wulein tü suluʼukat waaʼin otta keeʼireesü waaʼin lotuin wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼaleʼeya kasa» (Heb. 13:18, TNM).\\nMüshia Jesuu lotusü nukuwaʼipa sünain süpüshuaʼa tü kasa naaʼinrakat. Müshinka chi laülaakai napüleerua na sacerdootekana nümüin Jesuu: «Tachuntüin jooluʼu pümüin sünain püküjainjatüin wamüin tü shiimüinkat nuʼupala chi Maleiwa matüjüinkai ouktaa. Tasakirüin paala pia: ¿Shiimüinjasa sünain piain Cristoin Nüneekajalakai Maleiwa? ¿Shiimüinjasa sünain piain chi Nüchonkai Maleiwa?». «Aa», müshi Jesuu niʼipajee. Nnojoishi aküjüin alawaa sünain niain «Cristoin» chi nüneekajalakai Maleiwa. Nütüjaa aaʼu Jesuu eein süpüla nuʼutünüin aaʼin saaliijee niʼrülin wayumüin nümüin Maleiwa naashin na sülaülakana Sanedrín, nüküjapejeʼe tü shiimainkat namüin (Mat. 26:63-67).\\n¿Kaseerü paainjaka müleka choʼujaale püküjüin alawaa jee piiʼiratüin sukuwaʼipa tü püküjüinjatkat süpüla anainjatüin pukuwaʼipa? ¿Ayateetche lotuin pukuwaʼipa sünain süpüshuaʼa tü kasa paaʼinrakat?\\n¿JAMÜSÜ KAPÜLEEKA WAMÜIN LOTUIN WAKUWAʼIPA SÜNAIN TÜ KASA WAAʼINRAKAT?\\nMaaʼulu yaa, eesü süpüla kapüleein wamüin lotuin wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa tü kasa waaʼinrakat saaʼujee kapülain saaʼin wayuu sukuwaʼipa sümüiwaʼa jee kachiiruain saaʼin washirüü (2 Tim. 3:2). Eepa jaʼijawaa jee aipa shiiʼiree aʼyatawaa, eeshii eekai nuʼluwajüin, nimeraain saaʼu wanee kasa, nimeejüle wayuu otta waneeirua kasa. Watta saalii wayuu nnojotka lotuin nakuwaʼipa, müshiijeseʼe eein na nnojoliikana mojuin amüin emeejaa wayuu süpüla eeinjatüin kasa namaʼana. Eeshii na anoujashii eekana nnojoluin lotuin nakuwaʼipa sünain tü kasa naaʼinrakat. Suluʼujee tia, nnojoliinnapa kapülain naya namüin na anoujashiikana (1 Tim. 3:8; Tito 1:7).\\nNashatapejeʼe na wawalayuukana nukuwaʼipa Jesuu sünain lotuinjatüin nakuwaʼipa sünain tü kasa naaʼinrakat. Natüjaa aaʼu kojutüin maʼin nümüin Maleiwa nashatüle nukuwaʼipa suulialeʼeya kamaʼanaa washirüü. Müshiijeseʼe nnojoluin nakopiaajüin na anoujashii jimaʼaliikana jee na majayünnüükana süpüla anain nanootain (Prov. 20:23). Eesü süpüla nnojoleerüin süsülajünüin wamüin wanee kasa saaʼu lotuin wakuwaʼipa maʼaka süsülajünüin amüin Haykanush. Ayatüinjatpajaʼa lotuin wakuwaʼipa naashin Maleiwa süka anain tia. Anasü maʼin waaʼinrüle tia süka wuleerüin waaʼin.\\nTü alatakat nümüin Gagik shiiʼiyatüin wamüin anain maʼin lotule wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa tü kasa waaʼinrakat. Nnojoluiwaʼaya nia aküjüliin pütchi, aʼyataapuʼushi suluʼu wanee konpainyiia miyoʼu. Niasaʼa chi sülaülajanakai tia konpainyiiakat, süpüla nnojoluinjatüin nuwalaajüin tü nneerü nachekajakat na sülaülashiikana mma, nuunjulajüin achiki jeʼrain maʼin sükanain tü konpainyiiakat. Sutuma niain Gagik niʼipajanakai, naapüin nneerü nümüin chi aluwataanakai natuma na sülaülashiikana mma suulia nüküjaʼalaain jeʼrain nneerü sükanain tü konpainyiiakat. Kaʼruwarai münüshi joo Gagik sutuma müin naaʼinrala. Shiasaʼa nikirajaapa Gagik sünain tü Wiwüliakat, niyaawata aaʼu tü shiimain sümakat. Sutuma tia, lotuitpa nukuwaʼipa sünain tü kasa naaʼinrakat. Mayaainjeʼe walaain nükanain, ojuʼitüshi suluʼujee tia konpainyiiakat. Eeitpa nümaʼana wanee konpainyiia, nüshajittüjülia sünülia suluʼu tü laülaapiakat otta nuwalaajawalin tü achekajünakat natuma na sülaülashiikana mma (2 Cor. 8:21).\\nKapüleesü nümüin Gagik naapüin süpüshuaʼa tü choʼujaakat sümüin nüpüshi sutuma paliʼirüitpain nükanain. Talatapejeʼe maʼin nia süka wulein naaʼin nuʼupala Jeʼwaa. Anasü nukuwaʼipa napüleerua na piamashiikana nüchonnii jee eʼitaanüsü najapuluʼu waneeirua aʼyatawaa suluʼu tü outkajaaleekat. Kapülainshi nia amüinyüü natuma na aʼyataakana neʼipajee na sülaülashiikana mma jee namüin na aʼyataajiraakana nümaa. Müshii naya nümüin süka lotuin nukuwaʼipa sünain tü kasa naaʼinrakat.\\nNÜKAALIINJAIN WAYA JEʼWAA\\nAishii maʼin nüpüla Jeʼwaa na ashatakana nukuwaʼipa sünain lotuin nakuwaʼipa sünain tü kasa naaʼinrakat (Tito 2:10). Nükaaliinjeena waya waneepia müleka washatüle tü nukuwaʼipakat. Nüshajirüin Jeʼwaa David pütchikat tüü: «Jimaʼaichonpuʼushi taya, aluʼusaʼa jooluʼu antüitpa tü laülawaakat tanainmüin. Nnojoipejeʼe teʼrüichin wanee wayuu lotokai akuwaʼipa müliain maʼin; nnojoyülia teʼrüin nüchonnii sünain ojulijakuʼu maa eküülü» (Sal. 37:25, TNM).\\nTia, shia tü naaʼinrakat Maleiwa süka Rut. Waneepiasü Rut sümaa tü saʼütkat otta nnojotsü süpütüin mayaainjeʼe laülaain shia. Oʼunüsü Rut sümaa tü saʼütkat chaa Israelmüin eeinjachire suʼwaajüin chi Maleiwa shiimainkai (Rut 1:16, 17). Tütüsü maʼin otta sükotchojüin tü napütapünaakat na atpajüliikana namüin na müliashiikana. Tia, shia tü pütchi nuluwataakalü anain Maleiwa nümüin Moisés. Naaʼinmajüin waneepia Jeʼwaa Rut sümaa tü saʼütkat maʼaka naainjain shia nüka David (Rut 2:2-18). Anashaatasü tü kasa naapakat Maleiwa sümüin Rut süka shiain kooʼuliwoʼuin David otta chi Mesiiakai (Rut 4:13-17; Mat. 1:5, 16).\\nMayaainjeʼe wattain naalii na wawalayuu paliʼitkana nakanain, nnojoishii naya emeejüin wayuu otta nnojoishii aküjüin alawaa süpüla wainmainjatüin nakanain. Tütüshii naya sünain aʼyatawaa otta neeʼiyatüin sünain kojutüin maʼin namüin lotuin nakuwaʼipa sünain tü kasa naainjakat suulialeʼeya kamaʼanaa wainma kasa (Prov. 12:24; Éf. 4:28).\\nSuluʼu mmaka süpüshuaʼa nashatüin na wawalayuukana sukuwaʼipa Rut otta neʼitaain naaʼin sünain naaʼinmajeenain naya Jeʼwaa. Natüjaa aaʼu nikeraajeerüin Jeʼwaa tü nünüikikat, tü makat mayaa: «Nnojoleechi taya oʼunüin jümaʼanajee. Nnojoleena tapütüin jia jümüiwa» (Heb. 13:5). Shiimain nükaaliinjain waneepia Jeʼwaa na wayuu lotokana akuwaʼipa sünain tü kasa naaʼinrakat otta naapüin namüin tü kasa choʼujaakat namüin (Mat. 6:33, TNM).\\nKojutüsü maʼin sümüin wayuu wanee diamante jee waneeirua korolo. Eekajasaʼa nümüin Jeʼwaa shia kojutüka maʼin nümüin lotule nukuwaʼipa wanee wayuu sünain tü kasa naainjakat, kojutüleesia tia nümüin suulialeʼeya wanee korolo.\\nLoto wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa tü kasa waainjakat süpüla anainjatüin waaʼin sünain aküjaa pütchi.","num_words":2092,"character_repetition_ratio":0.084,"word_repetition_ratio":0.006,"special_characters_ratio":0.19,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10525.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Kaseerü paainjaka süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa? | Ekirajaaya\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jamüsü süsakinnaka anain tia?\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Jamüshi choʼujaaka chi Maleiwakai wamüin?\\n¡Eeja jaaʼin! Emeejünüshii taa jia\\n¿Kaseerü paainjaka süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa?\\n«Sotuinjatü jaaʼin kaʼikat tüü»\\nJaaʼinra waneepia tüü süpüla sotuinjachin jaaʼin taya\\n¿Wachajaainche maʼin sukuwaʼipa süpüla waapirüinjatüin wayuu?\\nTEACH YOUR CHILDREN ¿Ayatayüiche joʼuuin Jesukürisüto?\\nAapiria Wayuu | Tisienpüroʼu 2013\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Becol Birmano Búlgaro Camboyano Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Cingalés Coreano Criollo haitiano Croata Dangme Danés Efik Endebele Endonga Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Hebreo Hiligaynon Holandés Húngaro Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Italiano Japonés Kazajo Kikuyu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kwangalí Kwanyama Lengua de señas argentina Lengua de señas colombiana Lengua de señas mexicana Lenguaje de señas brasileño Lenguaje de señas italiano Lenguaje de señas japonés Letón Lingala Lituano Luo Malayo Malgache Maltés Nepalés Ngäbere (o guaymí) Noruego Oromo Pangasinán Polaco Portugués Quechua ayacuchano Quechua boliviano Rumano Ruso Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sranangtongo Suajili Suati Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tsonga Turco Twi Ucraniano Uruund Uzbeko Vendal Vietnamita Waray-Waray Wayuunaiki Wolaita Xhosa Yoruba Zulú Árabe\\n«Talatü[sü] naaʼin chi Maleiwakai nümaa chi wayuu asülajakai süka naaʼin.» (2 COR. 9:7)\\nPÜTCHI JÜLÜJÜINJATKA WAAʼIN\\nSüpüla anainjatüin watuma tü waainjakat süpüleerua nuluwataaya Maleiwa, ¿kasa waaʼinrajatka saashin pütchikalüirua tüü?\\n1. ¿Kasa saainjaka wayuu süpüleerua tü kasa kojutükat maʼin sümüin? ¿Jamüsü saainjaka tia?\\nMAINMA kasa saainjaka wayuu süpüleerua tü kasa kojutükat maʼin sümüin. Jamüshiijaʼa na kachonshiikana, akatatshii kaʼi, aʼyataashii maʼin jee aapüshii nneerü süpüla anainjatüin sukuwaʼipa nachonnii. Müshiʼiya na jimaʼalii jee majayünnüü ayoujiraaliikana, nnojoishii naya ojuʼitüin sünain ashaittaa namaa naʼaleewainyuu. Shia jülüjaka naaʼin nekirajaain waneepia süpüla ayoujirawaa. Süka jamüin, yaleteesü natuma sünülia noumain nayoujiraapa sünain tü kanüliakat Juegos Olímpicos. Akaʼaya Jesuu, mainma kasa naainjaka süpüleerua tü kasa kojutükat maʼin nümüin. Washitshijeʼe, kaʼwayuuseshijeʼe otta kachonshijeʼe nia. Akatsaʼa shiain jülüjüin maʼin naaʼin tü aʼyatawaakat süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa (Mat. 4:17; Luc. 9:58). Müshiʼiya na nikirajüinkana, mainma kasa naainjaka süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa. Naainjüin tia süka kojutüin shia namüin (Mat. 4:18-22; 19:27). ¿Jama wayakana? Anashii müleka wasakireʼerüle waaʼin: «¿Jaratche tü kasa kojutükat maʼin tamüin? ».\\n2. (1) ¿Kasa naainjüinjatka wanee anoujüshi süpüla aleewainjachin nia nümaa Jeʼwaa? (2) ¿Kasa eeka süpüla naainjüin na wawalayuu kooʼomüinkana maʼin atuma naʼyataain?\\n2 ¿Kasa naainjüinjatka wanee anoujüshi süpüla aleewainjachin nia nümaa Jeʼwaa? Mainma kasa naainjüinjatka. Akatalüinjachi kaʼi otta aʼyataainjachi maʼin süpüleerua oʼuraajaa, aashajeʼeraa tü Wiwüliakat, aʼwaajaa Maleiwa sümaa nüpüshi, oʼunaa sünain tü outkajawaakat otta ojuʼitaa sünain aküjaa pütchi (Jos. 1:8; Mat. 28:19, 20; Heb. 10:24, 25). * Sutuma nükaaliinjüin waya Jeʼwaa otta waʼyataain maʼin nümüin, aküjünüsü maʼin tü pütchikat otta mainma na wayuu oʼotookana saaʼumüin «tü uuchi kaaʼukat tü aʼwaajüleekat Jeʼwaa» (Is. 2:2, NM). Eeshii wawalayuu kooʼomüinka maʼin atuma naʼyataain süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa. Aʼyataashii naya suluʼu Weteet, aʼyataashii sünain akumajaa Piichi Outkajaalee, nakumajüin sukuwaʼipa tü outkajawaakat Miyoʼu otta nakaaliinjüin na nawalayuu müliakana sutuma sukutkujaain mma otta sülatüle wawai. Nnojotpejeʼe shiain achuntünüin maʼin wamüin tia süpüla katüinjatüin woʼu waneepia. Akatsaʼa choʼujaain saainjünajatüin tia süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa.\\n3. (1) ¿Kaseerü naapaka Jeʼwaa wamüin waainjüle mainma kasa süpüleerua tü Nuluwataayakat? (2) ¿Kasa wasakirüinjatka anain waaʼin waneʼewai wakua?\\n3 Choʼujaasü maʼin waʼyataainjanain maaʼulu süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa. Mainma na wawalayuu aʼyataakana maʼin nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa naaʼin (paashajeʼera Salmo 54:6 *). Waainjüle mainma kasa süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa, talateerü waaʼin sümaʼinruʼu waʼatapüin tü Nuluwataayakat (Deut. 16:15; Aluw. 20:35). Anashii müleka wasakireʼerüle waaʼin waneʼewai wakua: «¿Eesüche süpüla taaʼinrüin mainma kasa süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa? ¿Akatatshiche taya kaʼi, aʼyataashiche maʼin taya jee aapüshiche taya nneerü süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa? ¿Kasache tü nnojoluinjatkat motuin taaʼin?». Wekirajaa sünain tü naainjakat na israeliitakana süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa. Sükaaliinjeena waya süpüla waʼyataain nümüin Jeʼwaa sümaa talataa aaʼin.\\nTÜ NAAPAKAT NA ISRAELIITAKANA\\n4. ¿Kasapülajatü tü naapakat na israeliitakana nümüin Jeʼwaa?\\n4 Tü naapakat na israeliitakana nümüin Jeʼwaa süpülajatü nülatirüinjatüin noulia tü naainjalakat otta süpüla anainjanain naya noʼuluʼu. Eesü nuchuunajarale shia Jeʼwaa jee naapajarale shia na israeliitakana süka naaʼin (Lev. 23:37, 38). Jamüsüjaʼa tü mürüt naʼajakat nümüin Jeʼwaa, nasülajala nümüin süka naaʼin. Nnojotsü shiain süka münajalain namüin. Wanaa sümaa kettaain tü aʼwaajüleekat Maleiwa, tü nukumajakat Salomón, aapüshii mürüt na israeliitakana süpüla naʼajüinjatüin shia nümüin Jeʼwaa (2 Crón. 7:4-6).\\n5. ¿Kasa naapüinjatka chi israeliita maʼanneetsekai otta mapaaʼainsekai?\\n5 Nütüjaa aaʼu Jeʼwaa eein na israeliita nnojoliikana süpüla nasülajüin tü achuntünakat namüin. Akatsaʼa naapüinjatüin tü kasa eekat süpüla naapüin. Naashin Jeʼwaa, aapüinjana na israeliitakana mürüt otta amülainjatü natuma tü süshakat «sükajee shiyaakuain neʼe» tü eeinjatkat sünainjee ouktüin Jesuu (Heb. 10:1-4). Jamüsüjaʼa nnojorüle anneerü otta paaʼa nümaʼana wanee israeliita, asülajüinjachi wawaachi nümüin Jeʼwaa. Makalaka eein süpüla nasülajüin nümüin Jeʼwaa na nnojoliikana kamaʼanain paaʼa otta anneerü (Lev. 1:3, 10, 14; 5:7). Mayaapejeʼe eein süpüla nasülajüin anneerü jee wawaachi, eesü piamasü kasa naainjüinjatka.\\n6. ¿Jarat tü piamasü kasa naainjüinjatkat wanee israeliita süpülapünaa nüsülajüin nümüin Jeʼwaa? ¿Jamüsü nnojotka ashaittaain tia?\\n6 Tü palajatka kasa naainjüinjatkat, shia nasülajüinjanain saʼanasia namüʼlüin. Naainjüle tia, talatüshi Jeʼwaa sümaa (Lev. 22:18-20). Müleka kamojurale tü mürütkat, nnojotsü nücheküin Jeʼwaa. Tü piamaka kasa naainjüinjatkat, shia wuleinjatüin nukuwaʼipa chi israeliita asülajakai. Müleka yarüttüle nukuwaʼipa, aapüinjachi nia palajana wanee mürüt saaʼu tü naainjalakat (Lev. 5:5, 6, 15). Nnojotsü ashaittaain tia. Jamüsüjaʼa yarüttüle nukuwaʼipa chi wayuu ekakai shiʼiruku tü mürüt aapünakat nümüin Jeʼwaa, ouktajachi nia (Lev. 7:20, 21). Akatsaʼa talateechin nia otta jimateerüin naaʼin wulere nukuwaʼipa nuʼupala Maleiwa (paashajeʼera 1 Crónicas 29:9 *).\\nTÜ WAAPAKAT MAAʼULU\\n7, 8. (1) ¿Jamüsü nanüiki na wawalayuu aainjakana mainma kasa süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa? (2) ¿Kasa eeka süpüla waʼwaajüin aka Jeʼwaa?\\n7 Maaʼulu yaa, mainma na wawalayuu aʼyataakana maʼin nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa naaʼin. Sutuma naainjüin tia, talatüshi nia natuma otta talatüshii maʼin naya süka nakaaliinjüin na waneeinnua. Naashin wanee wawala aʼyataakai sünain akumajaa Piichi Outkajaalee otta akaaliinjaka na wawalayuu müliakana sutuma wawai, nnojotsü eein wanee kasa eekai müin aka saaʼin tia aʼyatawaakat. Müshi nia: «Wanaa sümaa teʼrüin talatüin maʼin naaʼin na wawalayuukana sutuma sukumajünüin tü Piichi Outkajaaleekat otta sutuma nakaaliinjünüin süchikijee sukutkujaain mma, tatüjaa aaʼu nnojoluin amülain neʼe tü taʼyataainkat».\\nMainma tü kasa nasülajakat na israeliitakana nümüin Jeʼwaa süka naaʼin, müsia tü wasülajakat nümüin Jeʼwaa maaʼulu. (Paashajeʼera pütchi 7-13)\\n8 Na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa maaʼulu, nachajaain sukuwaʼipa süpüla naʼyataain maʼin süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa. Soʼu juyaka 1904, nüküjüin chi wawalakai Charles T. Russell waʼwaajüinjachin Jeʼwaa sükajee tü kaʼi waneekakat, tü nneerü waapakat, tü watüjakat apüleerua otta waneeirua kasa. Waainjüle mainma kasa süpüleerua Nuluwataaya chi Wamaleiwasekai, naapeerü wamüin mainma kasa anasü (2 Sam. 24:21-24). Sutuma tia, jülüjeesü waaʼin pütchikat tüü: «¿Akatatshiiche waya kaʼi, nneerü otta aʼyataashiiche maʼin waya süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa?\\nWawala aʼyataashi suluʼu Weteet chaa Australia\\n9. ¿Kasa shikirajaka anain waya tü nümakat Jesuu suluʼu Lucas 10:2-4?\\n9 Kaʼi wakatalaka. Mainma aʼyatawaa otta choʼujaasü kaʼi süpüla sukumajünajatüin tü karalouktakalüirua, tü Piichi Outkajaaleekat, sukumajünüin sukuwaʼipa tü outkajawaakat miyoʼu, akaaliinjaa na wawalayuu müliakana otta waneeirua aʼyatawaa. Süka kawachirain maʼin tü kaʼikat, ¿kasa waaʼinrajatka süpüla shiainjatüin jülüjüin maʼin waaʼin tü aʼyatawaakat süchiirua Nuluwataaya Maleiwa? Jülüja waaʼin tü nümakat Jesuu namüin na nikirajüinkana wanaa sümaa najütüin naya piamawai sünain aküjaa pütchi. «Nnojo jukoʼojooin sünain wayuu suluʼupünaa wopu wanaa sümaa jüsaküin naya», müshi nia namüin (Luc. 10:2-4, NM). ¿Kasa nüküjeeka achiki Jesuu? Müshi wanee wayuu süpüʼüya tü Wiwüliakat: «Naata nasakia na wayuu kepiakana Asia. Nnojotsü nejepülüin nekii otta nnojotsü naapüin najapü. Akoʼojooshii sünain wayuu, nasapainkashii otta aʼwachiraashii naya mmoluʼu. Kamaʼashii naya sünain aainjaa tia». Nnojoliipejeʼe nikirajüin Jesuu na wayuukana süpüla mamaneeinjanain naya. Tü nüküjeekalü achiki shia kawachirain maʼin tü kaʼikat otta jülüjüinjatüin naaʼin naʼyataain maʼin süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa (Éf. 5:16, NM). ¿Eeshii süpüla woonooin sümaa tü nümakat Jesuu otta waʼyataain maʼin süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa?\\nWawalayuu suluʼu wanee Piichi Outkajaalee chaa Kenia (África)\\n10, 11. (1) ¿Kasa aainjünaka süka tü nneerü wasülajakat süka waaʼin? (2) ¿Kasa sükaaliinjaka anain waya tü pütchi suluʼukat 1 Corinto 16:1, 2?\\n10 Nneerü wakatalaka. Mainma nneerü choʼujaaka süpüla suwalaajünüin tü kasa sünainpünaakat Nuluwataaya Maleiwa. Mainma miyoone dólar oʼunaka süpüla suwalaajünüin tü kasa choʼujaakat namüin na wawalayuu alapalaakana waaʼu, na pürekutsoot pesiaatkana otta na misioneerokana. Soʼujee juyaka 1999, alatüsü suulia 24.500 Piichi Outkajaalee akumajünaka eere choʼujaain maʼin nneerü otta choʼujaayülia 6.400 Piichi Outkajaalee. Eʼinprimiijünüsü kashiwai maʼaka 100 miyoone rewiisüta Aapiria Wayuu otta ¡Despertad! Süpüshuaʼa tia, awalaajünüsü süka tü nneerü wasülajakat süka waaʼin.\\n11 Wasülajüinjanale nneerü süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa, jülüjeesü waaʼin tü nümakat chi aluwataaushikai Pablo (paashajeʼera 1 Corinto 16:1, 2). Nüküjüin Pablo namüin na nuwalayuukana nakatalüinjatüin tü nneerü nasülajüinjatkat nümüin Maleiwa. Nakatalüinjatü shia suʼttiajee tü semaanakat. Nnojotsü nakatalüinjatüin neʼe tü apütaakat napüla sajaʼttiamüin tü semaanakat. Müsia sukuwaʼipa watuma. Wakatalüin tü wasülajüinjatkat nümüin Jeʼwaa. Waainjüin shia wanaapünaa sümaa tü kasa eekat wamaʼana (Luc. 21:1-4; Aluw. 4:32-35). Kojutüsü maʼin nümüin Jeʼwaa tü waainjakat müleka wasülajüliire.\\nWawala akumajüi Piichi Outkajaalee (Tuxedo, Nueva York)\\n12, 13. (1) ¿Kasa nnojotka waʼyataain maʼin atuma nümüin Maleiwa? (2) ¿Kasa sotuinjatka waaʼin?\\n12 Aʼyatawaa maʼin nümüin Maleiwa otta tü watüjakalü apüleerua. Nükaaliinjüin waya Jeʼwaa waʼyataale maʼin nümüin süka süpüshuaʼa waaʼin otta waʼyataale nümüin süka tü watüjakalü apüleerua. Nüküjüin wamüin nükaaliinjeenain waya müleka matchinre waaʼin (Is. 40:29-31). Eeshii nnojoliire waʼyataain maʼin nümüin Jeʼwaa. Eesü jülüjüle waaʼin iseerüin wachiki aʼyatawaa nümüin otta nayain anaka süpüla aʼyatawaa na waneeinnua. Jülüjüle waaʼin tia, soteesü waaʼin nükaaliinjeenain waya Jeʼwaa. Atüjeena maʼin waya nutuma maʼaka naainjüin nüka Bezalel nümaa Oholiab (Éx. 31:1-6; piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 13).\\n13 Nüküjüin wamüin Maleiwa waʼyataainjanain nümüin süka süpüshuaʼa waaʼin (Prov. 3:27). Wanaa sümaa sukumajünüin süchikuaʼa tü aʼwaajüleekat Maleiwa, nüküjüin Jeʼwaa namüin na judíokana jülüjüinjatüin naaʼin tü naainjakat süpüleerua tü aʼwaajüleekat (Ageo 1:2-5). Nnojotsü jülüjüin naaʼin na judíokana tü kasa kojutükat maʼin nümüin Jeʼwaa. Naata neʼe tü jülüjakat naaʼin. Sutuma tia, wasakireʼerüinjatü waaʼin: «¿Shiache taainjeeka maʼin amüin tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa? ¿Jülüjüsüche maʼin taaʼin maaʼulu taʼyataain maʼin süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa?».\\nWAAPA TÜ KASA EEKAT SÜPÜLA WAAPÜIN\\n14, 15. (1) ¿Kasa waaʼinrajatka sükajee watüjaaitpain saaʼu tü naainjakat na wawalayuu eʼrakana choʼujawaa otta müliaa? (2) ¿Kasa waainjüinjatkat wayakana?\\n14 Mainma wawalayuu eʼrakana müliaa otta choʼujawaa. Akaaliinjünüshii naya sutuma tü nupueulosekat Jeʼwaa (2 Cor. 8:14). Mayaapejeʼe nnojoluin kasain namaʼanain naya wawalayuukana, nachajaain maʼin sukuwaʼipa süpüla nasülajüinjanain nneerü nümüin Jeʼwaa. ¡Talatüsü maʼin naaʼin Jeʼwaa sutuma tü naainjakat na wawalayuukana! Asülajüshii naya süka süpüshuaʼa naaʼin (2 Cor. 9:7).\\n15 Jamüshiijaʼa na wawalayuu kepiakana chaa África, eere eein choʼujawaa otta müliaa, nakatalüin shiʼipa tü napünajüinkat. Shiasaʼa noikkapa shia, nasülajüin nümüin Jeʼwaa tü süliapalakat. Suluʼu tia mmakat, akumajünajatü wanee Piichi Outkajaalee. Akaaliinjeeshii maʼin na wawalayuukana sünain akumajaa tia piichikat. Akatsaʼa sukumajünajatüin soʼu tü kaʼi napünajüinjatkalü oʼu. ¿Moʼunüinsaliiche na wawalayuukana sünain akaaliinjaa? Nnojo. Aʼyataashii naya soʼukai sünain tü Piichi Outkajaaleekat, shiasaʼa saʼwai oʼunüshii sünain apünajaa. ¡Jülüjüsü maʼin naaʼin tü naʼyataainkat nümüin Jeʼwaa! Tü naainjakat müsü aka saaʼin tü naainjakat na wawalayuu kepiapuʼukana chaa Macedonia. Mayaasüjeʼe «eein jaʼijawaa, eein müliaa», mainmatua nachuntüin maʼin süka süpüshuaʼa naaʼin shiiʼiree nakaaliinjeein na nawalayuu müliakana (2 Cor. 8:1-4). Müinjanaʼaya waya, waainjüinjatü tü naainjakat naya wawalayuukana. Asülajüinjana waya nümüin Jeʼwaa wanaapünaa sümaa tü kasa naapakat wamüin, jaʼitairü palitchoin jee mainmain kasa wamaʼana (paashajeʼera Deuteronomio 16:17 *).\\n16. ¿Jamüsü jülüjüinjatka waaʼin müleka anale nümüin Jeʼwaa tü wasülajakat nümüin?\\n16 Jülüjeesü waaʼin müleka anale nümüin Jeʼwaa tü wasülajakat nümüin. ¿Jamüsü jülüjüinjatka waaʼin tia? Süka eein süpüla niyouktüin shia müleka nnojorüle waainjüin tü nümakat. Jamüshijaʼa wanee wayuu nnojorüle nikirajüin nuʼwayuuse sümaa nüchonnii otta nnojorüle naapüin tü choʼujaakat namüin, nnojoleerü kasain anain apüla tü naainjakat. Jaʼitaichi aʼyataain maʼin nia sünain akumajaa Piichi Outkajaalee, sünain akaaliinjaa na wawalayuu müliakana otta sünain waneeirua kasa, nnojoleechi talatüin chi Maleiwakai nümaa. (paashajeʼera 2 Corinto 8:12). Waaʼinmaainjatü maʼin tü wanoulakat. Nnojorüle waainjüin tia, nnojoleena anain waya noʼuluʼu Jeʼwaa (1 Cor. 9:26, 27). Waainjüle tü sümakat tü Wiwüliakat, aneerü waaʼin sutuma tü wasülajakat nümüin Jeʼwaa otta talateerü naaʼin sümaa.\\nKOJUTÜSÜ MAʼIN NÜMÜIN JEʼWAA TÜ JAAʼINRAKAT\\n17, 18. (1) ¿Kasa antaka suluʼumüin waaʼin sutuma tü naainjakat na wawalayuukana? (2) ¿Kasa jülüjüinjatka waaʼin?\\n17 Süpaʼa mmaka süpüshuaʼa, mainma wawalayuu aainjakana mainma kasa süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa; talatüsü maʼin naaʼin Jeʼwaa sümaa tü naainjakat naya wawalayuukana (Filip. 2:17, NM). ¿Kasa antaka suluʼumüin waaʼin sutuma tü naainjakat? Antüsü suluʼumüin waaʼin kojutüin maʼin naya wamüin. Waapüin tü analuʼutkat namüin naʼwayuuse otta nachonnii na wawalayuu jülüjakana aaʼin tü aʼyatawaa sünainpünaaka Nuluwataaya Maleiwa.\\n18 Mainmayülia tü aʼyatawaa choʼujaakat süpüleerua Nuluwataaya Maleiwa. ¿Kasa jülüjüinjatka waaʼin? Jülüjüinjatü waaʼin eein süpüla kooʼomüin watuma tü waʼyataainkat nümüin Jeʼwaa otta woʼuraajüin nümüin. Müle shia watuma, mainmeerü kasa anasü naapaka Jeʼwaa wamüin maaʼulu otta suluʼu tü mma jeketüinjatkat (Mar. 10:28-30, NM).\\n^ püt. 2 Paashajeʼera tü pütchikat: «Ofrezcamos sacrificios a Jehová con toda nuestra alma», suluʼu Aapiria Wayuu, ojuʼitaka eneeroʼu 15, 2012, süpana 21-25.\\n^ püt. 3 Salmo 54:6 (NM): «Asülajeechi taya pümüin süka süpüshuaʼa taaʼin. Taʼwaajeerü tü pünüliakat Jeʼwaakalee. Süka jamüin, anasü aainjaa tia.»\\n^ püt. 6 1 Crónicas 29:9 (NM): «Talatakalaka maʼin naaʼin na wayuukana sutuma tü naapakat nümüin Jeʼwaa süka naaʼin, nnojotsü shiain sutuma münajalain naya, nasülajüin süka süpüshuaʼa naaʼin. Akaʼaya David, chi aluwataaikai, talatüsü maʼin naaʼin.»\\n^ püt. 15 Deuteronomio 16:17 (NM): «Asülajüinjana waneʼewai nakua nümüin Jeʼwaa, chi Pümaleiwasekai. Asülajüinjana wanaapünaa sümaa tü naapakat jümüin.»\\nTisienpüroʼu 2013 | ¿Choʼujaashiche chi Maleiwakai wamüin?\\nAAPIRIA WAYUU Tisienpüroʼu 2013 | ¿Choʼujaashiche chi Maleiwakai wamüin?","num_words":4098,"character_repetition_ratio":0.09,"word_repetition_ratio":0.025,"special_characters_ratio":0.205,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9861.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"(trg)=\"2\"> Waapapejeʼe nachiki wainma wayuu kottakana waneepia sümaa napüshi .\\n(trg)=\"3\"> ¿ Kasache naaʼinraka wayuukana naainnua süpüla müin nakuwaʼipa ?\\n(trg)=\"4\"> Chaa Estados Unidos suʼunnaa juyaka 1990 sünainmüin 2015 awainmalaashii na wayuu alatakana suulia 50 nouyase ooʼulaakana suulia naʼwayuuse .\\n(trg)=\"7\"> Shiasaʼa nanüiki waneinnua , choʼujaasü kaliainjanain atumawaa na tepichikana .\\n(trg)=\"8\"> Sutuma tia nnojotsü natüjain aaʼu na wayuukana kasain naaʼinrüinjatüin .\\n(trg)=\"10\"> Eepejeʼe süpüla naatain sukuwaʼipa tia .\\n(trg)=\"11\"> Eesü süpüla talatüin paaʼin waneepia sümaa puʼwayuuse .\\n(trg)=\"12\"> Eesü süpüla nekirajüin na wayuukana nachonnii sümaa anaka akuwaʼipa .\\n(trg)=\"13\"> Na jimaʼaliikana otta na majayünnüükana eesü süpüla natüjain süpüleerua tü nakuwaʼipainjatkat miyoʼuyuupa naya .\\n(trg)=\"14\"> ¿ Kasache paaʼinrajatka süpüla puuntüin tia ?\\n(trg)=\"15\"> Sünain rewiisütakat tüü , wekirajaajeerü anain 12 kasa talateetka atuma paaʼin sümaa püpüshi .\\n(trg)=\"1\"> 1 Kojuta jümüin sukuwaʼipa kaʼwayuusee\\n(trg)=\"2\"> 2 Paaʼinwaa jia\\n(trg)=\"3\"> 3 Kojutujiraa jia\\n(trg)=\"4\"> 4 Moto jaaʼin jaainjala waneʼewai jukua\\n(trg)=\"5\"> 5 Yootiraainjana jia süchiki tü jukuwaʼipakat\\n(trg)=\"6\"> 6 Püchiaa püchonnii\\n(trg)=\"7\"> 7 Pikiraja püchonnii sünain kasa anasü\\n(trg)=\"8\"> 8 Ana pukuwaʼipa napüleerua püchonnii\\n(trg)=\"9\"> 9 Piʼraaja pukuwaʼipa\\n(trg)=\"10\"> 10 Paaʼinra tü aluwataanakalü anain pia\\n(trg)=\"11\"> 11 Tütü pia sünain aʼyatawaa\\n(trg)=\"12\"> 12 Piʼitaa püpüleerua tü püsaʼwateekalü amüin\\n(trg)=\"1\"> Kojutule jümüin sukuwaʼipa kaʼwayuusee , meerü tia maka saaʼin wanee karapin ajapuluʼujaka jukuwaʼipa suulia juuʼulaajiraain mojujiraale jia .\\n(trg)=\"2\"> NAMÜINJATÜ NA KAʼWAYUUSESHIIKANA\\n(trg)=\"3\"> Na kojutukana amüin sukuwaʼipa kaʼwayuusee , jülüjasü naaʼin waneepiainjanain naya sümaa naʼwayuuse otta anasü naaʼin sutuma tia .\\n(trg)=\"4\"> Jülüjasü naaʼin nnojoleenain nooʼulaajiraain jaʼitasü kasain alatüin namüin .\\n(trg)=\"5\"> Eeshii na nnojoliikana ooʼulaain suulia naʼwayuuse saaʼujee sütaʼünnüin nakuwaʼipa sutuma napüshi jee naʼaleewainyuu .\\n(trg)=\"6\"> Shiapejeʼe anain aluʼu ayatüleʼeya naya sümaa naʼwayuuse saaʼujee aijiraain jee kojutujiraain naya .\\n(trg)=\"7\"> TÜ SÜMAKAT TÜ WIWÜLIAKAT : « Jiakana tooloyuukana , nnojo juuʼulaain suulia juʼwayuuse » ( 1 Corinto 7 : 11 ) .\\n(trg)=\"8\"> « Kojutule pümüin sukuwaʼipa kaʼwayuusee , nnojoleechi pia ashichijaamatüin saaʼujee wanee kasa eekai eein .\\n(trg)=\"9\"> Moteerü paaʼin saainjala puʼwayuuse otta nnojoleerü kapüleein pümüin puchuntüin sümüin motuinjatüin saaʼin paainjala .\\n(trg)=\"10\"> Sülatüle kasa mojusü jümüin , nnojoleerü jülüjain jaaʼin juuʼulaajiraainjanain saaʼujee tia » ( Micah ) .\\n(trg)=\"11\"> Mojutule tü sukuwaʼipakat kaʼwayuusee namüin na wayuu kaʼwayuuseshiikana , mojujiraapa naya eesüjaʼa jülüjeerüle naaʼin nnojoluin wanaawain nakuwaʼipa sümaa naʼwayuuse otta eesüjaʼa nachajaweerüle sukuwaʼipa süpüla nooʼulaajiraain .\\n(trg)=\"12\"> « Wainma na wayuu kasaatkana sümaa jülüjain naaʼin eein süpüla nooʼulaajiraain mapa suulia naʼwayuuse , müle tü jülüjakat paaʼin , shia sutuma nnojoluin kojutuin pümüin sukuwaʼipa kaʼwayuusee » ( Jean ) .\\n(trg)=\"13\"> PÜSAKIREʼERA PAAʼIN\\n(trg)=\"14\"> ¿ Kasache paaʼinraka püʼülüjiraapa sümaa puʼwayuuse ?\\n(trg)=\"15\"> ¿ Mojusüche paaʼin saaʼujee kasaalüin pia sümaa ?\\n(trg)=\"16\"> ¿ Jülüjasüche paaʼin jamüinje pukuwaʼipa maaʼulu naatale tü kasaatkalü amaa pia ?\\n(trg)=\"18\"> « Aa , maʼwaishi taya » , pümüle shiʼipajee wanee jee piama asakiraa , choʼujaasü püchajaain maʼin sukuwaʼipa süpüla kojutuinjatüin pümüin sukuwaʼipa kaʼwayuusee .\\n(trg)=\"19\"> YOOTO JIA SÜCHIKI TÜÜ\\n(trg)=\"20\"> ¿ Mojutuitpache wamüin sukuwaʼipa kaʼwayuusee ?\\n(trg)=\"21\"> Müle shia , ¿ kasa mojutka anainjee shia wamüin ?\\n(trg)=\"22\"> ¿ Kasa waaʼinrajatka süpüla kojutuleʼeinya wamüin sukuwaʼipa kaʼwayuusee ?\\n(trg)=\"23\"> PUUʼULAKA PAAʼINRÜIN TÜÜ\\n(trg)=\"24\"> Püshajawai karaloʼuta nümüin puʼwayuuse eere püküjain nümüin alin nia püpüla .\\n(trg)=\"25\"> Pümaʼana niyaakua puʼwayuuse piʼyataaleruʼu .\\n(trg)=\"26\"> Peenaja nia waneepia , chale nia niʼyataaleruʼu jee jalapünaale nia .\\n(trg)=\"27\"> TÜ SÜMAKAT TÜ WIWÜLIAKAT : « Saʼaniraapa nukuaippa wane wayuu toolo sumaa wane jierü nütüma Maleiwa , nnojotsü anain süpüla sükatajiraanüin sütüma wayuu » ( Mateo 19 : 6 ) .\\n(trg)=\"1\"> Paaʼinwajiraale jia meena jia aka naaʼin wanee suchupeetse katünasü nümaa chi niʼipajanakai , nnojotsü naatawalin tü mma noʼunuinjatkalü aluʼumüin .\\n(trg)=\"3\"> Chi wayuu paaʼinwajiraakai sümaa nuʼwayuuse müshi aka naaʼin wanee suchupeetse katünasü nümaa chi niʼipajanakai , nnojotsü naatawalin tü mma noʼunuinjatkalü aluʼumüin .\\n(trg)=\"4\"> Jaʼitasü alatüin kasa mojusü namüin , nnojotsü kapülain naaʼin nakuwaʼipa neʼe namüiwaʼa , jülüjasü naaʼin kasain anainjatüin namüin piamaleʼeya .\\n(trg)=\"5\"> TÜ SÜMAKAT TÜ WIWÜLIAKAT : « Waneeinapa wayuu naya , nnojoliinapa katataʼawain » ( Mateo 19 : 6 ) .\\n(trg)=\"6\"> « Na kaʼwayuuseshiikana aʼyanaajiraainjana süpüla anainjatüin nakuwaʼipa sümaa naʼwayuuse » ( Christopher ) .\\n(trg)=\"7\"> Nnojorüle paaʼinwajiraain na kaʼwayuuseshiikana , atkaajiraajeena neʼe naya sülatapa kasa mojusü namüin otta nnojoleerü nanoutuin sukuwaʼipa tü alatakat namüin .\\n(trg)=\"9\"> « Choʼujaasü maʼin paaʼinwain wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse .\\n(trg)=\"10\"> Jamüsüjaʼa nnojorüle paaʼinwajiraain taya nümaa chi taʼwayuusekai , müshiijeʼe neʼe kepiajiraakai waaʼin sümaa wayuu naatajatü » ( Alexandra ) .\\n(trg)=\"11\"> PÜSAKIREʼERA PAAʼIN\\n(trg)=\"12\"> ¿ Tamüinjatche neʼe tamüiwaʼa tü nneerü takanajakat ?\\n(trg)=\"13\"> ¿ Nnojoluinjatche tamaain tü taʼwayuusekat süpüla jimatüinjatüin taaʼin ?\\n(trg)=\"14\"> ¿ Nnojoishiche taya nanainpünaweein süpüshi tü taʼwayuusekat sümaa tatüjaain saaʼu alin maʼin naya süpüla ?\\n(trg)=\"15\"> YOOTO JIA SÜCHIKI TÜÜ\\n(trg)=\"16\"> ¿ Kasa paaʼinwajiraaka maʼin anain waya ?\\n(trg)=\"17\"> ¿ Kasa nnojotka paaʼinwain anain waya ?\\n(trg)=\"18\"> ¿ Kasa waaʼinrajatka süpüla paaʼinwajiraain maʼin waya ?\\n(trg)=\"19\"> PUUʼULAKA PAAʼINRÜIN TÜÜ\\n(trg)=\"20\"> Jülüjataa paaʼin müin pukuwaʼipa sümaa puʼwayuuse maka saaʼin nakuwaʼipa na wayuu ashaitakana dominó sümaa peʼipoloojiraain pia sümaa puʼwayuuse .\\n(trg)=\"21\"> ¿ Kasa jaaʼinrajatka süpüla nnojoluin peʼipoloojiraain jia sünain ashaitaa ?\\n(trg)=\"22\"> Nnojo jülüjain paaʼin kasainjatüin paaʼinrüin süpüla pükanajüin pümüiwaʼa , jülüja paaʼin kasainjatüin paaʼinrüin süpüla jükanajüin piamaleʼeya .\\n(trg)=\"23\"> « Nnojo jülüjain paaʼin jaralin pansaain anüiki otta jaralin oʼtchejaain .\\n(trg)=\"24\"> Tü kojutukat maʼin shia anajiraain jee paaʼinwajiraain jia » ( Ethan ) .\\n(trg)=\"25\"> TÜ SÜMAKAT TÜ WIWÜLIAKAT : « [ Kapüla ] jaaʼin nakuaippa na juwalayuukana , nnojo kapülain jaaʼin jukuaippa neʼe jümüiwa » ( Filipos 2 : 3 , 4 ) .\\n(trg)=\"1\"> Jiiʼiyatiraale jujutü jümüin jaashajaapa , meerü jukuwaʼipa maʼaka saaʼin sukuwaʼipa wanee sementa icheka atuma ladrillo .\\n(trg)=\"2\"> Nnojoleena jia ooʼulaajiraain .\\n(trg)=\"4\"> Chi wayuu kojutukai amüin nuʼwayuuse , jülüjasü naaʼin jamüin saaʼin jaʼitainna nnojoliin paaʼinwajiraain naya sünain wanee kasa .\\n(trg)=\"5\"> Müsü wanee karaloʼuta süchiki tia : « Chi wayuu makai akuwaʼipa , nnojoishii ichekuʼu müin süchiirua tü nümakat .\\n(trg)=\"6\"> Yootushi nia sümaa nuʼwayuuse süchiki tü mojujiraakalü anainjee naya .\\n(trg)=\"8\"> TÜ SÜMAKAT TÜ WIWÜLIAKAT : « Aire wapüla wayuu nnojoleerü kapülain waaʼin wakuwaʼipa wamüiwaʼa » ( 1 Corinto 13 : 4 , 5 , TNM ) .\\n(trg)=\"10\"> Chi wayuu mojutkai amüin nuʼwayuuse , eesü airuʼurule nünüiki sümüin , niyoujule shia otta kanüikeepale nia suʼupalapünaa .\\n(trg)=\"11\"> Naashin na ekirajaakana süchiirua sukuwaʼipa kaʼwayuusee , sülatüle tia namüin na kaʼwayuuseshiikana eeshiijaʼa nooʼulaajiraajeenale sünainjee .\\n(trg)=\"12\"> « Airuʼurule pünüiki sümüin puʼwayuuse , kanüikeepale pia suʼupalapünaa otta pimeeʼerainparale shia , mojeerü saaʼin putuma , mojuteechi pia sümüin otta amojujaajeerü pukuwaʼipa sümaa » ( Brian ) .\\n(trg)=\"14\"> Jülüja paaʼin jamawaliin jünüiki yootopa jia otta jamüin pukuwaʼipa nümüin puʼwayuuse soʼu tü semaana alatakat .","num_words":1878,"character_repetition_ratio":0.093,"word_repetition_ratio":0.058,"special_characters_ratio":0.267,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":11196.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Achikii: Tekirajüin wayuu sünain mayaapejeʼe manülin taya | Walter Markin\\nWakaaliinja na suluʼujeejanakana wanee mma naatajatü\\nNakaaliinjia nachonnii na antakana suluʼujee wanee mma naatajatü\\nAyataʼaya alin naya wapüla\\n«¿Alanaʼaleesü taalin püpüla suulialeʼeya tüüirua?»\\nTalatüshii waya sümaa nnojoluin wainmain kasa wamaʼana\\nLIFE STORY Tekirajüin wayuu sünain tü shiimainkat mayaapejeʼe manülin taya\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Maayoʼu 2017\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Alijunaiki Aucano Batak simalunguno Batako karo Batako toba Baulé Biak Bislama Camboyano Chin haka Chokue Chol Chopi Chuabo Criollo de las Seychelles Criollo mauriciano Dayaco engayú Dehu Digor Endáu Francés Garífuna Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Italiano Javanés Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kimbundu Kisi Krío Lao Lhukonzo Lomue Macua Maltés Mam Mapudungún Mazateco de Huautla Mixe Mizo Navajo Ngäbere (o guaymí) Nias Niueano Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Romaní de Macedonia Romaní de Macedonia (alfabeto cirílico) Romaní del sur de Grecia Runyankore Rutoro Sanguir Saramacano Sena Sundanés Tahitiano Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tseltal Uigur (alfabeto cirílico) Umbundú Urdu Uruund Wallisiano Wayuunaiki Xitshwa Ñemba\\nTekirajüin wayuu sünain tü shiimainkat mayaapejeʼe manülin taya\\nNia kaküjalaka Walter Markin\\nWoutiisashi taya soʼu 1941, wanaa sümaa 12 touyase. Tayaawataleepajaʼa saaʼu tü shiimainkat soʼu 1946. ¿Jamüsü nnojotka tayaawatatüjülin saaʼu? Takuentajüin paala jümüin tachikua.\\nSOʼU juyaka 1910, okolojooshi chi tashikai sümaa tü teikat suluʼujee tü mmakat Tiflis (Georgia). Oʼunüshii naya suluʼumüin wanee granja süʼütpaʼa tü mmakat Pelly (Saskatchewan, wopumüin saaʼu Canadá). Joʼuushi taya soʼu juyaka 1928 otta taya süshaleinka maama. Jaʼraishii na tawalayuukana. Ouktatüjüiya chi tashikai aipirua kashi süpülapünaa joʼuuin taya. Jee müsia maama, ouktüsü tatujaaiwaʼaya. Süchikijeechon ouktüin maama, ouktüsü Lucy, tü tawala epayaakat. 17 suuyase wanaa sümaa tia. Niasaʼa chi talaülakai Nick, nia aaʼinmajaka taya otta na tawalayuukana.\\nSoʼu wanee kaʼi, piamaiwaʼaya neʼe touyase, neʼrüin taya na tapüshikana sünain aapaa tü nüsikat wanee amaa. Mmotshii naya seema nüsheʼetüin taya chi amakai, naʼwaataka tamüin süpüla tasünnaain nuulia. Tasapükashi taya otta nnojotsü taapüin nanüiki. Mayaainjeʼe nnojoluin jamajüin taya nutuma chi amakai, nayaawata aaʼu na tapüshikana sünain moʼuin tekii.\\n«Tü anakat nümüin chi jintüikai, shia niʼitaanüle suluʼu wanee koleejia napülajatka na tepichi moʼukana ekii», müshi wanee naʼaleewain na tapüshikana. Nikerotirüinjeseʼe taya chi talaülakai suluʼu wanee koleejia napülajatka na moʼukana ekii, chajatü shia chaa Saskatoon (Saskatchewan). Motshaanashi taya, wattasü tü koleejiakat suulia tepia otta jaʼraisü neʼe touyase soʼu tia. Oʼunapuʼushi neʼe taya piichipaʼamüin sükalioʼu miʼiraa otta wakasionpa taya. Atüjashi taya mapa yootoo namaa na tepichi manüisaliikana.\\nTAYAAWATA AAʼU TÜ SHIIMAINKAT\\nSoʼu juyaka 1939, kasaatsü tü tawalakat Marion nümaa Bill Danylchuck otta naya epijaka tü tawalakat Frances tamaa tayakai. Naʼakajee na tapüshikana, naya palajanaka ekirajaain sünain tü Wiwüliakat namaa na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Wanaa sümaa wakasioin taya, nachajaain sukuwaʼipa süpüla nekirajüin taya sünain tü ekirajünakalü anain naya suluʼujee tü Wiwüliakat. Kapüleepejeʼe tamüin yootirawaa namaa süka manülin taya. Neʼrüin sünain kamalain tamüin tü tatüjakat nüchiki Jeʼwaa. Tayaawata aaʼu pansaain nakuwaʼipa sümaa tü sümakat tü Wiwüliakat, müshijeseʼe tojuʼitüin namaa sünain aküjaa pütchi. Woutiiseeshi maʼin taya mapa. Shiasaʼa settienpüroʼu 5 soʼu 1941, nuwoutisaajüin taya Bill suluʼu wanee tanque kaluʼusü wüin saamatashaanasü maʼin.\\nNamaa waneeinnua wawalayuu manüisalii sünain tü outkajawaakat miyoʼu soʼu 1946 chaa Cleveland (Ohio)\\nSoʼu juyaka 1946 wakasionpa taya tachikuaʼa, oʼunüshii waya sünain wanee outkajawaa miyoʼu chaa Cleveland (Ohio, Estados Unidos). Sünain tü palajatkat kaʼi, nashajüin na tawalayuukana tü aküjünakat sünain tü outkajawaakat süpüla tatüjaain saaʼu tü ekirajünakalü anain. Waneemüin kaʼi süchikijee tia, talatüshi maʼin taya süka tatüjaain saaʼu sülatinnüin tü pütchikat namüin na manüisalii chajanakana sünain tü outkajawaakat. Anashaatasü süka tayaawatüin saaʼu tü ekirajünakat suluʼujee tü Wiwüliakat, talatüsü taaʼin sutuma tia.\\nTEKIRAJÜIN WAYUU SÜNAIN TÜ SHIIMAINKAT\\nSajaʼttapa tü Segunda Guerra Mundial münakat, watta naalii na wayuu aaʼinreekana wainma kasa süpüla neeʼiyatüin kojutüin namüin tü noumainkat. Aluʼujasaʼa tayakai, taleʼejapa sünainjee tü outkajawaakat miyoʼu nia teeʼiyateeka amüin ojutü Jeʼwaa. Müshijeseʼe tooʼulaain suulia aʼwaajaa wanteera, eeʼirajaa himno otta oʼunaa sünain tü miʼiraa aainjünakat. Akaʼaya taya, ooʼulaashi suulia oʼunaa sünain miisa. Mojushiisü namüin na eʼiküliikana tü taaʼinrakat. Sutuma tia, napüleerua aaʼinchi taya otta aküjüshii alawaa tamüin shiiʼiree tooʼulaain suulia tü tanoujakalü anain. Neʼrüin na takonpanyeetsekana tü aainjünakat tamüin, taküjaka pütchi namüin. Eeshii na aapaakana sümaa tü shiimainkat mapa maʼaka naaʼin Larry Androsoff, Norman Dittrick otta Emil Schneider. Ayatayülia naya aʼyataain nümüin Jeʼwaa maaʼulu.\\nWanaa sümaa toʼunüin suluʼupünaa waneeirua pueulo, tachajaain sukuwaʼipa süpüla taküjüin pütchi namüin na manüisaliikana. Jamüsüjaʼa chaa Montreal, oʼunüshi taya eere jutkatüin na manüisalii chejeʼewaliikana chayaa. Chajachi taküjüin amüin pütchi Eddie Tager, namaataraipuʼushi na mojulaashiikana. Suluʼujachi Eddie tü outkajaalee napülajatkat na manüisaliikana chaa Laval (Quebec). Ouktüshi nia juyaka tiainka. Chajachi teʼraajüin wanee jimaʼai Juan Ardanez nünülia. Müshi nia aka naaʼin na anoujashii namaiwajannuu chejeʼewaliikana Berea, nikirajaa anainrü waneepia tü karaloukta nüchikimaajatkat Maleiwa süpüla nütüjaainjatüin saaʼu müleka müleʼeya tü münakat nümüin (Aluw. 17:10, 11). Naapa amaalü tü shiimainkat mapa, laülaapuʼushi nia suluʼu tü outkajaaleekat chaa Ottawa (Ontario), anaajaaichipa nia.\\nSünain aküjaa pütchi kaayeruʼupünaa soʼutpünaa juyaka 1950\\nSoʼu juyaka 1950, okolojooshi taya Vancouvermüin. Kamalainpuʼusü maʼin tamüin aküjaa pütchi namüin na manüisaliikana, sotopejeʼe taaʼin waneepia tü alatakat soʼu taashajaain kaayeruʼu sümaa wanee wayuu nnojotka manülin, Chris Spicer sünülia. Sücheküin taapüin sümüin tü rewiisütakat kashiwai otta shiʼraajireein taya chi suʼwayuusekai, Gary nünülia. Toʼunaka nepialuʼumüin, kamaʼa waya yootuin. Washajüin tü wanüikikat sünain karaloukta, jama manülin taya. Süchikijee tia, alatüsü maka jeʼra juya süpüla teʼrüinjanain naya nachikuaʼa. Chajachi taya sünain wanee outkajawaa miyoʼu chaa Toronto (Ontario). Ainküsü neʼe taaʼin nüntüin Gary sümaa Chris sünain asakaa taya. Woutiisainjachi Gary soʼu tia. Sutuma tia alatakat, jülüjasü taaʼin choʼujaain maʼin waküjüinjanain pütchi waneepia, jaratka atüjaain saaʼu naapaajeerüle mapa wanee wayuu sümaa tü shiimainkat.\\nMapa, okolojooshi taya Saskatoonmüin tachikuaʼa. Chajatü teʼraajüin wanee wayuu achuntaka tamüin tekirajüin na piamashiikana süchonnii sünain tü Wiwüliakat, manüisalii sümaa senkeyuuin naya. Jean otta müsia Joan Rothenberger sünülia. Chajana naya koleejiain eepuʼule taya koleejiain tamaiwa. Naküjamaatüin namüin na nakonpanyeetsekana tü nekirajaakalü anain suluʼu tü Wiwüliakat, naapaaka sümaa tü shiimainkat jaʼraishii jieyuu koleejiajiraaka namaa. Noʼutku naya jieyuukana shia Eunice Colin. Teʼraajüin shia soʼu tü juya tajaʼttirakalü oʼu tü koleejiakat. Wanaa sümaa tia, süsülajüin wanee konpiita tamüin sümaa sümüin tamüin: «Aleeweesü taya pümaa». Kakalia mapa, aishaatasü maʼin Eunice tapüla süka kasaalüin waya.\\nWepeʼeruʼujee: Sümaa Eunice soʼu 1960 otta soʼu 1989\\nSütüjaapa saaʼu shii Eunice shikirajaain sünain tü Wiwüliakat, aashajaasü shia nümaa chi directorkai süpüla nimeʼejüin saaʼin shiiʼiree suuʼulaain suulia ekirajawaa sünain tü Wiwüliakat. Mayaapejeʼe naaʼinrüin tia chi directorkai sümaa nüsütüin tü karalouktakalüirua suulia Eunice, ayatüsia jüüjüüin shia waneepia nümüin Jeʼwaa. Wanaa sümaa woutiisainjatüin shia, müshi chi süshikai sümaa tü shiikat sümüin: «Punoujale nünain Jeʼwaa, acheküsü puʼunüin yaajee». Soʼu 17 suuyase Eunice, oʼunüsü shia shipialuʼujee namaʼanamüin waneeinnua wawalayuu. Ayatüsü shia ekirajaain sünain tü Wiwüliakat otta woutiisasü shia mapa. Kasaatshii waya soʼu 1960, nnojoishi oʼunüin chi süshikai sümaa tü shiikat soʼu tia. Mapa, kojutüshii waya namüin saaʼu tü wanoulakat jee saaʼu anain nepijia na wachonniikana watuma.\\nNAAʼINMAJÜIN TAYA JEʼWAA\\nChi tachonkai Nicholas sümaa Deborah, tü nuʼwayuusekat suluʼu tü Weteet chakat Londres\\nAkaratshishii na wachonniikana otta nnojoishii manülin naya. Kapüleesü wamüin wepijüin naya. Wekirajapejeʼe naya sünain yootoo wamaa wayakana manüisaliikana süpüla wekirajüinjanain naya sünain tü shiimainkat. Nakaaliinjain maʼin waya na wawalayuukana suluʼu tü outkajaaleekat. Jamüshijaʼa wanee wawala kachonshi, nüshajüin wamüin wanee karaloukta süpüla nüküjüin wamüin yarüttüin nünüiki wanee wachon chaa suluʼu tü Piichi Outkajaaleekat. Wachiaamaatüin chi wachonkai. Pienchishii na wachonnii laülaashiikana suluʼu tü outkajaaleekat, nia James, Jerry, Nicholas otta müshia Steven. Aʼyataashii naya nümüin Jeʼwaa sümaa napüshi. Nicholas sümaa Deborah, tü nuʼwayuusekat, aʼyataashii naya suluʼu tü Weteet chakat Gran Bretaña. Aʼyataashii naya sünain alatiraa tü pütchi namüinjatkat na manüisaliikana. Steven sümaa Shannan, tü nuʼwayuusekat, aʼyataashii naya suluʼu tü Weteet chakat Estados Unidos. Shia naʼyataaka anain alatiraa pütchi namüin na manüisaliikana.\\nTachonnii sümaa naʼwayuuse, aʼyataashii sünain aküjaa pütchi namüin na manüisaliikana.\\nOuktüsü Eunice sutuma kanset wanee kashi süpülapünaa wekeraajüin 40 juya sünain kasaalüü. Suʼunnaa ayuulin shia sutuma kanset, ichesü maʼin sunoula sünain nasoʼiraainjanain aaʼin na ouktüshiikana. Taʼatapajashaatain maʼin süsoʼiraainjatüin saaʼin süpüla teʼrüinjatüin shia süchikuaʼa.\\nFaye nümaa James, Jerry sümaa Evelyn, Shannan nümaa Steven\\nSoʼu kashika peʼureeroʼu soʼu 2012, ojutuushi taya, saakajiraaka tapoolo. Sutuma isaitpain tachiki aaʼinraa wainma kasa, takolojooka nipialuʼumüin wanee tachon kaʼwayuusekai. Outkajaashii waya namaa na manüisaliikana chaa Calgary (Alberta). Laülaashi taya suluʼu tia outkajaaleekat. Teʼiwai outkajawaa namaa wawalayuu manüisalii. Wainma juya toutkajaain namaa na wawalayuu aashajaakana inglés, nia Jeʼwaa akaaliinjaka taya süpüla ayatüinjachin aleewain taya nümaa suʼunnaa tia. Shiimainya naaʼinmajüin Jeʼwaa na mooʼutshiikana, aniisaʼa naaʼinmajüin taya (Sal. 10:14). Talatüshi maʼin taya namaa napüshuaʼa na ashajapuʼukana karaloukta tamüin süpüla yootuin tamaa, na ekirajaakana sünain yootoo namaa na manüisaliikana jee alatirakana tü pütchikat tamüin süpüla tayaawatüin saaʼu.\\nSünain tü ekirajawaa napülajatkat na pürekutsoot manüisaliikana wanaa sümaa 79 touyase\\nEesü mojupuʼule maʼin taaʼin sümaa müin tooʼulaweekai aaʼin suulia anoujaa sutuma nnojoluin tayaawatüin saaʼu tü ekirajünakalü anain. Otta müsü nnojotkai jaralüin ountüin akaaliinjüin na manüisaliikana. Sülatawaipa tia tamüin, sotusü taaʼin tü nümakat Pedro nümüin Jesuu: «Senyotkalee, ¿jaralinjaika woʼunüin amaʼanamüin? Pia neʼe ekirajaka sünain tü katüinjatkalü atuma soʼu wayuu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa» (Juan 6:66-68, TNM). Nnojoluichipa taya kashapajaaralin, müshi taya maʼaka naaʼin na wattakana naalii wawalayuu manüisaliikana kakaliainnaka sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Teʼitaain taaʼin nünain Jeʼwaa jee sünain tü nupueulosekat. Wainma kasa anasü teʼraka sünainjee tia. Wattaitpa saalii karaloukta maaʼulu wapülajatka wayakana manüisaliikana. Jee anasü maʼin takuwaʼipa sutuma toʼunüin sünain tü outkajawaakat otta tü outkajawaakat miyoʼu napülajatka na manüisaliikana. Talatüshi maʼin taya otta wainma kasa anasü teʼraka sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa, chi Wamaleiwasekai.\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Maayoʼu 2017","num_words":3010,"character_repetition_ratio":0.06,"word_repetition_ratio":0.013,"special_characters_ratio":0.178,"stopwords_ratio":0.012,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9560.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Washata nakuwaʼipa na naʼaleewainkana Jeʼwaa | Pütchi mapüleeka\\nChi naʼaleewainkai Jeʼwaa\\nWashata nakuwaʼipa na naʼaleewainkana Jeʼwaa\\nWaneepia waya nümaa Jeʼwaa\\nWaneepiainjana waya nümaa Jeʼwaa maʼaka naaʼin nayakana\\nLIFE STORY Nükaaliinjain taya Jeʼwaa waneepia\\nTalata paaʼin sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Peʼureeroʼu 2016\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Alijunaiki Aucano Bassa de Camerún Baulé Birmano Bislama Boulou Cakchiquel occidental Camboyano Chitonga Chokue Chol Cibemba Congo Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Dangme Dehu Efik Embunda Endebele Endonga Enzema Ewé Fon Francés Ga Galés Garífuna Groenlandés Hausa Hmong (blanco) Iban Ibo Inkülee Isoko Italiano Kabiye Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kimbundu Kisi Kisonge Krío Kwangalí Kwanyama Lamba Lao Lingala Lunda Luvale Maltés Mam Mambue-Lungu Mazateco de Huautla Mendé Mizo Ngäbere (o guaymí) Nyaneka Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Otetela Pidgin camerunés Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Imbabura Saramacano Sepedi Sesoto de Lesoto Setsuana Silozi Suajili del Congo Suati Tahitiano Tivo Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tseltal Tshiluba Tsonga Twi Uhobo Umbundú Uruund Vendal Wallisiano Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zulú Ñanya Ñemba\\n«Aleewashi Jeʼwaa nümaa chi wayuu kojutükai atuma nia» (SAL. 25:14, TNM).\\nJAYEECHI: 106, 118\\nAleewasü Rut nümaa Jeʼwaa, ¿kasa shikirajaka anain waya tia?\\n¿Jamüshi aleewaka maʼin Ezequías nümaa Jeʼwaa?\\n¿Jamüsü aleewaka maʼin María nümaa Jeʼwaa?\\n1-3. (1) Eeshii süpüla aleewain waya nümaa Jeʼwaa, ¿jamüsü watüjaaka saaʼu tia? (2) ¿Jaralii wekirajaainjanaka achiki sünain ekirajaayakat tüü?\\nAPÜNÜINTUA süküjüin tü Wiwüliakat sünain naʼaleewain Jeʼwaa Abraham (2 Crón. 20:7, noota; Is. 41:8; Sant. 2:23). Nia neʼe Abraham nümüiwaʼa «taʼaleewain» nümaka amüin Jeʼwaa saashin tü Wiwüliakat. Akaʼaya wayakana, eeshii süpüla naʼaleewain waya Maleiwa. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu shiimain tia?\\n2 Suluʼu tü Wiwüliakat aküjünüsü nachiki tooloyuu jee jieyuu aleewakana nümaa Jeʼwaa. Süpüla nountüin tia, oonooshii naya nümaa Jeʼwaa jee anoujashii naya nünain (paashajeʼera Salmo 25:14). Nayajaʼa na wayuu wattakana aalii naashin Pablo (Heb. 12:1, TNM).\\n3 Wekirajaainjatü anain tü naaʼinrakat apünüinshii wayuu süpüla aleewainjanain naya nümaa Jeʼwaa. Wekirajaainjatü anain tü saaʼinrakat Rut tü chejeʼewatkat Moab, Ezequías, chi aluwataashinkakai saaʼu Judá ooʼulaka María, tü niikat Jesuu.\\nAISHI JEʼWAA SÜPÜLA RUT\\n4, 5. (1) ¿Kasa süneeküinjatka Rut? (2) ¿Jamüsü kapüleeka sümüin Rut aneeka tü saaʼinrajatkat? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).\\n4 Wayuu israeliita Noemí, oʼunüsü shia suluʼujee tü mmakat Moab chaa Israelmüin. Soʼu tia, oʼunüsü Rut otta Orpá sümaa Noemí, saʼünnüü tiairua. Aleʼejaasü Orpá süchikuaʼa Moabmüin. Ayatapajaʼa Noemí oʼunüin Israelmüin. ¿Jama Rut? ¿Aleʼejaainjatche suumainpaʼamüin süchikuaʼa? ¿Ayatataajeetpa shia oʼunüin sümaa Noemí? (Rut 1:1-8, 14). ¿Jamüsü kapüleeka sümüin Rut aneekaa tü saaʼinrajatkat?\\n5 Müleka süleʼejaale Rut suumainpaʼamüin, chasüje shia namaa süpüshi otta naaʼinmajüinje shia. Eesüjaʼa süpüla chain shia namaa na wayuu wanaawakana akuwaʼipa sümaa otta na wanaawakana anüiki sümaa. Nnojotpejeʼe sütüjaain aaʼu Noemí müinjatüle sukuwaʼipa Rut chapa shia Israel. Nnojotsü süpüla sükaaliinjain Noemí Rut süpüla süntüin nünain wanee toolo suʼwayuuseinjachikai. Süküjüinjeseʼe sümüin Rut anain süleʼejaale süchikuaʼa Moabmüin. Wekirajaaitpa anain shiain aleʼejaain Orpá süchikuaʼa «suumainpaʼamüin, eemüin na sümaleiwasekana» (Rut 1:9-15, TNM). Aluʼujasaʼa Rut, nnojotsü aleʼejaain süchikuaʼa suumainpaʼamüin sünain aʼwaajaa tü maleiwayaasükalüirua.\\n6. (1) ¿Kasa tü süneekakat Rut? (2) ¿Kasa nüküjeeka Boaz wanaa sümaa nüküjüin suunjulaainjatüin Rut «suupünaa nütüna» Jeʼwaa?\\n6 Eeshijaʼa süpüla shiʼraajüin Jeʼwaa Rut nutuma chi suʼwayuusekai jee shiale sutuma Noemí. Shikirajaa anainrü naatain nukuwaʼipa Jeʼwaa noulia namaleiwase na chejeʼewaliikana Moab. Aishi Jeʼwaa süpüla Rut otta shiyaawata aaʼu niain neʼe anaka süpüla suʼwaajüinjachin. Müsüjeseʼe anain maʼin tü süneekakat, müsü shia sümüin Noemí: «Tü puumainkat toumainjeerü, chi Pümaleiwasekai Tamaleiwaseechi» (Rut 1:16, TNM). Anashaatasü maʼin wamüin watüjaain saaʼu alin Noemí süpüla Rut otta alin maʼin Jeʼwaa süpüla. Anasü maʼin nünüiki Boaz sümüin Rut sutuma süchajaain Jeʼwaa süpüla suunjulaain «suupünaa nütüna» (paashajeʼera Rut 2:12). Tü nümakat Boaz, müsü aka saaʼin tü naainjakat wanee kaliinachon ekerotokai suupünaa sütüna tü niikat süpüla nuunjulaainjachin (Sal. 36:7; 91:1-4). Shiaʼaya saaʼinraka Rut tia, süchajaain Jeʼwaa otta anasü sukuwaʼipa nutuma süka kanoulain shia nünain. Talatüsü saaʼin Rut sutuma tü süneekakat.\\n7. ¿Kasa anaka süpüla naaʼinrüin na nnojoyüliikana aapüin naaʼin nümüin Jeʼwaa?\\n7 Watta naalii wayuu atüjaakana naaʼu Jeʼwaa süka nekirajaain sünain tü nukuwaʼipakat, nnojoipejeʼe nachajaain nia. Nnojotsü naapüin naaʼin nümüin otta nnojoishii naya woutiisain. Müle pukuwaʼipa, ¿kasa anaka süpüla paaʼinrüin? Jülüja paaʼin palajana kasain wayuu tü nnojotkat paapüin atuma paaʼin nümüin Jeʼwaa. Anuu wanee kasa jülüjeeka paaʼinya: nnojoire niʼyataain wanee wayuu nümüin Jeʼwaa, shiajaʼa mata niʼyataaka amüin sümaleiwase tü manoujainsatkalüirua (Jos. 24:15). Shia anaka aluʼu niʼyataale wayuu nümüin chi Maleiwa shiimainshikai. Naapüle naaʼin wanee wayuu nümüin Jeʼwaa, niiʼiyatüin sünain niʼitaain naaʼin sünain naaʼinmajüneechin nutuma Jeʼwaa otta nükaaliinjüneechin suʼunnaa niʼrüin müliaa. Shiaʼaya naaʼinraka Maleiwa tia süpüleerua Rut.\\nAʼALEEWAJAASHI EZEQUÍAS NÜMAA JEʼWAA\\n8. ¿Kasa aainjünaka nuumainpaʼa Ezequías jintüliiwaʼaya nia?\\n8 Eetaashi wanee wayuu Ezequías nünülia, chajachijaʼa muloʼuin chia wayuukai suluʼu tü mmakat Israel. Naapüin naaʼin nümüin Jeʼwaa napüshuaʼa na kepiakana suluʼu tia mmakat. Nnojoliipejeʼe waneepiain naya napüshuaʼa nümaa Jeʼwaa. Jamüshijaʼa chi nüshikai Ezequías, mojulaapuʼushi maʼin. Mojutsat nümüin tü aʼwaajüleekat Maleiwa otta nimeʼejüin naaʼin na wayuu nuluwataakana aaʼu süpüla naʼwaajüin tü maleiwayaasükalüirua. Akaʼaya nia, naʼajüin kojuyashii nüchonnii sümüin tü maleiwayaasükalüirua. Kashüülashaatasü maʼin tü naaʼinrakat chi nüshikai Ezequías. Jintüishi Ezequías soʼu tia (2 Rey. 16:2-4, 10-17; 2 Crón. 28:1-3).\\n9, 10. (1) ¿Kasa eeka süpüla jashichin anainjee Ezequías nümüin Jeʼwaa? (2) ¿Jamüshii nnojoliinjanaka waya jashichin nümüin Jeʼwaa? (3) ¿Jamüshi nnojoika niain washi jee wei aneeküin wooʼopünaa müleka anamiainjanale jee mojulaainjanale waya?\\n9 Mayaapejeʼe wainmain maʼin tü kasa mojusü naaʼinrakat chi nüshikai Ezequías, nnojotsü nüshatüin tia Ezequías, nnojoishi jashichin nia nümüin Jeʼwaa saaʼu tü müliaa niʼrakat. Maaʼulu yaa, wainma na alatakana amüin kasa mojusü maʼaka saaʼin tü alatakat nümüin Ezequías, shiasaʼa sutuma tia jashichishii naya nümüin Jeʼwaa otta sümüin nupueulose Jeʼwaa (Prov. 19:3). Süka moonooin na napüshikana wanee wayuu nümaa Jeʼwaa, mojeerü nukuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa naashin (Ezeq. 18:2, 3). ¿Shiimainchejeʼe tia nümakat?\\n10 Nnojotsü shiimain tia, ichaʼasa Ezequías oonooin nümaa Jeʼwaa eerejeʼe mojulaain chi nüshikai. Nnojoishii waya jashichinjanain nümüin Jeʼwaa, aluʼusaʼa niale kasirüin tü kasa mojusü alatakat sümüin wayuu (Job 34:10). Na kachonshiikana, naya ekirajaka nachonnii süpüla wayuuinjanain anamia naya jee shiale süpüla mojulaainjanain naya (Prov. 22:6; Col. 3:21). Nayapejeʼe aneeküin süka naaʼin namüiwaʼa na tepichikana müleka anamiainjanale naya jee mojulaainjanale naya, süka jamüin, niʼitaain Jeʼwaa suluʼu saaʼin wayuu süpüshuaʼa süpüla süneeküinjatüin sümüiwaʼa tü saaʼinrajatkat (Deut. 30:19). ¿Kasaka naaʼinrüin Ezequías sutuma müitpain wakumajia nutuma Jeʼwaa?\\nWatta naalii jimaʼalii jee majayünnüü aʼyataakana nümüin Jeʼwaa mayaainjeʼe mojutüin Jeʼwaa nümüin nashi jee nei. (Paashajeʼera tü pütchikat 9 otta 10).\\n11. ¿Jamüshi niaka Ezequías wanee aluwataai anamiashaata maʼin?\\n11 Mayaapejeʼe niain wanee aluwataai mojulaashi maʼin chi nüshikai Ezequías, aluwataai anamiashaata maʼin Ezequías (paashajeʼera 2 Reyes 18:5, 6). Anamia maʼin Ezequías süka nnojoluin nüshatüin nukuwaʼipa chi nüshikai. Akaʼaya nia, oonooshi sümaa tü namakat na nünüikimaajanakana Jeʼwaa maʼaka naaʼin Isaías, Miqueas otta Oseas. Nunoukteʼerüinjeseʼe wainma kasa mojusü naainjaka chi nüshikai. Nuʼwulejüin tü aʼwaajüleekat Jeʼwaa, achuntüshi nia nümüin Jeʼwaa süpüla motuinjatüin naaʼin naainjala na wayuu nuluwataakana aaʼu otta nusolojuin tü maleiwayaasü eejatkat suluʼu tia mmakat (2 Crón. 29:1-11, 18-24; 31:1). Mapa süchikijee tia, wanaa sümaa sushutünüin aaʼu Jerusalén natuma na Asiriokana, niiʼiyatüin Ezequías sünain kanoulain jee meimmoluin nia. Akaʼaya nia, nüküjüin namüin na wayuu chajanakana Jerusalén sünain neʼitaainjatüin naaʼin nünain Jeʼwaa süka naaʼinmajeenain naya (2 Crón. 32:7, 8). Shiasaʼa mapa, achiaanüshi Ezequías nutuma Jeʼwaa saaʼu yaletajaain naaʼin. Naapaa amaalü Ezequías tü münakat nümüin (2 Crón. 32:24-26). Wekirajaaitpa anain nnojoluin nüshatüin Ezequías nakuwaʼipa na nüpüshikana. Aleewashi maʼin nia nümaa Jeʼwaa. Washata nukuwaʼipa Ezequías.\\n12. ¿Kasa naaʼinraka watta naalii wawalayuu mayaainjeʼe neʼrüin namüliala tepichijaiwaʼaya naya?\\n12 Mojulaasü maʼin wayuu maaʼulu yaa otta wainma na tepichi miyoʼukana sümaa nnojoluin neʼrüin alin naya nüpüla chi nashikai jee tü neikat otta nnojoishii naya aaʼinmajünüin (2 Tim. 3:1-5). Watta naalii wawalayuu eʼrakana namüliala tepichijaiwaʼaya naya, aleewapajaʼa naya maaʼulu yaa nümaa Jeʼwaa. Nnojotsü nashatüin tü kasa mojusü naaʼinrakat chi nashikai jee tü neikat, nia nashataka akuwaʼipa Ezequías. Nukumajüin waya Jeʼwaa süpüla watüjainjanain aneeka tü waaʼinrajatkat, makalaka eein süpüla waneeküin aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa otta weeʼiyatüin nujutü nümüin maʼaka saaʼin nutuma Ezequías.\\n«ANUUITPAJA JOO TAYA NÜMÜIN MALEIWA»\\n13, 14. (1) ¿Kasa eeka süpüla shapaain atuma saaʼin María? (2) ¿Jamüsü sünüiki María nümüin chi aapieekai Gabriel?\\n13 Kakalia mapa süchikijee nünaajaain Ezequías, eejatü wanee majayüt, María sünülia, nnojotsü yaletüin saaʼin. Aleewapuʼusü maʼin shia nümaa Jeʼwaa, nüneeküinjeseʼe shia Jeʼwaa süpüla niinjatüin shia chi Nüchonkai. Nüneeküin shia Jeʼwaa süka alin shia nüpüla otta nütüjaa aaʼu soonooinjatüin sümaa nünüiki. ¿Kasaka saaʼinrüin María süküjünapa sümüin tü saaʼinrajatkat?\\n«Anuuitpaja joo taya nümüin Maleiwa». (Paashajeʼera tü pütchikat 13 otta 14).\\n14 Shikirajaanawaipa achiki María shia aashajaanawaika achiki tü aʼyatawaa anasü naapakat Jeʼwaa sümüin. Nnojotpejeʼe aashajaanüin achiki tü shapaakalü atuma saaʼin suʼunnaa tia. Nüküjüin chi aapieekai Gabriel sümüin María sünain ipuoluinjatüin shia sümaa nnojoluin nünainpünaain shia wanee toolo. Nnojoipejeʼe müin chi aapieekai sümüin María: «Taküjeerü tia namüin na püpüshikana otta namüin na wayuu pejekana epia pünain». Eesüjaʼa süpüla shapaain saaʼin María sutuma tia süka eein süpüla mojuin sünüiki wayuu süchiki. ¿Jamataaleerü sünüiki nümüin José? Shipijüinjachi María chi Nüchonkai Maleiwa otta shikirajüinjachi nia, nnojotsü shaittaain tia makat. Nnojotsü watüjaain maʼin aaʼu süpüshuaʼa tü kasa shapaakalü atuma saaʼin María. Watüjaapejeʼe saaʼu tü sümakat nümüin chi aapieekai Gabriel, müsü shia: «Anuuitpaja joo taya nümüin Maleiwa. Anashi müleka naaʼinrüle taka tü püküjakat achiki tamüin» (Luc. 1:26-38).\\n15. ¿Jamüsüche icheka maʼin sunoula María?\\n15 Icheshaatasü sunoula María nünain Jeʼwaa otta yapasü shia süpüla aaʼinraa tü eekai nuluwataain anain shia. Sütüjaa aaʼu naaʼinmajeerüin shia Jeʼwaa. ¿Jamüsüche icheka maʼin sunoula María? Süchajaain sukuwaʼipa süpüla icheinjatüin maʼin sunoula otta anasü sukuwaʼipa nutuma Jeʼwaa saaʼujee tia (Gal. 5:22, TNM; Éf. 2:8). Watüjaakaʼa saaʼu tia, shia süka eejüin saaʼin sünain tü münakat sümüin otta sutuma tü saashajaakalü achiki.\\n16. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu eejüin saaʼin María waneepia sünain tü münakat sümüin?\\n16 Eejüsü saaʼin sünain tü münakat sümüin. «Anakaja müleka eere jaaʼin sünain tü nüküjakat wane juwala jümüin sümaa nnojolüin jüsouktüin pejeewa sünainmüin tü nümakat», müsü tü Wiwüliakat (Sant. 1:19). Nnojotsü asouktüin pejeewa María. Saashin tü Wiwüliakat, eejüsü saaʼin sünain tü münakat sümüin, shialeekajaʼa saapüle nüchiki Jeʼwaa. Akaʼaya shia, jülüjapuʼusü saaʼin waneepia tü pütchi nümaʼanajeejatkat Jeʼwaa. Saaʼinrüin tia wanaa sümaa naküjüin nünüiki chi aapieekai na arüleejülii anaʼlaakana nümüin Jesuu soʼu jemelin nia. Jülüjasü saaʼin waneepia tü nümakat Jesuu wanaa sümaa 12 nuuyase. Nnojotsü motuin saaʼin tia (paashajeʼera Lucas 2:16-19, 49, 51).\\n17. ¿Kasa shikirajakalü anain waya tü saashajaapuʼukalü achiki María?\\n17 Tü saashajaakalü achiki. Palitchon sünüiki María ashajünaka suluʼu tü Wiwüliakat. Shia eechonka aluʼu sünüiki suluʼu Lucas 1:46-55. Sükajee pütchikat tüü, wayaawata aaʼu sütüjain apüleerua María tü Pütchi Ashajuushikat süka hebreo. Jamüsüjaʼa tü sümakat María soʼu tia, meematüsü aka saaʼin sünüiki Ana, tü niikat Samuel wanaa sümaa suʼuraajüin nümüin Jeʼwaa (1 Sam. 2:1-10). Alatüsü suulia piama shikii sukua suchuntüin María tü pütchi suluʼujeejatkat Nünüiki Maleiwa. Kamalainsü maʼin sümüin María yootoo süchiki tü shikirajaakalü anain nüchiki Jeʼwaa, chi saʼaleewainkai maʼin.\\n18. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin sukuwaʼipa sunoula María?\\n18 Eesüjaʼa süpüla shapaain waaʼin maʼaka shapaain saaʼin María naapüle joo Jeʼwaa wamüin wanee aʼyatawaa eekai müin isakai saaʼin wachiki. ¿Kasa waaʼinrajatka shapaale waaʼin sutuma tia? Washata sukuwaʼipa sunoula María. Nnojo wayouktajaain sümaa tü aʼyatawaa naapakat Jeʼwaa wamüin otta weʼitaa waaʼin sünain nükaaliinjeenain waya. Eeja waaʼin sünain tü nümakat Jeʼwaa, jülüja waaʼin waneepia tü wekirajaakalü anain nüchiki otta jülüja waaʼin waneepia tü naaʼinrajatkat mapeena. Akaʼaya waya, waküjüinjatü süka süpüshuaʼa waaʼin tü watüjakat suluʼujee tü Wiwüliakat (Sal. 77:11, 12; Luc. 8:18; Roma 10:15, TNM).\\n19. ¿Jameerü wakuwaʼipa nümaa Jeʼwaa washatüle nakuwaʼipa na naʼaleewainkana?\\n19 Wekirajaaitpa anain sukuwaʼipa Rut, nukuwaʼipa Ezequías otta sukuwaʼipa María, aleewapuʼushii naya nümaa Jeʼwaa maʼaka naaʼin Abraham. Nayajaʼa neʼe noʼuluku na wayuu wattakana aalii nüküjakana achiki Pablo. Washata sukuwaʼipa nanoula naya wayuukana (Heb. 6:11, 12). Waaʼinrüle tia, aleeweena waya waneepia nümaa Jeʼwaa.\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Peʼureeroʼu 2016\\nRut: «Oʼuneerü taya pümaa eemüinre puʼunüin»\\nMaría: «Anuuitpaja joo taya nümüin Maleiwa»\\nPuchajaa suluʼu JW.ORG","num_words":3683,"character_repetition_ratio":0.056,"word_repetition_ratio":0.009,"special_characters_ratio":0.21,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9929.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Wp\/guc\/Santaka Chikinkiraa - Wikimedia Incubator\\n< Wp‎ | gucWp > guc > Santaka Chikinkiraa\\nTü Santaka Chikinkiraa (alijunaiki: Nuestra Señora del Rosario de Chiquinquirá, Virgen de Chiquinquirá) shiia wanee anulia erajunaka'anain tü Santaka Chikinkiraa sulü mma'ipakat Suuria, tü makaa antusu sumaiwa so'ü Wirjen Mariia.\\nTü Chikinkiraa eesü sulü apünuin mma; shiia kajutka siia alüwatasuka soou mmakat Kolomwia, sulüsu mma'ipakat Suuria chaa Wenesueela siia sulü alijunapiapa'a Karaz souje mma'ipakat Ankash chaa mmakat Peruu.\\nChaa Kolomwia tü shiakuaka jiimatusu sulü Wasilikat Kalüko Santaka Chikinkiraa (alijunaiki: Basílica de Nuestra Señora de Chiquinquirá), ein antüin maima alijuna supüla awajaa so´ü sukalia chaa kai 9 juulio kashii juyaawai siia rimiiku ainjunapa tü missa siia awaraijiraa. So'ü kai 3 juulio so'ü juyaa 1986 chii Paapaa Juan Papülo II (alijunaiki: Papa Juan Pablo II) nulapalüin epüle tü Santaka Chikinkiraa nuwajaaka shiia so'ü anaatera sukuwaitpaa Kolomwia.\\nChaa kai 9 juulio so'ü juyaa 1999 tü shiakuaka ounusu chaamüin alijunapiapa'a Wokotaa (Ciudad de Bogota) supüla awajaa so'ü anaawaka soou Kolomwia. Tü mmakat ein shiia chaa Kolomwia erajunusu sumaa anuliaka alijunapiapa'a Chikinkiraa ein ainja kassa siia ein tü shimüinsuka kulülaa.\\nSiia chaa mmakat Wenesueela tü Santaka Chikinkiraa antunusu anain sulü Wasilikat Marakaaya soou alijunapiapa'a Marakaaya; tü sukaliaka chaayan shiia 18 nouyempüre sunain \"Periia so'ü Chinitakaa\" (alijunaiki Feria de la Chinita).\\nSantaka Chikinkiraa chaa KolomwiaEdit\\nSantaka Chikinkiraa, Marakaaya.\\nTü suchuwaje antusu anainwa siküla XVI eiwa chii Looi Weseraa (Luis Becerra), kapüchinaa siia rominikat, waraitusu sumaa pütchi chaa pasanain sunain Kolomwia. Wanee toolo chejeewai Epaainya nulia shiia Antonio Santana, Chaa 1560 nantaa anain tü alüwatanaka amaa supüla nushawalai wanee pichii kamanakat waneeirü rependencia, anaaka amüin tü alijunaka antaka chejee Epaainya, tü wayuu kusina siia müliasuka ekülapoo (alijunaiki: Esclavos); anainje tü akumujunusu wanee awajaapüle kapiya, suchikeje chejee Epaainya antushi wanee kapüchina püraile ayatakai so'ü kassa, pürai Antüree Jatürake (Andrés Jadraque) niia alüwatanaka chejee Epaainya nuntapaa, ni´irüin kaa choujasu wanee liensa ee shiakua wanee santaa Rüsario sumüin kapiyaka. Yootusu so'ü makaa, suchikeje anaasu anüiki supüla eitanaa sa´atou chii San Antonioo Paruwa (San Antonio de Padua) siia San Antüree (San Andrés)\\nSupüla juyaaka 1563 tü shiakua ainjunusu sumaa mawui sutuma wayuu kusina, sumioüshe shiia 125 cm sulaktain siia 111 ipunamüin; eitanusu sulü tü kapiyaka, müiru anainmüin wanee rekara sunain tü juyaaka 1577. Yalejee oulanusu yalaa, sutuma tü amojujasu tü shiakuwaa. So'ü juyaa 1587 tü ayakuwaa eikajanusu chaa mma Chikinkiraa, yalejee ajutunusu sulü wanee pichiichon.\\nSo'ü juyaa 1586 wanee jiett sunulia shiia Mariia Ramos, sutijaa'ou tü shiakuwaa Santaka chaa sulü pichiika, sulüwataka akumujuna müin sain wanee ikülesia einjatu awajaanuin suchukuwaya. Mariia wanepia suwajaain tü santaaka, achuntusu so´ü anatiraa sukuwaitpaa siia sainjain wanee milaküroo, sutuma suwajaain main so'ü kai 26 tisiempüreoulü so'ü juyaa 1586 shiaka ajuitusu; jalapüshe so´ü kai alaatusu wanee wayuu kusina sumaa suchon sunulia shiia Isabel, sulaatapa supünalü tü pichiika kalüko tü santaaka, eenajanusu müin: \"Piiraka, Piiraka Jiett!\" (alijunaiki: Mire, Mire Mujer!). Shirakapan sumüin ein tü anüiki, shirüin wanee lüsaa warattashatasu, siia tü shiakua santaka anaatajasu shimiwa tü achatajaka sunain ounusu. Sunainje müin shiia, awajunashatasu sutuma alijuna siia wayuu sukaa anuliaka \"Walaamain Jiett Chikinkiraa\". Apünusu sumüin tü kapüchina Rominiko (Dominicos), sukumujaiwa tü shipiaka santaka ein anajanüin tü shiakuwaa santaka Chikinkiraa sunainmüin joolü.\\nSunain wanee akutkajasu mmakat (alijunaiki: Terremoto) alataka so'ü juyaa 1785, sutuma tü makaa akumujunusu waneeyan Wasilikat wattalü suliia palajatuka suchikeje eikajanusu tü ayakuwaa Chikinkiraa.\\nSawajaaka´anain tü alijunakalirü sunainjesu maima kassa chaa sumaiwa, alaatusu sajapülü alijuna ee mioü müin nain chii Simon Woliwat ee maima nukuwa sunain so´ü achuntaa kassa sumüin santaka supüla akanajaa nütkale so'ü ajutala sukuwaitpaa Ameerika. Tü alüwataka soou Mmakat Kolomwia musuu so´ü juyaa 1916 tü Santaka Chikinkiraa shiianjatü Sülamain mmakat Kolomwia. Siia so'ü kai 9 juliio so'ü juyaa 1919 chii alüwatakai püresitente Markos Fidel Suaress (Marcos Fidel Suarez) ni'itain wanee korona soou tü santaka müinjatu tü sülamain Kolomwia, tü makaa ainjunusu sulü tü pülasa Woliwa chaa alijunapiapa'a Wokotaa, nuupala chii Nuncio Postolikat siia Patüre chejeewai Kolomwia.\\nEesü shi'ikajanüin chaamüin Wokota supüla achuntaa anaawa soou Mmakat Kolomwia, tü makaa alaatusu chaa juyaa 1999.\\nSantaka Chikinkiraa chaa WenesueelaEdit\\nWanee kuentaa: Eesü wanee laa´ulaa ashijasu sotpaa Wuinka Marakaaya chaa wariolü Jeketu Samoraa Marakaaya joolü Saladillo, sunain yaalain ashijain antusu sajapülü wanee tapüla joüchon, sa'apain supüla shiroushien wanee amüchii (Tinaja). Sulaatapa kai tü laa'ulaaka shirüin wanee ayakuwaa soou tü tapülaka sutuma tü makaa shiiatain ipüna soou pichiika kalüko shiia.\\nSo'ü kai matteolü 18 nouyempüre so'ü juyaa 1709, tü laa´ulaaka ayatasu sulü shipia sunain kassa, kaa müin shiia nnojotsu saapüin wanee kassa sulü shipiaka müin sain ashejanuin sulümashe ein jimatüin tü ayakuwaa. Keirajasu suchukuwaya, nnojotsu saapüin. Sunain tü apünuinwaka jipishana tü laa´ulaaka saapüin keiraka, awatasu sunain ein shiia, yaalapa shirüin tü tapülaka warattashatasu siia sulü jayasuu tü shiakuwaa tü Santaka Chikinkiraa, müin shirüin sukuwaitpaa, ajuitusu anüipaa sunain awanajaa ¨Milaküroo, Milaküroo¨ sunainje tü akumujasu tü awajaa sunain tü ni'ika Jesukürista.\\nSaashin atijusuka tü tapülaka ajutunusu sunainje anuwa mioü, sutuma kalüwarat pirataa chaa sumaiwa epüle tü Jeketü Küranada (alijunaiki: Nueva Granada) joolü Mmakat Kolomwia, nnojotsu atijanüin jeraa juyaa shirokojutu wuin, supüla anta sotpaa Wuinka Marakaara. Tü su´upüna Chikinkiraa eirakasu anainmüin chejeru sunain wopumüin; so´ü wanee kai tü Wirgen Chikinkiraa ounetnusu chaamüin ein tü Ikülesia Katetural Marakaaya (Catedral de Maracaibo), wopülü eikajanupa chaamüin tü shiakuwaa Santaka Chikinkiraa jawatajasuu sunainmüin ein supüla nnojolüin alikajanuin emüinjatu shiia atuma, tü kamanakat shiia mapüsasu sutuma jawatüin shiia; tü wayuukalirü musuu: ¨Nnojotsu ounein emüin tü washitsukalirü, makatesu sumaa müliasuka¨ sulü tü Wasilikat San Juan nou Ma'leiwa, kaa müin sukuwaitpaa eikajanusu chaamüin, tü tapülaka ajawajasu suchukuwaya müin shiia palajanaiwa. Joolü tü Santaka Chikinkiraa jimatusu soou Wasilikat Jooü supüla Santaka Chikinkiraa.\\nSo´ü sukalia tü Santaka Chikinkiraa ainjunusu kassa piesta, missa siia eke ein supüla awajuna tü Chikinkiraa so´ü sukalia sunulia shiia Peria so´ü Chikinkiraa. Juyaawai 18 nouyempüre soou alijunapiapa'a Marakaaya siia supüshuwayale mma´ipakat Suuria ainjunusu tü Peria so´ü Santaka Chikinkiraa siia Chinitaa sutuma tuwaneirü soou Wenesueela, tü akalia tü makaa piestasu sutuma supüshuwayale alijunakalirü siia mma´ipakat sa’atou Suuria. Sukuwaitpaa palajana sukasu Achuwajaa lüssa soou Weyaa Wista (alijunaiki: Encendido de Luces en Bella Vista), eesü jayechii Kaitaa (Gaita), Kowete ipunamüin soou Wasilikat, sujuitapa sulüje Wasilikat awaraitajasu epunai alatüin milaküroka, mashatasu sukuwaitpaa chaa Kolomwia.\\nTü awajaaka Santaka Chikinkiraa mioüsu soou alijunapiapa’a Marakaaya, maima suchukuwaje so´ü mmakat sumaa milaküroo, ashakatunusu suliia epüle shiia supüla ajuitüin supülapüna 18 nouyempüre Tü Wirjen Rüsario Chikinkiraa shiia sülamain alijunapiapa'a Marakaaya soou mma´ipakat Suuria siia sülamain Wariia so´ü mmakat Woliwariana Wenesueela, eitanusu korona soou sukaa tu'uma, ipaa siia kakuna asülunujana sumüin sutuma alijuna siia Wayuu, tü koronaka sajapülüsu pienchii angelesu pülatasu, sulü rekara sumaiwa eitanusu tuuma sotpalü. Tü ayakua eesü tu'uma ipüna sunain, siia sa´akaa koronaka eesü tu’uma (Piedras Preciosas) susulajanain Wayuu\\nTü shiakuwaaka Santaka Chikinkiraa waraitusu sujuitapa sulüje Wasilikat yaa Suuria, so´ü wanee kai tü shiakuaka Chikinkiraa ounusu chaa Karakas, yaa Suuria waraitusu pejepüna kajamüin suliia alatüin sumüin wanee kassa mojüin, ounusu soou anuwa, kamion siia likoptera\\nJoolü tü piestaka so´ü Santaka Chikinkiraa su´upalüsu mmakat supüshuwale, sunain Marakaaya antusu alijuna wattaje supüla erajaa nee so´ü sukuwaitpaa, tü sunuliaka joolü shiia; Peria Mmakatpüle´puna so´ü Santaka Chikinkiraa alijunaiki Feria Internacional de la Chiquinquira.\\nSo´ü sukalia eesü ayonnaja, awatale pa´a, apajaa Kaitaa, emijala pelotaa, achajaa Majayut so´ü Peria Chikinkiraa, eiyapala akuwaitpaa siia maima kassa 18 Nowiempüre shiia wanee kai anaashatasu supüla Wayuu siia Alijuna ee jemeyulüin soou alijunapiapa'a Marakaaya, anaajianusu kassa so´ü sunain, sujalajapa tü makaa eikajanusu suchukuwaya ejatule, palajana eesü jayechii so´ü aipalü siia anainmüin wattapia.\\nSo´ü juyaa 2004 chaa Epaainya ainjunusu wanee piesta so´ü Santaka Chikinkiraa sutuma tü Marakaayerü kepiaka chaayan, kajamüin suchuntain sain tü makaa, chaa Epaainya 3 kai so´ü awajaa tü Chikinkiraa, ainjunusu peria 17, 18 siia 19 nouyempüreolü, eirajunusu so´ü sumaa jayechii sutuma tü kaitera madridcaibo siia wanuu siia talataa\\nRetrieved from \"https:\/\/incubator.wikimedia.org\/w\/index.php?title=Wp\/guc\/Santaka_Chikinkiraa&oldid=1064569\"\\nLast edited on 14 December 2012, at 04:16\\nThis page was last edited on 14 December 2012, at 04:16.","num_words":2196,"character_repetition_ratio":0.082,"word_repetition_ratio":0.003,"special_characters_ratio":0.176,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":6539.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Pikiraja na püchonniiteinkana | Ekirajaaya\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Afrikáans Alijunaiki Birmano Cakchiquel occidental Camboyano Chitonga Chokue Chol Cibemba Congo Criollo de las Seychelles Criollo mauriciano Dangme Endebele Endonga Enzema Ewé Francés Ga Garífuna Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Italiano Kaonde Kayin sgaw Kikongo Kiluba Kimbundu Kisonge Kwangalí Kwanyama Lamba Lao Lingala Lunda Luvale Maltés Mam Mambue-Lungu Mazateco de Huautla Ngäbere (o guaymí) Nyaneka Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Otetela Pidgin camerunés Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Sepedi Sesoto de Lesoto Setsuana Silozi Suajili del Congo Suati Tahitiano Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tshiluba Tsonga Twi Umbundú Vendal Wayuunaiki Xhosa Zulú Ñanya\\n«Jeʼwaa, püjüta maa wamüin nüchikuaʼa chi aapieekai süpüla nüküjüinjatüin wamüin jamüinjatüin watuma nipijia chi joʼuukai.» (JUEC. 13:8, TNM)\\nJAYEECHI: 88, 120\\n¿KASA PAAʼINRAJATKA SÜPÜLA PÜSHATÜIN NUKUWAʼIPA JESUU...\\n... piiʼiyatüinjatpa namüin püchonnii sünain alin naya püpüla?\\n... piiʼiyatüinjatpa namüin püchonnii sünain nnojoluin yaletüin paaʼin?\\n... piiʼiyatüinjatpa namüin püchonnii sünain piyaawatüin saaʼu tü alatakat namüin?\\n1. ¿Kasa naaʼinraka Manóah nütüjaapa saaʼu kachoinjatüin nuʼwayuuse?\\nEEJAITTAALA yaawa wanee wayuu israeliita, Manóah nünülia. Maralü tü nuʼwayuusekat. Eeʼiyataashi wanee aapiee sümüin tü nuʼwayuusekat Manóah, nüküjakalaka sümüin sünain kachoinjatüin shia. Talatakalaka naaʼin Manóah nütüjaapa saaʼu tia. Niyaawatapejeʼe saaʼu Manóah kapüleein epijaa tepichi. Mojulaasü maʼin tü israeliitakalüirua suʼunnaa tia. ¿Kasa naaʼinrajatka süpüla nekirajüin chi nachonkai süpüla niʼyataain nümüin Jeʼwaa jee alin nia nüpüla? Nuchuntüin Manóah nümüin Jeʼwaa süpüla nüjütüin nüchikuaʼa chi aapieekai nanainmüin süpüla nüküjüin namüin jamüinjatüin nipijia chi joʼuukai (Juec. 13:1-8).\\n2. ¿Kasa pikirajüinjanaka anain na püchonniikana? ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla puuntüin tia? (Paashajeʼera tü pütchikat « ¿Jaralii na pikirajüinjanakana maʼin sünain tü Wiwüliakat?».)\\n2 Kachonle pia, pütüjaa aaʼu kapüleein epijaa tepichi. Pia ekirajüinjachika püchonnii süpüla naʼyataain nümüin Jeʼwaa jee süpüla alinjachin nia napüla (Prov. 1:8). Süpüla puuntüin tia, anashii pikirajüle naya semaanawai soʼu tü Ai puʼwaajakalü oʼu Maleiwa sümaa Püpüshi. Paainjüle tia, atüjeena maʼin naya nüchiki Jeʼwaa jee süchiki tü sümakat tü Wiwüliakat (paashajeʼera Deuteronomio 6:6-9). Atüjeechi maʼin pia ekirajaa püchonnii püshatüle nukuwaʼipa Jesuu wanaa sümaa niʼiküin na nikirajüinkana. Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü anain tü naaʼinrakat Jesuu süpüla niiʼiyatüin sünain alin nüpüla na nikirajüinkana, nnojoluin yaletüin naaʼin jee niyaawatüin saaʼu tü alatakat namüin. Jee müsia, aküjüneerü wamüin tü waaʼinrajatkat süpüla washatüin nukuwaʼipa Jesuu.\\nPIIʼIYATA SÜNAIN ALIN NAYA PÜPÜLA\\n3. ¿Kasa nayaawata aaʼu na nikirajüinkana Jesuu?\\n3 «Aishii jia tapüla», maʼwaishi Jesuu namüin na nikirajüinkana (paashajeʼera Juan 15:9). Nümaashii naya waneepia (Mar. 6:31, 32; Juan 2:2; 21:12, 13). Nikirajüin naya Jesuu waneepia jee aleewashi nia namaa. Na nikirajüinkana Jesuu, nayaawata aaʼu sünain alin naya nüpüla. ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla müin pukuwaʼipa maʼaka naaʼin Jesuu?\\n4. ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla piiʼiyatüin namüin püchonnii sünain alin naya püpüla? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 8.)\\n4 «Aishii jia tapüla», anashi maʼwaire pia namüin na püchonniikana. Piiʼiyata sünain kojutüin naya pümüin (Prov. 4:3; Tito 2:3, 4). Chaa suluʼu tü mmakat Australia, eeshi wanee wawala Samuel nünülia. Tepichiiwaʼaya nia naashin, naashajeʼerawalin chi nüshikai nümüin tü karalouktakat Aküjalaa. Naashajeʼerüin waneepia tia nümüin aipaʼawai otta nüküjawalin tü kasa nnojotkat niyaawatüin aaʼu. Shiasaʼa süchikijee tia, okoʼojoowaishi chi nüshikai Samuel nünain sümaa nutuʼlüin nia. Ponusü maʼin naaʼin Samuel nnojoluin mapuʼuin atumawaa chi nüshikai natuma na wayuu kachoinkana joo nia. Nnojotpejeʼe nüshatüin tia chi nüshikai Samuel, aipürai nia wayuu. Suluʼujee tia, aleewashi maʼin Samuel nümaa chi nüshikai süka alin nia nüpüla. Müinjatia putuma piakai, putuʼla püchon, pukoʼojoo nünain, yooto pia nümaa, püshaittajaa nümaa jee püikkalaa nümaa sünain ekawaa.\\n5, 6. (1) ¿Kasa niiʼiyataka akajee Jesuu sünain alin nüpüla na nikirajüinkana? (2) ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa putuma nachiajaaya na püchonniikana?\\n5 «Tachiajaain napüshuaʼa na aikana tapüla», müshinka Jesuu (Alat. Map. 3:19, TNM). * Wainmatua niʼrüin Jesuu na nikirajüinkana sünain aʼülüjirawaa «sooʼopünaa jaralin miyoʼujachin naʼaka sünain aluwatawaa». Nnojoipejeʼe jashichin Jesuu namüin, nüchiaain naya süka anakalü akuwaʼipa. Nüchiaain naya namüiwaʼapa jee jimatapa naaʼin (Mar. 9:33-37).\\n6 Watüjaa aaʼu alin püpüla püchonnii, müshiijeseʼe püchiajaainjanain naya. Naainjüle kasa mojusü na püchonniikana, püküja namüin jamüin mojuka tü naainjakat; eesü nnojorüle choʼujaain kaliain naya putuma. ¿Kasa paainjüinjatka macheʼere naya pümüin? (Prov. 22:15.) Paainja tü naainjakat Jesuu namüin na nikirajüinkana. Ayataʼaya pükaaliinjain naya süpüla nanoukteʼerüin nakuwaʼipa jee nnojo paashichijaain namüin. Püchiajaa naya namüiwaʼa jee paainja tia süka anakalü akuwaʼipa. Eesü wanee wawala kepiasü chaa Sudáfrica, Elaine sünülia. Saashin shiaka, nachiajaapuʼuin shia na wayuu kachonkana shia süka anakalü akuwaʼipa. Otta naküjawalin sümüin sünain soonooinjatüin sümaa tü namakat sümüin. Shiasaʼa macheʼere shia, süsalainjatü shia natuma. Wanaa sümaa süchiajaanawalin Elaine, aküjünüsü sümüin jamüin mojuka tü saainjakat. Nnojotsü nachiajaain shia na wayuu kachonkana shia wanaa sümaa jashichin naya. Suluʼujee tia, shiyaawata aaʼu Elaine sünain alin shia napüla.\\nPIIʼIYATA SÜNAIN NNOJOLUIN YALETÜIN PAAʼIN\\n7, 8. (1) ¿Kasa nayaawataka aaʼu na nikirajüinkana Jesuu? (2) ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla neʼitaainjatüin naaʼin püchonnii nünain Jeʼwaa?\\n7 Süpülapünaachon nütaʼünüin Jesuu süpüla nuʼutünüin aaʼin, müshi nia: «[Abba] Taata Maleiwa, müleka pücheküle, anasüje puuʼuleʼerüle toulia tü müliaa teʼreetkat jooluʼu. Akatsa nnojolüin shiainjatüin paaʼinrüin tü tachekakat neʼe tamüiwa, shia paaʼinrüinjatka tü püchekakat tapüleerua» (Mar. 14:36). * Talatakajasaʼa maʼin naaʼin na nikirajüinkana Jesuu sutuma müin nünüiki nümüin chi Nüshikai. Nayaawata aaʼu sünain nnojoluin yaletayaain naaʼin Jesuu jee nnojoluin japülin nia sünain achuntaa kaaliinwaa nümüin chi Nüshikai mayaainjeʼe pülashin nia. Müinjatia nakuwaʼipa na nikirajüinkana Jesuu süpüla nashatüin nukuwaʼipa Jesuu.\\n8 Wainma tü kasa natüjeetkat pünainjee na püchonniikana puʼuraajüle namaa. Nnojolinjachipajaʼa pia oʼuraajüin namaa na püchonniikana süpüla püküjüin tü naaʼinrajatkat, oʼuraajüinjachi pia namaa süpüla neʼitaainjatüin naaʼin nünain Jeʼwaa. ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla puuntüin tia? Puʼuraajapa namaa püchonnii, puchunta nümüin Jeʼwaa nakaaliinjai naya jee müsia süpüla nükaaliinjain pia wanaa namaa. Eesü wanee wawala kepiasü chaa Brasil, Ana sünülia. Saashin shiaka, wanaa sümaa neʼrüin müliaa na wayuu kachonkana shia, achuntawaishii naya kaaliinwaa nümüin Maleiwa. Wanaa sümaa ayuulin chi sutuushikai jee tü soushukot, oʼuraajüshi chi süshikai Ana sümaa tü shiikat süpüla nükaaliinjain naya Jeʼwaa sünain achecheraa naaʼin jee süpüla natüjain süpüleerua tü naaʼinrajatkat. Neʼitaʼawalin najapuluʼu Maleiwa süpüshuaʼa tü alatakat namüin. Suluʼujee tia, shiʼitaashaatain saaʼin Ana nünain Jeʼwaa. Müinjatia sukuwaʼipa putuma puʼuraajapa namaa püchonnii. Puʼuraaja süpüla puchuntüin nümüin Jeʼwaa meimmoluinjachin pia sünain aküjaa pütchi jee shiale süpülapünaa puchuntüin kaʼi nümüin chi pülaamainkai süpüla puʼunüin sünain tü outkajawaakat miyoʼu. Paainjüle tia, nayaawateerü aaʼu na püchonniikana piʼitaain paaʼin nünain Jeʼwaa jee nashateerü pukuwaʼipa.\\n9. (1) ¿Kasa nikirajaka anain Jesuu na nikirajüinkana? ¿Jamüsü sukuwaʼipa nekirajia nutuma? (2) Nnojorüle yaletüin paaʼin jee pükaaliinjüire wayuu, ¿kaseerü naainjaka na püchonniikana?\\n9 Niʼiküin Jesuu na nikirajüinkana süpüla nnojoluinjatüin yaletüin naaʼin jee nakaaliinjüliinjanain wayuu. Nikirajüin naya Jesuu sükajee nukuwaʼipa (paashajeʼera Lucas 22:27). Wainma tü kasa naainjakat Jesuu süpüla nikettaajüin tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa jee müsia süpüla nükaaliinjain wayuu. Sutuma müin nukuwaʼipa Jesuu, nashatüin na nikirajüinkana tü nukuwaʼipakat. Akaʼaya piakai, eeshi süpüla pikirajüin püchonnii sükajee pukuwaʼipa. Jülüja paaʼin tü saainjakat Debbie nümaa Pranas, piamashii nachonnii. Laülaashi Pranas suluʼu tü outkajaaleekat. Saashin Debbie, nnojotsü achunjüin shia saaʼujee nükaaliinjain Pranas na wawalayuukana. Sütüjaa aaʼu Debbie sünain nükaaliinjeenain waneepia Pranas na nüchonniikana jee müsia shiaka (1 Tim. 3:4, 5). Sutuma müin nukuwaʼipa Pranas sümaa Debbie, aleewashii maʼin na piamashiikana nachonnii namaa na wawalayuukana jee müsia talatüsü naaʼin. Akaaliinjaʼawaishii na nachonniikana sünain tü outkajawaakat miyoʼu. Maaʼutpünaa yaa, aʼyataashii napüshuaʼa nümüin Maleiwa waneepia. Nnojorüle yaletüin paaʼin jee pükaaliinjüire wayuu, nashateerü pukuwaʼipa na püchonniikana.\\nPIIʼIYATA SÜNAIN PIYAAWATÜIN SAAʼU TÜ ALATAKAT NAMÜIN\\n10. ¿Kasa naainjaka Jesuu wanaa sümaa nüchajaanüin achiki sutuma wanee wayuuirua chejeʼewat Galileajee?\\n10 Maainjalasai Jesuu jee müsia niyaawata aaʼu jamüin sukuwaʼipa wayuu (Juan 2:25). Niyaawata aaʼu Jesuu jamüin saainjaka wayuu wanee kasa. Achajaanüshinka Jesuu sutuma wanee wayuuirua chejeʼewat Galileajee (Juan 6:22-24). Niyaawatapajaʼa aaʼu Jesuu sünain nnojoluin jüchajaain achiki nia süpüla nikirajüin shiairua nüchiki Maleiwa, antüsüirua nümaʼanamüin süpüla ojulijaa eküülü. Nüchiajaain Jesuu naya wayuukana süpüla nanoukteʼerüin tü nakuwaʼipakat jee nnojoishi jashichin nia namüin (paashajeʼera Juan 6:25-27).\\nPükaaliinja püchon süpüla kamalain nümüin aküjaa pütchi (Paashajeʼera tü pütchikat 11)\\n11. (1) ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla pütüjaain saaʼu kamalainre namüin püchonnii aküjaa pütchi? (2) ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla kamalainjatüin namüin püchonnii aküjaa pütchi?\\n11 Isapejeʼe püchiki piyaawatüin saaʼu kasain jülüjain naaʼin na püchonniikana maʼaka naainjain shia Jesuu. Eepajaʼa süpüla puuntüin piyaawatüin saaʼu jamüin naainjaka püchonnii wanee kasa. Süpüla pütüjaain saaʼu kamalainre namüin na püchonniikana aküjaa pütchi, jülüja paaʼin tüü: «¿Kamalainsüche namüin aküjaa pütchi? ¿Naainjataapa tia sooʼopünaa naaʼin? ¿Shiache noʼunaka aaʼu wamaa süka wayaʼlajawalin wanee kasachein?». Noʼunüle sooʼopünaa naaʼin na püchonniikana sünain aküjaa pütchi, püchajaa sukuwaʼipa süpüla kamalainjatüin shia namüin. Püma namüin tü eekat süpüla nükaaliinjain anain pia sünain aküjaa pütchi.\\n12. (1) ¿Kasa nachiajaaka oulia Jesuu na nikirajüinkana? (2) ¿Jamüshii nüchiajaaka Jesuu na nikirajüinkana?\\n12 ¿Kasa maa nükaaliinjaka anain Jesuu na nikirajüinkana? Nütüjaa aaʼu Jesuu choʼujaain nüchiajaanüin wanee wayuu naainjüle kasa mojusü suulia joo kiʼraleein nia sünain tia. «Jaliachon maʼin jia suulia jaainjain kasa mojusü», müshijeseʼe nümüin Jesuu namüin na nikirajüinkana. Nayaawata aaʼu na nikirajüinkana Jesuu kaluʼuin kaainjalaa nümaʼüjiraale nukuwaʼipa wanee wayuu sümaa jierü nnojotkat nuʼwayuusein. Anuu nünüiki Jesuu namüin: «Chi eekai niirakaain sümüin wane jierü sümaa keeʼireein naaʼin amaʼüjirawaa sümaa, shiimüin sünain kaainjalain nia wanaa nümaa eekai nümaʼüjaain sümaa wayuu nnojotkat nuʼwayuusein. Jalia pia suulia kaainjalaa sükajee tü kasa piʼrakat. Anasüje neʼe amüloulire puulia waneesia poʼu suulia pikerolüin chamüin [Gehena]» (Mat. 5:27-29). Nüchiajaain Jesuu na nikirajüinkana suulia tia süka kamalainpuʼuin sümüin wayuu sümaʼüjiraain sukuwaʼipa. Eʼnnüsü suluʼu tü ashaittüleekat, wayuu amaʼüjiraasü sukuwaʼipa jee aapünüsü pütchi kashüülasü. Süka alin nüpüla Jesuu na nikirajüinkana, nüchiajaain naya suulia neirakaain sümüin kasa mojusü.\\n13, 14. ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla nnojoluin naapajüin jee nanajüin kasa yarüttüsü na püchonniikana?\\n13 Paaʼinmaja püchonnii suulia naainjain tü kasa mojukat nümüin Jeʼwaa. Maaʼulu yaa, jülüjachoinjana aaʼin na tepichikana suulia joo nanajaʼalüin shiyaakua wayuu maichesat jee waneeirua kasa yarüttaka. Süpüla paaʼinmajüin püchonnii suulia tia, püküja namüin jamüin mojuka shia. Püsakira paaʼin tüü: «¿Nayaawatüinche aaʼu na tachonniikana jamüin mojuka maʼin anajaa shiyaakua wayuu maichesat? ¿Kasache keeʼireejeetka atuma naaʼin nanajüin shiyaakua wayuu maichesat? ¿Nounjulajeetche toulia nanajüle shiyaakua wayuu maichesat? ¿Naküjataajeetpa shia tamüin?». Eesü süpüla müin pünüiki namüin na püchonniikana: «Uuton, wanaʼaleere pümaa wanee paajina suluʼu Internet eere shiiʼiyatünüin shiyaakua wayuu maichesat jee amaʼüjiraasü sukuwaʼipa, nnojo puunjulajüin toulia, ¿müsün? Nnojoleechi taya jashichin pümüin, takaaliinjeechi pia uuton».\\n14 Püneeküinjachipa tü peliikula pünajüinjatkat, tü muusika paapajüinjatkat, jülüjachoinjatü paaʼin anainjatüin shia süka nashateerüin püchonnii tü paainjakat. Anuu nünüiki Pranas: «Eesü süpüla wattain saalii tü kasa püküjakat namüin püchonnii süpüla naaʼinrüin, shiapajaʼa nashateerüin tü neʼrakat paaʼinrüin». Anainjatü tü muusika, tü peliikula jee tü karaloukta paashajeʼerüinjatkat süpüla nashatüin püchonnii tü paainjakat (Roma 2:21-24).\\nNÜKAALIINJEECHI PIA JEʼWAA\\n15, 16. (1) ¿Jamüsü pütüjaaka saaʼu nükaaliinjeechin pia Jeʼwaa süpüla anain nepijia na püchonniikana putuma? (2) ¿Kasa wekirajaajeetka anain sünain tü wanee ekirajaayakat?\\n15 ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa wanaa sümaa nuchuntüin kaaliinwaa Manóah nümüin? Nükaaliinjain nia Jeʼwaa (Juec. 13:9). Akaʼaya piakai, naapeerü pünüiki Jeʼwaa puchuntapa kaaliinwaa nümüin jee nükaaliinjeechi pia süpüla anainjatüin putuma nepijia püchonnii. Nikirajeechi pia Jeʼwaa süpüla mapüleein pümüin piiʼiyatüin namüin püchonnii sünain alin naya püpüla, sünain nnojoluin yaletüin paaʼin jee sünain piyaawatüin saaʼu tü alatakat namüin.\\n16 Shiimain nükaaliinjeechin pia Jeʼwaa sünain ekirajaa na püchonniikana maaʼulu jee müsia jimaʼaliipa jee majayünnüüpa naya. Wekirajaajeerü anain sünain tü wanee ekirajaayakat tü paaʼinrajatkat süpüla püshatüin nukuwaʼipa Jesuu jee süpüla piiʼiyatüin namüin püchonnii sünain alin naya püpüla, sünain nnojoluin yaletüin paaʼin jee sünain piyaawatüin saaʼu tü alatakat namüin. Paainjüle tia, pikirajeena na püchonnii jimaʼaliikana jee na majayünnüükana süpüla naʼyataain nümüin Jeʼwaa.\\n^ püt. 5 ¿Jamaluʼulu tü pütchikat «achiawaa» suluʼu tü Wiwüliakat? Tia, shia wanaa sümaa naashajaanüin amaa wanee wayuu süka anakalü akuwaʼipa süpüla süküjünüin nümüin tü anakat süpüla naaʼinrüin otta süpüla nunoukteʼerüin nukuwaʼipa. Jee eesü shiale saashajaain achiki tü Wiwüliakat süsalain wayuu naainjala. Nüchiaainjachipa wanee wayuu nüchon, naainjüinjatü shia süka anakalü akuwaʼipa otta nnojoishi jashichinjachin nia sünain achiawaa.\\n^ püt. 7 Saashin wanee enciclopedia bíblica, suʼunnaa yaajachin Jesuu yaa mmapaʼa, abba mapuʼushii na tepichikana nümüin nashi süka alin nia napüla sümaa kojutüin nia namüin.\\n¿Jaralii na pikirajüinjanakana maʼin sünain tü Wiwüliakat?\\nWekirajüin wayuu süka tü karalouktakat ¿Kasa shikirajaka maʼin tü Wiwüliakat? Karalouktakat tüü, sükaaliinjeechi nia süpüla niʼraajüinjachin Jeʼwaa jee süpüla niyaawatüin saaʼu tü kasa mapüleekat suluʼujee tü Wiwüliakat. Kettaapa tia karalouktakat nutuma, wekirajüin nia süka tü karalouktakat «Ayata alin jüpüla Maleiwa». Karalouktakat tüü, sükaaliinjeechi nia süpüla miyoʼuinjatüin naalin Jeʼwaa nüpüla jee kojutüin nümüin tü nümakat.\\nNaya pikirajüinjanaka maʼin sünain tü Wiwüliakat na püchonniikana süpüla neʼraajüinjachin Jeʼwaa jee alinjachin nia napüla. Püküja namüin tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa napüleerua. Pikirajüinjana naya süka tü karalouktakat Kasa shikirajaka jee Ayata alin jüpüla Maleiwa. Paainjüinjatü tia, jaʼitairü manoujain puʼwayuuse jee shiale wanee wawala manoujainkai aʼwayuuse (Prov. 6:20). * Suluʼu jw.org, puusüteerü anain guías de estudio, tia pütchikat ayuʼnnüsü suluʼujee Kasa shikirajaka. Tia, sükaaliinjeena na püchonniikana süpüla nayaawatüin saaʼu tü naaʼinrajatkat. (Piʼitaa clic sünain ENSEÑANZAS BÍBLICAS > JÓVENES).\\n^ püt. 47 Eeshii süpüla nekirajünüin na tepichikana natuma nashi jee shiale sutuma nei sükajee tia karalouktakalüirua. Naneeküinjatü wanee kaʼi süpüla nekirajüin naya.\\n¿PÜTCHI PÜTÜJAAINJATKA AAʼU?\\nSüpüla piiʼiyatüin namüin püchonnii sünain alin naya püpüla, püküja shia namüin, kojuta naya pümüin, yooto pia namaa, püshaitta namaa, püikkalaa namaa sünain ekawaa jee püchiajaa naya süka anakalü akuwaʼipa\\nSüpüla piiʼiyatüin namüin püchonnii sünain nnojoluin yaletüin paaʼin, puchunta nümüin Jeʼwaa nükaaliinjai pia wanaa sümaa puʼuraajüin namaa. Mayaa, neʼitaajeerü naaʼin püchonnii nünain Maleiwa. Paaʼinmaa tü piʼyataainkat nümüin Jeʼwaa jee pükaaliinja wayuu. Paainjüle tia, nnojoleerü yaletüin naaʼin püchonnii\\nSüpüla piiʼiyatüin namüin püchonnii sünain piyaawatüin saaʼu tü alatakat namüin, püchajaa sukuwaʼipa süpüla pütüjaain saaʼu tü suluʼukat naaʼin. Püküja namüin tü naaʼinrajatkat suchuntaale naaʼin aainjaa kasa mojusü otta tü naaʼinrajatkat süpüla nayouktüin tia. Ana pukuwaʼipa napüleerua süpüla nashatüin shia","num_words":4170,"character_repetition_ratio":0.078,"word_repetition_ratio":0.027,"special_characters_ratio":0.186,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9259.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"¿Aneetche sukuwaʼipa wayuu watta kaʼi? | Susouktaka eʼipajee tü Wiwüliakat\\nPÜTCHI SÜNAINKA SÜTA TÜ REWIISÜTAKAT ¿Süküjüinche wamüin tü Wiwüliakat tü wasakitkalü anain?\\nSüpülajatü shikirajünüin wayuu süpüshuaʼa\\nJiakana laülaashiikana, jikirajüinjana na wawalayuu tooloyuukana\\nTü paainjüinjatkat süpüla pikirajüin na wawalayuu tooloyuukana\\nAleewa maʼin pia nümaa Jeʼwaa\\nPiʼitaa paaʼin nünain Jeʼwaa sünain nükaaliinjeechin pia\\nKEYS TO FAMILY HAPPINESS Choʼujaasü nikirajaainjachin wane wayuu sümaa nuʼwayuuse sünain tü jülüjakat naaʼin Maleiwa\\nAapiria Wayuu | Aaʼuriiroʼu 2015\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Acholi Afrikáans Albanés Alemán Alijunaiki Amárico Armenio Aymara Azerí Azerí (alfabeto cirílico) Batako toba Becol Birmano Búlgaro Catalán Cebuano Checo Chichewa Chino mandarín (simplificado) Chino mandarín (tradicional) Chitonga Chitonga de Malaui Chitumbuka Chiyao Chokue Chuvash Cibemba Cingalés Congo Coreano Criollo haitiano Croata Danés Efik Endebele Enzema Eslovaco Esloveno Estonio Ewé Finlandés Francés Ga Garífuna Georgiano Griego Groenlandés Guaraní Gun Hausa Hebreo Hiligaynon Hmong (blanco) Holandés Húngaro Iban Ibo Ilocano Indonesio Inkülee Islandés Isoko Italiano Japonés Kaonde Kayin sgaw Kazajo Kikamba Kikongo Kikuyu Kiluba Kimbundu Kiniaruanda Kirguís Kirundi Kisonge Krío Letón Lingala Lituano Luganda Luo Luvale Macedonio Malayo Malgache Mam Mambue-Lungu Maya Mazateco de Huautla Moré Nepalés Ngäbere (o guaymí) Noruego Nyaneka Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Osético Otetela Pangasinán Papiamento de Aruba Papiamento de Curazao Persa Polaco Portugués Quechua boliviano Quichua de Imbabura Rumano Runyankore Ruso Sango Sepedi Serbio Serbio (alfabeto latino) Sesoto de Lesoto Setsuana Shona Sidama Silozi Sranangtongo Suajili Suajili del Congo Sueco Tagalo Tahitiano Tai Tigriña Tivo Tlapaneco Tok pisin Totonaco Tshiluba Tsonga Tsotsil Turco Tuvaluano Twi Tártaro Ucraniano Umbundú Urdu Vietnamita Wayuunaiki Xhosa Yoruba Zandé Zapoteco del Istmo Zulú Árabe\\n¿Aneetche sukuwaʼipa wayuu watta kaʼi?\\nNnojoleerü kachiiruain naaʼin nakuwaʼipa namüiwaʼa na wayuukana süka taashiinnapain naya nutuma jesuu.\\nWainmairü tü kasa natüjaakalü aaʼu na tottootkana. ¿Anouktaajeetche paashin nakuwaʼipa na wayuukana sutuma tia? Shia weʼraka neʼe üttajiraain saaʼin tü wayuukalüirua. Keeʼireepajaʼa naaʼin Maleiwa nunouktüin sukuwaʼipa tia. (Paashajeʼera 2 Pedro 3:13, TNM.)\\nSaashin tü Wiwüliakat, aijiraajeena na wayuukana. Nnojoleerü jaralüin mmoluin otta nnojoleerü jaralüin aainjüin kasa mojusü. (Paashajeʼera Miqueas 4:3, 4.)\\n¿Jaraleechi anoukteʼeraka sukuwaʼipa wayuu?\\nAnasü maʼin nukumajia Adán nutuma Maleiwa, nnojotsü kapülain naaʼin nukuwaʼipa nümüiwaʼa. Shiasaʼa müin kaainjalain Adán, nnojoluitpa lotuin nukuwaʼipa. Alataaitpa wanainmüin tü nukuwaʼipakat Adán. Nnojoluitpa lotuin wakuwaʼipa otta shia kapülaka waaʼin wakuwaʼipa wamüiwaʼa. Nükaaliinjeena waya Maleiwa nükajee Jesuu süpüla lotuinjatüin wakuwaʼipa. (Paashajeʼera Roma 7:21, 24, 25.)\\nAluwataanüshi Jesuu nutuma Maleiwa süpüla taashinjatüin wayuu nutuma suulia kaainjalaa (Roma 5:19). Naʼatapajüin na wayuukana taashin naya suulia kaainjalaa otta nnojoluin kachiiruain naaʼin nakuwaʼipa namüiwaʼa. (Paashajeʼera Salmo 37:9-11.)\\n¿Jamüsü nukumajaka Maleiwa tü Mmakat?\\nSüküjüin tü Wiwüliakat jamüin nukumajaka Maleiwa tü mmakat, joujeerüin sajaʼttaka tü müliaakat, jameerüin sukuwaʼipa tü mmakat otta na wayuukana.\\nAaʼuriiroʼu 2015 | ¿Pütüjawee aaʼu kasain shikirajüin anain tü Wiwüliakat?\\nAAPIRIA WAYUU Aaʼuriiroʼu 2015 | ¿Pütüjawee aaʼu kasain shikirajüin anain tü Wiwüliakat?\\n¿Eesü süpüla watüjaain saaʼu tü shiimainkat nüchiki Maleiwa?\\n¿Asoʼiraajeetche naaʼin nachikuaʼa na ouktüshiikana?\\n¿Eesüche süpüla sunouktünüin tü maʼletseekat saaʼujee tü mmakat?\\n¿Kasapülajana nukumajaka waya Maleiwa?","num_words":1152,"character_repetition_ratio":0.059,"word_repetition_ratio":0.026,"special_characters_ratio":0.173,"stopwords_ratio":0.013,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7106.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"madlad400","source":"CC 20220801","original_code":"guc","text":"Tü jaaʼinrajatkat süpüla anain jukuwaʼipa sünain kasaalüü | Ekirajaaya\\n¿Kasapülajatü niʼitaaka Jeʼwaa tü sukuwaʼipakat kaʼwayuusee?\\nTü jaaʼinrajatkat süpüla anain jukuwaʼipa sünain kasaalüü\\n¿Jamüsü choʼujaaka kooʼomüinjatüin punoula?\\n¿Choʼujaasüche saaʼin pümüin wekirajüin na waneeinnua?\\nACHIKII Talatüshi maʼin taya süka takaaliinjain wayuu\\nAapiria Wayuu (namüinjatü na wawalayuukana) | Akoosütoʼu 2016\\nPAASHAJEʼERA SULUʼU Alijunaiki Aucano Batako karo Batako toba Baulé Biak Bislama Cakchiquel occidental Camboyano Chokue Chol Congo Criollo de las Seychelles Criollo haitiano Criollo mauriciano Dehu Endáu Francés Garífuna Groenlandés Hmong (blanco) Iban Inkülee Italiano Javanés Kayin sgaw Kazajo Kikongo Kiluba Kimbundu Kisi Kisonge Krío Lao Lingala Macua Maltés Mam Mazateco de Huautla Mizo Ngäbere (o guaymí) Nias Nyaneka Nyungwe Náhuatl de Guerrero Náhuatl de la Huasteca Náhuatl del centro Náhuatl del norte de Puebla Otetela Portugués Quechua ancashino Quechua ayacuchano Quechua cuzqueño Quichua de Chimborazo Quichua de Imbabura Saramacano Sena Suajili del Congo Tahitiano Tlapaneco Tojolabal Totonaco Tseltal Tshiluba Umbundú Uruund Wallisiano Wayuunaiki Xitshwa Ñemba\\n«Jia tooloyuukana [...], anakaja müleka aire jüpüla juʼwayuuse maa aka alin jia jüpülajiraa. Akaʼaya jiakana jieyuukana, anakaja müleka kojutule jütüma juʼwayuuse» (ÉF. 5:33).\\nJAYEECHI: 87, 3\\n¿Jamüinjatü nukuwaʼipa wanee wayuu sümüin nuʼwayuuse otta jamüinjatü sukuwaʼipa tü jietkat nümüin suʼwayuuse?\\n¿Jamüsü choʼujaaka aijiraainjachin wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse?\\n¿Kasa sükaaliinjaka anain tü Wiwüliakat na kasaatshiikana mojujiraale naya?\\n1. ¿Kasa wayuu neʼreetka na kasaatshiikana mayaainjeʼe talatüin naya paala? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).\\nMIYOʼUSÜ naaliinjiraa wanee toolo sümaa wanee jierü namüraajiraiwaʼaya, müshiijeseʼe kasaalüinjanain joo naya süpüla kepiajiraain naya waneepia. Niʼraiwaʼaya chi toolokoi süntüin tü nümüraajüinkat süpüla kasaalüin shia nümaa, talatajaasü naaʼin piamaleʼeya. Nanoukteʼerüinjatpajaʼa nakuwaʼipa süchikijee kasaalüin naya süpüla nnojoliinjanain nakatajiraain. Niʼinaajala Jeʼwaa sukuwaʼipa kaʼwayuusee otta keeʼireesü naaʼin talatajiraain na wayuukana sümaa naʼwayuuse jee anain nakuwaʼipa. Müsüjeseʼe nüküjüin namüin suluʼu tü Wiwüliakat tü naaʼinrajatkat (Prov. 18:22). Süka waleʼeruʼuin wapüshuaʼa tü kaainjalaakat, eʼreena waya wamüliala kasaatpa waya saashin tü Wiwüliakat (1 Cor. 7:28). ¿Kasa naaʼinrajatka na wawalayuu kaʼwayuusekana süpüla nnojoliinjanain neʼrüin maʼin namüliala? ¿Kasa naaʼinrajatka süpüla anainjatüin nakuwaʼipa sünain kasaalüü?\\n2. ¿Jarat tü sukuwaʼipainjatkat saalin nuʼwayuuse wanee wayuu nüpüla?\\n2 Saashin tü Wiwüliakat, choʼujaashaatasü maʼin aijiraain wayuu. Naatawaipejeʼe sukuwaʼipa tia. Jamüshijaʼa wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse, aijiraainjana maʼin naya maʼaka saaʼin namüraajiraiwaʼaya jee maʼaka alin naʼaleewain wayuu nüpüla. Nnojotpejeʼe wanaawain sukuwaʼipa saalin nuʼwayuuse wanee wayuu nüpüla sümaa naalin na nüchonniikana. Shiapajaʼa alanaʼaleein suluʼu anain aijiraale naya wanaapünaa sümaa tü sümakat tü Wiwüliakat, aneerü maʼin nakuwaʼipa naaʼinrüle tia. Anuu nünüiki Pablo süchiki tia: «Jia tooloyuukana waneʼewaʼire jukua, anakaja müleka aire jüpüla juʼwayuuse maa aka alin jia jüpülajiraa. Akaʼaya jiakana jieyuukana, anakaja müleka kojutule jütüma juʼwayuuse» (Éf. 5:33).\\nTÜ NUKUWAʼIPAINJATKAT CHI TOOLOKOI JEE TÜ JIETKAT\\n3. ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa naaliinjiraa na kasaatshiikana?\\n3 Müshi Pablo: «Jiakana tooloyuukana, anakaja müleka aire jüpüla juʼwayuuse waneʼewaʼire jukua, maa aka naaʼin Cristo sünain alin nüpüla na anoujashiikana [...]. Je watüjaa aaʼuchi Cristo sünain alin waya nüpüla, süka naapajiraain nukuaippa waaʼujee süpüla ouktaa» (Éf. 5:25). Aijiraashii na wawalayuukana napülajiraa maʼaka alin na nikirajüinkana Jesuu nüpüla (paashajeʼera Juan 13:34, 35; 15:12, 13). ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa naaliinjiraa na kasaatshiikana? Aijiraainjana maʼin naya. Jamüsüjaʼa choʼujaale naapajiraain nikii chi toolokoi saaʼu nuʼwayuuse, naaʼinrüinjatü tia, akaʼaya neʼe tü jietkat. Müleka natkaajiraale eeshii süpüla nnojoliin aijiraain maʼin naya saaʼin namüin. ¿Kaseerü akaaliinjaka naya? Aijiraajeena naya sutuma tü pütchi nikirajakalü anain Kürisüto. Anuu sukuwaʼipa tia saashin tü Wiwüliakat: «Talatireerü sooʼopünaa taaʼin tü naainjalakat, tanoujeerü anain süpüshuaʼa tü namakat, taʼatapaleerü tü namakat, tachechereerü taaʼin. Tü aliikat apüla wayuu, ayateerü eein waneepia» (1 Cor. 13:7, 8, TNM). Na kasaatshiikana jülüjainjatü naaʼin aijiraainjanain otta kojutüjiraainjanain naya waneepia. Sükajee tia, achunteena kaaliinwaa nümüin Maleiwa süpüla nanoukteʼerüin wanee kasa eeka sülatalaʼa sümüin namüin.\\n4, 5. (1) ¿Jamüinjatü nukuwaʼipa wanee wayuu sümüin nuʼwayuuse? (2) ¿Kasa nnojoluinjatka jülüjain saaʼin tü jierü kaʼwayuusekat? (3) ¿Kasa nunoukteʼeraka sünainjee nukuwaʼipa wanee wawala sümaa nuʼwayuuse?\\n4 Nüküjüin Pablo tü naaʼinrajatkat chi toolokoi jee tü jiet kaʼwayuusekat. Müshi nia: «Jia jieyuukana kaʼwayuuseshiikana, anashii müleka jüüjüüle jia waneʼewaʼire jukua namüin juʼwayuuse maaʼaya aka jüüjüüin jia nümüin chi Senyotkai. Maa aka sünain jüüjüüin waya anoujashiikana sainküin mmakat süpüshua nümüin Cristo chi Oʼtteʼerüikai süka niain wekiipüʼüin» (Éf. 5:22, 23). Chi anoujashi kaʼwayuusekai, alinjatü nuʼwayuuse nüpüla maʼaka alin nüpüla Jesuu na nikirajüinkana saaʼu niain nekiipüʼüin. Tü jiet kaʼwayuusekat, nnojotsü jülüjain saaʼin mojutüin shia nuulia chi suʼwayuusekai süka niain laülaain saaʼu. Nüküjüin Jeʼwaa kasain nukumajüin apüla tü jietkat, müshi nia: «Anasü saaʼin tamüin kamaajanale chi wayuukai suulia nümüiwain. Anakaja taainjüle joo wane akaaliijia nia süpüla wanaawajiraainjatüin saaʼin nümaa» (Gén. 2:18). Tü jietkat sükaaliinjainjachi suʼwayuuse süpüla nütüjüinjachin süpüleerua oʼuniraa sukuwaʼipa nüpüshi. Aire nüpüla nuʼwayuuse wanee wayuu maʼaka alin na nikirajüinkana Jesuu nüpüla, aneerü saaʼin nümaa, kojuteechi nia sümüin otta nnojoleerü mojushiin sümüin wanee kasa nüneeka süpüla naaʼinrüin.\\nPaaʼinweena na kasaatshiikana noonoole sümaa nünüiki Jeʼwaa\\n5 Saashin wanee wawala, Cathy sünülia, laülaapuʼusü saaʼu sukuwaʼipa sümüiwaʼa maʼwayuuseiwaʼaya shia. Wanaa sümaa kaʼwayuusein shia, ekiralaainjatü sünain niaichipain chi suʼwayuusekai laülaain saaʼu sukuwaʼipa. Kapüleʼewaisü sümüin saaʼinrüin tia saashin, sütüjaapajaʼa saaʼu paaʼinwaain shia nümaa chi suʼwayuusekai süka soonooin sümaa tü nümakat Jeʼwaa.  Fred nünülia chi suʼwayuusekai Cathy, müshi nia: «Kapüleesü tamüin aneeka tü taaʼinrajatkat. Kapüleʼereesia tamüin jooluʼu saaʼu kaʼwayuuseichipain taya. Achuntapejeʼe taya kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa otta jülüjasü taaʼin jamüin sünüiki taʼwayuuse süchiki wanee kasa taaʼinrajatka. Paaʼinwashii maʼin waya».\\n6. ¿Kasa naaʼinrajatka na kasaatkana mojujiraale naya? ¿Jameerü nakuwaʼipa naaʼinrüle tia?\\n6 ¿Kasa naaʼinrajatka chi toolokoi otta tü nuʼwayuusekat süpüla anainjatüin nakuwaʼipa sünain kasaalüü? «Jaaʼinra tü anasükat shiʼipajee eekai shiʼrülüin wayumüin jümüin, sümaa motüin jaaʼin saainjala», müsü tü Wiwüliakat. Eejeerü tü nnojoleetkalü anain nutuma chi toolokoi jee tü jietkat süka naleʼeruʼuin tü kaainjalaakat otta mojujiraajeena naya sünainjee tia. Sülatapa namüin tia, eeshii süpüla natüjeenain anouktaa nakuwaʼipa mapa, atüjeena süpüleerua alatiraa sooʼopünaa naaʼin tü aainjünakat namüin otta neeʼiyateerü aijiraain naya maʼaka sümüin tü Wiwüliakat. Aijiraale naya, paaʼinwajiraajeena naya (Col. 3:13, 14). Aijiraale wanee wayuu sümaa nuʼwayuuse maʼaka sümüin tü Wiwüliakat, nnojoleena naya aashichijaamaatüin, anamieena naya otta moteerü naaʼin tü aainjünakat namüin (1 Cor. 13:4, 5). Nanoukteʼeramaatüinjatü wanee mojujirawaa süpülapünaa atunkaa (Éf. 4:26, 27). Nnojoluinjatü yaletüin naaʼin sümaa nnojoliinjanain naya mmoluin süpüla «nnojotsü taaʼinjeein» namüinjanain. Naaʼinrüle tia, nanoukteʼereerü wanee mojujirawaa otta paaʼinweena maʼin naya.\\nAIJIRAACHOINJANA MAʼIN NA KASAATSHIIKANA\\n7, 8. (1) ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tü ainkawaakat? (2) ¿Jamüshii aijiraainjanaka maʼin na kasaatshiikana?\\n7 Süküjüin tü Wiwüliakat namüin na kasaatshiikana kojutüinjatüin namüin tü nümakat Maleiwa süchiki tü ainkawaakat (paashajeʼera 1 Corinto 7:3-5). Jülüjeesü naaʼin chi toolokoi müleka mojule saaʼin nuʼwayuuse otta kasale choʼujaain süpüla anainjatüin saaʼin, müinjatia neʼe tü jietkat nümüin suʼwayuuse. Jamüshijaʼa chi toolokoi, nnojorüle niiʼiyatüin tü saalinkat nuʼwayuuse nüpüla, ainkaweerü mojusheeka nümaa. Saashin tü Wiwüliakat, niyaawatüinjatü aaʼu chi toolokoi sukuwaʼipa tü nuʼwayuusekat (1 Ped. 3:7, TNM). Ainkaainjachi sümaa soonoopa nümaa otta nnojotsü nüpüleeruaainjatüin aaʼin. Nia ainkaweekai aaʼin chi toolokoi suulialeʼeya tü jietkat. Anapejeʼe nainkaale piamaleʼeya noonoopa shikiira.\\n8 «Anuu tü jaaʼinrajatkat jüinkaapa», nnojotsü müin tü Wiwüliakat namüin na kasaatshiikana. Süküjapejeʼe choʼujaain neeʼiyatüin aijiraainjanain maʼin naya (Cant. de Cant. 1:2; 2:6). Aijiraainjana maʼin na kasaatshiikana.\\n9. ¿Jamüsü mojushaataka maʼin müliale wanee wayuu shiiʼiree wanee jierü nnojotka nuʼwayuusein?\\n9 Eeshii eekai namojujuinnain nakuwaʼipa sümaa naʼwayuuse süka kiʼrain naya sünain anajaa shiyaakua wayuu maichesat amaʼüjiraaka sukuwaʼipa jee shiale sutuma müliain naya shiiʼiree wanee wayuu naata suulia naʼwayuuse. Nnojotpejeʼe waaʼinrüinjatüin tia süka mojushaatain maʼin shia. Miyoʼule naalin Jeʼwaa wapüla otta miyoʼule saalin wayuu wapüla, nnojoleerü wooʼulaain sumojujaain wakuwaʼipa sümaa waʼwayuuse. Akaʼaya waya, nnojoliinjana waya aʼalaajaainjanain suʼupalapünaa wayuu nnojotka waʼwayuusein. Nnojotsü waaʼinrüin tia süka alin wapüla waʼwayuuse. Sotule waaʼin nütüjaain aaʼu Maleiwa süpüshuaʼa tü kasa jülüjakat waaʼin jee tü waaʼinrakat, keeʼireejeerü waaʼin anain waya noʼuluʼu otta waneepiain waya sümaa waʼwayuuse (paashajeʼera Mateo 5:27, 28; Hebreokana 4:13).\\n10, 11. (1) ¿Wainmashiiche na ooʼulaajiraakana suulia naʼwayuuse? (2) ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki tü akatajirawaakat? (3) ¿Kasa akaaliinjeenaka na kasaatshiikana süpüla nnojoluin nakatajiraain?\\n10 Eeshii wayuu eekai nakatajiraain jee nooʼulaajiraain suulia naʼwayuuse sutuma isain nachiki nanoukteʼerüin wanee mojujirawaa. Suluʼu waneeirua mma watta maʼin naalii na ooʼulaajiraakana suulia naʼwayuuse. Nnojotsü müin nakuwaʼipa na aküjüliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa kaʼwayuusekana. Wainmapejeʼe na wawalayuu mojujiraakana sümaa naʼwayuuse.\\n11 Müsü tü Wiwüliakat: «Jiakana jieyuukana, nnojo jükatalaain nuulia juʼwayuuse. Otta müleka jükatalaale nuulia sümaa nnojolüin jiitaweein jüchikua nümaa, ayatüinjana jia sünain maʼwayuusee. Acheküshi jiiteʼerüin nia nüchikua. Otta jiakana tooloyuukana, nnojo juuʼulaain suulia juʼwayuuse» (1 Cor. 7:10, 11). Eeshii wayuu eekai mojujiraain sümaa naʼwayuuse, shiasaʼa sutuma tia, «shia anaka katatale waya» müshii naya. Nnojotpejeʼe shaittaain tia naashin Jesuu. Nüküjüin Jesuu tü nümakat Jeʼwaa süchiki tü kaʼwayuuseekat, nümakat süchikijee: «Saʼaniraapa nukuaippa wane wayuu toolo sumaa wane jierü nütüma Maleiwa, nnojotsü anain süpüla sükatajiraanüin sütüma wayuu» (Mat. 19:3-6; Gén. 2:24). Nücheküin Jeʼwaa süpüleerua kottüinjachin wayuu waneepia sümaa nuʼwayuuse (1 Cor. 7:39). Nnojo motuin waaʼin wasoukteenain nümüin Jeʼwaa saaʼu tü waaʼinrakat. Sutuma tia, anasü wanoukteʼeramaatüle tü eekai mojujiraain anainjee waya sümaa waʼwayuuse süpülapünaa sumojujaain maʼin.\\nNa wawalayuu anoukteʼerakana tü mojujiraakalü anainjee naya shia süka naaʼinrüin tü nümakat Jeʼwaa\\n12. ¿Kasa nakatajiraweeka anainjee na kasaatshiikana?\\n12 ¿Kasanainjeeshii mojujiraakana waneeinnua wayuu sümaa naʼwayuuse? Eeshii eekai mojuin naaʼin jee jashichin sutuma anainjatiain nakuwaʼipa waneepia sümaa naʼwayuuse naaʼinruʼu. Eetaashii na mojujiraakana sutuma naatain nepijia, naatawalin tü jashichikalü anainjee naya jee naatain tü talatakalü anainjee naya. Eeshii eekai mojujiraain sünainjee napüshi, saaʼu nneerü jee saaʼu nnojoluin paaʼinwaain naya sünain nepijia nachonnii. Wainmapejeʼe na wawalayuu anoukteʼerakana tü mojujiraakalü anainjee naya süka naaʼinrüin tü nümakat Jeʼwaa.\\n13. ¿Kasa eeka süpüla nakatajiraain anainjee na kasaatshiikana?\\n13 Eepejeʼe waneeirua kasa eeka süpüla nakatajiraain anainjee na kasaatshiikana. Eeshii eekai nakatajiraain noulia naʼwayuuse sutuma nnojoluin naapeein tü kasa choʼujaakat sümüin napüshi, sutuma naʼyaajünüin natuma naʼwayuuse jee sutuma eein süpüla sumojujaain nanoula. Mojujiraale maʼin wanee anoujashi sümaa nuʼwayuuse, achuntajana naya kaaliinwaa namüin na laülaashiikana. Atüjashii naya wawalayuukana otta nakaaliinjeena naya süpüla naaʼinrüinjatüin tü nümakat Jeʼwaa. Nachuntüle na kaʼwayuuseshiikana chi naaʼinkai Maleiwa nümüin, naaʼinreerü tü sümakat tü Wiwüliakat otta jaʼyeerü naaʼu tü akuwaʼipaa eekat nutuma chi naaʼinkai Maleiwa (Gal. 5:22, 23). \\n14. ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat namüin na wawalayuu manoujainkana aʼwayuuse?\\n14 Süküjüinya tü Wiwüliakat waneeirua kasa nnojotka nakatajiraainjanain aaʼujee na kasaatshiikana, jaʼitaichi manoujain chi toolokoi jee shiale tü jietkat (paashajeʼera 1 Corinto 7:12-14). Jamüshijaʼa manoujainre chi toolokoi, wuleshi nia noʼuluʼu Jeʼwaa sünainjee shiʼyataain nümüin Jeʼwaa tü nuʼwayuusekat. Akaʼaya na nachonniikana wuleshii noʼuluʼu Jeʼwaa, naaʼinmajüinjeseʼe naya. Müshi Pablo namüin na manoujainkana aʼwayuuse: «Jiakana jieyuu kaʼwayuusekana, ¿jamüsü jütüjaaka saaʼu nnojoleenain noʼttaain juʼwayuuse jutuma? Jiakana tooloyuukana, ¿jamüsü jütüjaaka saaʼu nnojoleenain noʼttaain juʼwayuuse jutuma?» (1 Cor. 7:16, TNM). Wattainna naalii na anoujashii akaaliinjakana naʼwayuuse süpüla nanoujainjanain nünain Jeʼwaa.\\n15, 16. (1) ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat namüin na jieyuu manoujainkana aʼwayuuse? (2) ¿Kasa nnojotka süpüla saaʼinrüin wanee wawala manoujainka aʼwayuuse nuʼunüle chi suʼwayuusekai suulia?\\n15 Nüküjüin chi aluwataaushikai Pedro namüin na jieyuu manoujainkana aʼwayuuse kojutüinjanain naʼwayuuse namüin, müshi nia: «Mayaashiije naya ayouktüin nünüiki Maleiwa, eesü süpüla jimeʼejüin naaʼin sümaa nnojolüin jüʼülüjaain namaa, süka jaaʼinrüin kasa anasü waneepia noʼupala. Eesü süpüla kapülain naaʼin nünüiki Maleiwa müleka nayaawatüle saaʼu sünain kojutüin nia jütüma waneepia je müleka neʼrüle jia sünain shiimüin anain jukuaippa noʼupala nayakana [...]. Sünain anamiashaatain je sünain kamaneein maʼi jia. Shia kojutka noʼuluʼu Maleiwa tiairua» (1 Ped. 3:1-4). Saaʼinrüle tia wanee wawala manoujainka aʼwayuuse, eeshi süpüla nunoujain suʼwayuuse mapa, nnojoleerü choʼujaain süküjüin maʼin pütchi nümüin.\\n16 ¿Kaseetka saaʼinrüin wanee wawala nuʼuneere chi suʼwayuusekai sümaʼanajee? Saashin tü Wiwüliakat, nuʼuneere chi manoujainkai, nnojoishi saʼalijirüinjachin. Nnojoishi kasakainjachin sutuma. Jimateerü saaʼin nutuma Maleiwa (1 Cor. 7:15, TNM). Jaʼitairü jimateerüin saaʼin wanee wawala sutuma nuʼunüin chi suʼwayuusekai suulia, nnojotsü süpüla kaʼwayuuseinjatüin shia wanee naata nuulia saashin tü Wiwüliakat, süka jamüin, eeshi süpüla anajiraain nüchikuaʼa sümaa. Akaʼaya nia, eeshi süpüla nunoujeechin mapa.\\nTÜ PALAJANAINJATKAT NATUMA NA KAʼWAYUUSEKANA\\nJülüjale waaʼin aʼwaajaa Jeʼwaa, talatajiraajeena maʼin waya sümaa waʼwayuuse. (Paashajeʼera tü pütchikat 17).\\n17. ¿Kasa palajanainjatka natuma na wawalayuu kaʼwayuusekana?\\n17 Süka sülüʼülüin sükalia sajaʼttajatkalü oʼu kasa süpüshuaʼa, eʼrüsü maʼin sümüliala wayuu (2 Tim. 3:1-5). Müsüjeseʼe choʼujaain maʼin aleewainjanain waya nümaa Jeʼwaa süpüla anainjatüin wakuwaʼipa. «Palitchon tü kaʼi apütaakat» naashin Pablo. Müsüjeseʼe nüküjüin namüin na kaʼwayuusekana müinjanain naya maʼaka naaʼin na maʼwayuusekana otta nüküjüin nnojoluinjatüin shiain naaʼinmaain na wayuukana tü kasa aainjünakat yaa mmapaʼa (1 Cor. 7:29-31, TNM). Nnojotpajaʼa motuinjatüin naaʼin wanee wayuu tü nuʼwayuusekat, nnojotsü maluʼuluin nünüiki Pablo. Sutuma sülüʼülüin sükalia sajaʼttajatkalü oʼu kasa süpüshuaʼa, shiainjatü palajanaka watuma waʼyataain nümüin Jeʼwaa (Mat. 6:33, TNM).\\n18. ¿Kasaka naaʼinrüinjatüin na kasaatshiikana süpüla talatajiraain naya sümaa naʼwayuuse?\\n18 Maaʼulu yaa, watta naalii na wayuu amojujaakana akuwaʼipa sümaa naʼwayuuse. ¿Kasaka naaʼinrüinjatüin na kasaatshiikana süpüla talatajiraain naya sümaa naʼwayuuse sümaa anain nakuwaʼipa sünain kasaalüü? Aleewainjana nümaa Jeʼwaa, suluʼuinjana naya nupueulose Jeʼwaa, naaʼinrüinjatü tü sümakat tü Wiwüliakat otta jüüjüüinjana naya nümüin chi naaʼinkai Maleiwa. Naaʼinrüle tia, kojuteerü namüin saʼaniraain nakuwaʼipa nutuma Maleiwa (Mar. 10:9).\\n^  (pütchi 5): Nnojotsü shiain tü nanülia shiimainsükat.\\n^  (pütchi 13): Paashajeʼera tü karalouktakat «Ayata alin jüpüla Maleiwa» süpana 219 sünainmüin 221, eere sümüin «Tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki ooʼulaajirawaa otta akatajirawaa».\\nEeshii tooloyuu eekai nnojoluin naapeein tü kasa choʼujaakat sümüin napüshi. Nnojoishi naya aapüin nneerü namüin jee nnojoishi naya aapüin neküin.\\nEeshii na aʼyaajünakana natuma naʼwayuuse. Shiasaʼa sutuma tia, ayuuishii naya otta eeshii süpüla ouktüin. Eeshi niale chi toolokoi aʼyaajüin nuʼwayuuse jee shiale tü jietkat aʼyaajüin chi toolokoi.\\nEeshii na amojujaweekana anoula sutuma müliain naya natuma naʼwayuuse saaliijee naʼyataain nümüin Jeʼwaa.\\nAAPIRIA WAYUU (NAMÜINJATÜ NA WAWALAYUUKANA) Akoosütoʼu 2016\\n‹Kojutü jutuma sukuwaʼipa kaʼwayuusee›","num_words":3953,"character_repetition_ratio":0.073,"word_repetition_ratio":0.036,"special_characters_ratio":0.194,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10230.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"silbloomlm","source":"BLOOM Library","original_code":"guc","text":"Sirumakat Tuu sirumakat anachonsuu anas numuin chi wayukait.\nTuu sirumakat shia tu sutsinkat juyakat, aijasu sumuin tu wittoushkat suma tu murutkalirua.\nJuyakat chejewatkat sirumaje shipirajain tu luwotkat  erre wolujuin jime.\nEpirajasu shia woposunkat sutuma juyakat chejewatkat sirumajee.\nOjushi waya, ekushi waya suka tuu juyakat.\nShia sirumakat sunajan waya nulia  chi kaikai.\nSirumakat aipa, suchecherain tuu walatshikat sulia sunuin  sunenje makat.\nEsuu sou wane kait mioshanten juyakat shiakat tuu shipirajain supushua. Tu luwotkat emiojasu, shiaka sainjala epirrajasu tu epiekat.\nTu juyakat shipirajain tu apunajushkat.\nOttusu muurut sutuma.\nJunujusu tu uchikalirua.\nShiasa erre nojoluin tuu sirumakat, aisu shire wuin, suma tuu mapakat nojotsu kasa sunain isahiisu supushua.","num_words":191,"character_repetition_ratio":0.079,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.161,"stopwords_ratio":0.016,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.95,"perplexity_score":5570.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Ee%27iyalaaya%20a%27la%C3%BClaas%C3%BC","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"<div style=\"background-color:#FFF; padding:2px; border:4px solid blue\">\n<div style=\"background-color:#FFF; padding:18px;border:2px solid red\">\n{| style=\"width:100%; background:white\"\n|-\n\n{| style=\"width:100%; background:#FFF; border:2px #FFF; font-size:90%\"\n|- style=font-size:120%\n!style=text-align:left|   Wikipeetia naatajatü süka sünüiki wayuu wattaje'ewalü\n|-\n|\n\n|-\n|","num_words":75,"character_repetition_ratio":0.099,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.333,"stopwords_ratio":0.013,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.55,"perplexity_score":376.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/A%27la%C3%BClaakuwa%27ipashajia","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"A'laülaakuwa'ipashajia\n\nA'laülaakuwa'ipashajia (alijunaiki: Organigrama) es la representación gráfica de la estructura de una empresa o de una organización. Representa las estructuras departamentales y en algunos casos, las personas que las dirigen, haciendo un esquema sobre las relaciones jerárquicas y de responsabilidades que existen en la organización.","num_words":76,"character_repetition_ratio":0.103,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.16,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.958,"perplexity_score":2797.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Ai","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Tü Ai (alijunaiki: Yuca, Mandioca, Manihot esculenta)  es un arbusto perenne de la especie Manihot esculenta, originario y extensamente cultivado en Sudamérica y el Pacífico por su raíz almidonosa de alto valor alimentario. La mandioca es endémica de la región subtropical de Argentina y Paraguay, y de la región tropical de Bolivia, Brasil, Colombia, Ecuador, México, Panamá, Perú y Venezuela, aunque se estima que las variedades hoy conocidas son efecto de la selección artificial. La yuca es un arbusto perenne que crece hasta unos dos o tres metros de altura. Está adaptada al clima tropical cálido y necesita humedad y mucho sol para crecer.\n\nSu crecimiento es lento en los primeros meses, por lo que el control de hierbas es esencial para un correcto desarrollo. En su uso normal, la planta entera se arranca al año de edad para extraer las raíces comestibles; si alcanza mayor edad, la raíz se endurece hasta que se vuelve incomible. De las plantas sin raíces se extraen los recortes para la replantación.\n\nLa raíz de la mandioca es cilíndrica y alcanza el metro de largo y los 10 cm de diámetro. La cáscara es dura y leñosa y no se puede comer. La pulpa es firme e incluso dura antes de la cocción, surcada por fibras longitudinales más rígidas; muy rica en hidratos de carbono y azúcares, se oxida rápidamente una vez desprovista de la corteza. Según la variedad, puede ser blanca o amarillenta.\n\nAchikii\n\nLa evidencia más antigua del cultivo de la mandioca proviene de los datos arqueológicos de que se cultivó en el Perú hace 4.000 años y fue uno de los primeros cultivos domesticados en América. Las siguientes referencias al cultivo de yuca (Manihot utilissima) provienen de la cultura maya, hace 1.400 años en Joya de Cerén (El Salvador). En efecto, recientes investigaciones tienden a demostrar que el complemento alimentario de los mayas, el que les permitió sostener poblaciones muy numerosas, sobre todo durante el periodo clásico, y muy particularmente en la región sur de América Central (Tikal, Copán, Calakmul) fue la Yuca. Aun hoy es parte integrante de la dieta de las diversas poblaciones que viven en la región maya y también en la cuenca del Mar Caribe.\n\nOtra variedad, la Manihot esculenta, se originó posiblemente más al sur, en Brasil y Paraguay. Con su mayor potencial alimenticio, se había convertido en un alimento básico de las poblaciones nativas del norte de Sur América, sur de América central, y las islas del Caribe en la época de la llegada de los españoles, y su cultivo fue continuado con los portugueses y españoles. \n\nWunu'ulia","num_words":590,"character_repetition_ratio":0.046,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.199,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.997,"perplexity_score":14865.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Akatkulaaj%C3%BCl%C3%BC","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Akatkulaajülü (alijunaiki calculadora de software) es un programa de software que consiste en una calculadora usada en la komputatoora, en el taleepana serulaalü o en el PDA.","num_words":32,"character_repetition_ratio":0.097,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.172,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.891,"perplexity_score":25808.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Akoosto","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Akoosto (alijunaiki: Agosto) Nia chii mekiisatkai kashi suluu shiyawashe juyaa natuma naa alijunakana suluü apunüin shikii waneshimuin; shia palaa tu apuniunka kashi sumaiwajattka natuma naa romanokanaa.\n\nAkoosto (alijunaiki: Agosto) es el octavo mes del año en el calendario gregoriano y tiene 31 días. Se le puso este nombre en honor del emperador romano Augusto Octavio. En el antiguo calendario romano, el año comenzaba en marzo y el sexto mes se llamaba sextilis pero, en el año 24 antes de nuestra era, Octavio Augusto decidió darle su nombre y desde entonces sextilis se llamó augustus. Octavio imitaba así al ya fallecido Julio César quien, veintiún años antes, había hecho lo mismo con el quinto mes, hasta entonces llamado quinctilis y que con él pasó a llamarse iulius en homenaje a la familia Iulia, a la que pertenecía.\n\nKashiirua sünain juya","num_words":185,"character_repetition_ratio":0.066,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.191,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.908,"perplexity_score":18081.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Albania","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Pueulo Albania, es un municipio de  Kolomwia, situado en el Wajiira. Es el municipio más joven de este Departamento, junto con el municipio de Uribia, creado el 19 de marzo de 2000. Está ubicada en cercanías de la mina de carbón El Cerrejón. Su Sa'atkaattein es  Yan Keller Hernández Herazo.\n\nClima \nEl Municipio de Albania posee un clima cálido con lluvias frecuentes entre los meses de junio y julio, y de septiembre a noviembre. Los frentes de lluvia provienen, por un lado del golfo de Venezuela, y por otro, del mar Caribe desplazados por los vientos alisios. En los terrenos elevados, las lluvias son muy abundantes.\n\nHistoria \nEn la época de dominio indígena, esas tierras estaban habitadas por kariachiles, wayuu y kusinas (o cocinas). Bajo el dominio del colonialismo español, estas tierras no eran dominadas por ninguna potencia colonialista de forma regia.\n\nPara inicios del siglo XVI, expediciones europeas surcan el territorio por medio del río Ranchería, al que ellos llamaron El Hacha. La invasión y ocupación de sus tierras estaban bajo la jurisdicción de la Provincia de Río del Hacha.\n\nDurante el siglo XIX, perteneció a la Provincia de Padilla, y después en su totalidad al Estado Soberano del Magdalena, en la Colombia federal. En 1911 es integrado a la Comisaría de La Guajira, entidad subnacional a la que ha pertenecido durante su historia como Intendencia y Departamento.\n\nEn la actualidad, por acto de la Asamblea Departamental de La Guajira, el 19 de marzo de 2000 se crea el Municipio, comprendiendo territorios de los Municipios de Fonseca y Maicao.\n\nDivisión administrativa\n\nCorregimientos \n Cabecera Municipal de Albania\n Cuestecitas\n Los Remedios\n Porciosa\n Wareware\n\nComunidades \nAlbania (sede Municipal)\nCampamento\nCampo Herrera\nCeibabocalito\nCuestecita\nDelicias\nEl Paraíso\nEl Rancho\nFíjate Bien\n Horqueta\nKaralouptamahana\nLa Bendición\nLa Lomita\nLoma Fresca\nLos Playones\nLos Remedios\nSeís Hermanos\nMushaisa\nPorciosa\nSanta Fé\nSí Se Puede\n Siruma\nTabaco \nTigre Pozo\nUrapa\nWarare\n\nResguardos indígenas \nResguardo Indígena Wayúu de la Alta y Media Guajira\nResguardo Indígena Wayúu Cuatro de Noviembre\n\nPueulokana\nAlbania","num_words":500,"character_repetition_ratio":0.047,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.193,"stopwords_ratio":0.014,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.987,"perplexity_score":8662.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Alberto%20Antonio%20Gonz%C3%A1lez%20Pava","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Alberto Antonio González Pava (Marakaaya, Zulia, Venezuela, 2 de Noviembre de 1990) es un actor, escultor y artista plástico venezolano de origen wayuu.\n\nNüchikua\nHa trabajado en diferentes medios de comunicación en la ciudad de Maracaibo hasta que decide emigrar hacia la ciudad de Santiago de Chile en busca de oportunidades. Sus padres fueron Denis María Pava y Antonio González, este ultimo de origen wayuu. Siendo el sexto entre sus 7 hermanos, comienzas sus estudios en 1998 en el Escuela Básica Nacional Alonso de Ojeda, bajo la responsabilidad de su hermana mayor Rubí González, quien decide ocuparse de sus hermanos al fallecer su madre.\n\nDesde muy temprana edad demostró su inclinación a las artes plásticas y a la actuación como arte representativo. Comenzó a mostrar su trabajo en una exposición de arte infantil en el Museo de Artes Luis Chacón en el año 2001, siendo su primera experiencia como expositor, para luego presentarse en una Bienal de Arte Libre en San José de la Matilla en el municipio Jesús Enrique Losada en el año 2004. Posteriormente mientras sigue su preparación académica en la Institución Francisco Ochoa, allí se le designa como encargado de realizar el escudo de la escuela como reconocimiento a sus destrezas en al arte de esculpir, el cual expone en el año 2006 en la Bienal Chiara Lubich.\n\nComenzó a liberar su pasión por el arte con el apoyo de su padre, quien le aconsejo ¨seguir el camino en el trazo de cada pincelada¨, de tal manera que su arte busque representar una parte de la cosmovisión wayuu, población indígena que se caracteriza por manejar un arte muy colorido en sus diseños y estampados, los cuales son representados en la vestimenta y los bolsos tejidos a mano.\nHasta el 2008 cursó estudios en la Unidad Educativa Nacional Dr. Francisco Ochoa para luego entrar en la Escuela de Artes Plásticas Julio Arreaga a partir del año 2009, logrando exponer el mismo año en la exposición de esculturas Hall Galería Daniel Rincón en el que fue considerado por la revista tendencias como artista de relevo haciendo mención a la generación de las artes 2011. Mientras continua su preparación, el mismo año 2011 participa en una muestra de esculturas y pinturas en la Universidad Católica Cecilio Acosta, casa de estudio que lo acogería después como alumno. En el año 2012 decide crear un movimiento ecologista al que denomino Eco Verde Zulia, antes de ingresar formalmente como estudiante de la Universidad Católica Cecilio Acosta, primeramente a prepararse como comunicador social y luego a cursar la carrera de artes visuales mención museología bajo la tutela de Laura Rondón, escultora zuliana reconocida por sus aportes en el diseño del Monumento a la Virgen de la Chiquinquira en el paseo Ciencias de Maracaibo y Rubén Suarez como motivador y profesor de escultura.\nLuego de incursionar en el año 2017 en las artes cinematográficas con su protagonismo en el Destetado, decide salir de Venezuela rumbo a Uruguay en donde reside durante meses hasta establecerse en Santiago de Chile.\n\nCreo en el año 2012 la sociedad ambientalista Eco Verde con la finalidad de exponer la situación ambiental en barrios y comunidades de bajos recursos con el propósito de expandir la información necesaria sobre la conservación de los espacios naturales y reciclaje en ciudades grandes como Maracaibo, idea que acompaño la Biblioteca Pública del Estado Zulia cediendo sus espacios para charlas, talleres y exposiciones de arte con temática ambientalista. De tales encuentros nace la brigada ambientalista Villa Luz con el apoyo y acompañamiento de una comunidad llamada Ciudad Losada al noroeste de Maracaibo.\n\nExposiciones\nSus obras han sido expuestas en lugares como el Hall de Galería Daniel Rincón, el ateneo de Maracaibo Bellas Artes, en la sala de exposición del Teatro Baralt, en la sala expositiva del Modulo C. Además de participar en la muestra colectiva de promoción de la Universidad Católica Cecilio Acosta con sus esculturas en donde trato de representar la anatomía humana y estilos de neo surrealismo. Entre 2015 y 2017 participo en la bienal Chiara Lubich.\n\nIncursión en la actuación\nEl Destetado es un cortometraje que protagonizo González Pava en el año 2017 con la dirección de Héctor Silva Núñez, corto en el cual le dio vida a Jairo, un joven que busca un lugar en su constante autoexploración, situación que enfrenta en su realidad de diversidad y los estereotipos estéticos, étnicos y sociales que se impone de acuerdo a la cultura mayoritaria. El filme conto con una producción franco venezolana en donde Eva Chillon le dio un toque de surrealismo. La producción conto con la participación de Luiggi Shamanna, Rayza de la Hoz y Gloria Jusayu, por lo cual la temática fue expuesta en español y wayunaiki en lugares de Maracaibo y sus paisajes circundantes. El Destetado fue estrenado en el año 2018 en el Festival Internacional de cine de Toronto, evento en el que se le considero a Jairo como un personaje de ¨exploración del ser¨, además de ser un proceso creativo que le dio vida a un personaje surreal que además padecía el mal de Poland.\n\nEl filme ha sido presentado en Festivales como:\nFestival Internacional de Cine Toronto TIFF (Canadá).\nFestival Internacional de cine y comunicación de los pueblos indígenas originarios ficmayab (Guatemala).\nMuestra Internacional de cine indígena de Venezuela (Venezuela).\nFestival de nuevo cine latinoamericano de la Habana (Cuba).\nFlirckfest International short film festival of Sydney (Australia).\nFestival Internacional de cine de Cartagena de Indias (Colombia).\n23 Festival de cine de Lima PUCP (Perú).\nNarrative short film program MAD (USA).\nFestival de cine de Monterrey (México).\nSao Paulo ISFF (Brasil).\nVancouver latin american film festival (USA).\nFestival Short México (México).\nMuestra de cine y video indígena Duapara (Colombia).\nFestival Bio Bio Concepción (Chile).\nMuestra indígena de cine y memoria de resistencia (USA).\nCine estudio del círculo de bellas artes de Madrid (España).\nFestival internacional cinematográfico de Montevideo (Uruguay).\nFestival internacional de cine indígena de Wallmapu Temuco (Chile).\nFestival de cine venezolano de Tokio (Japón).\nFestival de cine latinoamericano del Rosario (Argentina).\nSüchikimaajatü wayuuirua","num_words":1691,"character_repetition_ratio":0.057,"word_repetition_ratio":0.002,"special_characters_ratio":0.192,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.994,"perplexity_score":8330.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Aleemasain","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Amma Aleemasain (alijunaiki: Manaure) waneshia pueulo (je süwaa) oulia Kolomwia, kawitalaka anainjee Depawameentaka oulia Wajiira. Limita por el norte con el mar Caribe, por el noroccidente con el municipio de Uribia; por el sur con el municipio de Maicao y por el occidente con el municipio de Riohacha. \n\nEl mar es la materia prima para la industria de la sal, base de la economía del municipio, que produce la mayoría de la sal consumida en Colombia. Otras actividades económicas son la pesca y el turismo. El municipio recibe regalías por concepto de la producción y transporte de gas natural del yacimiento de Ballenas, transportado por gasoducto.\n\nKolomwia","num_words":149,"character_repetition_ratio":0.104,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.189,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.938,"perplexity_score":12414.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Alfabeto%20en%20wayuunaiki","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"→ Aacheemaajatü wayuu\n\nAlfabeto en Wayuunaiki\n a, \n ch, \n e, \n i, \n j, \n k, \n l, \n m, \n n, \n o, \n p, \n r, \n t, \n s, \n sh, \n y, \n u, \n ü, \n (v), \n w, \n y, \n ꞌ\n\nLas vocales \nLas vocales en wayuunaiki presentan muchas semejanzas con las vocales del castellano, exceptuando la ü, que se pronuncia estirando los labios hacia atrás (como sonriendo)una característica especial de las vocales.\n\nEn wayuunaiki las vocales se clasifican en:  vocales simples y vocales largas o geminadas. Vocales simples: a, e, i, o, u, ü.\n\nLas primeras se escriben y se leen como las del castellano exceptuando la sexta ü, la cual se pronuncia estirando los labios hacia atrás,lo contrario a la posición de los labios mientras se pronuncia la u.\n\nVocales largas o geminadas: aa, ee, ii, uu, üü \nEs la unión de dos vocales en una palabra. Esto marca la diferencia con relación a la pronunciación entre vocales cortas y largas.  Las vocales largas indican mediante la duplicación de la vocal ,ejemplo Aapüshana- eenakaa-iisho-oonojoo-uuchi-püülükü\n\nLas consonantes \nEn las consonantes existen 16 grafemas.\n\nCh, j, k, l, m, n, (ñ), p, r, t, s, sh, (v), w, y, ꞌ (saltillo)\n\nEjemplos de palabras con las letras del alfabeto en wayuunaiki:\n\nCH \nChira-chise-chisa-chaamaa-chooko-chamüin-choochoo- chajatü-chiira.\n\nJ \nJasai-juichi-jolotoo-jotusu-jemeta-juya-jemiai-jawata-jetaka-jamüsü-jayapa-jeketa—jaküta.\n\nK \nKashi-kaasha-kaarai-kenna-kulaala-kochi-kepein-konkon-kuluula-kasuutai-kalapaasü-kepiashi.\n\nL \nLaa-luutaa-leetaa-lamuuna-lapü-lumia-laüta-laülaa-lüütaa-alepü-alapajaa.\n\nM \nMuusa-mapa-maasi-mojuui-moolo-muurai-mürülü-müsichi-maiki- meruna\n\nN \nNashi-nei-nna-nasipü-naya-newii-namaa-natuushi-najapü-nachon-natuma-nanüiki-nnojoo-nnojootsü.\n\nÑ \nMiñaasü-luuiña-waireña-saiña-paaña-waina-aiña-weküinñaa.\n\nP \nPaipai-piyüi-palajachi-paruusa-paitaa-paratüsü-püichi-patsua-paala-pipia-polu-püna-piichi\n\nR \nRouya-rüi-rülipi-irasü-ruluma-rüipe-parousa-karawaata\n\nS \nSiruma-sütta-sutta-soula-susu-sirapü-samulu-sese-sawa-suulia-sipata-sitana-sawaachi\n\nSh \nShia-shaakuma-shira-shunui-shaataa-sheitaa Shaneeta-ashajaa\n\nT \nTaata-tulu-taashaa-tepia-tashi-tawala-tütüshi-touain-toushi-tatuushi-tepichi-tayein-tapülain-tashiia\n\nW \nWayuu-wopu-wepia-weinshi-waneepia-wusi-washi-walaa-wüita-wapüshi-wuin-wouain-watuma-waliru-walerü-wayunkeera.\n\nY \nYonna-yosu-yülaa-yakata-yaja-youla-yawa-yanama-yotojolo-yolujaa-kayaasü-\n\nꞋ \nAcheꞌee-aleꞌee-asaꞌaa-oꞌuu-oꞌunaa-waaꞌawai-shiꞌira-kaꞌlaira-chünüꞌu-eꞌraa-wattaꞌa-aꞌirajaa-koꞌoi-chünüꞌü-kaleoꞌu-maꞌleꞌiwaꞌkaꞌi-sheꞌi-toꞌu-jiaꞌai.\nWayuunaiki","num_words":638,"character_repetition_ratio":0.049,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.224,"stopwords_ratio":0.016,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.397,"perplexity_score":149.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Alijunapiapa%27a","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Alijunapiapa'a (alijunaiki: ciudad) suele utilizarse para designar una determinada entidad político-administrativa urbanizada. En muchos casos, sin embargo, la palabra también se usa para describir un área de urbanización contigua (que puede abarcar diversas entidades administrativas). Por ejemplo, la ciudad de Londres propiamente dicha tiene apenas unos 860 mil habitantes. No obstante, cuando alguien se refiere a la ciudad de Londres, suele referirse a su área metropolitana, es decir, al conjunto de su área urbanizada, la cual tiene aproximadamente 7,5 millones de habitantes.","num_words":116,"character_repetition_ratio":0.08,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.182,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.973,"perplexity_score":9798.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Anajia","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Alijunaiki: Monitor, Pantalla de computadora.\n\nAlijunaiki krinko: Computer screen, Computer display","num_words":20,"character_repetition_ratio":0.044,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.162,"stopwords_ratio":0.05,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.257,"perplexity_score":3258.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Ap%C3%BCrika","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Apürika (Alijunaiki: África) es el tercer continente del mundo por extensión. Limita al norte con el mar Mediterráneo, al oeste con el océano Atlántico, al sur con la unión de los océanos Atlántico e Índico y al este con el mar Rojo y el océano Índico. Su superficie total de 30.272.922 Km². De este continente hacen parte 54 países, siendo todos ellos miembros de la Unión Africana, con excepción de Maruweeka.\n\nApürika","num_words":100,"character_repetition_ratio":0.066,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.229,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.977,"perplexity_score":13563.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Aroowa","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Aroowa (alijunaiki arroba) es un símbolo usado en computación que aparece en las direcciones de correo electrónico y otros servicios de red que utilizan el formato usuario@servidor. Esta relación se deriva del hecho de que, en inglés, el símbolo @ se lee at ('a' o 'en') y por lo tanto indica que el usuario está hospedado 'en' el servidor, en vez de ser local.\n\nKomputasion","num_words":84,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.219,"stopwords_ratio":0.024,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.995,"perplexity_score":13441.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Aruuwa","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Aruuwa es una isla del Mar Caribe, que se encuentra a 25 km al norte de la península de Paraguaná, al noroeste de Venezuel, al este de la península de La Guajira y al oeste de la isla de Curazao. Formó parte de las Antillas Holandesas, aunque desde el 1 de enero de 1986 es un País autónomo dentro del Reino de los Países Bajos.","num_words":81,"character_repetition_ratio":0.094,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.235,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.988,"perplexity_score":22049.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Asanaal%C3%BC%20Waleker%C3%BCl%C3%BC%27%C3%BC","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Alijunaiki: Navegador web, Navegador de internet.\n\nAlijunaiki krinko: Web browser","num_words":15,"character_repetition_ratio":0.083,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.173,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.214,"perplexity_score":2754.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/As%C3%BCwaai","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Tü Mma'ipakat Asüwaai (alijunaiki: Provincia de Azuay) jiia wanee mma'ipakat saakaje 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat yaa Ekuwatoorü.\n\nEkuwatoorü","num_words":33,"character_repetition_ratio":0.062,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.2,"stopwords_ratio":0.03,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.99,"perplexity_score":6833.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Atkawaa%20Karawoowajat%C3%BC%20%281821%29","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Atkawaa Karawoowajatü (alijunaiki: Batalla de Carabobo) Shiia wanee atkawaa supüla ajutala sukuwaitpaa Wenesueela sajapülü tü alijunaka chejeewai Epaainya, chii kamanakat atchen niia Simoon Woliwaa palajanachikai sunain tü makaa. \n\nChii palajanakai so'ü Wenesueela niia Simon Woliwat siia Mikelü Toree so'ü Epaainya. Tü atkawaaka tü alaatusu so'ü kai 24 juniiolü so'ü juyaa 1821 chaa mma'ipakat Karawowaat pejee sunain alijunapiapa'a Walensiaa; sunain tü atkawaaka makaa, akettajunusu sukuwaitpaa Mioü Kolomwia siia supüla anaata sukuwaitpaa Karakas siia supüshuwayale mmakat joolü Wenesueela; tü wanee atkawaa so'ü sujalaja'jie suliia sutchen Epaainya soou Wenesueela alaatusu soou Wuinka Marakaaya sunain tü Atkawaa Wuinpüleka soou Wuinka Marakaaya (alijunaiki: Batalla Naval del Lago de Maracaibo).\n\nMüin shiia ajalajuin tü atkawaaka so'ü waneeirü kai chii Simon Woliwat ne'enajüin nupüshika ejetsitaa supüla atkawaain so'ü mmakat Marakaaya kajamüin tü Mioü Kolomwia sa'apain tü mmakat Marakaaya chaa kai 28 eneroülü so'ü juyaa 1821\n\nAtkawaaka\n\nWattachompa so'ü kai 24 juniiolü so'ü juyaa 1821 chejee ipüna soou Uuchika Anaa'oulü (Cerro Buena Vista), Woliwat nirajoulü jamüin sukuwaitpaa sutkalee tü alijunaka epaainyajewai, kettapa erajaa mushii kaa nojolerü antuna anain suriiamüin siia shi'ipoloje. \n\nMüin shiia nulüwataka anaatera tü ejetsitaa wenesueelajewai supüla ekerolia sulü wopükot wuinpumüin shire anta ee nojolüin shirüin tü ejetsitaa epaainyajewai; anaas numaka Simon Woliwat kajamüin tü alijunaka nojotsu sutijaa'ou yaalain tü ejetsitaa wenesueelajewai, tü shi'ipajeka antaka palajana shiia tü watayon numaanaka Paes siia Serreña (Paez y Cedeño), siia tuwaneirü supünalüsu eipoloje sunain tü ejetsitaa epaainyajewai supüla atkawaain palajana.\n\nAleyajanaa tü 1na. Atkasuka siia Alejaa Suliioü Wurkos (Burgos)\nSutijapa'ou tü ejetsitaa epaainyajewalü, alüwatanusu atka tü watayon Wurkos chaa ipunamüin sumaa Jashichisuka Apüree (alijunaiki: Bravos de Apure) kajamüin tü jashichisuka Apüree shiia shiikika palajana sunain tü ejetsitaa wenesueelajewai, tü alijunaka supüla anta sunain tü ejetsitaa wenesueelajewai sulatirüin tü suwataleeka wuin Karawowaat. \n\nTü sutkalee Wurkos emetutshatasu, sutuma tü makaa tü ejetsitaa Jashichisuka Apüree ounusu piantua, tü makaa alaatusu  sun'tapa tü watayon Alojushi Inkülesu (Cazadores Británicos). Sunain tü atkawaaka tü watayon Jashichisuka Apüree siia sumaa Alojushi Inkülesu, ouktushi chii Kumantante Tumas Farriar (Tomas Farriar)  siia 17 (Poloo Akaratshi) wariaa epaainyajewai; sutuma tü ees supüla akumujunuin suchukuwaya tü sutkalee siia achajaa sukuwaitpaa jamüinjatü so'ü supüla akanajaa tü atkawaaka musuu sutuma numajatnukaa Paes. \nMüin tü watayonka Wurkos antusu sumaa ayurajaa tü watayonka Inpante siia Hostalrich; kaa nojotsu supüla sukanajuinjatü tü ejetsitaa Wenesueelajatü kajamüin apünuinsu sutchen joolü sumaasu Jashichisuka Apüree, Alojushi Inkülesu siia Ajutakalirü.\n\nKaa müin shiia atuma, tü alijunaka sulüwatain supüshuwayale suwatayonshe sunain atkawaaka, müin sain tü watayon Pürinsipe, Warwastra siia Inpante atka musiia sunain, sa'as suchiiki kajamüin maima patüriota numajatu Woliwat; tú alijunaka sulüwatain tü watayon achiruajatüka, yaleje ounusu kajamüin ouktusu maima ejetsitaa sutuma numajatuka Woliwat\n\nOünaa Natuma Alijunaka\nKaa müin tü sukuwaitpaa alijunaka, apalitchonjasu kajamüin maima tü ouktaka sajapülü ejetsitaa Wenesueelajatü, tü numajatuka alijunaka ounusu kamüshein suliia oukta. \n\nSujalaja'jie chii Tore münakai nulüwatain tü watayon Ajutaka Sunain Reikai (alijunaiki: Lanceros del Rey), atka sunain tü ejetsitaa chejee Kolomwiaje tü watayonka ounusu apattajain sunainje müin sumülian siia mojüin sukuwaitpaa, katchenshatasu numajatuka Woliwat. \n\nTü alijunaka apattajasu chaamüin Walensiaa, siia tü ejetsitaa wenesueelajewai suchirua. Sunain tü atkawaaka tü Alijunaka amüloisu sunainje 4.279 alijuna ejetsitaa, 2 (Piama) mioüsukana militara, 120 (Poloo shiiki sumaa piama poloo) pasanainka sunain mioüsuka siia 2.786 surülarü. Siia sunainje tuwaneirü tairu amüloisiaje maima sunainjeka, tü alijunaka sun'tapa chaamüin Walensiaa, anüjulasu sulü Puetta Kaweyo (Puerto Cabello)\n\nAchikii Wenesueela","num_words":886,"character_repetition_ratio":0.09,"word_repetition_ratio":0.007,"special_characters_ratio":0.165,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":6624.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Ayaawajai%20ayaatia%20wayuun%C3%BClia","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Ayaawajiaa ayaatia wayuunülia (Alijunaiki: PIN) es el número usado por los teléfonos celulares BlackBerry para identificarse en la red de mensajes BlackBerry Messenger.","num_words":42,"character_repetition_ratio":0.063,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.155,"stopwords_ratio":0.048,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.93,"perplexity_score":7181.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Castilletes","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Castilletes (alijunaiki: Castilletes) shiia wanee mma antunaa'ka anain chaa Wajiira, chaaya anasü süpülaa eitanaa tü'ü palajanaa'ka ipaa süpülaa ashaala jee siia erajünawa sajat'tie Kolompia jee siia Wenesuweela. Eree shiia chooujashatasü sümüin Wenesuweela, kaa jamüin shii eein atijaanüin jalain ajat'tüin Kolomwia, siia süpülaa atijaanaa sajat'tie wuinkaa palaajeka jee sulüjeenaka wuinka sulü palaa shirooko Sugolfoin Wenesueela.\n\nSu punto como límite fronterizo quedó establecido con la firma del Acta de Castilletes el 29 de abril de 1900. Sin embargo, en 1891 sehabía establecido que el hito Nº1 sería el conocido como Mogotes de los Frailes, pero los delegados de la comisión mixta de demarcación no encontraron ese punto, decidiendo establecerlo en la Meseta de Castilletes. Para 2001 se intentó ante el Tribunal Supremo de Justicia de Venezuela decidir la nulidad del Acta de Castilletes, pero el tribunal decidió que carecía de jurisdicción para decidir sobre el hecho.\n\nSe localiza en el Municipio Guajira del estado Zulia; el acceso al área sólo se realiza con vehículos rústicos, embarcaciones o avionetas, ya que no existen rutas terrestres comerciales hacia la zona, si bien a finales de 2007, la carretera Los Filúos-Cojoro-Castilletes fue parcialmente rehabilitada.\n\nReferencias\n\nVer además\nSugolfoin Wenesueela\n\nSuuria","num_words":295,"character_repetition_ratio":0.065,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.185,"stopwords_ratio":0.003,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.519,"perplexity_score":9054.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/David%20Hern%C3%A1ndez%20Palmar","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"David Hernández Palmar Wayuu iipuana,  aainjüi peliikula, ayujai o'uyaakuaa otta shikiipü'üjanashi aainjalü peliikula cha'aya wenesulaana. Wainmairü \"documental\" naainjüin sümüin tü e'rajaale telewision kanüliakalü Deutsche Welle y ARTE cha'aya sulu'u tü mma miyo'usükalü kanüliakat Europa je aainjüshi \"documental\" nachikimaajatü naa wayuukana. Eesü wane kanüliasü  \"Dalia se va de Jepira\" (O'unüsü Dalia Jepirajee) (2006). Piantuairua nukua sünain tü \"festival\" kanüliakat \"NMAI Native American Film + Video Festival\", na'atashi chi shikiipü'üjanakai tü \"documental\" kanüliakat \"Los Dueños del Agua\" je yootüshi sünain tü yootoo kanüliakat “Madre Tierra en Crisis\".\n\nDavid ekirajaashi süpüla a'walakajaa pütchi sulu'u tü ekirajaale miyo'usükalü kanüliakat URBE je ekirajaashi süpüla ayujaa o'uyaakuaa sulu'u tü ekirajaalee kanüliakalü Escuela Julio Vengoechea cha'aya Marakaaya, Wenesueela. Eenajünüshinka süpüla a'yatawaa sulu'u tü ekirajawaakat sünain sukuaippa wayuu je alijuna sümaiwajatü sulu'u tü ekirajaale miyo'usükat kanüliakat Universidad de Iowa, je a'yanaajiraashi sümaa sukuaippa tü kanüliakat de PeruDigital je akaalinjüshi sünain ashajaa sulu'u tü karaloukta a'walakajütkat pütchi kanüliakat  WAYUUNAIKI. A'yataashi sünain akumajaa je sümaa sukuaippa peliikula sulu'u süpüshua'a tü mmakalüirua sulu'u Latinoameríca. A'yataashi sünain tü pelikula motsoyüt kanüliakat El Destetado, eejachi sünain tü kanüliakat  Festival Internacional de Cine de Toronto\" TIFF je nükanajüin tü miyo'usükat akanajaa sünain  FICMAYAB (13º Festival de Cine Internacional de Cine y Comunicación de los Pueblos Indígenas).  \n\nAnüü tü ni'yataakalü anain maa'ulu yaa:  \n\n\"Un hijo\", palajatkalü peliikula miyo'u ni'yataakalü amaa chi aainjaikai peliikula  Hèctor Silva Nuñez, alijuna cheje'ewai Wenesueela;  a'yataashi sümaa tü peliikula kanüliakalü \"El Ocaso de la amazonìa, wane peliikula miyo'u naainjüin nümaa Alvaro Sarmiento otta Diego Sarmiento-(Quechua, Perû)  chi a'yataakai sümaa  \"Suggunya 1698. \" La llave del Darien\", peliikuula miyo'u, naainjüin sümaa Olowaili Green,Guna Dule, Otta nümaa David Sierra, sümaa tü kanüliakat   \"Buscando las marcas del Asho'ojushi\".   \n\nDavid Hernández Palmar a'yaataichi sümaa anajaa saa'u tü peliikulairua ne'iyatawaikalü naa wayuukanairua cha'aya Wenesueela je sulu'u wane mmairua naata, ma'aka tü kanüliakat  \"Muestra de Cine Indígena de Venezuela\"  tü shi'yatakalü tü kanüliakalü  Cinemateca Nacional de Venezuela je tü palajatkat Muestra de Cine Indígena cha'aya Wajiira so'u tü juyakalü 2009. So'u tü juyakalü 2009 ni'yataa amaalü sukuaippa tü kanüliakalü Muestra de cine indígena cha'yaGinebra (Suwiisa)  wanaa sümaa nouutkajaain naa a'yataashiikana sulu'u tü kanüliakalü  OIT,  naa a'yataakana süma nakuaipa naa wayuukana saainküin mmakat süpüshua'a, otta nukumaja akuaipalü cha'aya Barcelona (Epaainya) tü kanüliakalü Muestra itinerante de Cine Indígena: \"El Universo Audiovisual de los Pueblos Indígenas\".\n\nSünain ayujalin nia o'uyaakuaa, David Hernández Palmar kojuyatuaichi eein sünain eere shi'iyatünüin o'uyaakuaa; so'u tü juyakat 200y nükanajüin tü kanüliakalü  \"Premio de Fotografía Sebastián Garrido\" sünain tü III Bienal Nacional de Artes Plásticas cha'aya Puerto La Cruz (Wenesueela) saa'u tü ni'yataain kanüliakalü  \"Iconocomunicantes\", je so'u tü juyakalü en 2010 e'yatünüsü nujutu süka tü kanüliakalü  Mención Honorífica de National Geographic  saa'u tü ni'yataain kanüliakalü  \"La vida Wayuu: una visión desde dentro\".\n\nVideografía\n\"Esto que veo no soy yo\" (2005)\n\"Sujuitayaa Yosuu\" (2006)\n\"Quien yo Volumen 3\" (2006) \n\"Los dueños del Agua\" (2007)\n\"Nukujula Wanee Wayuuchon\" (2008) \n\"Wounmainkat\" (2009)\n\nReferencias\n\nSüchikimaajatü wayuuirua","num_words":804,"character_repetition_ratio":0.083,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.201,"stopwords_ratio":0.011,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4480.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Departamento%20Wajiira","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Mma'ipakat Wajiira, Departamento de La Guajira tu alijunaiki es uno de los 32 Departamentos en que se constituye Colombia. Está situado al norte del país y pertenece al grupo de departamentos de la Región Caribe colombiana. Limita al norte y al oeste con el mar Caribe, al este con Venezuela; al sur con el departamento del Cesar y al suroeste con el departamento del Magdalena. Su capital es Riohacha.\nKowennatoot: Juan Francisco Gómez Cerchar\n \nKolomwia","num_words":96,"character_repetition_ratio":0.114,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.191,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.95,"perplexity_score":18995.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/E%27irukuu","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"E'irukuu (alijunaiki: clanes maternos) wanoujiraain tü wakuappakalü sünainje shi'iruku tü weikalü maka we'raajiraain tü saalinkalü we'iruku, sünainjee tia ayaawatünüsü nakuaippa naa wa'laülayuukana saa'u nayain anouktüin wakuaippa sünainjee saalin we'iruku, je müsia nayaja'a a'luwataaka waa'u süpüla anouktaa kasachiki sünainjee wanee mojujirawaa atumaa.\n\nE'irukuuka wayaawase sutuma wei \nTü e'irukuuka shia tü wayaawasekat sutuma wei süpüla wayuuinjanain waa'in shi'ipajee tü nakuaippakat. Wanee wayuu ayaawatünüsü tü nukuaippakat sünainjee tü ni'irukukat sükajee süchoin wanee wayuu jierü, aka jamüin, naya naa jieyuukana naa alatitka tü e'irukuuka sümüin süchonyuu, napüshua tooloyuu jee müsie jieyuu, akatsa'a nayain  alane'eraka atsüin sümaa tü e'irukuuka.\n\nNaa wayuukana nayaawatüin nakuaippa sünainjee ne'irukuu jee müsia sünainjee tia nayaawatüin jet'süin napüshi jee naa nnojotka kasain nanain. Müin shia sukuaippa, nümüin wanee wayuu tü nüpüshika shia süpüshi tü niika sükajee wanaawain tü ne'irukuuko. Otta müsia nüpüshi nüshii noupayuushi.\n\nTü e'irukuuka koumainsü \nWane e'irukuu kouralasü sünainjee wanee wayuu jierü jee müsia sünainjee wanee mma, eere e'itaanüin naya paala natuma naa kakumainka sukuaippa tü e'irukuuka, chi wuchiikai Utta. Eere suumain wanee wayuu eesü wane aamaka eere ojoittünüin jee anaajaanüin naa wayuu chejee sümaiwajee, sulu'u saamaka wayuu kottushii napüshua'a naa oushiikana jee müsia naa wayuu laülaayuu eekana palajana noulia naa wayuu jekennuukana.\n\nNaa wayuukana natüjaa aa'u jet'süin tü noumainka sükajee nayaawatüin sünainjee tü ne'irukuuka jee müsia sünainjee napüshii, aka jamüin, suumain nii jee noushi paalale'eyan. Sulu'u suumain wane e'irukuu kepiashii ne'e naa wayuu apüshiika otta eesü naa keraüshiikana, wayuu waneejatü antaka nanainmüin sutuma napüshi jee yalashi ne'e naya kepiain sümaa nawayuuse, akatsa'a, müleka eere wanee kasa mülo'u otta müleka eere wane kasachiki, naa keraüshiikana o'unushi nachukua'a sa'akamüin napüshi, sükajee nnojotsü nanainpünain tü kasa alataka. Otta müsia, müleka ouktuin wane wayuu naatajatü sulu'u suumain wane wayuu waneejatü, aapitnüsü nüpüshi shi'iree nüsaajünüin yalejee, jee müsia maka nnojorülee nüpüshi, ojo'itunushi yala sulu'u naamaka, akatsa'a tü niipüseka asaajünüsü mapan sutuma nüpüshi.\n\nE'irukuu süpüla kottirawaa \nShia tü jamüin sukua'ipa kottiraain tü apüshiikalü süpüla shiyaawatünüin wane apüshiika sünainjee tü e'irukuuko, naa wapüshikana wanaawasü tü we'irukuuko namaa, jee müsia wattawalii ma'in natuma naa aikeyuukana jee müsia naa achonyuukana. Paala sümaiwale'eyan, eepü'üsü wane jeerü nayaawase naa apüshiikana, sümaa shiyaawase wane mürülü, sünainjee tia waima müshi naya naa wayuukana sümaa tü e'irukuuko, jo müinma yaa eesü maka apünüin shikii aipiruamüin e'irukuu. Sulu'u wane apüshii eekai ama'ana e'irukuu eeinjatü naa wayuu mülo'uyuukana, naa jieyuu laülaayuukana, otta chi wayuu toolo aashajaakai saa'u nüpüshi.\n\nEeshi naa o'upayuu, wapüshi naa'u washikai, eeshi naya kojutuin sümüin wayuu. Otta müsia naa ouliwo'u naya naa apütaainjanaka watta ka'i yüütapa wane wayuu, naya naa aikeyuuwaakana je müshiia naa asiipünuukana.\n\nSünain wane apüshii, tü e'irukuuka ayaawatünüsü sünainjee tü eyüükalü, naa süchonyuukana ojuittushii sünainjee shi'iruku jee müsia sünainjee nüsha chi nashikai. Naashin naa wayuu laülaayu, paala sümaiwale'eya naa wayuukana ojuittushii sünainjee mmapa'akat, sutuma shiain  eyüüin, müsia chi juyakai naapüin tü nüshakat.\n\nWane wayuu niyaawatüin jaralüin nüpüshin sünainjee tü ni'irukukot, müsü sukuaippa namüin napüshua'a müinka naa mülo'uyuukana, motsoyutnuukana, naa emiiruakana, jee müsia naa epayaakana. Müsia namüin naa tooloyuukana  tashunuu sümüin tü nuwalaka jiet eekai motsoin, müsüja'a tü pütchi ashimia, süshi nuwayuuse.\n\nE'irukuu (pütchi süka alijunaiki) \n\nEl origen de los clanes en el mundo wayuu, es descrito en los relatos de los ancianos, que Ma'leiwa, el gran ser, después de haber creado la cuarta generación de los wayuu, quiso separarlos y reunirlos en clanes, cada uno con su nombre y un distintivo especial que sirviera para definirlos e identificarlos del resto de la humanidad. Según los relatos wayúu conocidos hasta ahora, Ma'leiwa como ser creador le delego al pájaro Utta la responsabilidad de nombrar a los clanes wayúu y organizarlos en cada región de la Guajira, de tal forma que existan en armonía bajo las reglas del sistema normativo conferido.\n\nLos clanes como herencia materna \n\nLos clanes son heredados directamente de la mujer wayúu como una forma de generar un vinculo más fuerte con la cultura. Los wayúu se organizan y se reconocen como wayúu al ser hijos de una mujer, de quien reciben su clan, el cual les permitirá ser parte de su apüshii o familia materna, con quienes desarrollará lazos más fuertes de reciprocidad y responsabilidad, que con los parientes paternos como los o'upayuu. La mujer wayúu es la trasmisora del clan, a todos sus descendientes, sean hombres o mujeres, sin embargo, el varón wayúu no trasmite su clan a sus hijos, ya que solo le corresponde a las mujeres de la familia.\n\nLa pertenencia a un clan y el ser hijos de una mujer wayúu le permite al individuo reconocerse e identificar a su familia más cercana, es decir, sus tíos y tías maternas en primer lugar, seguidamente de todos los que vienen por línea materna como abuelas y abuelos hijos de mujer del mismo clan.\n\nClanes territorializados \n\nCada clan tiene una raíz asociada a una mujer wayúu y a la tenencia de un territorio compartido por todos los que conforman el clan, ya que así fueron organizados y distribuidos de acuerdo al pájaro Utta, según los relatos conocidos. Cada territorio se identifica con la existencia de un cementerio en común, en donde reposan los cuerpos y restos de los primeros wayúu que conformaron el clan, por lo tanto estos se asocian directamente con abuelos y abuelas anteriores a la generación posterior.\n\nDicha particularidad le permite al wayúu identificar su territorio a partir de su clan y su familia, ya que así lo ha heredado de su madre y sus primeras abuelas. Dentro de los territorios organizados por clanes solo pueden vivir los familiares apüshii que conforman dicho clan, y también están los parientes unidos a la familia pero que pertenecen a otros clanes, estos solo viven por uniones con miembros de la familia y permanecen con sus hijos, sin embargo, en caso de problemas o conflictos estos regresan a sus territorios maternos, ya que no pueden involucrarse en conflictos que no estén relacionados con su familia. Mientras que en el caso del fallecimiento de un wayúu en territorio extraño a su clan, este es devuelto y entregado a su familia para que sea sepultado en su territorio materno, y en el caso de no tener familiares cerca, estos lo sepultan hasta que sus familiares vengan a llevarse sus restos en el acto de la exhumación.\n\nClanes como lazos unificadores \nLos clanes funcionan como principios y lazos que cohesionan al individuo con su familia. Ya que existe un principio de afinidad y reciprocidad más relacionada a la familia de la madre, ya que es con ellos con quienes comparte cementerio y territorio, y estos a su vez se lo heredan a sus descendientes como hijos y nietos. En tal caso, cada familia y cada clan posee una marca que utilizan para diferenciarse y reconocer también a sus rebaños, lo cual ha permitido que los clanes se mantengan a pesar de influencias externas, actualmente existen treinta y seis clanes. Igualmente, cada clan y familia mantiene lazos fuertes con sus ancianos y ancianas, ya que estos fueron sus primeros familiares y son quienes habitan el territorio.\n\nEn ese orden también están los o'upayuu o parientes por línea paterna, con quienes hay lazos y responsabilidades diferentes que los adoptados con la familia materna. Y por otro lado están los descendientes, quienes son los que vienen después de una generación y estos son los nietos y sobrinos.\n\nLa pertenencia a un clan se reconoce a partir de la madre, ya que nacen de su carne junto a la sangre del padre. Según los relatos sobre el origen de los wayúu, en una primera generación creada por Ma'leiwa, existieron los primeros seres que habitaron la tierra y del cual provienen los wayúu.\n\nLos wayúu saben de su origen por transmisión del conocimiento oral y saben de su clan por relatos y afinidad directa con la familia materna. Además de diversas prácticas que ayudan a los wayúu a cohesionarse y relacionarse con su clan, a partir de practicas como velorios, exhumaciones, fiestas y sueños.\n\nShi'ipajee sukua'ipa \n\nSukuwa'itpa wayuu","num_words":1843,"character_repetition_ratio":0.05,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.182,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9113.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Ekirajaap%C3%BClee","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Ekirajaapülee (alijunaiki: Universidad) es un establecimiento educativo de enseñanza superior y de investigación. Se puede ubicar en uno o varios lugares llamados campus o núcleos. Otorga grados académicos y títulos profesionales.\n\nOrigen\nEl término \"universidad\" se deriva del latín universitas magistrorum et scholarium, que aproximadamente significa \"comunidad de profesores y académicos\". La primera universidad llamada por ese nombre es la Universidad de Salamanca, en España; fue la primera de Europa que ostentó el título de Universidad por los decretos de 1253 del rey Alfonso X de Castilla y León y del Papa Alejandro IV en 1255. Sin embargo, la Universidad de Bolonia fue fundada en 1088, como la Escuela de Derecho de Bolonia; pasó a ser formalmente una universidad en el año 1317.\n\nEn América\nLas primeras universidades americanas fueron creadas por la Corona Española en la etapa colonial. Ni Inglaterra ni Portugal, ni las otras potencias coloniales menores, fundaron universidades en América. La primera universidad fundada oficialmente, de acuerdo a la normativa jurídica impuesta por la monarquía española, fue la Real y Pontificia Universidad de San Marcos, en Lima, Perú. Es la actual Universidad Nacional Mayor de San Marcos. Los Españoles fundaron universidades en Ciudad de México, Quito, Sucre, Bogotá, Caracas, Santo Domingo y otras ciudades, pero muchas ya no existen hoy. La universidad más antigua de Venezuela en existencia continua, es la Universidad Central de Venezuela, fundada en 1721 como Colegio Seminario de Santiago de León de Caracas.\n\nEkirajaapülee (alijunaiki: Universidad) Ekirajaapüleekalü shia wane miichi eere shikirajünüin wayuu, eepaja'a kojuyasu sukua'ipa.\n\nTü universidad münakalü \nEesu tü ekirajaale napüla naa e'eiwaliikana koleejiain tu bachillerato münakalü, suchikije tia eesu tü Ekirajaapüle Universidad, eere nekirajünüin naa a'yataainjanakana mmapeena ma'aka na'in naa tottoonkana, naa ingenierokana je waneeirua a'yataawaa\n\nEkirajaapülee \nEkiraajapüleeka shia eere sükotchiraain naa ekiraajaasükalüirua süpüla atijaa karalo'uta. Shia eere shikirajaain wayuu miyo'uyu, wayuu laau'laayu, majayut, chira jima'ai, otta teepichi. Shia eere na'atapajüin naa ekirajaainkalü namaa naa ekirajüinkana süpüla joo natüjüinjatüin tü kasaka süpüshüa'a ekirajünüinka anain müsia tü natijeeka apülee, otta tü natiijaaka, supüla joo na'yataajatüin otta neeküinjatüin so'u tü natiijaaka apülee.  \n\nEesu kasa anashaantain sulu'u tü ekirajüleeka, eeraajiraashi waya, anasü tü kamaneewaaka sulu'u tü ekirajaapüleeka maimaa wa'aleewain sutuma, eraajiraashi waya we'irukuut; ma'aka sa'ain: wayuu uraliyuu taya nüchoon wayuu Aapushana, otta wayuu Uliana taya nüchoon Saspuana müshi na wayuukana sulu'u türa ekirajüleeka. Maima müsuja'a wayuu otta tepichi ka'aleewainka sünainjee ekiraajawa sünain atiijaa karalo'uta, naa tepichi ekirajaashiikana kojutusu natuma tü nakuwa'ipaka, sünainjee epijawaa, wayuuwaa jee kapüshaa.    \n\nMaima kasa nekirajaaka anain naa tepichikana natuma naa ekirajüliikana sulu'u tü ekirajaapüleeka, nanülia naa ekirajuliikana sutüma wayuu icha'ya wajiraa marakariitaa, otta ekirajaashi wayuu sünain eraajiraain sünülia woumainpa'a.\n\nWaima sukua'ipa tü ekirajaapüleeka \n-Eesu ekirajaapülee napüla naa tepichikana shia tü Koleejiaa münaka, eere süttiaka atijaa karalo'uta.                                                               \n\n- Eetaasü tü ekirajaaleeka napülaa naa ei'waliikana atijaain sukua'ipa tü kasa eekalü sulu'u woimainpa'a shia tü wachiyeraato münaka.                                                               \n\n-Otta süchikajee tia ee müsia tü ekirajapüleeka miyo'usüka: (shia tü Universidad münaka) eere nekirajünüin naa a'yataainjanakana mmapeena ma'aka na'ain naa tottookana naa ekirajuliikana karalo'uta, naa awalakajüliikana pütchi jee otta waneeirua a'yatawaa. \n\nChoüjasümain türa'a ekirajapüleeka süpüla lootüinjatüin tü waküaipaka sünain a'naa, sünain tü ayataawaa, süpula anaijatüin sükua'ipa tü majaayüt, nüküaipa chii jima'aikai, chi'iraa tepi'chii . A'anasümain   türa'a ekirajapüleeka süpüla  yaleetüinjatüin wayuu sulu'u Sü'ümain,  e'ree jo'   wakotchajira'a süpülajo tü pütchikaa e'itanaanakaa  e'ekii wamüin, süpüla aküjaa kasakaa süpüshua'a natiijakaa apüleeru'u wayuu, sümüin nachonyuu süpüla ka'ika süpüshua'a, \n\nEesü ekirajapülee sütüma wayuu süpula ati'ija  akumaajaa kanasü, kakatüsü sünaa kasakat süpüshua'a sutuma wayuu,  Kanasü,  süi,  jama'a,  Süsü,  amüchi,  si'iraa,  iita,  uwoma,  alepü,  kutpeera, mantaalüpü,  peyon,  she'in,  waima kasa  sütijaka apülee Wayuu:  a'anaa,  atülaa, E'inaa, asichajaa maawi, atükaa  amüchii,   asonoo kutpeeraa, akanajaa, awalerajaa, jiitpai. Sümaayalee ouuttajaa, Shia tia'a  shikira'ajaka anain Wayuu sülü tü ekirajapüleeka.","num_words":1022,"character_repetition_ratio":0.086,"word_repetition_ratio":0.006,"special_characters_ratio":0.206,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4332.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Ekirajiap%C3%BClee%20Suuria","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Tü Ekirajuiapülee Suuria, LUZ (alijunaiki: La Universidad del Zulia) shiia wanee ekirajapüle taashi'akuwaitpaa, antunusu anain soou mma'ipakat Suuria ein Wenesueela, shiia wanee ekirajupüle sumüin eke ein; antusu anainwa 65.000 ekirajanusuka sunain püreekürato siia posskürato, eitajushii sunain 11 pakuttade sulü tü alijunapiapa'a Marakaaya siia piama nu'uküleo, wanee chaa alijunapiapa'a Kawima siia waneeyan chaa Puntoo Pijoo, mma'ipakat Patkon. Eesü sunain 27 koleejia, ekirajasu anainwa 56 kareera kapülajanaka siia 100 posskürato. \n\nEesü sulü 4.000 ekirajakat; eesü sunainwa tü aküjaalana pütchii supüla aküjaa tü alataka alüpüna tü Ekirajupüle Suuria, müin tü Karalo'uta LUZ, antaka sumaa Kai'iwai Shimüinsuka (alijunaiki: Diario La Verdad); Raawia LUZ, walekerü: https:\/\/web.archive.org\/web\/20181115120440\/http:\/\/radio.luz.edu.ve\/, sulü tü rialü 102.9 FM sumüin Marakaaya, 97.5 FM sumüin San Rapaeelü Majana jee 107.9 FM sumüin Puntoo Pijoo; Tvluz shiia ein erajunüin sunainka siia ein suwalekerü Tü Ekirajupüle Suuria shiia http:\/\/www.luz.edu.ve ein eiyatunüin sukuwaitpaa LUZ\n\nSuchajaaka achiiki tü Ekirajupüle Suuria\n\nTü Ekirajupüle Suuria sunainje suchajaaka shiiesü tü ekirajaaka alijuna soou mma'ipakat Suuria, tü makaa shiia: \n\n Shiiesü wanee intitusionka akumajaka kassa sumüin cho'oujaka sumüin alijuna, sunainje tü anaawaka siia achecheraa tü atijaaka aküjanaka sutuma tü ekirajaasuka, tü makaa supülasu anatiraa sukuwaitpaa mmakat Wenesueela siia awanaja müjaaka sunain alijuna ee ayatajein.\n\n Ekirajaa sunain anaawa püropesional ee atijaain sukuwaitpaa ayatawa sunain kassa\n\n Ainja kotta sumaa wanee Ekirajupüle soouka waneeyan mma\n\n Amaimaja kareraa sumüin ee atijein ain sunain, ajutala sumüin wayuu ee matnetshein supüla awalaja wanee Ekirajupüle ee kajutüin\n\nAchikii Tü Ekirajupüle Suuria\n Sunuikipüle: «Post Nubila Phœbus» (alijunaiki: «Después de las nubes, el Sol») (wayuunaikiru'u: «Suchikeje tü Sirumaka, chii kaikai»)\n\n Su'uyashe sukumujunüin: 11 de septiempüre so'ü 1891 (121 juyaa)\n\n Ein antuna'anain: Av. 16 sumaa calle 67 B, Marakaaya, sunain mma'ipakat Suuria ein Wenesueela\n\n Ekirajanusuka: 65.000 sunain\n\n Rector: Jorge Palencia\n\nPakuttade siia Kareera kanainjeka\n*Aküronomiia: \nAküronomiia\nArkitekturaa siia tiseñoo:\nArkitekturaa\nTiseñoo Kürapikoo\nCiencias Económicas y Sociales\nAtministürasion je Empüresaa\nKontatüriia Püblikaa\nEconomía\nSociología\nCiencia Juriitikaat siia Sociales\nTerechoo\nAyatawa Sosialü\nCiencia Politikat\nHumanidades siia Educación\nLicenciatüraa jünain Comunicación Social: Mención Periodismo Impreso\nLicenciatüraa jünain Comunicación Social: Mención Periodismo Audiovisual\nLicenciatüraa jünain Publicidad siia Relaciones Públicas\nLetras (Ashajaa)\nFilosofía\nEducación: Integral\nEducación: Orientación\nEducación: Ciencia siia Tecnología sunain tü Educación\nEducación: Biología\nEducación: Química\nEducación: Matemática siia Física\nEducación: Achukuwaje (Historia)\nEducación: Geografía\nEducación: Pre-escolar\nEducación: Anüiki Joolüjatü (Idiomas Modernos)\nEducación: Física, Deportes siia Recreación\nBibliotecología jee Archivología\nExperimental sunain Artes\nArtes Plásticas\nArtes Escénicas siia Audiovisuales: Yonna (Danza) \/ Teatro \/ Artes Audiovisuales\nJayechii (Música)\nMuseología\nExperimental sunain Ciencia\nMatemática\nFísica\nQuímica\nBiología\nComputation\nAntüropolojia (Antropología)\nIngenieria\nCivil\nPetürolio\nMecanica\nGeodesia\nQuimica\nElectrica\nIndustrial\nKaasü (Gas)\nMedicina\nMedicina\nBioanálisis\nEnfermeria\nNutürision siia dietética\nOdontologia\nOdontologia\nCiencias Veterinarias\nMedicina Veterinaria\nAnimación\nStop Motion\n\nTü Ekirajupüle Suuria, eesü sumana wanee püroyectaa supüla akumaja wanee shipiia LUZ chaamüin suriiamüin sunain Wuinka Marakaaya, ein tü mma'ipakat Suuria, supüla anaateraa tü achajawa ekirajapüle uniwersitariio siia apaa sumüin tü mmakat makaa ekirajaale majutüin\n\nSuuria","num_words":865,"character_repetition_ratio":0.067,"word_repetition_ratio":0.005,"special_characters_ratio":0.178,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.997,"perplexity_score":3240.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Ekirajiap%C3%BClee%20Wajiira","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Tü Ekirajiapülee Wajiira (alijunaiki: Universidad de la Guajira) jiia wanee ekirajaapülee chaa mmakat Kolomwia. Tü mulo'usuka shipia antunusu anain uuchimüin orientee sünain alijunapiapa'a Süchiimma chaa ee Depattamenta Wajiira, ein shikii ekirajaawa mulo'usuka sünain mma Wajiira.\n\nEesü sümaana sulü tü ekirajiapüleeka jarai pakuttades sümaa 18 püroküraama jünain püreekürato (Pregrado) jee siia sünain kottüin eesü 40 püroküraama, ajüitte'naka. Ei'paa sümaana wanee koleejia tecnikoo jee siia Atijalaaka sümaa 8 püroküraama jee 3 ajüitte'naka jee siia wanee Koleejia Tijitaalü ein ekirajaanüin ee wattalüin, tü makaa eesü sulü pakuttades waneewai. Tü Ekirajiapülee ajütalanusü soou juyaa 1977, apünuintua awanajain ein shikiika.\n\nSuchukuwaje\n\nSujütala'iwa jee siia juyaa 1980\nTü Ekirajiapülee Wajiira akumujunusu sutuma tü A'yatawaajiraaya jünain akümujaa alijunapiapa'a jee mma'ipakat (SIPUR), kaa müin wanee püroyeekta münaka: Achajawa sukuwaitpaa supüla akümajaa jee püroküramajaa einjatü tü Ekirajiapülee Experimental Wajiira. Suchikeje tü achajawaka, jooüsü jee akumujunusu sutuma Alüwatanaka karalo'uta 001 jee siia 012 chaa juyaa 1976 ashajanaka sutuma Outkajawa Depattamenta Wajiiraje jee lekaalüka atuma siia kanüikika ma'ain kowietnajee 523 jünain kashii Tisiempüre soou juyaa 1976.\n\nAkumajaasü sünain ayatawa müin sain wanee empüreesa depattamentalaa sümaa ayatusuka sünain lekaalü, sulaa'mainsü mma jee siia sainjüin sutnetse; anaatüsü sünain ayatawa soou kashii pepüreero so'ü juyaa 1977, sünain wanee apülee edipiitio (Edificio) supünaa'lü kaaya Tü Mariina (La Marina) sümaa karateerü 13 chaa pueuloka Süchiimma, kajamüin shiia waneeshia apülee edipiitio sumanaaka Depattamenta. Sünain tü palajanaka sukalia, tü ai'nakaa supüla ekirajaa nnojotsu awanajain müin wanee a'yatawaajiraaya jee apütaasü müin ayatawa alaa'ulaasukalü.\n\nTü palajanakalirua apünuinsuka püroküraama, supülasü ekirajaawa alu'u ekirajaapülee shiiairüa: Injenieriia Industüriialü (Ingenieria Industrial), Adminiistürasion Empüreesa (Administración de Empresa) jee siia Lisensiatüraa Mateematikaa (alijunaiki:Licenciatura en Matemáticas), (Asürütnakaa suchikeje apünuin kashii); sutumasü suchajaaka atijalaa SIPUR, sutuma müin shiiajasü sunainjekaa sukuwaitpaa tü Ekirajiapülee anainmüin pienchii juyaa.\n\nChaa kashii eneero soou juyaa 1981 akumujunusu tü Opitinaa Akumajaapüle'e, jee siia sünain juyaa 1982 tü opitinaaka jiia ke'eipoloojeka jee yootaka soou tü palajanaka pülaan süpüla akumajaawa tü Ekirajiapülee, münusu «Su'urala süpüla wanee pülaan kapülaain'ka jimateera tü Ekirajiapülee Wajiira» e'enaajüna'ka sutuma wanee ashajanaka consultoore chejeeka alijunapiapa'a Wokoota, müin yaa anaas apüla akeettajüna'a jee aju'uta achikii tü akumajanaka einjatü ayawajaka jee ekirajawaka'pülee ekaa alu'u tü Ekirajiapülee jee sii ei'yalaa tü achoou'jaka apülaa ejüitiira'a tü jeketüka püroküraama jee püroyeekta ee kanainjein sukuwaitpaamajatü tü depattamenta ekaa alu'u. \n\nCon base en las propuestas de dicho plan, el programa de Ingeniería de Minas se consideró como una firme opción para constituir un nuevo programa, sin embargo, se reconsideró y aplazó la decisión de implementarla por razones de debilidad del proyecto justificativo. Igualmente, se dieron los pasos necesarios para la creación del Centro de Investigaciones, que fue instituido a finales del 1982. Entre 1983 y 1985 el centro lideró proyectos de investigación como el demostrativo y promoción de la Jojoba, el proceso de potabilización de agua de mar a través de la evaporación inducido por la radiación solar en comunidades costeras de La Guajira, y otros que se concebían como pertinentes, para acrecentar la presencia institucional de la universidad.\n\nCon la puesta en funcionamiento en 1984 del Centro Regional de Educación Abierta y a Distancia (CREAD), a través del convenio suscrito con la Escuela Superior de Administración Pública (ESAP), se incluye en la oferta académica de la universidad, la Tecnología en Administración Pública con énfasis en Administración Municipal.\n\nA partir de 1985, se presentaron planes operativos por semestre para operar los proyectos del plan de desarrollo antes mencionado, con la modalidad participativa, a través de reuniones de directivos y jefes de secciones.\n\nEn 1986 se aprueba la Ley 71, que crea la estampilla «Pro Universidad», la cual es reglamentada mediante la Ordenanza 02 de 1987, como una fuente económica para el financiamiento y la construcción de la Universidad de La Guajira, erigiéndose su existencia como el origen del primer plan sistemático de capacitación que fue instituido en 1987, amparado e impulsado, a través del Estatuto Docente aprobado en ese año. También en ese mismo año, se abrió el programa de Licenciatura en Lenguas Modernas.\n\nAños 1990 hasta la actualidad \n\nEn 1992 se abrió el programa de Ingeniería del Medio Ambiente y en 1995 la Licenciatura en Etnoeducación y Proyecto Social. También a partir de 1986, se elaboró el primer plan de desarrollo: «Plan de Desarrollo Prospectivo de la Universidad de La Guajira 1986 – 2008», teniendo en cuenta que el horizonte de este plan era a largo plazo, se preparó con un asesor externo y participación a la comunidad, un plan comentario, el plan «Trienal 1991 – 1993». En ese plan se opta por la metodología de la planeación estratégica y predomina la tendencia de revisar lo académico y lo administrativo.\n\nHasta el año de 1994, la Universidad de La Guajira funcionó como institución universitaria. El 24 de mayo de 1995, el Consejo Nacional de Educación Superior de Colombia, mediante la Resolución 1770 emanada del Ministerio de Educación, le reconoce su estatus de universidad en atención a que había cumplido con la reglamentación vigente para ser reconocida como tal. \n\nPara cumplir con esta reglamentación, la Universidad de La Guajira presentó, a finales de 1994, para su aprobación el plan de desarrollo «Un Compromiso Hacia el Siglo XXI», elaborado por la comunidad universitaria; este plan orienta la gestión administrativa y académica y cualifica los resultados humanos y técnicos requeridos para la categoría de Universidad.\n\nDesde 1998 se concibe la planeación institucional como un sistema integral con la preocupación de responder a las exigencias trazadas por el Consejo Nacional de Acreditación para entrar al proceso de autoevaluación con fines de autorregulación y con objeto a la acreditación, según los factores de análisis establecidos: Proyecto Institucional, Estudiantes y Profesores, Procesos Académicos, Bienestar Institucional, Organización, Administración y Gestión, Egresados e Impacto sobre el Medio, Recursos Físicos y Financieros.\n\nEn 1999, se estructura el Proyecto Educativo Institucional, el cual constituye el pensamiento filosófico que orienta el quehacer de la Universidad de La Guajira y se realiza la operatividad de las políticas institucionales para la transformación académica y administrativas reflejadas en el «Plan de Desarrollo 2000 – 2002».\n\nEn 2005 y en virtud del Primer Diagnóstico de Estados Iniciales terminado en el 2004, sus recomendaciones y la visión de un macrosistema para su ajuste y restructuración impone la contemporanización del PEI.\n\nCronología \n 1.975: Se expide la Ordenanza 02 en la que se “Conceden facultades Extraordinarias al Gobernador de la Guajira, para crear, organizar, y reglamentar el funcionamiento de la Universidad de la Guajira”.\n 1976: Se termina el documento elaborado por el Sipur denominado “Estudios básicos para la Planeación y Programación de la Universidad Experimental de la Guajira”.\n 1977: Inicia labores la Universidad en la calle 1ª con Carrera 13 de Riohacha.\n 1981: Se traslada la Universidad a la calle 26 con Carrera 7ª en la estructura construida para el funcionamiento del INEM Regional.\n 1981: Se crea La Oficina de Planeación de la Institución.\n 1983: Se crea en Centro de Investigaciones de la Universidad.\n 1984: Se firma el Convenio Interadministrativo con la ESAP para el funcionamiento del CREAD, donde se desarrolla el programa temporal de Administración Pública, a nivel tecnológico y pregrado, con énfasis en Administración Municipal.\n 1986: Se aprueba el Plan de Desarrollo Prospectivo 1987 – 2008.\n 1987: Se regula mediante Ordenanza 002 la emisión de la Estampilla Pro Universidad con destino al financiamiento y construcción de la Universidad, aprobada por la Ley 71 de 1976.\n 1987: Se aprueba Estatuto Docente para la Institución.\n 1987: Se Crea el Programa de Licenciaturas en Lenguas Modernas.\n 1991: Se aprueba el Plan Trienal 1991 – 1993.\n 1992: Se crea el Programa de Ingeniería del Medio Ambiente y Recursos Energéticos.\n 1994: Se apruébale Plan de Desarrollo “Un compromiso hacia el Siglo XXI”.\n 1995: Inicia labores el Programa de Licenciatura en Etno Educación y Proyecto Social.\n 1995: Inician labores programas educativos en el Municipio de Maicao en convenio con la Universidad del Magdalena.\n 1996: Se inician labores en la nueva sede la Ciudadela Universitaria del Kilómetro 5 de la Vía a Maicao.\n 1996: Inicia labores el Programa de Trabajo Social, en convenio con la Universidad de Cartagena, celebrado en Dic. De 1995.\n 1996: Se realizaron los siguientes Congresos: Congreso Nacional de Ciencias Biológicas Binacional de Estudiantes de educación, Nacional de Ciencias y Tecnología del Carbón y Departamental de Estudiantes de Ciencias Económicas y Administrativas.\n 1997: Creación de extensiones CREAD y la apertura de cuatro (4) programas de Licenciaturas en Educación, con énfasis en: Ciencias Sociales, Español y Literatura, Matemáticas y Física y Biología y Química; actualmente se desarrollan en 23 Municipios y 4 Departamentos.\n 1998: Se crea el Programa de Contaduría, con licencia de funcionamiento provisional.\n 1998: Se realiza el Primer Congreso Nacional de Etnoeducación \n 1998: Se crea e inicia labores el Programa de Contaduría Pública\n 1988: Se expide el Acuerdo 032 de 1998, por medio del cual se crea el “Sistema de autoevaluación con fines de acreditación”\n 1999: Se inicia el proceso de formulación del Plan de Desarrollo Universidad de la Guajira 2000 – 2002 Un Compromiso Social\n 1999: Primer Encuentro de Rectores Universitarios: Costa Atlántica, Colombia Estado Zulia.\n 2000: Consolidación del proceso de autoevaluación con fines de autorregulación y para acreditación\n 2001: Acreditación previa de los programas de la facultad de ciencias de la educación\n 2002: Mediante resolución rectoral No. 00150 se crea la Gerencia de Acreditación o Autoevaluación para la calidad.\n 2004: Primer diagnóstico crítico de estados iniciales de la Universidad de La Guajira”\n\nSedes y Programas\n\nSüchiimma \n\nFacultad de Ciencias Básicas\n Tecnología en Acuicultura\n Biología\nFacultad de Ciencias de la Educación\n Licenciatura en Etnoeducación para la Escuela Básica\nÉnfasis:\nCiencias Sociales y Cultura\nCiencias naturales y Educación Ambiental\nLengua Castellana y Bilingüísmo (Inglés y Wayuunaiki)\n Lic. en Pedagogía infantil\n Lic. en Educación Física, Recreación y Deporte\n Artes Visuales\n\nFacultad de Ciencias Humanas\n Trabajo Social\n\nFacultad de Ciencias Administrativas y Económicas\n Administración de Empresas\n Administración Hotelera y Turística\n Contaduría pública\n Negocios Internacionales\n\nFacultad de Ingeniería\n Ingenieria Ambiental\n Ingeniería Industrial\n Ingeniería de Sistemas\n Ingeniería Mecánica\n Ingeniería Civil\nEscuela Técnica y Tecnológica\n Técnico Profesional en \nProcesos Administrativos Públicos\nOperador Turístico\nElaboración y Comercialización de Artesanías\n\nPosgrados\n\n Especialización en Gerencia en Finanzas\n Especialización Gerencia en Construcciones \n Especialización Gerencia de los Servicios de Salud\n Maestría en Pedagogía de las TIC\n\nAlbania \n\nFacultad de Ciencias de la Educación\n\nLic. en Etnoeducación para la Escuela Básica \nÉnfasis:\nCiencias Naturales  y Medio Ambiente\n\nFonseca \n\nFacultad de Ingenierías\nIngeniería del Medio Ambiente\n\nMaikou \n\nFacultad de Ciencias de la Educación\nLic. en Etnoeducación para la Básica\nÉnfasis:\nLengua Castellana y Bilingüismo\nCiencias Sociales y Cultura\nCiencias Naturales y Educación Ambiental\nMatemáticas\nFacultad de Ciencias Económicas y Administrativas\nAdministración de Empresas y en el año 2012 se abre el programa de negocios internacionales\n\nManaure \n\nFacultad de Ciencias de la Educación\nLic. en Etnoeducación para la Básica \nÉnfasis:\nCiencias Sociales y Cultura\nCiencias Naturales y Educación Ambiental\n\nVillanueva \n\nFacultad de Ciencias Económicas y Administrativas\n\nAdministración de Empresas\n\nMontería (Córdoba) \n\nFacultad de Ciencias de la Educación\nLic. en Etnoeducación para la Escuela Básica\nÉnfasis:\nLengua Castellana y Bilingüismo\nCiencias Sociales y Cultura\nCiencias Naturales y Educación Ambiental\nMatemáticas\n\nProgramas a distancias \n Servicios Básicos de Salud Ocupacional\nAlbania, Fonseca, Maikou, Süchiimma y Villanueva\n\nInstituciones \nCentro de Información sobre Grupos Étnicos - CIGE\nEsta institución cuenta con una amplia blibioteca y material de información e ilustración sobre los pueblos indígenas y comunidades afrocolombianas que conforman el Departamento de La Guajira, y en general la República de Colombia. Se considera como unos de los principales centros especializados en etnias en Colombia, pero sobre todo de la región Caribe colombiana a la que pertenece.\n\nUnos de los principales objetivos académicos es brindar toda la información necesaria a investigadores de cualquier parte del mundo, a docentes y estudiantes, especialmente de los programas de Licenciatura en Etnoeducación en sus diferentes énfasis.\n\nAKUMAJA\nEs una iniciativa que viene desarrollando el grupo de investigación MOTIVAR de la UNIVERSIDAD DE LA GUAJIRA, desde el segundo semestre académico del año 2007, con el propósito de construir espacios PARA COMPARTIR EL SABER HACER, propiciar el encuentro entre investigadores, docentes y estudiantes, considerando que es una estrategia educativa a través de la cual se fortalece el diálogo de saberes, el trabajo colaborativo y el uso apropiado de los medios y las tecnologías de la información y las comunicaciones en el proceso docente educativo. Se soporta a través de una plataforma LMS, que es MOODLE y al interior de ella se alojan espacios virtuales que dan soporte a pregrado, postgrado y cursos de extensión de la universidad. \n\nInstituto Virtual de Educación Superior Abierta y a Distancia - IVES@D\nEs la unidad académica de la universidad creada para ofrecer programas de pregrado en diferentes sitios de Colombia. En la actualidad cuenta con un cubrimiento en los departamentos de Antioquia,  Córdoba y en su sede Montería, Magdalena y  Sucre.\n\nSitio Web Oficial \nhttp:\/\/www.uniguajira.edu.co\/\n\nKolomwia","num_words":3557,"character_repetition_ratio":0.066,"word_repetition_ratio":0.05,"special_characters_ratio":0.196,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.959,"perplexity_score":4801.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Ekuwatoor%C3%BC","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Mmakat Ekuwatoorü (alijunaiki: República del Ecuador) shiia wanee Mmakat antunusu anain chaa souje ipanamüin sunain Ameerika Uuchimüin. Ekuwatoorü sunainjesu ipuna sumaa Kolomwia chaa suriiamüin siia wuinpeje sumaa Peruu siia wopumüin sumaa Wuinka Pasiipika, Ekuwatoorü mioüsu suliia Surinam siia Uruwai; sumioüshe mmakat shiia 283.561 km² siia tü Outkapüle Mma shiia Kiito. \n\nEkuwatoorü sunainje ipunamüin chaamüin suriiamüin alatusu tü Uuchikaliru Wotkanikaa chaa Andekaa chaayan ees 80 Wotkane siia shiia mioüka tü Chimporaasu (Chimborazo) anainmüin 6310 msnm. Chaa wopumüin ees tü Sugolfoin Wayakil (Golfo de Guayaquil) siia Uuchii'mujule siia wuimpeje tü Amasoniaa. \nEkuwatoorü shiia mmakat ein maima suwatale wuin siia ees tü mma shirroko wuinka Kalapako (Islas Galapagos) tü mmakat Ekuwatoorü shiia Mekietsaka mma ikonamia soou Ameerika Uuchimüin, siia shiia tü apunuinjatuka ikonamia amioüja'main.\n\nJoolü so'ü Kai\n\nEin Nowiempüre chaa juyaa 2006, chii Rafael Correa apaanushi supüla aüwata so'ü mmakat Ekuwatoorü sunainmüin (2007-2011), chaa kai 15 apurile so'ü juyaa 2007 apaanusu tü Asampulea Kontituyente suchikeje akujunusu so'ü wanee jeketü kontitusion soou Ekuwatoorü chejeka juyaa 2008. \nSutuma tü makaa enajanusu supüla apaawa tü aluwatakai soou kuwierno anainje 10 akostoulü so'ü juyaaka 2008 sunainmüinje 24 mayoüle chaa juyaa 2013. Chii aluwatakai soou mma Ekuwatoorü nuwanajawein sukuwaitpaa aluwatawa so'ü mmakat tü siia soou Ameerika Uuchimüin kajamüin suchirawajesu tuwaneiru mma. \nEes wanee Akuwaitpaa alataka chaa kai 30 nowiempüre so'ü juyaa 2010, wattachompaa ashawalasu tü shiiatain Aimajutkaa Mmakat Ekuwatoorü (Policía Nacional de Ecuador) siia tü Atchen Ipunajee Ekuwatoolüjee (Fuerza Aerea Ecuatoriana).\nSukuwaitpaa aluwataka soou Ekuwatoorü musuu: Chii Puresitente, tü lejiwatiwa, tü judisialaka, tü elektoral siia tü turaparensia siia arajakaa kassa.\n\nSuchukuwaje Mma'ipakat sulü Ekuwatoorü\nSulü Mmakat Kolomwia ees 24 (Piama shiiki sumaa pienchi) mma'ipakat, wanee outkapüle mma jee tü shiia alijunapiapa'a Kiito. Tü mma'ipakat alüwatasu so'ü sukuwaitpaa shimiwa, ees Kontitusionka Mma'ipakatpüle sumana.\n\nMma'ipakat\n\nAchiiki Ekuwatoorü\n Sumioüshe: 283.561 km²\n\n Jeraa Mma'ipakat sulü: 24 Mma'ipakat\n\n Jalasu: Ipunamüin sunain Ameerika Uuchimüin\n\n Sunuiki: Shiia alijunaiki siia tü sunuiki Wayuu Kusina\n\n Kepiaka sulü: 15.223.680 miyon (Juliia 2011 est.)\n\n Emioüja juyaawai: 1,419% (2011 est.)\n\n Jemeyulaa so'ü juyaa: 19,6 jemeyulaa\/1.000 keiiaka'alü (2011 est.)\n\n Ouktaa juyaawai: 5,01 ouktaa\/1.000 kepiiaka'alü (Juiiaa 2011 est.)\n\n Eitajakaa:\n\n Jemeyutpaa: 1,05 toolo(s)\/jieyuu \nJoü kaa 15 juyaa: 1,04 toolo(s)\/jieyuu \n15-64 juyaa: 0,97 toolo(s)\/jieyuu \n65 juyaa siia maima: 0,92 toolo(s)\/jieyuu \nSupushuwayale: 0,99 toolo(s)\/jieyuu (2011 est.)\n\n \nSukua'ipa mmapa'akalü","num_words":591,"character_repetition_ratio":0.08,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.234,"stopwords_ratio":0.003,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.997,"perplexity_score":6736.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Francisco%20Justo%20P%C3%A9rez%20Van-Leenden","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Francisco Justo Pérez Van-Leenden (Süchiimma, Wajiira, Kolompia, 3 mayooulu'u no'u chi juyakai 1949 - Samatuipa'a, Kolompia, 13 juuliolu'u no'u chi juyakai 2019) Chi alijuna atüjakai ekirajüikai jule'erua tü anüikiikat, tü atüjaaka jüma ashajülin, mainma ni'yataain sünain sukuwai'pa nanüiki na wayuukana sulu'u tü Ekirajüleeka müle'usüka Wajiira.\n\nJüchiki Nükua'ipa\n\nFrancisco Pérez, e'raajüshikai ma'in ma'ka naa'in profe Justo, jemeishi Süchiimma Wajiira, jünain apünüin (3) tü kashika ja'rai jünain tü juya 1949. Anajaashi niakai cha'aya Samatuipa'aa (Bogotá) jünain po'loo apünüinmüin(13) chi kashikai akaratchikai jünain tü juya 2019. Ekirajaashi niakai sünain tü süttiaka akua'ipa otta süchecheria akua'ipa sulu'u tü ekirajapuleeka divina Pastora, ejechiree ajattüin nutuma tia, jünain tü juyaka 1967. Aja'lajaasü tü ekirajawaka nütuma julu'u tü ekirajapuleeka mule'usüka universidad Nacional de Colombia münaka, jünain tü apünüinka kashi jünain tü juya 1979. Jünain juyaka 1987 ajattatasü nütuma wanee ekirajawayaa maestría münaka julu'u tü ekirajapuleeka mule'usüka universidad de los Andes cha'aya Samatuipa'aa (Bogotá). Jünain tü juya 2005 nainrüin waneeya'asa doctorado münüsü julu'u tü ekirajapuleeka mule'usüka universidad del país vasco, cha'aya julu'u wanee mma Vitoria España münusü.\n\nJüchiki Naa'inraka\n\nA'yataashi palajana nia sulu'u tü ekirajaapuleeka Sagrada Familia münaka, jüchikijee ni'yataaka julu'u tü ekirajapuleeka mule'usüka wajiira, jünaijee tü juya 1979 jünaimüin 2019. Wainma naa'iraka julu'u tü: aluwataashi nia julu'u tü jikiipüka ekirajawaa jüpüla ekirajaa otta tü aluwatawaka nüchikijee chi aluwataashikai, aluwataapünashi nia julu'u eree oustünüin jünain juchiki jukua'ipa wayuu, mushia nia aluwataashi julu'u jüpüshuwa'aya tü ekirajapuleeka mule'usüka wajiira. Niaja'a chi a'yataashikai jünain ashajaa otta akumajaa sukuaippaka tü Laülaasükaa Pütchi sulu'u Kolompia sümaa Margarita Pimienta. Wana jümaa nüluwataain julu'u tü ekirajapuleeka mule'usüka wajiira, wainma kasa naa'inraka, nünateeraka, nia achajaaka jüpuleerua mule'uinjatüin jia, mushia nia ottiraka tü eree jüchajanüin jüchiki jukuaippa wayuu. Watta jalii ni'yataain, erajaawaishi jüshajüin tü ekirajaasükaluirua jüpüla ajat'tiraa tü ekirajawaaka, wainma jükua'ipa tia, eesü tü aashajaaka jüchiki tü anüikikaluirua, nia erajaaka jümaa nünate'erüin tü ta'yataainka jüpüla tojüitüinjatüin julu'ujee tü ekirajaapuleeka mule'usüka: Jüchiki jamuinjatüin jikirajayaa tü Wayuunaiki julu'u ekirajapüleeka Majayütpana wanaa jümaa tü juya 2004. Tü ta'yataainka jia ojuntaka jükuwaippa jü'yatayaa tü karalo'uta aashajaaka jüchiki jamuinjatüin jikirajaaya tepichi julu'u woumain Anaa akuaippa münakat.\n\nAnasüjaa jüka püi'küin taya kataiwaa po'u, pia aapaaka tamüin tü yalayalaaka otta tü a'iwaka apülaa tü anüikika. Pemerapaa.\n\nNükaralo'utase\nWuommainpa (v. 3 y 4)\nWayuunaiki: estado, sociedad y contacto\nA'yataashi sünain akumajaa sukuaippa tü Laülaasükaa Pütchi sulu'u Kolompia no'u chi juyakai 1991\nSujuupajiraaya akuaippa: abrazando las culturas\n\nA'ttale eemüiree\n\nAchikii a'apanüsu anooipa'ajana\n\nTü ashajuushika yaya aapaawushi jünainjee:\n\nFrancisco Justo Pérez van-Leenden: el maestro\nSe fue Francisco Justo Pérez Van Leenden uno de los grandes intelectuales de la Guajira\nSüchikimaajatü wayuuirua","num_words":669,"character_repetition_ratio":0.09,"word_repetition_ratio":0.012,"special_characters_ratio":0.189,"stopwords_ratio":0.003,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4674.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Hugo%20Ch%C3%A1vez%20Fr%C3%ADas","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Hugo Rafael Chávez Frías (wayuunaiki: Hugoo Rapaeelü Chawee Püriia) joüshi chaa alijunapiapa'a Sawanetaa, Arüwetto Areewalo Toorealba soou mma'ipakat Wariinas so'ü akalia, 28 juulio sunain juyaa 1954. Niia wanee militaraa jee politikat wenesueelajechi, niia alüwatakai püresitente soou Mmakat Woliwariana Wenesueela  anainje 2 pepüreero so'ü juyaa 1999. Ekerotushi alümüin Ejetsitaa soou Mmakat Wenesueela soou juyaa 1971, ein ni'yawatüin na'ain soou müinjachi sunain politikat, niia akumajakai palajana chaa juyaa 1982 tü Akutülaa Woliwariana Rewolüsioonariio 200-MBR200 (alijunaiki: Movimiento Bolivariano Revolucionario 200-MBR200), Sunain müliaka sutuma ayatawapüle jee akuwaitpaajetü, münaka Karaakaso soou juyaa 1989. Soou juyaa 1992, Chawee sumaa apünuin nümajaatü militarü sulüjekana MBR200, ainjeshi wanee Ashejanaa tü Mmakat (Golpe de Estado) numüin chii püresitente ekai sunain akalia makaa, chii Karloo Antüree Perees (Carlos Andrés Pérez), nnojotka anain akuwaitpaa jee ataünaka supüla asurütna sulü kaatset anainmüin 2 juyaa, suchikeje ajutunushi nutuma chii püresitente Rapaeelü Kalderaa.\n\nChawees awaatüshi supüla alüwataa püresitentesia chaa juyaa 1998 akalijanüshi sutuma Akutülaa Jaraimüin Repü'pülikat (MVR), Kaa müin akanajüin niia, niia'jashi chii 42º püresitente sunain Wenesueela kanainjeka müin sunulia nutuma tü Rewolüsion Woliwariana jee tü nainjüinka püroyeekta Sosialiismo soou siküla XXI. Chawees nüwanajawein tü kontitusionko sunain Wenesueela chejeeka 1961 chaa juyaapüna 1999, akanajaka sumaa 80% sutuma wotasionko. Tü waneekana main akuwaitpaa sunain politikat, akuwaitpajasü wanee Ashejanaa tü Mmakat sunain juyaa 2002, ajutunushi jünainmüin piama kai nutuma chii wenesueelajechi Petüroo Karmonaa (Pedro Carmona). Chawees aleejüshi nuchukuwaya sutuma sutkalaa Katchenka Ka'apülaka sunain Wenesueela (Fuerza Armada de Venezuela). Tü atkawashataka musuu anainmüin Pülasa Altaamiraa jee tü \"Ashawalaka Petürooliaka\" (Paro Petrolero), chaa akalia tisiemperü 2002 jee pepüreero 2003.\n\nNuchukuwajee\nHugoo Chawee Püriia joüshi chaa alijunapiapa'a Sawanetaa, sunain mma'ipakat Wariinas ein Wenesueela, chaa akalia 28 juulio sunain juyaa 1954. Niia piamakai, anainje aipirua achoinñu kanainjeka apüshika Hugo de los Reyes Chávez jee Elena Püriia; piamaleyan eiküshii tepichii sulü koleejia. Amüloüjashi sunain müliaka sulü wanee pueulo pejee sunain wünaapü wenesueelajetü, sutuma müin nukuwaitpaa sunain joüin niia, eikajanashi sumüin noüshiika Rosa Inés Chávez supüla sumainjachi mioüiwa sumaa. Jimaaipaa niia ekirajashi sunain emiijawa peloota (Béisbol), ashajüshi jee achepajüshui pintuura, jayeechikana jiia ashatia ayakuwaa (Teatro).\n\nKawayuusheshi piantua. Palajanaka shiia Nancy Colmenares, jiierü müliasü, chejeesü Sawanetaa kamanakaa apünüin suchon: Rosa Virginia, María Gabriela jee Hugo Rapaeelü. Suchikejee nümürajüin wanee jiierü wanaawaka numaa nunain nukuwaitpaa Herma Marksman, po'loosü juyaa sumaa. Suchikejee nuwayuusheshi tü jiierü Marisabel Rodríguez ayataka sunain alüwakajat pütchii, eesü wanee nuchon sumaa, sunulia shiia Rosinés. Anainjee juyaa 2003, ajoolosü suliia, sutuma müin shiia nukuwaitpaa joolü nnojotsu ein Palajana Jiierü (Primera dama) jünain Wenesueela.\n\nNukumajaka Chawees sumüin Müliasukaa\n\nChawees nukumujüin waneeirü pürokurama politikat supüla ashawala müliaka sumüin ekee ein; tü makaa ainjünusu soou juyaa 2003, erajunusu sukaa anulia \"Misiones\", tü yootashanaka achukuwaje shiia tü ekijaapüle Misionko Rowinson supülaka ekirajaa sunain ashajaa jee eishejeraa alüpuna tü mma ein müliaka siia nnojolein koleejia alü; tü makaa jiia jünainjee sukuwaitpaa kuwano-wenesueelajetü. Suchikeje alatiraa Misionko Rowinson, antusu tü Misionko Riwas jee tü misionko Suküree sumüin ekirajasükaa sunain Ekirajia müloüsuka. Eesü tü misionko Wariio Alümüin (Barrio Adentro), kapülainka erejeera Wayuu\/Alijuna ee ayuulein jiia nnojotka ama'ana nneerü supüla erejeera jee eesü tü misionko Alejaana Oüpünaa (Vuelvan Caras), supülaka ayuuraja sumaa nneerü sumüin ee nnojolüin ama'ana, tü makaa eitajünusu sumüin tü \"Consejos Comunales\". Supüshuwale misionko nainjaka Chawees antusu anainmüin 21 misionkalirü.\n\nWenesueela","num_words":964,"character_repetition_ratio":0.053,"word_repetition_ratio":0.006,"special_characters_ratio":0.176,"stopwords_ratio":0.011,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4693.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Ichitkii","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Ichitkii (alijunaiki: Uribia) jia wane mma eekalü sulu'u mmakat Kolompia, antünüsü anain palaaje sünain mmakat Wajiira, shikiisü sukua'ipa naa wayuukalüirua soo'opünaa Kolompia (Capital indígena de Colombia). Eesü saashin DANE 117.765 wayuu (2020).\n\nTü kamalainka namüin naa antüshiikana sünain Ichitkii shia tü palaaka Cabo de la Vela je müsia Punta de Gallina, je müsia saa'u eein tü outkajawaa sünain tü Mi'iraaka saa'u Sukua'ipa wayuu, aainjünaka weinshi sulu'u mmakat Wajiira je müsia mi'iraaka saa'u Inmaculada Concepción de María, nanoujaka anain na wayuukanairü kepiaka sulu'u Ichitkii, müsia joo suuyase mmapa'akat aainjünüsü no'u chi ka'i 1 no'u kashikai matsoopüna.\n\nNa kepiashiikana sulu'u naya na wayuukana, yalajanni naya napülapünaa na alijunakana, sutuma tia naya aluwataashiikana saa'u noumain sulu'u supüshua'a resguardo icha palaaje sünain Wajiira jee müsia pasanain sünain.\n\nTü palajatüka rainkeriia Ichitkii ekeraajünüsu sukua'ipa no'u chi ka'i 1 no'u kashikai maatso sünain juyakai 1935, nutuma chi manisaleejewai Eduardo Londoño Villegas otta müsia tü la'ülaaka Bartola González, e'itaanüsü sünülia Uribia, süchiirua nünülia chi alijunakai Rafael Uribe Uribe.\n\nSünülia tü mmakalüirua sulu'u Ichitkii \nEesü eein corregimiento amünakat sulu'u mmakat tia:\n\n Bahía Honda (Colombia)|Bahía Honda\n Jepira\n Carrizal\n Castilletes\n Casuso\n El Cardón\n El Paraíso\n Guarerpa\n Irraipa\n Jojoncito\n Nazareth (La Guajira)\n Porshina\n Punta Espada\n Puerto Estrella\n Puerto López\n Siapana\n Tawaira\n Taparajin\n Taroa\n Urú\n Wimpeshi\n\nWanteera \n\nSupanteerain Ichitkii eesü sünain piama linearüa sümaa ana. Tü lineeaka ipünaaka mariyasü aka jamüin jia tü süwashirüinka mmakat jee müsia tü nüwaralaa chi ka'i. Tü lineeaka molüjeeka kasutsu aka jamüin jia analu'uko saa'u mmakat jee müsia anoutaka saa'u nakua'ipa na ichipkejewalii.\n\nEscudo \nE'itajuushi sünain apünüin kuaterü eeka alu'u ayakuwa süchukuajee tü mmakat, sünain tü palajanaka iipünaka saa'u wuinna eesü wanee jatü sushottüin na'apüla na alikunaka, tia jia sütsüin na wayuukana. Sünain tü kuaterü iipünaka wopüjee eesü wanee jasaichon sümaa piama yosu jee wanee wunu'u sukaramaasü, tia jia mmakat müleka süpüla na kamalainka amüin wajiiraka. Sünain kuaterü molüko ja'yasü wanee anuwa antaka sotpaa palaaka sünain Ichitkii, tia süpüla ee'iyataa nantaiwaa na alijunaka sünainmüin suumain Wayuu cha sümaiwa.\n\nCha iipüna sünainmüin ja'yasü wanee anüiki <<kojüta, washiraa, ayatawa>>. Mmolüjee eere mariiyain, ja'yasü wanee anüiki maka <<Jasai, Siruma, Jouktai otta Palaa>>. Wanee karatsü saa'u, müinka saa'in chi ka'ika'i watta'malü otta müsia nutuma ja'in ma'in nia saa'u mmakat jee sütchin na wayuukanairü.\n\nSukumajaiwa Ichitkii \n\nWanaa sümaa tü Revolución en Marcha jee müsia tü atkawaaka sümaa Peruu chaa saa'u mmakat eere joulüin juyaaka Leticia jünain juyakalüirua 30 saa'u siküla XX, na alüwatashika saa'u Kolompia müshi, cho'ujaasü wekerotirüin süpüshua'a mmakat sünain Kolompia. Sütüma tia chi aluwataapünaakai Alfonso López Pumarejo, sotusü naa'in niakai aka jamüin niain chi aluwataakai ma'in kasa namüin mmakat sotpaaka palaaka caribe, nüshapate'erüin süpüla nekerotamaatüin nakua'ipa na wayuukanairü otta müsia noumain wayuu sulu'u sukua'ipa Kolompia.\n\nAnsülaashi nayainü sünainmüin noumain na wayuukanairü süpüla nekerotamatüin wajiiraka suma'ana Kolompia, jia maka Ichitkiin sunülia jee müsia münüin shia Capital indígena de Colombia, tü rainkeriapüka Ichitkii münaka sumaiwa ekeraajünüsü sümaa sunüliaka Uribia, cha jünain juyakai 1935, noujee chi alijunakai Rafael Uribe Uribe.\nPasanain sünain Ichitkii e'itaanüsu wanee pülaasa Kolompia saa'u ka'ika'i tia, sümaa niakuwa chi alijunakai Francisco de Paula Santander. Sünainje tü pülaasaka aju'itüsu mekisai karateerü kanüliaka natuma müin yaa: Alfonso López, Bolívar, Rondón, Bogotá, La Marina, etc. Akumüjüsu shipia eere e'intaanüintü tü sukuwa'ipaka Ichitkii.\n\nChi alijunakai Eduardo Londoño Villegas, alüwatanüshikai sünain Ichitkii süpüla namüintüin namüin na wayuukanairü alüsaa joo tü mmakat Wajiira sulu'usu suumain Kolompia, kapülashaatasü naa'in aka jamüin keraaipa nakuwa'ipa na wayuukanairü süpüla alüwatawaa saa'u wajiiraka. Sükumajaiwa Ichitkii, tü atkawaaka saa'u alüwatawaa naa'u na wayuukanairü keraasü, aja'lajaasü yalayaa. Chi alijunakai Londoño si'irapüshi süpüla oonoonüin sümaa nünüiki.\n\nSukuwaitpaa mmakat \n\n Sümioushe mmakat: 8200 km²\n Sümioushe alijunapiapa'aka: 6 km²\n Sümioushe wunapüna sünain: 8190 km²\n Ipünamüin saa'uje palaaka:  10 m s. n. m.\nIchitkii jia wane mma palaaje sünain mmakat Kolompia, wajiirapüna. Tü mmakat Ichitkii iipünamüinshaanasü saa'uje Ameerika Uuchimüin, sopta'a palaaka Caribe.\nSulu'u mmakat Ichipki eesü piama \"resguardo\" namaka na alijunaka, muinka saa'in tü iipünaka wajiira otta musia pasanainka wajiira, wayuule koumainka sulu'u; anashaatasu eere müin shia aka jamüin pejesü sünain palaaka otta müsia sünain purunteetka sümaa Wenesueela (eere sikiisuka mmakat Ichipkii, nnojotsü resguardo, sütüma shiain eere outkajaain tü alijunapiapa'aka, miyo'u suumain sünainjee 2.5 km chejee pulaasaka Kolompia, jashin tü karalo'utaka N°015. 28 ashajuushika no'u kashikai pepureero saa'u juyakai 1984 otta musia N°28. 19 juulio saa'u juyaa 1994).\n\nTü mmakat Ichipkii shia miyo'usüka sa'akaje tü 15 mmakat eekalü sulu'u Wajiira. Sotpünaa palaaka ja'yasü eere shikerotein wuinka sünainmüin mmakat, bahía sünülia sulu'u alijunaiki, müinka saa'in Portete, Honda, Hondita, Tukakas, jee siia Cocinetas; otta müsia Castilletes, Carrizal, Coco, Cañon, Saldado, Agujas, Gallinas, Taroa, Chichibacoa, Espada, Gorda del norte, arenas, el cabo de la vela jee siia cabo falso. Otta müsia u'uchi eeshi Makuira, Jarara, Carpintero jee Cocinas, u'uchika Parashi siia la Teta.\n\nMmakat pejeeka sünain \n Palaaje-wuinpeje: sümaa palaaka Caribe\n U'uchejee: Mma Woliwarianakat Wenesueela\n U'ucheje-wopujee: sümaa Maiko'u\n Wopuje: sümaa Aleemasain\n\nNa'yataaka anain na kepiaka sulu'u Ichipkii \nTü eekalü süpüla a'yatawa sulu'u Ichipkii jia epijaa mürüt, tü aikawaaka, tü ee'iyatawaa mma, tü akumajaaka sükaa dividivi, tü alüwata wattamüin karwon, kaasü, otta müsia ichii. Puerto Bolívar eere suju'itüin tü karwonka natuma na a'yatashika sulu'u Cerrejon, apütaasu süpüla mmakat nnerü tü na'apaka nayainü saa'uje nayulüin karwon sulu'uje mmakat, müinka jaa'in tü gaseoducto alüwataka peturoleo chaamüin Wenesueela.\n\nSukua'ipa mi'iraka saa'u mmakat\n\nEere outkajaain wayuukana\n Centro cultural Gilserio Tomás Pana: sulu'u pülaasaka Kolompia.\n\nMi'irakalü\n\nMaatso\n Su'uyase tü mmakat: no'u chi ka'i 1 no'u kashikai maatso, aka jamüin ekeraajünüsu sukuwa'ipa Ichipkii saa'u juyaka 1935 nutuma chi alikunakai manisalejeewai Eduardo Londoño Villegas otta müsia laa'ulaakai Bartola González.\n\nMaayo-Juunio\n Mi'iraa saa'uje sukuwa'ipa wayuu: shia wane mi'iraa aainjünaka wajiirapüna, eere outkajaain süpüshua'a sukuwa'ipa wayuu otta müsia eere antüin na wayuukanairü wattajee chejee Marakaaya, Suuria.\n\nNouyempüre-Tisiempüree\n Mi'iraa süpüla anouja saa'u Maria: aainjünüsu saa'ujee sükalia Inmaculada Concepción de María.\n\nEe'iyatia waleketpülee\n\nAtalee Emüinre \n Walekerü sümüinka Ichitkii \nMmakat Ichitki\n\nPueulokana\nKolomwia","num_words":1601,"character_repetition_ratio":0.055,"word_repetition_ratio":0.009,"special_characters_ratio":0.192,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4262.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Ishos%C3%BC","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Ishosü (alijunaiki: Rojo) es un color que se asemeja al color de la sangre. El rojo es uno de los cuatro colores psicológicos primarios, junto con el amarillo, el verde y el azul. Además, es considerado un color cálido, junto con el naranja, el amarillo y todas las coloraciones que tienden a éstos.\n\nSimbolismo del rojo\nA nivel mundial, el rojo representa un \"estado peligroso\", la bandera roja indica peligro (frente a la bandera verde que tiene el significado contrario, por ejemplo en las playas), el \"código rojo\" significa emergencia y el \"botón rojo\" es, culturalmente, una última pero mortal opción.\nLa identificación del comunismo con el rojo produjo expresiones durante la Guerra Fría tales como \"la amenaza roja\", la \"China Roja\" (en contraposición con la \"China Nacionalista\", la \"China Libre\" o Taiwán). \nEn la cultura china, el rojo es el color de la buena suerte y se emplea para decoración. El dinero en las sociedades chinas se ofrece tradicionalmente en paquetes rojos.\nEl rojo también se emplea para indicar deudas, como en la expresión \"números rojos\". La práctica procede de los contables italianos que usaban tinta roja para indicar las deudas y tinta negra para indicar los haberes.\nEn la China de la dinastía Ming, el rojo era el símbolo del emperador y de la propia dinastía, por eso la ciudad prohibida tiene paredes rojas.\nEn el Imperio Romano el símbolo de riqueza y bienestar económico era el rojo, solamente los emperadores y senadores llevaban algo de rojo en la vestimienta.\nEn las culturas de extremo oriente, el rojo es el color del sur, del verano y del elemento fuego, representados por el fénix rojo, que es a la vez una constelación y un animal mítico.\nPara los pueblos aztecas, el rojo era el color del este, relacionado con el señor del cielo y de la tierra, llamado Tezcatlipoca.\n\nJüna","num_words":410,"character_repetition_ratio":0.055,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.205,"stopwords_ratio":0.017,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.998,"perplexity_score":13419.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Wosoleechi","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Iwana (alijunaiki: iguana) es un reptil de la familia Iguanidae nativo de zonas tropicales de Centroamérica, Sudamérica y el Caribe. Viven normalmente en árboles, alrededor de 1,2 m sobre el suelo. A pesar de su tamaño, pueden moverse velozmente entre las plantas y son excelentes trepadoras.\n\nLas iguanas se alimentan de hierba y ponen sus huevos bajo tierra durante el mes de febrero. Alcanzan la madurez sexual a los 16 meses de edad, pero son consideradas adultas a los 36 meses, cuando miden 70 cm de largo. Tienen una excelente visión y pueden ver cuerpos, sombras y movimiento a grandes distancias. \n\nWuchiirua otta mürülü","num_words":136,"character_repetition_ratio":0.003,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.207,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.99,"perplexity_score":14963.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Ja%27ayaliyuu","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Ja'ayaliyuu es un linaje wayuu, representado por el perro y el zorro.\n\nChi'  Wayuu Ja'ayaliyuu, naajüin na'a wayúu laülayuukana sümaiwa tü mmaka apülaajaasü, na'a wayuu e'ejanaka so'u  kaikát tía murüt'lajaashi. Eeshi  e'eka jeyuujain,  E'eka chira'a pülükajain,\n\nE'eka chi' wayuu Ja'ayaliyuu: (Erüjaashi)\n\nNia chí'  (Erü).\n\nEkaajaa tü Ja'ayaliyuu Shia tü e'irukut, e'etnajanaka anain na'a wayuu mmaka  kamaanele'e Shia.\n\nShia tü e'rütkü e'eree ni'itnajünuin  ch'ii  mürüt:  mmaka nain (Erü).\n\nsümaiwa main, naküjamala wayúu laülayuu chi'i wayü Ja'ayaliyuu wüipeje'ewain apülajaashi erüjaain.  \n\nNia'a  wane'e wayuu kajutushi ma'in  natuma na nüpüshikana,  e'etnajünüshü main sünain kamaaneimain nia'a otta sünain waraítüin main nii'a, waraitüishii paalaleya'a  sümaa jamü, mojütsü nain sütkaje erütchipain.                    \n\nMaleeka nia'a  kakuwalüin.                                      \n\nWattawatchan nüküwa Ja'ayaliyuu (Erü)  alatüshi sa'akapüna kayuusia, sa'akapünaa  A'ipia, soo'opünaa Jalaala, sütu'upünaa luopü, sü'ütpünaa Shipia wayuu, alatüshija'a nia soo'opünaa uuchikaa Oulechii antüin Makuiramüin.                                        \n\nTü e'irüküka  namüin naa wayuukana Shia tü kojutaakaa, Shia tü papüshaawashii  wapüshua sükaje süchonyüin waaya mmaka, Eepünalee waya waraitüin, wapanapajülee wane'e wayuu wasaküinjachi'   Jan wa'alee, Jan ni'i waa'irü,                                                \n\nAnasüle kapüshee, yootaa    naama kasa wanain, namaa wachon, naama walüin namaa wasiipü, jee müsia anashanain ma'in waapülee nanüki wachonyuu , nüiki watuushii, nüiku woushii.                                                 \n\nWaima sükúaipa tü e'irükuka                                                                                                   \n\nE'irukuu wayuu","num_words":329,"character_repetition_ratio":0.19,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.345,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3050.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Jat%C3%BC","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Jatü (alijunaiki: flecha) tü jatüka sa'apüla kusina sümaa wayuu sümaiwajatü.\n\nMaima sukua'pa tü jatüka \nMaima sukua'ipa sutuma wayuu. Eesü jatü olojia mürülü mojuuipa'ajatkalüirua, müinka saa'in atpanaa, mo'uwa, irama, wosoleechi otta müsia eekai eein sainküinpünaa mojuui.\n\nSüpüla olojoo süka jatü chi wayuukai atamaashi wattamaalü süpüla nüntüinjatüin sünain wuchii jee mürülü eekai waraittulüin maalia.\n\nSümaiwale'eyan eeshi wayuu eekai ashanajiraain jee atkaain sümaa wayuu maka ka'unüüin nia, ama'üjünüsü tü sü'ükat süpüla outasiroulüin shia. Emi'ijaana akalü shiayaa, jaralin chi toolo kattsünin ma'i, niaja'a chi wattaka ojunain.\n\nSukumajia  jatü \nAkumajünüsü süka sütüna wunu'u eekai nnojolüin shaashain, ma'ka saa'in uraichi otta aliita.\n\nJatü (alijünaiki flecha wayuu); Armas Milenarias utilizadas por los indígenas wayuu y los Kusina en la península de la Guajira era como herramientas indispensable para la caza de animales, las cuales en ocasiones también eran utilizadas por los nativos como armas de defensa para su protección y la de todos los miembros del grupo, siendo ésta una época histórica de acontecimientos específicamente dados en La Guajira Colombo venezolana.\n\nEn la península de La Guajira historialmente estos dos grupos utilizaron tres tipos de armas milenarias, dos de ellas pertenecían a los wayuu y la otra era utilizada por los Kusina antes de la llegada de los alijunas a los territorios wayuu y que para ese entonces estas armas eran utilizadas como instrumento de caza y de defensa del patrimonio wayuu.\n\nEn primer lugar, los wayuu utilizaban la flecha (jatü), como herramienta esencial por los originarios, si'iwarai, kalepus o kochompakiirü, este tipo de armas los nativos la utilizaban para la caza y la defensa del patrimonio wayuu; siempre la cargaban consigo mismo durante los quehaceres del día y eran extraída de un árbol llamado puy por los occidentales (uraichi), y los arcos eran extraídos de unos árboles llamados el caujaro (cordia alba) koushot, ara'arai, las puntas eran extraíbles y clasificadas, ya que cada una tenía figuras distintas, representativas y alusivas al entorno de la naturaleza; lo que los nativos llamaban Kapuchitpana, Iramo'uwaya, ko'usulotaya,wiirüya, aluyaya, las cuales eran utilizada especialmente para la caza de animales, así mismo, estos nativos indígenas wayuu dividían los arcos en dos partes que son las siguientes:\n\nPrimero: Los arcos especiales: Kapuchitpana, Iramo'uwaya, ko'usulotaya,wiirüya, aluyaya, kochompakirü. Los cuales se utilizaban para la caza de animales \n\nSegundo: Los arcos simples: Eran utilizados para la práctica de la cotidianidad, solo se utilizaban flechas simples con las puntas afiladas normalmente sin estructura ni moldes, las cuales son muy comunes en los encuentros culturales mientras que los otros son considerados especiales porque muy poco lo consiguen, además los ancestros lo vienen utilizando en dos formas según la ubicación en la península de La Guajira que son la alta, media y la baja guajira.        \n\nEn el tercer lugar, se encuentra maalaa (flecha de punta extraíble envenenada con sustancia de reptiles venenosas), esta flecha se denomina así porque su nombre desde un principio se debe a la serpiente cascabel en wayuunaiki seria (ma'ala), exclusivamente eran utilizadas para la defensa propia y la protección del patrimonio wayuu. Cuya elaboración es extraida de una planta denominada atut y alia se denomina el arco y donde se prepara el veneno sellama atküüsü este tipo de armas los wayuu lo utilizaba en los momentos necesarios como armas y lo llevaban en envolturas de 10 -15 arcos cuando lo deseen utilizar. \n\nEn tercer lugar, se encuentra Sajatüse Kusina (flecha de los indígenas Kusina). Los materiales donde extraen para la elaboración de esta flecha es de un árbol llamado atüt, y los arcos son elaborado de una planta denominada (parala) tiene diferencias y particularidades por su diseño en las puntas y la longitud de los arcos asi como las figuras y cada una de ella está elaborada acorde al tipo de animal que se pretende cazar.\nSheitaa","num_words":800,"character_repetition_ratio":0.051,"word_repetition_ratio":0.01,"special_characters_ratio":0.186,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.885,"perplexity_score":12658.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Ji%27irain%20Mma%20Woliwarianakat%20Wenesueela","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Tü Ji'irain Mma Woliwarianakat Wenesueela (alijunaiki: Gloria al Bravo Pueblo) es una composición musical patriótica venezolana de 1810, la cual fue establecida como Himno Nacional de Venezuela decretado el 25 de mayo de 1881 por el Presidente Antonio Guzmán Blanco.\n\nLa letra y música han sido históricamente atribuidas, respectivamente, a Vicente Salias y Juan José Landaeta y se supone que fue escrito originalmente alrededor de 1810 como un himno patriótico. Posteriores modificaciones oficiales ha sido las de 1881, a cargo de Eduardo Calcaño; 1911, de Salvador Llamozas, y 1947 de Juan Bautista Plaza. Esta última es la usada oficialmente en la actualidad. La versión al wayuunaiki es del Dr. José Alvarez, el Prof. Luis Emiro Beltrán y el Soc. José Ángel Fernández.\n\nSe ha dicho que la melodía ya era conocida como la marsellesa venezolana desde 1840. En los últimos años, algunas investigaciones han sugerido que el verdadero autor de la letra podría haber sido Andrés Bello, y que la música habría sido compuesta por Lino Gallardo. Sin embargo, esta teoría no ha podido ser comprobada del todo, aunque lo cierto es que tanto Juan José Landaeta como Lino Gallardo pertenecían a la Escuela de Música de Caracas, fundada por el padre Vicente Emilio Sojo.\n\nCoro:\n\nJu'wajüna Jaashichin Woumain\nSüka Taashajiraippain\nSuma Kojutuin Tü Leikat\nAnamia Je Wayuuwaa\n\nI\n\n¡Süsiwata Apüü!\nA'watchi Washitkai\nJe Chi Mojushkai Sulu'uje Nipia'ata\nAchuntushi Taashii\nSükaje Tü Anülie Pülaskat\nEimolojoosü Jeema\nTü Maalijirawakat\nTü Ayamütka Jüchikua'aya\n\nII\n\nEmetulu Wekiisa\nKettaiwa Tü Müliakat\nWa'lemuyuuwa\nShia Watchinka Tü Paa'inwajiwawaakat\nJe Chaje Iipünaje, Chi\nKakumalakai Kasa\n¡Toolo Jaa'in! Müshi\nJümüin Wayuu.\n\nIII\n\nApatkunajiraanüsü\nJutuma Sirumakat\nEiipa America Sulu'u Mmain\nMa'aka Jiyalerai Tü\nE'raakat Wayuumüin\nJu'uwaata Jümüin\nJüshata Tü Jaa'inraka Karaaka \n\nWenesueela","num_words":466,"character_repetition_ratio":0.028,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.198,"stopwords_ratio":0.015,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.636,"perplexity_score":4602.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Jirnuu","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Jirnu es un linaje wayuu, representado por el zorro\n\nE'irukuu wayuu","num_words":15,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.194,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.804,"perplexity_score":5359.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Jos%C3%A9%20Prudencio%20Padilla","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"José Prudencio Padilla López (Wayuunaiki: Jusee Pürutensio Padiya Loopes)  Joüshi soou mma Süchiimma chaa mmakat Kolomwia so'ü kai 19 Maatso so'ü juyaa 1784 – Ouktushi chaa Wokotaa, Kolomwia so'ü kai 2 Outuuwüre so'ü juyaa 1828. \n\nfue un prócer de la independencia de Colombia y Venezuela y un wayuu que liberó a los habitantes de Maracaibo del yugo de España. Fue el héroe naval durante la Campaña de Independencia liderada por Simón Bolívar, creador de la Armada Nacional de Colombia y primer Almirante de la Gran Colombia. Hijo de Josefa Lucía López Uriana, originaria de la Makuira y de Andrés padilla, afrodescendiente proveniente de República Dominicana.\n\nLos restos mortales del almirante José Prudencio Padilla descansan en la catedral de Nuestra Señora de los Remedios de Riohacha, la cual fue posteriormente declarada como Patrimonio Nacional de Colombia. La plaza principal de Riohacha también lleva su nombre.\nSüchikimaajatü wayuuirua","num_words":237,"character_repetition_ratio":0.065,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.189,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.785,"perplexity_score":15148.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Joutai","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Joutai (alijunaiki: viento) na joutaikana nnojoishi süpüla we'rüin, akatsa'a watüjaapaje'e saa'u eein naya sünainjee nawawalakat. We'rüin naya sükajee suwawala tü wunu'upanakalirua, sükajee sülo'onoin tü palaakat otta sükajee sükalira tü sirumakat.\n\nSünain karalo'utaka tüü we'raajeerü nachikuwa naa joutaikana wamüin waya wayuukana, ¿jaleje'ewalin naya?, tü nanüliakalirua, tü nakua'ipakat wane'ewain nakua jee waneeirua kasa.\n\nNaa joutaikana süchoinni tü oushikat palaa nümaa ka'i. Kojuyashii naya je naatayaa müsü nakua'ipa, eeshi chi joutai jayattakai otta eeshi chi katsüinkai ma'in. Sünainpünapaje'e wakua'ipa naya mau'lu je sümaiwajee paala. Shia mma aapaka wamüin tü we'rukukat otta taata juya naapüin tü wuikat süpüla katsüin waa'in, niaja'a joutai aapakai tü süsanaliakat waa'in süpüla katüin wo'u. Jamüshija'a wane wayuu mayeinree nia münüshi: inaayonya naa'in, asalanashii, shiasa'a ouktulee nia münüshi: masanalainsai, aja'ttüsü naa'in (Fuenmayor, 2022). Sünainjee tia akua'ipakalü, naa joutaikana nayashiin naa a'laülaayuu antawaikana sünain awaraijawaa waa'u, saa'u tü wuchiikalüirua, saa'u tü mmapa'akat, we'raajüin nakua'ipa, we'raajüin np'upünaa; we'raajüin tü napünakaa sulu'u woumain.\n\nNanülia naa joutaikana\n\nJoutai wuinpejeekuai \nJoutaikai chii antawaishi nu'unapaa juya, naashin naa laülaayuukana joutaikai chii nia e'eipijawaika namaairua juya (tü siruma juyamaajatüka) je nia oosojeetka tü wuin jamatüsükalüirua ni'ipünaaka juya sainküinpünaa mojuuika.\n\nNiaja'a chi joutai kakaiyawaikai woumainpa'a; katsüinshi jayatta nia, otta nia ulewaika atuma tü ayuuli ni'ipünakalü juya ma'aka saa'in tü shunuikat otta müsia jalajaasü nutuma tü shipekat, tü ja'yumülerü. Sünainjee tia wanaa sümaa nükaiyaa chi joutaikai asinyaralaajünüsü otta ejeerajünüsü tü mürütkalüirua.\n\nNatuma naa watuushinuukana nei'taain shikii sümaiwajee süpüla shiainjatüin so'u joutaleu saapaanaka o'u tü jiipükat, ayatüsia we'rüin tia mau'lu yaa sünain saapaanawalüin tü jiipükat wanaa sümaa joutaleu.\n\nWane akua'ipa eewaikat joutaleu shia tü ayoujiraakat ama otta o'unushii naa wayuukana sünain o'onowaa sümaa namülüin eere eein wuin je müsia eere wuitüin tü mmapa'akat.\n\nJoutai uucheje'ewai \nNia chi joutai oju'itakai uuchipünaaje. Nia wane joutai awawalakai jatta sümaa saamatüin nia.\n\nNaküjala naa wayuu laülaayuu, sejeekuai soo'opüna tü uuchikalüirua (eeshi naa wunaapü makana), antüshii süpüla aapiraa sünain nüntajachin juya, sünainjee tia o'unushin naa wayuukana sünain anaata nepia otta sünain ousaa tü apainkat.   \n\nNaashin na olojuliikana jime, wanaa sümaa niain eein chi joutai uuchije'ekuai anasü tü olojaaka sükajee jimatüin tü palaakat otta eeshaatasü tü jimekalü.\n\nJoutai wopujeekuai \nNia chi joutai sulu'ujeejachikai wainma wopu, müsüje'e joutai wopujeekuai nümünüin. Chira joutaikai wainma nukua'ipa, eeshi nüntülee nümüiwa otta eeshi juyamaale nia, eeshi jayantalee nia otta eeshi wawainmale nia. Matüjaipaje'e kama'awaa nia, alatapünaashi je müsia lotushi sulu'u nüpünakalü.\n\nJoutai palaajeekuai \nNia chi joutai sejeejachikai shiroküinpünaa tü palaakat, saashin wayuu nia anaajüikai saa'u suumain tü oushukat palaa, sünainjee tia maponujusai nüntaiwa'a wawatshi jayatta sümaa palaaweema'in nia maka nüntalee matüjainsai kama'awaa. Eesü süntalee jepirachi wanaa nümaa.\n\nSaa'ujee niain anaajülüin saa'u tü palaakat, naa apalainshiikana jülüjainjachi naa'in nukua'ipa, eeshi naaschijai nu'walakajüin tü anuwakalüirua otta eeshi analee nia nu'ulaain solojünüin tü jimekat sümaa anaa akua'ipa.\n\nMatshi, mantüin \nNiyaawasekat nüntülee matshi shia wanaa sümaa nnojoluin kasain eein epijana, yüütaya müshi naa wuchiikana, yüütayaa müsü süpana tü wunu'upanakalüirua, jimatayaa müsü süpanaka tü aipiakalüirua, yüütayaa müsü kasa supüshua'a, ai müsia tütshi otta müsia aisü tü yolujatshikat. Mma'ayatuuisü mmapa'akat wanaa sümaa tia.\n\nNojoutaise matshi jayattachonsü awawaluin, shiasa'a sa'wai o'ttushii chi monkoloinsheekai sünain ei'rajaa, sünain aapiraa nüchiwaa juya, sünain nülü'ülüin sünain nüntajachin.\n\nNaashin naa apalainshiikana wanaa sümaa nüntüin matshi anawaisü nakua'ipa wainmasü jime neewain.\n\nNatuma naa watuushinuukana kanüliayaa müshi naa joutaikana, namüin eeshi naa joutai katsüinkana ma'in, eeshi naa matsüinkana, eeshi naa juyamaakana otta eeshi naa jemiaimaakana.\n\nJojotshi \nNia wane joutai matsüinkai awawala, aapajee ma'in nemiase (jemiai). Tü ka'i nüntakalo'u shia wanaa sümaa katsüinshaatain tü joutaika, ma'aka katsüinree tü joutaika so'uka'i aipa'a otta wattachon aishaatüsü nemiaise chi jojotshikai.\n\nMayaainje nnojoluin juya wanaa sümaa nüntüin chi jojotshikai, ayataa müsia wuitüin je kachoin tü wunu'uliakat nutuma. So'u nükaiya jojotshi o'ttawaisü tü wayuukalüirua sünain a'luwajaa süchoin yosu. Wanaa nümaa kachonsü nutuma tü aipiakat, tü koushatkat, tü shimuunakat. Wainma wunu'ulia kachonkat nutuma müsüjese'e shime'eraain wayuu sümüin tü jierü iiponkat ojuunaluwaa nüchontaa jemiai sümüin münüsü, süka nnojoluin shi'rüinüin nümaa wane toolo.\n\nTepichikua \nMaponojüsai tepichikua sükajee niain wane joutai yonnataka, leeyatüsü nukua sümaa kaitüin nutuma tü mmakalu iipünaamüin. Eeshi nüntülee nümüiwa otta eeshi nümaajachin nia chi joutai wopujeekuai.\n\nSaashin wayuu sümaiwa pülaiwa'a tü mmapa'akat, wanaa sümaa sukumajaain shikii tü palajatüka yonna no'u kashi, eejachi tepichikua niapü'üshi wane olojüi atüjaa ma'in ayonnajaa, shiasa'a keraapan nüyonnajüin, apütaawaisü nüchikanain wane ko'oyoosü, tü piyoule münakat mau'lu yaa.\n\nWawai \nNia chi joutai katsüinkai ma'in, eeshi juyamaale nia. Majulaashi sutuma nujunajirüin tü wunu'uliakalüirua, nujuttirüin tü miichikalüirua je wa'awasü tü mürütkalüirua nutuma.\n\nEesü wane kuwenta nüchi wawai, saashin wayuu sümaiwa paala, atkaashi juya nüma wawai, sutuma atkawaaka tia wainma ouktaa, ouktusu wayuu, mürülü, aja'lajaasü ojunnajüin wunu'uliakat je miichirua eepünaale nalatüin. Sünainjee tia, maünaa nümüin wawai otta sümüin tü niikalü tü laü'laaka palaa.\n\nWainma sünülia kakuunairua je waneeirua koroloirua naapaakalü sümüin mma saa'u tia aainjalakat, sünainje'ereyan tia alatakalü e'iratünüsü saainjia tü miichikalüirua, chainjatü ko'uin uuchimüin otta tü saajunaka kayuluinjatü (kayulainsü) sümaa kasanajiainjatüin shia suralo'u, jai'taichi nikerotuin paülü'üwawai, ojui'tushi suralo'upünaa tü miichikat. Müinjatü sukumajia tü miichikalüirua waneepia.\n\nWa'ale \nNia chi joutai jayattakai sümaa nulojüin meemetshi. Chi joutaikai chii matüjainsai antaa waneepia, antawaishi ne'e nupülapünaa juya, saamatüshi otta jewawaisü nutuma tü apünajuushikalüirua ma'aka tü pitshuushi otta meruuna. Saa'uje numatalain nia juya münawashi: numatalein juya.\n\nWuinsurulajuin \nNia chi joutai chakai alatawalüin sirumau'u. Naashi naa laü'laayuukana nia chi joutai arüleejakai tü sirumana juyamaajatüka. Wanaa sümaa nüntüin matshi sulu'u woumain, chayaa sirumatu'u antüshii chi wuinsurulaajüinkai mïsüje'e süitawalüin juya süka nümaawalin nia chi wuinsurulaajüinkai.\nSüchikuu pülaiwa'a mmapa'akat","num_words":1496,"character_repetition_ratio":0.055,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.171,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3478.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Juan%20Francisco%20G%C3%B3mez%20Cerchar","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Juan Francisco \"El Kico\" Gómez, es de origen wayuu de linaje Jusayuu. Resultó electo como nuevo Gobernador para el Departamento\nde La Guajira, por el Partido Cambio Radical en 2011.\n\nDepartamento Wajiira\nKolomwia","num_words":51,"character_repetition_ratio":0.03,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.203,"stopwords_ratio":0.059,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.973,"perplexity_score":9115.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Junaaya","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Junaaya (alijunaiki: honda wayuu) junaaya sünülia wanee korolo olojie,ainjünüsü suka makui ouuttajüüshi,sulü'üjain wayuu tooloyu sunain waraittaa,sünain olojoo, sünain mekeeraa. tü sa'apüla'ükalü wane ipa o'ulaka pootchi; wanee korolo ka'atsüinsü olojiesü otta e'ipiria kasa ekai mojülain.\n\nale'eyatünüsü süpüla sujütúnüin tüú sa'apüla'ükalü otta müinka süitünajatülee wane kasa suka.\n\nHonda wayuu (wayuunaiki: Junaaya) Es una honda utilizada como herramientas complementarias para las actividades de caza, elaboradas a base de una planta denominada maguey, lo utilizan para ahuyentar animales, y para las actividades de caza ,en otras ocasiones son utilizadas en los que haceres de la cotidianidad tiene una figura que asemeja a los chichorro wayuu; Es una herramienta masculino con la cual se puede lanzar una piedra\/o un trozo de barro a una distancia de 70-100m² cuya fuerza e impactos puede generar perjuicios dañinas al objetivo indicado.\n\nEn el momento de realizar cualquier actividad con esta herramienta, se requiere tener practica para evitar accidentes; La persona que utiliza la honda wayuu debe contar con experiencias, y debe tener practica para maniobrar esta herramienta étnico y contar con buena disciplina; además según la mitología wayuu el origen de este articulo se remonta en los pasajes bíblico especialmente en el rey David.\nSheitaa","num_words":284,"character_repetition_ratio":0.059,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.178,"stopwords_ratio":0.021,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.762,"perplexity_score":8162.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Juransiiku%20Miranta","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Juransiiku Miranta (alijunaiki: Sebastián Francisco de Miranda Rodríguez) (Karaaka, 28 Maatso 1750 – San Fernando, Cádiz, 14 Juulia 1816) conocido como Francisco de Miranda, fue un político, militar, diplomático, escritor, humanista e ideólogo venezolano, considerado «El Precursor de la Emancipación Americana» contra el Imperio español. Conocido como «El Primer Venezolano Universal» y «El Americano más Universal» , fue partícipe de la Independencia de los Estados Unidos, de la Revolución Francesa y posteriormente de la Independencia de Venezuela, siendo líder del «Bando Patriota» y gobernante de la Primera República de Venezuela \n\nWenesueela","num_words":149,"character_repetition_ratio":0.075,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.202,"stopwords_ratio":0.027,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.956,"perplexity_score":9123.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Juulio","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Juulio (alijunaiki: Julio) Nia chii akaratshikai kashi suluu shiyawashe juyaa natuma naa alijunakana suluü apunüin shikii waneshimiun; shia palaa tu apuniunka kashi sumaiwajattka natuma naa romanokanaa.\n\nJuulio (alijunaiki: Julio) es el séptimo mes del año en el calendario gregoriano y tiene 31 días.\n\nOriginalmente este mes era el quinto del primitivo calendario romano y se llamaba Quintilis. En un principio, comprendía 36 días pero fue cambiado a 31 por Romulus y reducido a 30 por Numa, señalándose finalmente los 31 que tiene ahora por Julio César. En honor del mismo (Iulius Caesar, en latín) que había nacido el día 12 del mes, fue renombrado a \"Iulius\" de donde deriva \"Juulio\"\n\nKashiirua sünain juya","num_words":153,"character_repetition_ratio":0.071,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.208,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.895,"perplexity_score":12865.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Juunio","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Juunio (alijunaiki: Junio) Nia chii aipiruakai kashii suluu apunuin shikii. shiaa palaa pienchikai kashi sumaiwajattka natuma naa romanokanaa.\n\nJuunio (alijunaiki: Junio) es el sexto mes del año en el Calendario Gregoriano y tiene 30 días. Este mes era el cuarto en el primitivo calendario romano y recibió el nombre que lleva según algunos en honor de Lucius Iunius Brutus, fundador de la República romana, mas otros creen que era llamado así por estar dedicado a la juventud y no falta quien opina que tomó su nombre de la diosa Iuno.\n\nKashiirua sünain juya","num_words":123,"character_repetition_ratio":0.069,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.193,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.732,"perplexity_score":15660.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Juusayuu","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Juusayuu : Shia wanee E'irukuu wayuu, eitanüsü wanain nütüma laülakai Utta, aluwatanüshi sümaiwa nütüma   Male'iwa .shi'iruku Wei tia. Na Juusayuukana amünüshii soutpünaa mmakat nütüma Utta; \"Na anamiakana Jee pülakana'in sünain jachichaa\" \nKasiwanot Shia tüü wuchii,süchikanainkat wayúu Juusayuu. Müsia e'itanüsü wanee jeer sünain wei'rukuu.   \n\nIpapülee Shia noumain wayuu Juusayuu.       \n\nwayuu   \n\nSüchikua Jusayu tü eirukuko tü ojuitasü sümaiwa pnaijee chii ipa Utta münakai cha'aya wajiira shiawatia sükua'ipa wayuu eepünale nantiirai sünai wanee alapajaaa otta miira.        \n\nwayuu anasü, kamanesü,ekirülü,aipüralü shiechin.                         \n\nNiasa chi laülakai wayuu kamaneeshi,aikalerüin sukua'ipa kasachikü, wanee achuntaa jierü.                         \n\nJusayu wane eiruku,kottiraalü süma tü waneiruwa eirukuka, kajutusu eepünale nantirai.                          \n\n                                  \n\n  \n\n  \n\n  \n\n  \n\n  \n\n  \n\nE'irukuu wayuu","num_words":165,"character_repetition_ratio":0.152,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.309,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4645.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Ka%27iirua%20s%C3%BCnain%20semaana","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Ka'iirua sünain semaana\n\nLuune\nMaatte\nMietkule\nJuweewe\nPienne\nSaawana\nRimiiku","num_words":24,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.143,"stopwords_ratio":0.042,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.981,"perplexity_score":404.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Karaaka","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Karaaka (alijunaiki: Santiago de León de Caracas, conocida tradicionalmente como Caracas) es la ciudad capital de Venezuela, así como el principal centro administrativo, financiero, político, comercial y cultural de la nación. Se encuentra ubicada en la zona centro-norte costera del país, a unos 15 km de la costa del mar Caribe y se sitúa dentro de un valle montañoso a una altitud promedio de 900 msnm. El Parque Nacional Waraira Repano es su mayor pulmón vegetal y es el accidente geográfico que separa la ciudad del litoral central, con el cual se conecta a través de la autopista Caracas-La Guaira, que conduce al estado Vargas y al principal aeropuerto internacional y al mayor puerto del país a orillas del mar Caribe. Según el Instituto Nacional de Estadística, se estima que para el 2011, la población que agrupa los cinco municipios que conforman la ciudad de Caracas es de 5.905.463 habitantes en su área urbana, y en su área metropolitana supera los seis millones de habitantes, convirtiéndose en la 6ª ciudad más grande de América Latina. \n\nLa primera autoridad civil, política y administrativa es el Alcalde Mayor de Caracas, titular del Distrito Metropolitano de Caracas, una entidad de coordinación político-administrativa que agrupa al municipio Libertador del Distrito Capital y los Municipios Baruta, Chacao, El Hatillo y Sucre, del estado Miranda. El Museo de Arte Contemporáneo de Caracas es uno de los más importantes de Sudamérica y en el se aprecian muchas obras de gran calidad. También tiene el Museo de Bellas Artes.\nCaracas alberga a uno de los rascacielos más altos de América del Sur: las Torres de Parque Central. \nSukua'ipamaajatü Wenesueela","num_words":389,"character_repetition_ratio":0.055,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.195,"stopwords_ratio":0.003,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.973,"perplexity_score":14819.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Kariinya","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Tü Kariinya (alijunaiki: kali'na, kari'ña) son una etnia indígena amerindia del norte de Sudamérica, se dividen en diferentes tribus o grupos independientes que comparte la lengua y ciertas tradiciones. \n\nSe ubican específicamente las Guyanas, Venezuela y Brasil:\n En Brasil, habitan en la localidad de São José dos Galibi, ubicado a lado del río Oyapoque, también en las ciudades de Macapá y Pará.\n En Guyana ocupan la región del río Cuyuni, en la frontera con Venezuela)\n En Suriname ocupan la región del río Coppename y de la franja noroccidental del río Maroni.\n En la Guayana Francesa viven en las comunas de Awala-Yalimapo, Saint-Laurent-du-Maroni, Mana e Iracoubo, también en algunas pequeñas comunidades en Kourou y Cayena.\n En Venezuela, donde vive el mayor número de kariñas, ocupan los llanos del valle de Orinoco y en la región del río Cuyuni).\n\nSon tradicionalmente nómadas y actualmente viven un proceso de transición a la vida sedentaria debido al avance de la explotación minera y agrícola moderna sobre su territorio tradicional.\n\nSu actual organización comunitaria está compuesta de un capitán electo por cada comunidad, un capitán general electo por los capitanes comunales. Los Kari'ña forman parte de la organización regional llamada Federación Indígena del Estado Bolívar (FIB).\n\nKari'ñas en Venezuela  \n\nEn Venezuela el pueblo kariña está asentado principalmente en los Estados Anzoategui, Bolívar, Monagas y Sucre. La lengua kariña es hablada por unas 11.000 personas en Venezuela. En el Estado Anzoátegui, persisten 25 comunidades Kariñas con unos 4500 habitantes. Están esparcidos por la Mesa de Guanipa, en caseríos como Tascabaña, Bajo Hondo, Mapiricure, kashama, etc.\n\nKariinya","num_words":401,"character_repetition_ratio":0.06,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.196,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.969,"perplexity_score":8736.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Kashiirua%20s%C3%BCnain%20juya","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Kashiirua sünain juya\n\nEneero\nPepüreero\nMaatso\nApüriirü\nMaayo\nJuunio\nJuulio\nAkoosto\nSettiempüre\nOutuuwüre\nNouyempüre\nTisiempüre\n\nKashiirua sünain juya","num_words":38,"character_repetition_ratio":0.156,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.127,"stopwords_ratio":0.026,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.999,"perplexity_score":4343.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Kasipoluin","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Kaspolüin (alijunaiki: arco iris) chi kaspolüinkai  nia  chii akumajakai  nüchikeeje juya, akumajaashi sunainje tu shiraka juya, jiimatushii  iipüna.   Ajuitushi  süpulatu  niiyulain kaikai.  Nuküaipaka lakayasü sülu je'erottuin  waimamusia,  tü na'ka, aipiruasü süpushualee, esü ishotolü, wuitusü, maloukatalü, siirumattalü, jeepüsiya, aliitatalü. Chi kaspolüinkai wamuin wayuukana ayuulashii shiimalayaa   juya.  Sumusu  wayuu.\n\nChii  Kaspolüikai erajunushi  no`u chi kai  1637  nütuma chii alijunakai  René Descartes. kanulia shi atuma sunanjee tia .\n\n            \n\nse dice que los wayuu atribuyen su a Maleiwa “para hacer cesar la lluvia”. Hay una referencia al arco iris en la mitología Wayúu, la cual comienza “Si no hubiera arco iris  llovería sin cesar. Pero Arco iris se levantó para espantar a Lluvia. Arco iris sale al mismo tiempo que el. – ¡Atrás lluvia! le grita. \/…\/ Dicen que el arco iris es una serpiente, la lengua de una serpiente que vive bajo la tierra, como una raíz. Lo que le sale de la boca es triple: verde y azul, rojo y amarillo. Pero la serpiente misma es única, y tiene el color de lo que emana. Cuando Lluvia monta en cólera, dispara a la serpiente y le pega.”  Aalgunos dicen que, más precisamente sale de una boa. Este mismo mito se halla en una versión parecida entre los Caribe. También se halla presente en otro mito titulado “El arco iris y el caimán”, según el cual el arco iris brotó de la boca de un caimán maliwüa de cuya boca salía el arco iris, en presencia de un cazador.\n\nEs oportuno mencionar a este respecto que, el personaje Lluvia (Juyá) es masculino para los Wayúu. Así mismo, que el arco iris está vinculado, para muchas otras etnias sobrevivientes en Venezuela, a una serpiente de agua como la boa [Boa constrictor] y en especial los Pemón, de estirpe Caribe, quienes poseen un interesante mito titulado “Kayemö” que representa el espíritu de una boa que había comido a un niño de la etnia y luego de cazada fue descuartizada y parte de su piel distribuida entre varios animales de donde tomaron el color de sus pieles o plumajes. En el mito “La lluvia y los agujeros de los jokooche'e” se menciona que Pulowi es enemigo de Juyá y es “ella quien le impide llover. Cuándo el truena, cuando en la  tierra en la que estamos se pone a temblar, ello quiere decir que Juyá llega cerca de ella…Pero se dice también que es el arco iris el que se opone a la lluvia.”  Cita el autor M. Perrin que por contraposición  a la época de sequía, Juyá es la lluvia. “El la personifica. Por el contrario, Pulowi está explícitamente asociada a la sequía y a la estación seca. Ella está ligada al arco iris. Por su intermediario, o aún directamente, aquella se opone a Juyá e intenta impedirle que llueva”.\nJolotsükalüirua","num_words":653,"character_repetition_ratio":0.052,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.219,"stopwords_ratio":0.011,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.944,"perplexity_score":11121.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Kasuutolu","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Kasutot (alijunaiki: blanco) es un color que es producto de la suma de todos los colores. Se asemeja al color de la nieve, aunque otras sustancias de máxima reflectancia, como la magnesia y la baritina (sulfato de bario), resultan ejemplos más específicos del color blanco.\n\nSimbolismo\nEn la cultura occidental el blanco simboliza la pureza y la inocencia, mientras que en algunos países de Oriente, como China e India, está asociado al luto.\nEl color blanco simboliza también la paz. En un conflicto, un pañuelo o una bandera blanca indican rendición o pedido de tregua.\nLa paloma de la paz, que simboliza además la reconciliación, se representa de color blanco y sosteniendo una ramita de olivo. Proviene del relato bíblico del arca de Noé, donde este, para saber si ya era seguro salir del arca tras el Diluvio, liberó a una paloma que regresó trayendo en su pico una ramita verde de olivo, señal de que las aguas habían bajado y que la tierra había reverdecido. Este símbolo data al menos de fines del Renacimiento.\nEn el arte, el unicornio blanco simboliza la castidad de una dama. \nOtro símbolo de pureza que puede encontrarse en obras de arte es la azucena blanca, a menudo asociada a la Virgen María.\nEn el Cristianismo, el Espíritu Santo se representa como una paloma blanca.\nEn la Iglesia católica es el color que viste el Papa, y también lo visten los niños que van a recibir su primera comunión.\nEl tradicional vestido de novia blanco con velo fue supuestamente impuesto por la reina Victoria en 1840.\nEl blanco se usa donde debe haber buenas condiciones de limpieza: cocinas, baños, hospitales. También usan batas o guardapolvos blancos aquellas personas que trabajan en entornos que requieren asepsia, como médicos, bioquímicos, veterinarios y enfermeros.\nLa ropa de cama, la ropa interior y los manteles de mesa han sido tradicionalmente blancos o de color crudo. De esa manera era fácil ver la suciedad impregnada en ellos y también lavarlos muchas veces con agua hirviente o lejía sin que el color se deteriorase. \nLa decoración minimalista recurre frecuentemente al color blanco.\n\nJüna","num_words":489,"character_repetition_ratio":0.052,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.194,"stopwords_ratio":0.022,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.993,"perplexity_score":11881.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Kattajeena","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Pueulo Kattajeena, es una ciudad colombiana, capital del departamento de Bolívar. Fue fundada el 1.° de junio de 1533 por Pedro de Heredia. Desde 1991 Cartagena es un Distrito Turístico, Histórico y Cultural. La ciudad está localizada a orillas del mar Caribe y es el segundo centro urbano e industrial en importancia de la Costa Caribe colombiana.\n\nA partir de su fundación en el siglo XVI y durante toda la época colonial española, Cartagena de Indias fue uno de los puertos más importantes de América. De esta época procede la mayor parte de su patrimonio artístico y cultural. El 11 de noviembre de 1811, Cartagena se declaró independiente de España. Este día es fiesta nacional en Colombia y en la ciudad es celebrado durante cuatro días conocidos como las \"Fiestas de Independencia\". Desde 1933, el 11 de noviembre es el día de la elección y coronación de la \"Señorita Colombia\" en el Concurso Nacional de Belleza.\n\nCon el paso del tiempo, Cartagena ha desarrollado su zona urbana, conservando el centro histórico y convirtiéndose en uno de los puertos de mayor importancia en Colombia y el Caribe, así como importante destino turístico. La población total de la ciudad es de 944.250 habitantes y la de su área metropolitana de 1.288.4909 habitantes con los municipios de Turbaco, Arjona, Turbana, Santa Rosa, Santa Catalina, Clemencia, María La Baja, Mahates, San Estanislao y Villanueva. Su centro histórico, la «Ciudad Amurallada», fue declarado Patrimonio Nacional de Colombia en 1959 y por la UNESCO Patrimonio de la Humanidad en 1984. En el año 2007 su arquitectura militar fue galardonada como la cuarta maravilla de Colombia.\n\nSa'atkaattein: Kampalia Teheran (Campos Elías Terán)\nPueulokana\nKattajeena\nKolomwia","num_words":382,"character_repetition_ratio":0.052,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.217,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.992,"perplexity_score":14297.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Katto%27ui","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Katto'ui (alijunaiki: bolso) akumajuushi sutuma wayuu süpüla kachetüinjatüin sütu'upa'a miichi otta müsia süpüla ayaataa süka icha wattapünaa.\n\nTü katto'uikat \nTü katto'uikat maauluya shia e'raajitkat nukua'ipa wayuu sainküinpunaa mmakat süpushua'a. Keejiisu sutuma wayuu jee sutuma alijuna sükajee anachoin nayolojo sukajee. Wainma yo'olo suchiki jamakua'ipaluin shia paala; eeshi naa lotokana atuma suchiki, eeshi naa ashattajakana otta eeshi naa ako'omuinjakana suchiki ¿jaratka tüü sukua'ipain ma'in sümainwa? Süpüla tia che'ojaasu wayaawatuin saa'u tü sukua'ipakat paala pulaiwayaa tü mmapakat otta tü sukua'ipakat süpülapünaa süntinnuin tü jitpainkat. Anüü pütchi süchikimaajatü.\n\nSüchiki jamakua'ipaluin tü katto'uikat \n\nTü katto'ui wainmakat we'ruin maauluya nnojotpu'usu müin mayaa. Sumaiwaa paala naashin naa laulayuukana nnojotpu'usu kuichon maka mmauluyaa, e'inunapu'usu süka aipisa, jee shiale masichulia otta waneeirua. Mmapa sunttapa'a tü jiitpaikat anaatünüsü jee ako'omuinjünüsü sukuaippa shiiniya\n\nSaashin wayuu sumainwaleeya pulainwaaya tü mmapakat, saapalaa walekerü tü atüjakalü e'inaa. So'u wane ai apülajaasu nüpüla wane jima'ai alo'ojui. Anuu kuenta süchiki:\n\nWalekerü \nSaashin wayuu sumainwaleya pulainwayaa tu mmapakat. Eejachi wane jima'ai aloojui irama. Ounushi aipa'a. Shiasa'a so'u wane ai, sa'aka isashipa'a nüntiraaka sümaa wane jintulu, ashaintaja'alasu süka jeyuu.\n\nNüsakiraka shia sünain sünülia\n\nKoutaka shia nuulia\n\nAsouktusu watuwaa ne'e\n\n\"Sunainjeejatü taya süsha tü iramakat\"\n\nShiairuja'a ne'e sünüiki\n\nNümaaka shia chi jima'aikat nipialumüin. Eere tü nüwalayuukat     \n\nNu'unawaika alojuin aipa'a. Shiasa'a malajusu tü nuwalayukat, na'yajawaluin jee natunkiruin anuipa'a nüchikiru'u. Nnojotpeje'e süküjüin tia nümüin\n\nShiasa'a so'u wane ai nüle'ejamaataka jee nüntaka saa'u sünain atunkuin anuipa'a. Nüshichika sümüin tü nüwalayuukat\n\nMapan majayutsu tü jintunkat je nuwayuuseka shia. No'unaka kepiain namüiwaa\n\nO'unawainshi waneepia sünain alojoo shiasa'a nüle'ejapa eewaisü wane e'inuushi jo'uuchon lakayaasu shi'yataka tü nüwalayuukat\n\n\"Waainjala\" ma'waishi nümüin. Nnojotpeje'e nünoujain namüin süka matüjüin niraa shiairua sünain aa'inraa tia e'inuushikat\n\nShiasa'a so'u wane ka'i, nu'unaka alojuin wattachon. Nüle'ejapa kale'u nüntaka saa'u sünain e'inaa, ojuinusu suwaralujee wane kouyeeru\n\n\"¿jamüsü punujutkat toulia?\" nümaka sümüin\n\nKoutusu nuulia. Sotoka na'in manüiküin shia jee nüko'ojooka sünain\n\nNnojolaa sümaka najapulu'ujee, shia apütaaka wane e'iniya najapülu'u\n\nNiasa'a chi jima'aikai atunkawaishi nümüinwaa, shiasa'a sa'wai antawaisü nünainmuin.\n\nShiasa'a wana sünajatuin nnojotsü piama ka'i\n\nSüntapa'a sümasü wane jintüt.\n\nSümaka nümüin:\n\n\"O'unajatuü taya. Anüü taputüin tachon, shiainjatu e'inakat tachikiru'u. Keraasü ta'yataain yaapünaa nutuma chi wayuu kashakai taya\"            \n\nMüiruma'a nnojoluin ni'ruin. Shia aputaaka nüpüla tü jintutka. Sashin wayuu sumainwaa\n\nYo'olo suchiki walekerü\n\nTü Katto'uikat sümaiwa \n\nSaashin wayuu sumainwayaa nnojoluinwaa tü jitpaikat e'inunapusu süka aipisa, süka masichulia je waneirua wunu'ulia, tü shiniyoukat jerunnujaasu mematsuka saa'in tü piyulakat. Otta aainjunapu'usu süpüla miichipainjatuin ne'e nnojotsu oikaanuin eeshija'asa naa neiraanajuin saa'u eküülü je wane kasa.\n\nEeiruja'a jo paapüin tü pütchi makalu tü katto'uikat naya kayaatainkat naa jieyuukana, tia akua'ipakat aletujülia paala musuje'ese nayain ekirajunuin tepichiiwaya naa jieyuukana jee wana sümaa nasürünnüin süpüla majayulaa ako'omüinjünüsü tü natüjüinkat sünain tüü e'inuushikat natuma naa asurunnakana naya. Kojutsu mai'n amuinwaa tia akua'ipakat süka jamüin, wanaa sumaa asürünnuin wane jierü ekeraajünüsü süpüla wayuuin kekiin, kojotuin amuinwaa jee anainjatuin shou sümüin jo tü sa'ülüjatkalü jee shiennujanakana mapeena\nmapan antüsü tü jitpaikat natuma na alijunakana cheje'ewaliikana España soo'opünaa tü juyakat 1910, naa kapuchiinakana nekirajüin naa wayuukana tü watuasuwaikat otta müsia tü piantusuaikat shi'iniya. So'uje juyakat tü akomuinjünüsü sümaa sünaatünüin tü katto'uikat. Soujereya süntuin tü jitpaikat o'ttusu sünain aainju}ünaa tü katto'ui kanasükalirua.\n\nShi'inunapa tü katto'uikat süka jitpai, antusu yarannu otta musia maya sünain oikaana tü katto'uikat  \n\nMapan mai'n shiasü shi'yataaka anain wainma wayuu, ayatapaje'eya nayain ne'e a'yataain naa jieyuukana sünain e'inaa tü katto'uikat  \n\nAlatüirü suulia 100 juya sünain süntüin paala tü jitpaikat. Wainmainru kasa ei'ranajaka maüpunaa e'raajünüsü nukua'ipa wayuu sainküinpünaa tü mmapa'akat sükajee tü katto'uikat. Ako'omüinjünüsü shi'niya tü katto'uikat maka sa'in woton otta kachuweera suttoutajee. Mayainjee sumunuin paala nayainjana naa jieyuukana e'inainjanikana tü katto'uikat mau'lu süka nnojoluipain juya süpüla narüleejuin otta napunajüin na tooloyuukana sünainjee tia o'ttüshi sünain e'ina katto'ui süpüla nepijainjanain.\n\nKanasü \n\nTü atujakat e'ina sunou (eeshi na kanasu makana) katto'ui antusu wana sumaa süntüin tü jitpaikat, antusu natuma naa kapuchiinakana nekirajüin wainma wayuu tü saainjiakat. Natüjapa naz woushinuukana nakanoujain süka nakua'ipa namuiwaa tüü katto'uikat je müinka shia wama'anain.\n\nSünain sünaa tü katto'uikat eesu süpüla sükumajünüin shiyaakuwa tü jetkat, shiyaakuwa mürülü, jolotsü jee eepunakat kei'reein na'in naa e'inalikat. Anüü süpüshi shiyaakuwa sünaa katto'ui\n\nMolokonouttaya: tüü ashatushi sunainjee nuttoutta chi molokonakai\n\nPasatalo'ouya: tüü ashatushi sunainjee shiyulain tüü pa'akat  \n \nKalepse: tüü ashatushi sunainjee tüü akacheejiakat\n\nKulichiyaa: tüü ashatushi sunainjee tüü sutupakat miichi\n\nMarüliunaya: tüü ashatushi sunainjee sunou tüü alitakairua\n\nParalajunasu: shia tüü sunou pachajunasu\n\nAntajirasu: shiyakua antajirasu, sukajee tüü eesu supula shikirajunuin sunain antirain tüü akuaippakat\n\nJimetouluya: tüü ashatushi sunainje so'u tüü\n\nSükorolocheinnu tü katto'uikat \n\nShi'iyou katto'ui: shia tü joyotaka aa'u tü katto'uikalu. Yalejeesu o'ttuin palajana shi'iniya tü katto'uikat\n\nSe'eru'u tü katto'uikat: je shiyatapunaa münüsü. Tüü shia eere sukumalaain sünaa tü katto'uikat maka kanasuinjatulee shia\n\nShiimata tü katto'uikat: tü che'ojaasu süpüla nnojoluin su'sulajain tü katto'uikat. Naatajatsu shi'iniya suulia shi'iyou otta suulia tü se'eru'ukat katto'ui. Eesu piamasü sukua'ipa saainjia eesu tü jokomoya.\n\nSo'ucheinnu tü katto'uikat: tü sootpunacheinsü jee süpülasü shia tü sulajiakat. Mekiisaluwaisü tü so'ucheheinnuka  \n\nSüsülajia: tü süpüla susuralaaya tü katto'uikat, sulu'upünaasu shia tü so'ucheinkalu.\n\nSüpüt katto'ui: cho'ujaasu süpüla sutunapunanuin jee sükacheria tü katto'uikat. Süpüla sa'atunüin sünain katto''ui ayapajunusu sünain süche'e tü katto'uikat.\n\nShiyulain: suünain tü katto'uikat piamasü sünainjeesü wane tü susulajiakalu je tü wane sunainjesu tü sikat süpüt katto'ui. Eesu shi'taanule wane sünainjee tü suinkalayakat katto'ui maka apünuinse'ere shiyuluin  \n\nSünaa katto'ui: sünain wane katto'ui kanasü eeinjatu piamasü so'u sünaa. Tü palajatka sünaa shia tü shia sunou münakalü je tü wane sunou münüsü, tü shia tü akumajaka kanasü sünain tü katto'uikat.\n\nShi'ipajee sukua'ipa \n\nSukumajaala wayuu","num_words":1629,"character_repetition_ratio":0.07,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.18,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":2429.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Ko%27ujiir%C3%BC","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Tü Ko'ujiirü (alijunaiki: caujil, merey, anacardo, castaña de cajú, Marañon: Anacardium occidentale) es un árbol de la familia Anacardiaceae, nativo del nordeste de Brasil, Bolivia y de la región de las Guayanas.  Actualmente todos sus componentes han sido utilizados en diferentes áreas, desde la elaboración de dulces y cosméticos, hasta la creación de medicamentos para tratar diferentes enfermedades. Es un árbol de altura aproximada entre 5 y 7 metros. La vida de un árbol de caujil es de unos 30 años aproximadamente y produce frutos desde el tercer año de vida.\n\nUsos\nEl fruto consta de dos partes: una parte del tallo que se desarrolla de manera carnosa y madura posteriormente a la semilla, y la semilla propiamente dicha. El uso del tallo o seudo-fruto, está relacionado con la fabricación de mermeladas, conservas dulces, jaleas, gelatinas, vino, vinagre, jugos, etc, adempas de que se puede consumir como fruta fresca. A pesar de poseer un gran potencial esta parte del fruto, sólo se procesa un 6% de la producción total actual ya que solamente hay garantía de venta en el mercado para las semillas, debido a que éstas tienen mucha mayor demanda, son relativamente duraderas y también a que hay poca información sobre el resto de los derivados del pseudofruto. El fruto real es la nuez, que está en la parte externa inferior y es de color gris, con forma de riñón, duro y seco de unos 3 a 5 cm, en donde se aloja la semilla. De la corteza de la nuez, se extrae un aceite sumamente de color café oscuro y sabor picante denominado cardol, formado por ácido oleico (C18H34O2) en un 55 a 64% y linoleico de 7 a 20%, muy aplicado en la industria química para la producción de materiales plásticos, aislantes y barnices. En la medicina es utilizado como materia prima para crear medicamentos y utilizado por las industrias en todo el mundo como componente de productos para insecticidas, pinturas, etc. La semilla propiamente dicha tiene una gran demanda a nivel mundial por sus propiedades nutricionales, además es utilizada en la repostería y muy recomendada en la dieta alimentaria.\n\nUsos no alimenticios\nComo uso artesanal, la comunidad indígena Warao de la cuenca del Orinoco obtiene una resina a partir de la maceración de ramas y hojas con la que preservan la madera de la pudrición y el ataque del comején. Además, en la cuenca del Orinoco y en los llanos orientales de Colombia, los indígenas pumé y jivi, a partir de la extracción del jugo del merey y la semilla, preparan una tinta indeleble; también elaboran un jabón artesanal a partir de la ceniza de la madera (leña) y se extraen taninos de la corteza y las hojas para curtir el cuero.\n\nWunu'ulia","num_words":602,"character_repetition_ratio":0.044,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.204,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.996,"perplexity_score":13902.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Koko","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Koko. (Alijunaiki: Coco, cocotero) es un fruto comestible, obtenido del cocotero, la palmera más cultivada a nivel mundial. Tiene una cáscara exterior gruesa y fibrosa y otra interior dura, vellosa y de color marrón que tiene adherida la pulpa, que es blanca y de agradable olor. Mide de 20 a 30 cm y llega a pesar hasta 2,5 kg.\n\nEl agua de coco no debe ser confundida con la leche de coco, ya que la leche de coco se obtiene exprimiendo la pulpa y el agua de coco se encuentra naturalmente en su cavidad interior.\n\nEl nombre \"coco\" proviene del siglo XV, pues a los exploradores portugueses que lo trajeron a Europa, su superficie marrón y peluda les recordaba a las historias sobre el Coco que se les cuenta en España y Portugal a los niños pequeños para asustarles.\n\nEl coco se emplea en repostería y en la cocina de muchas culturas tropicales, como la gastronomía wayuu.\n\nUso del coco en la cocina wayuu\nAcá se puede agregar contenido relacionado con los platos de la cocina wayuu que son a base de coco.\n\nWunu'ukana","num_words":239,"character_repetition_ratio":0.059,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.214,"stopwords_ratio":0.017,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.994,"perplexity_score":13576.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Koleejia","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Koleejia (alijunaiki: Escuela) shia eere ekirajaanüin wayuu jee wayuuirua. Eere outkajaain eekai ekirajaweein sünain wane kasa otta nukumajeein nukua'ipa süpüla lotüin tü nikiiru'uko mapeena.\nMüinma yaa apünüin sukua'ipa tia shipiaka ekirajawaaka jo koleejiaka amünaka, eesü süpüla tepichi, jima'alii jee majayutnü otta süpüla mülo'uyuu.\n\nAa'innaka sulu'u wane koleejia \nSünain wane koleejia eeshi na ekirajüliikana naya a'yataaka sünain aapiraa otta aküjaa sukua'ipa ekirajaaka otta sukua'ipa wane kasa eekai cho'ujaain aashajaanüin aa'u. Wainma kasa nekirajaaka anain eekai o'unüin sünain wane koleejia müinka saa'in tü sukua'ipa ayaajia, sukua'ipa ashajaa, sukua'ipa aashaje'eraa otta wane kasa eekai cho'ujaain süpüla asawajaa tia karalo'uta eere sümüin maka anain sukua eekai sülatein tia.\n\nSüchikü tü sünüliaka \nTia pütchika «escuela» sünainjeejatü nanüiki na griego sümaiwajatü σχολή (skholḗ) sümaa sukua'ipa tü latín schola. Palajana tia pütchika süchiiruasü tü pütchi jimataa, alaüleera aa'in shiasa'a mapan sa'apain sukua'ipa tia aainjünaka no'u wane ka'i eere nnojolu'uin kasain naa'inrüin, mapeena ayaawatünüsü süka tü pütchika 'estudio' (süka waneejatüin suulia tü ashaittawaaka) süchiirua nanüiki Platón otta Aristóteles süka griego.\n\nEkirajaapüle sümüin Wayuu Kusina \n\nSulu'u tü karalo'utaka Laülaasüka Pütchi sulu'u Oumainwaa Mülo'usükalü Woliwariaana Wenesueela eere tü ee'iyalayaaka XVIII Na. 14 no'u chi juyakai 1978 müsü; eesü sulu'u Wenesueela 32 nakua'ipa na wayuuirua eitajuushi naya soo'opünaa tü mmakat.\n\nPemones, Yanomamis otta na Makirirares cha Amasoona (Wenesueela).\nKariñas cha Ansuwaateki.\nPemones, Makiritares otta müsia Yekuwana chaa Woliiwat (Wenesueela).\nWaraao chaa Deltaa Amakuura.\nYukpaa, Añu otta müsia Wayuu cha Suuria.\n\nNaya kepiaka cha wattapünaa eere kapüleein antaa sutuma mojuin ma'in tü wopuko chamüin. Kakatüshii nakua'ipa naya sulu'u Wenesueela sükajee waneejatüin nakua'ipa otta waneejatüin tü naashajaaka achiki sulu'u noumainpa'a.\n\nNakua'ipa na wayuuria sulu'u tü Laülaasükalü Pütchi sulu'u Oumainwaa Mülo'usükalü Woliwariaana Wenesueela \n\nSuluiu Laülaasükalü Pütchi sulu'u Oumainwaa Mülo'usükalü Woliwariaana Wenesueela eeipa aashajaanüin saa'u nakua'ipa na wayuuirua eekalü kepian soo'opünaa tü mmakat Wenesueela. Ashajuushi nakua'ipa sünainjee tü ashajalaka 119 sünainmüin 126 ashajala, müsü sünüiki:\n\nTü mmakat Wenesueela acheküsü naainmajüin otta nanaateerüin nakua'ipa na wayuuirua eekalü sulu'u noumain, acheküsü aashajaanüin saa'u tü neküinka, poliitika, koleejia napüla otta kasa cho'ujaaka namüin süpüla anain nakua'ipa. Tü ayütnaka sulu'ujee noumain acheküsü ale'ejüin namüin wane akaalijawaa otta sünainjee tia nnojotsü süpüla aju'ititnüin naya sulu'u noumainka. \n\nEesü süpüla pi'rajaai: Ekirajawaa wakuwa'ipa süka piama anüiki\n\nPütchi soo'omüin süchikimaajatü","num_words":545,"character_repetition_ratio":0.067,"word_repetition_ratio":0.019,"special_characters_ratio":0.178,"stopwords_ratio":0.004,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5259.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Kolompia","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Mmakat Kolompia (alijunaiki: República de Colombia) shia wane mma saa'uje Ameerika eein sotpa'a palaaka kariwe, kot'tusu sulu'u supüshua'a Mmakat saainjuin Kolomwia, eein outkajain sütchin otta eere alu'uwataanüin sukuaippa mmakat jia alijunapiapa'a Wokotaa eein antirain wayuu siia alijuna; sumioüshe mmakat shia 2.070.408 Km2 sa'ata sakasü Mma shia 1.141.748 km2, otta müsia shi'ipaje 928.660 km2 sunainjesü wuinka. Sa'ato'üje sunainje mmakat antirasü sumaa Nikaraawa siia Wenesueela.\n\nWuimpeje antirasü sumaa Wenesueela siia Wurasiirü, chaa uucheje sumaa Peruu siia Ekuwatoorü otta wopujee antirasü sumaa Panamaa; antiraka sumaa sakaa wuinka shiia Panamaa, Koosüta Riika, Ontuura, Jamaika, Aitii, Mma Mulo'usu Tominikaana siia Wenesueela. \n\nKolompia káamanasü piama palaairúa wopumüin sumaa wuinka Oceano Pacifico siia chejerúu sumaa Palaa Caribe; Kolomwia shiia pienchipü mmakat kamanakat mioü maá yaa Ameerika Uuchimüin, kepiakaa sulü shiia 46 miyon (Pienchii Shiki sumaa aipirua miyon), shiia apünuinsuka suchikeje Wurasiirü siia Meejiko sunain mainma kepiaka sulü. Chaa Kolomwia ees 32 Apünuin Shiki sumaa piama mma'ipa (32 Departamentos), siia mmakat mioü Bogota ein outkajusu sutchen Kolomwia, tü mma'ipa ees alüwatakaa so'ü, achajanushi alatapaa pienchi juyaa. Tü miüska mma'ipa shiia Barranquilla, Cartagena, Santa Marta, Tunja, Cúcuta, Popayán, Buenaventura, Medellín, Turbo siia Tumaco.\nSuu'main Kusinaa chaa Kolomwia antusu sunain 30.845.231 hab, tuirúa shiia mioüska Amazonas, El Cauca, La Guajira, Guaviare, Vaupés siia waneirú. Kolomwia arajunashatasu kajamüin shiia atpajaka kepein, karwoon, kakuna, siika.\n\nSuchukuwaje Mma'ipakat sulü Kolomwia\nSulü Mmakat Kolomwia ees 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat, wanee outkapüle mma jee tü shiia alijunapiapa'a Wokotaa. Tü mma'ipakat alüwatasu so'ü sukuwaitpaa shimiwa, ees Kontitusionka Mma'ipakatpüle sumana.\n\nMma'ipakat\n\nSuchikeje Kolomwia:\n\nEin outkawa Mmakat: Wokota\nSunülia: Mmakat  Kolomwia (República de Colombia)\nAnüiki: Alijunaiki\nDensidad: 41 hab\/km²\nJeraan kepiaka sulü: 46 Millones de Habitantes (Pienchii Shiki sumaa aipirua Miyon)\nSütnetshe: Peesü kolompiaje'ewolu\nMalüwataausalüirua Internet: CO.\n\n \nMmakat\nSukua'ipa mmapa'akalü","num_words":459,"character_repetition_ratio":0.05,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.199,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.987,"perplexity_score":5067.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Komputatoora","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Komputatoora (alijunaiki: computadora) shia wanee kachuweera elekturonika ajuupajaka otta müsia aluwataaka achikimaajatü wattamüin. Wanee Komputatoora kalu'usu mainma sitkuwiitaa kottusu otta waneeirua kasa müinka saa'in tü akumalaa tü nümanakai chi ka'yatayaakalü.\nMainma sukuwa'ipa nutuma chi püroküraamatolü, chi makai a'yataashi süka sünain aainjaa kasa müinka saa'in akatkülajaa, analaa sulu'u internet, ainjaa karalo'uta otta eeke eein süpüla ainjaa süka wanee Komputatoora. \n\nTü Komputatooraka sünainje yalaain wanee püroküraamatolü cho'ujaasü tü atijaaya (Datos), tü maka sutuma atüjaka shi'raajüin müinka saa'in Ekerolia (Entrada), otta sutuma alijuna wattajeepüna (\"Input\") sulu'u Inküleenaiki); tü atüjaayaa ashajunusu sulu'u, yalejee awanajaasu sünainmüin waneeyan je keraapa shia ajuitusu tü Aju'itia (Salida) sutuma alijuna wattapüna (\"Output\" sutuma anuiki Inkülesu), sunainje tü ajuitusu wanee atüjaaya aka nnojotsu ayatüin palajanaka. \n\nTü achikiimajaatü sulatapaa tü makaa kettaipa supüla apa'ana sutuma Wayuu eesü supüla alüwatanuin, akotchiraa, epe'ipalaa siia anataa; alüwatanusu sumüin wayuu, komputatoora, imeeirü'lumüin siia ee antuin tü internet.\n\nTü anakaa apülaa wat'tas salii anainjee, anaas supüla supüshuwayale sii anain tü sunüiki püroküramatüka sumaa jaarüwerü (Hardware).\n\nSu'uyaawase tü Komputatoora\nTü Komputatoora ayatusu makajatu sumaiwa so'ü palajanaka chaa rekara juyaa 40 (Pienchii Shiiki) nutuma suyaawaseka chii Von Neumann.\n\n Tü Anaajalee (La Memoria): Shiia jutkapüleka tü kulaala anajutka'alü tü atijaaya kottus, tü makaa erajunusu sukaa anulia waai (bytes). Tü alüwatka so'ü tü achikiimajaatü supüla aint'najatuka sukaa tü Komputatoora. \nTü Kulaala kamanasu tü atijaaya supüla ainja münaka sumüin nutuma chii püroküraamatolü; tü ayawajia sunain Kulaala awanajawaisu sutuma waneeyan Komputatoora kajamüin nnojotsu wanawain siia tü atijalaaka awanajasu sunain alatuin juyaaka. Tü Anaajalee eesü supüla awanajanuin maimatuwa miyonka (Anaajalee RAM) siia tü nnojotsu supüla awanajanuin (Anaajalee ROM).\n\n Tü Akuyamajülü (El Procesador o CPU): Tü ekaa sumanaa shiia tü:\n\nWaneeyaawajia Suyaawaseka Loojika (Unidad Aritmético Lógica o ALU): Shiia wanee epe'ipajuui (Dispositivo) ainjüshi supüla ayaatawa so'ü münakaa sumüin. Ayatasu so'ü kassa ee shiimüin müin (apaliralaa, amaimajaa..)\nWaneeyaawajia tü Aa'inmajia (Unidad de Control): Shiia aimajutka tü achikiimajaatü ekerotuka, yalaaka sulü siia ajuittaka sulüje Komputatoora, sukotchajüin tü achikiimajaatü yalejee sulüwatain sunainmüin tü ALU supüla ainja tü münaka. Suchikeje shiitain emüinre anain sulü tü Anaajalee. Ket'tapa münaka tü Waneeyaawajia tü Aa'inmajia sainjüin tuwanee (Yalaasu ein shiia siia eesü supüla achaajain waneeya eiwali tü anaajia).\n\nTü Epe'ipajuui so'ü Ekerolia siia Aju'itia (Dispositivo de Entrada y Salida): Kapülasu sumüin Komputatoora supüla apa'a achikiimajaatü chaa sulüje chaamüin anüipaa ee apaá apütaka suchikeje achajaa kassa. Maima sukorolo Komputatoora anüipaaje müin sain tü; ajüttiaapala, anajia, lakayaasüpülee, ayaakuwajiaa walekerü siia eke ein sunainjein tü Komputatooraka.\n\nAnajia (Monitor): Shiia wanee epe'ipajuui so'ü aju'itia, sunainje wanee po'upünawaa, shiiatain tü sulüko tü Komputatooraka. Eesü maima sukuwaitpaa tü anajia: Kawaralasü Pulasma (PDP), Kawaralasü Kerachinatüsü (LCD), siia waneeiru.\n\nAjüttiaapala (Teclado): Shiia wanee kasa epe'ipajuui tijitalü siia epet'tunaka, supülasu ashajaa atijaaya siia shiawajiatü sulü Komputatoora; tü makaa antusu chejee sumaiwa sunain tü Kachuwera ashajia.\n\nKookooche'erü (Ratón): Shiia wanee kassa epe'ipajuui sainjüintü Komputatoora apanusuka akaa ajapü, supülasu ekerolia tü atijaaya sulü Komputatoora. A'apanusu sukaa piamaleyaa ajapü nutuma chii ka'yatayaakalü, akutula mussia epünai ni'itai chii wayuukai , sulü tü anajia eesü wanee jatü; tü kookooche'erü sumaiwa eesü wanee woliche su'upüna sunainje tü makaa kutulasu tü jatü. Joolü tü kookooche'erü kalüsainpaa wanee lüsaa ishosu tü wolicheka eitanusu souje wanee kassa kulüla ee nnojolüin warattain kajamüin tü makaa nnojotsu saapain anain.\n\nAchikanainjia (Impresora): Shiia wanee kasa epe'ipajuui sunain Komputatoora anakaa apüla shiia tü ayulaa tü ayatawa sulüjekaa tü Komputatoora, ayulaa shiakua kassa, tü makaa ajuitusu soujee karalouta ashajushi sulüje sukaa wanee laaserü.\n\nMaima Achikanainjia kaaulekajatü sunain tü Komputatoora kaajatu ei'paa waneeirua ayaataka sumaa kusu (Red) erajunusu sukaa anulia makacheraayesalü (Wireless jee siia Ethernet), anaasü supüla ayulaa sunainje tü kusu tü choujaka sunain chii püroküraamatolü.\n\nAkaniaajülü (Escáner): Shiia wanee kassa epe'ipajuui apanakaa supüla alataa sunainje tü lüsaa laaserü wanee kassa anainje karalo'uta sumüin tijitaalü sulü komputatooraka joolü so'ü kai antuipaa sumaa achikanainjia siia eke ein sulü.\n\nShipijanapüle (Altavoces): Supülasu apaa shipijana tü komputatooraka müinka sain jayeechi, shipijana ajachitiaa siia eke ein keeirain sulü tü Komputatoora. Tü Shipijanapüle joolü apaanuipaa supüla ainja kompurensia so'ü kassa ekirajaa, yoota so'ü akuwaitpaa, telewision, raawia, ayakuwa siia eke ein supüla apaa shipijana.\n\nAkuwaitpaa Komputatoora\n\nKomputatoor analojikaa\nKomputatoor Ipüritoo\nAnaashataka Komputatoora\nJoü Komputatoora\nErajiechon Komputatoora\nKomputatoora Soujeka A'yataainpalaa\nKomputatoora Anüliaa'majatü\n\nAtijalaa\nKomputasion","num_words":1116,"character_repetition_ratio":0.081,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.168,"stopwords_ratio":0.013,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4356.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Kooki%27iwai","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Kooki'iway o \"Kokiwakoowa\" (alijunaiki: Coquivacoa) era un líder wayuu con dominio sobre grandes regiones de la península de La Guajira. Su descripción se corresponde con la del cacique llamado por los españoles que salió al encuentro de Alonso de Ojeda y Américo Vespucio cuando llegaron a la región el 9 de Agosto de 1499. Perteneciente al clan Epinayuu, defendió su tierra con éxito de la invasión española, aunque durante los enfrentamientos los españoles tomaron a su esposa, Palaaira, del clan Jinnuu, a quien posteriormente Alonso de Ojeda le cambiaría el nombre por \"India Isabel\" y la tomó por mujer, siendo ella la madre de sus tres hijos.\n\nAchikii Wajiira\nAchikii Wenesueela","num_words":161,"character_repetition_ratio":0.047,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.194,"stopwords_ratio":0.012,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.99,"perplexity_score":14091.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Kuruus%C3%BC%20Ishos%C3%BC","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Tü Kuruuusü Ishikoo (alijunaiki: Cruz Roja jee Movimiento Internacional de la Cruz Roja y de la Media Luna Roja) es un movimiento humanitario mundial de características particulares y única en su género, por su relación particular con base en convenios internacionales con los estados y organismos internacionales por un fin netamente humanitario.","num_words":69,"character_repetition_ratio":0.109,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.161,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.993,"perplexity_score":19385.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Kuuna%20Yaala","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Kuuna Yaala (alijunaiki: Guna Yala) es una comarca indígena en Panamá, habitada por la etnia Guna. Antiguamente la comarca se llamaba San Blas hasta 19982 y como Kuna Yala hasta 2010. Su capital es El Porvenir. Limita al norte con el Mar Caribe, al sur con la provincia de Darién y la comarca Emberá Wounnan, al este con Colombia y al oeste con la provincia de Colón.\n\nSu nombre en lengua Guna significa \"Tierra Guna\" o \"Montaña Guna\". El área fue formalmente conocida como San Blas, más adelante como Kuna Yala, pero se cambió en octubre de 2011 cuando el Gobierno de Panamá reconoció la afirmación del pueblo Guna que en su lengua materna no era equivalente a la letra \"K\" y que el nombre oficial debería ser \"Guna Yala\".\n\nEconomía \n\nLa Economía de la Comarca de Kuna Yala se dedica principalmente a la agricultura, pesca, producción de artesanías, y al turismo.\n\nEl tipo de agricultura que se practica en la Comarca de Kuna Yala es con fines de subsistencia. Los productos tradicionales son el guineo (ahora el guineo chino), maíz y caña de azúcar. También se producen cocos como fuentes de ingresos. La pesca es de tipo artesanal, utilizando generalmente hilo (sedal) o con redes. La mayor parte de la pesca es para la venta. El marisco se destina especialmente a la venta, para lo cual llegan diariamente avionetas a las islas. Especialmente se vende langosta, cangrejo (centollo) y últimamente el calamar y pulpo.\n\nLa confección de molas es la principal actividad de la mujer guna y constituye para muchas familias la única fuente de ingreso o al menos la principal. En la Comarca de Kuna Yala existen instalaciones turísticas. La mayoría son pequeños hoteles para ecoturismo. La mayor parte de ellas están en el sector de Cartí, pero también se encuentran varias en el Corregimiento de Ailigandi. Otras fuentes de ingreso son las remesas que envían los familiares que trabajan en las ciudades de Panamá y Colón.","num_words":435,"character_repetition_ratio":0.058,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.206,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.997,"perplexity_score":17570.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Lap%C3%BCt","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Tü Lapükalü (alijunaiki: El sueño): Wainma sukuaippa tü lapükalü namüin naa wayuukana. Tü lapükalü antawa'isü namüin naa  wayuukana natunkapa, wanaa sümaa neemeraain süchikijee süpüshua tü naa'inrakalü. Yalapa wane wayuu sünain a'lapüjawaa, tü naa'inkalü wattasü eere suumain  tü lapükalü eere pülain nia.  Eesü lapü eekai shi'iyatüin tü kasa alateetkalü sümüin nüpüshi wane wayuu, akanasa'a ko'uuin naya sütüma wane lania. Saajüin tü nanoujakalü anain  naa wayuukana, tü lapükalü wayuu sümaiwa.\n\nSüchiki lapü \nSaajüin tü nanoujakalü anain naa wayuukana, tü lapükalü nnojotsü shiyain tü atunkaakalü, shia wane kasa ee'iyatünüsü namüin  süpüla eeinjatüin naa'in süpüla wane kasa eekai sülatüinjatüin. Tü lapükakü süküjain tü shiimainkalü waneepia, matüjüinsalü aküjaa alawaa.\n\nEesü wayuu eekai nnojolüin soonooin sümaa tü lapükalü; alata müsia wane kasa  sümüin.\n\nA'lapüjawaa \n\nTü a'lapüjawaaka sümüin wayuu shia wane kasa mülo'u, nnojotsü oo'ulaanüin ne'e mayaa. Sa'akajee wane apüshii otta sünainjee wane e'irukuu, eeshi wayuu eekai anashaatain alapüin, naya yootaka otta aashajaaka sünainjee tü nülapüinka jee müsia naya atüjaka süpüleerua e'iyataa kasain kasapülajatüin wane lapü. Naa atüjakana süpüleerua wane lapü naya naa laülayuukana, sükajee kakoroloin naya lania otta sutuma ko'uuin naya sümüin.\n\nSüpüla soonoonüin amaa wanee lapü, acheküsü a'innamaatünüin tü süchuntaka; ja'itairua maalin shia, a'innamaatünüsü süpüla sülatüin noulia. Süpüla sülatamaatüin tü kasa mojusu, maka shiale sukuaippain tü lapükat, achajaanüsü tü süchuntaka, eesü lapü eekai achuntüin o'ojiraa süka lania, eekai achuntüin ekawaa jee  yonna, eesü lapüt eekai achuntüin kaa'ulaa otta pa'a, eesü lapüt eekai achuntüin kakuuna, otta mainma kasa süchuntaka namüin naa kalapüinka paala.\n\nKapülainshaatasü tü lapükat sümüin wayuu sutuma shiain e'iyatünüin tü kasa alateetka mapeena. E'iyatüsü süchiki anaa, mojaa akuaippa, süchiki ouktaa jee süpüla aapiraa süchiki kasachiki mülo'u soo'opünaa tü mmakat, makatka saa'in süntüinjatüle wanülüü. Naa wayuu alapüjaashiikana apüralaasshii sümaa anain sukua'ipa shi'iree sünouktaain nakuaippa.\n\nSülapüin wayuu nnojotsü müinka saa'in sülapüin alijuna, waneejatü. Ko'ujeejanasü tü na'lapüinkat , aka jamüin, eesü sulu'u sukuaippa wayuu wane atüjaa shikiirujeejatü tü laülaayuukana je sünainjeejatü naashajaain sümaa tü laniakat.\n\nSaashin wayuu laülaayuu, tü mmakat jee müsia tü wopukolüirua kaseyuusu, sutuma müin shia, waraittapa wane wayuu acheküshii ai'majiraain suulia kasa mojulaasü eekai wanaain nümaa; maka eere yootshi nüma'ana acheküsü no'yotüin yootchon wopul'u eere nia waraittuin, müinka saa'in wane luwopu, isashii jee laa eere ja'yain süchikkuwa wane kasa. Müsüja'a nu'unapa akolojoon sulu'u wane miichi eekai yüütüin paala, eeinjatü ekawaa natuma, eeinjatü kepein otta asijuushi shiküin yolujaa süpüla najuitüin suulia tü miichika otta suulia mojuin nalapüin mapeena.\n\nWaneejatuwaisü tü lapükat, shiaja'a ne'e cho'ujaain atüjaanüin aa'u jamalu'uluin tü shi'iyateeka sümüin wayuu. Maka nnojorülee oonoonüin sümaa wane lapü, chi lapükai antawaisü weinshi, ajolooshi ne'e sülatapa tü süküjeetka achiki. Naa wayuu apüralaakana otta oonookana sümaa wane lapü, anasü waneepia nukua'ipa.<ref name=lapü>\n\nSümaiwa \nSümaleeiwa ma'i tü lapükat sünainjeejatu sülapüin wayuu laülaayu, wayuu eekai mülo'uin, maka sa'in woushinuu, maka watuushinuu.\n\nEesu lapü eekai aküjain anaa, eesu lapü eekai aküjain kasa mojusü. Eesu lapüt eekai aküjain washirüü. Tü lapü aküjaka anaa shia nalapüin naa wayuu kama'anaka lania namaa napüshi eekai shikiipüin tü apüshiikat. Musuja'a tü lapü mojusuka shia tü shikiiruujatka wayuu eekai omojüjün sukuaippa.\n\nChi lapükai e'iyatüshi wopu sümüin wayuu, nia alü'üjaka wayuu sulu'u wanee mma eere nnojoluin ka'i. Sulu'u wane alapüjawaa nnojotsü ka'i jee müsia eesü tü saa'inkalüirua wayuu eekai ouktüipain. Suumain lapü pülasü.\n\nWainma sukua'ipa tü lapükalü \n Eesu lapü süpüla aapiraa: shia eere naapinnüin soo'opünaa wane kasachiki chi wayuu eekai ala'ülaain.\n\n Eesu lapü supüla washiraapia: shia eere nüsürünnüin wane wayuu süka lania; a'leeyatünüsü noo'opünaa, apüralaa müshia chi wayuukai sümaa.\n\n Eesu lapü saa'u wayuu majayülü.\n\n Eesu lapü naa'u wayuu jima'ai.\n\n Eesu lapü süpüla lania.\n\nOonoonee amaalü tü lapükalü süka jamüin shiain alatirüin wane kasa mojusu suulia wayuu.\n\nSü'lapüjaakalü anain wayuu                        \nAlapüjaana amaa wayuu eekai kama'aichin anaajaain.\n\nAlapüjaana amaachi eekai wattain sulu'u wanee mma tia keeyatiasü wane kasa sümüin nüpüshinuu otta sülatia kasa mojüin eenakiasü kasa anain.\n\nNa'aya lapü eekai achuntüin ekawaa.\n\nNa'aya lapü eekai achuntüin ayonnajirawa maka kasha.\n\nNa'aya lapü eekai achuntüin mürülü maka sa'in pa'a, maka sa'in kaliina, maka annerü, eesu sulu'u mutsiaan eesu sulu'u shotolüin, süchiirua kasawai kanainjeejatüin tü laapüka.\n\nShi'ipajee sukua'ipa \n\nSukuwa'itpa wayuu","num_words":967,"character_repetition_ratio":0.068,"word_repetition_ratio":0.006,"special_characters_ratio":0.184,"stopwords_ratio":0.002,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4974.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Leiqui%20Uriana%20Henr%C3%ADquez","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Leiqui del Carmen Uriana Henríquez es una productora de cine de origen wayúu. Es la co-productora del documental \"Shawantama'ana\" y la directora del documentar Pütchipüüi para la UNESCO.\n\nReferencias\n\nSüchikimaajatü wayuuirua","num_words":53,"character_repetition_ratio":0.13,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.169,"stopwords_ratio":0.019,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.695,"perplexity_score":6538.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Leonel%20Mu%C3%B1oz","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Leonel Muñoz (Jemeishi cha San Rafael Majaana, Suuria, Wenesueela, saa'u  piama shikii aipirüamüin (26) nüka'iya kashikai Nouyempüre no'u chi juyakai 1965).\n\nNukua'ipamaajatü\nNia wane añü, palaajewai sulu'u wayuunaiki, niakai a'yataashi sünain akumajaa ayaakuwa sulu'u mmakat Suuria otta müsia eepünaale nu'unuin, naashin niakai sünain tü ayaakuwaakat eesü süpüla ni'iyatüin nakuwa'ipa na kusina, wayuu je na alijuna kojütkana akuwa'ipa yaa Wenesueela, aka jamüin shia tü süpalain wakuwa'ipa.\n\nNiakai palajana ekirajaashi sulu'u wanee laa eere mainmain pootshi, eere nukümajüin tü palajatkalüirua ayaakuwaa, süchikijee o'unushi sulu'u tü Ekirajaalee Mülo'usükat sünain aainjaa Ayaakuwaa Neptalí Rincón. Mapan ekerotüshi sulu'u tü Ekirajaaleekat Cecilio Acosta cha Marakaaya. Nnojotsü naja'ttirüin tü nikirajawaakat anain sulu'u ¨Celicio Acosta¨ sutuma wane kasachiki alatakat nümüin.\n\nWanaa sümaa tepichin nia, jülüjasü naa'in waneepia tü aainjaakat ayaakuwaa, süka shiain kee'ireein naa'in nukuwa'ipain, je sutuma nüchecherüin naa'in sünain tü kee'ireekat naa'in, o'unushi ne'e süka nukuwa'ipa süchikijee nülatirüin po'oloo mekiisalümüin (18) juya nuuyase, nüntaka'a marakaayamüin sümaa tü naa'inkat süpüla nüsa'wajüin tü jülüjakat naa'in. Tü naa'inrakat nüntapa jia tü ayaakuwaakat süka pootshii je müsia ipa, ejeerajüshi ayaakuwaa je müsia seraamika sulu'u tü Ekirajaaleekat sünain  aainjaa Ayaakuwaa Neptalí Rincón. Mapan ekerotüshi jünain a'yatawaa jüpüla anaatira tü korolo ayakuwaamaajatkat sulu'u tü laülaasükat saa'u akuwa'ipa Suuria (alijunaikirü: Secretaria de la Cultura del Zulia), sajapülükat naa La'ulaasükat saa'u Suuria (alijunaikirü: Gobernación del Zulia).\n\nSaa'u tü juyakat 1995, namaa wane wayuu yaleje'awalii Suuria otta wanee cheje'ewalii Wajiira, Kolompia nakumajüin sukuwa'ipa tü süpülajana nakümainkat na Jiyaakuwa kusinakana (Fundain) yalajatü Boulevard Santa Lusia cha  Marakaaya, jünain tü ma'aka nia niakai laülaashikai palajana sünain tü Fundain münakat.  Saa'u tü juyakat 1995 e'iyatünüsü palajana nakümainkat na eekana sulu'u tü süpülajana nakümainkat naa Jiyaakuwa Kusinakana münakat ¨Nanüiki naa kusina kariiweeje'ewaliikana¨. Süchikijee tia o'ulaashi suulia ekirajawaa sulu'u tü Ekirajaaleekat  Katolika Cecilio Acosta. Mapan saa'u tü ka'ikat  piama shikii apünüinmüin (23) nüka'iya kashikai julio saa'u tü juyakat 1995 o'unüshi niakai Kalawoosomüin, cha'aya sulu'u tü mmakat Waariko namaa nüpüshi akumajüliikana ayaakuwaa süpüla ni'itain tü niyaakuwakat chi  laülaashikai Rapayet Urdaneta, nukümajüin niakai namüin na alijunakana cha Kalawooso ejeechire nia namaa naa waneeirua, otta müsia  wopulu'u ouktataaicheje'e jünain wanee kasachiki eere ouktüin po'oloosü alijuna nümajaatü. Süchikijee tü alatakat nümüin a'wanajaasü tü nukuwa'ipakat süka shi'yotoonüin wanee nüsa'a.\n\nSüchikijee tia alatakat, ale'ejüshi nüchikua'a Marakaayamüin je ekerotshi nüchikua'a sulu'u tü La'ülaasükat saa'u Akuwa'ipaa saa'u Suuria süpüla ekirajawaa sulu'u tü Ekirajaleekat Neptalí Rincón¨. Mapa ajuitüshi sutuma nütkaain sümaa nülaamain süka nnojolin nüwalaajüneein sutuma tü nüsa'akat, \"nnojoishi anain nia süpüla a'yatawaa\" münüshi. Sutuma müin nia, ajuittüshi jee a'yataashi nümüiwa'a nipialu'u sümaa akumajawaakat.  \n\nTü palajatkat nükumajüin mülo'usukata ayaakuwa jia tü ¨EPIUUSHAJAASHI KA'IKAI. alijunaiki: Oscurecimiento Total del Sol¨ achuntunakat natüma naa laülaashikana saa'u akuwa'ipaa saa'u Suuria süpüla nnojolüin motüin naa'in tü ka'i eere nipiuujain ka'ikai no'u 26 nüka'iya febrero saa'u tü juyakat 1998, süka ja'yashaanain eepünaa Karouya jee müsia wajiirapünaa otta uuchimüin saa'u Marakaaya. Joolu'u niakai kepiashi Marakaaya cha Santa Rosa Mmajeejatkat, Kokiwakooa uuchimüin saa'u Marakaaya.\n\nSukua'ipa tü nukumajakat\nTü kee'ireekat naa'in Leonel Muñoz shia e'iyataa tü nukumajakat otta müsia aküjaa tü eekalü sulu'u nikii, e'iyataa tü ni'yataainkat sümüin wayuu achekakat; süpüla niyaawatüinjatüin akumajuushi süka ejeerajaa je müsia akumajaa süpüla süchikijee aainja tü ayaakuwaakat süka pootshi otta müsia ipa, sotüsü naa'in supushua'a tü nikirajaakat anain, süka jamüin naashin, cho'ujaasü süpüla wanaawainjatüin sümaa nütüjain sukuwa'ipa tü nükumainkat. Tü nükumainkat wanaa sümaa tü nünüikikat sulu'u tü ayaakuwaakat waraittüsü waneepia, a'anamüinsü, aliikajaasü weinshi sulu'u tü anaa akuwa'ipa, tü ma'akat naashin shia sutuma apünüin(3) suurala tü ni'yataainkat sümaa tü akümajaawaakat, eere naapain tü kee'ireekat naa'in süpüla ni'iyatüinjatüin kettaapa, tü apünüinsükat suurala  tü nukumainkat shia naashin;\nNakumainkat na kusinakana namaiwa,\nAseyuukana, Nanoujakat anain sümaa tü kapülainkat natuma,\nRewolüsion je alu'watawaa amüiwawaa (independencia) Woliwariiana.\nSüpüla mülo'u nükuwa'ipa sünain tü a'yatawaakat süka akumajawaa ayaakuwaa, niakai ni'raajüin ma'in tü sünüikikat akümalaa ayaakuwaa otta müsia mainma sukuwa'ipainjatkat ayaakuwaa, müinka ayaakuwaakat ayatemaakat sümaa shimüinsükat kasa eere aapaanüin sukuwa'ipa, ayaakuwaka mulo'u saa'u ipa, eere nükumajüin tü nachuntakat naa awalaajüinjanakana nümüin; niakai ni'itain sünülia mayaa: \nWayuukana tamüin: shia ayaakuwaakat akumajünakat süka ipa je müsia pootshi eekat natüma naa wayuu jieyuukana,\nShiyaakuwa o'upünawaa saa'u ipa: shia shiyaakuwa no'upünaa naa alijuna kojutkana ma'in sümüin sukuwa'ipa Mmakat Woliwariianat Wenesueelajejatü, akümajüshi saa'u ipa, pootshi otta sünain kachueera.\nE'irukuu ajuitüshi mmalu'ujee: shia nukumainkat süka ipa, pootshi otta müsia kachueera, eesü jo'uuchonle otta mülo'ule  ma'in, sünain ma'akaa müsü saa'in sujüittüin mmalu'ujee tü niakuwajeekat anainje, eesü naainjüin jünain jüralo'u miichi, menapünaa, eere anain süpüla.\nMülo'usükat ma'in ayaakuwaa alijunapiapa'a: shia akumajünakat alijunapiapa'a eesü mülo'uin shia otta jo'uuchon, süpüla tü ma'akat cho'ujaasü saainjünüin kasa süpüla achajawaa sukuwa'ipa m��inka eere sukumajünüinjatüin, jameerü mmakat je müsia jalamüinjatüin e'itanüin su'upünaa.\n\nEere ni'iyatüin ayaakuwakat nümüiwa'a \n 1990 - Vivencias Guajiras (wayuunaikirü : kamajüna wayuuirüa). Jipiapa'a Ayaakuwaakat, ¨La Merced¨, Marakaaya, Suuria.\n 1990 - Entre el Barro y el Fuego (wayuunaikirü : Pasanain sünain tü pootshikat otta müsia tü sikikat). Shipiapa'a Ayaakuaakat ¨Julio Arrega¨, Marakaaya.\n 2011 - Aborígenes del Alba. Deidades y Revolución (wayuunaikirü : Kusinakana maalipünaa. Aseyuu je rewolusion). Shipiapa'a kusu süpüla ayaakuwaa, Marakaaya, Suuria.\n\nKaralo'utakana \nSünüiki tü kusinakat Suuria (alijunaiki: Juramento de la India Zulia)\nNüküjala wane masa'asai otta nüshe'ejia süka nüsa'a (alijunaikirü: Anécdotas de un mocho y sus patadas voladoras\n\nPütchi soo'omüin süchikimaajatü \n Leonel de Jesús Muñoz Bracho\n Leonel Muñoz nünaatüin tü wayaakuaka saa'u woumainkat\n\nSüchikimaajatü wayuuirua","num_words":1454,"character_repetition_ratio":0.055,"word_repetition_ratio":0.006,"special_characters_ratio":0.181,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3762.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Maiko%27u","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Tü pueuloka Maiko'u (alijunaiki: Pueblo de Maicao) jia wanee pueulo miyo'u palaaje sünain Ameerika Uuchimüin. Sulu'u Mmakat Wajiira, saa'u Kolompia; wattasü suulia Süchiimma (Riohacha) sünainje 76 km otta suulia alijunapiapa'aka Marakaaya wattasu sünainje 103 km. Antirasü palaajee sünain, sümaa Ichipki je siia Manaure; wüinpejee otta müsia uuchejee sümaa mmakat Wenesueela je wopujee antiraasü sümaa pueuloka Süchiimma je Alwania. Sütüma anaain mmakat eere shia, münusu joolu'u «Puerto libre terrestre», cha sünai chi juyakai 1936. Anaasü sumüin sukuwa'ipa aka jamüin pasanainsü sünain piama mma Kolompia otta müsia Wenesueela, je anaain supüla oikkawaa eeke eein.\n\nTü pueuloka Maiko'u amiyo'ujaasu sutuma anain süpüla aikkawaka koroloo antaka chejee Wenesueela. Na kepiaka sulu'u jia Wayuu jee kusina Zenu; otta müsia eesü sulu'u Maiko'u alijuna tutkos chejeeka Orieente Meriia. Joolu'u Maiko'u eeipa ayatatnüko sümaa empüreesa jee nulüwataainka chi ala'ulaashikai saa'u mmakat Kolompia, tü makaa supülasü amiyo'ujaa sukuwai'pa pueuloka Maiko'u.\n\nSünain alijunapiapa'a Maiko'u eesü kepiain sulu'u 123.757 way naashin na ayawajüshika saa'u juya 2005. Sa'atkaattein niapüshi chi alijunakai Uriipides Pulido (Eurípides Pulido)\n\nAlüsaa joolu'u sa'atkaattein süpüla chi juyakai 2020-2023 nia wanee alijuna tutkoshi liweneesi münüshi Mohamad Jaafar Dasuki Hajj, akanajüshii natuma na wayuukanairü süpüla alüwatawa saa'u nu'omain.\n\nSüchiikü Sünülia\nTü sunüliaka Maiko'u sulu'usü Wayuunaiki müsü yaa Mai-ko'u (Mai-Maikii; Maíz) (Ko'u-Ouu; Ojo) sulu'u alijunaiki « Ojo de Maíz». Tü sunüliaka müsü yaa kajamüin cha jümaiwa eesü apünajaa Maikii saa'u supüshuwayale mmakat, apütaa müsia sunüliaka joolü.\n\nSukuwa'ipa mmakat\n\nSulu'u Maiko'u eesü Wayuu, Zenu jee alijuna Tutkos,\nkottirashi nayainü sulu'u alijunapiapa'a Maiko'u, maima tutkos kepiaka sulu'u Maiko'u, antüsu süpüla aainjaa nakuwa'ipa sulu'u noumain naa wayuukanairü. Sulu'u mmakat Kolompia jiia Maiko'u eere wane meskita süpüla anoujaa namaa nakuwaita.\n\nNa arawekaninü sulu'u sunüiki Wayuu müsuu \"Tutkos\"; antusüirua sujalajapaa siküla XIX sumaa nakaralo'utain miyo'üsuka Otomano, kamanakat sukuwaitpaa Meriia Orientee chaa jumaiwajeejatü; tü alijunaka antusü chejee Liwanoo, Siiria, Palestinaa jee siia Jortaania; ekerotusuirua sümaa sukuwaitpaa Kolompia, apütaa müsia sainjala otta müsia sukuwaitpaa namaa na wayuu naataajatü müinka jain (Sunüiki, shiküinka, sukumujüinka pinchiikana, nanoujaka anain…). Tü palajanaka Araawe anooüjasü sünain katolikat maronitas jee sutuma müin sumüin mapülesat namüin ekerotawa namaa kepiaka sulu'u Maiko'u, je sia tü waneeirü Araawe Musulmanes ekerootaka sulu'u mmakat chaapünai juya 70, kapülesü'ü namüin anaawa sümaa eeke eein, kajamüin nainmajüin ma'in sukuwaitpaa je sutuma suchiirüwain tü kontitusionka kompetional anainmüin juya 1991. Tü kolompianaka musulmanes mapülesü'ü sumüin keepia namaa na waneejatka sukuwaitpaa, kepiaka chaa Maiko'u je San Antüree. Chaa Maiko'u eesü alijuna Araawe ee kashein müinka chaa Meriia Orientee; jee siia chaa Maiko'u eesü tü shipiaka Meskiita Omar Ibn Al-Jattab (Mezquita de Omar Ibn Al-Jattab) jia miyo'üsüka meskita saa'u Ameerika Uuchimüin.\n\nEeka süpüla E'rajaa\nChaa Maiko'u eesü aanaain supüla waraitaa jee siia anajaa, müinka jain tü:\n Meskitaa Omar In Al-Jattab (Mezquita de Omar Ibn Al-Jattab), akumajanaka sünain kashiika Settiempüre saa'u juya 1997, shiia piamasüka Meskiitaa miyu'ü saa'u Ameerika Uuchimüin\n Mma'ipa San Jusee Maikau (Parroquia San José de Maicao), eein outkajain tü anooüjaka sümaa katolikat.\n Pülasaa Simon Woliwaa (Plaza Simón Bolivar), pasanainsü sünain alijunapiapa'a Maiko'u je eesü wane niakuwaa Simon Woliwaa.\n\nPütchi soo'omüin süchikimaajatü\n\nA'ttaalee eemüinre\nEe'iyalaaya walekerü- Sitio web oficial\n  Cámara de Comercio de La Guajira- Sitio Web oficial\n [http:\/\/www.maicaoaldia.blogspot.com\/\/ Eere pütchiika suchuajee Maikau- Blog oficial\n\nWoumainkalü\nPueulokana\nKolomwia","num_words":844,"character_repetition_ratio":0.058,"word_repetition_ratio":0.017,"special_characters_ratio":0.189,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4658.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Majay%C3%BCl%C3%BC","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Majayülü (alijunaiki: señorita) sulu'u sukuwa'ipa wayuu shia wanaa sümaa shimiyo'ulaain tü achonlu jietkalü, süpüla laülaainjatüin saa'in.\n\nSukuwa'ipa wanee majayülü wanaa sümaa asürünnaa\nTü jintutkolü asurünnüsü sulu'u wane shipiachon jo'uuchon, aamajaanusu su'ula ipunashataasü sa'ato'u sinkalü, nnojolüinjatu shi'rüin wayuu, shia ne'e soüshi otta müsia shiika. Achotoonusuu su'wala shikiipunaamüin; yalapa shia paülü'ü, ekajitnusu uujolü ma'akasat, asitnusü jawaapia otta kaülioü tü shia supüla nnojolüin laülamaatüin. Oojitnusu süka süpanaa Majayut aka jamüin sutuma wayuu anasü supüla alaüle'era aa'in.\n\nYalasü süpüla wanee juyaa, ajutunusu süshe'ein. Cha'aya paülüü ekirajaanusu sünain akumujaaka süi, e'inusu, aainja susu.\n\nSujüitapaa eesü ekawaa saa'u jintutko, oojitnusu saa'u wanee ipa miyo'u; saashin la'ülaa shia süpüla atüjaain e'inaa, aane'tnusu süshe'ein jeketüin, asulüjunusu sümüin sutuma soüshi kakuuna, kachepajusu atuma. Tü wayuu jietkalü kapülainsü namüin naa wayuukana\n\nKa'wayuusesü\n\nSünainjee türa majayülaaka akua'ipa eesü süpüla kawayuushen shia, chi müliaka shi'ire majayutka palajana yootüinjachi sümaa süshikai jiettkalü aka jamüin nia chi a'luwataakai soo'opüna sukuwa'ipa. Keraapa achuntawaaka sajapü jietka, chi toolokai eesü nüpüla nüntüin suma'anamüin süpüshi jiettkalü; e'itaanüsü wanee ka'i süpüla awalaaja süpaütna jintutko sümüin nüshikai otta müsia sülaüla jiettka, awalaajanapa e'itaajunusu sümüin soushi, shiika, suwalayuu otta süpüshi eekai pejein sünain.\n\nTü majayut nnojotka kawayuushen kepiasü sulu'u shipia shiika, yala ayuraajüsü sünain kasa saa'u miichika, aainjüsü süi, susu, kanasü eeke eein süpüla aainjaa. Mapan achuntunusü nutuma wane wayuu eekai müliain shi'ire, chi müliakai shi'ire aashajaashi mapan sümaa nüpüshi süpüla nuchuntuinjatüin shiakat, süpüla tia a'luwatashi pütchi palajana.\n\nTü sukua'ipaka wayuu jiet aa'inmajünüsü sükajee nayain na alatitka tü e'irukuuko sümüin süpüshi, mayaainje majayutpa shia aa'inmajünüsü suulia tooloyuu otta suulia wayuu eekai kamaüraain sümüin. Otta müsia müleka eere wane kasachiki mülo'u otta eere ouktaa sünainje, na jieyuukana nnojoishi epettünüin natuma na atkaashiikana.\n\nAsürülaa Majayulü\n\nWana sümaa majayülüin wanee wayuu jierü, asürünnüsü.  Süttüsü paülüü. Eesü müleka tü paülü'ükat sümünüle, “tü süttüsükat” münüsü shiaya. Süchikijee süttüin shia eesü süpüla ka'wayuusein. Maa'ulu yaa wanee wayuu jiet eekai majayülüin ayatayülia asürünnüin, akatsa'a nnojolüin kaka'iyain ma'in shia maa aka paalainka.\nMüleka washirüle tü majayütkat süttüsü  soo'u ja'rai juya. Maa'ulu yaa eesü müleka süttüle  ne'e so'u wane kashi, müleka eere ma'in süka'iya eesü müleka süttüle ne'e aipirua kashi. Mayajütsü münüsü tü wayuu jimo'otkat wanaa sümaa süntüin tü palajatkat sükashia, sa'ayuulise. “Ojotojoosü tü jimo'otkat” münüsü shiaya. A'lakajaanüsü süshe'in, eesü müleka maichereere, je süchikijee eisale'ennüsü sulu'u wanee süi iipünaasü, sutu'upa'a saajuna miichikalü. “Akachennüsü”, münüsü. Jimatajatü, nnojotsü kasain shiküinjatüin je nnojotsü kasain süsüinjatüin so'u apünüin ka'i. Süchikijee tia ashakitünnüsü, soo'ojira sümüsia shia tü shiikat, je wane kasa sünain shiale. Süna'la sümüsia shia müleka isasüle shia..\n\nAju'itiraa\nEe müsia wane yonna süchikijee, saa'u süshakatüitpain. Tü majayütkat ayatsia süttüin. Wanaa sümaa süttüin shia ekirajünüsü sünain tü shi'yataainkat wane wayuu jiet, makatka e'inaa, ouuttajaa, aainjaa süi. Shikirajüin tü shiikat, tü soushikat, je wane kasa sünain  shiale. Nnojotsü shi'rüinjatüin tooloyuu, je nnojotsü eirakaainjatüin sümüin tooloyuu. Paalainka asürünnapü'üsü tü majayütkat sulu'u wane miichi sümüiwa'a, akumajuushi süpüla. Mouuisü so'u tia miichikat, mmalu'usü je asürünnawaisü süka paa'ata. Nnojolüitpa tia maa'ulu. Kottüitpa tü majayütsükat amawaa, shia eeka kataüjiain süka kuluulu eere shia ko'ulain..\n\nKettaapa süka'iya tü majayütsükat sünain süttüin shia, aainjünüsü wane yonna. Yonna sujuitia wayuu majayüt. Eenajinnüshii napüshua'a naa kasayuukana sünain, otta naa wayuu kepiakana sü'ünnaa. Ojuitinna münüsia tü majayütkat su'upala wayuu. Süchikijee tia eesü süpüla ka'wayuusein.\n\nAsürünnüsü wane wayuu eekai majayülüin suulia mojujuin shikii, suuliajatü maa'injain, kaa'injatü. Müleka nnojorule süsürünnüin nnojoleet achecheraain süta, laülaajeet maalü. Asinnüsüjese'e shia tü wunu'u kanüliakalü pali'ise, nnojotsü asinnüin wüin suulia joojüin süpüla a'ürülaa. \nEesü majayüt eekai süttüin waneepia, “pülaa'inrü” münüsü. Tü wayuu washinnuukat sümaiwa, süttüsü natüma tü  nachonkat waneepia, süttüsü sünainjee jimo'olüin shia, süpüla nuchuntjatüin wane wayuu washit süpüla nu'wayuusee.\n\nPütchi soo'omüin süchikimaajatü \n\nSukuwa'itpa wayuu","num_words":932,"character_repetition_ratio":0.045,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.176,"stopwords_ratio":0.012,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3809.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Majayut%20%28pel%C3%ADcula%29","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Majayut (\"Señorita\") es un documental en wayuunaiki, de Elizabeth Pirela que fue reconocido con el Premio del Público al Mejor cortometraje, en la décima segunda edición de Rencontres du cinéma sud-américain de Marseille de 2010. El documental cuenta cómo es el proceso de transformación de una niña wayuú en señorita, y el protocolo que debe seguir un muchacho para pedirla en matrimonio.\n\nLinks","num_words":102,"character_repetition_ratio":0.016,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.194,"stopwords_ratio":0.029,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.988,"perplexity_score":8499.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Map%C3%BCja","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Tü Mapüjaka (alijunaiki: Sauce guajiro, espinillo) es un árbol de la subfamilia Caesalpinioideae, dentro de la familia de Fabaceae. Se encuentra desde el oeste de Texas y sur de Arizona hasta México, el Caribe, Sudamérica desde el sur al norte de Argentina, y las islas Galápagos. Alcanza de 2 a 8 m de altura. Su tronco, con grietas largas, es de color gris y sus ramas, de color verde cuando jóvenes, tienen espinas sin filo de 7 a 12 mm de largo. Las flores son amarillas. Da como fruto una vaina no muy larga, de color pardo al madurar. Sus semillas, poco numerosas (1-10), son de forma cuadrangular más o menos redondeada y aplanada de un tono chocolate.\n\nEspecie invasora\nEs una especie invasora en Australia, África tropical, Hawái, y otras islas del océano Pacífico. Fue introducida en Australia como especie ornamental y para dar sombra en el año 1900. Con el tiempo se convirtió en una maleza importante, distribuida especialmente en la parte occidental, el norte y el estado de Queensland, en un área de aproximadamente 8.000 km². Tiene el potencial de expandirse aún más en áreas tropicales de Australia, ya que forma densísimos matorrales, inaccesibles para el ganado y para los animales salvajes. Los frutos flotan en el agua y llegan a grandes distancias cuando se producen inundaciones.\n\nWunu'ulia","num_words":311,"character_repetition_ratio":0.028,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.212,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.995,"perplexity_score":10464.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Marakaaya","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Marakaaya (alijunaiki: Maracaibo) shia wanee alijunapiapa'a sulu'u tü mmakat Suuria, wopujeeru'usü sulu'u tü mma miyo'usükat Wenesueela. Shia wanee pueulo miyo'u kojutusu sükajee eein Petüroolia  sulu'u cha Sojotojooya palaa wenesueelaje shiroku tü lamuunaka Marakaaya. Tü alijunapiapa'aka tüü ekeraajünüsu sukua'ipa saa'u chi juyakai 1529, e'itaanusu sünülia süchiirua tü pütchika aleman Nueva Nuremberg.\n\nSünain tü ayaawajaaka 2011  eesü 3.938.152 alijuna je wayuuirua kepiaka sulu'u mmakat Suuria otta müsia sünain tü alijunapiapa'akalüirua eesü 2.026.486 eeka soo'opüna mmakat Marakaaya je San Francisco, sulu'u Marakaaya sümüiwa eesü 1.551.539 saashin na ayaawajushiikana 2011, alü'ülaasü süchiirua Karaaka sünain shiain wainmain alu'u alijuna je wayuuirua sulu'u tü mma miyo'usükat Wenesuuela.\n\nSaa'uje saawain Marakaaya otta sujutu, shia alijunapiapa'aka kojutka ma'in soo'opüna Wenesueela, eesü süma'ana süyaawase süwashirüin wanee PIB süka 31.937 miyon süka sütneetse kürinko. Sutuma ousutunuin petüroolia suupunaa mmaakat, wattapü'üsü saalin a'yatawaa namaa na antüshiikana süpüla akumalaa sukuwa'ipa petürooliaka, Marakaaya pejesü sünain Costa Oriental del Lago otta sünain Paraguana eere ousutunuin palajana petürooliaka joo eere asotooin petürooliaka cha sümaiwa no'u chi juyakai 1913, natuma nakorolo Caribbean Petroleum Company antaka wattajee sünain asanaa süchiirua tia .\n\nSüchiki sünülia Marakaaya\n\nMainma pütchi saa'u sukua'ipa sünülia Marakaaya; saashin tü ekirajaakalü süchiirua otta ashajaakalü süchiki wanee kasa cha sümaiwa müsü yaa; sümaiwa antüshi Marakaayamüin wanee alijuna Ambrosio Alfinger nünülia, chi alijunakai nia e'itaakai sünülia Marakaaya nünainjee wanee kusina yaajachi nüntaiwa niakai sünain Marakaaya, eesü süpüla e'itaanüin nünülia chi kusinakai aka jamüin naashin, chi kusinakai niapü'üshi chi alu'wataakai soo'opüna mmakalü palaajepünaa sünain Marakaaya. E'itaanüsü nünülia suka kojutuin ma'in nukua'ipa.\n\nEetaasü waneeyan pütchi saa'uje sünülia Marakaaya tü maka müsü yaa; eejachi wanee kusina Cacique Mara nünülia, niakai naashin na ashijushiika saa'u chejewai Islas Providencia, chi kusinakai chii ouktushi sünain wanee atkawaa nümaa chi alijunakai Ambrosio Alfinger. Sulu'u pütchi ashajuushika ouktaiwa'a Maara, na atkaashika nümaa awaatüshi ¨Ajutuushi Maara¨, nekiisa tia nujutuiwa chi kusinakai natuma. Naashin na atüjashiikana saa'u süchuki wanee mma je ashajushiikalirua waneepia tü kasachiki alataka sünain wanee mma, nnojoishi eejüin otta nnojoishi oonoin sümaa pütchika saa'ujee Maara otta chi wanee, aka jamüin naashin nnojotsü shiimüin, nnojotsü eein wanee karalo'uta eere ja'yain je aashajaanüin naa'uje na kusinakalirua cha sümaiwa. Eesü süpüla waneeshin ne'e pütchi otta süchiki tia aka'atsa nnojolu'uin karalo'uta eere aasheje'etnüin saa'uje wanee kasa müinka saa'in tia.\n\nMüinma yaa ja'itairua nnojolu'uin apansajaanüin tü suchikimaajatü sünüliaka, shia ne'e aapaanaka nukua'ipa chi kusinakai Maara sünain niain chi e'itaakai nünülia ouktaiwa nia natuma na alijuna eepainyajewakana, joolu'u aapaanüsü tü nünüliaka süpüla aashajawa saa'u achecherawaa nanülia na kusinaka sünain suu'uralaka sukuwa'ipa mmakat. Eesü müinma yaa ni'iyaakuwa sulu'u alijunapiapa'aka süpüla sotuinjachin aa'in waneepia natuma na kepiaka saa'u Marakaaya.\n\nNnojotsü eein karalo'uta eere aashajaanüin saa'uje jama akuwa'ipalu'uin ekeraajunuin sünülia Marakaaya. Eeka ne'e wanee sümüin pütchi eere aashajaanüin saa'u müinka eere münüin tüü, eepü'üsü wanee rankeriia sa'ato'u eere antüin Alfinger, eesü süpüla niain chi alijunakai asütakai no'umain na kepiapü'ükana sünain mmakat tia, chi alijunakai naapaain süpüla nukumalaain sukuwa'ipa wanee alijunapiapa'a süpüla nupüshi. Aka'atsa nnojolu'uin wanee pütchi ee lotuin sukuwa'ipa saa'uje sünülia Marakaaya eeshi alijuna eekai aashajaain saa'u, naya müshi; eesü süpüla ousutunuin sukuwa'ipa sünülia Marakaaya sünainje nanüiki na kusinaka eeka süpa'apüna mmakat Suuria. Tü pütchi namaka shia tüirua: Maara-iwo süka wayuunaiki su'umain eere jouuluin wüi otta sulu'u alijunaiki ¨lugar donde abundan serpientes¨, joo eesü Maare kaye mma shi'ipo'u palaaka.\n\nSüchikimaajatü\n\nNapülapünaa na alijunaka\n\nNa a'yataashikana sünain achajawaa suu'urala sukuwa'ipa wanee mma nousutain soo'uichikanain na kusinaka eeka sümaiwa sulu'u mmakat Marakaaya sünain poolo ja'raimüin miirü juya nüpülapüna Cristo. Naashin na a'yataashikana sümaa achajawaa korolo sümaiwajatü Cruxent je Rouses ousutunusu karolo pootchimaajatü, ipairua, süta wuchi, joo saamaka kusina ouktakalirua sulu'upüna mmakat eere joolu'u Marakaaya. Eejatü ma'aka 20 shipia na kusinakalirua eeka paala sainküinpüna mmakat sotpaapüna lamuuna Marakaaya, tia kusinakaria naya joolu'u na: Añu, Yukpa, Japreria, Bari je wayuukana. Akatsa'a joolu'u, nnojotsü e'raajünüin ma'in jaralii na kusinakalirua yaajannika palajana sso'opüna mmakat, nnojotsü apütaain wanee kasa eere ja'yain nachikanain ma'aka eejachi naya saa'u mmakat, tü atüjaanaka ne'e shia eejachi naya otta o'unushi natuma na waneerua kusina antaka sünain mmakat mapan, tia alatüsü napülapüna nantuin na alijunaka mapan sünain Ameerika.\nNa kusina eejaniika saa'u mmakat süpüshi na Chipcha, Caribe je Arahuaca, naya antüshi wattaje je outkajaashi sotpapünaa lamuunaka je nakumajuin tü nepiaka sulu'u tü wüinka, shia sutuma tia joulaka miichi shiroku wüinka süpa'apüna Marakaaya otta Suuria süpüshua'a.\n\nNantaiwa na alijunaka euroopaje kojuyasü nakuwa'ipa na kusinaka eejaniika soo'opüna mmakat Wenesueela, naya süchikeje nantuin na alijunaka mapan aapaanüshi süpüla napiuunain na alijunaka. Naya eejaniika sulu'u mmakat Wenesueela nantaiwaa eesü süpüla eein soo'omüin eekai nnojolu'uin e'raajünüinn nakuwa'ipa aka jamüin o'unushin otta ajatüshi ouktüin sutuma piuunain naya natuma na alijunaka.\n\nSulu'u tü mmakat Suuria münakat joolu'u eejani piamashi nakuwa'ipa napüshi na Arahuaco, na palaajewaniikana Año otta na wayuukana, waneejatü nakuwa'ipa sünain paliraain na'yataainka otta waneejatüin nanüiki, na palaajewaliikana Añu olojushii jime otta jimatshi soulupüna lamuunaka je nakumain nepia shiroku; otta na wayuukana kojuyashi süpa'apüna mmakat cha eere wajiiraka palaamüin je na'yataainka shia ne'e oikkawaaka, apünajaa otta arüleeja mürülü.\nNa wayuukana e'raajünashi ma'in aka jamüin wainma naalin je kepiashi wajiirapüna otta na palaajewai añu jimatshi sünain waneejatüin nanüki suulia wayuunaikika, akatsa'a eesü ayatüin sünain waneeirua pütchi.\n\nSukumajaiwa\nSüchiki Marakaaya sukumajaiwa sukuwa'ipa sünainjeejatü pütchi eekai ashajuushi soo'opüna cha sümaiwa, tia kachikanainsü aka süyaawasein natuma na alijunaka süpüla nakumalaain wanee alijunapiapa'a saa'u suu'umain kusinaka. Arütkaashi naya palajanashaata no'u chi kai'kat 24 süpüla kashikat akoosto saa'u chi juyakai 1499, nutuma chi alijunakai Alonso de Ojeda, niakai nuntaa anain tü lamuunaka eepünai nikerotuin paala namaa nüpüshi chi alijunakai Juan de la Cosa otta Américo Vespucio.\n\nNa ashajushiika saa'u tia ne'itaain aka nayain naya e'itaaka sünülia Wenesueela sutuma nachuntain sünülia Venecia ne'raiwa tü nepiaka na palaajewaliikana añu siroku tü wüinka otta sutuma eejatüin anua süpüla nukutulaain soo'opüna tü wüinka. Apünüintua ekeraajünüin sukuwa'ipa alijunapia'apaka. Tü palajatka, sünain ka'i 8 settiempüre no'u chi juyakai 1529 nutuma chi alijunakai alemaniajeewai Ambrosio Ehinger (alijunaikimüin Alfinger), kalu'wataarai nüpüshi Welser de Augsburgo otta nia chi palajachikai alu'wataakai saa'u Provincia de Venezuela süka sünülia Neu Nürenberg, ajuitaka cheje Coro eejatü paalainka alijunapiapa'a eere saawain mmakat.\n\nSoo'opüna tia Marakaaya e'itaanüsü sünülia Villa Maracaibo, aka jamüin nnojotpüsü wanee Cabildo eekai kojutuin sünüki süpüla shi'itaainjatüin sukuwa'ipa müinka saa'in wanee alijunapiapa'a. Sulu'u karalo'utakalirua nashajüinka na alijunaka Welser ja'yasü sünülia süka Neu-Nürnberg. Eesü süpüla pejein sünain Villa Maracaibo tü alijunapiapa'aka nukumalaainka Alfínger saa'u suu'umain wanee rankeria eejatüin kusina napülapüna. Sünain tia eejatü ne'e 30 kepiaka sulu'u otta yüütüsü kasakalirua süpüshua'a, sutuma tia chi a'luwataakai alijuna Nicolás Federmann a'luwataashi pütchi no'u chi juyakai 1535 süpüla okolojoonuin na eejanika cha Jepiramüin Cabo de la Vela, cha Wajiirapüna (suu'umain Kolompia joolu'u).\n\nSünain chi juyakai 1569, süchikeje ataülaa otta napiuunain na kusinaka sünain tü piamashiikana juyaa achiiruaka (1569-1571), chi alijunakai Alonso Pacheco nekeraajüin wanee alijunapiapa'a jo'uuchon süka sünülia 'Ciudad Rodrigo' sotpapüna lamuunaka. Mapan, süchikeje sülatuin juyakalirua, na kusinaka ale'ejushi nachukua'a sünain no'umain, sutuma tia na alijunaka o'unushi yale'eje, akeraajunusu süchukua'a süyaawase sünain chi juyakai 1574. Mapan sünain chi juyakai 1573 chi ala'ülaashikai saa'u mma Diego de Mazariegos ke'irejaasü naa'in eeinjatüin tü alijunapiapa'aka süchukua'a, nuluwataaka sünain tia nümüin chi alijunakai Pedro Maldonado. Süchikeje tia aapaanusu tü mmakat süchukua'a sünain tü juyakat 1574 süka sünülia Nueva Zamora de la Laguna de Maracaibo, tü anüliaka tia noo'opüna chi alijunakai Mazariegos, chejewai Zamora, Epainya.\n\nKa'ruwarat shirokujeeka palaaka\nSünain tü juyakalirua 1614 otta 1678 joutshaatasü a'luwajawaa saa'u Marakaaya otta na waneeirua alijunapiapa'a sajapülu'uka na epaainyajeewalikana natuma na ka'ruwaliikana eeka soo'opüna wüinka, tü kasachiki alataka süsha'waleerüin sujutu otta sümiyo'ulaain sukuwa'ipa mmakat sutuma a'luwajunuin weinshi natuma na ka'ruwaliikana je sutuma tia mainma nakumajaaka na alijunakana süpüla nachecheraain natchin otta na'inmajiraain suulia ka'ruwaraliikana. Tü nakumalaaka süpüla tia shia Castillo de San Carlos de la Barra, Fuerte de Nuestra Señora del Carmen otta tü Torreón Santa Rosa de Zapara.\n\nChi ka'ruwaikai neerlandés Enrique de Gerard antüshi sünain chi juyakai 1614, mapan sünain chi juyakai 1642 antüshi chi ka'ruwaraikai inkülee William Jackson. Sünain tü juyaka 1665 sünainmüinre juyakai 1669 sükaliashaatasü ka'ruwaralü. Sünain juyaka 1665 chi püranseekai Jean David Nau ashutushi saa'u Marakaaya, süchekeje sünainpüna juyakalirua 1666 otta 1669 antüshi na Miguel chi Vascongado, chi neerlandés Albert van Eyck otta chi galés Henry Morgan. Mapan antüshi sünain chi juyakai 1678 chi püranseekai Michel de Grandmont nushutaka saa'u alijunapiapa'aka otta cha uuchimüin sünain mmakat Suuria.\n\nSükalia sajapülü Epaainya\n\nSünain tü palajanakalirua suuyaseka Marakaaya shiapüsü tü mma kojutka ma'in süka eein süshawalaapüleerua anua wattaje je eere outkajaain saawain mmakat je eere antüin tü kasakalirua suuriaje joo cheje saamatuipa Andes je cheje Pamplona suu'umain Kolompia, tia sutuma anain eere shia aka wopuin shia chamüinre Palaaka Kariiwe.\n\nMarakaaya nnojotpüsü kakatain suulia Coro otta Merida, nayapüshi aluwataaka saa'uje sutneetse mmakat. Sünain chi juyakai 1777 Marakaaya alatüsü sajapülü Capitania General de Venezuela, aluwataaka saa'u sutneetse jo saa'uje sütchin, tia chajatü Karaaka.\n\nTaashisü otta Aluwataasü saa'u sukuwa'ipa\nSünain chi juyakai 1810, tü Provincia de Maracaibo makatusu sajapülü na epaainyajeewali süka nnojoleein shikeroteein sünain sukuwa'ipa tü jeketka mma akumajaaushikat kanüliakat palajatka República de Venezuela sünain juyakat 1811. Sutuma müin shia, na aluwataashikana epaainyajeewali ne'itaain sünain süyaawase Marakaya tü pütchika \"Muy Noble y Leal\". Sutuma tia na aluwataashikana cheje epaainya nalaneerüin Marakaayamüin tü sujutka Wenesueela, e'itaanusu Marakaaya süka mma kaawainsü saa'u tü Capitanía General de Venezuela. Aka'aisa eejachi sulu'u Marakaaya wanee alijuna sümaajachi Simón Bolívar sünain achajawaa sukuwa'ipa süpüla taashin mmakat süpüshua'a, chi alijunakai chia nia Rafael Urdaneta. Sünain juyakai 1821, eesü wanee kasachiki sulu'u wanee eere ouktajaain na surülaatalirua, nutuma chi alijunakai Rafael Urdaneta nia atame'erakai atkawaa süchukua'a süpüla eein kasachiki, tü atkawaaka o'unusu sünainmüinre mmakat süpüla sülatüin tü piantuaka Atkawaa Karawoowajatü. Marakaayaje, na alijunakana sümaajatüka epaainya je chi Francisco Tomás Morales naapaain sukuwa'ipa Marakaaya süchukua'a süpüla Epaainya sünain chi juyakai 1822, akajuusuirua mapan nutuma chi alijunakai José Prudencio Padilla sünain tü Atkawaa Shiroku Lamuuna Marakaaya (alijunaiki Batalla naval del Lago de Maracaibo), alataka saa'u chi ka'ikat 24 juulio no'u chi juyakai 1823 so'upüna Tablazo, süka tia shia sükeraajülee atkawaaka süpüla taashin Wenesueela. Morales, chi achiiruajachikai a'laülaashikai saa'u Marakaaya nuu'ulain naa'in süpüla süjalajeerüin atkawaaka, tia sulu'ujatü nipiaka cha Marakaaya.\n\nOusutunusu petürrolia shiuupüna mmakat\nSünain chi juyakai 1906 Antonio Aranguren aapunusu nümüin pütchi süpüla taashin naa'in süpüla achajawaa petüroolio sulu'u Marakaaya otta Bolívar, tü petürooliaka asotoosu sünain chi juyakai 1914 sulu'uje tü ishi Zumaque I cha Mene Grande, süchikeje na kürinkonkana antüshi Marakaayamüin süpüla ne'itaain nakorolo, sutuma tia eeshaatasü washiraaka otta Marakaaya kojutajaasü saawain soo'opüna Wenesueela, 50 juya alatusu sünain shiain Wenesueela palajana sünain oikka petüroolia soo'opüna mmakat süpüshua'a. Outkajaasü sünain Marakaaya na a'yataashikana sümaa petüroolia cheje Estados Unidos, tü petürooliaka sülatirüin tü kepeinka sünain kojutuin ma'in namüin na a'luwataashikana sulu'u mmakat.\n\nMarakaaya müinma yaa\nMainma kasachiki alataka sümüin Marakaaya sünainmüinre siküla XXI, tü shia tü ennajünaka ma'in:\n Sünain ka'ikat 5 saa'u chi kashikat settiempüre no'u chi juyakai 2017 tü Comisión Nacional de Telecomunicaciones (Conatel) aluwataasü wanee pütchi süpüla asürütnüin sünüikika tü raawiaka Fe y Alegría 88.1FM.\n Sünain wanee ka'i pienne 10 saa'u kashikat akoosto no'u chi juyakai 2018 o'unusu luusaka süpa'apüna mmakat, sünain Marakaaya o'unusu 144 oora.\n\nSünainje juyaka 2019 mainmatua o'unuin luusaka otta sutuma tia na alijunaka kepiaka sulu'u Marakaaya ojuitushi sünain awataa je achuntaa kaaliwaa namüin na aluwataashikana saa'u mmakat, akatsa'a ne'e ajunaanüsü surülaalü namüin süpüla nnojolüin najuittuin.\nMüinma ya sünain juyakat 2021 eesü ouktaa je mainma kasachiki mojusu soo'opüna Marakaara sutuma amojujaain sukuwa'ipa mmakat Wenesueela otta sutuma süntuin wanee wanülü'ü COVID-19 münakat antaka wattaje, müliasü ma'in na kepiaka Marakaaya sutuma kojutuin tü epiaseka otta eein atkawaa waneepia saa'u aapaa saawain otta aluwataa sünain mmakat.\n\nOülana'anain siia Suchukuwaje Marakaaya so'ü Mmakat'jein shiia\nSo'ü juyaa 1810 tü alijunapiapa'a Marakaaya nojotsu joloojein suliia tü Koronaka cheje Eipaainya, sutuma tü nojotsu ekerolüin sulü palajatuka Akuwaitpaa so'ü Wenesueela chaa juyaa 1811. \nSutuma tü makaa alijunayuko musuu sunüiki sumüin Marakaaya \"Anaala'ain siia Yalakaa wanepii\". Tü alüwatasuka soou mmakat cheje Epaainya shirüin müin sukuwaitpaa Karakaas kaa sujapülüin tü patüriota, suwanajain tü Kapitaniaa Supüshuwale soou Wenesueela (alijunaiki: Capitanía General de Venezuela) chaamüin Marakaaya; sutuma tü makaa alaatusu tü Atkawa Wuinpüleka soou Wuinka Marakaaya (alijunaiki: Batalla Naval del Lago de Maracaibo).\n\nSulü Marakaaya ees chii ayatakai so'ü ajutala sukuwaitpaa Marakaaya nulia shiia Rapael Urdaneta (Rafael Urdaneta), so'ü juyaa 1821 ees tü palajanaka atkawa so'ü ajutala sukuwaitpaa Marakaaya, sulüjejatü tü Kuattela Marakaaya (Cuartel de Maracaibo) suchikeje ounusu chaa mma'ipakat Karaawowo. \nSulü Marakaaya tü alijunaka eipaainya'jewalü atkasu so'ü sumanain tü mmakat suchukuwaya,  tü makaa alaatusu anainwa Atkawa Juanaa Awilaa (Batalla de Juana de Ávila), akanajaa musiia suchukuwaya tü mmakat Marakaaya sutuma tü alijunakaliru, chii Püransisko Tümas Morales (Francisco Tomas Morales) akanajusu suchukuwaya tü mmakat Marakaaya chaa juyaa 1822.\nSiia soou kai 24 Juliio soou juyaa 1823 sunain tü Atkawa Wuinpüleka soou Wuinka Marakaaya, amüloisu tü alijunakaliru chaa pejee sunain Sotpaa Tapülasoo (Bahía de Tablazo) tü atkawaka tü shiia sajalajie atkawa soou mmakat Wenesueela. \nTü niipiaka Morales joolü shiia wanee eiyajaa'püle kassa sumaiwa (Museo de la Historia)\n\nTü Suikaka Marakaaya\nMarakaaya sutuma pejein sunain wuinka ees supüla aikain kassa sukumajaka, chamüin Andes, wopumüin sunain Kolomwia chaa Euroopa siia supüshuwale Ameerika. \n\nTü aikawapüle palajanaka shiia kepeinka, sutuma tü eeshatasu anaawaka soou Marakaaya suliia tuwaneirü  mma'ipakat soou Wenesueela siia Ameerika Uuchimüin; Marakaaya shiia ka'amanaka palajana alüwakajatka putchi (Teléfonos), korientaa-1888 (Electricidad), Usaa-1883 (Autobus) siia maima kassa. Tü palajana aikaka kepein chejeewai Alemaniaa müin Brewer Moller & Co, sutuma'iru tü kepeinka  ayu'ujunusu supülapü oünaa chaamüin Hamburgo. Marakaaya shiiaya palajanaka ein sumana tü ekirajaapüle so'ü akuwaitpaa siia ekaa aamana palajana Eiyajapüle Baralt (Teatro Baralt), Ekirajapüle Muloüsukalü sulü Suuria siia muloüsuka alijuna sulü müin nain Uron Peres (Udón Pérez).\n\nSuyashe Petüroolia\nChaa juyaa 1906 Antonio Aranguren alüwatashi achajaa Petüroolia soou mma'ipakat Suuria siia mma'ipakat Woliiwua, tü petürooliaka antunusu anain chaa juyaa 1914 sulü ejatule mma'puna chaa Mene Mioü (Mene Grande). \n\nSutuma tü makaa soou Marakaaya antusu tü mioüsukalü Kompañia, tü petúroolioka mutonusu ain tü kepeinka. Ouktusu maima alijuna siia wayuu sutuma tü shunuika so'ü juyaa tü makaa. Chaa juyaa 1923 antusu tü palajanaka eikajutka alijuna ipunamüin (Avión) antusu soou Kürano Oroo (Grano de Oro) joolü eipaa tü Ekirajapüle Suuria. Sutuma tü Petüroolia antusu anaawaka soou mmakat Marakaaya, ees arajaie (Hospital), akumujunusu tü wariaka Siruma ein kepiain maima Wayuu, so'ü juyaa 1942 tü ikülesia San Juan nunain Maleiwa eyaleranusu anainmüin Wasilika Joüchon (Basílica Menor) siia tü Santaaka Chikinkira. \nSiia maima kassa anaaka sumüin tü alijunapiapa'a Marakaaya.\n\nAlüwatasuka soou Marakaaya\nSunainje suwanajanüin tü anuikipüle chaa juyaa 1988 siia 1989, eipaa supüla achajanuin chii Sa'atkaattein soou Marakaaya; sunainje cheje shiia tuirua tü Sa'atkaatteinka:\n\nSukuwaitpaa Mma soou Marakaaya\nMarakaaya antünusu anain soou tü Pülanisie Marakaaya, shiia wanee mma wanawasu nnojotsu ma'ain supüla apünajaa. \nTü alijunapiapa'a Marakaaya sotpasü tü wuinka siia pejechonsü sünain sumülatu Sgolfoin Wenesueela, sutuma tü eesü alatüin anuwa mioü siia shiia muloüsuka sushawalajia wuin soou Ameerika Uuchimüin.\nTü shiakua Marakaaya wanawasu, tü ekaa sulü shiia pülanta, mujui xerófila soou supüshuwayale mmakat\n\nSo'ü juyaa 1997 ekerotunusu wanee pülanta sunulia shiia Nim, tü makaa shiia supüla ashakatira walatshika soou alijunapiapa'a Marakaaya; tü pülanta Nim shiia kapülaka kajamüin sa'apain walatshika siia nnojotsu asüin maima wuin. Marakaaya shiia wanee alijunapiapa'a kajutka soou Wenesueela kajamüin maima kassa ajuittaka yaleje müin sain ekülü, Petüroolia, kasü, jimee, petürookimika siia shiia alüwataka maima neerü.\n\nAchiiki Marakaaya\n- Mmakat: Wenesueela\n\n- Mma'ipakat: Suuria\n\n- Jalaapünasu: 10°38′30.17″N 71°37′46.15″O\n\n- Sumioüshe soou msnm: 6 msnm\n\n- Sulaktain: 557 km²\n\n- Sukumujaiwa: 8 septiempüre so'ü juyaa 1529 (483 juyaa)\n\n-Suyashe'puna Alijuna: 7783.6517 alij. \/km²\n\n- Sunulia'jewai: Marawino, Marakucho siia Marakaiwero\n\n- Jalapüshi soou: UTC-4:30\n\n- Korika Postala: 4001, 4002, 4003, 4004, 4005\n\n- Numeraa so'ü alüwakajatka putchi: (0261)\n\n- Santaa So'ü: San Sewastiaan\n\nKulaalayaawatia\n\nSuuria","num_words":4071,"character_repetition_ratio":0.068,"word_repetition_ratio":0.002,"special_characters_ratio":0.183,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5549.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Mashale%27e","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"El chimachimá o caracara chimachima​ (Milvago chimachima), es una especie de ave falconiforme de la familia Falconidae propia de América Central y del Sur.\nWuchiirua otta mürülü","num_words":46,"character_repetition_ratio":0.03,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.175,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.445,"perplexity_score":6953.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Ma%C3%BCnaa","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Maünaa: Shia tü sujutuwakaa wane kasa sülatüle nümüin wane wayuu amaünajitshi\n\nMaima sükuaipa tü maünaaka \nEesü maünaa süchirua jieyuu , pütchi, asiruu, ayataa, alira.\n\nEshi pütchipü süpüla wane maünaa, nia shi achajaka sükuaipa  kasachiki süpüla nüchajain süküaipa tü maünaaka. Outkajasü wayuu süpüla lotüin pütchi sünainje tü kasachiki alataka.\n\nOunaya müshinja wayuu sünain ounuawa süpüla tü  ojutuwaka alajanüsü tü kasachikika süka walawaa süpula nojoluintüin wane mujawaa.\n\nMaünaa: Mma'ünai se refiere al wayuu que ha sido escogido para llevar la palabra de armonía para celebrar la unión del hombre y la mujer wayuu, esto quiere decir que es un wayuu versado sobre la importancia de la mujer desde el inicio de los tiempos ancestrales; El Mma'ünai debe llevar consigo las piedras preciosas de alto valor espiritual y material para el mundo wayuu, es la representación de la esencia de la Tierra como madre y abuela de todas las vidas que se encuentran en ella. Es cuando es presentado y entregado el collar tu'umma' a la familia de la novia, con esto, por todos los wayuu que están presenciando éste dialogo de la armonía, que la familia lo requiera en la colectividad.\n\nEn los estudios de investigación hechos por los alijuna, indica que está relacionado con el matrimonio en la cultura wayuu se utiliza el término occidental dote con el fin de explicar el “regalo” ( pat >naa) que hace la familia del parejo a la familia de la mujer, al solicitar (achunta) formalmente el interés de su futura esposa (nieruiin)al padre, con el beneplácito del ( alaű'la) tío materno. En este arreglo en la que interviene el putchipu como intermediario este último recurriendo a sus conocimientos del sistema normativo wayuu, y su capacidad persuasiva de convencimiento, en la que utiliza el protocolo propio del palabrero wayuu,  \n\nEl momento clave es monto solicitado, condicionado por el aprecio y respeto ( kajütaa) que existe entre las partes, es el mismo procesos para la resolución de conflictos y acuerdo. Es un intercambio marital en el que la familia o el grupo de parentesco de la novia otorga regalos sustanciales cuando su hija se casa; por lo general, la dote va a la familia del esposo, y la costumbre se relaciona con el bajo estatus femenino. En esta forma de dote es la insignia de respeto y de agradecimiento a los demás familiares involucrados en este acto marital.\nSukuwa'itpa wayuu","num_words":538,"character_repetition_ratio":0.049,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.191,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.584,"perplexity_score":13327.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Meejiko","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Meejiko (alijunaiki: México; Estados Unidos Mexicanos) shia wane mma saa'uje Ameerika.\n\nMeejiko\nSukua'ipa mmapa'akalü","num_words":28,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.188,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.918,"perplexity_score":2441.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Mohamad%20Jaafar%20Dasuki%20Hajj","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Mohamad Jaafar Dasuki Hajj niia chii jekechiikai atkaatein saau Maikau chaa Wajiira.\nSüchikimaajatü wayuuirua","num_words":24,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.128,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.728,"perplexity_score":16535.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Monaaka","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Tü Mma'ipakat Monaaka (Alijunaiki: Estado Monagas) jiia wanee mma'ipakat saakaje 23 (Piama Shiiki sumaa Apünüin) mma'ipakat yaa Wenesueela. Limita por el este con el estado Delta Amacuro y el Océano Atlántico, por el sur con el estado Bolívar, por el oeste con el estado Anzoátegui y por el norte con el estado Sucre.\n\nMonagas cuenta con habitantes de las etnias Warao y Kariña.\n\nWenesueela","num_words":88,"character_repetition_ratio":0.113,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.205,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.687,"perplexity_score":15394.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Nemesio%20Montiel%20Fern%C3%A1ndez","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Nemesio Montiel Fernández (Jemeishi Aliitasii, Wajiira, 25 nükalia kashikai Nouyempüre so'u tü juyakat 1943 - Anaajaashi cha'aya Marakaaya, 26 nükalia kashikai Apüriiro'u so'u tü juyakat 2021) Nia chi palajachikai antropólogo wayuu. Ekirajaashi sulu'u tü Ekirajiapülee Mülo'usüka sulu'u Wenesueela, aashajaai soo'opünaa sukuaippa wayuu, alü'üjüi sukua'ipa wayuu je ashajüi karalokta.\n\nNüpüshikalü \nJemeishi no'u chi ka'i piama shikii jaraimüin no'u chi kashi Nouyempüre nou juyakai 1943, nüchon Nemesio Montiel (Wushojoolo) wayuu epieyuu sümaa Rina Fernandez, wayuu Ja'yaliyuu, yalajachi jemelin sulu'u mmaka Ulerii, ekirajaashi palajana sulu'u wane ekirajiee sulu'u mmakat Ulerii, süchikejee o'unushi sünain ekirajawaa sulu'u türa miyousüka cha'aya Kaaraka (universidad central de venezuela) eejere niyu'luin nükaralo'utshi sünain antropologo nia, no'u chi juya 1973. Nia chi wayuu palajachikai sünain a'yataa süka tü antropologia, ekirajüishi jima'ali jee majatyutnuu sulu'u tü Ekirajüleeka mülo'u sulu'u Suuria sünain tü facultad de ciencias juridicas y politica münakat.\n\nNukuaippamaajatü\nNiakai jemeishi cha'aya Ulerii wane mma cha'aya Wajiira peje sünain Palawaipo'u, mapan a'wanajaanüsü sünülia mmakat sünain Aliitasii (süsii aliita) nutuma chi wayuukai Jose de la Rosa otta tü jietka Ja'yaliyuu Montiel Fernández, ni'iruku Ja'yaliyuu. Aja'lajaasü nutuma tü nikirajaakat anain cha'aya Karaaka sünain juyakalirua (1967-1972) eere naapain nukuaippa süpüla e'raajünüin nia müinka naa'in wane antropologo wayúu chi palajachikai sünain tia . Anashaatasü ma'in tü nüshajüinka sulu'u tü pütchikat naapaaka namüin na ekirajaashika nümüin sulu'u tü Ekirajiapülee Mülo'usüka sulu'u Wenesueela, sutuma tia nükanajüin nünülia sümaa kasuutoluin nüshein.\n\nNaashajaaka achiirua weinshi\nNiakai e'raajünashaatashi sutuma nünüiki saa'uje sujutü otta akumalaa pütchi süpüla apansajawaa sukuaippa wayuu, a'yataapünaashi sünain akotchajiraa  nanüiki na wayuukana eekana sulu'u mmakat otta sulu'u eere jutkatüin na yootüshikana süchiirua anaate'era sukuaippa wayuu 1969, a'laülaashikai sünain akotchajiraa nanüiki na wayuukana sulu'u Wenesueela, Karaaka sünain tü juyakalirua 1973 sünaimüin chi juyakai 1975, ajuittapü'üsü niyaakua sulu'u telewision otta sulu'u raawia eere aashajaanüin saa'uje nakuwa'ipa na wayuukana  otta a'laülaashikai sünain e'rajiaapüle sukuwa'ipa wayuu sulu'u Kolompia je müsia Wenesueela.\n\nTü jülüjaka naa'in waneepia\nA'yataashi niakai waneepia sünain achechera sukuaippa wayuu sulu'u tü akirajiapüleekalirua sa'inküinpüna mma, ekirajaashi wayuu otta alijuna sulu'u tü Ekirajiapülee Mülo'usüka Suuria otta sulu'u tü Ekirajiapülee Mülo'usüka Wiinnaa sünain Wenesueela, ekirajüshi nia soopünaa  akumaja sukuaippa sa'ainjala wayuu sulu'u LUZ,  laülaashi nia sulu'u sünain tü juyakalirua 2001 otta sünain chi juyakai 2008, je müsia sünain chi juyakai 2008 süpüla 2011 nia chi aashajakai süchiirua wayuu eekana sulu'u tü akirajiapülee münakat.\n\nNukuwa'ipa sümaa politikat\nAneekünüshi nia so'u juya 1989 sünain chi juyakai 1993 süpüla aashajain saa'uje mmakat Suuria sulu'u tü Shiyorolokot wayuu sulu'u tü mmakat Wenesueela, otta süpüla juyakai 1990 sünaimüin chi juyakai 1994 eittaanüshi süpüla na'inmajüin sukuaippa mmakat Suuria, mainma kasa naa'inraakat soo'opüna nakuaippa wayuukana müinka saa'in nukumalaain wane ekirajiaapüle süpüla shi'irain wayuu otta niakai aashajaashi süpüla eitaanüin otta eitkünüin tü wayuunaikika sulu'u tü mmakat Suuria.\n\nAnaajaashi niakai nünain chi ka'ika'i 26 sünain kashikai apüriirü saa'u chi juyakai 2021, sutuma tü wanülü'ükat COVID 19, cha alijunapiapa'a Marakaaya, Wenesueela.\n\nTü nüshajüinka\n\nTü nüshajalaka otta ni'yataainka sulu'u akirajiapüleekat\nNociones históricas de los guajiros. Ekirajiapüleekat Suuria, 1976.\nRecopilación de Documentos sobre Indigenismo en América. Ekirajiapüleekat Suuria, 1976.\nLa Guajira: historia, costumbres, tradiciones, ciencias y situación actual. Ekirajiapülee Suuria, 1976.\nApuntes Históricos sobre Sinamaica [Suchukua Karrouya]. INCE, 1978.\nLos Guajiros: Rasgos Históricos y Resistencia Etnica. Eere outkajaain süchikü Wenesueela otta e'raajiria Wenesueela, 1980.\nTestimonios sobre la Lucha y la Reafirmación Etnica. Ekirajiapülee Suuria, 1993.\nMovimiento Indígena en Venezuela. Aainmajüshikat sukuwa'ipa wayuukana sulu'u mmakat Suuria, 1993.\nLos wayuu, resistencia étnica, derechos específicos e interculturalidad. Edieluz, 2005.\nLos A'laülaa y compadres wayúu. Ekirajiapülee Suuria, 2006.\nLa nueva relación de los pueblos indígenas con el Estado venezolano. Ekirajiapülee Rusaario, 2010\n\nShi'ipajee sukua'ipa\n\nSüchikimaajatü wayuuirua","num_words":938,"character_repetition_ratio":0.079,"word_repetition_ratio":0.002,"special_characters_ratio":0.195,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4401.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Nouyemp%C3%BCre","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Nouyempüre (alijunaiki: Noviembre) Nia chii poloo waneeshi kashi suluu shiyawashe juyaa natuma naa alijunakana suluü apunüin shikii waneshimuin; shia palaa tu mekietsakai kashi sumaiwajattka natuma naa romanokanaa.  \n\nNouyempüre (alijunaiki: Noviembre) es el undécimo y penúltimo mes del año en el calendario gregoriano y tiene 30 días. Su nombre deriva de novem ('nueve' en latín), por haber sido el noveno mes del calendario romano. Retuvo su nombre «noveno» aun cuando al año se le agregaron los meses de enero y febrero. \n\nKashiirua sünain juya","num_words":104,"character_repetition_ratio":0.082,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.195,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.776,"perplexity_score":16304.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Nuumerokana","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Nuumerokana\n\n Español: Los números.\n\n Wane \/ Waneshia\n Piama \n Apuni \/ Apünüin\n Pienchi\n Jarai\n Aipirua\n Akaratshi\n Mekisat\n Mekietsat\n Poloo\n Poloo wane \/ wanemuin\n Poloo piama \n Poloo apuni \/ Apünüin\n Poloo pienchi\n Poloo jarai\n Poloo aipirua\n Poloo akaratshi\n Poloo mekisat\n Poloo mekietsat\n Piama shiki","num_words":46,"character_repetition_ratio":0.108,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.235,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.944,"perplexity_score":22079.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Oumala","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Ommala (alijunaiki: Sirio, Alfa Canis Majoris) es la estrella  más brillante que el ojo humano puede distinguir en el firmamento.  \n\nOmmala, quiere decir \"Bravo\" (Lluvia de aguas bravas) es el invierno extremadamente riguroso, portador de fuertes tempestades y grandes lluvias. corresponde al mes de octubre. \n\nLa etimología del vocablo parece haberse perdido, aun cuando los wayuu celebran en sus cantos las hazañas de Ommala. No se sabe si Ommala se refiere a una planta, o al alacrán, es decir, a la constelación del escorpión;pero lo cierto es que su vigencia como deidad pluvial es innegable. \n\nEn la mitología wayuu, el gran Juya Ommala, prohijó a Mokochira (la niña  que nació de la pulpa de Mma, la madre de todas las cosas existentes,y madre de dos vástagos gemélos llamados Pülashii, o genios intocables) Y le colocó por nombre Shi'ichi  \" Suspiro de primavera\". \" Todos la llmaban por cariño Mokochira, especialmente Ommala quien sentia por ella un deseo reprimido. Y a todo varon miraba ceñudo, puesto que, la amaba tanto que sentía celos de la menor mirada, del más escondido pensamiento, del más leve sonreir. Sempre hacía conjeturas sobre el futuro de la doncella: podia tomarla como mujer, o reservarla para un rico pretendiente\" ésto según los relatos sagrados, extraído de los abuelos por el escritor wayuu Ramón Paz Ipuana. \n\nExiste otro relato que afirma que ésta estrella es llamada  en auxilio de Juyá, al enterarse que Pulowi había asesinado a sus dos hijas. El autor Miguel Angel Jusayú cita: “Ommala  parece ser que es Patünainjanaa, es decir Orión, aunque a veces parece que es Sirio, es una época del año, junio, cuando al atardecer deja verse.”  Efectivamente, la estrella Sirio de la constelación del Canis Majoris aparece relativamente cercana a la de Orión, cuando ambas están visibles.  \n\ntu ommalaaka shia wanee jolotsü, ojuitushii soo'u kashikai sajattia juya, naashin naa laulayuukana shiyaawatia sajattia apunajaaka, sümalajüin soo'u waana. ekeraajünüsü tu shaaitaaka kaa'ulayawaa, eipere'erurüka je'e achuntiraaka wayuu jieyuu.\n\nReferencias\n\nJolotsükalüirua","num_words":499,"character_repetition_ratio":0.027,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.198,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.962,"perplexity_score":10163.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Paar%C3%BC","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Paarü  (alijunaiki: pala)  es una herramienta de mano utilizada para excavar o mover materiales como la tierra, arena o piedras pequeñas. Consta básicamente de una superficie plana con una ligera curvatura que sirve para cavar en la tierra y transportar el material y de un mango de metal o madera con el que se maneja. La parte lisa suele ser metálica y el mango remata en un asidero que puede ser recto o curvo para poder ejercer mayor fuerza con una de las manos.\nLa pala fue empleada desde la más remota antigüedad en labores agrícolas y de construcción.","num_words":128,"character_repetition_ratio":0.007,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.194,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.994,"perplexity_score":20111.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Parouja","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Parouja (alijunaiki: Añú) naya wane wayuuirua parouja münüshin natuma na wayuukana, kouralashii naya sulu'u tü mmakat Karouya, sa'ütpa'a tü süchii limuuna. Tü noumainka na paroujakana piamashii shi'ipa, eesü wane shi'ipa sulu'u Mara otta tü wane yalasü sulu'u mmakat Wajiira. Na paroujakana naatajatü nakua'ipa otta tü nanüikika noulia na wayuu, otta noulia na waneeirua wayuuirua eekalü kepian sulu'u Suuria makatka tü Yukpa, Bari otta na Japreria amünakalü.\n\nSüchikuu nakua'ipa\n\nTü pütchika añú nayaawase na paroujakana otta gente de mar müsü süka alijunaiki, otta süka wayuunaiki müsü: palaaje'ewaliikana. E'raajünüshiija'a süka tü pütchika paroujanos, sükajee kepiain naya sotpa'a tü palaaka otta müsia shiain eere naya kouralain sümaiwale'eyan, tü pütchika parouja ne'itaala na wayuukana süpüla nayaawatüinjatüin na nnojotka wayuuin otta müsia süpüla sotunjanain naa'in sükajee naatajatüin nakua'ipa (Johannes Wilbert. 1983). Jo müinma yaa, na laülaayuukana kayaawaseshii naya süka tü nanüikika, tü pütchika tia shia laguneros, süka jamüin yalain naya kepiain soo'opünaa tü wuinka.\n\nNa paroujakana kayaawaseshii nemüiwa noulia na waneeirua wayuu kouralaka sulu'u mmakat Suuria (Yukpa, Bari, Wayuu otta Japreria). Akatsa'a nayain na paroujakana na kojuyashiikana na'akajee, pajeshii nachiirua na wayuukana. Tü nanüiki na paroujakana meematüsü tü wayuunaikika, süka jamüin pawalaawashi tü nanüiki, sükajee shi'ipain tü anüiki mülo'usuka Arawak.\n\nTü pütchika parouja, ne'itaala na wayuukana nanain na añú, süpüla nayaawatüinjanain. Akatsa'a joolu'u natuma na atüjaka süpüleerua kasa a'wanajaanüsü tü pütchika süpüla shiainjatüin tü Añú nayaawasekalü, tia maka sutuma na'yataain na Movimiento Cultural Paraujano (MOCUPA).\n\nJalasü noumain na paroujakana\n\nTü noumainka na paroujakana sotpünaasü tü palaaka, pasanain sünain Wajiira otta Mara, naya kepiashii soo'opünaa tü wuinka paalale'eyan. Akatsa'a, na paroujakana sainküinpünaasü tü wuinka, eeshi parouja kepiaka cha'aya Catatumbo, Cabimas, Almirante Padilla, Rosario de Perijá, Marakaaya otta eepünaale anain süpüla nakumajaain nepia soo'ujee tü wuinka.\n\nNulu'u chi mmakai Wajiira, kepiashii naya sulu'u Karouya, otta mainma sünülia nepiapa'a müinka saa'in el barro, la boquita, boca de caño, ponchera, Nuevo mundo, las parcelas, otta waneeirua. Naashin na ayaawajütka wayuu, eeshi 17.437 no'u chi juyakai 2021, otta müsia nulu'u chi laakai Karouya eeshi maka 5.942. Eeshi parouja kepiaka cha'aya San Rafael del Mojan, eere kanüliain naya, eere naya kepiain müsü sünülia: Nazareth, El Guacuco, Indio Mara otta Las Lomas.\n\nCha'aya Almirante Padilla kepiashii naya sulu'u tü mmakalüirua: Isla Toas, Isla Maraca, Isla Zapara, Isla San Carlos otta Isla Sabaneta.\n\nTü kasa mojusu süpüleerua nakua'ipa\n\nMainma kasa mojusu alataka namüin na paroujakana, tü alataka namüin kachikuwasü sünain tü nakua'ipaka, süka jamüin ayokojoosü tü nanüikika, otta a'wanajaasü tü nakua'ipaka.\n\nEesü wane kasa amojujaaka tü nakua'ipaka, shia tü wasuuraka, süka jamüin antüsü tü wasuuraka chejee Marakaayaje shirokumüin tü laaka eere naya kepiain, sünainjee tia ayuuijaa müshi naya sutuma tü yarüttüsüka sa'akaka tü wuinka, süka jamüin tü wuinka aapaanüsü natuma süpüla o'ojoo, ashijawaa, a'lakajawaa, otta süpüla nalojüinjatüin tü jimeka nekaka. Sutuma tia, mainma parouja ayuuika sünainjee otta na waneeirua o'unushin suulia tü noumainka sutuma ne'rüin namüliain sünain, sükajee nnojoluin kojuteekai nakua'ipa namüin na laülaashikana saa'u mmakat.\n\nShiroku tü wuinka Marakaaya eeshi alijuna a'yataaka sünain ayu'laa petroleo sulu'ujee tü mmapa'akat, sünainjee tia eesü o'yotuuin tü petroleo shiroku tü wuinka, yarütta müsia sutuma, mapan tü wuinka yarüttüsü antüsü nanainmüin. Otta wane, eesü alijuna otta wayuu eekai e'ikajaain kosoliina otta kaasü kolompiamüin, süpüla ne'ikajaain tia o'unushin naya shirokupünaa tü wuinka sa'u anuwa akumajuushi süpüla, sünainjee tia makaa, o'yotuusu kosoliina otta kaasü shiroku tü wuinka, maleesüja'a tü nakua'ipaka sutuma yalain naya pasanain sünain wane kasa makatka tia.\n\nSüchikuu tü na'yataainka\n\nNa'yataaka anain\n\nTü na'yataaka anain na paroujakana shia tü olojooka jime otta olojoo wuchiichenyuu, shia tü nekaka anainjee tü napüshikana. Tü olojooka kasa neküin na'yataain na tooloyuukana, otta sünainjee müin nakua'ipa, eenajaanüshi na tepichikana shi'ire nashatüin nakua'ipa otta shi'ire nekirajaain sünain olojoo kasa nemia. Na paroujakana nalojuin tü wuchii yaguaza, cáñamo, cuervo, tijereta, otta waneeirua.\n\nNa jieyuukana kakatüsü tü na'yataainka, tü jieyuukalüirua a'yataashi sünain aainjaa tü natüjaka apüleerua makatka tü riuut süka süpana wane wunu'u enea münüsü. Akatsa'a palitchon ne'e nakanain sünainjee, süka jamüin kayarülajaain tü nepiapa'aka sutuma tü yarüttüsüka antaka wattaje'e makatka tü wasuuraka, sutuma tia, yüütüshi na alijunaka antapu'uko na'akamüin sünain ayalajaa tü nakumainka napüla. \n\nTü wasuuraka otta tü kasa o'yotuusuka shiroku tü wuinka su'wanajaain tü mmapa'akat, süka jamüin kashüülajaasü tü mmakat otta tü wuchiikalüirua o'unushin watta'amüin sünain ekajawaa otta atpajaa tü neküinka.\n\nNakua'ipa\nTü nakua'ipaka na paroujakana wane akua'ipa naatajatü otta katatüsü suulia nakua'ipa na waneeirua wayuu eekalü sulu'u mmakat Suuria. Müinma yaa ayatüsü tü nakua'ipaka sünain olojoo, aainjaa kasa otta sünain kepiawaa soo'opünaa tü wuinka. Ayatüshii naya sünain e'inaa süka marishi jo enea münaka, süpüla akumajaa tü naanala otta saanala sutu'upünaa nepia otta eekai anain süpüla akumajünaa süka, tia na'yataain na jieyuukana.\n\nOtta na tooloyuukana ayatüshii sünain olojoo otta sünain akumajawaa anuwa süpüla noikaain namüin eekai cho'ujaain amüin. Otta eeshi toolo eekai o'unuin wattamüin sünain ayanamajaa süpüleerua nupüshi otta nuchonyuu.\n\nNepia\n\nTü nepiaka na paroujakana ayatüsü aainjünüin süka süpana wunu'u otta ka'akasü sükorolo alijuna süpüla checheinjatüin sukua'ipa. Tü nepiaka akumajuushi süka chi wunu'ukai mangle otta estera; otta müsia enea, akumajaanüsü soo'ujee tü wuinka sünainjee piama meetro iipünaamüin. Tü nepiaka kanüliasü sutuma alijuna, palafito münüsü.\n\nSükajee shiain tü jimeka tü nekaka anain na paroujakana, nakumajaain nepia soo'opüna tü wuinka shi'ire yalain naya pejein sünain tü nalojuinka, shiaja'a katumajatü kojuyain naya sotpa'apünaa tü laaka otta tü palaaka, chejee palaajee uuchimüinre'e. Tü nepiaka kamalainshaatasü namüin na alijunaka, süka jamüin nantaiwa'a na palajanaka alijunaka yaamüin, antiraashi naya namaa na paroujakana, yalejee e'raajünüshii naya natuma, otta mapan ashajünüsü süchikuu sukua'ipa nepia sulu'u tü nashajüinka sulu'u karalo'uta.\n\nNa atüjashaataka süpüleerua miichi kamalainshaatasü namüin tü sukua'ipaka nepia na paroujakana, sükajee anachoin shia otta naashin sutuma akumajuushi süka kasa eekalü sulu'u noumain otta nnojotsü su'wanajaain tü mmapa'akat....jouuchon tü miichikalüirua otta eesü wane luma pejeewasü sünain otta wane luma yalasü sa'ato'u akatsa'a jutatuin wane sa'ata o'unaka sünainmüin wane küliki. Tü wunu'uko süsa'aka achituushi mmolu'u shiinalu'u tü wuinka, süsawatüin wane meetro shiinalu'u tü wuinka.\n\nJahn, 1927:207\n\nNaküjala na paroujakana\n\nSukua'ipa wane ouktaa natuma na paroujakana\n\nNamüin na paroujakana, tü ouktaaka eweetüsü süchikejee wane wopu eere mainmain kasachiki, kasa pülasü, ainkuuwa aa'in, supunalu'u tü wopuko tia eweetüshi mainma wuchiirua yootushi na'akajee otta naya e'iyataka jalainjatüin tü saa'inka na ouktusukalüirua. (Ali Fernández 1999)\n\nAja, napüla na paroujakana tü ouktaaka aa'in shia tü ale'ejaa naa'in eere na'juituin paalale'eyan, müsü tü naküjalaka:\n...wayakana yaashi yaaya iipünaa, akatsa'a cha'aya unaapümüin eesü wayuu, na añú wamaka. Cha'aya shiinalu'u tü mmapa'akat eesü wane mma emerojoosü sümaiwa otta na wayuukalüirua emerojoosü sümaa, mapan wanaa sümaa süposonojooin tü laaka, ke'irajaasü tü mmapa'akalü, tia ke'irakaa shia shipijana namüliain na añú emerojooka sümaiwa, sümaa tü mma o'unaka shiinalu'u tü wuinka. Sünainjee tia mmakat emerojooka, jemeishin na añú jekennuu.\n(Medina Josefina)\n\nSünainjee tü pütchikaa waashaje'eraka yaaulerü ja'yasü tü nanüiki saa'ujee tü nakua'ipaka sünain wane ouktaa, süchikuu wane mma akumajuushi nutuma Ayuyei, nia chi o'tterakai naya paalainka.\n\nAkatsa'a, eere naamaka na paroujakana, wane mma jimatsü otta eesü talataa aa'in. Eere naamaka antiraashi naya sümaa napüshikalüirua. Sünain tü suumainka ouktusukalüirua ayatusu naya kepiain, nnojotsü waneejatüin noulia sükajee shiain ne'e tü ne'raajaka paala.\n\n...tüsa iseeka yaamüin shia tü teika - aa'inmajünüshii waya waneepia natuma na angel amünaka, anale'e ma'in takua'ipa sükajee eein akaratshi tapüleerua weinshi, ouktushin akaratshi tachonyuu. Cha'aya eere naya joolu'u na'atapajüin taya. ¡türa iseeka wopulu shia maama! O'uneerü taya otta e'ikajaaneerü taya eere chi señootkai. Wane mma waneejatü tia, wopulu chamüin eesü sarulu, paa'a, erü, toomasü otta müleka kataiwa to'uu ta'yaajüle naya, nnojoleerü nalatirüin taya süka anakaralu'u, otta müsia maka anamiale taya namüin kataiwa to'uu nnojoleerü kasajatüin taya namüin. Mmapa'akalü tia wane mma jeketü eere pansaain otta jimatüin waa'inka. Nnojotsü alawaain watuma waya paroujakana, shiimüin tia, je'ralee wane ayaa eekai weinshin otta makutulaain shia, eesü süpüla yalain wane añú ouktuin, müsüka saa'in wane kanasü sükajee mainmain sünaa sünain shi'iree talatuin waa'in, eere tü ayaaka kepiashi nuchukua'a wane añú, wayakana nnojoishi ouktuin.\n(Medina Josefina)\n\nTü nanüikika\nTü nanüikika na paroujakana pawalaawasü sümaa nanüiki na wayuukana sükajee kayaawasein sünainjee tü anüiki mülo'usuka Arawak.\n\nMüsü tü pütchika süka nanüiki:\n Añú: palaaje'ewaliikana.\n Aruyuu: nama'leiwasee\n Warushar: laaka\n Meikol: mei\n Baqueta: waara kasasü e'ichi\n\nShi'ipajee sukua'ipa\n\nWayuu naatajatü akua'ipa","num_words":1979,"character_repetition_ratio":0.065,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.183,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5054.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Palaaka%20Kariiwe","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Palaaka Kariiwe (alijunaiki. Mar Caribe) es un mar abierto tropical del océano Atlántico, situado al este de América Central y al norte de América del Sur. También es llamado mar de las Antillas por estar ubicado al sur y al oeste del arco de islas llamado Las Antillas.\n\nLimita al norte con las llamadas Antillas Mayores —Cuba, La Española (Haití y República Dominicana) y Puerto Rico—, ubicadas al sur del Trópico de Cáncer, al este con las Antillas Menores (meridiano 60° O), al sur con Venezuela, Colombia y Panamá (paralelo 9° N), y al oeste con México, Belice y Guatemala (meridiano 88° O), y Honduras, Nicaragua y Costa Rica (meridiano 84° O).\n\nSukuwa'itpa Mmaka\nWenesueela","num_words":172,"character_repetition_ratio":0.083,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.229,"stopwords_ratio":0.012,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.961,"perplexity_score":12448.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Palaap%C3%BCnaa","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Palaapünaa (Alijunaiki: norte) palaapünaa juka wayuunaiki jia tü epünaale jülatüin tü palaakalü e'iyatiasü wane kasa julü'ü jüküwaipa wayuu muinka chale'e wanaapünaa jümaa tü palaakalü.\n\nTü pütchi palaapüna maluúkalü jia wane pütchi e'iyatia, wane pütchi akujia, wane pütchi ayawatiaa.\n\njiayawatia wayuu junain waraitaaa.                 \n\njiyawatia wayuu jünain aruleejaa                 \n\njiyawatia wayuu jüpüla apaansajia ji'ipa'apa'a wane pütchi                 \n\njunaijee tü pütchi palaapünaa makalü ayu'ulaasü tü pütchi palamuin makalü.","num_words":91,"character_repetition_ratio":0.163,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.249,"stopwords_ratio":0.011,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5700.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Patricia%20Vel%C3%A1squez","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Patricia Carola Velásquez Semprún (Marakaaya, Suuria, Wenesueela, 31 Eneero sünain juyaka 1971) shiakat a'yataasu sünain ashataa ayaakuwa otta müsia sünain akumalaa peliikula, shiakat süchon wayuu akaisa'a o'unüsü wattamüin jo'uuchoinwa shia, chajatü kepian cha Püransia otta müsia cha Meejiko.\n\nSüchikimaajatü\n\nTü shi'ika shia Lidella Sempürun wayuu wenesueelajatü, a'yataapüsü sünain ekirajawaa oo'ulaka müsia süshikai nia chi Dr. Aquiles Velásquez, niakai süchon alijuna antaka wenesueelamüin cha sümaiwa, cheje Eipaainya, niakai waraittui ma'in sutuma tü ni'yataainka, aka jamüin sümaajachi UNESCO. Waraittusu shiakat waneepia sutuma shi'yataainka, sutuma tia shi'raajüin mmakat eepünai su'unüin süpüla ee'iyataa küülüla ashe'ein otta müsia sünain ja'yaa sulu'u peliikula müinka saa'in ¨La Momia¨ eere shiiyaakuwajain sukuwa'ipa Anck-Su-Namun tü ma'aka sünain juyaka 1999, süchukua'a sünain juyaka 2001 sümaa El Regreso de la Momia, otta müsia süchikeje sümaa ayaakuwaka \"Fidel\" cha sünain juyaka 2002. Ja'yapüsü shiakat sulu'u tü pürokurama \"The Celebrity Apprentice\" nümaa chi alijunakai Donald Trump. Alatapünaasu sulu'u Ugly Betty cha sünain juyaka 2010.\n\nMajayüiwa shia kamalainsü sümüin ashataa sukuwa'ipa wayuu süpüla ee'iyatüna sulu'upüna telewision, o'ttasü palajana sünain ayonnaja süchikeje ekerotusu sünain Majayüt Wenesueela eere saapain sünülia ¨Peninsula de la Guajira¨, akaisa'a nnojotsü akanajüin, sutuma tia ajutajaasü tü sukuwa'ipaka süpüla wattain tü süchiküka süma'ana alijuna; mapan chajatü Milan, New York otta müsia Paris, sünain waraittaaka etnnajünashaanasü, mapan a'yataasü namaa alijunaka müinka naa'in Lagerfeld, Chanel otta müsia Dior.\n\nSünain juyaka 2002 sükumalaain wane outkajaapülee eere akaaliijünüin wayuu, sünülia shia Fundación Wayuu Taya süpüla a'yatawaa sünain achotchajiraa kasa süpüla eitajaa namüin na wayuukana kepiaka cha Wajiira. Sünain juyaka 2009 süpüla ka'i 20 maayoulu cha alijunapiapa'a Nueva York aapünüsü sümüin wane karalo'uta eere anain sünülia sutuma tü saa'inraaka namaa na wayuukana, sünülia na aapaka karalo'uta sümüin shia Women Together otta ONU.\n\nWayuu Taya süpüla akaaliija\nTü Fundasionko Wayuu Taya akumalaasü sünain juyaka 2002 sajapülu'ujee Patricia Velázquez süpüla sükaalijüinjatü na wayuukana kepiaka sulu'u mmakat Wajiira cha Suuria. Tü süchajaaka shiakat sümaa tüü shia akaalija otta süpüla akumalaa sukuwa'ipa wane pütchi anaka süpüla awalakajaa namüin napüshua'a wayuukana tia süpüla natüjaainjatü a'yatawaa sünain tü naa'inraka müinka saa'in susu, süi, kato'ui otta wane kasa. Sünain juyaka 2005 aa'injünüsü tü palajatka aa'innajatü kanüliaka Luma, sünain tü ma'aka eitajünüsü eküülü namüin na wayuukana, awalakajaanüsü pütchi anasü otta müsia anaketnüshi 175 tepichi wayuu otta ekirajaanüshi na neikalirua süpüla a'yatawaa sünain aainjaa.\n\nJoolu'u tü Fundasionko Wayuu Taya eeipaa suma'ana 42 wayuuirua a'yataka chaa Wajiira, otta müsia mapeena tü fundasionko miyo'ujajeesü otta sükaalijawein na waneeirua tepichi kusina eeka sulu'u su'umain Wenesueela.\n\n\"Tepichi Talatshi\", Niño Feliz shia sünülia tü palajatka ekirajaapüle tepichi sutuma Wayuu Taya, sulu'u tü ekirajaapülekalirua eikünüshii wayuu sulu'u wayuunaiki otta müsia alijunaiki.\n\nTü Pürokurama \"Atijalaa saa'u Ekirajawaa namüin Wayuukana\", sulu'u alijunaiki Tecnología Para La Educación del Wayuu süpülajatü ekirajawaa sünain atijalaa namüin na tepichikana süpüla natüjaainjatü süchiki wane komputatoora otta süpüla naapainjatü sukuwa'ipa sulu'u wayuunaiki. Tü E.U. Jesús Redentor shia palajanaka eere ekirajaanüin tepichi süka pürokuramaka sümaa atijalaa.\n\n\"Sukumajaya\" Lugar de Hacer süpülajatü na jieyuukana süpüla natüjaainjatü einaa susu, kanasü, süi otta müsia tü kasa nakumajüin wayuukalirua. Sünain kashika Apüriirü sünain juyaka 2011 Patricia Velazquez antusu süpüla aapaa tü Koleejiaka \"Mogu\" cha mmakat Maara.\n\nSünüiki shiakat müsü yaa: \"Takaalijawee amüin na tepichikana, cho'ujaasü takaalijüinjana naya. Mainmashi naya nnojotka ekirajaanüin, tanouktawee amüin tü naa'inkalirua süka tü taa'inraaka. Waya wapüshua'a müliapüshii sutuma nnojolu'uin wama'ana tü aijirawaaka ne'e süka waa'in, ja'itairü tayakat, akatsa'a tatüjaa aa'u aka shiain süka tüü we'itaaka ya'aya süpüla nekirajaaiwa eejerü o'ttain naa'in süpüla wawanajainjatü nakuwa'ipa\".\n\nAyaakuwaa eere a'yataain shiakat\n Pali'irua Sükalujutu ka'i sulu'u alijunaiki: Cenizas Eternas (2011) sumaa Marakarita Karenas.\n Zapata- Sülapüin chi miyo'u (2004) numaa Alfonso Aráu.\n Mindhunters (2004) namaa Renny Harlin otta müsia Nicole Wills.\n Fidel! (2002) namaa David Attwood otta Mirta Díaz Balart.\n Suleejia tü Momia (El Regreso de la Momia) nümaa Stephen Sommers otta müsia Meela\/Anck-Su-Namun.\n Turn it up (2000) nümaa Robert Adetuyi.\n San Bernardo (2000) nümaa Joan Potau.\n Facade (2000) nümaa Carl Colpaert.\n Nena, olvídame (2000) sümaa Lisa Krueger.\n Tü momiaka (1999) nümaa Stephen Sommers müin Anck-Su-Namun.\n No Vacancy (1999) nümaa Marius Balchunas.\n Beowulf (1999) nümaa Graham Baker.\n Eruption (1997) nümaa Gwyneth Gibby.\n El Jaguar (1996) nümaa Francis Veber.\n\nAttaale eemüinre\nSüchiki Patricia Velazquez\n\nEe'iyatia waleketpülee \n\nSüchikimaajatü wayuuirua","num_words":1147,"character_repetition_ratio":0.059,"word_repetition_ratio":0.002,"special_characters_ratio":0.197,"stopwords_ratio":0.021,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3803.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Patsua","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Patsua (alijunaiki: peonío, Ceiba bruja: Ceiba pentandra) nia wane wunu'u süpüshi tü Fabaceae, wane wunu'u cheje'ewalü Ameerika uuchejee otta müsia sa'ato'upünaa chi palaakai Caribe palaamüin sünain Kolompia jee Wenesueela. Tü wunu'uliaka türa antüsü sünainmüin 12 jo 17 m iipünaamüin, ishosü susiika jee keipüsesü.\n\nKojuyasü icha wajiira, asotshii weinshi pejepünaa sünain süchii, lowupu jee eere süsha'walaain wuin jemetsü sainyaa juya. Chi wunu'ukai chira nücheküin mma eekai chü'lüin waneepia jee mma eekai kashulashaatüin.\n\nChi wunu'ukai patsua mapüleesai süpüla ayaawatüna sütapa'ala, sükajee ja'yain nukua'ipa ni'raiwa wane wayuu. Yaletashaatashi, palitchon nütünaka, ka'leshi jee keipüseshii. Tü patsuaka kamalainsü sümüin wayuu sükajee anain nia süpüla mainma kasa cho'ujaaka namüin.\n\nNamüin naa wayuukana chira wunu'ukai kachikuwashii sulu'u nanüiki naa wayuu laülaayuu, sutuma ja'yain süchikuu sünain tü nukua'ipaka yolujaa jee müsia seruk o'ttaiwa sukua'ipa chi chochokai.\nChi wunu'ukai chira asotushii eepünaale anain mmakat sümüin. Tü nüsiika jee nüpanaka shikajüin mürülü süja'lajaapa tü juyaka. Tü nütakaa aapaanüsü süpüla akumajaa süsa'a miichi, anua jee süsiipala wayuu. Eeshi anain nia süpüla shipin wane kasa, aapaanüsü sutuma wayuu süpüla shipin wanülü.\n\nSümaiwale'e eeshi wayuu eekai naapaain tü patsuaka süpüla sütainjatüin wayuu ouktusu. Süka tü patsuaka, anasü niipüse wane wayuu sutuma jososhaatüin shia süpüla nüsalijaanüin mapan. Müinma yaa eeyülia wayuu eekai katain tü patsuaka ichaa wajiirapünaa.\n\nPatsua (pionío) \n\nEs una planta con tallos de color rojizo que crece en las regiones cálidas de la costa caribe colombiana y en los territorio colombo venezolano, igualmente en los territorios étnico habitados por los pueblos indígenas wayuu, reproduce y crece por las orillas de los arroyuelos y en los suelos arenosos donde halla diferentes especies de arbustos de toda clase específicamente en el alta, media y en la baja Guajira.\n\nLos suelos en los cuales se desarrolla mayormente son húmedos o crecen en lugares arenosas tales como colinas, mesetas  y en otras lugares montañosos. \n\nDicha planta crece mayormente con una altura entre doce hasta diecisiete metros de largo con unos diámetros de grosor de veinte hasta cuarenta centímetros de espesor.\nLas características se reflejan en los tallos solidos que es ancho y restiforme debido a que en la superficie presentan escasas ramas, se diferencian en el color y en la corteza porque tienen grandes contrafuertes bien desarrollados que están cubiertos por fuertes espinas de forma tridimensionales, su particularidad es frondosa con aspecto rustico muy llamativos a la vista.\n\nEs uno de los arboles más representativos en la cultura wayuu, pertenece a la especie de la ceiba; alrededor de esta planta se teje la leyenda míticos de yoluja verso sekurut relacionadas con el origen del trompo wayuu.\n\nEs una especie que puede colonizar suelos en diferentes fases de una sucesión producen muchas y vistosas flores, las hojas en verano son aprovechados por los ganados, caprinos y ovinos durante la sequia. Los usos tradicionales van desde el aprovechamiento de la madera para la construcción de viviendas y botes, hasta su utilidad dentro de la medicina tradicional contiene propiedades curativas para esclarecer la vista y muy útil en las comunidades indígenas wayuu.\n\nLa madera de pionía (patsua), Es muy liviana los nativos anteriormente lo utilizaban como urna funeraria para enterrar a sus seres queridos fallecidos en el ámbito de su propio contexto; era considerado arte propia de la cultura wayuu para llevar acabo una sepultura digno de sus familiares fallecidos a fin de dar un descanso más practico. El proceso para la elaboración de de dicho árbol consiste en atraer el tronco, y luego lo van labrando hasta lograr la forma de un cajón o urna funeraria propia de la cultura wayuu.\n\nHablar de patsua; es referirse a un árbol que anteriormente era utilizada por nuestros ancestros tal como se menciona en el texto y aún se sigue utilizando en las practicas de la cotidianidad y en la tradición de la cultura wayuu que ha marcado trayectoria en la existencia de los relatos míticos de los ancestros y de todos aquellos acontecimientos vivenciados en aquella generación. y aun es digno de admirar llegar a un lugar mas de allá de la pampa, donde surgieron los relatos milenarios relacionados con el principio y la evolución de la mitología étnica de los pueblos originarios especialmente en la cultura wayuu; del mismo modo; en circunstancias del actualidad es muy notable escuchar a un anciano hablar de sus trayectorias vivenciadas; lo podemos apreciar en los diferentes lugares de la Alta Guajira y media Guajira a donde aun perdura la practica y el amor propio hacia su tradición y el significado del ser wayuuwaa; lugar adonde aun se utiliza este árbol como urna funeraria propia de la cultura wayuu.\n\nShi'ipajee sukua'ipa \n\nWunu'ulia","num_words":1107,"character_repetition_ratio":0.042,"word_repetition_ratio":0.002,"special_characters_ratio":0.177,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.904,"perplexity_score":10078.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Pees%C3%BC%20kolompiaje%27ewolu","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Peesü kolompiaje'ewolu (alijunaiki: peso colombiano) es la moneda actualmente usada en Colombia. Su abreviación formal es COP (ISO 4217), e informalmente es abreviada COL$. Localmente se usa el signo peso ($) (el cual es también usado por el dólar; Cabe aclarar que el símbolo del dólar se dibuja con una sola línea sobre la letra S y el peso colombiano se dibuja con dos líneas sobre la letra S). Su circulación es controlada por el Banco de la República de Colombia. En el 2012, la moneda en acuñación de menor valor es la de cincuenta pesos ($50) y el billete de mayor valor es el de cincuenta mil pesos ($50.000).\n\nKolomwia\nMoneda","num_words":147,"character_repetition_ratio":0.077,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.243,"stopwords_ratio":0.014,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.996,"perplexity_score":14108.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Piichipala","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Piichipala o Miichipala (alijunaiki: ranchería) es una comunidad wayuu en La Guajira. Están compuestas por un grupo de casas que se encuentran a varios minutos de camino una de la otra; de esta manera se facilita el cuidado de los rebaños y hace posible compartir la comida y el agua. Para evitar las inundaciones en época de lluvia, las viviendas se construyen en terrenos altos. En La Alta Guajira las casas se conoce como PIICHI y en la Baja Guajira como MIICHI, tienen dos cuartos con hamacas para dormir \n\nEn las rancherias los wayuu guardan la ropa en mochilas de algodon tejido, en el suelo colocan las vasijas de barro con cuello angosto donde almacenan el agua. Afuera de las casas en unos palos con horquetas clavados en el suelo, cuelgan calabazos con semillas para la época de siembra.\n\nlas rancherias son consideradas l\n\nPiichipala o Miichipala (alijunaiki: junaiki: significa lugar-ubicación del hogar), Piichipala jûnulia tû mmapa'a eere epiapûle jûtuma wayuu jumaa nûpushi julu'u tû mma eeje'wailiire neki jutuma noushi jûtuma nûtushi eejachile jemelin wane wayuu.\n\njia wane pûtchi jûmaiwajaatû nanuiki wayuu la'ûlaayuu nawaiwajaana jûpûla ayawatia wane akua'ipaa julu'u wane mma\n\npiichipala o miichiapala jutuwa wayuu jia tû mmapa'a eere tü nepiapa'akalü juma napüshi, jia tü mma eejachire jemelin wanee wayuu tü kanulikalü asho'ochikii, eere jojoitünuin nu'ula'se wanee wayuu jemeli'iwa, eere keenain jüsa nii junain a'alijawaa tü piichipalaka atuumaa jia tü ayawatiakalü nikii wane wayuu jünain jaleje'ewalin nüpushi, ni'irüku.\n\njunainje tü piichipalaka akumaajaasü tü wayuuwakalü, tú akuaipaakalü, tü kekiwakalü, tü aapawakalü miyo'owaa, tü alaüle'era  ain'i tü koottookaalü julu'u wane mma \n\nwane piiichipala jüyaawasesü wane mma natuma wayuu laülaayuu eere wayuu jüma nüpüshii juma nüitkeeyuu, nüsiipünu, nüchoin, niiyeyuuse... \n\nPiichipala o Miichipala (alijunaiki: en español significa lugar-ubicación del hogar),Termino utilizada por los pueblos indígenas wayuu para referirse al lugar y a la ubicación de las viviendas habitados por el núcleo familiar en un lugar determinado, conformada por un conjunto de viviendas étnicos en una ranchería; Es una expresión asociada a los vocablos del hogar la cual es utilizada por los aborígenes para mencionar un sitio y está relacionada con el significado y la importancia de la conservación de los territorios ancestrales como el significado del asentamiento territorial étnico adquiridos por la línea materna o por los mayores como pueblo originarios desde los tiempos ancestrales y culturales con asentamiento y legitimidad posesionados por el grupo clanil\n\nMiichi-piichi significa casa- hogar- vivienda.\n\nPiichipala-piichipa'a lugar-ubicación.  \n\nEs una expresión protohistórica que se venían utilizando los ancestros en la tradición wayuu, desde este espacio los mayores compartían las vivencias colectivamente, además; Desde nuestra cosmovisión cultural hace referencia a la territorial y la del asentamiento familiar o ranchería, la existencia, la participación de la familia claníl, así como lo establece el sistema normativo wayuu, piichipala es un espacio que ha sido sumamente importante para identificar la pertenencia de la territorialidad de los mayores y del arraigo milenario que dejaron sus reseñas históricas a sus legados así como rige los usos y costumbre wayuu transmitida a través de la oralidad y de la educación propia que consiste en la conservación de la simbología étnica; ya que este espacio terrenal representa la protectora de los órganos de la Madre Tierra, “la placenta” el cordón umbilical y “la sangre donde habitamos nacidos que seria el lugar del aborigen propio donde convivimos armónicamente con las pantas y animales; allí, desplegamos nuestra educación propia y las relaciones sociales, familiares y la vida organizativa: este espacio es cuidado por las abuelas matriarcales donde perviven la sacralidad y nos orientan en las actividades cotidianas y los cuidados que debemos tener en el territorio o a nivel familiar; ya que ellos son los conocedores de los acuerdos pactados a través de la oralidad realizados entre clanes desde su creación y han sido los principales actores de un proceso de lucha permanente entre los originarios por conservar el legado que dejó sus raíces ancestrales que le heredó sus antepasados que eran nuestro descendencia matriarcales,(atuushii)","num_words":1052,"character_repetition_ratio":0.047,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.174,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.766,"perplexity_score":7022.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/P%C3%BCtchapalaa%20Kama%27air%C3%BC","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Pütchapalaa Kama'airü (alijunaiki: Antiguo Testamento) es la primera parte de las Biblias cristianas. Contiene el Pentateuco (La Torá de Moisés; el único libro dictado y Escrito por Dios mismo y entregado a Moisés en el Monte Sinaí)  y otras series de libros históricos, de saberes tradicionales judíos y proféticos. En total se numeran en el Antiguo Testamento 39 o 46 libros, que sumados a los 27 del Nuevo Testamento forman la Biblia con sus 66 o 73 libros bíblicos.\n\nA'inwaa","num_words":125,"character_repetition_ratio":0.053,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.218,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.903,"perplexity_score":10889.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/P%C3%BCtchi","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Pütchi (alijunaiki: Palabra) shia süttia anüiki sünain yootirawaa süchiki wainma kasa, süpüla lotuin tü aashajawaaka.\n\nTü pütchika ajuintusu sulu'ujee wanüiki. Ekirajaashi wayaa sulu'u tü wanuikikalü sünain waikale'erüin tü pütchikalü.\n\nE'raajünüsü wakua'ipa soo'u watüjaain akumajaa wanee pütchi. Tü  pütchika kajutsu sutuma wayuu.\n\nWaima sukua'ipa pütchi \n Eesü pütchi natuma laülayuu namüin naikeyuu süpüla nayawatuin wayuuwa nachipüna watta ka'i.\n Pütchi ashajunaka sutuma ekirajut.\n Pütchi süpüla anaataa wane kasachiki. (maka suluwataanuin wanaimüin sünainjee saainjala waikale'erüin waa'in sümaa wekii süpüleerua anoukta wakua'ipa süka wanüiki.\n Pütchi ekirajaana sulu'ujee süle'e wei\n\nPütchi sünain wayuunaiki \nAnüiki (Palabra)\n\nYootoo (Hablar)\n\nAtünaa (Brazo)\n\nAjapüü (Mano)\n\nEkiiwaa (Cabeza)\n\nO'uu (Ojos)\n\nEichii (Nariz)\n\nEimataa (Labios)\n\nOupünawaa (Cara)\n\nAwu'lii (Pies)\n\nEipüshee (Huesos)\n\nEkiisholoinwaa (Cerebro)\n\nJintüi (Niño)\n\nLuma (Enrramada)\n\nRuluma (Comejen)\n\nPolu (Hacha)\n\nAlama (Paja)\n\nJime (Pescado)\n\nAnaa (ser bueno)\n\nTawala (Hermano (a))  \n\nRouya(Espejo)\n\nAma (Caballo)\n\nKepein (Cafe)\n\nSiki (Leña)\n\nMonku (Mango)\n\nJuya (Lluvia)\n\nChocho (Trompo)\n\nsusu (Mochila)\n\nYosu (Cardon)\n\nIpa (Piedra)\n\nAipirua (Seis)\n\nKasa (Que)\n\nPusakira (Pregunte)\n\nChira (Ese)\n\npalajana (Primero)","num_words":308,"character_repetition_ratio":0.026,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.235,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":1331.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/P%C3%BCtchip%C3%BC%27%C3%BCi","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Pütchipü'ü (alijunaiki: Mediador) Nia wane wayuu atüjashi aashajawaa je sütsüin nanüiki naa wayuukana. Nia chi e'ikajaakai nanüiki wane wayuu namüin wane sülatüle wane kasa namüin, niakai a'yataashi süpüla anaataa sukuaippa wane kasachiki otta anouktaa  wane pütchi eekai nnojolüin pansaain nanainjee wane wayuuinua namüin wane wayuuinua je achajaashi süchiki anajiraainjanain wane wayuu eekai mojujiraain, otta eere wane mojujirawaa natüma naa wayuukana sümaa tü alijunakalüirua. Wainma tü kasa naa'inrakalü wane pütchipü'ü süpüla anouktaa sukuaippa wayuu soo'opünaa tü mmakalü.\n\nWane Pütchipü'ü anaatüi sukuaippa wane pütchi \nChi  pütchipü'ükai nia chi ei'kajaakai wane pütchi nanüiki wane wayuu namüin  wane wayuu süpüla akumajaa sukuaippa wane kasa eekai sülatüin na'aka, makatka saa'in atkawaa, süpa'üna jieyuu, wane kasachiki miyo'u; chi pütchipü'ükai kojutüshi sütüma wayuu süpüshua'a süka niain anaatülin sukuaippa wanee kasachiki, nüchajaain jamüinjatüin nakuaippa naa wayuukana süpüla anajiraainjanain naya nachikkua.\n\nNia chi kojutkai atüma pütchi, oonoona amaalü nünüiki, atüjaa müsia wayuu sünainjee, nia chi achiaakai süka wane pütchi anasü, wane pütchi lotüsü, wane pütchi jemiasü, tü pütchi anasükalü anasü ma'i saashajaaya, sünouttia jee sujutaaya atümaa, kojutkalaka shia amüinyüü sulu'u wane mma. Chi pütchipü'ükai cho'ujaashi sümüin wayuu, sükajee niain anaatüin wane akuaippaa, süpüla eeinjatüin wane anajirawaa, süpüla eeinjatüin wane asakirawaa je wane yootirawaa natüma  naa wayuukana süka anakalü akuaippa.\n\nChi pütchipü'ükai nnojoishi nümüiwa'in sünain anouktaa wane pütchi, aashajaajiraashi namaa naa wane wayuukana, naapajüin je kojutsü nümüin nanüiki naa wane wayuukana.\n\nNaa'inmajiraain tü nukuaippakalü, naashaje'erüin naa'in palajana süpüla nüsouktajachin, naashajaain namaa naa wane wayuukana sünain jamüinjatüin sukuaippa sujute'eria wane pütchi.\n\nPaa'inwashi namaa naa wane wayuukana süpüla nachajaain tü akuaippaa anasükalü, süpülaa anajiraainjatüin wayuu süpüshua.\n\nEeshi chi pütchipü'ü akumajakai sukuaippa wane kasa alatakat sulu'u wainma mma, eeshi chi eekai nukumajüin sulu'u pali'irü mma.\n\nSujutu nanüiki naa pütchipü'ükana \nTü kanüliakalü UNESCO saa'inmajüin maa'ulu yaa tü nakuaippakalü naa wayuukana jee kojutshii namüin naa pütchipü'ükana süpüla eeinjatüin tü natüjainkalü waneepia saa'u tü mmakalü. Maa'ulu yaa aashajaana  amaana naa wayuukana süpüla ayatüinjatüin nakuaippa naa pütchipü'ükana, süpüla nanouktüinjatüin süka, sukuaippa wane kasa eekai sülatüin na'aka, eekai pounuwain. Wattasü nanülia naa pütchipü'ükana süma'ana tü kanüliakalü UNESCO no'u chi juyakai 2010, eere saashajaanüin jee süpansaajünüin sujutu nakuaippa  naa pütchipü'ükakana saa'u tü mmakalü otta  müsia süpüla kojutüinjatüin nanüiki sulu'u Kolompia otta sulu'u Wenesueela.\n\nChi pütchipü'ükai nia aashajaaka waneepia süpüla anaataa sukuaippa wane kasa eekai sülatüin sulu'u wane mma, süpüla eeinjatüin anaa aa'in je anajirawaa natüma naa tooloyuukana, natüma naa jieyuukana je naa tepichikana. Niakai nia anouktaka sukuaippa wane kasa eekai mojuin, süpüla nnojolüinjatüin eein atkawaa, pasalawaa je süpüla nnojolüinjatüin eein wane kasachiki sulu'u tü mmakat. Otta eesü süpüla nukumajüin sukuaippa wane kasa eekai sülatüin namüin naa wayuu eekai kepiain sa'aka alijuna, maa aka naa'in naa wayuu kepiakana Marakaaya je Süchiima.\n\nSukuaippa wane aashajawaa nütüma wane pütchipü'ü \nChi pütchipü'ükai nia chi wayuu laülaakai aa'in sa'akajee  nüpüshi otta chi kekiikai ma'in, chi atüjakai aashajawaa, anakai nüsouktia. Nia chi wayuu tütükai anüiki süpüla aashajawaa jee  nnojoishi kama'üralin. Wane pütchipü'ü nnojoishi achekajüin saa'u naashajaain süchiirua wane kasa, akatsa'a eein süpüla nüsülajünüin amüin wane mürüt jee wane korolo shiale, shia tü \"nümülaina\" sümakalü wayuu. Müleka nujute'erüle sünain anain sukuaippa tü kasa alatakalü, wattasü nünülia jee kojutüshii nia sümüin wayuu. Eeshi wayuu eekai naapüin naa'in süpüla aashajawaa motsoiwa'aya nia, naapajüin  waneepia tü nanüikikalü naa nutuushinuukana jee nanüiki naa nüla'ülayuukana, je nanüiki naa wayuu laülaayuukana süpüla nütüjaain ma'in saa'u sukuaippa wayuu jee jamüinjatüin sukumajia nütüma wane kasa alatakalü.\n\nSukuaippa wane aashajawaa \n Sülatapa wane kasa na'aka naa wayuukana, maa aka wane aainjalaa, naa aa'innakana amüin wane kasa mojusü, nalu'wataain nanüiki namüin naa kaainjalashiikana, süpüla kottüinjanain naya nüpüla chi pütchipü'ü najütajachikai.\n\n Süntapa tü ka'i e'itaanakat, outkajaashii nüpüshi chi kaainjalashikai, wayuu miyo'uyuu, süpüla aapajaa tü pütchi nüntajatkat amaa chi pütchipü'ükai. Antüshii süka no'uui, saa'u ama, saa'u püliikü, sulu'u kemion; kojuyashi sünain tü jutkataakalü süpüla anainjatüin nayolojo.\n\n Nüntapa chi pütchipü'ükai, asakitshi palajana jaralin naashajaainjachin amaa, chi joyotshijachikai süpüla tü pütchikalü, naa wane jutkatshiikana aapajüinjana ne'e, nnojoishii asouktajanain, nianjachi ne'e aashajaaka chi pütchipü'ükai nümaa chi joyotshikai süpüla pütchi.\n\n Süchikijee  tia aikalaashii naa wayuu miyo'uyuukana süpüla naashajaainjanain süchiki tü alatakalü. Wainma tü kasa aashajaanakalü sünain tü jutkataakalü; eesü aashajawaa süchiki sujutu tü mma oumanyüükalü, süchiki anaa aa'in je waraittaa süka anakalü akuaippa, süchiki sukumajünajatüin akuaippa tü alatakalü süpüla nnojolüinjatüin wane kasachiki. Eesü süchiki maüna, sünain je'rain tü achuntunüjatkalü. Aküjünüsü süchiki tü alatakalü sünain lotüin süküjia je sünain lotüin sukuaippa.\n\n Wanaa sümaa tü aashajawaakalü, chi pütchipü'ükai nüsaki'rüin naa sünainpünaakana tü kasa alatakalü, sünain jamüsüin sukuaippa, süchikijee aashajaashi namaa naa nemiyo'usekana  naa wayuukana, naa wayuu laülaayuu lotokana anüiki, naa ke'ireekana aa'in sujutaainjatüin süka anakalü akuaippa tü kasa alatakalü. Sünain tü jutkataakalü eeshii süpüla nasouktüin naa ayaawatakana saa'u tü aashajawaakalü, aashaje'ennüshii naa eekai anain nasouktia, achiaanüshii naa eekai mojuin nasouktia.\n\n Kettaapa chi pütchipü'ükai sünain nüsakirüin naa wayuukana nüntakana ama'anamüin, nüküjüin tü pütchi nüntakalü amaa, tü pütchi alu'wataanakalü amaa nia natümaa naa wayuu ajütakana nia.\n\n Müleka anale sukuaippa tü aashajawaakalü, e'itaanüsü wane ka'i süka'iyainjatkalü tü awalajaakalü. Tü aapünajatkalü shia tü nachuntakalü naa nüpüshikana chi wayuu aa'innakai amüin tü alatakalü; eesü süpüla saapünüin nneerü, mürüt, kakuuna. Maa'ulu yaa eesü awalaajaa süka miichi, süka mma, kemion, jee eekalü nama'ana. O'unüsü süchiirua tü aainjalaakalü.\n\n Otta müleka mojule sukuaippa tü aashajawaakalü, o'ulaanüsü. Eesü süpüla eein süchiki ojuyaajirawaa, eesü süpüla eein kasachiki sütüma nnojolüin sünaatünüin sukuaippa tü alatakalü, sütüma tia eesü eein ouktaa; je eesü süpüla eein pasalawaa.\n\n Tü pasalawaakalü shia wane akuaippaa mojusü süka eei atkawaa sütüma je nnojotsü anain naa wayuukana sütüma, nnojotsü anain naa'in naa tooloyuukana sükajee nayain achajaanüin süpüla ouktünaa aa'in, ja'itaina laülaayuuin.\n\n Sünain wane kasachiki nnojoishii epettünüin naa jieyuukana  jee naa tepichikana.\n\nSukuaippa aashajawaa süchiirua wane ouktaa \nSünain tü makaa, chi pütchipü'ükai achuntushii nümülio'u chi wayuu pasiruaakai süpüla walaainjatüin naali naa'in. Je mapa e'itaanüsü wane ka'i süpüla awalaajünüin tü ni'ira jee ne'wiira nüpüshi jee  nüshi.\n\nKanüliasü sutuma wayuu mayaa \nSho'upünaa\nShia achekajünaka palajana süchiirua nümüliain chi wayuu ouktakai. Tü awalaajünaka saa'ujee tia aapaanüsü  süpüla niainjachi chi nüshikai otta nüpüshi aapaain.\n\nNujutkaa\nSüchikejee walaain tü sho'upünaka, achekajünüsü tü nujutkaa chi ouktakai sümüinjatü nii je süpüshi tü niikat.\n\nShi'ipajee sukua'ipa \n\nSukuwa'itpa wayuu","num_words":1399,"character_repetition_ratio":0.09,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.168,"stopwords_ratio":0.006,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":6211.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/P%C3%BC%C3%BCl%C3%BCk%C3%BC","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Püülükü (alijnaiki: puerco, cochino, cerdo) niia wanee mürüt süpüshii Suidae mürütsü sutuma asalaaka. Mioüsu main sütapaala o'ota ko'oyosü, mioü main shi'imata jee siia kona'kanosü, joüchon main süsa'aka jee siia kapatoüshesü sümaa motsosun tü süsiika. Tü sütoutaka kaüsüsu, ka'ajünasü sooi checheshanasü müsiia joolü eesü maimain kanasü sümanairü. Katssa mürülüin shiia nayairü mürüt kakuashii o'ota atijasüirüa nnojotshii malain nayakaniirü.\n\nNayakaniirü anaashi süpüla ayulaa asaala, kajamüin mioushii jee siia kaüsüshii motsoomüin, motsoomüin kachoin, 114 kai'nee süpüla kachoin shiiakalirü, y la hembra suele parir numerosas crías. Son herbívoros en estado salvaje porque tienen una mandíbula preparada para vegetales. En su domesticación son omnívoros y se les da también carne, siempre picada, pero consumen una gran variedad de vegetales y restos orgánicos que contengan proteínas.\n\nEn países subdesarrollados, donde las condiciones higiénicas en la crianza y\/o forma de alimentación pueden no ser siempre las adecuadas, los cerdos pueden ser portadores de parásitos. Por tal motivo, es importante consumir su carne siempre bien cocida, ya que el calor ayuda a destruir todo tipo de microbios.\n\nAdemás de la carne, del cerdo también se aprovechan su cuero para hacer maletas, calzado y guantes, y las cerdas para confeccionar cepillos. Son también fuente primaria de grasa comestible saturada, aunque, en la actualidad, se prefieren las razas que producen carne magra. Además, proporcionan materia prima de calidad para la elaboración del jamón.\n\nWuchiirua otta mürülü","num_words":344,"character_repetition_ratio":0.011,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.176,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.967,"perplexity_score":7579.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Aapajia%20p%C3%BCtchia","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Raawia (alijunaiki: radio) es el dispositivo electrónico que permite la recuperación de las señales vocales o de cualquier otro tipo, transmitidas por un emisor de radio mediante ondas electromagnéticas. \n\nA'walakajütkalüirua pütchi","num_words":45,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.164,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.886,"perplexity_score":8074.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Ram%C3%B3n%20Paz%20Ipuana","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Ramón Paz Ipuana (Jemeishi cha'aya sulu'u tü mmakalü Yosuitpa, 17 nükalia kashikai tisiempüre so'u tü  juyakalü 1937 - Palawaipo'u, anaajaashi 27 nükalia kashikai Outuuwüre so'u tü tü juyakakalü 1992) wanee wayuu e'raajuushi ma'in, ekirajüi, achajaakai waneepia atüjaa soo'opünaa nakua'ipa na wayuukana, ekirajaashi sünain süshajia je saashajaaya wanee pütchi, ashajüi karaloukta, jemeishi sulu'u tü mmakat Yosuuipa'a, wopumuin saa'ujee tü mmakat Palawaipo'u, uuchejee sünain tü mmakat Yawaasiru'u, eejechire nia tepichiiwa'a. Tü niipüsekat Ramón Paz Iipuana, chasü sulu'u naamaka na nüpüshikana, na iipuanayuukana, sa'aka nüla'ulayuu je nutuushinuu, sulu'u tü mmakat Yawaasiru'u, eejachire nia kepiain.\n\nNachiki na kasayuukana nünain\nNa Iipuanayuu kapüshikana Ramón Paz Iipuana, chaje'ewalii Jalaala, cha Wajiira. Josefina Gonzáles Iipuana sünülia tü niikat. Ni nüshikai, wayuu Sapuana, Francisco de Luque nünülia, Wapo münüshi niaya'a, Kali'iwalaima münüshi niaya'a, ennaajünüshi ma'in süka tia piamasükat nüsepejia, süchon alijuna, akaisa'a shipijanain nia wanee sapuanairua, sapuanaka nia nachiirua, chaje'ewalii Alanaipa'a, sü'ütpa'a Kaaraipia. Na nüpüshikana Francisco de Luque, wopuje'ewalii, sulu'u tü mmakat Waitapa'a.\n\nWana sümaa jima'alin Francisco de Luque, e'raajiraashii sümaa tü majayütchainkat Josefina Gonzales Iipuana, anasü aa'inrü ma'in, poloo jaralimüin juya suuyase, chajat ni'raajüin cha Majayütpana; amüraajiraashii joo naya je pa'wayuuseewaakalaka naya maalü ne'e, no'unakalaka süpüla kepia sulu'u tü mmakat Maliro'ulia, cha wopumuin, chawaishii juyapo'ulu, otta jouktaleolu'u chawaishi kepian sulu'u tü mmakat Yosuuipa'a. \n\nTü laülaakat Josefina Gonzales Iipuana, niikat Ramón Paz Iipuana, anaataasü so'u piama (2) nüka'iya kashikai Marzo no'u chi juyakai 1968, ja'rai shikii mekiisalümüin (58) suuyase, cha'aya sulu'u tü mmakat Yawaasiru'u.\n\nRamón Paz Iipuana wanaa sümaa jintülin nia\nAnasü nakuaippa na nüpüshikana Ramón Paz Iipuana, ne'itaainjese na nachooinkana sünain ekirajawaa sünain karaloukta. Josefina Gonzales Iipuana, saapüin Ramón nümüin wane süla'üla tü shiikat, chi kanüliakai Ángel Paz, müshijese'e Ramón Paz nümünüin. Chajachi nia sulu'u wane mma kanüliasü Ciruelo, sü'ütpa'a tü mmakat Rosita otta Moján, cha'aya Mara.\nÁngel Paz je tü nu'waayuusekat, kanüliakat María del Carmen Rodriguez, oikaalii joonno je siki, o'unawaishiijese'e naya waneepia chamüin Moján je o'unushi Ramón waneepia namaa.\nSülatapa wainma kashi, chi laülaakai Ángel Paz ni'raajüin cha Moján tü laülaakat Natividad Morillo, sümaa tü piamasükat süchooin; Anaís Villalobos Morillo otta Bernarda Villalobos Morillo. Otta Ramón Paz Iipuana ni'raajüin tia jieyuukat, kamaneeshi nia namüin je alu'wataanaiwashi  natüma.\nEesü wane süküjala tü ekirajütkat Aura Gonzales, nüchiki chi suwalakai, Ramón Paz Iipuana, wanaa sümaa chajachin nia cha'aya Ciruelo, müsü mayaa: ��Müliawaishi niakai sütüma tü laülaakat María del Carmen, nnojoika müin anakai naa'in sümaa, nüküjain tamüin tia”.\n\nWane kasa alatüsü nümüin Ramón Paz Iipuana wanaa sümaa jintülin nia\nEesü wane soo'omüin süküjala Aura Gonzales: “So'u wane ka'i sünain nu'unawalin Ramón chajee Ciruelo, chamüin Moján, makatüshi niakai je anujulaashi cha'aya Moján, eeree nuikaale chi alijuna nütünajutkai, kanüliakai Carlos Luis Ríos. Tü laülaakat María del Carmen süchaajaka achikichi Ramón, su'tta achikit mmakat nüchiirua, nnojoishi sünta anain, su'unaja'atka ne'e mapa sümüiwa chamüin Ciruelo.\n\nSaajüin Aura Gonzales, jima'aipa Ramón cha Moján je wainmainpa kasa nütüjakat namaa na Villalobo Morillokana, ekirajaashi sulu'u tü ekirajaalee kanüliakat Escuela Normal Alejandro Fuenmayor cha'aya Maracaaya, bachillerkalaka nia je ekirajüishi tepichi, mayaainje'e mamalain nümüin ekirajaa. Akatsa'a müin nünüiki soo'opünaa tia: “Nnojotsü shiain kapülajachin taya, taapaaka shia, shia süka shiain ojutaain te'ipamüin; paala, ma'awashi taya soo'omüin taajüin,  shiajasa'a tayaawatüin saa'u mapa sünain shiain kapülajachin taya, nnojotsü tatüjain aa'u sünain tantajachin sünain sünain tü ekirajaakat”, müshi saajüin tü nushunuukat.\n\nNu'wayuuse je nüchooin Ramón Paz Iipuana\nJosefa Paz, sünülia nu'wayuuse Ramón, wayuu Juusayuu, wopuje'ewat shia, chaje'ewat Süchiima, Wajiira, Kolompia. Apünüinshii nüchooin sümaa, piamasü jieyuu, wane toolo, anüü nanülia: Neida Paz, Neima paz, otta Ma'ayüi Paz.\nRamón Paz otta Josefa Paz Juusayuu, chajana kepiain Yawaasiru'u, eejanale jemein na nachooinkana, süchikijee tia akolojooshii chamüin Puerto Aléramo, eejanale kepiain motso'o, je yalejee o'unushii süpüla kepia cha Las Piedras, Perijaa, je chajee ale'ejüshii Palawaipo'umüin. Eejachire nia anaataain mapa, so'u tü ka'ikat piama shikii akaratshimüin (27) nüka'ika kashikai Octubre no'u juyakai.\nIpootsü mapa Josefa Paz süchikua, akatsa'a ouktüin shia nümaa chi jo'uukai wana sümaa jemeyuluin shia. Mojusü ma'i naa'in Ramón Paz sütüma tia. Naajüin niakai, shia wane jiet anasü ma'i je eeinjatü nümaa süpüla ka'ikat süpüshua cha Jepira, mma anasü ma'i, noumain na wayuu ouktakana.\nEeshi paala wane nüchon Ramón Paz sümaa wane jiet kanüliasü Matilde González Iipuana, tü niikat Abelardo González, ni'iruma Ramón.\n\nTü nikirajaakalü anain Ramón Paz Iipuana\nEkirajaashi “Primaria”  sulu'u tü ekirajaaleekat Escuela Nacional Jesús Sistiaga cha'aya Moján.\nSüchikijee ekirajaashi sünain tü kanüliakat “Ciclo Básico Cómún”, sulu'u tü ekirajaaleekat Liceo Barált cha'aya Maracaaya.\n\nKaralo'utaka \nTüirüa shiia Karalo'utakana nukumujüinka:\n[[Chii atpaanakai nümaa Wuyaaliwa|Chii atpaanakai nümaa Wuyaaliwa]] Ediciones EKARE(El conejo y el Mapurite)Tü Nüchukuwaje Walekerü (La leyenda de Walekerü o Araña)Chii  jee tüü jamüche'e Ediciones EKARE (El burrito y la tuna)Tü nütaapala Molokoono|molokoono Ediciones EKARE (La capa del morrocoy)\n Mitos, Achukuwaje jee kuentaaja sünain wayuukana. Instituto Agrario, Karaaka, Wenesueela, 1973 (Mitos, Leyendas y cuentos guajiros. Instituto Agrario, Caracas Venezuela, 1973)Ale'eya'' Fondo Editorial Wayuu Araurayu (Cosmovisión Wayuu Relatos Sagrados, Conceptos y descripciones de la Cultura Wayuu)\n\nNüchikimaajatü \nInaugurada primera biblioteca indígena pública en la alta extrema Guajira\n\nTü nüshajüinka Ramon Ipuana sulü'ü Ekare\n\nSüchikimaajatü wayuuirua","num_words":1466,"character_repetition_ratio":0.061,"word_repetition_ratio":0.002,"special_characters_ratio":0.187,"stopwords_ratio":0.012,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3197.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Roo","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Roo (alijunaiki: arroz) es la semilla de la planta Oryza sativa. Se trata de un cereal considerado alimento básico en muchas culturas culinarias (en especial la cocina asiática), así como en algunas partes de América Latina. El arroz es el segundo cereal más producido en el mundo, después del maíz.\n\nEküülü shiküin wayuu","num_words":65,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.196,"stopwords_ratio":0.031,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.995,"perplexity_score":16542.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Samulu","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Samulu ( alijunaiki: zamuro) Chi samutkai wane wuchii erajushi sûpa mmapakat sukaje nia`in ekajulûin tuu murutnu o`utuskalairua kaula, pûlikû, anneru, ama, erû, kajuya tuu nikatat, nikuin tuu jawaiskat isakat suchika shikuin tuu wane murutkalairua.\n\nWanesa ni`a wuchi jaapu, naa makat piama ajapuu tu najapuinkat, mutsiatal tuu noikoo, moisat tuu niki, kasasu niichi, kepiashi so`u unuulia mio`in sa`atiru sujuyain. kajuya nûshuku eesu makat jarai, esû piamale nee tuu nushalijitka, nuchalejapa kasutaichonshi, jaapupan awanajashi no`i tuu sunakat yuujasu mutsialee mushija aputain sunainmui outuin nia.     \n\nwane kasa aneesu na`irakat naa samutkan shia nojolun e`i murut o`utusu jee jawaluin supaa mmakat natuma. katchinsu main tuu no`uko jee tuu neichikat, neeruin jee naala ejut tuu nekuinka. eeshi chalee wayatatain ipunashana niruin chejee tuu nikuinka. kajuyashi main nayaa eepa wane ekawa napula, nasunirain tuu nekuinkat, palajana shiaa noochonka tuu shio`uko epunale nayulun tuu suyulainkat jee yalejee napauin tuu shirukukat sunainmuin jipuin.           \n\nNaa samutkan wa`ata naali sulupuna tuu mmaka, chaa nayaa jopuje sunain tura mma estados unidos muunakat, mexico, jee tuu mmairua yaalakat pasanain sunain america, wa`ata nalii yeyaa sur america, kamalainsu namuin tuu mma eere moojuin, eere anoishii, nojoishi main o`uluin ucho`oupunaa.                                                                                                                                         \n\nNumiun chii Wayuu chiira Samutkai nia niruku chira Wayuu Aapûshana, e`irukushi natuma Wayuu.                                                                       \n\nMuinkat wa`atain nalii naa samutkana naa Wayuu Aapushana wa`atanalia supapuna Wajira, naa nayaa Kijot, epitsa, iitoloojoin.                                                                                                                                               \n\nPaala sûmaiwa samulu wanw wayuu washir wa`ata salii murut namana, akatsa asuinshanta epetshi wanepia muliiasu tu nukejuinkat sutuma miasu, shiasat Maleiwa nojotka kamalain numuin tuu na`irakat samulu, nùsuta supushiwa tuu murutkalairua nulia samul. nojotsu kasain aputain nupula. isashantasu nain samulu suchirua numulin. sunainje tuu chi samutkai isasu main nain niirapa wane murut jeetaichi o`utin jee jawalin nikajain. nojotsu antuin tu neejukot numuin.                                                                       \n\nSamulu (alijunaiki: zamuro) es un ave grande, con una envergadura de 150 a 165 cm. El plumaje del cuerpo es de color negro, mientras que la cabeza, que no tiene plumas, es de color naranja pálido con áreas de color rojo o azul. Se alimenta de carroña y localiza los cadáveres con la vista y el olfato, esta última una capacidad poco común en las aves.\n\nWuchiirua otta mürülü","num_words":543,"character_repetition_ratio":0.176,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.311,"stopwords_ratio":0.002,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.988,"perplexity_score":8043.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Santaa%20Rosa%20Wuinkana","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Santaa Rosa Wuinkana (alijunaiki: Santa Rosa de Agua) es un antiguo asentamiento de palafitos del pueblo añú, con 200 años de existencia, además de ser una comunidad de pescadores.\n\nEn agosto se realizan las Fiestas de Santa Rosa de Lima, la patrona del poblado, con fuegos artificiales y una procesión de la imagen de la Virgen sobre las aguas del lago de Maracaibo, llevando la imagen de la Santa en las lanchas de los pescadores.\n\nEn las orillas del lago de Maracaibo, a través de las caminerías de madera, se pueden encontrar pintorescos restaurantes sobre el agua donde se pueden degustar platos típicos de la gastronomía de la zona: pescado frito, filet de pescado relleno, lisa rellena, mojito o un suculento “cruzao” de pescado y mariscos. Alrededor de la plaza Américo Vespucio se pueden observar las ventas de cesterías, tapices de enea, chinchorros y figuras de mangle, artesanías típicas del puieblo añú. \n\nPara las comunidades que viven en los palafitos el problema más grave es la contaminación, gran cantidad de basura que pulula en las orillas del Lago y la inconciencia de las personas que lanzan basura en los manglares, impidiendo el curso de las aguas. Esta inconciencia la pagan las familias que habitan en Santa Rosa de Tierra, que ven con indignación como sus casas de inundan en periodo de lluvias, sin que las autoridades regionales ejecuten planes de prevención y concientización en esta comunidad 100% indígena.\n\nEn Santa Rosa de agua además se encuentra el único bosque de magle rojo urbano, con 1,5 kilómetros de túneles con árboles de manglar de hasta 40 metros de altura y caminos que bordean parte de la costa del Lago de Maracaibo, además de puentes elaborados con madera de mangle. Este bsoque forma parte de un Parque Comunitario que se puede visitar con guías\n\nMarakaaya","num_words":434,"character_repetition_ratio":0.06,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.195,"stopwords_ratio":0.012,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.993,"perplexity_score":13447.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Santaka%20Chikinkiraa","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Tü Santaka Chikinkiraa (alijunaiki: Nuestra Señora del Rosario de Chiquinquirá, Virgen de Chiquinquirá) shiia wanee anulia erajunaka'anain tü Santaka Chikinkiraa sulü mma'ipakat Suuria, tü makaa antusu sumaiwa so'ü Wirjen Mariia.\n\nTü Chikinkiraa eesü sulü apünuin mma; shiia kajutka siia alüwatasuka soou mmakat Kolomwia, sulüsu mma'ipakat Suuria chaa Wenesueela siia sulü alijunapiapa'a Karaz souje mma'ipakat Ankash chaa mmakat Peruu.\n\nChaa Kolomwia tü shiakuaka jiimatusu sulü Wasilikat Kalüko Santaka Chikinkiraa (alijunaiki: Basílica de Nuestra Señora de Chiquinquirá), ein antüin maima alijuna supüla awajaa so'ü sukalia chaa kai 9 juulio kashii juyaawai siia rimiiku ainjunapa tü missa siia awaraijiraa. \nSo'ü kai 3 juulio so'ü juyaa 1986 chii Paapaa Juan Papülo II (alijunaiki: Papa Juan Pablo II) nulapalüin epüle tü Santaka Chikinkiraa nuwajaaka shiia so'ü anaatera sukuwaitpaa Kolomwia. \n\nChaa kai 9 juulio so'ü juyaa 1999 tü shiakuaka ounusu chaamüin alijunapiapa'a Wokotaa (Ciudad de Bogota) supüla awajaa so'ü anaawaka soou Kolomwia. \nTü mmakat ein shiia chaa Kolomwia erajunusu sumaa anuliaka alijunapiapa'a Chikinkiraa ein ainja kassa siia ein tü shimüinsuka kulülaa.\n\nSiia chaa mmakat Wenesueela tü Santaka Chikinkiraa antunusu anain sulü Wasilikat Marakaaya soou alijunapiapa'a Marakaaya; tü sukaliaka chaayan shiia 18 nouyempüre sunain \"Periia so'ü Chinitakaa\" (alijunaiki Feria de la Chinita).\n\nSantaka Chikinkiraa chaa Kolomwia\n\nTü suchuwaje antusu anainwa siküla XVI eiwa chii Looi Weseraa (Luis Becerra), kapüchinaa siia rominikat, waraitusu sumaa pütchi chaa pasanain sunain Kolomwia. Wanee toolo chejeewai Epaainya nulia shiia Antonio Santana, Chaa 1560 nantaa anain tü alüwatanaka amaa supüla nushawalai wanee pichii kamanakat waneeirü rependencia, anaaka amüin tü alijunaka antaka chejee Epaainya, tü wayuu kusina siia müliasuka ekülapoo (alijunaiki: Esclavos); anainje tü akumujunusu wanee awajaapüle kapiya, suchikeje chejee Epaainya antushi wanee kapüchina püraile ayatakai so'ü kassa, pürai Antüree Jatürake (Andrés Jadraque) niia alüwatanaka chejee Epaainya nuntapaa, ni'irüin kaa choujasu wanee liensa ee shiakua wanee santaa Rüsario sumüin kapiyaka. \nYootusu so'ü makaa, suchikeje anaasu anüiki supüla eitanaa sa'atou chii San Antonioo Paruwa (San Antonio de Padua) siia San Antüree (San Andrés)\n\nSupüla juyaaka 1563 tü shiakua ainjunusu sumaa mawui sutuma wayuu kusina, sumioüshe shiia 125 cm sulaktain siia 111 ipunamüin; eitanusu sulü tü kapiyaka, müiru anainmüin wanee rekara sunain tü juyaaka 1577. Yalejee oulanusu yalaa, sutuma tü amojujasu tü shiakuwaa. So'ü juyaa 1587 tü ayakuwaa eikajanusu chaa mma Chikinkiraa, yalejee ajutunusu sulü wanee pichiichon.\n\nSo'ü juyaa 1586 wanee jiett sunulia shiia Mariia Ramos, sutijaa'ou tü shiakuwaa Santaka chaa sulü pichiika, sulüwataka akumujuna müin sain wanee ikülesia einjatu awajaanuin suchukuwaya. Mariia wanepia suwajaain tü santaaka, achuntusu so'ü anatiraa sukuwaitpaa siia sainjain wanee milaküroo, sutuma suwajaain main so'ü kai 26 tisiempüreoulü so'ü juyaa 1586 shiaka ajuitusu; jalapüshe so'ü kai alaatusu wanee wayuu kusina sumaa suchon sunulia shiia Isabel, sulaatapa supünalü tü pichiika kalüko tü santaaka, eenajanusu müin: \"Piiraka, Piiraka Jiett!\" (alijunaiki: Mire, Mire Mujer!). \nShirakapan sumüin ein tü anüiki, shirüin wanee lüsaa warattashatasu, siia tü shiakua santaka anaatajasu shimiwa tü achatajaka sunain ounusu. Sunainje müin shiia, awajunashatasu sutuma alijuna siia wayuu sukaa anuliaka \"Walaamain Jiett Chikinkiraa\".\nApünusu sumüin tü kapüchina Rominiko (Dominicos), sukumujaiwa tü shipiaka santaka ein anajanüin tü shiakuwaa santaka Chikinkiraa sunainmüin joolü.\n\nSunain wanee akutkajasu mmakat (alijunaiki: Terremoto) alataka so'ü juyaa 1785, sutuma tü makaa akumujunusu waneeyan Wasilikat wattalü suliia palajatuka suchikeje eikajanusu tü ayakuwaa Chikinkiraa.\n\nSawajaaka'anain tü alijunakalirü sunainjesu maima kassa chaa sumaiwa, alaatusu sajapülü alijuna ee mioü müin nain chii Simon Woliwat ee maima nukuwa sunain so'ü achuntaa kassa sumüin santaka supüla akanajaa nütkale so'ü ajutala sukuwaitpaa Ameerika. \nTü alüwataka soou Mmakat Kolomwia musuu so'ü juyaa 1916 tü Santaka Chikinkiraa shiianjatü Sülamain mmakat Kolomwia. \nSiia so'ü kai 9 juliio so'ü juyaa 1919 chii alüwatakai püresitente Markos Fidel Suaress (Marcos Fidel Suarez) ni'itain wanee korona soou tü santaka müinjatu tü sülamain Kolomwia, tü makaa ainjunusu sulü tü pülasa Woliwa chaa alijunapiapa'a Wokotaa, nuupala chii Nuncio Postolikat siia Patüre chejeewai Kolomwia.\n\nEesü shi'ikajanüin chaamüin Wokota supüla achuntaa anaawa soou Mmakat Kolomwia, tü makaa alaatusu chaa juyaa 1999.\n\nSantaka Chikinkiraa chaa Wenesueela\n\n \nWanee kuentaa:  Eesü wanee laa'ulaa ashijasu sotpaa Wuinka Marakaaya chaa wariolü Jeketu Samoraa Marakaaya joolü Saladillo, sunain yaalain ashijain antusu sajapülü wanee tapüla joüchon, sa'apain supüla shiroushien wanee amüchii (Tinaja). \nSulaatapa kai tü laa'ulaaka shirüin wanee ayakuwaa soou tü tapülaka sutuma tü makaa shiiatain ipüna soou pichiika kalüko shiia.\n\nSo'ü kai matteolü 18 nouyempüre so'ü juyaa 1709, tü laa'ulaaka ayatasu sulü shipia sunain kassa, kaa müin shiia nnojotsu saapüin wanee kassa sulü shipiaka müin sain ashejanuin sulümashe ein jimatüin tü ayakuwaa. Keirajasu suchukuwaya, nnojotsu saapüin. \nSunain tü apünuinwaka jipishana tü laa'ulaaka saapüin keiraka, awatasu sunain ein shiia, yaalapa shirüin tü tapülaka warattashatasu siia sulü jayasuu tü shiakuwaa tü Santaka Chikinkiraa, müin shirüin sukuwaitpaa, ajuitusu anüipaa sunain awanajaa ¨Milaküroo, Milaküroo¨ sunainje tü akumujasu tü awajaa sunain tü ni'ika Jesukürista.\n\nSaashin atijusuka tü tapülaka ajutunusu sunainje anuwa mioü, sutuma kalüwarat pirataa chaa sumaiwa epüle tü Jeketü Küranada (alijunaiki: Nueva Granada) joolü Mmakat Kolomwia, nnojotsu atijanüin jeraa juyaa shirokojutu wuin, supüla anta sotpaa Wuinka Marakaara. \nTü su'upüna Chikinkiraa eirakasu anainmüin chejeru sunain wopumüin; so'ü wanee kai tü Wirgen Chikinkiraa ounetnusu chaamüin ein tü Ikülesia Katetural Marakaaya (Catedral de Maracaibo), wopülü eikajanupa chaamüin tü shiakuwaa Santaka Chikinkiraa jawatajasuu sunainmüin ein supüla nnojolüin alikajanuin emüinjatu shiia atuma, tü kamanakat shiia mapüsasu sutuma jawatüin shiia; tü wayuukalirü musuu: ¨Nnojotsu ounein emüin tü washitsukalirü, makatesu sumaa müliasuka¨ sulü tü Wasilikat San Juan nou Ma'leiwa, kaa müin sukuwaitpaa eikajanusu chaamüin, tü tapülaka ajawajasu suchukuwaya müin shiia palajanaiwa. Joolü tü Santaka Chikinkiraa jimatusu soou Wasilikat Jooü supüla Santaka Chikinkiraa.\n\nSo'ü sukalia tü Santaka Chikinkiraa ainjunusu kassa piesta, missa siia eke ein supüla awajuna tü Chikinkiraa so'ü sukalia sunulia shiia Peria so'ü Chikinkiraa.  \nJuyaawai 18 nouyempüre soou alijunapiapa'a Marakaaya siia supüshuwayale mma'ipakat Suuria ainjunusu tü Peria so'ü Santaka Chikinkiraa siia Chinitaa sutuma tuwaneirü soou Wenesueela, tü akalia tü makaa piestasu sutuma supüshuwayale alijunakalirü siia mma'ipakat sa'atou Suuria. Sukuwaitpaa palajana sukasu Achuwajaa lüssa soou Weyaa Wista (alijunaiki: Encendido de Luces en Bella Vista), eesü jayechii Kaitaa (Gaita), Kowete ipunamüin soou Wasilikat, sujuitapa sulüje Wasilikat awaraitajasu epunai alatüin milaküroka, mashatasu sukuwaitpaa chaa Kolomwia.\n\nTü awajaaka Santaka Chikinkiraa mioüsu soou alijunapiapa'a Marakaaya, maima suchukuwaje so'ü mmakat sumaa milaküroo, ashakatunusu suliia epüle shiia supüla ajuitüin supülapüna 18 nouyempüre\nTü Wirjen Rüsario Chikinkiraa shiia sülamain alijunapiapa'a Marakaaya soou mma'ipakat Suuria siia sülamain Wariia so'ü mmakat Woliwariana Wenesueela, eitanusu korona soou sukaa tu'uma, ipaa siia kakuna asülunujana sumüin sutuma alijuna siia Wayuu, tü koronaka sajapülüsu pienchii angelesu pülatasu, sulü rekara sumaiwa eitanusu tuuma sotpalü. Tü ayakua eesü tu'uma ipüna sunain, siia sa'akaa koronaka eesü tu'uma (Piedras Preciosas) susulajanain Wayuu \n\nTü shiakuwaaka Santaka Chikinkiraa waraitusu sujuitapa sulüje Wasilikat yaa Suuria, so'ü wanee kai tü shiakuaka Chikinkiraa ounusu chaa Karakas, yaa Suuria waraitusu pejepüna kajamüin suliia alatüin sumüin wanee kassa mojüin, ounusu soou anuwa, kamion siia likoptera\n\nJoolü tü piestaka so'ü Santaka Chikinkiraa su'upalüsu mmakat supüshuwale, sunain Marakaaya antusu alijuna wattaje supüla erajaa nee so'ü sukuwaitpaa, tü sunuliaka joolü shiia; Peria Mmakatpüle'puna so'ü Santaka Chikinkiraa alijunaiki Feria Internacional de la Chiquinquira. \n\nSo'ü sukalia eesü ayonnaja, awatale pa'a, apajaa Kaitaa, emijala pelotaa, achajaa Majayut so'ü Peria Chikinkiraa, eiyapala akuwaitpaa siia maima kassa\n18 Nowiempüre shiia wanee kai anaashatasu supüla Wayuu siia Alijuna ee jemeyulüin soou alijunapiapa'a Marakaaya, anaajianusu kassa so'ü sunain, sujalajapa tü makaa eikajanusu suchukuwaya ejatule, palajana eesü jayechii so'ü aipalü siia anainmüin wattapia. \n\nSo'ü juyaa 2004 chaa Epaainya ainjunusu wanee piesta so'ü Santaka Chikinkiraa sutuma tü Marakaayerü kepiaka chaayan, kajamüin suchuntain sain tü makaa, chaa Epaainya 3 kai so'ü awajaa tü Chikinkiraa, ainjunusu peria 17, 18 siia 19 nouyempüreolü, eirajunusu so'ü sumaa jayechii sutuma tü kaitera madridcaibo siia wanuu siia talataa\n\nA'inwaa","num_words":2048,"character_repetition_ratio":0.083,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.176,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":6812.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Shawantama%27ana%20%28pel%C3%ADcula%29","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Shawantama'ana en un film en wayuunaiki cuyo título significa \"lugar de espera\". Es un Terminal-mercado que está ubicado en la parte norte de la ciudad de Marakaaya (Wenesueela). Directora: Yanilú Ojeda.\n\nEnlaces externos\nTrailer de la película Shawantama'ana\nShawantama'ana\nFilmes en Wayuunaiki","num_words":67,"character_repetition_ratio":0.059,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.183,"stopwords_ratio":0.015,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.904,"perplexity_score":6515.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Shiiru%27ku%20Wayuukalirua","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Shiiru'ku Wayuukalirua (alijunaiki: Clanes de los Wayuu) jiia jiiru'ku Wayuu, supüla shiiain jüyawasee wanne suliia waneirua nutuma Ma'leiwa chaa jümaiwa, sukumajaiwa mmakat Wajiira.\n\nChii Wayuukai Kepiiashi chaa Wajiira, ein Kat'chen joktaika, ein jainn kaikai. Chaa Wajiira nnojotsu mootüin sukuaitpaa Wayuu. Tü Wayuukaliirua koumainsu ein shikiraka Shiiru'ku, ein kepiain palajatüka sutushii, shiia shiatnuu alüatasuka so'u mmakat koumainkat.\nTü Shiiru'kuka Wayuu ayawatunusü sunainnje wanee Kanash, shiaa'nee tü snulïaka siía nuwuchishe (Mürüt). Tü Wayuukalirua eesü sulü nupüshi wanee mioushikai laa'ulaa pütchipalakei, yootushikai so'ü muujaka sumaa waneeyan Eirru'kuu.\n\nShiia tuirua Sunuliia Shiiru'ku Wayuu\n\nEesü waneerü e'iru'ku nnojotka joolü, ajattusü chaa jümaiwa kajamüin shiiale sutuma na'antapain tü alijunayuuko; shiiairü tü: Wolüwoüliyuu, Wale'epüshanayuu, Sakuana, Tou'toyuu, Pe'eriyuu, Wai'püshana, Ucharayuu, Oroo'lüjunayuu, Oloü'lüjunayuu, Alaapainnnayuu, Una'naliyu, Pi'pishanayuu, Mekiijanayu, Atpanayuu (Atpana), Kookocherüyuu (Kookoche), Shut'terayu, I'ishoinayuu (Ishoi), Sebinayuu, Küshe'emala.\n\t\t\t \nSuyawasee sukuaitpaaka Wayuu sunainje niiru'ku jee nu'umain kajamüin tü wayuukalirua ekirajanusu sunainje joüin siía miopaa niaa. Chii jintüikai Wayuu nutijamatüin jaleejewai niia, kassa nii'ru'ku, jet'suin nupüshika. Tü shiiru'ku wayuu alätusu sutumaa (Shikaa) Wayuu Jiett, siia chií toolokai nojots nula'atirruin niiru'ku sumüin nuchoiñu. \n\nNaínrakai Wayuu suulü nupushi:\n\nPutchipü'ükai: Niaa yootushikai so'ü kassa alätüin sumüin nupüshi\nChii laa'ulaakai Miöu (Piachii): Niaa alüatashikai so'u nupüshi'ka\nChii toolökai Wayuu: Niaa ayatakai so'u nuchoiñu siía nupüshi\nJiettka Wayuu: Shiia aimajaka shipia, suchoiñu, suwayuushe, siía supüshi..\n\nIpaa Aalaasu chaa Wajiira\n\nChaa Wajira eesü wanne ipaa kalükoo supushuwalëya E'irruku'ka, yalä eiyajunusu tü su'umainka apushika, eesü ektanüin jerakaa sunain mürütka supüla ayawatunüin. Joolü Sikülo XXI ei'paa shiakuwaa eirru'kuka sunain susukoo, ítairuu; Saa'shin wanne kuentaa, sumaiwa Ma'leiwa nnojotsu nutijou jamuinjatü sukuaipaa Wayuu so'u mmakat, nulüataka nüiki sumuin nuchonkai Makoo (Mono) siia wanneruu uchiirua, shioktaa mussia tü wayuukalirua. Nulüataka joolü Uchikai Uttá, eiraja musiia chií uchikai; sunulïa shiiru'kuka Wayuu mayaa: Epieyuu súmaa Epinayuu, Uraliyuu sumaa Jayaaliyuu, chií uchikai ayonnajushi, eirajushii. Taalata mussia Ma'leiwa nukaá; Ma'leiwa nulüatan Utta supüla nushajuin supushualee so'ü wanne kassa chein. Chii Uchiikai Utta oünush Aala'asü'muin, nushajaka so'ü ipaaka ein joolü Nasaree sa'atoü Ipaa Kasutolü (alijunaiki: piedra blanca).\n\nSukuwa'itpa wayuu","num_words":595,"character_repetition_ratio":0.044,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.181,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.999,"perplexity_score":2708.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Siijuana","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Siijuana es un linaje wayuu, representado por la avispa.\n\nE'irukuu wayuu","num_words":16,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.194,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.975,"perplexity_score":2609.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Sojotojooya%20palaa","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Tü Sojotojooyaka palaa (alijunaiki: Golfo de Venezuela) es un golfo situado en la parte meridional del mar Caribe, al norte de América del Sur entre las penínsulas de Paraguaná y de la Guajira y cuyas aguas y costas pertenecen casi en su totalidad a Venezuela (estados de Zulia y Falcón), con una pequeña parte de Colombia (departamento de La Guajira). Está conectado al lago de Maracaibo a través de un canal de navegación. Cabe destacar que se usa el archipiélago de Los Monjes como la frontera imaginaria entre el mar Caribe y dicho cuerpo de agua.\n\nEl principal factor que le da importancia a estas aguas es el hecho de que sirven de enlace entre el Lago de Maracaibo y el Mar Caribe. En el lago y zonas adyacentes hay gran cantidad de reservas de petróleo crudo. El petróleo es extraído de los pozos a las refinerías y mercados del mundo a través de barcos. El lago también contiene grandes reservas de gas natural que se mantienen como reservas estratégicas.\n\nsojotojooyaka palaa Wenesueela (alijunaiki: Golfo de Venezuela), sojotojooya palaa chakamuika uuchumuin saa'u süpalaaseka kariiwe palaamüinka saa'u Ameerika palaamuinsüka sükutpüna paraawanaa sümaa Wajiira jee tu mmaka sümaa wuin suinreesü wenesueela (Sullia sümaa Patkon), sunauin wanee jouchon sümüin Kolompia (wajiira). Antiraasü sumaa sülamuunain Marakaaya süpünae'u anuwa. shian shittanuin shiyawaaseya sulujulee tu mmachonka palaairukujatka Monja","num_words":296,"character_repetition_ratio":0.053,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.178,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.779,"perplexity_score":20377.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Sojotojooya%20palaa%20Wenesueela","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Tü Sojotojooya palaa Wenesueela (alijunaiki: Golfo de Venezuela) es un golfo situado en la parte meridional del mar Caribe, al norte de América del Sur entre las penínsulas de Paraguaná y de la Guajira y cuyas aguas y costas pertenecen casi en su totalidad a Venezuela (estados de Zulia y Falcón), con una pequeña parte de Colombia (departamento de La Guajira). Está conectado al lago de Maracaibo a través de un canal de navegación. Cabe destacar que se usa el archipiélago de Los Monjes como la frontera imaginaria entre el mar Caribe y dicho cuerpo de agua.\n\nEl principal factor que le da importancia a estas aguas es el hecho de que sirven de enlace entre el Lago de Maracaibo y el Mar Caribe. En el lago y zonas adyacentes hay gran cantidad de reservas de petróleo crudo. El petróleo es extraído de los pozos a las refinerías y mercados del mundo a través de barcos.\nEl lago también contiene grandes reservas de gas natural que se mantienen como reservas estratégicas.\n\nsojotojooyaka palaa Wenesueela (alijunaiki: Golfo de Venezuela), sojotojooya palaa chakamuika uuchumuin saa'u süpalaaseka kariiwe palaamüinka saa'u Ameerika palaamuinsüka sükutpüna paraawanaa sümaa Wajiira  jee tu mmaka sümaa wuin suinreesü wenesueela (Sullia sümaa Patkon), sunauin wanee jouchon sümüin Kolompia (wajiira). Antiraasü sumaa sülamuunain Marakaaya süpünae'u anuwa. shian shittanuin shiyawaaseya sulujulee tu mmachonka palaairukujatka Monja\n\nWenesueela\nKolomwia\nWoumainkat","num_words":304,"character_repetition_ratio":0.055,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.177,"stopwords_ratio":0.013,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.706,"perplexity_score":18528.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Sotpaap%C3%BCna%20lamunaaka%20wiinnaa%20s%C3%BCnain%20Marakaaya","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Tü Sotpaapüna lamunaaka wiinnaa sünain Marakaaya (alijunaiki: Costa Oriental del Lago de Maracaibo, COL')  es una subregión administrativa del estado Zulia está compuesta por los municipios: Miranda, Santa Rita, Cabimas, Simón Bolívar, Lagunillas, Valmore Rodríguez y Baralt, del estado Zulia. Se distingue por ser la zona tradicional de la actividad petrolera del estado Zulia y donde todas las empresas y contratistas tienen su sede. Limita al oeste con el lago de Maracaibo, al este con los estados Falcón y Lara, al norte con el Golfo de Venezuela y al Sur con el Estado Trujillo.\n\nAchikii\nLa costa oriental originalmente estuvo habitada por indígenas caquetíos de raza y lengua Arawaka, quienes construían sus casas sobre pilotes en el agua (palafitos). En 1568 Alonzo Pacheco fundó los Puertos de Altagracia para defender ambas orillas de la entrada del lago de Maracaibo. Durante la colonia se fundaron los pueblos de Santa Rita y Cabimas. Además, existían los pueblos de agua Lagunillas de agua, Ceuta, Moporo y Tomoporo (los 3 últimos todavía existen). \n\nDurante la guerra de independencia la provincia de Maracaibo permaneció leal a España. Sin embargo, en los Puertos de Altagracia, Ana María Campos lideraba un movimiento de resistencia; capturada y torturada, su espíritu nunca se doblegó se convirtió en heroína zuliana de la independencia. En 1823 la batalla naval del Lago de Maracaibo, última batalla por la independencia, se libró en la bahía del Tablazo (cerca de Los Puertos de Altagracia).\n\nEconomía\nLa Costa Oriental del Lago (COL) mantuvo una economía basada en su tradición de villas pesqueras, hasta el descubrimiento de petróleo con el pozo Zumaque I (MG-1 en 1914), en 1922 el reventón del pozo Los Barrosos 2 (R4), descubridor del campo La Rosa, demostró el potencial petrolero de la zona atrayendo numerosas personas de otras partes del país y extranjeros.\nA la muerte de la señora Juana Villazmil, su Hato \"Tía Juana\" es expropiado por el gobierno de Juan Vicente Gómez y entregado en concesión a la compañía Shell. Posteriormente la Shell construye los campos residenciales que son la base de la actual población de Tía Juana. En 1937 el incendio de Lagunillas de agua dejó a numerosas familias sin hogar, que fueron reubicadas en la recién construida Ciudad Ojeda en 1941.\n\nSuuria","num_words":557,"character_repetition_ratio":0.063,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.202,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.99,"perplexity_score":15428.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Sukuwa%27itpa%20Maaka%20chaa%20Wajira","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Wajirraka shiia tü mmakat palaajatüka so'ü Ameerika Uuchimüin, piamasü mma kalüko shiia: Wuinpejee Sunain (Kolompia) siía Wopumüin sunain (Wenesueela); Mussia Sunulïa majaasü: Chaa Wajiira Kolomwia (Wopumuïn) jee Wajiira yaa Wenesueela (Wuinpejee).\n\nSupüshuayaá mmakat Wajiira antusu sunain 25.000 Km² Chejeesu sunainje bahia chaa Manaure, ein tü Palaaka karibe, emüin tü Kalawoso, chaa Sgolfoin Wennesuela. Shiia Kolomwia apasükaa miousuka sa'atta Wajiira ein tü Oumainpa'a Wajiira, siía Wenesueela apasükaa jouchon sa'atta Wajiira ein tü Oumainpa'a Suuria.\nEi'paa sukaliain chaa juyaa alätüsuka sikülo XIX Wennesueela ashuttusu so'ü Kolomwia sunainje Wajirraka, akanajusu musiia Kolomwia chaa juyaaka 1881 mioüka sa'atta tü Wajiiraka, legalss sutuma ein tü juyaaka 1941.\n\nTüirüa shiia süpalaashe Wajiiraka\nPunta Kastillete\nPunta Kaliina'chon\nPunta Espataa\nBahía Ketnot'chon\nCabo Chiwakoa\nBahía Ketnotsü\nJepira (Cabo de la Vela)\nWaiia Potete\nWaiia Wajiirao\nInsunaata Kalawoso\n\nUuchikalirua Chaa Wajiira\nUuchipüirua Maküiraa (Serranía de Macuira)\nUuchipüirua Periija (Serranía de Perija)\nUuchipüirua Walitpanaa (Serranía de Cojoro)\nUuchi Epitsü (Cerro la Teta)\nMmakatpüle Torooa (Medanos de Toroa)\n\nJuyaakei\n\nSutuma pejechon sunain Palaaka, kaáulias joktaika. Eeshatasü emirawa sutuma katchen wuinka chejee Sugolfoin Wenesueela siia \"Antillas del Centurion\" Süintiruin jimeeká pejechon sunainn palaaka.\nChaa Ipunaaje so'ü Úuchikalirua Eeitusü juyakaa sutuma Sirrumaka antusuka sutuma joktaika, shawaa'tusü so'ü úuchikalïrua chaa pueulo Nasaree.. Su'uyasse juyaaka shiaa 3.000 mm sunainn juyapüle.\nPassanain sunainn mmakat chaa Wajiira, akumuläjasu chií úuchika Makuira káa'appúchonsü sunainn 900 m ipunamüin, sutuma mioushanain tü úuchika sá'apain sirumashe juyaaka, kumujaa musiía tü wuitushika chaa ipuna.\nShiitapa Juyaakei, pirrajasu tü maaká sutuma wanawan shiaa.\n\nSunainjulee Mmakat\n\nMaimaa sukuwaitpaa tü mmakat chaa Wajiira, eesü Palaa, eesü suwatayá wuin, eesü Jaweii, eesü Úuchi, eesü wanawain maaká..\nTü Wayuukalïrua saiimajashatass tü jaweiika kaa jemetüin supüla assa!\nAnaas mmakat supüla arülejaa anneerü, kaa'ulaa, Cochinaa, pülikaa, pa'á, a'maá, kalinaa… Chaaya Wajiira eesü washirraka\n\nApaaka Sunainje Mma\n\nChaa Wajiira ein Kolomwia siía Wennesueela, epuusu Wayuu kepiain sumaiwajashatasu.. Tü Wayuukalirúa nnojotsu müinka'sainn tü kussinayuko yaa Ameerika Úuchimüin, kajattü anüyulia sukuwaitpaaka Wayuu kaatoüyulia suulia sajapü alijunairua..\n\nAyatusu Sukuwaitpaa Wayuu joolü sikülo XXI, taairú alijunajain suupúna Wayuu tü nukuwaitpaa ayatusu nüleeru.. Eyuliian tü yonnaka, ayuuja jiipü, Achekaja maünaaka,Wayuunaikika,Majayut siia maimaa kassa…\n\nWajirraka mma washiirapalasu kajatü ein Carwon, jimee, kakunna, arulëja murüt, siia eke ein soou Wajiira\n\nOumainpa'a Wajiira:\n\nJalaapünasü shiia:\nKolomwia & Suuria-Wennesueela\n\nJalaapünasü ein Mmakat:\n\nMmakát: Ameerika Uuchimüin\nPaala: Paala Kariwe (Mar Caribe)\n\nSumioüshe mmakát: 25.000 Km²\n\nSulaktain: 80 Km (45 Km sunain Istmo)\n\nSkordenadain: 12°00′00″N 71°30′00″O Coordenadas: 12°00′00″N 71°30′00″O\n\nWoumainkat","num_words":707,"character_repetition_ratio":0.049,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.193,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.997,"perplexity_score":3932.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Sunu%27use%20Wayuu","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Sunu'use Wayuu: (alijunaiki: Medicina Propia) Naashin wayuu sukuwa'ipa sümaiwa tü sunu'use wayuu süpülajatü outajaa na'leche. Atüjaanakat aa'u sünainjee tü achajawaa atijalaa natuma naa ekirajaashii sünain pienchiirua shi'ipapaa atijalaa, tü ekirajütkaa Yarelis Laguna mushia na wayuu kepiakana Iruwama'ana. Atüjaanüipa a'u tü wunu'u shipikaa wayuu müsia kasapülainjatüin shia, e'eraajünüipa jamüin jukua'ipa jukamajia otta müsia jujutu namüin wayuu ayateeka juchajaanüin atijaa so'müin atijalaakat. Aniisa joolu'u jüküjünüin achukua süpüshi tü wunukat.\n\nEl pueblo wayuu, tiene historia, desde sus inicios en la Guajira y parte en Venezuela, destacando sus costumbres, creencias y tradiciones ancestrales, que han permanecido durante muchas décadas. Estás Plantas Medicinales han marcado la vida Wade cada miembro de la etnia wayuu, principalmente de quienes han sido elegidos para desempeñar este oficio con responsabilidad de curar, tratar dolencias y enfermedades con distintas plantas medicinales, que según sus características tienen diferentes propiedades y usos.\n\nImportancia de las Plantas Medicinales. Las plantas medicinales tienen gran importancia para los miembros de las Comunidades Indígenas Wayuu, quienes las usan con experiencias ancestrales de los ancianos,  con sus conocimientos han transmitido toda esta sabiduría en forma oral de generación en generación,  aportando así  un buen beneficio a la salud del pueblo wayuu, curando y previniendo los distintos malestares, dolencias y enfermedades. Al momento de su uso, son económicas, puesto que son fáciles de cultivar en sus propios territorios.      \n\nClases de Plantas Medicinales.\n\nKutena: esta planta se utiliza cuando la niña entra a la etapa del desarrollo, se prepara un baño cocido con las hojas de este árbol, se deja reposar y se baña a la niña preferiblemente en la madrugada con el fin de que nadie la pueda ver.\n\nKurewera: sus hojas son de color verde y se utiliza para las mujeres cuando están dando a luz que aún no han expulsado la placenta.\n\nKasusu: A esta planta se le utilizan las hojas en una bebida cocida, la niña en su etapa del encierro debe tomarla 5 veces al día, con el fin de cuidar su piel de arrugas en una edad avanzada. \n\nRülipü o Rüipi: esta planta medicinal cura muchas enfermedades, sirve para el cuidado de la piel, la caída del cabello, gripe, quemaduras... Funciona como purgante se utiliza el extracto o el cristal de la sábila. \n\nPaliise: esta planta sirve para las niñas en etapa del encierro, se trituran las hojas verdes, luego se hace como un bollito, se ralla con el caparazón del pescado Chucho, este tiene forma de rallador, debe quedar como una harina muy fina. \n\nKoushulu: su tratamiento sirve para las dolencias de los huesos y gripe, se preparan tomas cocidas con la flor de esta planta, debe tomar 3 veces al día.     \n\nWarara: esta planta sirve para picadura de animale. Se cocinan las hojas.     \n\nKuchiranat: según el uso de esta planta sirve para bañar a los niños y a las niñas en el momento de su primera menstruación, para mantener una piel suave.\n\nParulua: \nJüpülajü aainjaa jümaa yawa jümüin eekain ain jüleerü.\n\nAichuwa: \nJüpülasü ala'ajaaya amülaa, otta jüpüla ayuuire jüchü'ü wayuu.\n\nJe'yutse: \njüpülasü o'ojiraa tepichi ee jemeyuluin, jipisü ataa otta jipi oonojoo.\n\nMokochira: \nJüpülasü shipi ataa, jiküintaalaka jia mürülü.\n\nIchii: \njüpülajü eiyajaa ataa, tü jüpaana otta suchon akaüsüjiasü mürüt.\n\nYawa: \ntü juuralakaa asünüsü jira jüpüla ala'jaaya ashiiraa.\n\nAlouka: \nWunu'u eeraajünüsü natuma wayuu namaa alijuna, maluokatalü, ishisü, tü sütakat shipi alii ale'e.\n\nAliita: \nAsünüsü jushula jüpüla kanaa ata otta jüpüla shunui.\n\nJale'esapa a apalainsü: \nAnasü jüpüla a'ijaa asa'a, müsia shipi eekai eküin sü'letüle wuchii, asünüsü ma'aka jüsia kepein.\n\nKaleena: \nJüpüla jaalii jiküle wayuu mürülü jashiki, a'lakajünüsü, asünüsü aire ma'i.\n\nMuurai: \nJiküin mürülü, anasü jüpüla jüchotui wüi wayuu, otta a'jünüsü jüpüla yoluja.\n\nJuurai: \nAnasü jüpüla alii asa'a, atünaa müsia julu'upunaa jiipüse wayuu.\n\nTo'olopana: \nJüpüla jüsüla jusa'a wayuu, a'itanüsü ja'in jünain eere ouruluin, jülüpa alii ai.\n\nYolujaapi: \nJüpüla jo'ojuin wayuu, otta jo'usirüin yoluja.\n\nJinnuuta: \nJiküin mürülü.","num_words":969,"character_repetition_ratio":0.049,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.2,"stopwords_ratio":0.004,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.99,"perplexity_score":5734.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/S%C3%BCchiimma","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Süchiimma (alijunaiki: Riohacha) shia wane pueulo miyo'u sulu'usü tü mma miyo'usükat Kolompia shia sikiisüka tü mmakat Wajiira, sotpa'asü tü palaakat.\nTü sunüliakat süka wayuunaiki shia Süchiimma, süka piamain tü pütchi sulu'ukat, süchi otta mma. Süka alijunaiki, \"Tierra del Río\" malu'ut. Pejesü sünain Rainkeriia tü süchi alatakat pasanainpünaa sünain tü mmakat Wajiira. Alüsaa joolu'u saashin DANE eesü 307.999 (2020). Sümaa süchiimma eesü  po'loo ja'ralimüin (15) korejimienta otta müsia mekiisatsü (8) \"resguado\" sümakat alijuna.\n\nSukuwa'ipamaajatü\n\nAntünüsü anain süpüla 781 km palaaje sünain Samaatüipa'a otta süpüla 170 km wüinaa sünain Santa Marta.\nSüchiimma jia wane alijunapiapa'a eere outkajain sukuwaitpaa wajiiraka otta müsia eere alüwatanüin pütchii namüin na waneeirü alijunapiapa'a müinka jain Maiko'u . Kakaliatpa suuyase kajamüin ekerajünüsü sukuwaitpaa saa'u juyaka 1545.\nSaa'u juya 1596 chii alijunakai koruarai inküleeshi Francis Drake atkashi saa'u Süchiimma.\nSünain siküla XVII tü palaaka ekerotsü sünainmüin Süchiimma, kaliosü mmakat sütüma wuinka, supüla juyakat 1820 na atkashikana saa'u sukuwaitpaa mmakat Kolompia süchikejee atkawaka saa'u laaka Salá, naajüin tü alijunapiapa'aka sülia nüntüin na waneeirü siia kepiain sulu'u, sütüma tia münüsü natuma naa alijunakana \"La fénix del caribe\".\nChaa sumaiwa kepiashi nee sulu'u na eneales, guanebucanes, wiwas jee na wayuukanairü; na piamashika achiirua na'ayülia kepiachi sulü'ü noumain Wajiira. Supülapüna nantüin na alijunaka sulu'u Süchiimma, tü mmakat amuyuu natuma na wayuukanairü.\nNa alijunakana antüshi nee sütüma sunülia kaa'ürülaka sotpaa palaaka, sütüma tia münüipaa \"suumain kaa'ürülaka\". Naa alijunaka españajewali kojutüsü nee napüla tü mmakat süpüla akotchajirawa tü eeka sulu'u suumain na wayuukanairü müinka jain ichii, asalaa shi'iruku mürüt,  eeke ein, tü ma'aka sünain siküla XX.\n\nSunüliaka \nTü sünüliaka mmakat sulu'u wayuunaiki Süchiimma, Süchii (Río) jee siia Mma (Tierra) kajamüin alatüsu tü süchii Rainkeriia  pasanainpünaa sünain.\n\nSaa'u Sukuwaitpaa\n\nNapülapüna na alijunakana \nNapülapüna nantüin na alijunakana  Süchiimmamüin otta sünain süpüshua'a wajiiraka, suumainsü na waneeirü kusina müinka jain na Guanebucanes, a'yata'apüshü sümaa orooko, caquetios, makuiras, anates, cuanaos jee siia na eneales. Alüsaa joolü müin yaa, tü mmakat Süchiimma suumainsü joo napüshua'a eeke ein, müinka na wayuukanairü maimashi joo sulu'u alijunapiapa'a (sunüiki wayuukalirü sünaijeejatü arawak), eesü na waneeirü pejeka sünain uucho'u Santa Marta müinka na wiwa, damana nanüiki, na Kogui, koguian na nüiki, na Ika otta Arawaka, ikan nanüiki, napüshua'ale supüshi tü anüikika Chibcha.\n\nSukuwa'ipa sükumajaiwa Kolompia \nSaa'u ka'ika 25 mayoulü saa'u juya 1820 süchikejee atkawaka sulu'u laaka palasü (Laguna salada) eere ekeraajünüin tü mmakat Süchiimma nutuma chii Jose Prudencio Padilla.\nSünaije siküla XIX Süchiimma yo'otüsu namaa na waneeirü mma wattapüna saa'u aikkawaka, sütüma ein namaana eere antüin tü anüakalirü chejee Inglaterra, Países bajos jee namaa na mmakat shirokoka wüin, namaa Panama siia Nueva York. Tü mmakat süma'anapüsu Magdalena sünainmüin juyaka 1871, juya eere ekerotünuin sulu'u su'umain Kolompia, kamasü müin shia sünainmüin juyaka 1898, eere alüwatanüsu süpüla müinjatü makaa wanee intendencia wajiiraje. Sulu'u juyaka 1911 ashakatsü joo komisariasü otta joo ale'ejüsu sünain intendencia müin shii sünain juyaka 1954. Depattamentasü joo sünain juyaka 1965.\n\nSiküla XX jee siia XXI \nSulu'u siküla XX na alüwatashika saa'u Kolompia ansülaashi sünainmüin alijunapiapa'a Süchiimma süpüla nakümain nakuwaipa kajamüin joolü ekerotüipa namaa mmakat Kolompia. Sünain juyaaka 1965, Süchiimma shiia eere outkajain sukuwaitpaa süpüshua'a mmakat Wajiira. Eesü sulu'u 307.999 (2020) wayuukanairü jutkatüshi saa'u su'umain wajiiraka müinka na Wiwa, Kogui, Ika jee na mütsiiakanainü otta na criollos. Na'ajüin na atijaashika saa'u tü alijunapiapa'aka eesü süpüla kojütuin ma'in jee amiojain sukuwaitpaa sütüma kamalain namüin na alijunaka antaka wattaje sütüma sotpain palaaka.\n\nSunüliairü mmakat  \nSüchiimma sotpaasü palaaka Caribe. Tü sümioushe mmakat shia 3.120 km², eere ein pinchi pasanain sünain (10 komuna sulu'u), 16 korejimenta jee 8 resguardos (7 süpülasü wayuukanairü jee 1 süpüla na chejeeka Sierra Nueva Santa Marta'jeewai müinka na Kogui, Wiwa jee Ika). Wattasü suliia Bogotá sünainje 1.121 km palaaje saa'u, eesü ajüitüin wanee katünasüka chaamüin, wanee 1 hora sümaa 15 minuta saa'u. Siia 260 km suliia Barranquilla kemionluu\n\nSüchiimma eesü eere outkajain süpüshua'a pasanain sünain jee siia 16 korejimenta sulu'u Camarones, Trigreras, Choles, Matitas, Arroyo, Arena, Galán, Barbacoas, Tomarrazón, Juan y Medio, Las Palmas, Cerrillo, Cotoprix, Monguí, Villa Martín (Machobayo), Moreneros jee siia El Abras.\n\nKomunas joo tü saütpaaka jia:\nCentro Histórico\nNuevo Centro\nCoquivacoa\nCooperativo\nAeropuerto Almirante Padilla\nNuestra señora de los remedios\nBoca grande\nLaguna Salada y el patrón\nRanchería\nEl dividivi\n\nSukua'ippa Mmakat \n\nSüchiimma pasanainsü sünain wajiira, sotpa'a palaakat; miyo'u seeruluin, alü'ülaasü süchiirua Ichipki. Tü mmakat taletatshiisü  je jasaishiisü pejeepüna sünain palaakat. Eesü uuchi ma'aka saa'in  Makuira, shia shi'ipa Sierra Nevada. Saa'u uuchikat ka'üliawaisü tü juyakat, otta pejeepünaa sünain Rainkeriia wüittüsü tü mmapa'akat sükaa eein wuinkat. Sa'atou palaakat jasaisü sütüma palaain wuinkat.\n\nTü alijunapiapa'aka Süchiimma eesü sünain 491.383 ha sümioushe mmakat, alüsaa joo eesü 133.980 ha sumüinsu resguardo, 134.444 süpülasü tü anaajaka sukuwaitpaa Sierra Nevada Santa Marta jee siia joo 4.784 süpüla na wuchiikana Flamencos Rosados.\n\nMmakat pejekat sünain \nPalaajee sünain eesü tü Palaakat Caribe, wüinpejee sünain eesü tü  süchikat Rainkeriia, otta tü pueulokalüirua  Manaure jee Maiko'u, uuchejee sünain eesü tü puelokalüirua Hato Nuevo, Barrancas, Distracción, otta San Juan del Cesar, jee wopujee sünain eesü tü pueulokat Dibulla je tü Palaakat Caribe.\n\nAyatawaka sulu'u Süchiimma \n\nTü ayatawaka sulu'u mmakat Süchiimma shia eewa amaana mürüt müinka saa'in paa, ka'ulaa, aneerü; otta joo aloojo jimaa eeke ein. Eesü ayutnü sulü'üje wunu müinka jain caoba, cedro, dividivi, mangle.\nJaashin na ayaawajashika 2005, tü eeka sulu'u Süchiimma shia tü aikawaka (52%) amioüjaaka sütüma eein joo SAO jee Aikapüleeka Süchiimma jee siia müin joo na aikashikana Viva naamüin na Éxito münaka, sütüma tü makaa entüsüiru wayuu wattaje, süpüla ayalajawa nemia jee siia na waneeirü ounaapüshikana chaa Maiko'u süpüla ayalaja nemia.\n\nAtalee Emüinre \n Alcaldía de Riohacha\n\n Gobernación de la Guajira -Turismo\n\nkulaalayaawatia \n\nWoumainkalü\nPueulokana\nKolomwia","num_words":1467,"character_repetition_ratio":0.058,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.198,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5051.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/S%C3%BCkalia%20Kama%27ainairua%20Woumainru%27u","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Sükalia Kama'ainairua Woumainru'u (alijunaiki: Día de la Resistencia Indígena) es una festividad oficial celebrada el 12 de octubre en Venezuela, que coincide con el Día de la Raza que se celebra en otros estados de América Latina y con el Día de la Fiesta Nacional, en España. La festividad originalmente conmemoraba el descubrimiento de América por parte de Cristóbal Colón, y fue declarada durante el gobierno de Juan Vicente Gómez como festividad nacional. Pero este hecho no era del agrado de algunos políticos y pensadores de la izquierda venezolana, que consideraban que la festividad exaltaba el colonialismo en detrimento de la cultura y valores de los pueblos indígenas.\n\nLa nueva festividad se proclamó para conmemorar la resistencia de los nativos americanos contra los conquistadores. Fue decretada de tal modo por Hugo Chávez y aprobada por la Asamblea Nacional de Venezuela como festividad en el decreto 2028, el 11 de octubre de 2002.","num_words":209,"character_repetition_ratio":0.079,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.188,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.982,"perplexity_score":16959.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/S%C3%BCtchin%20luusa%20joutaikajatkaa%20%22Jepirachi%22","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Sütchin luusa joutaikajatkaa Jepirachi (alijunaiki: Parque Eólico Jepírachi) es un parque eólico ubicado en el Departamento de La Guajira, en Colombia.\n\nKolomwia","num_words":36,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.168,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.775,"perplexity_score":5617.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/S%C3%BCttaa","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"SÜTTAA (alijunaiki:Encierro) Wainma tü kasa kapülainka natuma naa wayukana wanee shia tü Süttaakat  \n\nWanaa sümaa majayülüin wane jintut, asürünnüsü. Yaajee yaa, tü jietkat ottüsü sünain miyo'uwaa.  \n\nSUTTAA \n\nWanee jimolü majayutpa shia, asurutnusü supüla anaijatuin sukuaipa. Suuntapa tu palaajana'jatuka sükashi, asurutnusü müinka wanee juyaa, eere shikunuin sunain tu kasaa supushua, supüla juluunjatuin saín waneepia tu wakuaipaka. A\n\nAsurutnusü sulu wanee miichi jouchon, shirunjatu wanee jiet waneshi, nojotsu sirunjatuin tooloyu.\n \n\nTu palaajana'jatuka apunuin Kai, kachetuinjatu sulu wanee süi, iipuna sutupa michika, anaajunjatu iipunamuin, supüla sujutajatuin tu kasaa mojusu sainraka jintuluiwa shia. \n\nApunuin'tuanjatü oojinnut supüla kaikaa, müshia wanee ma'ali supüla sapainjatuin jemiai supüla ounajatuin tu kasaa mojusu sikiruka müshia kasaa sünaika. \n\nTu soüshika sumaa shiika, nayaa aaimajaka sunain sutta. Achotonosü suwalaa, ekirajunusu sunain tu kasaa anaalulu sutuma jieyu, müinka saín einaa, anaa, alakajawaa, anaata sukuaipa wanee kasachiki.  \n\nSuntapa sukualia sujuitajuin, aapinutshi süshikei supüla nianjachin akumajuin sukuaipa tu yonna sumaa ekawaa, supüla niiyatuinjatu sumüin supüshi, kaa majayuluinpain nüchon.\n\nSukuwa'ipa tü süttakat  \n\nMüsü sukuwa'ipa tü Süttakat mayaa. Tü jintutkat anajünaa aa'luu waneepia sütüma tü shiikat süpüla nnojolüin süpantanajaainjatüin, jee nnojolüinjatüin molüin seema süttaa müinjatü joo sukuwa'ipa.  \n\nSo'u tü Ka'i süntakalü o'u tü sükashiakat, eesü wanee kasairua aa'innakat sümüin. Shia shii sümaa soushi tü atüjaaka saa'u süntüin sümüin tü palajatkat sükashia.  \n\nMaka nnojoliire na'yairua, eesü sü'irü, wane shipaya, eekai sülatüitpain sülu'upünaa tia akuwa'ipakat. Nnojotsü shianjatüin wane wayuu eekai naatajatüin, je nnojoishi nianjachin wane toolo, ja'itaichi süpüshin maka nnojoliire naa süpüshikana.\n\nAkachetnaa\n\nPalajanaa tü majayükat akachennüsü iipünaa; sutu'upaa saajuuna miichikat, e'isale'ennüsü sulu'u wane süi jeketü je mouuisü. Yuttusu sulu'u tü su'ulakat, pa'ataawasü tü sütünakat je yentaawasü tü süpü'ükalüirua. Tü su'ulakat kaajunasü wane kuluulu aa'inmajia tü majayükat süpüla nnojolüinjatüin kasain shi'irüin.  \n\nAamajüsü kojuya Ka'i . Eesü saamajüle piama Ka'i, apünüin Ka'i, pienchi Ka'i shiale; O'unüsü süchiirua tü süka'iyainjatkat sünain süttaa.  \n\nAsi'nnüsü ne'e Jawaapia watua süpüla Ka'ikat, wane wunu'u ishooitüsü je kojosü je püsiasü; shira wane suurula wunu'u süpüla anainjatüin sükashia.  \n\nEesü wane wunu'u Yoto'u sünülia, eetüinjatü sütüma je tuttuinjatü süpüla uleinjatüin shia süle'eru'upüna je sütalu'u püna.       \n\nSüpüla saawala'injatüin süchiki tia, asi'nnüsü kasuwo'ulu, wane wunu'u ayu'luushi süle'eru'ujee mmakat. Süchikijee süpüshua'a tia, asi'nnüsü Pali'ise watua süpüla Ka'ikat, wane wunu'u irasü ayu'luushi sünainjee tü süchonkat waraarat. So'ukuwalu'uinjatü ma'i tü aa'innakat sümüin süpüla uleinjatüin Shia je wayuujatüin anasü.       \n\nKapülainsü süpüshua'a tü akuaippa aa'innakat sümüin tü majayütkat.       \n\nKachetüsü jo tü majayütkat iipünaa süka yarüttüin tü mmakat je kanainsü ayuulii; nnojotka'a Kachetsüin ne'e tü Shia atüwaa, eesü tü kasa kapülainjatkat; Shia süpüla uleinjatüin tü majayütkat süpüla anainjatüin sa'in, süpüla ka'atapalainjatüin je katsinjatüin sa'ain je shi'iruku.       \n\nTüü maka yaa aainjünüsü watta'a maalü, nnojotsü aainjünüin kale'u je aipa'a. Watta'a maalü su'ttia wane Ka'i jeketü, ma'aka nukuaippa chi Ka'ikai. Watta'a maalü talatüsü sa'in wayuu je katsinsü.\n\nO'ojitnaa       \n\nKettaapa süpüshua'a tía, o'oojinnüsü tü majayütkat süchikijee süshakatitnüin, süse'eru'u aikat wanaa sümaa eein jimatüi.        \n\nTü o'oojookat antitsü ulee je nnojotsü su'upalain wayuu je loteesü ma'i sukuwa'ipa.        \n\nAikale'ennüsü tü majayütkat saa'u wane ipa süpüla shi'rüinjatüin miyo'uwaa, süka jamüin tü ipakat aküjasü süchiki miyo'uwaa. Tü majayütkat süpülasü tü jemiaikat je süsamala sawai; jepitüsü, mashe'insat je maichesat, je jonotüsü tü su'walakat süpüleeruajee.\n\nOjui'jünaa       \n\nEn la cultura wayuu existen diversos rituales que aún se practican en la actualidad. Entre esos rituales encontramos el Encierro (Süttaa) \n\nCuando la niña llega a la pubertad (J \n\nJakütapa o Jakütüsü) y se asoman los primeros encantos juveniles es sometida a la veda del blanqueo. Este rito de iniciación de la vida adulta de la mujer wayuu se cumple en varias etapas fundamentales \n\nAnterior a esto, la niña es vigilada constantemente por su madre para que no sea sorprendida, ni se sienta ruborizada ante el flujo de su sangre genital. Y mucho menos temerosa a su inevitable reclusión. \n\nLa primera es una ceremonia que se lleva a cabo desde el primer día del periodo menstrual que se compone de varios momentos.\n\nEn este proceso la madre y la abuela materna son las primeras en saber el caso de ese primer sangrado; sino están ellas le corresponde por línea materna a la tía o la hermana mayor que haya superado ésta etapa. En ningún caso personas particulares, ni familiares del sexo opuesto; no obstante hay casos particulares.\n\nEn ésta primera etapa entra el momento de la colgada ( Akachetnaa o Akacheraa)  que consiste fundamentalmente en acostar a la joven en un chinchorro nuevo y estrecho, previamente colgada en la parte más alta del techo. Allí permanece en posición supina con el cuerpo recto, los brazos juntos y las piernas cerradas. Este chinchorro siempre estará cubierto por un toldillo para que la señorita pueda estar protegida sin ver nada a su alrededor. Allí permanece ayunando por varios días. Pueden ser dos, tres hasta cuatro días dependiendo el tiempo que durará el encierro. \n\nSolamente ingiere una vez al día Jawapia, una sustancia rojiza, espesa y dulce; extraída de una raíz que tiene propiedades de regular el flujo menstrual. Existe otra bebida llamada Yotou, para provocarle vómitos y causarle fiebre de modo que estos procesos le sirvan para limpiar las impurezas de su cuerpo. Para contrarrestar los efectos de estas porciones se le da otra llamada kasu'o extraída de unos hongos que se encuentran bajo la tierra. \n\nDespués de todo esto se le da como alimento, una vez al día una porción pequeña de Pali'ise, bebida refrescante e insípida extraído del fruto de la bija. \n\nÉstas pruebas de purificación son muy rigurosas, pero ante esto las abuelas aluden que será una lección para el juicio, el fortalecimiento del ánimo y de un corazón más puro y bueno. \n\nEs necesario mencionar algo muy importante en ésta ceremonia ancestral y es la creencia espiritual que ella encierra. El hecho de mantener a la jovencita acostada en lo más alto, tiene una significación lógica. El suelo es considerado inmundo, transmisor de impurezas y enfermedades; por lo tanto la  colgada no es considerada una práctica supersticiosa ni tampoco una creencia absurda sino que tiene un fundamento y una finalidad; la purificación, la liberación, la paciencia y la resistencia física. \n\nEste acto siempre se efectuará en la mañana, nunca en otro momento del día ni de la noche; esto tiene una explicación que lo justifica. La mañana es el inicio del día por lo tanto se interpreta como el comienzo de una nueva forma de vida; que es explicada a través de la semejanza del trascurso del sol. La mañana está cargada de fuerza alegría y vitalidad. \n\nEl segundo momento es el baño (o'ojiraa u O'ojitnaa) esto se procede luego de bajar a la señorita; a media noche cuando todo está en calma. El baño es un acto de  purificación muy privado y requiere un procedimiento especial. \n\nConsiste en sentarla en una piedra ya que esto significa desearle larga vida porque las piedras representan  longevidad. Allí queda expuesta al frío y al sereno de afuera, cabizbaja, desnuda y cabello echado hacia delante.\n\nDespués de esto la persona encargada de impartir la ceremonia coge una totuma nueva (Iita), la llena de agua y con grandes bocanadas la fumiga (ojuujunaa) por todo el cuerpo, dando a su vez las lecciones de vida y moralidad para la nueva mujer. Entre esos consejos está el ser juiciosa, de corazón limpio, portadora de grandes beneficios. Aprender a temer lo malo. \n\nEl agua como símbolo de purificación la mantendrá alejada de los hombres ávidos y maliciosos.\n\nElla en la reclusión cumplirá esos preceptos que imponen la costumbre y destino de la mujer wayuu. La encargada en ese momento aconseja con el ejemplo que ella misma ha dado, de ser valiente y no temer al encierro y a sus privaciones; que el encierro es volver nuevamente a sus entrañas de madre para renacer. La mujer wayuu es destinada siempre a ser madre, a ser siempre la consejera de su familia dentro de su gente. \n\nEste acto también va acompañado de masajes en el cuerpo, en especial en las zonas de mayor delicadeza, donde se cree residen los principios puros que impulsan la vida.\n\nSe frota la cabeza por ser el asiento del buen juicio; luego el pecho, porque allí residen los sentimientos del bien y la bondad y por último el vientre, porque es el lugar donde se forma la vida; por lo tanto se dice que la ceremonia del baño dura desde la media noche hasta la madrugada, poco antes de salir el lucero matutino.\n\nAntiguamente, en tiempos muy  remotos, a las majayüt se les asignaba una esclava (acheptchia) exclusivamente para buscar el agua y mantener las tres tinajas llenas con que se baña diariamente. Esto sólo sucedía entre algunas familias ricas, mientras que entre los menos pudientes no había tales servidoras. \n\nEl tercer momento en este ritual es corte del cabello","num_words":2282,"character_repetition_ratio":0.032,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.196,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.995,"perplexity_score":6013.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Ucharayu","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Ucharayu es un linaje wayuu, representado por el turpial.\n\nLinajes wayuu","num_words":15,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.181,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.577,"perplexity_score":5334.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Uliyuu","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Uliyuu es un linaje wayuu, representado por el oso hormiguero.\nE'irukuu wayuu","num_words":16,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.182,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.611,"perplexity_score":3840.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Uraliyuu","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Uraliyuu _ Urariyuu :   Es un linaje conformado por o clanes o castas segun la organizacion social propia de los indigenas wayuu, la cual es matriarcal , que se encuentran distribuidos en la Guajira Venezolana y  Colombiana , esta representada por un totém que es la serpiente cascabel.\n\nLa casta o clan Uraliyuu o tambien según la región se le dice Urariyuu , esta casta cuenta con una simbología propia .\n\nLos wayuu estan organizados socialmente por castas o clanes , los cuales se encuentran distribuidos en varias regienes Colombo_venezolanas .\n\n\"Los wayuu estan organizados por castas o clanes , los cuales poseen un propio territorio, un simbolo o animal totémico para defender la familia de los otros clanes wayuu [\"Asawaa.com\"]\n\nLas castas o clanes wayuu son muchos entre los cuales se nombraran algunos :\n\nCasta             Totém                       Simbología \n\nUraliyuu  \n\no  \n\nUrariyuu          Culebra Cascabel ( Maa'la) \n\nJusayuu        Culebra sabanera  (Kasiwanou)\n\nIpuana            Caricare (Mushalee)\n\nEpieyuu          Zamuro    (Waluseechi)         \n\nPüshaina        Cerdo ( püülükü)\n\nCuentan que esta casta wayuu se caracterizan  por ser personas tranquilas sumisas generosas pacìficas cariñosas .\n\nTambién se dice que este clan, saben escuchar cuando se les llama la atenciòn ante cualquier eventualidad de algún disgusto entre otra casta , para buscar la mejor forma de solventar y apaciguar cualquier conflicto para conservar la paz entre las familias de diferentes castas o clanes.\n\nSuluu tü sukua'ipaka wayuu eesü tü e'iruku , e'itku . Sumaka wayuu ( Alijunaiki  , clan o casta ,proveniene de  carne )\n\nTü eiruku jee e'itku ounusu sünainje we'i , tü wapushika Shia tü wapushika so'ujee we'i ,woumainpa'a Wajiirü Weneesuela jee Kolompia.\n\n \n\nWayuu Uraliyuu  eesü eekalü müin wuraliyuu jee Urariyuu . Wayuu Uraliyuu _ Urariyuu kepiashi Wajirü Weneesuela jee Kolompia , wayuu waraittüsü sulu'upuna tü Mmaka supushua'ale \n\nTü e'irukuka sunainjejatü  wei wayuu , waapain sünainjee we'i . Süpüshii wayuu ounusu sünainjee tü e'irükukat . Mainma tü e'irukuu sümakat wayuu sulu'u woumain Wajiirü.  \n\nWayuu Uraliyuu jee Urariyu eesü jeerü sümana ottamusia wurülu shiawase .Tü e'ieruku Urariyuu otta Urariyuu münaka eesü wanee mürülü jee jeerü shiawase.         \n\ntü e'ieruku Uraliyuu shia shiyaawaseka  tü wüin maa'la münaka ( alijunaki culebra cascabel).         \n\nTü wayuuwaka ou'nusu sünainje tü e'ierukuukalü , sulupüna woumain Wajiirü,          \n\nE'ieruku shupushua'ale koumainshi , kejeetseshii , je eeshi wanee mürülü Shiawase waneesüwai kaa mainmain shiarua suluu tü Mmakalü .         \n\nWainma tü ei'rukuka sulu'u woumain Wajiirü,müinka tü wayuu Uraliyuu shiawase shia tü wui maa'lakat .         \n\nWayuu Jusayuu shiawase shia tü wui kasiwanou ( culebra sabanera)         \n\nWayuu Ipuana shiawase nia shii mushalee ( caricare)          \n\nWayuu Epieyuu shiawase nia shii mürülü waluseechi saashin wayuu jee maima mainma tü e'irukuu wayuukalürüa.         \n\nWayuu Uraliyuu münüsü wayuu anamiairua, anamajatü , kamaneeshii , atüjüshii achianaa , atüjüshii aapaa putchi  eepa kasachiki supula eeinjatüin wanee anaajirawaa   sa'akapüna süpushua'ale tü ei'rukukalüirüa  einjatü weinshi wanee anawaa , sünainjee süpüshualee tü eirukukalüirüa ekalü suluu woumain Wajiirü.    \n     \n\nRooroichón wayuu Uraliyuu\nE'irukuu wayuu","num_words":685,"character_repetition_ratio":0.073,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.239,"stopwords_ratio":0.012,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":11456.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Uriyu","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Uriyu es un linaje wayuu, representado por la paloma tórtola.\n\nLinajes wayuu","num_words":18,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.184,"stopwords_ratio":0.056,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.373,"perplexity_score":3142.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Waikaipuura","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Waikaipuura (nacido en lo que hoy en día es la ciudad de Los Teques, Wenesueela, alrededor de 1530; muerto en 1568), fue un nativo indígena, jefe de varias tribus Caribes, con el título de \"Guapotori\" —Jefe de jefes— originario del grupo Teques. \n\nA pesar de ser conocido hoy como Guaicaipuro, en los documentos del tiempo su nombre fue escrito como «Waikaipuura II».\n\nGuaicaipuro formó una coalición de gran alcance en contra de la conquista española del territorio de la actual Venezuela, con diversos ataques que él condujo durante el siglo XVI en la región central del país, especialmente en el Valle de Caracas. Él dirigió, entre otros, a los Caciques Naiguatá, Guaicamacuto, Chacao, Aramaipuro, Paramaconi y a su propio hijo, Baruta. Guaicaipuro en la actualidad es uno de los líderes indígenas mas ilustres de la historia venezolana.\n\nEl área ocupada hoy por la ciudad de Los Teques, fue poblada por varios grupos indígenas, los cuales contaban cada uno con su propio cacique. La tribu de Guaicaipuro, que abarcaba un área desde Turgua al este, hasta donde hoy se encuentra San José de los Altos, al oeste, era una de las más grandes. Uno de sus hijos varones, Baruta, se convirtió también en Cacique y dominaba el área del actual municipio de igual nombre. Otras hijas de Guaicaipuro eran, al parecer, Tiora y Caycape.\n\nLos españoles descubrieron oro en el área de Los Teques hacia 1560, y como comenzaron a poblar el sitio de las minas para extraerlo, Guaicaipuro, sintiendo su tierra invadida, les atacó, junto a otros caciques aliados, entre ellos Terepaima, forzando a los españoles a abandonar el lugar. Después del ataque, el gobernador de la provincia de Venezuela, Pablo del Collado, envió a Juan Rodríguez Suárez en 1561 para pacificar el área. Rodríguez Suárez, creyendo que había alcanzado su tarea al repeler a Guaicaipuro de la zona, deja el área al cuidado de algunos mineros y de tres de sus hijos, mientras exploraba los términos de Caracas. Una vez que los soldados españoles se marcharon del lugar, Guaicaipuro asaltó de nuevo las minas y mató a todos los trabajadores, así como a los hijos de Rodríguez Suárez.\n\nInmediatamente después de eso, Rodríguez Suárez, que estaba en camino a la ciudad de Valencia, con el propósito de reunirse con los españoles leales al rey, que intentaban detener al caudillo rebelde Lope de Aguirre (conocido en Venezuela como El Tirano, de los conquistadores del Perú, venido por el Amazonas en 1561 y alzado contra la Corona), fue emboscado por Guaicaipuro y el cacique Terepaima, que le dieron muerte durante su trayecto. Iba con un contingente reducido de seis soldados.\n\nDespués de estos sucesos, Guaicaipuro se convirtió en la figura principal y central en la sublevación de todas las tribus nativas de la provincia de Caracas, y logra unirlas a todas bajo su mando. En 1562 Terepaima derrota a una fuerza expedicionaria conducida por el capitán Luis de Narváez, matándolo a él y a 150 de los expedicionarios. Debido a los ataques feroces por parte de los indígenas, los españoles se retiraron lejos del área durante varios años.\n\nEn 1567, poco después de vencer en la Batalla de Maracapana, el capitán Diego de Losada entra al valle de San Francisco y ese año o el siguiente, puebla la ciudad de \"Santiago de León de Caracas\". Los españoles se preocuparon por la cercana presencia de Guaicaipuro y de sus hombres y, dada la fama de sus ataques hacia los conquistadores, decidieron no esperar un ataque de él, con lo que, como movimiento preventivo, Diego de Losada encomendó al alcalde de la ciudad, Francisco de Infante emprender la misión de capturar a Guaicaipuro y \"pacificar\" a los otros Caciques. \n\nA fines de 1567 o inicios de 1568, Francisco Infante y sus hombres, conducidos por guías nativos que habían sido chantajeados, dieron con el paradero de la choza de Guaicaipuro, en las cercanías de Paracotos. Según la leyenda, Guaicaipuro prendió fuego a su choza y se suicidó antes de permitir que los españoles lo encontraran con vida. Sin embargo, la otra versión sobre su muerte, que es la que ofrece el historiador José de Oviedo y Baños en su obra publicada en 1723, narra que tras una larga batalla por su vida, los españoles, imposibilitados de entrar a la choza, decidieron lanzarle una bomba de fuego sobre el techo de paja, obligando con ello a salir a Guaicaipuro que perece luchando con la espada que le había ganado a Rodríguez Suárez.\n\nTodos estos datos son tomados de la obra de Oviedo y Baños, Historia de la conquista y población de la Provincia de Venezuela, quien es el único que ofrece estos detalles de Guaicaipuro. De hecho, Oviedo es el que inicia narrativamente la existencia histórica de Guaicaipuro como líder de la resistencia indígena.\n\nEnlaces externos \n Venezuela Tuya Pequeña biografía de Guaicaipuro.\n Contraloría de Guaicaipuro Vida de Guaicaipuro\n Misión Guaicaipuro \n Monedas de Oro de Guaicaipuro\n\nAchikii Wenesueela","num_words":1349,"character_repetition_ratio":0.069,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.203,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.996,"perplexity_score":7096.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Waleker%C3%BC","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Walekerü (alijunaiki: Araña) Shia wanee wuchii jachichi, asotüsü, shimiiwaisü waneepia. Ounjulaasü suulia Jo'uuchon wuchii. Wanee wuchii o'yotusu wuin keemasü, piamashii sai , Süka süchecheraka'in shiküin  . Akumajüshii seda amünaka sütuma alijuna, shii'inüin walekerü, amünasü. Sukumajuin wane kusu süpüla süta'ülüin wuchii sülojapa , akumajaa shipia otta jo süpüla yuunatüinjatüin shia.\n\nVer artículo: La Araña en la mitología wayuu\nTü walekerü yaletüsü iipunaa. E'inasü iipünaa.\nWalekerü Sümaiwa shiasü wane wayuu, wolokoona sünülia nüchonyaasü irunuu.\n\nNaküjala wayuu laülayuu, sü'ütpünaa wane'e iwaa, aju'itüshi yawaa, wane'e jima'ai sünain olojoo wunapümüin, naapalaa numakalaka wane'e anüliichon jiattachonsü sa'akapüna wunu'ulia, ainkuusu naa'in  niraleepa, waneetapa'a jintutchon Shia, kashüülachonsü, mulo'uchon ale'erü suma yarütüttüin ma'in, asheitajalaasü sümaa jeeyuu, nüsakitka Shia, kasasa'a paa'inraka yaya jintulaa,  nnojotsüja'a pirüin taya asheintüin namaa atunajutüirua, sumaka. \n\nNi'asaa chii jima'aikai, nümülialaka saa'in, nümaaka Shia nipialu'umüin, ainchonka Shia nüpüla nainmajirüin nuwalayuu, Shiaasa nüchikirü müliiaajüsü natüma,  naülaaja amüinrü, müliiasü maain saa'in. Majayütpa shia anaachonsü ma'in sümaa ainjalüin Shia, shiulüin sulu'uje saanükü,  wane'e jiitpai pasanuachonsü,  saainjiasü süi, kanasü, si'iraa, sünainjee tü sütüjaka wayuu a'anaa, wane'e kasa. Shiaa sümataalaka  tayakaa nnojotsü Shian wolookonat, taya Shia  Walekerü süchonkoo sa'awai Jee yüütüüi maka taküa'ipa piamüin yaa süpüla jatü teinkuin anainpu'upala  tü natüjakaa apüleerua, eekaja naa toushunuu, naya na'a anakana, palas namüin na pülashii namaiwajanakan atíaa, maawii, kanaspi, Sesé.\n\nWalekerü (araña süka alijunaiki) \n\nWalekerü en wayuunaiki significa araña, hace parte del origen de la artesanía para la cosmovisión wayuu,  recogiendo varias versiones acerca de la mitología de walekerü cómo sabemos de nuestra cultura, al ser muy extensa, al ser un grupo muy numeroso, se crean diferentes versiones acerca de los temas, pero al final de cuenta tratan de explicar la cosmovisión que se tiene con respecto al origen del tejido del pueblo wayuu.\n\nEl siguiente relato es la recolección de varias versiones acerca de la mitología de walekerü unificado para explicar una sola versión de la mitología wayuu.\n\nSe dice que hubo una vez en el tiempo cuando la Guajira era sus inicios, cuando los animales se hacían wayuu y los wayuu se hacían animales.  \n\nHabía  un cazador que se llamaba Irunu, era un jóven que cazaba venados, una vez entró a montes vírgenes; montes no experimentados, parte de la Guajira que aún no habían sido pisado, cuando entró en esta área vió a lo lejos que había una niña sentada jugando con hormigas, en su mente, en su ser, reflexionó, si se arriesgaba acercarse a tal criatura que bien podía ser un yoluja ( espíritus inmundos o espíritus malos) pero en si, más pudo el sentimiento de empatía hacia esta niña que decidió acercarse y le preguntó ¿De dónde eres? Ella le respondió que hacía parte de las cosas que el busca y le preguntó nuevamente que si estaba perdida, pero no respondió, Irunu, se dió cuenta que era alguien vulnerable por lo que decidió llevársela a su casa, en la rancheria del cazador, solo tenía hermanas, puesto que su madre había fallecido y ellos desde muy pequeños habían quedado huérfanos. \n\nIrunu era muy bueno, pero las hermanas no, ya que ellas no tenían sensibilidad, no sentían amor hacia otros seres. El trato que ellas le dieron a walekerü no era el mejor, era más bien hostil y dictador. La niña walekerü no hablaba  mucho, muy pocas palabras pronunciaba para referirse a las hermanas del jóven, más bien le tenía pavor y miedo mientras que con Irunu ella conversaba tranquilamente. \n\nEl tiempo fue pasando muy rápido y a la niña le llegó el tiempo del encierro; estando en el encierro, ella creaba unos tejidos en forma circular, y walekerü creció al doble de lo que crece una niña normal, luego ella se hizo esposa de Irunu.\n\nEl joven conoció a sus hermanas y sabía el mal trato que le daban a walekerü, el cual lo llevó a construir otra casa y se fue a vivir con su esposa.\n\nSucede que cuando Irunu salía a cazar y regresaba, ya él encontraba los tejidos hechos en forma circular, en si, parecían la base de las mochilas wayuu. \n\nEl no sabía quién hacia estos tejidos las  hermanas de Irunu por orgullo le decían a el que esos tejidos eran elaborados por ellas, pero el conocía a sus hermanas y sabía que ellas no tenían la habilidad y la capacidad para crear tales diseños; estos tejidos sorprendían a todos puesto que eran muy bien elaborados con patrones únicos que requerían muchísima creatividad. \n\nIrunu sospechaba que tal tejido era elaborado por walekerü y él le rogaba que le contase como hacia ella estos diseños, ella se negaba en contárselo,  \n\nhasta que un día Irunu se fue a cazar pero en el camino enseguida  pensó en regresar para espiar a walekerü, cuando el regresó muy cautelosamente pudo ver a su esposa hacer el tejido, de su boca salían hilos coloridos y con sus manos iba tejiendo. Walekerü se dió cuenta que Irunu la observaba, al mirarlo se hecho a llorar y le dijo que su misión había terminado y que tenía que volver nuevamente a pulashi (seres no materiales) \n\nSegún walekerü su misión era traerle el conocimiento a los wayuu acerca del tejido, de sus ojos solo salían lágrimas y más lágrimas, al ver esto Irunu salió corriendo a abrazarla, y ella desapareció en sus manos, al abrir  la palma encontró un palito que era con el cual ella tejía la forma circular de sus tejidos. Y así fue el relato acerca de la mitología de walekerü.\n\nEn otras versiones se dice que walekerü tiempo después siendo un ser espiritual regresa a donde el jóven cazador, que se quedaba solo en la  casa. Y ella le cuenta que tenían una hija; sin embargo, el embarazo de walekerü es característico de los pulashi. \n\nElla no se embarazó cómo una mujer wayuu, que le crece la barriga. Los pulashi son diferentes; el embarazo de ella era algo que no se podía ver.  \n\nLa tercera vez que ella vino a Irunu trajo una niña; se dice que esta niña era wayuu pura. Creció normal y con el tiempo tenía el don de la artesanía, luego de haber perfeccionado su arte se dedicó a enseñarle a las mujeres wayuu.  \n\nCabe resaltar que la artesanía se enseña desde la niñez","num_words":1591,"character_repetition_ratio":0.041,"word_repetition_ratio":0.001,"special_characters_ratio":0.198,"stopwords_ratio":0.008,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.471,"perplexity_score":7777.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Waliipanaa","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Walipanaa o Cojoro en alijunaiki, población de Wenesueela en el Municipio Guajira del Estado Zulia.\n\nPueulokana\nSuuria","num_words":25,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.161,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.774,"perplexity_score":12995.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Waliliyuu","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Waliliyuu es un linaje wayuu, representado por las aves crepusculares.\n\nE'irukuu wayuu","num_words":18,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.174,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.944,"perplexity_score":2763.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Wanuiki%2093.9%20FM","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Wanuiki 93.9 FM es una radio comunitaria que transmite desde La Guajira, con sesde en el Sector de Nueva Lucha II, Paraguaipoa, Municipio Guajira. Fue fundada el 12 de noviembre de 2008.\n\nA'walakajütkalüirua pütchi","num_words":43,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.234,"stopwords_ratio":0.023,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.974,"perplexity_score":9871.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Waraao","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Waraao es un pueblo indígena amerindio que habita en el delta del Orinoco y la costa de Guyana y Surinam. Hay más de 45.000 personas que se identifican con esta etnia.\n\nEl pueblo warao vive sobre todo a orillas de los caños que forman el Delta del Orinoco, en las islas a orillas del río, y su cultura está basada en su interacción con el río, sus las corrientes y las mareas.\n\nWaraao","num_words":92,"character_repetition_ratio":0.059,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.224,"stopwords_ratio":0.011,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.988,"perplexity_score":20203.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Watkisimeeta","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Jeketü Sekoowia chaa Watkisimeeta (alijunaiki: Nueva Segovia de Barquisimeto, Barquisimeto) jiia wanee alijunapiapa'a sulü Mma'ipakat Laara soou Wenesueela.\n\nLaara","num_words":36,"character_repetition_ratio":0.052,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.16,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.766,"perplexity_score":2727.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Wayuu","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Wayuu (alijunaiki: \"Guajiro\", hombre poderoso, persona) naya naa wayuukana koumainka mmakalü Wajiira, palaamüin shi'ipoujee palaaka Kariwe iipünaa sünain mmakalü Kolompia jee müsia mmakalü Wenesueela; akatajaanüsü noumain natuma naa alijunaka cha sümaiwa, akatsa'a namüin naa wayuukana nnojotsü kasa eekai akatajaain nakua'ipa suulia noumain. Naa wayuukana naya müinma yaa naa kojuyaka akua'ipa sainküinpünaa tü mmakalü, sükajee mainmain naya soo'opünaa tü mmakalü. Kawachirasü nanülia naa wayuukana cha'ya wattapünaa eere antüin süchikuwa nakua'ipa chamüin Marakaaya jee Süchimma.\n\nSüchiki nouyasee naa wayuukana soo'opünaa tü noumainka \n\nNaa wayuukana naya naa mülo'ushiikana wayuu kepiakana sulu'u mmakat Wajiira, süpülapünaa sükumajaanüin Kolompia otta müsia Wenesueela. Müinma yaa naashin naa ayaawajüshiikana wayuu sulu'u Kolompia DANE no'u chi juyakai 2019, eeshi maka 380.460 wayuuirua.  Otta naa wayuukana sulu'u mmakat Suuria, nulu'u mmakai Wenesueela, saashin naa ayaawajütka wayuu INE, eeshi maka 413.437 wayuuirua. \n\nSulu'u mmakai Suuria naya 8% wayuuirua eekalü kepiain soo'opünaa mmakat, müinka tia mmakai Wajiira, Maara, Almirante Padilla, Marakaaya, Jesús Enrique Losada, Rosario de Perijá, Machiques jai'tairua chapünaa Catatumbo, Cabimas jee müsia Karaaka. Otta sulu'u tü mmakat Wajiira soo'opünaa Kolompia naya 48% wayuuirua kepiakana sainküinpüna mmakat, müinka Barrancas, Distracción, Fonseca, Maiko'u, Ichitkii, Manaure jee Süchimma. Naa wayuukana aashajaashi wayuunaiki, tia shia nanüiki waneepia süpüla yoota namaa naa waneeirua. Eeshi naa eekai atüjaain aashajawaa alijunaiki, müinka naa tepichikana otta naa jima'aliikana jee majayutnuu sutuma nekirajaanüin süka alijunaiki. Müinma yaa eeshi wayuu eekai nnojoluipa'a aashajaain wayuunaiki, sükajee a'wanajaain tü akua'ipaka isaipa'a nachiki yoota sümaa natuushinuu jee noushinuu cha Wajiira.\n\nNaa wayuukana koumainshi jee eesü e'irukuu nama'ana süpüla kayaawasein jee kojutuin nakua'ipa namüin napüshi, sünain tia akua'ipaka naya naa jieyuukana naa alatitka tü e'irukuuka sümüin süchonyuu. Tü e'irukuuka kayaawasesü süka wanee ejeerajuushi otta eesü amuyuu nama'ana sulu'u suumain nei.\n\nSüchikuwajee wunu'upanaka jee mmakat cha wajiira\n\nSaja'apüin noumainka naa wayuukana sulu'u Kolompia shia 15.300 km², otta sulu'u mmakai Suuria shia 12.000 km2. Sulu'u noumain naa wayuukana mainma sukua'ipa chi juyakai otta tü wunu'upanaka sükajee eein mma eekai iipünain jee eekai wunaapüin. Wanaawasü tü mmakat jee ayatüsü sukua'ipa suulia tü nakumajüinka naa alijunayuuko süpüla akatajaanüin naa wayuukana cha sümaiwa. Tü nayaawaseka süpüla apünajaa nia chi juyakai, nüntapa'a eeshi wayuu eekai nuusain tü na'apainka süpüla apünajaa maiki, kepeshuuna jee ai shialen. Tia ai'nüsü süpüla aapawaa nükoloin juyakai namüin wayuu. \n\nMülo'u ma'in noumain wayuu, o'ttusu chejee palaakai Kariiwe jee müsia chejee ai'rainmaruu (Punta Gallina amünakalü), antüsü chamüin San Juan del Cesar cha uuchimüin jee cha Wenesueela eesü wayuu eekai kepiain soo'opüna uuchi müinka naa wayuukana kepiaka cha Wayuuma'ana jee eeshi wayuu cha Machiques otta wattapünaa. Sutuma tia, mainma sukua'ipa noumain na wayuukana, eesü mma eekai josoin ma'in, eesü mma eekai jasaishaatain, eesü eekai waneepiain tü juyakai müinka saa'in cha Awana jee Fonseca, sutuma tia wüittusü weinshi tü mmakalü. Otta cha palaajee eesü mma eekai nnojorüleein chi juyakai, antawaishi ne'e waneetua sünain juyaka, eesü mma eekai sotpain palaaka jee eesü mma eekai iipünain müinka cha Nasareth jee Makuira. Icha'ya sulu'u mmakai Suuria eeshi wayuu eekai kepiain sotpa'apünaa palaakai Kariiwe jee sa'ato'upünaa Lamuunakai Marakaaya. Piamasü süchii alatakaa soo'opünaa noumain wayuu, müinka saa'in chi Süchii Rankeriia (pejee sünain Süchimma, Kolompia) jee chi Süchii Limuuna (pejee sünain karo'uya, Wenesueela), otta eeshi chi süchii Kachirii jee waneeirua eekai motsoin.\n\nTü wunu'upanaka a'wanaja'waisü sutuma sütsüin tü wüinka, eesü eekai kekiirain wüin palaasü müinka tia manglares amünakalü; eesü yosu, jamüche'e, wuraichi, aipia jee wunu'u eekai asotüin soo'opüna mma eekai josoin jee alin shi'iree juya, süpüshua'a wunu'upanaka tia kojuyasü cha palaamüin sünain nounain naa wayuukana. Otta cha uuchejee sünain eesü wunu'u kekiiraka juya waneepia otta eekai cho'ujaain amüin wane mma eere nnojolüin josoin ma'in müinka tü majayut, monko, kane'ewa, ai, jee kasa eekai apünajünüin.\n\nSüchikü nanülia wayuu \n\nNaashin naa achajaaka sukua'ipa wane kasa chejee sümaiwajee, tü shikiika nakua'ipa otta nanüiki naa wayuukana shia tü Arawak. Tü arawak shia tü anüikika eetajütka süpülapünaa o'ttüin tü wayuunaiki, müsü sukua'ipa müshii naa e'raajaka süchikimaajatü. Naa aashajaaka arawak cha sümaiwa o'onooshi chejee Amasoonas (uuchejee nünain mmakai Ameerika) süpüla nüntüin mapan sünain mmakalü Wajiira, naapaaka mmakalü namüin jee achecheraashi saa'u süpüla eein nama'ana müinma yaa.\n\nNantaiwa'a naa wayuukana cha sümaiwa, tü na'yataainka shia olojoo kasa süpüla neküinjatüin müinka saa'in irama jee mürüt eekai eejatüin soo'opünaa tü mmakalü. Sükajee nnojotpüin tü kaa'ulaka jee tü pa'akalüirua. Mapan, naa wayuukana naapaain sukua'ipa tü olojowaaka jime, jee apünajüshii eeiwa juya. Tü nakotchajaka mapan, na'wanajaain sümaa wayuu eekai ka'attian, süpüla tia, ne'ikajüin tü eekalü nama'ana namüin naa apünajütkalü nemia, aapünaa müsia namüin tü cho'ujaaka süpüla shiiwanain tü neküinka. Kakaliashii naa wayuukana sünain tia a'yanamajaaka jee sünain olojowaaka neküin, jee na'wanajaain süka ichii mapan, süpüshua'a tia alataka süpülapünaajatü na alijunayuuko.\n\nNantaiwa'a naa alijunaka mapan, chejee Euroopa no'u chi siiküla XVI, antiraashi naya namaa naa wayuukana, eejani naa wayuu namaiwajatüka soo'opüna tü mmakat, kojuyashii naya jee eejiraashi naya sümaa naa alijunaka suulia nasütünüin tü noumainka. Natüjaatülia aa'u nantüinjana naa alijunaka nama'anamüin sutuma nanüiki naa outsu, lania jee sutuma nalapüin, nachiaain paala naseyuu. Sükajee tia, naa wayuukana nain'majüin noumain jee nnojoishi oonoin sümaa nachajaaka naa alijunaka, mapan tia antirawaaka o'ttusu sünain wane ashutaa mülo'u no'u chi juyakai 1769 eere ayulaanüin naa alijunaka suulia noumainka jee a'ajünüsü nepia. \n\nNaashin chi wayuukai Weildler Guerra, naa wayuukana nnojoishi emeejünüin natuma naa alijunaka, aka jamüin, eesü eejirawaa otta aashiajawaa sutuma wayuu, naa wayuukana na'inmajashaatüin tü noumainka. Shiaja'a ne'e mapan sukumajaanapan sünülia Wenesueela jee Kolompia kasitka atuma sükatajaanüin noumainka naa wayuukana, akatsa'a nnojotsü kojutuin tia akatajawaaka namüin wayuu, ayatüshii ne'e naya waraittuin jee kanüliain natuma tü noumainka.\n\nMainma kasa alataka namüin naa wayuukana, naa alijunaka nnojotsü nacheküin kojutuin ma'in nukua'ipa wane wayuu, na'anüülasü nujutu wayuu jee achumajushii sutuma eein washiraa soo'opüna noumain wayuu. Naya aluwataweeshikana soo'opüna mmakat, jee natke'erüin wayuu süchiirua nneerü jee süchiirua karalo'uta. Naa shikiipüko mmakat Wenesueela jee Kolompia mainma kasa naa'inraaka süpüla awasütaa nukua'ipa naa wayuukana jee süpüla ma'awain naya suulia tü ni'irukuuko süpüla naju'ituin jee motuinjatüin naa'in tü suuraka nakua'ipa sulu'una noumainka.\n\nNa'yataain naa wayuukana \n\nMainma na'yataaka anain naa wayuukana müinma yaa, sükajee a'wanajaain sukua'ipa mmakalü jee tü sukua'ipaka a'yatawaaka. Cha sümaiwa tü wayuukalüirua a'yataashi sümaa epijaa mürülü jee apünajaa wunu'u na'atiain sulu'u na'apainrua. Tü epijaaka mürülü shia wane a'yatawaa nashataka süchiirua alijuna, sükajee nayain naa antitka palajana tü mürütkalüirua maka saa'in kaa'ula, anneerü, pa'a, katio'u, jee kasa süpüshua'a mürülü eekalü süma'ana wayuu müinma yaa. Otta süpülapünaa alijuna, naa wayuukana olojopü'üshi irama jee mürülü sainküinpünaa mmakalü, jee palaapünaa olojopü'üshi jime otta mapan na'wanajapüin sümaa eküülü jo sümaa na'atiain wayuu cha uuchejee.\n\nShiasa'a mapan, antüshi naa alijunaka sümaa nakorolo, süchiiruajee tia naa wayuukana nashatüin otta noo'ulaküin sukua'ipa na'yataain naa alijunaka jee naapaain nakorolo alijuna süpüla nama'anainjatüin sünain nakua'ipa. Sutuma tia, yaleetajaasü najutu otta nawashirüin wayuu süpüla aainjaa kasa müinka saa'in wane alapajaa, ayulaa jiipü, mi'iraka otta wane outkajawaa eere cho'ujaain shikiira kasa. Nakua'ipajaasü mapan tü epijawaaka jee kama'anawaaka koroloirua.\n\nMüinma yaa, naa wayuukana a'yataashi sünain eekai eein. Eeshi wayuu eekai ekirajüliin, tottoolü, pütchipü'üi, oikkaalin jee mainma kasa na'yataaka anain wayuu so'uka'i. Naa wayuukana ekirajaashi mapan süpüla eejiraain naa'in sümaa alijuna suulia nnojorüleein wayuu eekai kekiin süpüla nakaalijain nüpüshi jee natunajütü. Eesü wayuu o'unaka wattamüin sünain a'yatawaa jee sünain ekirajawaa süpüla anain nakua'ipa, sutuma tia, na'aya wayuu eekai wattain akua'ipa jee nanülia sutuma tia.\n\nOtta, eesü wayuu eekai a'yataain sünain aainjaa süi, katto'ui, susu, jee kasa aainjünaka süka ajapü natuma naa jieyuukana süpüla noikkaain namüin naa alijuna eekai kamalain amüin jee na'aya eekai naluwataain wattamüin. Otta cha Manaure eeshi wayuu a'yataaka sünain akotchajaa ichii.\n\nPütchi soo'omüin süchikimaajatü \nProyecto para tener soporte de Wayuunaiki en Ubuntu Linux\nConstitución de la República Bolivariana de Venezuela en wayuunaiki\n\nShi'ipajee sukua'ipa","num_words":1757,"character_repetition_ratio":0.071,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.177,"stopwords_ratio":0.003,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":6292.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Wayuunkeera","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Wayunkeera (alijunaiki: muñeca de barro) sükorolopü'üsü wayuu jimo'otnuu sutuma nei otta müsia noushinuu paala sümaiwa.\n\nSukumajia\nTü wayuunkeeraka atükünüsü süka pootshi, shai (wane mma ipajatüirü), siruwa, taai, otta mataasia aainjünüsu jüka patsuwa, si'ichi, müsia malaira; kashe'einyaasü ji'ipa kuluulu atumawaa. Tü wayunkeerakalü akumajünüsü julu'u juyaakuwain mürülü tü eekalü jupa'a mmapa'akat je müsia jütapa'apalü wayuu, kachirayaasü; ke'iyotkiisu jüpüla naa tepichikana watta ka'i nayaawatüinjatuin tü nakuwa'ipakalü julu'u wayuuin naya juulia jooyajüin naya.\n\nSaashi wayuu la'ülaa müinka saa'in Dorila Echeto:Tü wayuunkeeraka wemirapü'üsü icha sümaiwa sutuma woushi suulia watalejüin tü wuinka otta suulia wemeronajaajüin sulu'u tü laaka eere nashijaain.Waneepia eetüjülia tü shaitaakalü je tü nemi'irakat naa wayuukana, shia wane e'iyatakat nakua'ipa naa wayuukana, yaayaa aashajaainjanan waya süchiki tü wayunkeerakalü, süka ayatayülinya shia, süka eein naa jieyuu ekirajaakana sünain, naa eyüükana, naa oushuukana, nekirajüin nachooin, naikeyuu, je naa naikeyuukana nekirajüin nachooin, ayatayülaja'a nekirajüin anain naa jieyuu eekana maa'ulu. Wayaawata aa'ulu sünain shiain wa'yataain ayatüinjatüin watüma tü wayunkeerakalü jee shi'nnaajünajatüin tü nakua'ipakat naa wayuukana sükajee, ne'rajüinjatüin shia naa tepichi, majayünnü eekana maa'ulu otta naa iseyüülikana'aya, naa nnojoliyüliikana'aya jeme'in. \n\n¿Ayatayüliya saa'in pümüin e'nnaajünüin nakua'ipa naa wayuukana süka tü wayuunkeerakalü?   \n\nEesü sulu'u wane mmairua eere nnojolüipain saainjünüin tü wayunkeerakalü, motüsü aa'inyüü, nnojolüitpa eein wane anashii eeinjatüle nekirajünüin naa tepichi jieyuuchenkana, süka no'unüinnapain naa jieyuukana alijunapiapa'amüin. Süka kepiainapain naa jieyuukana sa'aka alijuna, nnojolüitpa jalainjatüin naainjüin tü wayunkeerakalü, süka saainjünüin nepiapa'a naa wayuukana, sotpa'a wane laa, eere anain ma'i aainjaa shia, süka shianya süpülajatüinya. Maa'ulu yaa, tü wane kasa motuukalü atüma tü wayunkeerakalü shia tü shimi'irakat alijuna: tü munyeekakalüirua, tü patineetakalüirua, otta waneeirua shimi'ira tü alijunakalüirua.\n\nWayuunkeera süpüla a'laüle'era aa'in \n\nTü wayuunkeeraka naa jieyuuchenkana nayaawatüin naa'in sutuma süküjala nei otta müsia noushi, sükajee nayain naa jieyuukana naa atüjaka achiawaa nachoinyuu suulia wane kasa mojusu namüin. Naa tepichikana jieyuu atüjashii sünainjee emi'ijaa süka tü wayuunkeeraka, jüka jamüin, tü wayuunkeeraka nnojotsü ko'upünaain suulia aturaanüin otta müsia suulia majutuin wayuu namüin. Süka tü wayuunkeeraka, naa tepichikana jieyuu nayaawatüin nakua'ipa shi'iree kojutuinjatüin namüin natapa'ala otta müsia shi'iree nnojoluinjatüin jooyajüin naya sümüin wayuu.\n\nTü wayuunkeeraka nnojotsü ko'upünaain, kapü'üsü süsapainpünaa otta müsia sütünaka antüsü ne'e sünain süsatala, müsü sukua'ipa süpüla nnojoluinjatüin jooin wayuu namüin naa tepichikana emi'ijaaka süka. Jaashin jüküjala wayuu, paalale'eyan tü wayuunkeeraka kasalajasü otta amaunnajüi ma'aka juyo'ujireennüin sümaa su'upünaa wayuu.\n\nEkirajüsü tü laülaakalü \n\nTü laülaakalü sünain süpüshua'a tü saa'inrakalü ka'iwai, maa aka saa'in ashijawaa sulu'u tü laakalü, eere saainjünüin wainma kasa; süka nayain atüjain naa laülaayuukana nekiraja anainrü sünain jamüinjatüin saainjia wane wayunkeera. Asaajünüsü tü pootshikalü eeje tü laakalü, süka jamüin sulu'u tü laakalü chü'ütsü tü pootshikalü sütüma tü wuinkalü sainyakalü juya, ayu'unnusü suulia tü sa'atacheinkalü wunu'u, süpana wunu'u, ipachein, süpüla uleinjatüin tü pootshikalü je anainjatüin atüka shia. Kettaapa tü pootshikalü, akumajünüsü shikii tü wayunkeerakalü palajana, nnojotsü ashatünüin shikii wayuu süpüla e'iyatia nojut naa wayuukana, shia atanüka shikii mürülü. Eesü süpüla süshatünüin shiki wawaachi, shikii kulu'u, otaa eekai eein ne'e. Tü wayunkeerakalü kaüliijanasü atümaa.   \n\nSüchikijee tia, aainjünüsü tü sütünakiikalü sümaa tü sütünakalüirua. Majapüsalü je mejepirasalü, sükajee tia jutatsü tü sütünakalüirua waneepia maa aka sujuuptüinjatkai wane kasa, miyo'uyuuinjatü tü süchirakalüirua, ko'otüinjatü je yaletüinjatü. Motsosü tü süsapükalü motsosü je sünainjeesü tü süsee'eru'u jerutkalü je ja'yakalü ma'in, tü süpü'ükalüirua masapainsalü je mo'uuisalü, kapü'üsü ne'e, je sünain eesü shiyaawase tü e'iruukalü, süpüla nnojolüinjatüin motüin saa'in tü aainjüsükalü sünain jaleje'ewalin shia.   \n\nPaalale'eyan saashin wayuu maka koupünaale wane wayuunakeera eesü süpüla eein mojujirawaa sünainjee, süka jamüin nnojotsü emi'ijaanüin süka su'upunaa wayuu otta müsia süka sukua'ipa, sükajee tia, ayataleesü waneepia sutuma wayuu, nnojotsü koupunaain, matünasat otta masa'asat atumawaa. Maka koupunaale atumawa eesü süpüla eein wane mojujirawaa otta mapan wane amaünnajawaa.\n\nLa wayuunkeera \nComo juguete tradicional de la cultura wayuu tiene un gran fundamento, ya que a través de su elaboración deja un aprendizaje significativo, transmitido de generación en generación a todas las niñas de nuestro pueblo, las abuelas (toushi) son las encargadas de guiar con sabiduría este oficio. Creemos que nuestra obligación es difundir por todos los medios que estén a nuestro alcance nuestros usos y costumbres, salvaguardando así, para las nuevas generaciones futuras.\n\nSe cuenta que anteriormente darle rostro a una wayuunkeera podría ocasionar malentendidos y disgustos entre los wayúu, ya que no se debe jugar con el rostro humano ni con su cuerpo, por tal motivo, las wayuunkeera no tienen rostro, brazos completos ni piernas completas. En el caso de darle rostro a una wayuunkeera y compararla con una persona, podía terminar en una ofensa que se arreglaba mediante una indemnización o amaünnajawaa.\n\nElaboración de la wayuunkeera \nEn sus quehaceres cotidianos dedican su tiempo para explicar paso a paso la elaboración de la muñeca de barro. Un lugar apropiado es en el jagüey (laa) ya que allí se encuentra una fuente de agua la cual es utilizada para amasar el barro (pootshi) hasta darle la figura  deseada, las ancianas resaltan a sus nietas, que deben colocar collares, darle forma definida a los senos y colocar el clan (e'irukuu) en las piernas, para que jamás pierdan su identidad.\n\nShi'ipajee sukua'ipa\n\nSukumajaala wayuu","num_words":1332,"character_repetition_ratio":0.063,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.171,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4644.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Wa%C3%BC","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Chi Waü (alijunaiki: ocumo) es una planta de la familia Araceae, que es cultivada por sus grandes tubérculos, que son ampliamente utilizados para la alimentación,originaria de América Central, cultivada extensamente en las regiones tropicales, que producen cormos, ricos en almidón y que contienen entre 1 y 8,8% de proteína. Es muy semejante al taro.\n\nUsos\nEl ocumo es un ingrediente imprescindible en los sancochos elaborados en Panamá, la Costa Caribe colombiana, Venezuela y la República Dominicana. Tambien se suele comer frito en algunas partes de Venezuela.\n\nWunu'ulia","num_words":116,"character_repetition_ratio":0.011,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.19,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.99,"perplexity_score":14842.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Wenesuweera","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Wenesueela joolü arajunuipa sukaa anulia Mmakat Woliwariana Wenesueela (alijunaiki: Republica Bolivariana de Venezuela) shiia wanee mmakat soou Ameerika, antunusu anain palaamüin sunain Ameerika Uuchimüin, saataa shirokosu Palaaka Kariwe siia tuwane sunainjesu mmakat amerikana; tü outkapüle alijuna shiia alijunapiapaa Karaakas.\n\nSumioüshe mmakat shiia 916.445 km², soou mmakat antirasu sumaa Palaaka Kariwe ipüna palaamüin, wopumüin sumaa Mmakat Kolomwia, sumaa Mmakat Wurasiirü wuimpeje suriiamüin sunain siia wuimpeje sumaa Mmakat Kuyaana. \nSumaa chii mmakat Kuyaana tü alüwatasuka soü Wenesueela, yootusu wanepia sumaa soü kamanain tü mmakat kanainjeka sumioüshe 159.542 km². Sunain Palaairamüin sumioüshe antusu sunain 860.000 km² shiroko Palaaka Kariwe siia Wuinka Atülantika tü makaa anaashatasu supüla aika soou anuwa.\n\nTü Mmakat sumaasu sutchen Kusina müin sain tü Kusina Kariwe. Niirüin palajana chii alijunakai Küristobal Kolon (alijunaiki: Cristóbal Colon) soü juyaa 1498. Suchikeje antusu maima alijuna supüla apaa mmakat sumüinrua siia antira tü metisa soou tü wayuu kusina. \n\nWenesueela shiia mmakat palajanaka soou Ameerika Uuchimüin sunain ajutala akuwaitpaa suliia tü alijunaka epaainyajewai, tü makaa alaatusu sunain Atkawaa Karawoowajatü siia suchikeje Atkawaa Wuinpüleka soou Wuinka Marakaaya soü juyaa 1823 sunainje tü ounusu alijunaka suliia mmakat Wenesueela. \n\nKakaliasu sunain atkawaaka soü alüwata soou mmakat Wenesueela, sunain tü makaa Wenesueela antusu anain anaawaka sutuma sajapü püresitente kakaliaka sunain alüwata. Sooupüna siküla XX ees atkawa suchukuwaya soü tü Temokürasia (alijunaiki: Democracia) tü makaa akanajunusu nujuitapa chii püresitente Markos Peeres Jimenes (Marcos Pérez Jiménez) soü juyaa 1958. \n\nSutuma antanuanain tü Petüroolia, Wenesueela amioüjasu sunain tü makaa, soou juyaa 1980 ashalasu sukuwaitpaa Wenesueela sutuma wanee kassa sutuma tü alüwatasuka soou mmakat.\n\nWenesueela münusu shiian wanee mmakat ajuitaaka (alijunaiki: País Emergente) sutuma ayatain nee sumaa Petüroolia shiia ipaa anaaka, siia apünajaa. \nTü sutchen soü aikawa shiia 34 (Apünuin Shiiki sumaa Pienchii) soü kajütula siia münusu shiian mmakat sunain pasanain soü katchenpala. Erajunusu müin shiia waneein mma 17 (Poloo Akaratshi) kalüko maima sukuwaitpaa mma, müin sain Palaa (Mar), Uuchi Mujule, Serwa (Selva), Sawanaa (Sabana) siia Uuchi Samatsu (Paramos Andinos). \n\nSüümanasü tü mma aimajunaka sutuma kowierno Wenesueela, 63 % soou supüshuwayale mmakat. Suyashe alijuna siia wayuu kusina sulü shiia 29 miyon supüla juyaa 2012 siia sulüpüna metisalesu, kajamüin eesü sulü Wayuu Kusina, Alijuna Europajetü, Alijuna Apürikajatü siia cheje Asiapüna.\n\nTü mmakat Wenesueela shiiasu Mmakat Peteralü Temoküratikat, ashajunaka sulü Ashajaanaka sunain Repentensia (Acta de Independencia) ashajushi soü juyaa 1811. Sulü suumain ees 23 (Piama Shiiki sumaa apünuinmüin) siia wanee Outkapüle alijuna müin sain alijunapiapaa Karaakas, siia 311 mma pasanain sulü wuin.\n\nAntunapa Anain\nSoü juyaa 1498 sunain tü apünuintua oünaa soou wuinka chii alijunakai Küristobal Kolon anuwalüshi soou Suwatale Wuin Orinooko (Rio Orinoco) suchikeje alaatushi supünalü Sugolfoin Paaria. Kolon müin niirüin anaachon shiia, nulüwataka wanee pütchi sulü karalouta sumüin Katolikat Alijuna, kajamüin antakai nain sulü Paraisaa mushii:\n\nTamaka jamüin soü tü Mma Anaaka, suwatale wuin ee sushawalajie wuin, tantaka anain, mioüshatasu müin sain wanee palaa kajamüin tü sushawalajie wuin supülasu wuin siia tü palaaka münusu kaa mioüin shiia, musuu atuma chaayan ee tü palaa Kalilea siia Palaa Ouktusu (alijunaiki: Mar Muerto). \n\nTamüin jamüin kaa nnojolen tü suwatale wuinka antüin cheje Paraisaa, antusu sulüje wanee mma wattaje cheje Mma Austüralü, ee nnojotsu atijanüin soü jalain shiia; siia tekei saintamüin tü mmakat tantaka anain shiia mma anaasu tü nojotsuka atijanain oü.\n\nTü sunuliaka Wenesueela nutuma Küristobal Kolon shiia \"Mma Anaasuka\". Tü sunuliaka Wenesueela antusu nutuma waneeyan alijuna, chii Alonso Ojeda antushi sunain Wuinka Marakaaya, niiraka shipia tü kusina palaajewai sotpaa wuinka siia chii Ameeriko Weskusio mushii: \"Ayatusu tü joüchonka Wenesia\" (Venezia sulü Italiananuiki).\n\nSumaiwa soou Mmakat Wenesueela Pürekolonpina (Precolombina)\n Münusu nee sutuma atijusuka soü, tü wayuu kusina tü sumaiwajatüka chaa soü 30.000 miraa juyaa chejee Amasoniaa, Uuchi Andes siia Kariwepüna. Suchikeje juyaaka Pürekolonpina soou Wenesueela münusu; Paleo-Kusina sulü alijunaiki Paleo-Indio (30.000 a.C - 5.000 a.C), Meso-Kusina (5.000 a.C. - 1.000 a.C), Neo-Kusina (1.000 a.C - 1.500 d.C) siia Kusina-Hispano (1.500 anainmüin joolü). \n\nTü Paleo-Kusina siia Meso-Kusina tü kusina sumaiwa ainjusu kassa supüla alojaa mürüt mioüyashatasu müin sain tü megaterio, tü mastodonte siia tü gliptodonte; siia suchikeje alojaa jimee siia oünaa sulü anuwa soou wuinka kariwe\nSunain tü Neo-Kusina eesü tü apünajaka, tü kepiaka siia tü potshipüko; ainjunusu terapente, wowera, ees atija soü jamüin sukuwaitpaa mma, juyaa siia ekee ein, ainjunusu wayuunkera potshipü müin sain tü Wenus Takariwa Sotpüna Wuinka Walensiaa siia maima kassa soou mmakat. \n\nTü mioüsuka kusinayu chaa sumaiwa shiia tü: Timotaa-Kuikas chaa mma Andes, antirasu sumaa Chibchas soü sukuwaitpaa nee kaa nojolüin sutuma sunüiki kajamüin wanejatü sunüiki piamaleyan; tü Kariwes supalüsuu mma Orientee, pasanain soou mmakat, Kuyana siia soou mma Suuria, sutuma wanee atkawaa saapain ipüna soou mma Ameerika Uuchimüin; tü Arawaka jimatusu maapan soou joolü mmaipakat Amasonaas, wopumüin, pasanain sunain mma siia wuimpeje soü palaa. \nWanee pueulo antaka anain sutuma Arawaka kusina shiia tü Wayuu, koümainka soou mmakat Wajiira chaa wuimpeje soou mmaipakat Suuria; siia tü kusina Kaketias kepiaka sumaiwa soou mmaipakat Fatkon, tü kusina Kaketias ounusu sutuma tü alijunaka chaamüin suriiamüin sunain mmakat; ees waneeyan kusina antaka wattaje, kepiapünasu sotpaa Suwatale Wuinka Orinooko\n\nTü kusinaka soou Wenesueela ayatasu sumaa potshii, supanaa mujui siia eke ein supüla akumujuna shipia. Tü Timotaa-Kuikas ayatasu sumaa ipaa, sutaa kassa uchii palaapüna kajamüin supülasu awanaja kassa müin sain tü aikawa, sunulia shiia türueke (alijunaiki: Trueque). Tü mürütkana soou mmakat chaa akalia makaa shiia: Danta, Walirü mioükana aii (Tigres dientes de sable), Armatiya mioü siia waneeirü. Suntapa tü alijunayuko ees soou Wenesueela maima wayuu kusina, ee yootüin sunüiki Arawaka, Kariwe, Chibcha siia Tupi-Waranii. Tü kusinaka sooujatuka Wenesueela sumaiwa atijashatasu kassa soü putchi, akuwaitpaa, aruleja siia eke ein, wanee shiia tü Makiritare kajamüin tü sunuikika mashatasu tü karalouta Génesis chaa wattapüna.\n\nSukalia Antunapa anain Wenesueela sutuma Alijuna cheje Epaainya\nWenesueela erütnusu palajana nutuma chii alijunakai Küristobal Kolon sumaa tü apünuintuwaka oünaa soou wuin, chaa kai 1 akostoulü soü juyaa 1498, nuntapaa anain sulü Suwatale Wuin Orinooko, suchikeje nulatapaa sotpaa Türinitaa je Towaako. \nTü makaa shiia palajanaka sumüin alijuna, anta anain mma ee cheein kajamüin tü piantuwaka nukuwa nojotsu nüntaa anain mma ee nojolüin shirokoin palaa. Kolon niirüin suwataleeka wuin Orinooko, tü Serwaka mojüle, yaleje ounüshi chaa Sugolfoin Paaria chaa peje sunain Pasanain soou Wuin Marakaarita (Margarita).\n\nSulaatapa waneshi juyaa, antushi Alonso Ojeda sumaa wanee erajaa mioü soou Wenesueela, niakai alatushi palajana supünalü Sotpaapuna Parawanaa siia suchikeje soou Sugolfoin Wenesueela Suchikeje tü makaa, akumujunusu tü sukuwaitpaainjatuka mmakat; ainjunusu tü kowierno Kokiwakoa, akumujunusu alijunapiapaa, karetera siia ekaa sulü makaa; tü alijunapiapaa palajanaka soou Wenesueela shiia: Pürowinsia Marakaarita (1525), Wenesueela (1527), Türinitaa (1532), Jeketu Antalüsia siia Kuyana (1568)  siia suchikeje Marakaaya (1676). \n\nChaa juyaa 1528 chii Reikai Karlos nulüwatain wanee karalouta ee numüin soü naanapajüin saataa mmakat sumüin apüshika Welser siia apüshika Fugger chejeewai Alemaniaa, sutuma tü ees wanee mma sajapülü alijuna alemaniajewai. Müin sukuwaitpaa suumain wayuu kusina ees atkawaa natuma chii numajatuka Kasike Waikaipüro chaa juyaa 1560\n\nTü sunuliaka mma soü juyaa münaka shiia Tü Riala Autiensia soü Santoo Tominko siia Santaapa Wookota tuirüa alatusu sajapülü tü Wireinata Jeketü Küranada chaa juyaa 1717; siia soü juyaa 1777 akumujunusu tü Kapitaniaa Supüshuwale soou Wenesueela. Tü makaa katchenjasu sutuma tü Riala Autiensia Karaaka soü juyaa 1786\n\nAjutala Sukuwaitpaa suliia alijunaka Epaainyajewai\n\nChaa sajalajapa siküla XVIII tü kepiaka sulü mmakat Wenesueela shirüin tü alataka chaa wattapüna müin sain tü Ajutala Sukuwaitpaa Mma Mulousu Ameerikajatü, tü Rewolüsion Püransesa siia tü eishajera karalouta; tü alataka chaa Epaainya siia eke ein; tü makaa suchijirüin sain tü atkawaaka soü anaawaka soou mmakat. \n\nChaa juyaa 1748 wanee kamanakat mma siia apünajüi pülanta kakao nulia shiia Juan Püransiko Leon, niakai ashichishi sumüin tü kümpañia Wuipuskuwana (Guipuzcoana) tü makaa shiia palajanaka innaka supüla ajutala sukuwaitpaa mma. Siia tü palajana atkawaa soü ajutala akuwaitpaa alaatusu soü juyaa 1795 chaa mma Koroo soou wopumüin sunain mmakat Wenesueela, nutuma chii ekülapoo mütsia Jusee Leonardoo Chiriinos\n\nWaneeyan ashichija shiia natümairü Manüer Gual siia Jusee Mariia Epaainya soou juyaa 1797, tü makaa shiia ein maima alijuna siia ekülapoo sumaa; aitnapaa tü makaa nojotsu ajuitüin anaain siia tü eipolojeka ouktusu sutuma tü alijunaka. Siia chii maakai kürioyo Juransiiku Miranta (Francisco de Miranda) ayatashi soü ajutala sukuwaitpaa mma Wenesueela, niakai piantuwashi ekerolüin sulü Wenesueela cheje tü Wera Koroo sumaa nukumajaka nutchen cheje Mmakat Haití, tü nukumajaka nüntaaanain sutuma alijuna inkülejewai. \n\nTü nainrekaa nojotsu anaain kajamüin, tü alijunaka yootusu mojulü noü siia nuntapaa Koroomüin nojorülesu alijuna sutuma sunüiki tü Epaainyajewai; makaaya alaatusu sumaa tü sainraka tü alijuna Mantüwanos (alijunaiki: Mantuanos)\n\nSoü kai 19 apüril soü juyaa 1810 alaatusu tü shimüinsuka ajutala akuwaitpaa sumüin Wenesueela nutuma chii Wisente Amparaan (Vicente Amparan) sunain kai turaa chii Alüwatashikai soou mmakat Wenesueela ajutunushi sutuma tü Kawildo je Karaakas. Suchikeje tü makaa akumujunusu tü Jutkataa Mioü soü Karaakas (alijunaiki: Junta suprema de Caracas) tü shiia palajana akuwaitpaa supüla alüwata. \n\nTü makaa alüwatasu anainmüin 2 matsoo soü juyaa 1811, akumujanapa tü Palajanaka Konküresaa sulü Mmakat (alijunaiki: Primer Congreso Nacional). Tü Palajanaka Konküresaa sulü Mmakat aküjusu wanee Apünuintuwa Alijuna (Triunvitaro), kalüko tüirua; Küristobal Mentosa (Cristobal Mendoza), Juan Ekalonaa (Juan Escalona) siia Battasar Patüron (Baltazar Padron). Kashi suchikeje, chaa kai 5 juulio soü juyaa 1811 ashajunusu tü Ashaja Karalouta soou Depentensia.\n\nAlaatusu wanee kassa, tü palajatuka Repüpülikat Mmakat ashawalasu sutuma sainjalaa alijunaka epaainyajewai, soou juulio chaa juyaa 1812 chii Juransiiku Miranta alüwatashi soou tü jeketüka ejetsitaa, Miranta yootushi soü ajolojaa tü atkawaaka (alijunaiki: Capituló) chaa San Mateo\n\nTü makaa akülasuu suchukuwaya soü juyaaka 1813, nutuma chii militaraa Simon Woliwat, suchikeje nujapülüin tü mma Kukutaa, nukumajaka wanee oüna sumaa kassa supüla atkawaa, niakai alatushi supünalü mma Andes siia wopumüin sunain Wenesueela; numashi Atanasio Jirardot (Atanasion Girardot) siia Jusee Felix Riwas (José Félix Ribas). Tü alijunaka sutijapaou nuntuinjachi Woliwat sunain Atkawaa epaa Ouktaa, Woliwat atkashi sumaa rialistas alijuna supüla antuinjachi Karaakamüin; sujalajapa tü makaa, Woliwat ekerotushi Karaakamüin anaakaralü, sunainje turaa erajunushi müin ¨Ajutalashikai¨ alijunaiki ¨Libertador¨ ein nukujüin tü jeketka repüpülikat, tü atkawaaka ayatusu soou mmakat. \n\nSulaatapa waneshi juyaa asotoosu tü atkawaa sumüin tü korona, nutuma chii epaainyajewai Jusee Tumas Wowes (José Tomas Boves). Sutuma tü makaa, ounusu tü patüriota wattalü chaa Orientaa siia kepiaka sulü tü alijunapiapaa, ajutu musiia tü II repüpülikat Woliwat cheje Jeketka Küranada (Nueva Granada), nukumujüin waneeyan outkaja patüriota supüla neekerolüin nuchukuwaya sulü mmakat Wenesueela kajamüin sajapülüsu tü alijunaka epaainyajewai suchukuwaya, nojorülesu ein alijuna ee nuyurajain Woliwat sunain kassa, sutuma müin nukuwaitpaa ounüshi chaamüin mmakat Jamaika supüla yoota sumaa tü alijunaka chejewai Inkülateraa, suchikeje ounüshi chaamüin mmakat Haití ein antirain sumaa tuwaneirü atkaka soü sukuwaitpaa Wenesueela. \nYaleje ajuitushi sunain tü awarajawa soü mma Kayo, nüntaaka soü juyaa 1816. Atkashi soü Pasanainka sunain Wuin Marakaarita nukanajaka, tü repüpülakanaa ayatusu atkain soou Karupanoo siia Marakaai kaa müin ayoutunusu. Ainjunusu waneeyan erajaa, Woliwat niipolojesu tü ejetsitaa repüpülakanaa chaa mma Kuyaana, ein nukanajüin mma Ankosturaa; yaalapa sulü Ankosturaa niitaka tü III Repüpülikat. \nSiia chaa pasanain sunain mmakat Wenesueela eeshi chii Jusee Antonioo Paes Atkashi soü ajutala mmakat yalapüna.\n\nTü atkawaa soou mma yanos antusu sunainmüin juyaa 1819. Soü juyaa tü makaa chii Simon Woliwat niitain tü Konküresaa Ankosturaa, yaleje ajuitusu tü ainjaka wanee mmakat mioüshanainjatü eitanusu sunulia müin ¨Mioü Kolomwia¨. Sunain juyaa 1820 ashajunusu wanee karalouta suchukuwaje ajoloin tü atkawaaka siia ouktaa soou mmakat, sunain tü makaa akettanusu siia ajolosu tü ouktaa soou mmakat Wenesueela, anainmüin 28 apüril soü juyaa 1821. \nSiia wanee kashii suchikeje soü kai 24 juunio sunain juyaa 1821, Woliwat antirashi soü atkawaa numaa Mikelü Toree (Miguel de la Torre) sunain Atkawaa Karawoowajatü ein akanajüin tü patüriota Wenesueelajatü. Tü atkawaa makaa shiia sujalajie tü alijunaka soou mmakat Wenesueela, apütasu ekü musuu, müin sain tü apütaka soou Marakaaya, tü alijunaka epaainyajewai ekaa soou Marakaaya ajutunusu sooüje mma sunai tü Atkawaa Wuinpüleka soou Wuinka Marakaaya soü juyaa 1823. Sunain apaanüin tü pülasa Puetta Kaweyo (alijunaiki: Puerto Cabello) natuma numajatuka Woliwat akettanusu Sukuwaitpaa Mmakat Wenesueela sunain tü Indetentensiaka.\n\nMioü Kolomwia\n\nTü Mioü Kolomwia chaa sumaiwa sunainmüinjesu apünuin mma soou Ameerika Uuchimüin; sunain tü makaa ees; Wenesueela sumaa tü Wireinataa Jeketu Küranada siia tü Pürowinsia Wayakila (Provincia de Guayaquila) siia suchikeje münusu Autiensiaa Kitoo. Tü Konküresaa apanaka chaa Ankosturaa awanajanusu chaamüin mma Kukutaa, ein ashajanüin tü karalouta Kontitusionka je Kukutaa soou kashii akostoulü soü juyaa 1821, ein aküjunuin sukuwaitpaa mmakat jeketka. \n\nSimon Woliwat niia chii alüwatakai palajana soou mmakat Mioü Kolomwia, püresitentejashi sutuma maima alijuna, siia wisepüresitente niia Püransiko Paülaa Santanterü (Francisco de Paula Santander). Woliwat ounüshi suriiamüin supüla ajutala sukuwaitpaa mmakat Peruu siia akumaja tü mmakat Woliiwia. Tü jeketka mmakat alüwatasu sunain tü aikünaka, ekaa sulü alijunapiapaa siia sujolojoin tü müliaka ekülapitü. Sutuma nojolüin wanawain sukuwaitpaa tü Woliwariana (Sentüralistaa) siia tü Santanteristaas (Peretalistaas) amojujasu tü makaa; siia sunainmüinjasu tü müliaka sutuma jaamü, müliaka sunain kassa, nojolakaa wanawain sunüiki siia sukuwaitpaa supüshuwale mmakat, tü wenesueelajewai nojotsu sucheküin müinjatu sukuwaitpaa mmakat Wenesueela. \n\nTü kosiata soü juyaa 1826, niipolojekaa Paes niia apakaa suchukuwaje, numaka chaa Wokoota. Supüla sushalai tü makaa, Woliwat Alüwatashi nee sunain juyaa 1828, tairü sunainje tü, Wenesueela ajuitusu suliia Mioü Kolomwia, tü makaa alaatusu soü kashii nowiempüre sunain juyaa 1829. \nSunain mayoo soü juyaa 1830 eitanusu tü Konküresaa Walensiaa (Shiiapünasu outkapüle soou mmakat Wenesueela). Sutuma müin amojujain tü Kolomwia; Wenesueela kachukuwajasu shimiwa müinka wanee mmakat.\n\nSuchukuwaje Mmaipakat sulü Mmakat Wenesueela\n\nSulü Mmakat Wenesueela ees 23 (Piama shiiki apünuin) mmaipakat, wanee outkapüle mma, tü shiia alijunapiapaa Karaakas siia tü repentensia peteral sunainmusuu 311 pasanainka sunain wuin, kayos siia eke ein sulü palaa sotpaa Wenesueela; siia tü mmakat yootaka achirüa tü kowierno Wenesueelajatü, sunulia shiia mma Kuyana.\nTü mmaipakat alüwatasu soü sukuwaitpaa shimiwa, ees Kontitusionka Mmaipakatpüle sumana.\n\nMmaipakat\n\nSuchukuwaje Mma Sunain Wuitaa\n\n \nWenesueela antunusu anain ipüna soou Ameerika Uuchimüin, pejesü sunain sulatie Ekuwatoorü; suumain kontinentala mioüsu.\n\nPürunteraa\nWenesueela antirasu sumaa 13 mmakat soou Palaaka Kariwe siia Wuinka Atülantika, tuirua shiia: Sumaa Mma Mulousu Ameerikajatü ((Puetta Rikoo siia Mma pasanain sunain Wuin Wirjene); Reinokaa cheje Mmakat Molüko (Kurasaoo, Aruwaa siia tü Kariwe Neerlantes); Mmakat Dominikanat, Püransia (Watalüpee siia Mattinikat) siia Türinitaa je Towaako. Apütasu supüla antanaanain akuwaitpaa, sumaa Kolomwia (430 km), San Küristobal siia Niewet (80 km), Tü Reinokaa Kottusu- Monserat (45 km) Dominikaat (80 km), Santaa Lüsiia (10 km), San Wisente siia Küranadinas (90 km), Küranada (300 km) siia Kuyaana (1150 km).\n\nSoou mmakat antirasu sumaa apünuin mma; suriiamüin Wurasiirü sumaa 2.199 km, wuinpumüin sumaa Kuyaana sumaa 743 km, wopumüin  Kolomwia sumaa 2.219 km.\n\nMma kanainjeka supüla erajaa\n\nTü mmakat Wenesueela kanainjesu maima mma supüla erajaa sutuma eke ein, tü mma iitajusu sunain 9 mma tuirua shiia; mma Andes, Wuinka Marakaaya, Insularü, Uuchipüirüa Pasanainka, Uuchipüirüa Orientala, Mmapapüna Deltaikat, Mma Yanos, Suriiamüin  sunain Orinooko siia Uuchipüirüa Korianaa.\n\nSukuwaitpaa mma kanainjeka Wenesueela\nTü mma kanainjeka Wenesueela supalüsuu sunain apünuin saatawai soou mmakat, chejesü wopumüin chaamüin wuimpeje; tü Uuchipüirüa Andes siia sotpalü wuinka Palaaka Kariwe, tü mma Yanos Wenesueelajatü chejesü sotpaa Orinooko siia alaatusu pasanain sunain mmakat Wenesueela, siia tü Uuchi Masisas soou mma Kuyaana Wenesueelajatü. Palitchon mma kanainka maima sukuwaitpaa sunainjeka müin sain Wenesueela.\n\nSoou Wenesueela tü uuchika akumujasu soü akalia Tetsiaria (Terciaria), jayasuu ipüna soou Uuchipüirüa Orientala soou Kolomwia. Tü uuchikalirü chaa wopumüin sunain Wenesueela antusu sutuma tü makaa, palajanusu tü Uuchipüirüa Perijaa chaa pürunteraa sumaa Kolomwia tü sumioüshe shiia 3.750 m. \nTü Uuchipüirüa Andes ajalajaka sunain tü Pikoo Woliiwat antusu sumioüshe sunainmüin 4.978 metros. Tü piamasuka Uuchipüirüa shiia mioüshanaka Uuchi sooujeka mma Wenesueela, tü uuchikalirü sotpasuu tü Wuinka Marakaaya, siia suupüna ees tü washirakaa Petüroolia. Sunainje Wuinka Marakaaya, Uuchipüirüa chaa mmaipakat Meriida siia Palaaka Kariwe, ashawalasü tü Uuchipüirüa Koroo chaa mmaipakat Patkon.\n\n \nSukua'ipa mmapa'akalü","num_words":3937,"character_repetition_ratio":0.067,"word_repetition_ratio":0.001,"special_characters_ratio":0.178,"stopwords_ratio":0.011,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.999,"perplexity_score":7855.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Wikiaa%27innajat%C3%BC%3AWayuunaiki","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Wikiaa'innajatü Wayuunaiki\nEl Wikiproyecto Wayuunaiki, es un espacio de colaboración para todas las personas que quieran colaborar en la mejora de artículos en la lengua Wayuunaiki.Puedes consultar el listado de artículos faltantes, tareas y aportes, así como sumar cosas sobre las cuales deberíamos trabajar.\n\nRecursos útiles\n\nListado de artículos a trabajar\n\nArtículos a mejorar\n\nArtículos a crear\n\nParticipantes del Wikiproyecto","num_words":101,"character_repetition_ratio":0.111,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.162,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.934,"perplexity_score":4793.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Wikipeetia%20Wayuunaikiru%27u","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Wikipeetia süka wayuunaiki (alijunaiki: Wikipedia en wayuunaiki) shia eere akotchajünüin tü sukua'ipaka wayuu sulu'u Wikipeetia. Müinma yaa eesü maka  pütchi ashajuushi sulu'u.\n\nSukua Wikipeetia sulu'u woumainkalü\n\nNo'u kashikai akoostou nükalia juyakai 2023 waneeirua alijunairua eejanaka nümaa Maor Malul nashajirüin sünülia piama a'yatawaa süma'ana tü a'yataashiikana sümaa sünüiki wayuu sulu'u tü Fundación Wikimedia, tia a'yatawaakalüirua alatamaatsü sulu'umüin tü süpülajanaka eere ekeraajünüinjatüin sukua'ipa sulu'u tü Wikimedia Incubator, wane süpüla Wikipütchimaajatü otta wane süpüla Wikipeetia. Mapa o'ttushii naya sünain akumajawaa otta sünain ekeraaja tü su'upünaainjatükalü otta wane kasa eekai cho'ujaain süpüla anainjatüin sukua'ipa.\n\nTü a'yatawaakalüirua tia o'ttusu shii'iree kanüikinjatüin na wayuukana koumainka sulu'u tü mmapa'akalü Wenesueela otta müsia süpüla kojutuinjatüin tü natüinjainka na wayuukana shii'iree süchecheraainjatüin nakua'ipaka otta sünainjee müin sukua'ipa atumawaa eesü süpüla ayatüin tü wayuunaikika aashajaanüin waneepia. Otta müsia süka a'yatawaaka tia eesü süpüla aapaanüin tü wayuunaikika süpüla ekirajawaa tepichi otta shii'iree kayaawasein tü pütchikalü sulu'u tijitaalüin shia.\n\nJuyakai 2011\nAntapaashi wane wayuuirua sünainmüin türa a'yatawaakalü sümaa tü natüjainka saa'u tü wayuunaikika, nala antapaashiikana ne'iratüin tü pütchika eejatüka paala otta o'ttushii naya sünain ashajaa tü pütchikalüirua. Shiasa'a mapa nünain chi juyakai 2018 na eejanaka sulu'u Wikimedia Wenesueela arütkaashi Marakaayamüin, eere kojuyain na wayuukana, sünain tia jutkataaka eejana mainma wayuu atüjaka süpüleerua ayaawata sukua'ipa kasa, müinka saa'in tü Ekirajüleeka Mülo'usukalü Suuria, tü Ekirajüleeka Mülo'u Cecilio Acosta otta chi atüjakai süshajia tü wayuunaikika José Álvarez.\n\nJuyakai 2019\n\nWikimedia Kolompia yalajatü Maiko'u sünain ounejaa wayuu jieyuu süpüla nekirajaanüin sünain türa a'yatawaaka, sünain tü jutkataaka aainjünaka wanaa sümaa tia eejana na a'yataashiikana sulu'u tü Centro de Internet y Sociedad de la Universidad del Rosario. Mapa nou chi juyakai 2021 o'ttusu tü a'yatawaaka Eje'ipajirawaa Tijitaalü Wayuu namaa na ISUR otta tü Fundación KARISMA, sümaa tü nakoloinka namüin na wayuukana eejatü mainma kasa müinka saa'in karalo’uta otta kasa eekai cho'ujaain namüin na ekirajüliikana sünain tü na'yataainka otta eejatü kiwix otta mediawiki süpüla e'rajaa kasa cha'aya wuna'apü jai'tairua nnojoluin internet.\n\nJuyakai 2022\nWikimedia Argentina sümaa Wikimedia Wenesueela nakumajüin wane süpülajana sukua'ipa wayuu sulu'u Wikimedia eere nakotchajüin karalo'uta otta kasa süpüshua'a eekai wanaawain sümaa Wikipeetia süka wayuunaiki otta nakumajüinka anasü süpüla mapüleein namüin na wayuukana antaa sünain tü pütchikalüirua ke'ireeka naa'in süpüla nashajüinjatüin sulu'u tü Wikimedia Incubator, süpüla Wikipeetia otta Wikipütchimaajatü.\n\nMapa süchikejee süpüshua'a tü aa'innaka paala namaa na natünajatükalüirua wayuu a'akülaasü otta müsia outkajaasü waneeirua wayuu shii'iree ayatüinjatüin nakua sünain akotchajawaaka sukua'ipa tü wayuukalüirua o'ttakalü sünainjee chi juyakai 2008, na wayuukana outkajaakana kanüliashii süka tü pütchikalü Wikimedistas Wayuu otta akumajaasü namaa napüshua'a na wayuukalüirua eejanaka paalale'eya sünain tü jutkataaka aainjünaka cha'aya: Marakaaya (Wen), Maiko'u (Kol), Süchimma (Kol).\n\nOju'itusu Wikipeetia\n\nNo'u chi ka'i 27 no'u kashikai pepüreero nükalia juyakai 2023 oju'itusu tü Wikipeetia süka wayuunaiki sulu'ujee eejatüle paalainka, süchikijee sukumajaanüin tü sukua'ipakalü.\n\nNa outkajaashiikana sünain Wikimedistas Wayuu akaalijaanüshii natuma na Fundación Wikimedia otta natuma Fundación KARISMA, süpüla na'yataainjanain sünain tü ashajaaka pütchi otta sünain achajawaa sukua'ipa shii'iree keraain wikipeetia, süka tü na'yataainka wanaa sümaa tia shia shii'iree waneepiainjatüin tü ashajaaka sulu'u Wikimedia otta shii'iree na'wanajaain tü pütchikalüirua sünainmüin wayuunaiki sulu'u Wikipeetia süka traslatewiki.\n\nSüka tü na'yataainkalü o'ttusuka juulio'upünaa sünainmüinre'eya tisienpüre no'u juyakai 2022, keraaleesia so'u 6 kashi eere ayaawatünüin sujutu tü aa'innaka otta e'raajünüsü tü a'yatawaakalü natuma na wayuukana eekai kamalain amüin tü ashajaaka sulu'u Wikipeetia otta Wikipütchimaajatü. Tü ashajaakalü pütchi ayataleesia natuma weinshi ja'itairua su'utpünaa kashi eere nnojoluin jutkataa müinka saa'in eneerou jo pepureerou, sükajee müin sukua'ipa eesü ayaawatünüin sujutu tü a'yatawaaka süpüla koo'omüinjatüin tü outkajawaakalü.\n\nShiasa'a su'utpünaa chi ka'i 27 nünain kashikai pepüreerou no'u juyakai 2023 ekeraajünüsü tü cho'ujaakalü süpüla suju'ituinjatüin Wikipeetia süka wayuunaiki, oju'itaa müsia no'upalapünaa na a'yataashikana sümaa Wikimedia otta no'upalapünaa na wayuukana.\n\nA'yatawaa anaka süpüla ekirajawaa\n\nSüchikijee suju'ituin Wikipeetia süka wayuunaiki, mainma wayuu otta alijuna ayaawatakalü sujutu tü a'yatawaaka süka jamüin cho'ujaain wane süpülajana tü akua'ipaka otta nayaawatüin sütsüin Wikipeetia süka wayuunaiki süpüla kojutuinjatüin tü anüikika otta süpüla kojutuinjatüin tü akua'ipaka soo'opünaa tü mmapa'akalü otta süpüla süchecheraainjatüin tü pütchika sulu'u nekii na wayuukana jo namüin eekai ekeroteein mapeena.\n\nNa ekirajüliikana natüjaaipa aa'u cho'ujaain süshajünüin tü aku'ipakalü otta süshajünüinjatüin tü pütchi shii'iree yalainjatüin napüla na tepichi ekirajaashikana müinma yaa, müleka müin sukua'ipa eesü süpüla kamalain namüin na wayuu otta alijunaka nnojoliikana ayaawatüin wane kasa otta eesü süpüla nashajüin otta naasheje'erüin tü pütchikalü.\n\nNa ekirajüliikana outkajaakana sünain Wikimedistas Wayuu a'yataashin sulu'u koleejia, waneeirua cheje'ewalii wajiira wenesueelapünaa, müinka saa'in Palawaipo'u, Walerü, Marakaaya otta Walitpana, otta müsia kolompiapünaa eeshi ekirajülii sulu'ujeena koleejia müinka saa'in Masülein, San José Campestre, Talo'uluma'ana otta La Paz.\n\nMayaainje'e ekirajüliin naya, tü wachajaaka achiki shia shii'iree sükerotüinjatüin Wikipeetia süka wayuunaiki sünainmüin tü nekirajaaka aka, shia shii'iree aapaanüin Wikipeetia otta tü eekalü sünain süpüla ekirajaanüin tepichi otta wayuuirua süka süpüla ayatüinjatüin tü akua'ipaka waneepia otta tü anüikika.\n\nWikipeetia süka wayuunaiki ayaleraasü no'upalapünaa na wayuu ekirajüliikana otta napüleerua na wayuu anteenakana mapeena so'u wane ka'i shii'iree yalainjatüin tü pütchikalüirua otta akua'ipakalü süka nanüiki na wayuu laülaayu, otta müsia shii'iree kojutuinjatüin tü wanüikika otta müsia süpüla shi'rajaanüin sulu'upünaa tü kachuweerakalüirua.\n\nShi'ipajee sukua'ipa\n\nWikipeetia\nWayuunaiki","num_words":1291,"character_repetition_ratio":0.086,"word_repetition_ratio":0.002,"special_characters_ratio":0.164,"stopwords_ratio":0.002,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5447.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Woliiwia","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Mma Woliiwia, Estado Plurinacional de Bolivia tu alijunaiki, Wuliwya Suyu tu aimaaranaiki, Bulibya Mamallaqta tu keechwanaiki, Tetã Volívia tu waaraniinaiki. Bolivia es un país sin litoral marítimo situado en el centro de América del Sur que cuenta con una población de cerca de 10,5 millones de habitantes; limita al norte y al este con Brasil, al sur con Paraguay y Argentina, y al oeste con Chile y Perú. El territorio boliviano es el sexto más extenso de América Latina por lo que comprende distintos espacios geográficos como la Cordillera de los Andes, el Altiplano, la Amazonía y el Chaco.\n\nPolíticamente, Bolivia se constituye como un estado plurinacional, descentralizado y con autonomías. Se divide en 9 departamentos y mantiene una reclamación a Chile por un territorio a orillas del Océano Pacífico. Sucre es la capital y sede de los tribunales supremos, mientras que La Paz es la sede de los poderes ejecutivo, legislativo y electoral.\n\nEn el territorio boliviano se desarrollaron civilizaciones antiguas como Tiwanaku; los incas y posteriormente los conquistadores españoles dominaron el territorio hasta que el país se independizó en 1825. Bolivia, al haber heredado las tradiciones del mestizaje colonial y las culturas precolombinas es un país multiétnico y pluricultural, rico en la mezcla de tradiciones de habitantes mestizos, indígenas, blancos descendientes de criollos, afro-bolivianos y en menor proporción de migrantes europeos y asiáticos.\n \n\nSukua'ipa mmapa'akalü","num_words":357,"character_repetition_ratio":0.055,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.181,"stopwords_ratio":0.011,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.987,"perplexity_score":7732.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Wouliyuu","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Wouliyuu es un linaje wayuu, representado por la perdiz.\nE'irukuu wayuu","num_words":14,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.183,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.924,"perplexity_score":3616.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Woumainkat%20%28documental%29","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Woumainkat es un documental en wayuunaiki dirigido por Leiqui Uriana, David Hernández Palmar y Miguel Iván Ramírez.\n\nReferencias\n\nWoumainkat\nFilmes en Wayuunaiki","num_words":38,"character_repetition_ratio":0.013,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.155,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.352,"perplexity_score":17287.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Wuiila","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Tü Mma'ipakat Wuiila (alijunaiki: Departamento Huila) jiia wanee mma'ipakat saakaje 32 (Apünüin shiiki sumaa piama) mma'ipakat yaa Kolomwia.\n\nKolomwia","num_words":31,"character_repetition_ratio":0.05,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.2,"stopwords_ratio":0.065,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.988,"perplexity_score":4354.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Wuinka%20Marakaaya","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Tü Wuinka Marakaaya está ubicado en el occidente de Venezuela, en el estado Zulia. Posee cerca de 13.820 km², lo que hace que sea el lago más grande de Sudamérica y Latinoamérica, por su gran tamaño es considerado como un mar interior. La Cuenca de Maracaibo es una de las zonas de mayor riqueza petrolífera del mundo. En esta área se presenta el denominado Relámpago de Catatumbo, fenómeno que mediante 1.176.000 relámpagos por año, genera hasta cerca del 10% del ozono atmosférico del planeta. Se cree que pudo haberse formado hace 40 millones de años por el hundimiento de una gran selva, y era llamado Coquivacoa por los aborígenes.\n\nLa costa oriental del Lago de Maracaibo se une con la occidental gracias al puente General Rafael Urdaneta, de 8.678 metros de longitud, ostentando el título de ser el puente de hormigón sobre pilones más largo del mundo al momento de su inauguración en 1962. Ubicado a la boca del Lago con el Golfo de Venezuela, tiene dos canales en cada sentido del tránsito, en tanto que su altura permite el paso de embarcaciones, especialmente barcos petroleros de hasta 45 metros de altura sobre el agua. El tránsito de vehículos particulares es gratuito.\n\nSuuria","num_words":269,"character_repetition_ratio":0.027,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.214,"stopwords_ratio":0.004,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.994,"perplexity_score":14476.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Wuliana","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Wuliana es un linaje wayuu, representado por el jaguar.\n\nE'irukuu wayuu","num_words":14,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.197,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.751,"perplexity_score":4683.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Wushu","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"wushu(alijunaiki olla de presión wayuu); neitaain wayuu namaiwajana a'alakajaaya poi, shaapülaana,waa'a,itujolu tu eküülü jawatakalü ,ainjüsü juka wane potchi kanuliasü lpa'aü chuja otta sirüa wanee potchi ja'apünajatü jalalashii cha'aya winpumuin,   \n\nwushu(alijunaiki olla de presión wayuu):Es una olla presión propia de la cultura wayuu que se extrae de las tierras áridas de la costa caribe especialmente en la inmensidad de la sábana de la alta Guajira. Está relacionado con la simplificación de la naturaleza y del entorno que rodea la cotidianidad de la vida wayuu, tiene un rol mítico importante para los originarios debido a que es un elemento importante en sus quehaceres de la vida  diaria; Es un recipiente utilizada para preparar alimentos perecederos tales como: Shaapülana, wa'aa, jira, itujot, poi;plato típico de la cultura wayuu.\n\nEs considerado vital en la cosmovisión propia ya que este arte son considerado parte de la cerámica wayuu, lo extraen de la madre tierra(mma) son elaboradas a base del barro denominado sirua-ipa'ü y la arcilla chüjaa que son los elementos indispensables para la elaboración de este utensilio étnico es un oficio netamente de la tradición wayuu. “Chüja es un barro oscuro que se encuentra en forma de terrones duros y compactos, dos o tres capas bajo la superficie terrestre por las sabanas de jalaala.\n\nSe decora con dibujos en forma de x aplicando una pintura a base de la wuliisha (pigmento de uso especial en rituales y el arte de la cerámica wayuu) y para darle un tono de color se le agrega zumo de frutas del dividivi que lo utilizan como colorante en dicho arte.\n\nRepresenta la conjunción de los elementos que componen el mundo wayuu entre ellos figuran el agua, tierra, aire, y fuego. Porque una vasija propia representa la existencia de la cotidianidad y de todos aquellos objetos que se pueda apreciar, palpar, y usar según nuestras necesidades. Además, expresan un contenido cosmológico centrada en la educación propia.","num_words":423,"character_repetition_ratio":0.044,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.187,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.957,"perplexity_score":14251.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Aacheemaajat%C3%BC%20wayuu","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Aacheemaajatü wayuu – Eesü tü ashajiaa kepijanasü sumüiwaa, tü jia tü jukumainkat alijuna jüpüla jüshajia tü pütchikat, jooluꞌu jia washajiasü wanüiki juulia amülouliin, otta wapütajatüin namüin na waikeyuukana. Tü Jaꞌraisüirua tü aipiruakat akumajuushi jüpülaꞌaya tü wanûikikat Wayuunaiki: anaaka jo naya:\n\n\/a\/ \/e\/ \/i\/ \/o\/ \/u\/ \/ü\/\n\nEesü tü kepijanasüka jutuma tü Kepijanasükalüirua, aneukuushi jüpüla ashajiaa tü pütchiKat jüka Wayuunaiki, outkajirawaa jüpüla aneukaa natuma naa jikiipuꞌukana tü ekirajawaakat nama naa achajaakana jukuwaꞌipa tü pütchikat, naneukala juluꞌu tu mmakat Kolombpia juma Wenesuela, ALIV jünülia natuma: anuuka jiairua: \n\n\/ch\/ \/j\/ \/k\/ \/l\/ \/m\/ \/n\/ \/p\/ \/r\/ \/s\/ \/t\/ \/w\/ \/y\/ \/sh\/ \/\/\n\nLa Lengua Materna\n\nLa lengua materna ha sido uno de los aspectos mas relevantes de la Cultura Wayuu; siendo así su propia identidad. En su máxima expresión oral se establece como instrumento de comunicación que permite el pensar, sentir, reconociendo el el espíritu razonable del pueblo wayuu, en su manifestación, en la expresión del pensamiento y desarrollo de su cosmovisión; también se afirma que atreves de la lengua materna se conserva todo el conocimiento y significado de la cultura, \n\nLa lengua hablada por los miembros de la etnia wayuu recibe el nombre de wayuunaiki.\n\nEl alfabeto wayuunaiki\nEn los años 80 surge la preocupación por la lengua del pueblo indígena wayuu (escritura) en un consenso entre el Ministerio de Educación colombiano y venezolano llegaron al acuerdo para la aprobación de la lengua, utilizando el (ALIV) \n\nSe reconoce un alfabeto que consta de (20) letras, de las cuales seis (6) conforman las vocales y catorce(14) componen las consonantes. \n\nEl alfabeto wayuunaiki cuenta con 20 letras, 6 vocales y 14 consonantes. \n\n\/a\/ \/ch\/ \/e\/ \/i\/ \/j\/ \/k\/ \/l\/ \/m\/ \/n\/ \/o\/ \/p\/ \/r\/ \/s\/ \/sh\/ \/t\/ \/u\/ \/ü\/ \/w\/ \/y\/ \/\/ \n\nLa letra 'ñ' y la 'v' son marginal, porque no hay casi palabras con esas letras.\n\nTü ashajia palajana junainje\n\nLas vocales en Wayuunaiki\n\nExisten dos clases de vocales en wayuunaiki: \n\nVocales simples y vocales dobles o germinadas; las cinco primeras vocales simples en wayuunaiki a, e, i, o, u, se asemejan a las vocales del castellano, exceptuando la sexta (ü) esta vocal hace la diferencia, ya que su pronunciación se basa en unir los dientes y estirar los labios hacia atrás (como sonriendo). \n\nVocales dobles o germinadas\n\nComo su nombre lo indica hace referencia a la duplicación en la forma de la escritura de cada vocal en las palabras, por lo tanto su pronunciación se hace más alargada. Por ejemplo \/aa\/ \/ee\/ \/ii\/ \/oo\/ \/uu\/ \/üü\/: Eetaa, aapaa, iisho, eenaja \n\nA \nama – caballo \nai – yuca \nakaa – verdad \nantaa – llegar \naipirua – seis \nareepa – arepa \n\nE \nekaa – comer \nepitaa – barrer \nejetaa – escupir \n\nI \nipa – piedra \niwana – iguana \nirama – venado \nisi – caña brava \nishi – pozo \n\nO \nolojoo – cazar \nolii – vello \noikaa – vender \n\nU \nuujolü – chicha \nulesu – limpio \n\nÜ \nsüi – Chinchorro \nyüüja – huerta \nrüi – cuchillo \nerü – perro \n\nLas consonantes en Wayuunaiki\n\/ch\/ \/j\/ \/k\/ \/l\/ \/m\/ \/n\/ \/p\/ \/r\/ \/s\/ \/sh\/ \/t\/ \/w\/ \/y\/ \/ꞌ\/ ('saltillo' o 'glotal'). \n\nEl alfabeto del Wayuunaiki cuenta con 14 consonantes; las cuales nueve de ellas también se utilizan en el castellano, con el mismo sonido. Ejemplo: ch, j, k, m, n, p, s, t, w \n\nEn Wayuunaiki hay tres consonantes que se escriben igual que el castellano, pero con una particularidad en su pronunciación que son diferentes. Por ejemplo tenemos la (l, r, y) \n\nLa \"L\" emite un sonido como la \" l \" de \" lima\" y la \"R\" de \"toro\" de forma simultánea. \n\nLa \"R\" no tiene cambios, su pronunciación es vibrante y equivale a la \"R\" initial del castellano en cualquier lugar de la palabra. \n\nLa \"Y\" es un sonido mas suave que la del castellano, es decir, menos acentuados. Ejemplo: yeso, yonna. \n\nNuestra Lengua Materna, cuenta con tres letras propias. \n\nSH \n\nEl sonido de esta consonante es semejante a la S del castellano, haciendo una mayor fuerza con la punta de la lengua y los dientes hasta que salga la palabra. Ejemplo: Shia, shunui \n\nꞋ\n\nSaltillo o glotal. ( Ꞌ ) corresponde a una pausa entre vocal y vocal. Ejemplo: paaꞌa, oꞌuu. Y vocal consonante. Ejemplo: kaꞌlaite, jeꞌrashi \n\nÜ\n\nConsonantes que se duplican\n\nEn las consonantes del Wayuunaiki existen tres letras que se duplican entre ellas tenemos: n, m, t (nn, mm, tt). Ejemplo: anneerü, Mma, wattaꞌa, nna. \n\nCH \nchocho – trompo \nchira – ese \nchi – él \nchaꞌayaa – allá \nchiꞌa – aquel \n\nJ \njuya – lluvia \njime – pez \njierü – niña \njintüi – niño \n\nK \nkanasü – diseño \nkaasha – tambor \nkeenaa – derramarse \nkasa – cosa, objeto \n\nM \nmaasi — flauta\nmonku – mango \nmaalü – temprano \nmajayülü – señorita \n\nN \nnia – él\nnüchik – acerca de él \nnaya – ellos \n\nP \npia – tú \npika – come \npolu – hacha \npalajana – primero \n\nS \nsuukala – azúcar \nsiki – leña \nshia – ella \n\nT \ntüra – esa \ntaleꞌe – mi estómago \ntekeerü – comeré \ntoushi – mi abuela \n\nW \nwaraapa – refresco \nwawaachi – tortolita \nwunuꞌu – palo \nwalekerü – araña \n\nLetras y sonidos propios del Wayuunaiki\n\nSH\nwüshu – olla \nashukuu – huevo \niisho – cardenal \npüshswalaa – párate \n\n( Ꞌ ) \noꞌyonoojaa – recortar \nkaꞌi – sol \noꞌuu – ojo \naleꞌee – estómago \naꞌyatawaa – trabajar \n\nLetras iguales y sonidos diferentes a la del castellano\n\nL \nluma – enramada \nlaa – jagüey \nlimuuna – limón \n\nR \nrüi – cuchillo \nratuuna – gris \nrülipü – sábila \nroo – arroz \n\nY \nyolujaa – fantasma \nyaajee – desde aquí \nyotojolo – yotojoro \nyosu – cardón \n\nConsonantes que se duplican (n, m, t)\n\nNN\nnna – toma \nnnojo – no\nanneerü – ovejo \nyonna – danza \n\nMM\nmmatai – piel de color morena \nmmaꞌala – cascabel \nmma – tierra \n\nTT\nsüttiija – anillo \nmmoluꞌu – abajo \nlaüttasü – grueso \nwattaꞌa – mañana \n\nWayuunaiki","num_words":1479,"character_repetition_ratio":0.052,"word_repetition_ratio":0.016,"special_characters_ratio":0.27,"stopwords_ratio":0.011,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.414,"perplexity_score":9103.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Mas%C3%BClein","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Masülein junülia wane mma'apa eere no'umain wayuu Ipuana Maije'ewalii namaiwa wuinpumuin eejere neki natuma wayuu laülaayuu ko'uliwo'üka naya namaiwainka jüpüla aanta yaamüin Masüleinmüin.\n\nTü mma'apa makalü jünulia yaasü jü'utpa Maiko'u eere nepiapa'a wayuu Ipuana eejere jüshajünuin tü pütchikalü e'itaanakalu julu'u tü ashajieekalü jüpula e'itawaa jiki wane yootirawaa jüchiirua akuaippaa julu'u woumain (anuu jüchikkua tü mmapa'a kanuliakalü Masülein)\n\nReseña histórica de la comunidad educativa de Masülein \n\nNombre que dio origen a este territorio wayuu y fue tomado desde un principio por unos pastos llamados MUSÜLEULIA, el cual crecía en cantidades y poseía tamaños del pasto actual en las orillas de un arroyuelo donde los ancestros desarrollaban sus encuentros en tiempos de pastoreo e impartían sus labores de rutina diaria llamado por los mismos como (O´yonowa). Dicha actividad se realizaba en un pozo artesanal, construido por la familia Ipuana de forma colectiva y denominada por los ancestros como (YANAMA), así fue que surgió el nombre de la comunidad, de los pastos que germinaron alrededor del pozo artesanal, cual era utilizada para abastecer las necesidades básicas de los nativos (Los Laülayu). Este era el único lugar que cubría el preciado líquido en ese tiempo tanto para el consumo humano y el pastoreo, es allí donde se llevaba a cabo los encuentros y las prácticas de las tradiciones ancestrales colectivamente tales como extraer el agua con tinajas cargándola en el hombro para darle a beber a los rebaños utilizando escalerillas estilo laberinto con tinajas elaborados por los mismos wayuu llamado (Sho’olo). Hoy día, es considerado como simbología territorial, debido que así fue que tomaron el asentamiento y legitimidad sobre el territorio del CLAN IPUANA Y LOS EPINAYU.\n\nEn la actualidad existen algunos mayores que fueron partícipes de esta hazaña milenaria y mantienen viva esas historias donde se convivía armónicamente y compartían en unidad y con respeto mutuo hacia los demás, liderados por los wayuu de nombres ORONKISHI Y KATASHI descendencia de la primera generación en llegar al territorio desde MA’I Alta guajira de la familia clan Ipuana que más adelante después de fallecer quedo el señor JUAN JOSE IPUANA como legado de sus antepasados quien fue el primero en sugerir y realizar las guardarrayas territoriales ancestrales de la familia Ipuana por el derecho consuetudinario (Costumbre jurídica) y con este nombre está registrada ante los estamentos públicos y privados tanto en el municipio territorial y en el estado, delegado hasta el año 2021 por los señores RAMON IPUANA y CABALLERO MONTIEL IPUANA (Q.E.P.D) pero actualmente lo delegan los señores JERSO ANDRADE IPUANA (AUTORIDAD TRADICIONAL) y CRISPIN IPUANA, quienes son los responsables de conservar el orden natural dentro del territorio antes mencionado. La escuela fue fundada por unos misioneros norteamericanos de nombre LORENZO BUCKMAN Y FRANCIA DE BUCKMAN en el año de 1973 con la compañía del señor Nemesio González Ramírez y Andrés Ipuana miembros de la misión SAM (SOUTH AMERICA MISSION) fueron los primeros en sugerir la iniciativa sobre la escolaridad en el territorio indígena y los primeros en preocuparse sobre la educación y el aprendizaje de los wayuu y el acercamiento hacia DIOS por medio de la evangelización ya que en aquel día solo existía el analfabetismo, y la desolación la mente de los wayuu solo se centraba en el pastoreo, y en los trabajos arduos, con la ayuda de los misioneros y con apoyo de la comunidad se construyó la primera sesión de la escuela debajo de una enramada propiedad de la familia IPUANA cuyo primer nombre fue WARARATCHON y el primer docente fue EL MISIONERO LORENZO BUCKMAN. Los primeros alumnos en iniciar con la apertura de la primera escolaridad fueron: CABALLERO MONTIEL IPUANA, GERMAN EPIEYU, MARGARITA EPIEYU, MARIA ELENA EPIEYU, CHIQUINQUIRA JUSAYU, LUCRECIA JUSAYU, PATRICIO JUSAYU EFRAIN PRIETO PAZ JUSAYU, EVELIO JUSAYU, LUIS ANGEL EPIEYU, MARIA URSULA IPUANA, MAGALIS EPINAYU, RAMON EPIEYU, LUZ MARINA URIANA, habiendo la escuela iniciado labores solo hasta TERCER GRADO, este fue el principio de una larga y ardua esperanza por tener una infraestructura escolar, ya que la escuela funcionaba debajo de una enramada que la misma comunidad le facilito debido a la necesidad, hasta el año de 1984 cuando el ministerio del interior (MIN) emitió la RESOLUCION N 015 DE 1984 sobre los resguardos wayuu, que fue creado por la resolución del instituto colombiano de reforma agraria INCORA; en cumplimiento de la ley 135 de 1961 que establece la participación de los pueblos indígenas en acceder a los resguardos indígenas, más tarde a través del fondo de las regalías del estado la comunidad en conjunto con la participación de los miembros y con los recursos de la trasferencia nacional, se logró construir una aula con su respectivo comedor que más adelante fue objeto de un fenómeno natural, dejando la comunidad nuevamente sin infraestructura.\n\nMejoramiento de la sede\nDesde el año 2005 cuando se vinieron realizando los procesos de mejoramiento en la sede educativa y trabajando con aproximadamente 50 estudiantes de la básica primaria y con la conformación de los C.E.I.R.E.S. Y LA PLANIFICACION DE ZONAS la sede perteneció al C.E.I.R N°9 incluida con las 14 sedes que hacían parte de la organización y, fue así que perteneció al C.E.I.R N°9, siendo su primera directora la señora BETTY MARLENE MEJIA ATENCIO, quien comenzó atendiendo los grados correspondientes a la básica primaria.\n\nEl 28 de agosto del año 2012, es traspasada a la institución educativa N°2, ingresa a la nueva comunidad escolar quedando como rectora la licenciada VICENTA ARPUSHANA, lo que le permitió un plan de mejoramiento y de gran apoyo para realizar y contribuir con los avances de la calidad educativa con recursos para los estudiantes con el fin de obtener un mejoramiento óptimo en los aprendizajes de los alumnos y alumnas de la comunidad educativa. La sede educativa Masulein está ubicada en el perímetro rural del municipio de Maicao en el departamento de La Guajira a la altura del km 64 troncal del caribe margen derecho, a una distancia prudencial de 2 km y medio que colinda con varias comunidades adyacentes como lo son: winpumuin (oriente-wararatchon) wopumuiin (occidente- la ´´estrella) palaajeru´u (norte-jü´üjülimana, uchejeru (sur kayaliowou).\n\nExiste diversidad de fauna y flora en la comunidad donde pertenece la sede educativa, plantas comestibles, una variación de arbustos que soportan el verano y la sequía que atraviesa el territorio, arboles grandes, pequeños y fuertes como los wayuu que soportan los rayos del sol donde los mismos se dan la mano para sacar adelante su propia descendencia y luchan contra el viento cada atardecer mientras los nativos salen a buscar los chivitos su única fuente de ingreso a la economía. A continuación, le mencionamos algunos 1 trupillo (aipia) 2 jirawai o jiit 3 jaipai (cereza) 4 kayuusu (cactus) 5 yosu (cardon.) 6 parulüa (pichuel) 7 muurai.(…….) 8 toolinchi (…..) 9 jinnuta (…….) 10 julu’uwa... (….) 11 (sho’o)... (…..) 12 kaliiyu... (….) 13 kapüchiru... (Los olivos) 13 moko’chira... (Guamacho) 14 mapua (…….) 15 iruwa... (Aceituna) 16 kashushira... (….) 16 Jamuche’e... (Tuna) 17 ichiyulia (...dividivi) 18 yawoulia... (Pringamoza) 19 aichuwa... (Tua tua) 20 ishisulia... (…) y otros que son parte de la fauna batalladora como los wayuu por la cual se ha caracterizado dentro del territorio por ser parte de la madre tierra (mma) y con un gran complemento como: Caprinos, Bovinos, Porcinos, Equinos, también las faunas silvestres, doméstica, aves, reptiles etc.\n\nLa sede educativa N°2 sede Masulein, cuenta con una medida perimetral de 419 m² metros cuadrado, donado por medio del consenso wayuu y la autoridad tradicional y los Docentes en cortesía de buena voluntad por parte de la comunidad educativa y la familia IPUANA y actualmente cuenta con 90 estudiantes desde prescolar hasta 5 de primaria. Los docentes que han enmarcado historia en la sede educativa y los que han dejado huellas dentro de la enseñanza y el aprendizaje en la formación de los niños wayuu que dieron lo mejor por ser parte de la historia de la escuela en aras de servir a los más necesitados fueron: 1 LORENZO BUCKMAN MISIONERO MIEMBRO DE LA MISION SAM 1973-1976 2 EFRAIN PRIETO PAZ JUSAYU MIEMBRO DE LA MISION SAM 1977-1982 3 LUIS ENRIQUE LOPEZ PUSHAINA MIEMBRO DE LA MISION SAM 1981-1982 4 GABRIEL LOPEZ PUSHAINA MIEMBRO DE LA MISION SAM 1883-1984 5 FRANCISCO EPIEYU MIEMBRO DE LA MISION SAM 1885-1989 6 CARMEN IPUANA MIEMBRO DE LA MISION SAM 1990 7 MOISES EPIEYU MIEMBRO DE LA MISION SAM 1991 8 ANGELICA ANDRADE IPUANA 1992 9 FLORENTINA IPUANA 1997…. 10 JERSON ANDRADE IPUANA 2010-2012 11 BETULIA WEBER. 2013-2014 12 MIRIAN IGUARAN CAMBAR 2015 13 NURBIA LOPEZ PUSHAINA 2016 14 MARIA FATIMA URIANA IPUANA... AÑO 2017 15 JUAN F VALDEBLANQUEZ IPUANA. 2018\n\nEl 20 de febrero de 2017, después de un arduo trabajo articulado con los docentes y algunas autoridades tradicionales wayuu después de llevar años de servicio como docentes en la modalidad contratada, se dieron oficialmente los nombramientos a los educadores de la zona rural, generando historialmente un cambio en el mejoramiento en el ámbito laboral y la calidad de vida de los docentes comprometidos con la educación propia. Dichos nombramientos fueron aprobados mediante el decreto N°335 de 24 de enero de 2017, Sustentado y aprobado con la previa firma de las autoridades wayuu que apoyaron los nombramientos en propiedad de los Docentes en el municipio de Maicao, entre ellos figuran y reposan sus nombres con sus respectivas firmas enmarcadas en la reseña histórica de la escuela, en la cual se denominaron héroes que tomaron la iniciativa para llevar a cabo este acontecimiento histórico a nivel institucional y municipal.\n\nInfraestructura\nLas actividades escolares eran realizadas a la sombra de las enramadas tradicionales, es así que con el apoyo incondicional de la Dra. KATHERINE GAMES NIEVES Directora de la fundación comunitaria de La Guajira, que solidariamente viendo las necesidades prioritarias de los niños en la sede se pudo gestionar una obra escolar donada por la embajada norteamericana y representada por el Dr. JHON LOPEZ, obra que fue ejecutada por LA POLICIA NACIONAL.\n\nHoy día la comunidad se siente satisfecha y orgullosa de contar con una infraestructura de calidad para atender con dignidad a los niños y niñas de la sede educativa que esperaron por muchos años esta valiosa obra humanitaria y en la cual quedan plasmadas las huellas de estos héroes que fueron los constructores de este sueño de los miembros de la comunidad educativa. A continuación, hacemos mención de los nombres de nuestros héroes de la POLICIA NACIONAL POLICIA NACIONAL COLABORADORES IT. JAIRO FIGUEROA CRISPIN IPUANA IT.WILLIAM VERA FRANKLIM PANA IPUANA PTGUSTAVO CASTILLA JUAN IPUANA JUSAYU PT. CARLOS FRANCO SIMON LOPEZ PUSHAINA PT. NIVINSO AVELLANEDA PT. JUAN OTERO PT. FABIAN FORERO PT. ELIER LASSO PT. EDGAR BETANCOURT PT. ALIRIO PINILLA PT. EDWIN GIRON PT. HAROLD GONZALEZ PT. STIWAR PARRADO PT. ANDRES MUÑOZ PT. DIEGO BARRETO PT. JAVIER QUIETERO PT. JUAN CABEZAS PT. ANDRES LEON PT. ALEXANDER ATENCIA PT. DIEGO GAVIRIA PT. LUIS TRUJILLO.\n\nLas actividades socio económica que se destacan en la comunidad son: el pastoreo, la siembra y la elaboración de artesanías de diferentes modelos y los clanes existentes y que se han mantenido hasta ahora en la comunidad son: Ipuana y Jusayu. Las fiestas conmemorativas que se practican en la comunidad son las del 20 de Julio, día en que se celebra la independencia de nuestro país, además la Policía Nacional hace entrega de la nueva sede educativa a la autoridad tradicional, el señor Caballero Montiel Ipuana, Docentes, padres de familia, estudiantado y la comunidad por primera vez desde 1996 hasta 2017 logra obtener una infraestructura para una educación digna y formativa. En el mes de julio de 2018, la sede educativa con la participación del concejo directivo del año antes mencionado y que fueron escogidos por voto unánime por los docentes que conforman la Institución Educativa Indígena y con la previa concertación de la autoridad tradicional, logró por primera vez adecuar un salón, el cual se convertiría en aula de informática de la sede, un espacio en el cual se imparten los conocimientos para el aprendizaje en los niños, niñas y adolescentes sobre la utilización y manejo de las nuevas tecnologías, visionando un mejor futuro para los educandos; gestión promovida por los representantes del concejo directivo, los docentes Alexander Gonzales Ramírez y Arley Van-stranhlen Mercado, por tanto, hoy en día la comunidad educativa en general, les agradece a todo el cuerpo directivo que de una u otra forma contribuyeron para que este sueño se hiciera realidad y que seguramente beneficiará el aprendizaje en los estudiantes en el buen uso de la tecnología para la información y la comunicación (TIC).\n\nKuwentamaajatü\nWoumainkalü","num_words":3453,"character_repetition_ratio":0.051,"word_repetition_ratio":0.004,"special_characters_ratio":0.203,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.986,"perplexity_score":3159.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Ichii%20%28ek%C3%BC%C3%BCl%C3%BC%29","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Ichii (alijunaiki: sal) shia tü se'ichiise wayuu ejitünaka sa'aka eküülü sü'lakajaapa wane wayuu.\n\nSüchiki süwashiruin Manaure; tü ichiikat\nNupushua chi wayúu eekai nupasiajaainchin yamuin Akualumuin (sunulia Manaure natuma na laukayukana) e’eiruja napuin  kuenta süchiki süwashiruin Manaure, tü Ichiikat. Nashin na ekirajashikana suchiki kasaain supa’a wane mma, tü topografía sumakalu alijuna “tü wajirakalü shia wane mma wainmakalu washirü sumana’ana, supushi tiaa washirükalu shia tü pala’akat, tü joutaikat, chi kaikai otta tü ichiikat” Suka jaiin wanepia chi kaikai otta katsuin tü joutaikat, so’ompuna tü pala’akalü akumajasu miyo’uyu watchua, eesu watchua chaaya Bahía Honda, Bahía Quebrada shiaapajae Manaure miyo’ushataain awatchuain\nSunain ashajushikalu tü, yo’oteena waya suchiki tü washirü sumanakalu Manaure sukaje tü watchuakat, yo’oteena waya suchiki tü ichiikat sumainwa paala, suchiki sukuaippa wana sumaa shi’yatanuin ama suwatchua Manaure otta saajalayamuin ashajushikat wane jouchon putchi suchiki jamuin choujakat otta kaseruin kasa anasu saapekat maaka shi’yatanuin suchikua sumaa tü suwatchuainkat Manaure\n\nTü Ichiikat sumainwaa\n\nSashin tü karalota suchikimajatukat Colombia sumainwaa (wana sumaa tü conquista española munakalu) e'epushi waneirua kusina Coanaos munushi, kepiapukana Cabo de la Vela je chaaya Valle Upar (Valledupar munusu mmaulu) Naainua kusinakana alujapushi ichii chaaje wajiraje chamuin wopumuin supula neinranajain shia sumaa oro\n\nWane sa'ata sukuaippakalu, na wayuu namainwajanakana na watushinukana julujawaisu naain wana sumaa kamunain tü pala’akat suka jamuin tü suwalainkat aputawaisu jime, kankureja... nataujawalin na wayukana, shiasa mmapa sumatsuinjapa  tü pala'akat o'osojawaisu tü suwalainkat nutuma chi kaikat, shiasa suchikinainru akumajamusu tü ichiikat, nakonchajamusia na wayukana supula nawanajaain shia saau eekulu. Ya'aya Akualu nashin na laulayukana supulapuna suttuin shi'yataya tü alijunakalirüa, na wayukana nakonchajapuin tü ichiikat suka suta molokona, mmapa nalujuin suka nasapu je na jieyukana suka nekinsha. Tü palajannukat watchua chajatü Bahía Honda je Bahía Quebrada chaaya wuimpuin  \n\nSulu’u Colombia supuhua tü watchuapakalirua (ichiipa´a) shiasu wane washiru suluwatakat aau tü gobiernokat. Tü suwatchuainkat Manaure oktunusu sunain ayataana souje tü juyakat 1920 (supulapuna tiaa nakonchajapuin na wayukana pali’irawain tü akumajasukat so'ompuna pala'a) so’uje juyakat tiaa tü gobiernokat saapuin shiki tü ayatawakat namuin kojuyashi alijuna, naainua nakonchojuin wainma wayuu chejewannu Bahía Honda suka jamuin naainua nayatatujulia aanain tü ichiikat. Supuhua tiaa ayatawakalu nojotsu makinakai je na wayukana neinkajawaluin suka anuwa joucheein tü ichiikat sunainmuin anua miyo'uyu alujatkat achiseu, eesuja maaka saain 40 hectáreas tíaa watchua oktunakalu anaain palajana ya´aya Manaure        \n\nMmapa so´o tü juyakat 1941 tü aluwatasukat saau Colombia (Gobierno) ne´iranaajain sukuaippa tü ayatawakat, tü jeketukat sukuaippa, aapunusu sumuin Tü Aluwatasukat saau sunentse Colombia (Banco de la Republica) shianjatuin aluwataain saau supushua tü watchuarua ekain suluuin Colmbia. Musujese shian Banco de la Republica a´oniruin sukuaippa suwatchuain Manaure so`ouje tiaa juyakat sunainmuin 1963. Banco de la Republica supula suno´u tuin tü ayatayakalirua sukumajuin wane shawajule anuwa miyo´uyu (puerto sumakat alijuna) je antinnusu tü maquinairua shi´yatayakalirua, antinnusu tü salerolalirua je wanerua koroloirua ayataya        \n\nShiapa ayatai Banco de la Republica sumaa shichiise Manaure wainma kasa anasu suttitkat sumuin, aapusu shia wane kolegia (suluu tiaa kelejiakat naya ekirajaka na kapuchinakana) aapusu shia e´erajeria ayuli (piitalu), wane ikuleesia katolica, aapusu shia wane outkajale eere saainjuinuin teatro je nekirajunuin catolicismo na wayukana, aapusu shia wane  anajule pelikula (cine) je musiaa aapusu kojuyasirua miichi eere natunkuin na ayatashikana sunain ichii (casas salinas)          \n\nWaneirua kasa anasu eejatkalu sutuma Banco de la Republica shia sulajuin molina, posu´u, laa...je waneirua koroloirua aapaaya wuin. Tiaa ayatawakalu saainjuin sukaje tü empresa kanuliakat Concepción de Salinas, tiaa empresakat shia aapunakalu ajapulu tü suwatchuainkat manaure          \n\nSo´u tü juyakat 1948 tü suwatchuainkat Manaure aapusu maaka 30 mil tonelada ichii. Wana sumaa tiaa kaikat Manaure ayoujasu sumaa waneirua mma eekaluirua amaana ichii maaka sain Galerazamba (watchua chejewalu Bolivar), El Torno, Tasajera otta pozos colorados (watchuairua chejewannu Mgdalena) je musiaa ayoujasu sumaa Bahia Honda (watchua chejewalu wuimpuin). Shiapajee Miyousuin tü watchua chejewatkat Galerazamba suka pasaanain shia sunain Cartagena je Barranquilla, pueblo washinnukalu maain so´u juyakat tiaa         \n\nWana sumaa tü juyakat 1952 wanesusu tü yaratkalu ichii supula sukumajuin quimico yaaya Colombia, shia tü empresa kaniliakat Planta de Soda de Betania (cheejewalu Antioquia). Tiaa empresakat aainjusu suka tü ichiikat hidroxidos je carbonatos supula sukumajunuin pastilla, jawonrua, rouya je waneirua kasa. Suka wanesuin tiaa empresakat isasu suchiki suinkuin sumuin supushua Colombia musujese so´u tü juyakat 1963 akumajunusu wane suwalata chaaya Cartagena, tiaa suwalatakat ottusu sunain ayatawaa so´u tü juyakat 1967         \n\nSunulia tiaa jeketukat empresa shia Planta de Soda de Cartagena, sumuin tiaa empresakat shiajatu Manaure oikkakat Ichii sumuin. Sunainje tiaa anouktunusu je akomuinjunusu tü ayatayakalirua sunain suwatchuainrua Manaure. Nashin na ekirajashikana suchirua sukuaippa shiichise Manaure so´u juyakat tiaa aapawaisu Manaure maaka 300.000 toneladas ichii juyawain. Mmapa so´u juyakat 1969 Manaure apawaisu maaka 700.000 toneladas ichii juyawai         \n\nSuka shian wane ayatawa miyo´ukalu sumaa kapuleein tü watchualirua mushi na e´erajushikana je na ingenierokana numuin Presidentekai anasu susuneennain sulia tü Banco de la Republica tü ichiikat. Musujeese sukumajunuin wane lei supula sunnenuin sulia (Ley 41 de 1968) je sukumajunaka wane jeketu sukuippa shi´yataya tü watchualirua, tiaa jeketukat sukuaippa shianjatu kajapulukat Ifi (instituto de fomento industrial) sumaa Ministerio de Hacienda y Minas y Petroleo            \n\nIfi oktusu sunain ayatawa sunian supushua suwatchuain Colombia so´u tü juyakat 1970. So´uya tiaa juyakat Ifi sukapuluin suwatchuain Manaure, eesuja maaka saain 4 mil hectareas shimerinse suwatchuain. Wana sumaa tiaa tü suwatchuainkat Manaure apawaisu wane (1) millón ichii toneladas  juyawai           \n\nSumainwaleeya wana sumaa sukumajunuin tü Planta de Soda de Cartagena Alcalis, julujunakalu aain, shia shialajuintuinne´e ichii suliaa Manaure. Nojotpaja muin sukuaippa nojotsu shiane´e Manaure shiyalajuin e´ichiise, sunainje tiaa watta salin ichii amuloi´ka suliaa Manaure. Tiaa ichii amuloinka supaasu wane watchua wopujerusu kanuliakat La Nodrisa, shiimerinse tiaa watchua amuloinka sawatuin 92 hectáreas. Tiaa watchua amuloinka mauluya akalejasu maaka sain jalalatshii            \n\nAyatasu Ifi sumaa Concepcion de Salinas sunain shichiise Manaure so´oje tü juyakat 1970 sunainmuin 1991 (Decreto 2018 de diciembre 1991), souje tiaa juyakalu oktusu wane jeketu sukuaippa shi´yataya suwatchuain Colombia, tiaa jekekat sukuaippa shi´yataya sulaain shi´yatain Ifi sumaa eepunakalu empresa (supulapuna tiaa shiane´e ayatapukat tü gobiernokalu sunain tü watchuakalirua suluu Colombia). So´u juyakat tiaa oktusu sunain ayatawa Ifi sumaa kojuyasuirua empresa sunain tü watchuakalirua supushi tiaa watchuakalirua shia Zipaquira, Nemocon, Upin je Galerazamb             \n\nNojotpaje akumajunuin jekeket karalouta (contrato sumakat alijuna) supula shi´yatanuin shichiise Manaure suka jamuin na wayukana nachuntuin saapunuin namuin naluwataain saau tü ichiikat suka suluin shia su´umain wayuu je achuntushi mmauna saau tü shewainkalu tü empresakat wana sumaa sheerunnuin tü watchuakalu, supushi tiaa namaunajakalu achirua shia so´osojaain tü suwalainkat pala´a (palayato´u) kanuliakat Laguna San Agustin je Laguna San Juan. Nashiin na laulayukana tiaa piamasukalirua suwalain pala´a miyo´upu sumainwaa, ayunnapusu shirokoje jime maaka korokona, jiso´on, paayu, walinaain, walepu, kalekaleyu, alouushouu, paruluwaa, meruwanapaain, amayu, shaanou je lwaneirua nekapukalu je neiraanajapukat na wayukana saau waneirua eekulu maaka pula´anna, aai, maiki, piitchusha, si´ina.. Maaka jutujawere so´omuin tü palayato´ukat San Agustin eeshi supula junajuin wane documental kanuliasu \"la muerte lenta de laguna San Agustin \" suluu internet                             \n\nMmapa so´u 27 julio´u so´u juyakat 1991 chi Aluwatashikai saau Colombia (Presidente de Colombia) Cesar  Gaviria naapuin namuin na wayukana nayainjanaain laulain saau supushi tü Ichiikat je wane sa´ata sumuinjatu Colombia (shian apunaka ajapulu Alcaldiakat) supula tiaa achuntunusu nakumajuin wane ekipü aluwatainjatkat saau ne´ichiise sunainje tiaa nakumajaka wane empresa nakorolo kanliakat Salinas de Manaure Ltda (SAMA). Mayainje sapunuin shiki namuin tü watchuakalu nojotsu akujunuin jerainjatuin tü shiipa naluwatainjatkat aau musu nunuiki Elmer Altamar (EL ESPECTADOR 29 Nov 2020)                             \n\nNojotpaje e´eikalain SAMA sunain ayatawaa sukaje choujaain wainma karalouta achuntunakat sumuin supula empresaain shia (obstáculos legales) je musiaa sutuma nojoluin su´unatuin Ifi sulia tü watchuakat, supushi tiaa kamakat atuma Ifi shia nojoluin suwalajatuin tü chiruajatkat walashi (liquidación nominal). Ala´atamusia tü juyakalirua je eikalasu tü juyakat 2002 sumaa ayatuinya manouktaain sukuaippa tü ayatawakalu, sunainje tiaa wainma outkajirawaa suchirua. So´uya tiaa juyakalu sutuma gobiernokat akumajunusu wane karalota sukuaippamajatu tü watchuakat( Ley 773)  sulu´u tiaa karalouta sukuaippamajatkat, apunusu naluwatainjanain saau seeru tü watchuakat na wayukana (apaajiraanusu laulawaa saau ichiikat sumuin Asocharma , Waya Wayuu otta Sumain Ichii  aluwatatujutkat saau wane shiipa 25%, sunainje tiaa, supushuale tü namuinjatkat na wayukana) sunainje tiaa, supushua tü ichiikat naluwatainjatka aau na wayukana antusu saau sumulapunain shia  (76%) je tü shiipa (24%) aputakat sumuinjatu Alcaldia chejewatkat Manaure. Sunainya ne´e tiaa karaloutakat achuntunusu namuin na wayukana nachajaintuin wane empresa suluwataain sumuinwaa (empresa privada) supula shi´yataain namuin tü ne´eichiisekat                              \n\nNojotpaje anaain saain namuin na wayukana tiaa achuntunakat namuin, musujese nojoluin nachajaain wane empresa ayatainjatkat ne´eichiise, nayaterakat tü empresa nakorotkat SAMA. Ayatashi namuinwaa sukaje SAMA, nojotpaje anaain sukuaippa, wainmaa neeru amuloinka sunaain. So´u tü juyakat 2010 isaalesia süchiki  sunaatainjatuin suchikua, musujeese suchuntuin kaliinwaa sukaje tü Ley supulajatkat akiliinjia empresa eekai sumaletshajaain (Ley 550). Sunainje tiaa, tü anajutkat saau empresairua, Superintendencia de Comercio sumakat alijuna, suchajaain jaraluinjatuin akaliinjainjatuin jee ayatain sumaa, shiaka antuin wane empresa wenezolana kanuliasu Big Group, shiaka apunuin ajapulu tü ayatawakat. Wainmapaja kasa mojusu alanayakat sumuin tiaa empresat, isaasu suchiki tü ayatawatkat je sujuintakat suliaa ichiikat so´u tü juyakat 2020                               \n\nMmauluya ayatusia nojoluin anaain sukuaippa tü ichiikat, ayatushia na wayukana nachuntuin numuin chi Aluwatashikai saau Colombia ni´yateruin sunain tü ichiikat tü empresa namanakat. Mmauluya ayatana anaain´ru wane jouchon shiipa tü ichiikat. \n\nSupula sunouktainjatuin je sulejainjatuin tü ayatawakat sunain Ichii maakapu, maakapu nakuentajapuin na laulayukana, wana sumaa eeshatapuin emiirawaa Manaure, wana sumaa e´epuin kaletsha, eepuin eiranajawa Ichii sumaa pitchusha… supula tiaa che´ujasu so´otuin naain chi gobiernokai tü  painjirawaa nama na wayukana sulukat tü karalouta ashajushikat 27 Julio´u so´u 1991. Mmauluya ayatushii waya watapajuin sunouktaain je shiitain maakapu suchikuaya paala sukuaippa tü suwashiruinkat Manaure\nEküülü shiküin wayuu","num_words":2882,"character_repetition_ratio":0.068,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.184,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.996,"perplexity_score":4979.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/O%27u","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"O'u (alijunaiki: ojo) piama o'u, esü músia, wittin. Súkaa tu o'uka we'rüin tú kasaka.\n\nSukuaipa o'u\n\nO'u mulo'uyuu \nTù o'u mulouyu anachonsu\n\nShi'ipajee sukuwa'ipa \n\nEpinasee","num_words":44,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.27,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.979,"perplexity_score":2064.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Jime","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Jime\nTü jimeka eesü shiroku palaa je müsi'iya eesü shiroku wüin jamatsü jemetsü ma'i tü jimekat watta saalin süpüshi tü jimekat ya shiroku tü wüinkat.\nWuchiirua otta mürülü","num_words":35,"character_repetition_ratio":0.123,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.174,"stopwords_ratio":0.029,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.999,"perplexity_score":12592.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Joao%20Grimaldo","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Joao Alberto Grimaldo Ubidia (Lima, 20 Pepüreero sünain juyaka 2003), es un futbolista peruano que juega como extremo y su equipo actual es el Sporting Cristal de la Liga 1 de Perú. Es internacional absoluto con la selección de Perú desde el 2023.\n\nInicios \nGrimaldo nació el 20 de febrero de 2003 en el distrito del Rímac, Lima, capital del Perú.\n\nDesde los primeros momentos en que jugó a la pelota, se inclinó a la práctica del fútbol ofensivo. Se le realizó la prueba para entrar en las divisiones inferiores del club Atlético Rímac. Colegio San Andrés era el nombre del equipo de la clase 2002, creado para disputar la Copa Toque y Gol, el equipo ganó ese torneo. Paralelamente, se formó en la Academia Cantolao, disputó la Copa de la Amistad del año 2015 y permaneció en el plantel hasta que cumplió los 12 años, edad en la que Esther Grande de Bentín pudo ficharlo.\n\nEn este equipo, pasó a formar parte de las divisiones menores del club, tras ser clave en diversos encuentros de las distintas competiciones quedó en la mira de los directivos del Innova (ex Criscat) quienes lograron formarlo parte de las reservas del club a inicios del 2016. Junto al equipo de las divisiones menores obtuvo el Torneo Centenario Sub-15 2018 y la Copa Generación sub-18 en su última temporada con la reserva.\n\nTrayectoria\n\nInicios en Sporting Cristal\n\nTemporada debut \nEl debut de Grimaldo con Sporting Cristal ya generaba alta expectativa en el club, aunque tuvo que ser retrasado, debido a que la liga peruana tuvo que pasar una suspensión de varias fechas por la aparición y propagación del COVID-19. \"Ha sido un sueño hecho realidad, pero aún tengo otras metas para este año. Mi objetivo es debutar en primera, quiero ganarme un puesto. Tengo que esforzarme en los entrenamientos\" recordó Grimaldo después de un amistoso el 20 de enero del 2020 contra Independiente del Valle, donde realizó una asistencia.\n\nSu debut finalmente se produjo el 28 de noviembre de 2020, a los 17 años de edad, por un partido del Campeonato Nacional, oportunidad en que su equipo Sporting Cristal enfrentaba a Cantolao, uno de los mejores equipos del país en preparatoria de menores en ese momento. Grimaldo era suplente, y en el entretiempo el entrenador del equipo, Roberto Mosquera, le pidió que ingresara. Ingresó con la camiseta número 33, como reemplazante de Washington Corozo a veinte minutos comenzado el segundo tiempo. En la primera jugada que participó le realizó un «caño» —pasar la pelota por entre las piernas a otro jugador— a Castillo Peña, marcador central de Cantolao, cometiéndole una falta y generando la expulsión de su rival.​ En referencia a la tarde celeste, Grimaldo dijo: «mis compañeros me ven como uno más y yo solo quiero ser un ejemplo».​​ Después del juego, Grimaldo recibió incluso una pequeña tarifa, pero la mayor recompensa fue el respeto de los fanáticos, así como las reseñas de prensa:“Puede ser una pesadilla para cualquier defensa. Es rápido, puede salir para los dos lados, maneja competentemente la pierna izquierda y tiene un buen último pase. El problema es que el extremo no solía encadenar buenas jornadas: su intermitencia, comprensible a su edad, no le permitía consolidarse como titular en un equipo que siempre tiene la presión de ganar.”Ese fue su único partido durante ese 2020 para Grimaldo, formó parte del primer equipo saliendo campeón esa temporada y se le brindó su primer título conseguido en el fútbol peruano.\n\nConsolidación en el primer equipo \nEn 2021 Grimaldo ya se consolidó en la alineación titular del equipo, e hizo una buena temporada para La Celeste, jugando 27 partidos y anotando un gol. Durante un partido contra Racing por la Copa Libertadores entró en la alineación titular.​  Sin embargo, el partido resultó infructuoso tanto para Joao como para el club, que perdió 2 a 0. No obstante, Cristal tuvo un excelente rendimiento en las copas domésticas, ya que el 30 de mayo ganó la Fase 1 frente a la Universidad San Martín por 2 a 0 con goles de Hohberg y Riquelme.​ Al mes siguiente, el 25 de junio, convirtió su primer gol en un partido frente a Ayacucho de Huamanga. El arquero era Maximiliano Cavallotti. El 27 del siguiente mes ganó la Copa Bicentenario, frente al Carlos Mannucci, siendo Joao Grimaldo el autor de un gol en el torneo. \n\nPara inicios de 2022, Joao se perfilaba para ser uno de los incluidos en el primer equipo. Durante la Liga 1 2022, su promedio goleador incrementó considerablemente, pasando de 0.09 del año pasado a 0.38 durante el actual campeonato. Sin embargo, a pesar de su figura creciente en el fútbol peruano, no era considerado por el entrenador de la Selección mayor en ese momento. En abril, Joao disputó un partido con Sporting Cristal ante San Martín por el campeonato apertura, donde anotó dos goles.​ En septiembre, sufrió la primera expulsión de su carrera, jugando contra Binacional en el Guillermo Briceño Rosamedina. La semifinal de la Liga fue disputada contra el Foot Ball Club Melgar, los días 2 y 6 de noviembre. El primer partido lo ganó el Melgar, en el Monumental, por 2 a 0, mientras que el segundo finalizó con el mismo resultado para el rival, en el Nacional de Lima. En este encuentro durante el minuto 36, Grimaldo fue retirado y había sufrido una molestia muscular en su pierna derecha después de una dura entrada de Alec Deneumostier a los diecinueve minutos de iniciado el partido. Al final de la temporada, en la que Cristal acabó 3° en el campeonato nacional, Grimaldo acabó marcando un total de 4 goles en 25 partidos disputados.\n\nSelección nacional \nGrimaldo fue parte de la selección de fútbol sub-17 del Perú en el campeonato Sudamericano de Fútbol Sub-17 de 2019, donde llegaron a la etapa del hexagonal final y estuvieron cerca del clasificar al mundial de la categoría.\n\nParticipación en Campeonatos Sudamericanos\n\nPerfil de jugador\n\nEstilo de juego \nGrimaldo es un creador de juego polivalente que generalmente jugaba en un rol libre, ya sea como mediocampista ofensivo detrás de los delanteros o como segunda punta en un doble delantera.\n\nEs conocido por su capacidad de visión, regate, creatividad, control y recuperación del balón, y se le considera como un jugador hábil en este deporte.​​​ Tiene una visión excepcional para encontrar pases precisos y crear oportunidades de gol para sus compañeros de equipo. Además, posee una notable capacidad para regatear a los defensores y una gran precisión en los tiros cercanos a portería desde los extremos.\n\nJoao es considerado como un buen regateador.​​​​ El ex-guardameta peruano Erick Delgado notó similitudes entre Grimaldo y Bryan Reyna cuando regatean con el balón adherido a sus pies.​ Las fortalezas físicas de Grimaldo quedaron ilustradas en su asistencia contra Huracán en la Copa Libertadores de 2023. Aunque es conocido por sus tendencias a realizar jugadas individuales con la pelota,​ también es un estratega y un jugador ingenioso de equipo, con una excelente conciencia de los espacios en el campo, además de ser técnico con la pelota. Puede manejarse a sí mismo de manera positiva en espacios limitados y atraer rivales solo para salir rápidamente con una jugada (como en la previa al gol contra Huracán en 2023),​​​​ o para dar una asistencia a un compañero de equipo libre. Al ser de media estatura, puede recuperar el balón en el tiempo indicado contra un defensor y esperar a que un compañero de equipo hiciera una jugada o carrera para concluir con un tiro rápido. Se muestra con cualidades y talentos sobre el campo.​ Si bien es principalmente un creador de juego estratégico, Grimaldo también es conocido por su habilidad para rematar y anotar goles.​\n\nEstadísticas\n\nClubes \n<\/small>\n\nResumen estadístico \nActualizado al último partido, jugado el 20 de agosto de 2023.\n\nPalmarés\n\nTorneos cortos\n\nCampeonatos nacionales\n\nReferencias\n\nEnlaces externos \n\n Joao Grimaldo – Transfermarkt \n Joao Grimaldo – WorldFootball.net \n Joao Grimaldo – Soccerbase.com \n Joao Grimaldo – FootballDatabase.eu \n Joao Grimaldo – fussballdaten.de \n Joao Grimaldo – Soccerway \n Joao Grimaldo – PlaymakerStats.com \n Joao Grimaldo – Mackolik.com \n Joao Grimaldo – FBref","num_words":2433,"character_repetition_ratio":0.045,"word_repetition_ratio":0.006,"special_characters_ratio":0.211,"stopwords_ratio":0.007,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.997,"perplexity_score":4976.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/T%C3%BCrinitaa%20je%20Towaako","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Türinitaa je Towaako (alijunaiki: Trinidad y Tobago; inküleenaiki: Trinidad and Tobago)  shia wane mma saa'uje Ameerika.\n\nTürinitaa je Towaako\nSukua'ipa mmapa'akalü","num_words":41,"character_repetition_ratio":0.142,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.189,"stopwords_ratio":0.024,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.892,"perplexity_score":4333.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"https:\/\/guc.wikipedia.org\/wiki\/Surinam","collection":"wikipedia","source":"wikipedia","original_code":"guc","text":"Surinam (alijunaiki: Surinam; neerlandésinaiki: Suriname)  shia wane mma saa'uje Ameerika.\n\nSurinam\nSukua'ipa mmapa'akalü","num_words":31,"character_repetition_ratio":0.089,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.19,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.487,"perplexity_score":1428.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Müleka jiale “ na o'yotoonakana ata ” jümaiwa , anakaja müleka nnojoliire jii'iratüin joolu'u jukuaippa shii'iree “ na mo'yotooju atachii ” jümüneein . Je müleka jiale “ na mo'yotooju atachii ” münakat , anakaja müleka nnojoliire jii'iratüin joolu'u jukuaippa shii'iree “ na o'yotoona atachii ” jümüneein .","num_words":79,"character_repetition_ratio":0.094,"word_repetition_ratio":0.2,"special_characters_ratio":0.222,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.999,"perplexity_score":7057.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"“ Tü taluwataakat anain jia , shia tüü : Aijiraa jia jüpüla maa aka alin jia tapüla .","num_words":21,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.247,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":37075.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"süpüla shiyalajünüinjatüin tü mmakat atüküleekat amüchi , maa aka tü aluwataanakat anain taya nütüma Maleiwa ” , makat .","num_words":25,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.183,"stopwords_ratio":0.04,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":27863.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je na fariseokana , süka naapeein nikii Jesús , eekalaka ma'i naa'in nüpüla müleka niiyajüle so'u tü ka'i eemeraanakat o'u , shii'iree “ Kaainjarai nia süka ni'yataain so'u tü ka'i eemeraanakat o'u sünain niiyajüin wane wayuu ” , namüinjanain sümüin wayuu .","num_words":68,"character_repetition_ratio":0.121,"word_repetition_ratio":0.034,"special_characters_ratio":0.226,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":6989.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Isaí , nüshi David chi aluwataashikai . David , nüshi Salomón . Je tü niikat , shia tü nu'wayuusekat paala Urías .","num_words":32,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.246,"stopwords_ratio":0.031,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":18075.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Tü teenajitka apüla jia shia süpüla te'rüinjanain jia otta taashajaainjachin jümaa süka yaain taya püreesain sünainjee aküjünaa achikü sümaa kasa nnojotkat taa'inrüin . Jütüjawee aa'ulu tatüma sünain yaain taya püreesain sünainjee anoujaa sünain nüntüichipain chi Nüneekajalakai Maleiwa , chi wa'atapajakai wayakana nuu'uliwo'ukana Israel .","num_words":83,"character_repetition_ratio":0.103,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.153,"stopwords_ratio":0.036,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":6771.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Judá , nüchon Jacob . Jacob , nüchon Isaac . Isaac , nüchon Abraham . Abraham , nüchon Taré . Taré , nüchon Nacor .","num_words":43,"character_repetition_ratio":0.047,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.296,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.849,"perplexity_score":14847.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Tamüshii paala jia sükajee tia : Wanaa sümaa jutkatüin jia a'waajüshiikana chi Wasenyotsekai Jesucristo , anakaja müleka jaapüle chi kaainjaraikai najapulu'u Satanás süka nünülia Jesucristo , süpüla nuu'ulaainjachin suulia naainjala . Ja'itaichi amülouleechin paala nia nütüma chi Yolujaakai , o'tte'enneechia ne'e nütüma chi Wasenyotsekai Jesucristo so'uweena tü ka'i niitaajeechikai o'u .","num_words":107,"character_repetition_ratio":0.102,"word_repetition_ratio":0.061,"special_characters_ratio":0.169,"stopwords_ratio":0.028,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4091.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Müsü nanüiki nümüin shii'iree niweetirüin wane pütchi kasalajanainjatkat nümüin natüma . Otta Jesús , ejepülaashi sünain ashajaa süka najapü sünain tü mmakat .","num_words":32,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.164,"stopwords_ratio":0.031,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":21135.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Otta tanüiki tayakai joolu'u jümüin , müsü mayaa : Chi eekai naashichijaain nümüin wane nuwala , shiimüin sünain kasalajaneerüin nümüin tia nütüma Maleiwa . Otta müshia chi eekai ni'rüin wayumüin süka nünüiki nümüin wane nuwala , shiimüin sünain kasalajaneerüin nümüin tia natüma na laülaayuukana . Otta müshia chi eekai mojuin nünüiki nümüin wane nuwala sünain ‘ maa'in aa'inchi pia ’ sünain nümüin nümüin , eesü süpüla nujutüneechin so'umüin tü sikikat eere süpülee tü ouktüsükalüirua .","num_words":99,"character_repetition_ratio":0.111,"word_repetition_ratio":0.067,"special_characters_ratio":0.182,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":17921.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"“ Nnojo jüshapataain aa'in saa'u tü jiküinjatkat je tü jüsüinjatkat , katüinjatkat atüma jo'u , je saa'u tü kuluulu ja'atajatkat anainjatkat atüma jiyolojo . Tü talateetkat atüma jaa'in , nnojotsü shiain ne'e tü eküülü katüinjatkat atüma jo'u , nnojotsü shiain ne'e tü kuluulu anainjatkat atüma jiyolojo .","num_words":78,"character_repetition_ratio":0.159,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.203,"stopwords_ratio":0.026,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":6144.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"“ Maa aka alin taya nüpüla chi Tashikai , aishii jia tapülaya . Joonoo jumaala sümaa tanüiki süpüla ayatüinjanain jia alin tapüla .","num_words":30,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.198,"stopwords_ratio":0.033,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":27797.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je juunteerü jaa'inrüin süka nee'iyatüin na'anasia jümüin chi Washikai Maleiwa je chi Wasenyotsekai Jesucristo . Je sünainjee tü kasa anasü jaa'inrakat , kojuteechi chi Wasenyotsekai Jesucristo sütüma wayuu je kojuteena jiakana mapeena nütümaya .","num_words":68,"character_repetition_ratio":0.118,"word_repetition_ratio":0.102,"special_characters_ratio":0.163,"stopwords_ratio":0.029,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5011.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"— ¿ Kasaichi pünülia ? — nümakalaka Jesús sümüin . — Watta saalii , münüshii waya — sümakalaka nümüin Jesús .","num_words":27,"character_repetition_ratio":0.02,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.266,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":33607.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Tamüshii paala jia : Chi wayuu eekai koo'omüin nütüma tü aapünakat nümüin , aapüneerü soo'omüin nümüin . Akaajasa chi eekai nnojolüin koo'omüin nütüma tü aapünakat nümüin , asütüneerü nuulia .","num_words":43,"character_repetition_ratio":0.142,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.193,"stopwords_ratio":0.023,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":14544.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je süchikijee naashajaain nümaa Maleiwakai otta naamajüin , ne'itaakalaka najapü naa'u shiyaawase naikkale'ennüin sünain tü a'yatawaakat . Je ajütünüshii naya natüma sünain tü a'yatawaakat .","num_words":40,"character_repetition_ratio":0.133,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.168,"stopwords_ratio":0.05,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7353.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Eejachikalaka nüpüla wane wayuu joso ajapüchi . Je na fariseokana , süka naapeein nikii Jesús , eekalaka ma'i naa'in nüpüla müleka niiyajüle so'u tü ka'i eemeraanakat o'u , shii'iree , “ Kaainjarai nia süka ni'yataain so'u tü ka'i eemeraanakat o'u sünain niiyajüin wane wayuu ” , namüinjanain sümüin wayuu . Nasakirayaakalaka joo Jesús : — ¿ Shiimüin sünain anain müleka weiyajüle wane wayuu so'u sükalia eemerawaa naashin Moisés ?","num_words":109,"character_repetition_ratio":0.097,"word_repetition_ratio":0.02,"special_characters_ratio":0.213,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8973.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"— Ekirajüikalee , tatüjaaichipa aa'ut pia joolu'u sünain pia'inya chi Nüchonkai Maleiwa , je sünain pia'inya chi Aluwataashijaikai waa'u wayakana na wayuu Israelkana — nümakalaka Natanael nümüin Jesús .","num_words":50,"character_repetition_ratio":0.124,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.188,"stopwords_ratio":0.04,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10005.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"José , nüchon Matatías . Matatías , nüchon Amós . Amós , nüchon Nahum . Nahum , nüchon Esli . Esli , nüchon Nagai .","num_words":42,"character_repetition_ratio":0.123,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.296,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.971,"perplexity_score":17961.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je tü yüüjakat , shia tü wayuukolüirua süpüshua sainküin mmakat süpüshua . Je tü so'ukot “ trigo ” , shia tü wayuukolüirua aluwataaushikat nütüma Maleiwa . Je tü sü'ükat mojuui keimsesü , shia tü wayuukolüirua aluwataaushikat nütüma chi nü'ünüükai Maleiwa , chi Yolujaakai .","num_words":67,"character_repetition_ratio":0.158,"word_repetition_ratio":0.034,"special_characters_ratio":0.201,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":12412.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Asüüshikat tüü , müsü aka sukuaippa tü tasha amülainjatkat süpüla nikeraajüinjatüin chi Maleiwakai tü pütchi jeket pansaatüjütkalia nütüma je süpüla sülatinnajatüin saainjala wayuu süpüshua .","num_words":41,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.136,"stopwords_ratio":0.049,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10727.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"na nnojoliikana aka'alirajüin nakuaippa suulia ouktaa sünainjee nükuaippa chi Wasenyotsekai Jesucristo .","num_words":26,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.125,"stopwords_ratio":0.038,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4843.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Akaajaa naa'in wane wayuu eekai nüküjüin waneepia kasa anasü , watüjaa aa'ut sünain shiain sulu'uin naa'in tü anasükat , süka waapüin shia nüküjüin . Akaajasa wane wayuu eekai nüküjüin waneepia tü kasa mojusükot , watüjaa aa'ut sünain shiain sulu'uin naa'in tü mojusükat . Tü saashajaakat wane wayuu , shia tü ojuittakat sulu'ujee saa'in ” , nümakalaka Jesús namüin .","num_words":87,"character_repetition_ratio":0.101,"word_repetition_ratio":0.077,"special_characters_ratio":0.207,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10523.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je tü na'walakat , müsü aka saa'in su'wala jieyuu . Je tü naikat , müsü aka saa'in sai kannajapüt .","num_words":28,"character_repetition_ratio":0.178,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.273,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9687.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Nujuittaakalaka Pilato anooipa'amüin nüchikua sünain nümüin namüin na judíokana : — Anii tojuittirüin joo nia jünainmüin süpüla taapirüin jia sünain nnojolüin tantüin anain wane aainjalaa nünain süpüla süsalainjachin nia tatüma — nümakalaka Pilato namüin .","num_words":59,"character_repetition_ratio":0.065,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.152,"stopwords_ratio":0.051,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":13253.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Aashajaashi Jesús nüchikua namüin na nikirajüinkana no'upala na wayuukana : “ Anakaja müleka nnojorule jiyoujüin wane wayuu . Müleka jaa'inrüle tia , meeria jukuaippa nütüma Maleiwa . Anakaja müleka nnojorule jaapüin shikii wane wayuu . Müleka jaa'inrüle tia , meeria jukuaippa nütüma Maleiwa . Shia anaka alu'u müleka motüle jaa'in saainjala wayuu eekai kaainjalain juulia , süpüla motüinjatüin naa'in Maleiwa tü jaainjalakat nuulia .","num_words":95,"character_repetition_ratio":0.085,"word_repetition_ratio":0.163,"special_characters_ratio":0.182,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":12494.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Salmón , nüshi Booz . Rahab sünülia tü niikat . Booz , nüshi Obed . Rut sünülia tü niikat . Obed , nüshi Isaí .","num_words":40,"character_repetition_ratio":0.176,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.288,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.997,"perplexity_score":19611.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Wane , müshi aka saa'in kannajapüt . Je wane'e , müshi aka naa'in paa'a toolo . Otta nu'upünaa chi wane'e , müsü aka saa'in su'upünaa wayuu . Je joo chi wane'eya , müshi aka saa'in warulapai sünain waawataa .","num_words":54,"character_repetition_ratio":0.166,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.269,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7301.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Mayaainje'e nnojolüin nantüin sünain naa'inrüin Jesús tü kasa anakaleje süpüla o'utünaa anainjee naa'in , nachuntü'inya ne'e nümüin Pilato nu'utirajachin naa'in .","num_words":40,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.185,"stopwords_ratio":0.075,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3569.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je suutkajaapa tü wattakat saalin wayuu , nümakalaka Pilato sümüin : — ¿ Jücheküin süpüleerua niainjachin tajütüin joolu'u Barrabás ? ¿ Niainjachitaapa Jesús chi Cristokai anülia ? — nümakalaka Pilato sümüin .","num_words":54,"character_repetition_ratio":0.13,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.196,"stopwords_ratio":0.037,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":12644.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Otta na laülaashiikana na'akajee na sacerdotekana , nayoukta amaalü tü nüshajirakat Pilato . Namakalaka nümüin : — Nnojotsü anain tü püshajirakat : “ Chi Aluwataashikai saa'u wayuu judío ” , pümüin . Anasüje müleka pii'iratüle tü pütchikat : “ Chi Aluwataashikai saa'u wayuu judío naashin ” , müsüje .","num_words":78,"character_repetition_ratio":0.103,"word_repetition_ratio":0.029,"special_characters_ratio":0.219,"stopwords_ratio":0.013,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":12139.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Akaajasa müleka nuuntule achecheraa naa'in sümaa ma'wayuusee , nnojotsü mojuin müleka ma'wayuusere nia .","num_words":23,"character_repetition_ratio":0.063,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.173,"stopwords_ratio":0.087,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5791.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Chi wayuu eekai nüntüin tanainmüin , sünain naapajüin tü tekirajakat anain , sünain naa'inrüin waneepia tü taluwataakat anain nia , ¿ kasa maka aka nia ?","num_words":34,"character_repetition_ratio":0.111,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.203,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":26815.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"nachikü na gentilekana sünain anoujaa Na Aluwataaushikana otta na anoujashiikana chakana Judea , naapa achikichii na gentilekana sünain anoujaa nünüikü Maleiwakai .","num_words":39,"character_repetition_ratio":0.142,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.14,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":18466.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Aisha'ajaa , eweetüitpa tü ka'i kasalajanainjatkat o'u wamüin waainjala natüma . ¿ Jaraleechi wayuu o'ttaaka süchikijee tüü ? ” , müshii naya .","num_words":37,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.231,"stopwords_ratio":0.054,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7862.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je tanüiki tayakai joolu'u jümüin , müsü mayaa : Chi eekai nuu'ulaain suulia nu'wayuuse , sümaa nnojotsüin süma'üjiraasüin nümaa wane wayuu naata nuulia , müleka ka'wayuusere nia nüchikua , kaainjalashi . Je kasalajaneerü nümüin nüma'üjaain sümaa tü jeketkat nu'wayuusein . Akaajaa chi wayuu ka'wayuusekai tü jierü oo'ulaaushitkat , kaainjalashi nia'aya , je kasalajaneerü nümüin nüma'üjaain sümaa tü jierü oo'ulaaushitkat — nümakalaka Jesús namüin na fariseokana .","num_words":110,"character_repetition_ratio":0.083,"word_repetition_ratio":0.04,"special_characters_ratio":0.189,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8663.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Watüjaa aa'ulu jaraliin na ekirajülii nnojoliikana wanaawajiraain aa'in nümaa Maleiwa . Naya na eekana nekirajüin sünain wane kasa naata suulia tü shiimüinkat nikirajakat anain Cristo . Otta na ayatakana sünain nekirajüin tü shiimüinkat nikirajakat anain Cristo , wanaawajiraasü naa'in nümaa Maleiwa otta nümaa chi Nüchonkai .","num_words":70,"character_repetition_ratio":0.101,"word_repetition_ratio":0.033,"special_characters_ratio":0.16,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":13878.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"sümaa sujuitteerüin mmaapüjee . Chi wayuu eekai naa'inrapü'üin tü anasükat kataiwa'aya no'u , oso'iraweechi aa'in süpüla eeinjachin nümaa Maleiwa süpüla ka'ikat süpüshua . Otta chi eekai naa'inrapü'üin tü mojusükat kataiwa'aya no'u , oso'iraweechi aa'in süpüla süsaleechin nia naainjala ” , nümakalaka Jesús namüin .","num_words":80,"character_repetition_ratio":0.098,"word_repetition_ratio":0.113,"special_characters_ratio":0.199,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3507.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Andrés , Felipe , Bartolomé , Mateo , je Tomás . Jacobo chi nüchonkai Alfeo . Tadeo . Simón , wane no'utku na wayuukana kanüliakana Zelote .","num_words":46,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.257,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.774,"perplexity_score":14239.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Tü talateetkat atüma jaa'in , nnojotsü shiain ne'e tü eküülü katüinjatkat atüma jo'u , nnojotsü shiain ne'e tü kuluulu anainjatkat atüma jiyolojo .","num_words":35,"character_repetition_ratio":0.167,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.197,"stopwords_ratio":0.029,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7584.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Nacor , nüchon Serug . Serug , nüchon Ragau . Ragau , nüchon Peleg . Peleg , nüchon Heber . Heber , nüchon Sala .","num_words":41,"character_repetition_ratio":0.106,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.301,"stopwords_ratio":0.024,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.435,"perplexity_score":17007.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Chi wayuu kapülakai aa'in wane nünüikimaajachi Maleiwa sümaa kojutüin nia nütüma sünainjee tü naa'inrakat , wanaaweerü tü nümüinjatkat maa aka tü awalaajünakat nümüin chi nünüikimaajachikai . Je chi wayuu kapülakai aa'in wane wayuu eekai anain no'ulu'u Maleiwa sünainjee naa'inrüin tü anasükat , wanaaweerü tü nümüinjatkat maa aka tü awalaajünakat nümüin chi wayuu anamiakai .","num_words":80,"character_repetition_ratio":0.087,"word_repetition_ratio":0.169,"special_characters_ratio":0.168,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":11759.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Soto jaa'in tü nuluwataakat anain sünain nümüin wamüin : “ Nnojo püma'üjaain sümaa wayuu nnojotkat pu'wayuusein otta nnojoikai pu'wayuusein ” , je “ Nnojo pu'utüin saa'in wayuu ” , makat . Ja'itairü nnojolüin püma'üjaain sümaa wayuu nnojotkat pu'wayuusein otta nnojoikai pu'wayuusein , müleka pu'utüle saa'in wayuu , kaainjalaichipa'aya ne'e pia nu'upala Maleiwa sükajee tia .","num_words":91,"character_repetition_ratio":0.12,"word_repetition_ratio":0.22,"special_characters_ratio":0.213,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4921.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"“ ‘ Aisha'ajaa ’ meena jia , süka kasalajaneerüin jümüin tü mojusü jaa'inrakat sükajee kachekala'atain jia sümüin wayuu sümaa maalin Maleiwa jüpüla . Nnojoishii jia ta'ülüjüin amüin saaliijee jüsülajüin süpüshi ji'yataain nümüin Maleiwa , süka shiain tü nuluwataakat anain Moisés . Nnojoishii jia ta'ülüjüin amüin saaliijee jüsülajüin süpüshi süpana wunu'u eekai ekünaajuulin . Shia sünainjee nnojolüin jaa'inrüin süka süpüshua jaa'in tü alana'aleekat sünain anain , maa aka alin Maleiwa jüpüla je jaa'inrüin tü anakat sümüin wayuu süpüshua .","num_words":120,"character_repetition_ratio":0.083,"word_repetition_ratio":0.09,"special_characters_ratio":0.181,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10442.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Wane wayuu eekai nüküjüin waneepia kasa anasü , watüjaa aa'ut sünain shiain sulu'uin naa'in tü anasükat , süka waapüin shia nüküjüin . Akaajasa wane wayuu eekai nüküjüin waneepia tü kasa mojusükot , watüjaa aa'ut sünain shiain sulu'uin naa'in tü mojusükat .","num_words":60,"character_repetition_ratio":0.109,"word_repetition_ratio":0.118,"special_characters_ratio":0.198,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":11367.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je tü wattakat saalii wayuu , asha'walaashii naya nümülatu'u chi joyotüshikai saa'u tü einaseekat , je namülatu'u na pienchishii kato'uchiikana , je namülatu'u na piamakana shikii pienchimüin laülaayuu . Nee'irajüin wane jayeechi jeket . Naya namüiwa atüjaka ee'irajaa tü jayeechikat süka nayain taashiinapain nütüma Maleiwa suulia naainjala sa'akajee wayuukot süpüshua .","num_words":84,"character_repetition_ratio":0.072,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.175,"stopwords_ratio":0.048,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5621.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Anakaja nnojoliire jüüjüüin waya sümüin tü namaleiwaseyaasükalüirua na manoujainsaliikana , maa aka tü naa'inrapü'ükat na watuushinuukana . Müsü tü ashajuushikat nachiki : “ Tü wayuu judíokolüirua , na'waajüin tü namaleiwaseyaasükalüirua na manoujainsaliikana sümaa emi'ijaa , ekawaa , asawaa , oo'ulaka oyonnajaa ” .","num_words":80,"character_repetition_ratio":0.104,"word_repetition_ratio":0.085,"special_characters_ratio":0.18,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8449.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Otta na wayuu ayatakana katüin o'u süchikijee tüü , mayaasüje ne'rüin tü kasa mojusü alatakat , nnojoliishii naya oo'ulaain suulia akumajaa tü namaleiwaseyaasükalüirua . Ayatshi'iya naya sünain a'waajaa tü yolujaakalüirua . Ayatshi'iya naya sünain a'waajaa tü namaleiwaseyaakat akumajuushikat süka ooro , süka pülaata , süka kachueera paira , süka ipa , je süka wunu'u . Na'waajüin shia ja'itairü me'rüin kasa , ja'itairü maapüin pütchi , je ja'itairü makutulaain .","num_words":110,"character_repetition_ratio":0.09,"word_repetition_ratio":0.04,"special_characters_ratio":0.2,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9692.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Achuntüshi joolu'u taya nümüin chi Wasenyotsekai Jesucristo süpüla nii'iyatüinjatüin waneepia na'anasia jümüin .","num_words":27,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.143,"stopwords_ratio":0.037,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3210.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Anuu nanülia na koo'uliwo'ukana Jesucristo chi nuu'uliwo'ukai David chi nuu'uliwo'ukai Abraham :","num_words":30,"character_repetition_ratio":0.195,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.188,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.988,"perplexity_score":1435.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Maa aka tayakai , chi ekirajüikai jia , chi Jüsenyotsekai , to'lojooitpa juu'ui , müinjana jia'aya ju'lojoojiraainjatü juu'ui .","num_words":35,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.22,"stopwords_ratio":0.029,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.996,"perplexity_score":7042.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Müina nnojoliin ouktüin waya piantua , süka taasheerüin tü wakuaippakat suulia aja'lajawaa .","num_words":21,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.163,"stopwords_ratio":0.048,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":12245.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"¿ Pu'uteetaale aa'in joo taya , maa aka pu'utüin naa'in so'ukalinka chi wayuu Egiptoje'ewaikai ? ’ .","num_words":34,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.27,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.997,"perplexity_score":2842.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Chi wayuu eekai ka'wayuusein , anashi müleka nnojoire nuu'ulaain tü nu'wayuusekat . Je chi eekai ma'wayuusein , anashi müleka nnojoire nüchajaain süchiki ka'wayuusee .","num_words":37,"character_repetition_ratio":0.139,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.192,"stopwords_ratio":0.054,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5616.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Anashi tajütirüle nia süchikijee ta'yaajirüin — nümakalaka Pilato namüin na wayuukana .","num_words":19,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.161,"stopwords_ratio":0.053,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":14327.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Otta müshia Jesús , wanaa sümaa ni'rüin Natanael nüpanapa , nümakalaka namüin na eekana nümaa : — Iseeichi wane wayuu loto akuaippachi , napüshi na wayuu Israelkana , nuu'uliwo'u chi Israelkai anülia — nümakalaka .","num_words":58,"character_repetition_ratio":0.029,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.21,"stopwords_ratio":0.052,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10190.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Otta Jesús , süka nütüjaain saa'u tü jülüjakat naa'in , müshi nia nümüin : — Simón , anashi taküjale pümüin süchiki wane kasa . — Anakaja , Ekirajüikalee . Püküja maala tamüin — nümakalaka nümüin .","num_words":50,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.244,"stopwords_ratio":0.02,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":17351.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Nüjüta nümüshia Jesús chi wayuukai sünain nüchiajaain nia sünain maa nümüin :","num_words":18,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.156,"stopwords_ratio":0.056,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":14567.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Naashajaakalaka joo Pilato namaa na wayuukana nüchikua shii'iree nüjütireein Jesús .","num_words":21,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.143,"stopwords_ratio":0.048,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9426.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Naapaakalaka tü jintutkot süka sajapü sünain nümüin sümüin : — Talita , kumi . ( Je tü pütchikat , “ Tachee , püchijiraa maala , müshi taya pümüin ” , malu'ut . )","num_words":44,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.284,"stopwords_ratio":0.023,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":24191.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Otta müshia chi wayuukai , nojoyolookalaka sünain naashajaain . Otta Jesús , nümakalaka sümüin tü niikat : — Anii chi püchonkai .","num_words":33,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.209,"stopwords_ratio":0.03,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":19201.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Chi kojutkai atüma nakalia na judíokana , kojutüshi Maleiwakai nütüma sükajee tia . Maa'aya aka chi meküinkai asalaa , kojutüshi Maleiwakai nütüma sükajee tia sümaa naapüin analu'ut nümüin . Maa'aya aka chi ekakai eekai eein ne'e , kojutüshi Maleiwakai nütüma sükajee tia sümaa naapüin analu'ut nümüin .","num_words":65,"character_repetition_ratio":0.133,"word_repetition_ratio":0.179,"special_characters_ratio":0.188,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":14753.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Shiimüin sünain tatüjain achiajawaa süka tü tashajakat jümüin yaa wattajee . Otta tantapa jünainmüin , nayaawateechi aa'u taya na wayuukana sünain tatüjain achiajawaa süka tanüiki no'upalaya .","num_words":43,"character_repetition_ratio":0.131,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.161,"stopwords_ratio":0.047,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10624.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Achuntüshi taya nümüin chi Wasenyotsekai Jesucristo süpüla nii'iyatüinjatüin waneepia na'anasia jümüin .","num_words":25,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.135,"stopwords_ratio":0.04,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3764.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Otta chi Wasenyotsekai , nia ne'e Jüsenyotseka'aya süka waneeshin nia . Je tü wanoujakat anain wayakana , shia tü jünoujakat anain jiakana . Je tü woutiisakat anainjee waya , shia ne'e tü woutiisakat anainjee jiakana .","num_words":61,"character_repetition_ratio":0.134,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.202,"stopwords_ratio":0.033,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9497.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Müleka ka'wayuusere jia , anasü tia , suulia kaainjalain jia nütüma Satanás . Nnojoliishii ta'aliijain jia suulia ka'wayuusee suulia “ nüsirü taya ” jümajüin tamüin .","num_words":41,"character_repetition_ratio":0.051,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.205,"stopwords_ratio":0.049,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10559.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Jama müleka nüchuntüle wane jime , ¿ paapeerü wane wüi nümüin ? Nnojo taa .","num_words":19,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.24,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":29855.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Tajütüinjachi nia jünainmüin süpüla nütüjaainjatüin saa'u jukuaippa je süpüla nütütülüinjatüin jaa'in .","num_words":22,"character_repetition_ratio":0.064,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.136,"stopwords_ratio":0.045,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5615.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"maa aka kamaleiwaseyaain nia , maa aka ee'irajiraa ouutsü , maa aka kanainwaa aa'in wayuu , maa aka a'ülüjaajirawaa , maa aka achumujaa aa'in , maa aka ülü'üttaa aa'in , maa aka yaletayaa aa'in su'upala wayuu , maa aka akatajirawaa ,","num_words":64,"character_repetition_ratio":0.165,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.24,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.999,"perplexity_score":7980.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Nimiriijakalaka chi aapieekai tü pueulokat . Tü süpa'akat süpüshua , sulu'u uuchimüin , palaamüin , wopumüin , wüinpümüin , eesü maa aka 2.200 “ kilómetro ” . Je tü saja'apüinkat iipünaamüin , eesü maa aka 2.200 “ kilómetro ” .","num_words":61,"character_repetition_ratio":0.119,"word_repetition_ratio":0.115,"special_characters_ratio":0.286,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9263.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Wayakana , maa aka müliain waya yaaya , süsalashii waainjala . Otta niakai , nnojotsü kasain naainjalain — nümakalaka .","num_words":26,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.21,"stopwords_ratio":0.038,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":24884.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Wanaa sümaa wachuntüin jaa'u , waapüin analu'ut waneepia nümüin jaa'u jüpüshua , süka sotüin waa'in wanaa sümaa jikerolüin sünain anoujaa nünain chi Wasenyotsekai Jesucristo , je süka ji'yataain nümüin maa'ulu yaa . Saa'u alin ma'i tü wayuukolüirua jüpüla , ayatüshii jia sünain jaa'inrüin tü kasa anasükat sümüin sükajee tia . Je saa'u jütüjaain naa'u chi Wasenyotsekai Jesucristo sünain nüle'ejüinjachin , achecheraasü ma'i jaa'in su'unnaa tü müliaa ji'rakat maa'ulu yaa .","num_words":122,"character_repetition_ratio":0.086,"word_repetition_ratio":0.053,"special_characters_ratio":0.198,"stopwords_ratio":0.025,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4809.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Anuu wane pütchi ashajünüsü paala , nünüiki chi Naa'inkai Maleiwa : “ Jaapa jumaala so'uka'i nünüiki chi Maleiwakai .","num_words":28,"character_repetition_ratio":0.074,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.214,"stopwords_ratio":0.036,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7470.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"¿ Wayuu hebreo naya ? Wayuu hebreo taya'aya . ¿ Wayuu Israel naya ? Wayuu Israel taya'aya . ¿ Nuu'uliwo'u naya Abraham ? Nuu'uliwo'u Abraham taya'aya .","num_words":52,"character_repetition_ratio":0.155,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.278,"stopwords_ratio":0.038,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.979,"perplexity_score":3190.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Nashate'erakalaka na surulaatkana nasa'a na wayuukana piamashii kachetüshiikana na'atalu'u Jesús .","num_words":24,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.153,"stopwords_ratio":0.042,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":1656.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Simón , chi e'itaanakai anülia Pedroin nütüma Jesús . Andrés , chi nimüliakai Simón . Jacobo , Juan , Felipe , Bartolomé ,","num_words":40,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.254,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.914,"perplexity_score":16557.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Chi wayuu eekai wanaawajiraain naa'in nümaa chi Nüchonkai Maleiwa , nütüjaweerü aa'u sünain shiimüin shii'iranajaain naa'in . Alu'ujasa chi eekai nnojolüin wanaawajiraain naa'in nümaa chi Nüchonkai Maleiwa , anashi niyaawatüle saa'u sünain mee'iranajaainyülüin naa'in . Maleeichija nnojolin eein nümaa chi Maleiwakai .","num_words":73,"character_repetition_ratio":0.123,"word_repetition_ratio":0.062,"special_characters_ratio":0.173,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5110.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Sala , nüchon Cainán . Cainán , nüchon Arfaxad . Arfaxad , nüchon Sem . Sem , nüchon Noé . Noé , nüchon Lamec .","num_words":42,"character_repetition_ratio":0.049,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.306,"stopwords_ratio":0.024,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.947,"perplexity_score":19211.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je paala , mojaawapü'üshi Herodes nümaa Pilato . Anaawaleeshii naya so'u ka'ikat tia .","num_words":26,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.221,"stopwords_ratio":0.038,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3964.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Na ajütüüshikana , ayatsia napüla maa aka tü nümakat Jesús namüin .","num_words":18,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.194,"stopwords_ratio":0.056,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":21135.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je tü wayuukolüirua sainküin mmakat süpüshua , emi'ijaajeerü sümaa süsülajiraain kasa anasü süka ouktüinapain na piamashii nünüikimaajanakana Maleiwa müliapü'ükana atüma wayuu sainküin mmakat süpüshua .","num_words":39,"character_repetition_ratio":0.135,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.139,"stopwords_ratio":0.026,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10766.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"“ Chi eekai nnojolüin nünoujain tanain , nnojoleechi ountüin ekeroloo chamüin eere nuluwataain Maleiwa . Wainmeerü wayuu mekerolüinkat süka nnojolüin nanoujain tanain . Müshii aka naya saa'in wayuu eekai süneeküin o'unaa sulu'u wopu eekai jerulüin saa'u mapüleein napüleerua . Otta na anoujashiikana tanain , nnojoleena wainmain . Müshii aka naya saa'in wayuu eekai süneeküin wopu eekai moulin ja'itasü kapüleein napüleerua . Anakaja müle aka jia naa'in na wayuu o'unakana sulu'u wopu mouisü .","num_words":117,"character_repetition_ratio":0.083,"word_repetition_ratio":0.037,"special_characters_ratio":0.183,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8883.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Shiimüin sünain niweetüichipain chi Wasenyotsekai sünain niain wane sacerdote maa aka naa'in Melquisedec .","num_words":33,"character_repetition_ratio":0.021,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.142,"stopwords_ratio":0.091,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5135.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"— ¡ Kaatei ! ¿ Jamüshi poonookalaka nümaa Satanás chi sülaülakai yolujaa süpüla nikerotüinjachin sulu'u paa'in ? Aküjüshi pia pa'alain nümüin chi Naa'inkai Maleiwa sünain pümüin wamüin : “ Shia'a süliaka'a ne'e tüü süpüshua'a ” . Tü mma püikkakat , pükorolo . Je tü süliakat , pia laülaaka saa'u . Je joolu'u mojusü tü paa'inrakat sünain pümüin wamüin : “ Shia'a süliaka'a ne'e tüü süpüshua'a ” , sünain pükatalüin süpüshi pümüin . Nnojoishii wayain ne'e püküja amüin pa'alain , aküjashi pia pa'alain nümüin Maleiwaka'iya .","num_words":140,"character_repetition_ratio":0.086,"word_repetition_ratio":0.137,"special_characters_ratio":0.235,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5817.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je chi nikirajüin aishikai ma'i nüpüla Jesús , nümakalaka nümüin Pedro : — Nia'ayaasa chi Senyotkai . Je Pedro , naapapa nünüiki sünain nümüin : “ Nia'ayaasa chi Senyotkai ” , na'atakalaka nüshe'in süchikua nünain . Numuttakalaka shirokumüin tü palaakat süpüla o'unaa eemüin Jesús .","num_words":71,"character_repetition_ratio":0.11,"word_repetition_ratio":0.065,"special_characters_ratio":0.216,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10505.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je jikerolapa sulu'u tü miichikat , ‘ Eeshi Maleiwa jümaa ’ , meena jia namüin na kepiakana sulu'u .","num_words":26,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.25,"stopwords_ratio":0.038,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":12511.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"— ¡ Mamainnasü pia ! — müshii joo naya sümüin . Je ayatsia shia ichein süchiirua sümaa shiimüin shia . — Shia ne'e ee tü nujuyakat — müshii joo naya .","num_words":38,"character_repetition_ratio":0.142,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.267,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":26112.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Wane wayuu , müliale shii'iree wane majayüt eekai kettaairüin sükalia süpüla ka'wayuusee , müleka ka'wayuusere ma'i naa'in , anakaja nu'wayuusere shia . Nnojoishi kaainjalain süka tia .","num_words":42,"character_repetition_ratio":0.057,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.2,"stopwords_ratio":0.071,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":6474.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Nnojotsü atüjain wayuu süpüshua eiyajaa wayuu . Nnojotsü atüjain wayuu süpüshua a'waajaa chi Maleiwakai süka tü pütchi me'raajuukat sütüma wayuu . Nnojotsü atüjain wayuu süpüshua ayaawataa tia pütchikat .","num_words":36,"character_repetition_ratio":0.169,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.162,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":20416.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Eliaquim , nüchon Melea . Melea , nüchon Mainán . Mainán , nüchon Matata . Matata , nüchon Natán . Natán , nüchon David .","num_words":39,"character_repetition_ratio":0.143,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.281,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.992,"perplexity_score":21469.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"süka kee'ireein ma'i naa'in su'tte'ennüinjatüin wayuu süpüshua sümaa sütüjaainjatüin saa'u tü shiimüinkat .","num_words":24,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.178,"stopwords_ratio":0.042,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":2678.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Nujuittaakalaka Pilato anooipa'amüin süpüla nüsakirüinjanain naya noo'opünaa Jesús : — ¿ Kasa naainjalaka wayuukai chii jaajüin süpüla süsalainjachin nia tatüma ? — nümakalaka Pilato namüin na laülaayuu judíokana .","num_words":51,"character_repetition_ratio":0.078,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.168,"stopwords_ratio":0.059,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":11870.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Otta saashin tü nekirajapü'ükat anain na jutuushikana , eeshii süpüla namüin na wayuukana namüin na kachooinkana naya : ‘ Nnojoleena jia tasülajüin amüin joolu'u süka taapüitpain süpüshua nümüin Maleiwa ’ . Je sükajee tia , ju'wanajaaitpa tü nuluwataakat anain Maleiwa sütümajee ju'unüin süchiirua tü nekirajapü'ükat anain na jutuushikana .","num_words":74,"character_repetition_ratio":0.106,"word_repetition_ratio":0.031,"special_characters_ratio":0.176,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":14358.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Er , nüchon Josué . Josué , nüchon Eliezer . Eliezer , nüchon Jorim . Jorim , nüchon Matat . Matat , nüchon Leví .","num_words":44,"character_repetition_ratio":0.105,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.298,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.993,"perplexity_score":21757.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Tü ta'waataainjatkat alu'u , shia tachiki sünain che'ojaain tamüin akaalinjünaa nütüma chi Maleiwakai . Ta'waajüin chi Maleiwakai , Nüshikai chi Wasenyotsekai Jesucristo , süka takaalinjünüin nütüma waneepia . Taküjeerü joolu'u jümüin süchiki tü alatakat tamüin sümaiwa paala , jütüjaaiwa saa'u sünain che'ojaain tamüin akaalinjünaa nütüma chi Maleiwakai . Sünain taküjeerüin tü süchikikat jümüin , nütüjaa aa'uchi taya chi Maleiwakai sünain nnojolinjachin taküjain alawaa .","num_words":111,"character_repetition_ratio":0.116,"word_repetition_ratio":0.078,"special_characters_ratio":0.169,"stopwords_ratio":0.009,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8524.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je nünainjee Cristo , jutatüitpa wapüleerua wanaawaa sünain antaa nümülatu'umüin chi Washikai Maleiwa nükajee chi Naa'inkai .","num_words":33,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.16,"stopwords_ratio":0.061,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5745.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Müsü wane pütchi : ‘ Süka jamüin , nünain Maleiwakai , kato'uchii waya , waraittüshii waya otta wayuushii waya ’ . Müsü nanüiki waneeirua no'uluku na jüpüshi atüjashiikana : ‘ Nüpüshi waya chi Maleiwakai ’ .","num_words":43,"character_repetition_ratio":0.04,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.232,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":27406.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je so'u tü ka'i nüjütüneechikat o'u jünainmüin chi Naa'inkai Maleiwa , jütüjaweechi aa'u taya sünain sa'aniraain takuaippa nümaa chi Tashikai je sünain sa'aniraain jukuaippa tamaa maa'aya aka takuaippa jüma'aya .","num_words":58,"character_repetition_ratio":0.128,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.189,"stopwords_ratio":0.034,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4292.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"na anoujashiikana Anasü saa'in tamüin tajütüle Timoteo maalü jünainmüin , müleka nücheküle chi Senyotkai Jesucristo , süpüla jütütülaainjanain aa'in . Tacheküin taa'inyaka taapeein jüchiki süpüla tatütülaainjachin aa'inya .","num_words":60,"character_repetition_ratio":0.019,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.157,"stopwords_ratio":0.067,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5239.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Otta müleka kee'ireere jaa'in ka'wayuusee , anashii müleka ka'wayuusere jia suulia müliajüin jaa'in sütüma .","num_words":26,"character_repetition_ratio":0.04,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.194,"stopwords_ratio":0.077,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3769.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Süka jamüin , tü te'irukukat , shiimüin sünain eküülüin , je tü tashakat , shiimüin sünain asüüshin .","num_words":25,"character_repetition_ratio":0.174,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.228,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":14145.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Nüntakalaka nünainmüin wane chi nüchepchiakai kajuyaalakai watta saalin neerü nuulia .","num_words":21,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.128,"stopwords_ratio":0.048,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":11551.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Kekiishii ma'i ja'raishii nanainjee na majayünnüükana , nnojotsü motüin naa'in nalü'üjüin wane'ewai nakua seite süpüla shii'irakainjatü sulu'u tü naramparasekat müleka saja'lajaale . Otta na wane ja'raishiikana majayünnüü , süka maa'in naa'in , motüsü naa'in nalü'üjüin seite süpüla shii'irakainjatü sulu'u tü naramparasekat .","num_words":82,"character_repetition_ratio":0.095,"word_repetition_ratio":0.137,"special_characters_ratio":0.187,"stopwords_ratio":0.012,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4623.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Tayouktüin jia süka nnojolinkain jikirüin taya wanaa sümaa jamüsirüin taya , je süka nnojolinkain jüsirüin taya wüin wanaa sümaa münyaasüin taya ,","num_words":37,"character_repetition_ratio":0.161,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.158,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":17352.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Maa'aya aka wane wiino . Müleka süla'annüle wane wiino eekai saashü'üjünajatüin sulu'u wane paa'ata eekai laülaain , eesü süpüla süchatajaain tü paa'atakat sütüma jashü'üpa . Amülouleerü tü wiinokot oo'ulaka tü paa'atakat . Shi'itaaneekalaka wane wiino eekai saashü'üjünajatüin sulu'u wane paa'ata eekai jeketüin ” .","num_words":80,"character_repetition_ratio":0.107,"word_repetition_ratio":0.169,"special_characters_ratio":0.196,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4756.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Nükaaliijeerü chi püchonkai wainma tü wayuu Israelkalüirua süpüla sünoujainjatüin nünain chi Maleiwakai .","num_words":25,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.124,"stopwords_ratio":0.04,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":11250.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Jacobo nümaa Juan nüchonnii Zebedeo , na ni'itaakana anülia Boanerges . ( Je tü nanüliakat , “ Sütürüla Juya ” , malu'ut . )","num_words":42,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.274,"stopwords_ratio":0.024,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.999,"perplexity_score":9173.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Leví , nüchon Simeón . Simeón , nüchon Judá . Judá , nüchon José . José , nüchon Jonán . Jonán , nüchon Eliaquim .","num_words":42,"character_repetition_ratio":0.114,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.298,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.99,"perplexity_score":20953.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Wane wayuu , nüshatapa tü ekirajünakat anain nütüma chi ekirajüikai , shieerü nikirajaka anain tü ekirajünakat anain nia paala ” , nümakalaka namüin na nikirajüinkana .","num_words":35,"character_repetition_ratio":0.151,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.179,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":27312.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Jintüliiwa'aya pia , pütüjaatüjülia aa'u tü ashajuushikat sulu'u tü karaloukta nüchikimaajatkat Maleiwa , tü kekiikat atüma wayuu süpüla o'tte'ennaa sünainjee anoujaa nünain Jesucristo .","num_words":46,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.167,"stopwords_ratio":0.043,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3638.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Naapaakalaka joo Jesús sajapü tü jintutkot sünain nümüin sümüin : — Püchijiraa maala , Tachee .","num_words":24,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.2,"stopwords_ratio":0.042,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":23756.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Sejetakalaka suluula naa'u sümaa shi'yaajüin nia kojuyatua nüralo'upünaa süka tü waraaratkat .","num_words":24,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.16,"stopwords_ratio":0.042,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4179.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Süka niain Wasenyotsein wapüshua , nnojotsü anain pülale jaa'in nuulia chi juwalakai , je nnojotsü anain jiyoujale nia . Niainjachi Maleiwa ayoujaka , süka washa'wale'enneenain wapüshua nümülatu'u so'uweena wane ka'i süpüla wasouktüinjanain nümüin saa'u tü waa'inrapü'ükat .","num_words":74,"character_repetition_ratio":0.075,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.182,"stopwords_ratio":0.041,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4114.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Wane wayuu manoujainsai , ka'wayuusere wane anoujasü , anashi nia sünainjee na'akain na nüchooinkana chi Maleiwakai . Mataaja'a wane wayuu manoujainsat , ka'wayuusere wane anoujashi , anasü shia sünainjee na'akain na nüchooinkana chi Maleiwakai . Je anashii na nachooinkana na wayuukana sünainjee na'akain na nüchooinkana chi Maleiwakai . Müleka nakatannüle noulia na anoujashiikana , ¿ jaraleerü akaaliijaka naya sünain tü nanoulakat ?","num_words":107,"character_repetition_ratio":0.124,"word_repetition_ratio":0.092,"special_characters_ratio":0.177,"stopwords_ratio":0.019,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9104.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Saaliijee jünoujain tanain , asha'wale'enneena jia namülatu'u na sülaülashiikana mma oo'ulaka namülatu'u na aluwataashiikana saa'u wayuu süpüla jüsouktüinjanain namüin saa'u tü jünoulakat . Je wanaa sümaa jüsha'wale'ennüin namülatu'u , jüküjainjatü tachiki namüin je sümüin tü wayuu gentilekalüirua .","num_words":78,"character_repetition_ratio":0.086,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.17,"stopwords_ratio":0.064,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3705.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Felipe , Bartolomé , je Tomás . Mateo , chi okotchajüikai neerü nümüin chi sülaülashikai mma . Jacobo , chi nüchonkai Alfeo . Tadeo .","num_words":41,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.241,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.991,"perplexity_score":18612.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Watüjaa aa'uchi Cristo sünain ouktüin saa'u waainjala sümaa süso'iraain naa'in süpüla niainjachin Wasenyotsein . Nia Wasenyotseka joolu'u kataiwa'aya wo'u je ayateechia Wasenyotsein süchikijee ouktüin waya .","num_words":56,"character_repetition_ratio":0.081,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.164,"stopwords_ratio":0.054,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3950.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Te'rakalaka wane apünüinsüirua yolujaa sünain müin aka saa'in eperü'üi , ojuittüsü wane naanükülu'ujee chi kayuushikai , oo'ulaka wane naanükülu'ujee chi palajachikai wanülüü , chi kasipalakai nikiinain , oo'ulaka wane naanükülu'ujee chi chiiruajachikai wanülüü , chi e'ike'erüikai wayuu .","num_words":71,"character_repetition_ratio":0.15,"word_repetition_ratio":0.032,"special_characters_ratio":0.183,"stopwords_ratio":0.014,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3979.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Nnojotsü kasain naatain alu'u naya nümüin Maleiwakai woulia . Uleitpa naa'inrua nütüma Maleiwakai suulia naainjala sükajee nanoula nünain , maa aka wayakana sükajee wanoula .","num_words":38,"character_repetition_ratio":0.048,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.167,"stopwords_ratio":0.053,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":11106.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je chaa eere ishain tü palaakat , ouktüsü tü she'ekalüirua sütüma . Je ojuichijaasü tü anuakalüirua sütüma .","num_words":25,"character_repetition_ratio":0.162,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.194,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":19044.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je süchikijee nüntinnüin Jesús nünainmüin Pilato chi sülaülashikai mma , eeshi nia sha'watüin nümülatu'u sünain nüsakinnüin nütüma : — ¿ Pia'aya chi Aluwataashikai saa'u wayuu judío ? — nümakalaka Pilato nümüin . Nümakalaka Jesús ni'ipajee : — Shia'aya tia pümakat .","num_words":68,"character_repetition_ratio":0.008,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.211,"stopwords_ratio":0.044,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8686.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je joolu'u , süka watüjaain saa'u sünain eeinjanain waya wapüshua nümaa waneepia , anakaja müleka ayatüle jütütüjüin na juwalayuukana sünain anoujaa süpüla laülaajiraainjatüin jaa'in sünain anoujaa jüpüshua .","num_words":43,"character_repetition_ratio":0.07,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.159,"stopwords_ratio":0.047,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":11267.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Müleka nu'wayuusere tü nümüraajüinkat , nnojotsü mojuin tü naa'inrakat . Otta müleka ayatüle nia sünain ma'wayuusee , saa'in tamüin , alana'aleesia sünain anain tü naa'inrakat .","num_words":44,"character_repetition_ratio":0.131,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.203,"stopwords_ratio":0.045,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4445.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Tü nuluwataakat anain chi Maleiwakai na wayuu judíokana , atüjaana aa'ulu sütüma tü nüshajakat Moisés paala sümaiwa . Akaajasa maa'ulu yaa , tü nukuaippakat chi Maleiwakai sünain anamiashaatain ma'i nia , atüjaana aa'ulu nünainjee Cristo , süka anamiashaatain ma'i nia . Maja'a aka tü nukuaippakat sünain pansaain nünüiki , atüjaana aa'ulu nünainjee Cristo , süka pansaain nünüiki .","num_words":90,"character_repetition_ratio":0.113,"word_repetition_ratio":0.074,"special_characters_ratio":0.191,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8654.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Otta müleka ka'wayuusere nia , nnojotsü kaainjalaain tia . Maa'aya aka wane jierü eekai ma'wayuusein , müleka ka'wayuusere shia , nnojotsü kaainjalain . Tamüshii jia süka koo'omüinjüin jümüin tü müliaakat müleka jüchajaale ka'wayuusee .","num_words":55,"character_repetition_ratio":0.132,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.191,"stopwords_ratio":0.055,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7497.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Judá , nüchon Joana . Joana , nüchon Resa . Resa , nüchon Zorobabel . Zorobabel , nüchon Salatiel . Salatiel , nüchon Neri .","num_words":41,"character_repetition_ratio":0.148,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.274,"stopwords_ratio":0.049,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.54,"perplexity_score":28308.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je Bernabé , niashi chi maleiwa kanüliakai Zeus natüma , otta Pablo , niashi chi maleiwa kanüliakai Hermes , süka niain aashajaashin .","num_words":36,"character_repetition_ratio":0.16,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.201,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":21566.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Nnojo jülü'üjüin jüchise : wunu'u jüshepü'üjia , jükatto'uise , jimia , jünneetse , je suwala'ata jüshe'in .","num_words":37,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.259,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.983,"perplexity_score":2174.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je sükajee tia , juchunta jumaala nümüin chi Tashikai Maleiwa süpüla nuluwataainjanain na wayuu aküjüinjanakana tachiki namüin .","num_words":27,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.148,"stopwords_ratio":0.037,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":25826.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Eeshii namüle : “ Nnojo jiküin tüü . Nnojo ji'itaain jajapü sünain tüü ” .","num_words":18,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.27,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":20186.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Na'akajee na ni'irukukana Simeón , 12.000 . Na'akajee na ni'irukukana Leví , 12.000 . Na'akajee na ni'irukukana Isacar , 12.000 .","num_words":35,"character_repetition_ratio":0.2,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.388,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.882,"perplexity_score":4866.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Nagai , nüchon Maat . Maat , nüchon Matatías . Matatías , nüchon Semei . Semei , nüchon José . José , nüchon Judá .","num_words":40,"character_repetition_ratio":0.142,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.296,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.999,"perplexity_score":21890.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"— Aa — nümakalaka Pedro namüin . Shiasa nikerolapa Pedro sulu'umüin wane miichi , arütkaa müshia Jesús nünainmüin sünain nümüin nümüin : — Simón , tasakirüin paala pia sünain wane kasa : ¿ Jaralii na wayuu awalaajüinjanaka nümüin chi sülaülashikai mma ? ¿ Naya na nüchooinkana ? ¿ Nayataapa na wayuu nnojoliikana nüchooin , na wayuu nuluwataakana ne'e aa'u ? — nümakalaka Jesús nümüin Pedro .","num_words":95,"character_repetition_ratio":0.065,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.217,"stopwords_ratio":0.011,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":20450.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Abraham , nüshi Isaac . Isaac , nüshi Jacob . Jacob , nashi Judá namaa na nuwalayuukana .","num_words":32,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.258,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.947,"perplexity_score":14281.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"¿ Jamüsü süpüla watüjaainjatüin saa'u sünain eein chi Naa'inkai Maleiwa nümaa wane ekirajüi ? Shia müleka nikirajüle sünain wayuuin Jesucristo sünain antaa sa'akamüin wayuu , wayaawatakalaka naa'u sünain eein chi Naa'inkai Maleiwa nümaa .","num_words":55,"character_repetition_ratio":0.114,"word_repetition_ratio":0.043,"special_characters_ratio":0.176,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7228.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Tamakalaka namüin napüshua na anoujashii judíokana eejanakana wamaa : “ Waya judíokana , nnojoliiwa'aya wanoujain nünain Cristo , saa'u saapünüin wamüin paala tü nüshajakat Moisés , a'waataapü'üshii waya sulu'u jemein sünain judíoin je sulu'u nnojolüin gentilein kaainjaralii waya . Wayaawatüitpa aa'u joolu'u sünain anajiraain wayuu nümaa Maleiwa , nnojotsü sünainjeejatüin aa'inraa tü nuluwataakat anain Moisés , alu'ujasa sünainjee anoujaa nünain Jesucristo . Je nüküjain wamüin Maleiwa sünain nnojolüin anajiraainjatüin wayuu nümaa sünainjee aa'inraa tü nuluwataakat anain Moisés . Je sükajee tia , anoujainapa wayakanaya nünain Jesucristo süka kachiiruain waa'in süpüla anajirawaa nümaa Maleiwa nünainjee Cristo , nnojotsü sünainjeejatüin tü nuluwataakat anain Moisés ” .","num_words":188,"character_repetition_ratio":0.095,"word_repetition_ratio":0.034,"special_characters_ratio":0.166,"stopwords_ratio":0.005,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7668.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"“ Jiakana karalouktamaajanakana oo'ulaka fariseokana , jia piamakana o'upünaa , ‘ Aisha'ajaa ’ meena jia , süka kasalajaneerüin jümüin tü mojusü jaa'inrakat sükajee kachekala'atain jia sümüin wayuu sümaa nnojolüin jümüliajüin eekai müliain , je sükajee nnojolüin jaa'inrüin tü jümakat nümüin Maleiwa . Nnojoishii jia ta'ülüjüin amüin saaliijee jüsülajüin süpüshi ji'yataain nümüin Maleiwa , süka shiain tü nuluwataakat anain Moisés . Nnojoishii jia ta'ülüjüin amüin saaliijee jüsülajüin süpüshi süpana wunu'u eekai ekünaajuulin . Shia sünainjee nnojolüin jaa'inrüin süka süpüshua jaa'in tü alana'aleekat sünain anain , maa aka alin Maleiwa jüpüla je jaa'inrüin tü anakat sümüin wayuu süpüshua .","num_words":153,"character_repetition_ratio":0.082,"word_repetition_ratio":0.069,"special_characters_ratio":0.177,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9959.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bloom","original_code":"guc_Latn","text":"Tuu sirumakat shia tu sutsinkat juyakat, aijasu sumuin tu wittoushkat suma tu murutkalirua.","num_words":23,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.154,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.284,"perplexity_score":7421.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Saa'u tü jüshajakat achiki tamüin soo'opünaa müleka anale tü ma'wayuuseekat , tamüsü paala jümüin : anasüyaaje'e tü ma'wayuuseekat .","num_words":33,"character_repetition_ratio":0.163,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.197,"stopwords_ratio":0.061,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3340.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"maa aka tü nuluwataakat anain chi Maleiwakai sünain müin mayaa : ‘ Chi eekai nuu'ulaain suulia nu'wayuuse , müleka ka'wayuusere nia nüchikua , kaainjalashi suulia tü palajatkat nu'wayuuse . Je kasalajaneerü nümüin nüma'üjaain sümaa tü jeketkat nu'wayuusein . Akaajaa chi wayuu ka'wayuusekai tü jierü oo'ulaaushitkat , kaainjalashi nia'aya , je kasalajaneerü nümüin nüma'üjaain sümaa tü jierü oo'ulaaushitkat ’ ” , nümakalaka Jesús namüin .","num_words":102,"character_repetition_ratio":0.088,"word_repetition_ratio":0.043,"special_characters_ratio":0.196,"stopwords_ratio":0.01,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10596.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"¿ Ayatshia taya a'waataain sulu'u takuaippa ? Nnojo . Nnojoishi taya a'waataain sulu'u takuaippa . ¿ Che'ojaasü tamüin karaloukta süpüla tatüjaanüinjachin aa'u jütüma sünain aluwataaushin taya jünainmüin maa aka saa'in wayuu ekirajülii maa'ulu yaa ? Nnojo . Je nnojotsü che'ojaain talü'üjain karaloukta jüshajakat .","num_words":76,"character_repetition_ratio":0.105,"word_repetition_ratio":0.03,"special_characters_ratio":0.194,"stopwords_ratio":0.013,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":6596.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Taapakalaka joo wane ee'irajaa chajee iipünaajee müsü aka saa'in su'lotüin süchi eekai müle'oin , müsü aka saa'in sütürüla juya eekai emetuluin , müsü aka saa'in shi'ira wane “ arpairua ” atalejuushi .","num_words":52,"character_repetition_ratio":0.182,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.214,"stopwords_ratio":0.019,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":6721.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Otta müshia Abraham , asülajüshi nümüin Melquisedec polo'owai sünainjee tü polookot shikii süpüshi tü nüsitkat sünainjee atkawaa . Otta müsia tü anüliee “ Melquisedec ” makat , “ naa'inrüin tü anasükat sünain aluwatawaa ” malu'ut . Je sünülia tü pueulokat “ Salem ” makat , “ jimatüsü tü mmakat eere nuluwataain ” malu'ut .","num_words":85,"character_repetition_ratio":0.089,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.22,"stopwords_ratio":0.035,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10604.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Eesü poloo pienchimüin shi'ipapa'a nutuushiirua Jesucristo nüchikijee Abraham nünainmüin David . Je eesü poloo pienchimüin shi'ipapa'a nutuushiirua nüchikijee David sünainmüin tü o'uninnaakat Babiloniamüin . Je eesü poloo pienchimüin shi'ipapa'a nutuushiirua süchikijee tü o'uninnaakat Babiloniamüin nünainmüin Cristo chi Nüneekajalakai Maleiwa .","num_words":88,"character_repetition_ratio":0.125,"word_repetition_ratio":0.114,"special_characters_ratio":0.145,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4424.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Waa'inreein tü anasükat , süka washa'wale'enneenain wapüshua nümülatu'umüin Cristo so'uweena wane ka'i . Asakinneena waya nütüma sünain tü waa'inrapü'ükat kataiwa'aya wo'u . Aapaajeena waya wane'ewai wakua saa'u tü waa'inrapü'ükat , müleka waa'inrüle kasa anasü , müleka waa'inrüle kasa mojusü .","num_words":78,"character_repetition_ratio":0.112,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.207,"stopwords_ratio":0.026,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":2935.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Otta sünüiki waneeirua : — ¿ Jamüshi nnojoika'a niiyajüin paala chi wayuukai suulia ouktaa , maa aka niiyajüin paala chi mo'usaikai ? — sümakalaka .","num_words":33,"character_repetition_ratio":0.158,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.223,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":17669.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Elí , nüchon Matat . Matat , nüchon Leví . Leví , nüchon Melqui . Melqui , nüchon Jana . Jana , nüchon José .","num_words":39,"character_repetition_ratio":0.11,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.312,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.994,"perplexity_score":19887.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Nümakalaka namüin : — Nnojoishi tatüjaain aa'u müleka kaainjaraire nia . Shia'ala ne'e tatüjaaka aa'u , mo'upü'üin taya tamaiwa , otta müsia joolu'u , ko'uichipa taya — nümataalakalaka .","num_words":50,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.237,"stopwords_ratio":0.04,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4773.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Judá , nashi Fares oo'ulaka Zara . Tamar sünülia tü neikat . Fares , nüshi Esrom . Esrom , nüshi Aram .","num_words":37,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.282,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.983,"perplexity_score":14089.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"“ ‘ Shiimüin ma'i tü tamakat jümüin : Chi wayuu eekai koo'omüin nütüma tü aapünakat nümüin , aapüneerü soo'omüin nümüin . Akaajasa chi eekai nnojolüin koo'omüin nütüma tü aapünakat nümüin , asütüneerü nuulia .","num_words":47,"character_repetition_ratio":0.13,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.211,"stopwords_ratio":0.021,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":12755.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je jiakana alapajüshiikana , anakaja müleka nnojoliire kakaliain jia sünain alapajaa . Jia emi'ijashiikana , anakaja müleka nnojoliire kakaliain jia sünain emi'ijaa . Jia ayalajüliikana , anakaja müleka nnojorule jaa'inanin ma'i waneepia tü jükorolokot .","num_words":60,"character_repetition_ratio":0.159,"word_repetition_ratio":0.078,"special_characters_ratio":0.173,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7317.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Tü karaloukta tashajakat jümüin , süchikijee saashaje'ennüin jümüin , anakaja müleka saashaje'ennüle namüin na wawalayuukana chakana sulu'u tü outkajaaleekat cha'aya Laodicea . Oo'ulaka tü karaloukta tashajakat namüin nayakana , anakaja müleka saashaje'ennüle jümüin jiakanaya .","num_words":67,"character_repetition_ratio":0.123,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.162,"stopwords_ratio":0.045,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":6132.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Cainán , nüchon Enós . Enós , nüchon Set . Set , nüchon Adán . Otta Adán , nükumala Maleiwa .","num_words":34,"character_repetition_ratio":0.036,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.301,"stopwords_ratio":0.029,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.999,"perplexity_score":10979.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Na'akajee na ni'irukukana Aser , 12.000 . Na'akajee na ni'irukukana Neftalí , 12.000 . Na'akajee na ni'irukukana Manasés , 12.000 .","num_words":36,"character_repetition_ratio":0.197,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.382,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.894,"perplexity_score":4899.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"sünain nümüin nümüin : “ Püchijiraa maala süpüla pümaainjachin chi jintüikai sümaa tü niikat nachikua chamüin sulu'umüin tü mmakat Israel . Na o'uteepü'ükana naa'in chi jintüikai , ouktüinapa ” .","num_words":48,"character_repetition_ratio":0.097,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.2,"stopwords_ratio":0.042,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9296.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Asouktüshii naya nümüin : — Pünouja nünain chi Senyotkai Jesús pu'tte'ennaiwa nütüma . Meenaya na eekana pümaa pipialu'u , müleka nanoujale , o'tte'enneena .","num_words":47,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.217,"stopwords_ratio":0.043,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":6252.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Neri , nüchon Melqui . Melqui , nüchon Adi . Adi , nüchon Cosam . Cosam , nüchon Elmodam . Elmodam , nüchon Er .","num_words":43,"character_repetition_ratio":0.136,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.304,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.331,"perplexity_score":14805.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Nnojoliishii waya e'itaanüin nütüma chi Maleiwakai süpüla süsalainjanain waya waainjala , alu'ujasa süpüla wo'tte'ennüinjanain sünainjee tü naa'inrakat chi Wasenyotsekai Jesucristo .","num_words":46,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.148,"stopwords_ratio":0.065,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3465.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Ajütünüshii waya paalainka nütüma chi Maleiwakai jünainmüin sünain aküjaa nüchiki Cristo , chi O'tte'erüikai , shii'iree ju'tte'ennüinjanain nütüma . Nücheküin chi Maleiwakai süpüla eeinjanain jia nümaa chi Wasenyotsekai Jesucristo sünain anashaatain ma'i jia no'ulu'u .","num_words":67,"character_repetition_ratio":0.054,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.17,"stopwords_ratio":0.045,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4153.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"“ Jalia jia , süka jüta'ülinneenain süpüla aapünaa ekii namüin na laülaayuukana je süka ji'yaatinneenain sulu'u tü ekirajüleekat tü judíokolüirua . Saaliijee jünoujain tanain , asha'wale'enneena jia namülatu'u na sülaülashiikana mma oo'ulaka namülatu'u na aluwataashiikana saa'u wayuu süpüla jüsouktüinjanain namüin saa'u tü jünoulakat . Je wanaa sümaa jüsha'wale'ennüin namülatu'u , jüküjainjatü tachiki namüin .","num_words":106,"character_repetition_ratio":0.072,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.177,"stopwords_ratio":0.047,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4254.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"süka nücheküin chi Tashikai süpüleerua kojutüinjachin taya Nüchonkai sütüma wayuu süpüshua wanaa nümaa . Chi eekai mojutüin atüma taya Nüchonkai Maleiwa , mojutsai chi Tashikai nütümaya , chi kajünalakai taya .","num_words":46,"character_repetition_ratio":0.119,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.162,"stopwords_ratio":0.022,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":16884.5,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"— Saashin tü nuluwataakat anain waya Moisés , nnojotsü anain müleka we'itaale wane wayuu süpüla süsalainjachin naainjala süpülapünaa saapünüin nünüiki naa'ujiraa — nümakalaka Nicodemo namüin na nüpüshikana .","num_words":42,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.159,"stopwords_ratio":0.048,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":16252.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Pansaasü nünüiki chi Maleiwakai paala sünain nümüin sümaa jashiee namüin na watuushikana manoujainkana : “ Müina'aya mekerolüin naya sulu'u tü mma neemeraainjatüyaakat alu'u tatüma ” . Soto jaa'in nüchiki chi akaratshikai ka'i ashajünakat paala : “ Eemeraashi chi Maleiwakai no'u chi akaratshikai ka'i süchikijee süpüshua tü ni'yataakat anain ” . Je mapa wainma juya süchikijee sükumajünüin tü mmakat , müshi nia : “ Müina'aya mekerolüin naya sulu'u tü mma neemeraainjatüyaakat alu'u tatüma ” . Mayaasüje eein paala wanaa namaa na watuushikana tü eemerawaa naapakat Maleiwakai paala süchikijee nükumajüin tü mmakat , nnojoliishii naya ekerolüin sulu'umüin . Wayeena wayakana anoujashiikana wapüshua ekeroloka wamüiwa sünainmüin tia eemerawaakat .","num_words":172,"character_repetition_ratio":0.075,"word_repetition_ratio":0.172,"special_characters_ratio":0.178,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":9737.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Tasaküin Asíncrito , Flegonte , Hermas , Patrobas , Hermes je wawalayuu eekai jutkatüin namaa .","num_words":28,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.211,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.945,"perplexity_score":16402.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"David , nüchon Isaí . Isaí , nüchon Obed . Obed , nüchon Booz . Booz , nüchon Salmón . Salmón , nüchon Naasón .","num_words":40,"character_repetition_ratio":0.069,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.306,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.968,"perplexity_score":19689.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Maa'aya aka wane wiino . Müleka süla'annüle wane wiino eekai saashü'üjünajatüin sulu'u wane paa'ata eekai laülaain , eesü süpüla süchatajaain tü paa'atakat sütüma jashü'üpa . Amülouleerü tü wiinokot oo'ulaka tü paa'atakat . Shi'itaaneekalaka wane wiino eekai saashü'üjünajatüin sulu'u wane paa'ata eekai jeketüin suulia amüloulin tü wiinokat oo'ulaka tü paa'atakat ” .","num_words":93,"character_repetition_ratio":0.114,"word_repetition_ratio":0.143,"special_characters_ratio":0.193,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":4946.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Naasón , nüchon Aminadab . Aminadab , nüchon Aram . Aram , nüchon Esrom . Esrom , nüchon Fares . Fares , nüchon Judá .","num_words":44,"character_repetition_ratio":0.101,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.288,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.62,"perplexity_score":14989.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Anakaja joolu'u jütütülaajiraale süka tü pütchi taküjaitpakat jümüin nachiki na juwalayuu ouktüshiikana .","num_words":26,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.133,"stopwords_ratio":0.077,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7914.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"“ Je sükajee tia , nnojo jüshapajaain aa'in sünain müin jünüiki : ‘ ¿ Kasa weküinjatka ? ¿ Kasa wasüinjatka ? ¿ Kasa wa'atüinjatka ? ’ .","num_words":38,"character_repetition_ratio":0.173,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.294,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":16874.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Nasakirakalaka nia : — ¿ Jalaka'a joo chi wayuukai ? — ¿ Müinja ? Nnojoishi tatüjaain aa'u — nümakalaka namüin .","num_words":31,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.277,"stopwords_ratio":0.032,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":8095.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je süka tü neetkat mapa , nayalajakalaka wane mma süpüla amouyuuinjatüin shia napüla na wayuu nnojoliikana judíoin . Je tü mmakat paala , wane atükülee amüchi .","num_words":38,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.188,"stopwords_ratio":0.026,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":26188.7,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Müleka kaainjarale nia sütüma weküin asalaa , nnojotsü weküinjatüin shia . Müleka kaainjarale nia sütüma wasüin wiino , nnojotsü wasüinjatüin shia . Müleka kaainjarale nia sütüma wane kasa eekai eein , nnojotsü waa'inrüinjatüin shia .","num_words":49,"character_repetition_ratio":0.16,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.175,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":20201.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"— ¿ Eesüjasa'aya süpüla ountünüin tü shiimüinkat ? — nümakalaka Pilato nümüin . Je süchikijee naashajaain nümaa Jesús , ojuittüshi Pilato anooipa'amüin nüchikua süpüla naashajaain namaa na judíokana sünain maa namüin : — Nnojotsü tantüin anain wane aainjalaa nünain süpüla süsalainjachin nia tatüma .","num_words":67,"character_repetition_ratio":0.034,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.18,"stopwords_ratio":0.045,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":16546.2,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Tü wayuu e'itaanakat anain tü nejeetsekat , müsü mayaa : Na'akajee na ni'irukukana Judá , 12.000 . Na'akajee na ni'irukukana Rubén , 12.000 . Na'akajee na ni'irukukana Gad , 12.000 .","num_words":49,"character_repetition_ratio":0.191,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.346,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5899.6,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Müshi nia : — Wayuuinnuaa , nuu'uliwo'ukana Israel , jalia ne'e jiaje'e . Anasü müleka jütüjaale ma'i saa'u tü kasa jaa'inreekat naka na wayuukana .","num_words":44,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.25,"stopwords_ratio":0.045,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":3782.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Saa'u anajiraain Abraham süpülapünaa shi'yotoonüin nüta , shiyaawatüin wayuu saa'u anajiraain nia nümaa Maleiwa sünainjee tü nünoulakat ne'e sümüiwa . Jümeenakalaka joo tamüin : “ ¿ Kasa apülajatka shi'yotoonüin nüta ? ” . O'yotoona atachi nia süpüla sütüjaainjatüin wayuu naa'u sünain anajiraaichipain nia nümaa Maleiwa . Je maa'ulu yaa , na gentilekana , mayaainje mo'yotoojuin nata , anajiraainapa naya nümaa Maleiwa sünainjee tü nanoulakat nünain , maa aka anajiraain paala Abraham süpülapünaa shi'yotoonüin nüta . Eekalaka süpüla namüin na gentilekana : “ Washi nia'aya ” .","num_words":144,"character_repetition_ratio":0.116,"word_repetition_ratio":0.03,"special_characters_ratio":0.197,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":10006.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Teenaküin jia süka jiainkain ekirüin taya wanaa sümaa ouktüinkain taya jamü , je süka jiain asirüinkain taya wüin wanaa sümaa münyaasüin taya , je süka jiain ekerotirüinkain taya jipialu'umüin wanaa sümaa waraitta'ain tamüin sainküinpünaa mma ,","num_words":53,"character_repetition_ratio":0.162,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.164,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":18352.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"“ Soto paa'in . Ekaapü'üshii waya pümaa , asaapü'üshii waya pümaa , je waapapü'üin tü pikirajakat anain waya sainküin mma ” , meena naya nümüin .","num_words":41,"character_repetition_ratio":0.162,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.248,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7255.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"“ Je so'uweena ka'ikat tia , müleka jümünüle ‘ Jiirakaa , ichaa Cristo chi Nüneekajalakai Maleiwa cha'aya ’ je ‘ Jiirakaa , anii nia yaaya ’ , müleka jümünüle , nnojo joonooin sümaa tia .","num_words":53,"character_repetition_ratio":0.135,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.257,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.999,"perplexity_score":15843.8,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Lamec , nüchon Matusalén . Matusalén , nüchon Enoc . Enoc , nüchon Jared . Jared , nüchon Mahalaleel . Mahalaleel , nüchon Cainán .","num_words":53,"character_repetition_ratio":0.172,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.26,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":0.935,"perplexity_score":9859.9,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Maa aka tü wayuu ka'wayuusekat , aluwataanüsü sütüma tü nüshajalakat Moisés sünain nnojolüinjatüin shii'iratüin su'wayuuse süma'inru'u katüin no'u . Müleka ka'wayuusere shia wane wayuu naata kataiwa'aya no'u chi su'wayuusekai , “ Ama'üjaasü nümaa wayuu nnojoikai su'wayuusein ” , müneerü shia . Akaajasa müleka ouktüle chi su'wayuusekai , jutatüsü sukuaippa süpüla ka'wayuusee wane jekechi . “ Ama'üjaasü nümaa wayuu nnojoikai su'wayuusein ” , nnojoleerü münüin .","num_words":108,"character_repetition_ratio":0.108,"word_repetition_ratio":0.101,"special_characters_ratio":0.201,"stopwords_ratio":0.028,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5734.0,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"“ Chi wayuu kapülakai aa'in jia , kapülashi naa'in tayaka'iya wanaa jümaa . Je saa'u kapülain naa'in taya , kapülashi naa'in chi kajünalakai taya .","num_words":38,"character_repetition_ratio":0.159,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.238,"stopwords_ratio":0.026,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5148.1,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Nasakirakalaka shia : — Nii waa'iraa , ¿ jamüsü pia pi'yalajaka'a ? — namakalaka sümüin . — Ayu'nnüshi chi Tasenyotsekai , je nnojotsü tatüjaain aa'u jalamüinre nia alü'üjünüin — sümakalaka namüin .","num_words":56,"character_repetition_ratio":0.0,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.242,"stopwords_ratio":0.036,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":5228.4,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"Je na fariseokana namaa na karalouktamaajanakana , süka naapeein nikii Jesús , eekalaka ma'i naa'in nüpüla müleka niiyajüle so'u tü ka'i eemeraanakat o'u , shii'iree “ Kaainjarai nia süka ni'yataain so'u tü ka'i eemeraanakat o'u sünain niiyajüin wane wayuu ” namüinjanain sümüin wayuu .","num_words":73,"character_repetition_ratio":0.108,"word_repetition_ratio":0.031,"special_characters_ratio":0.206,"stopwords_ratio":0.0,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":7484.3,"cluster_detection":-1}
+{"url":"","collection":"glot500","source":"Bible_pbc","original_code":"guc_Latn","text":"sünain nümüin nümüin : — Sukuaippa sütüma wayuu süpüshua sünain wane mi'iraa , shia asülajünaka palajana tü wiino jemetüsükat . Je mapa süchikijee payutpa tü antüsükalüirua , asülajünüsü tü wiino meje'ejütsükat namüin . Otta pütüma piakai , pünaajüin tü jemetüsükat süpüla asülajünaa chiirua — müshi .","num_words":69,"character_repetition_ratio":0.055,"word_repetition_ratio":0.0,"special_characters_ratio":0.186,"stopwords_ratio":0.043,"flagged_words_ratio":0.0,"lang_id_score":1.0,"perplexity_score":16464.9,"cluster_detection":-1}